Jouko Skinnari /sd(esittelypuheenvuoro):

Puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi osakeyhtiölakia, osuuskuntalakia ja vakuutusyhtiölakia. Voimassa olevan osakeyhtiölain mukaan emoyhtiön on aina laadittava konsernitilinpäätös, jos se jakaa varoja osakkeenomistajilleen tai on julkinen yhtiö. Konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuus koskee mo-nitasoisen konsernin kaikkien tasojen emoyhtiöitä niiden jakaessa varoja. Voimassa oleva kansallinen säännös on tiukempi kuin vastaavat säännökset Euroopan yhteisön konsernitilinpäätösdirektiivissä tai kansalliset säännöt useimmissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa. Tästä seuraa, että monitasoiseen konserniin kuuluvien suomalaisten alakonsernien emoyhtiöiden konsernitilinpäätösten laatimisesta ja tilintarkastuksesta aiheutuu konserneille lisäkustannuksia hallituksen esityksen mukaan.

Osakeyhtiölakia muutettaisiin siten, että alimman tason konserniin emoyhtiön ei tarvitse laatia konsernitilinpäätöstä varojenjakoa varten, jos tällainen emoyhtiö on kirjanpitolain poikkeussäännöksen perusteella vapautettu velvollisuudesta laatia konsernitilinpäätös. Lisäksi esityksessä on osuuskunnan varojenjaon sääntelyn muuttamista voimassa olevaan osakeyhtiölakiin nähden säännös, ja siinä ehdotetaan osakeyhtiölain muutosta vastaavalla tavalla. Pörssiyhtiön kokouskutsuaikaa koskevien osakeyhtiölain ja vakuutusyhtiölain säännöksiä ehdotetaan tarkistettavaksi osakkaan oikeudet -direktiivin täytäntöön panemiseksi. Nämä tulisivat voimaan 31. päivänä joulukuuta tänä vuonna, jotta alakonsernien emoyhtiöiden ei tarvitsisi laatia tarpeettomana pidettyjä konsernitilinpäätöksiä meneillään olevalta tilikaudelta.

Talousvaliokunnan enemmistö piti perusteltuna, että alakonsernin emoyhtiö vapautetaan konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuudesta. Suomen kansallinen säätely kun on tiukempi, ja alakonsernin tiedot sisältyvät ylemmän tason emoyhtiön konsernitilinpäätökseen, todetaan valiokunnan mietinnössä. Talousvaliokunnalle ei ole osoitettu, että voimassa oleva alakonsernin emoyhtiön konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuutta koskevilla säännöksillä olisi olennaista merkitystä esimerkiksi verottajan ja harmaan talouden torjunnan kannalta, todettiin tässä valiokunnan mietinnössä, jota sitten hieman täsmennettiin. Harmaa talous mietinnön mukaan keskittyy pääasiassa tietyille toimialoille. Mutta tätä valiokunnan, voisiko sanoa, epävarmuutta, johtuen siitä, että asiantuntijalausunnoissa muun muassa keskusrikospoliisin viranomaisyhteistyön kehittämisprojekti Virkkeen täytäntöön soveltamista verohallituksen taholta epäiltiin ja jopa vastustettiinkin, niin talousvaliokunta kehottaa hallitusta kuitenkin seuraamaan, aiheutuuko lakeihin tehtävistä muutoksista kielteisiä seurauksia. Jos sellaisia havaitaan, niiden ehkäisemiseksi on ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin.

Talousvaliokunta viittaa myös 25.11.2009 hallituksen iltakoulussa olleeseen toimintaohjelmaluonnokseen talousrikollisuuden ja harmaan talouden vähentämiseksi, ja tässä mielessä omalta osaltaan korostaa sitä, että harmaa talous ei saisi näistä säännöksistä huolimatta lisääntyä. Mutta kuten vastalauseista käy ilmi, niin osaa valiokunnan jäsenistä tämä hallituksen esitys ja valiokunnan mietintö ei tyydytä.

Arvoisa puhemies! Kun sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja kiitti valiokuntaa, niin minäkin varmuuden vuoksi jo tässä vaiheessa haluan sen tehdä, kun täällä on sentään kaksi valiokunnan ahkeraa jäsentä paikalla, ed. Sirpa Paatero ja ed. Matti Kangas. Mutta koko valiokunta sinänsä on tehnyt ahkerasti töitä, ja valiokuntaneuvokset, Eelis Roikonen ja Tuula Kulovesi, sekä osastosihteeri Merja Puska ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että kaikki asiat on voitu käsitellä täällä asianmukaisesti, joutuisasti ja sillä tavoin, että uutta lainsäädäntöä on jälleen paljon tullut.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä esitys mielestäni hyvin kuvaa tätä asennetta, kun tässä meidän mietinnössämme lukee, että alakonsernin emoyhtiöiden ei tarvitse laatia tarpeettomana pidettyjä konsernitilinpäätöksiä kuluvalta tilikaudelta. Jos hallitus esittää, että ne ovat tarpeettomia, ja sitten meillä toisaalta Verohallitus, verottaja, poliisi, viranomaisyhteistyöverkostot ja muut ovat sitä mieltä, että ne olisivat tarpeellisia, niin tämä antaa varmaan mielikuvan, että olemme tehneet tästä oman versiomme, että vastustamme tämmöisen uudenlaisen ajattelun tuloa Suomeen pelkästään sillä perusteella, että tässä olisi kustannustekijä yrityksille, kun ne joutuvat tekemään myöskin alakonserneista oman tilinpäätöksen.

Kustannustekijä ei varmaankaan voi olla niin mittavan suuri, jos ajattelee. Luulen, että kaikki yritykset kuitenkin tekevät tilinpäätökset ja kokoavat nämä tiedot, niin että miksi olisi niin ylivoimaisen vaikeata tehdä niitä tähän muotoon? Peruste sille, että monissa muissa Euroopan maissa ei näin ole, on tietenkin ymmärrettävä, mutta miksi emme voisi ajatella niin päin, kun tässä on koko tämän syksynkin vakuuteltu, että Suomi on esimerkillinen harmaan talouden torjunnassa ja Suomi tekee kaikkensa ja Suomi haluaa olla se Euroopan unionissa, jolla on hyvät käytännöt ennen kuin muilla? Miksi me emme tässä tapauksessa sitten toimi niin, vaan vesitämme ne hyvät käytännöt, jotka meillä on tähän mennessä ollut, jotta pääsemme toimimaan liberaalimman eurooppalaisen mallin mukaisesti?

Asiantuntijakuulemisessa tuli kritiikkiä, ja poliisit muun muassa olivat sitä mieltä, että kyllähän he saavat nämä tiedot, jos tarvitaan talousrikoksen tutkintaan, mutta se maksaa heille rahaa. He joutuvat joko ostamaan ne tiedot, palkkaamaan siihen jonkun erillisen konsultin tai sitten joutuvat irrottamaan poliisien omasta toiminnasta siihen työntekijät, jotka ovat tietenkin pois muulta rikoksen tutkimuspuolelta. Jotenka kenen tässä asiassa sitten pitää maksaa, yritysten vai yhteiskunnan, näiden tilinpäätöstietojen tekeminen? Meidän mielestämme sen pitää olla niiden yritysten velvollisuus.

Kuvaavaa asiantuntijakäsittelyn aikana valiokunnassa oli ehkä myöskin hallituspuolueiden kommentti siitä, minkä takia tämä on myöskin saatava nopeasti. Ajatus on tietysti se, että se saadaan tämän vuoden viimeisenä päivänä voimaan, jotenka tältä kuluvalta tilikaudelta ei tarvitsisi tätä konsernitilinpäätöstä tehdä, mutta kyllä varmaan suurempi vaikutin oli se, mikä sanottiin ääneen: kun tämä on yrityksille luvattu. Ja kun on yrityksille luvattu, niin eihän sitten täällä eduskunnassa enää mitään voi. Tämä on se asenne, minkä kanssa tällä hetkellä taistellaan, niin että kauniit puheet harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnasta ovat sitten käytännön teoissa aivan päinvastaisia.

Olemme esittäneet tässä, että lakiehdotukset hyväksytään muutoin mietinnön mukaisina paitsi 1. lakiehdotuksen 8. luvun 9 § ja 2. lakiehdotuksen 6. luvun 8 § hylätään. Ja nämä ovat juuri ne kriittiset pykälät. Muilta osuuksilta, mitä tässä valiokunnan puheenjohtaja äsken esitteli, olemme hyväksymässä hallituksen esityksen, jotenka emme tee todellista hylkäystä mutta kaksi pykälämuutosta.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Paateron hyvään puheenvuoroon haluan kuitenkin huomauttaa, että tämän hallituksen harmaan talouden torjuntatyö ei kyllä ansaitse kovin hääviä arvosanaa, nimittäin edellisen hallituksen neljännen talousrikostorjuntaohjelman, lokakuu 2006, kaikki pääkohdat pysähtyivät tämän hallituksen aloittaessa valtiovarainministerin pöydälle: käännetyn arvonlisäverohankkeen edistäminen, verotustietojen käyttöön saanti muun muassa talousrikostutkinnassa. Se on pysähtynyt, ja tullirikosselvityksiä koskeva esitys ministeri Braxin toimesta eteni vasta kovan kahden vuoden eduskuntapaineen jälkeen, ja ministeri Pekkarisen pöydällä makaa valtion tukia saaneiden yritysten verotustietojen käyttöön saaminen. Eli tässä suhteessa ainut, mitä hallitus saa aikaiseksi, on, että se ikään kuin on tekevinään seuraavalle vaalikaudelle talousrikostorjuntaohjelmaa sen sijaan, että se olisi toteuttanut tämän vakavan ongelman, joka laman aikana vielä kärjistyy, konkreettisia torjuntatoimia.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys osakeyhtiölain ja osuuskuntalain ja vakuutusyhtiölain muuttamisesta on muutoin hyvä, mutta tässä nyt heikennetään tätä konsernitilinpäätöksen tekoa. Pääkonserni tekee tilinpäätöksen, mutta nyt tässä annetaan vapautus sitten. Isoissa yhtiöissä on näitä sisäisiä konsernejakin, ja minun mielestäni niitä ei pitäisi vapauttaa tilinpäätöksen teosta, koska valiokunnan kuulemisenkin aikaan niin poliisi, keskusrikospoliisi kuin verottajakin kertoivat, että heille on tästä hyötyä nimenomaan taistelussa harmaata taloutta vastaan. Muistutan vaan siitä, että harmaa talouden osuus on Suomessa 3—4 miljardia euroa, minkä yhteiskunta menettää tuloja. Sekin täytyy tunnustaa, että tässä nyt rehelliset yrittäjät joutuvat maksamaan näitten huijareitten touhuja. Siksi tämä on valitettavaa, mutta kumminkin kyllä pitää olla voimavaroja käydä harmaata taloutta vastaan ja siihen pitää osallistua yrityselämänkin.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä talousrikollisuuden toimintaohjelmaluonnos, kuten tässä valiokunnan mietinnössä todetaan, oli käsiteltävänä 25. marraskuuta hallituksen iltakoulussa eli siis se oli käsiteltävänä. Tässähän ei puhuta ollenkaan siitä, mitä tälle luonnokselle tehtiin ja mitä se on yleensä pitänyt sisällään. Se ei ole ollut tärkeätä vaan se, että luonnosta on käsitelty, mikä osoittaisi sitä, että ollaan aiheesta kiinnostuneita. Mutta toimenpiteet puuttuvat, ellei sitten lasketa tätä toimenpiteeksi, joka antaa tilaa sille, että kun ei ole kirjanpitoa, niin ei ole todisteita. Tämähän mahdollistaa sitten sen, että tehdään näitä alakonserneja enemmän, jolloin on vielä vähemmän kirjanpitoa, ja valmistaudutaan näin tähän lamatilanteeseen, jossa päinvastoin pitäisi olla entistä tarkempi rahojen käytön suhteen. Minusta täällä edustajat Paatero ja Kangas toivat hyvin esille sen, mistä tässä asiassa on oikein kysymys. Kun ed. Kangas ei nyt sitten kannattanut ed. Paateron ... (Ed. Kangas: Kyllä minä kannatan, mutta en muistanut!) — Kannatatte, joo, niin. Sen verran tämä muisti toimii, että ajattelen kannattaa ed. Paateron hyvää ehdotusta, jota myös sitten ed. Kangas varmaan kannattaa.

Arvoisa puhemies! Olisi nyt tärkeätä, että tämä harmaa talous saisi sellaisen kohtelun, että sitä kauttakin tulleita rahoja saataisiin valtion ja kuntien käyttöön entistä enemmän.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Kyllä hallituksen puheet ovat erilaisia kuin teot, ja tässä on yksi semmoinen osoitus. Nimittäin kun täällä on puhuttu, jotkut toisesta suupielestä, ministeritkin, harmaan ja mustan talouden torjunnasta, niin nyt tässä tuodaan semmoinen edistämisohjelma, jolla edistetään tämän harmaan talouden pärjäämistä. Siinä mielessä kyllä odottaisi puheiden ja tekojen olevan samassa linjassa.

Mutta tämä esitys todistaa sen: jos tässä vapautetaan nämä alakonsernit sitten tilinpäätösten teosta, niin silloinhan tämä tarkoittaa sitä, jotta nämä viranomaisten valvontamahdollisuudet heikkenevät. Se teetättää paljon enemmän töitä, jos lähdetään tutkimaan jotain, kun ei pystytä jäljittämään. Niin kuin täällä ed. Skinnari tuossa totesi, niin kun ei ole näkyvissä lukuja, niin on aika hankala jäljittää niitä. Tässä siinä mielessä on kyllä hallitukselta edesvastuuton tämä esitys. Samalla tavallahan voi ajatella, hyväksyykö hallitus myös tämän pimeän työvoiman, jota täällä on, koska todellisia toimenpiteitä ei ole lähdetty tekemään, mikä ilmeisesti on samassa linjassa tämän esityksen kanssa.

Kyse lienee siitä, että nämä vilunkifirmojen päälliköt ja omistajat ovat hallituksen hyviä kavereita ja sitten tuodaan semmoista lainsäädäntöä tänne, jolla edistetään näiden vilunkifirmojen pärjäämistä, onpa se sitten vaikka talousrikospuolella, jolla myös tämä pimeä työvoima ja laillinen työvoima on samaa lajia. Sen takia odottaisi kyllä ihan oikeasti isoja linjanvetoja hallitukselta nyt jatkossa sille, miten nämä tämän tyyppiset saadaan kuriin ihan oikeasti. Tämä ei ainakaan ole siihen suuntaan, että tällä ehkäistäisiin tätä pimeätä taloutta.

Kari Kärkkäinen /kd:

Arvoisa puhemies! Allekirjoittaneella on ilo olla täällä ryhmän puolesta päivystämässä. Tämä asia oli minulle kyllä varsin tuore, ja ihmettelin, miksi ed. Kankaanniemi, luin tuon läpi, ei ollut mukana tuossa vastalauseessa. Mutta mielestäni kyllä tällä asiantuntijuudella, mitä tässä on kuullut ja kun on lukenut nämä paperit, esityksessä selkeästi heikennetään asianmukaista riittävien tilinpäätöstietojen saantia alakonserneissa. Tässä vastalauseessa on sanottukin, että verottaja, poliisi sekä viranomaisyhteistyön kehittämisprojekti ovat vastustaneet esitystä. Olisi hyvä saada heidän lausuntonsa. Mutta joudun keskustelemaan ed. Kankaanniemen kanssa tästä asiasta ja palataan teemaan, mutta itsestäni tuntuu tällä hetkellä, että vastalauseen kirjoittajat ovat olleet oikeassa.

Krista Kiuru /sd:

Arvoisa puhemies! Osakeyhtiölakia ja osuuskuntalakia ja vakuutusyhtiölakia ollaan käsillä olevassa esityksessä nyt muuttamassa. Erityistä huomiota kaipaa juuri se, että osakeyhtiölakia halutaan muuttaa eräältä tärkeältä osalta. Aikaisemmin on ollut niin, että konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuus koskee kaikkia konsernin tasoja. Nyt kuitenkin hallitus on tullut siihen tulokseen, että tämä aiheuttaa liikaa kustannuksia ja että meidän kansalliset säännöksemme ovat selkeästi tiukempia kuin Euroopan muissa maissa keskimäärin ja että tämä konsernitilinpäätösdirektiivi, joka on voimassa, on lepsumpi kuin Suomessa.

Tästä kaikesta johtuen on tultu siihen tulokseen, että konsernitilinpäätöstä ei tarvitse enää velvoittaa tekemään alakonsernin tasolla. Minä pidän tätä valitettavana. On käsittämätöntä, että tänä aikana, kun hallitus puhuu yhtä ja tekee toista, olemme tilanteessa, että ihmettelemme, onko tässä kysymyksessä nyt yksi vai toinen, vasen vai oikea käsi. Tuntuu, että nämä vasen ja oikea käsi eivät joko tiedä, mitä kumpikin tekee, vai onko tässä nyt välikädestä kysymys, joka kyllä tekee kaikkien aikojen puhalluksen. Siis sanotaan yhtä ja tehdään toista. Ei yhtään ihme, että jos tällaiseen todella mennään, niin tilanne tulee olemaan se, että taloudelliset väärinkäytökset tulevat entisestään lisääntymään ja niiden julkituloa ei saa samaan tapaan enää varmistettua kuin aikaisemmin.

Me olemme oppositiossa puhuneet paljon harmaan talouden torjunnasta. Minkälaista harmaan talouden torjuntaa tämä nyt oikein on? Tämä on niin joustavaa, tämä on niin joustavaa harmaan talouden torjuntaa, että jousto on mennyt siihen, että nämä alakonsernitkin nyt vapautetaan tästä tilitysvelvollisuudesta. Eipä siis ihme, ettei tätä käänteistä arvonlisäverojärjestelmää ole haluttu tuoda tänne eikä mitään muitakaan konkreettisia suuria toimenpiteitä, joilla harmaata taloutta olisi voitu torjua.

Arvoisa puhemies! Minusta ed. Paateron puhe aikaisemmin oli erittäin hyvä. Hän teki hyviä esityksiä siihen, miten tätä esitystä voitaisiin korjata siltä osin, että tulokset eivät johda harmaan talouden lisääntymiseen. Ed. Paatero teki kaksi pykälämuutosta, ja toivon, että ed. Kangas niitä tässä vielä kannattaisi.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Kannatan tätä vastalausetta. Olen yksi sen allekirjoittajista. Ed. Kiuru sanoi, että oppositiosta on paljon harmaasta taloudesta puhuttu. Se pitää paikkansa, koska siellä on valtavat summat rahaa. Täytyy tunnustus antaa kyllä yhdelle hallituspuolueen edustajalle, ed. Pulliaiselle, hän on kyllä kiitettävästi hallituspuolueen kansanedustajana puhunut, mutta muut ovat vähän loistaneet poissaolollaan tästä keskustelusta.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa puhemies! Pitää varmaan tarkentaa, että tulee kohta ne pykälät kannatetuiksi, että saadaan huomenna niistä äänestää, koska vastalause ei tietenkään ole muilta osin hylkäävä kuin näitten kahden pykälän osalta.

Yksi huolihan, joka tässä tuotiin myös verottajan puolelta esille, oli se, kun näiden alakonsernin tilinpäätösten mukaisesti myöskin maksetaan yhteisöveroja. Tässä on tietenkin huolena se, että jos tehdään järjestelyjä alakonsernien sisällä siirtämällä tuloja ja menoja sopivasti niin, että saadaan osakkeenomistajille lisää tuloutettua ilman, että se tulee minnekään näkyviin, ja sitten toisaalta saadaan maksettua vähemmän veroa — mitä se on nykyisin, verosuunnittelua — niin on se tietenkin myöskin haitta yhteiskunnalle. Sen lisäksi, että tämä talousrikos- ynnä muu puoli on tietenkin suuri riski, niin kyllä riski ovat myöskin ne yksinkertaiset euromenetykset, joita tässä muun muassa käsittelyn aikana ei ollut lainkaan arvioitu, minkälaisista summista olisi kyse.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! Täällä hallituksen esityksessä ja kyllä valiokunnan enemmistön hyväksymässä mietinnössäkin korostetaan sitä, että muissa maissa ei tämän tyyppistä lainsäädäntöä ole, mutta muissa maissa ei ole Suomen 1990-luvun kokemuksia. Tässä suhteessa, kun mennään vaikeimpia aikoja kohti, pitäisi pelisäännöt olla selkeät ja rehellisyyteen pyrkivät eikä niinpäin, että nyt tehdään tilaa sille, että tällainen luova kirjanpito ja verosuunnittelu tehdään käytännössä mahdolliseksi.

Minusta esimerkiksi tämän pikavippilainsäädännön käsittely osoitti, kuinka vaikeaa se on, miten ei yhtä asiaa saada yhdellä kertaa hoidettua, vaan ensiksi saadaan jonkin verran aikaan sitä, että jo kokonaiskustannukset vuositasolla saadaan selvitettyä, mutta kun tulee kysymys siitä, että rekisteröitäisiin se, ketkä omistavat pikavippiyhtiöitä, niin tätä ei millään saada tehtyä, valtiovarainministeriö ei millään pysty tekemään sitä, (Ed. Rajamäki: Eikös se ollut vaalirahoittajien?) vaikka voitaisiin ruotsin kielestä suorastaan suomentaa tämä asia Suomeen ja osoittaa, kenen joukoissa porvarihallitus seisoo. Tämä asia on minusta kyllä siinä mielessä hyvä huono esimerkki, miten Suomessa ei pitäisi asioita hoitaa. Ihmettelen myös sitä, että elinkeinoelämän taholta on tähän suostuttu, koska nykyisen tietokonejärjestelmän aikana on kyllä täysin mahdollista, että niitä samoja tietoja alakonsernin ja yläkonsernin osalta käytetään, eikä se tule aiheuttamaan liiallisia kustannuksia.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Oppositio on tässä ihan oikeilla jäljillä. Minä yritin pysäyttää tämän asian käsittelyn ja sain siitä järjestymään neuvottelut ja kaikki tyynni. Myöskin muitten hallituspuolueitten edustajien kanssa sain keskustelun aikaiseksi. Tähän prosessiin liittyi pari kiusallista välioperaatiota.

Ensinnäkin keskusrikospoliisi kerrotun mukaisesti näissä neuvotteluissa oli suostunut nyt luopumiseen alemman tason emoyhtiön konsernitilinpäätöksen tekemisestä. Virke oli antanut ensiksi myönteisen kannanoton ja sitten semmoisen lyhyemmän kielteisen kannanoton, joka minulla tuolla huoneessani on. Ja tämän jälkimmäisen, joka oli erittäin hyvin perusteltu minun mielestäni harmaan talouden torjunnan kannalta, perusteella nämä neuvottelut käynnistin tässä kesken kaiken, mutta sitten meidän voimahahmomme, ed. Oras Tynkkynen, ilmoitti, että ei tässä mitään ongelmaa ole, ja asia lässähti siihen.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliaiselle kiitoksia tuosta puheenvuorosta. Vuoden loppupuolella olette varsin montaa hallituksen esitystä joutunut kritisoimaan yhdessä opposition kanssa. Hyvin perusteellista, osaavaa kritiikkiä. Ed. Tynkkysen tunnemme erittäin osaavana ilmastoasiantuntijana, ja hänen tehtävänään on ollakin valtioneuvoston ilmastopoliittisena asiantuntijana. Kyllä totean, että ed. Tynkkystä kyllä laajasti pidetään juuri ilmastopoliittisena asiantuntijana ja hän osaa sen. Mutta tässä kohdin, osakeyhtiölain kohdalla, mihin ed. Pulliainen viittaa, uskon myös näin, että hän ei tässä nyt ollut ihan omalla alallaan, ja luottaisin mieluummin ed. Pulliaiseen näissä asioissa.

Mutta kaiken kaikkiaan tämä on huonoa lainsäädäntöä niin kuin oli tänään aikaisemmin jo yliopistojen kohdalla työttömyysturvakysymyksessä. Näin ollen tässä jatkaa hallitus nyt tällä linjalla huonoja esityksiä. On tietysti selvää, että oppositio tulee tässä olemaan selkeästi vastaan. Ed. Pulliaisen kohdalla ymmärrämme toki, jos tuo hallituksessa mukanaolo aina estää sitten sen napin painamisen. Tästä on kokemuksia kyllä muillakin.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! On nyt hyvä tuoda esille esimerkiksi Verohallituksen kanta tässä, vaikka Verohallitus nyt koetti vähän tätä asiaa pyöritellä. "Jos suomalaisen alakonsernin emoyhtiön konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuutta rajoitetaan esityksessä ehdotetulla tavalla, ei samanlaista informaatiota liene enää saatavissa ulkomaisen emoyhtiön laatimasta konsernitilinpäätöksestä. Kokonaiskuvaa siitä, millä tavoin konsernin Suomessa olevien yhtiöiden toiminnan tuotot ovat muodostuneet konsernin sisäisestä ja millä tavoin ulkopuolisiin tahoihin kohdistuvasta toiminnasta ei siis enää pystyttäisi muodostamaan."

Samaten sitten viranomaisyhteistyön kehittämisprojekti Virke, Janne Marttinen ja Jukka Strömmer, lopettaa lausuntonsa: "Esitämme huolemme siitä, että alakonsernitilinpäätösten poistumisen seurauksena yritystoiminnan läpinäkyvyys heikkenee ja harmaan talouden ja taloudellisten väärinkäytösten mahdollisuudet voivat lisääntyä. Yritystoiminnan läpinäkyvyys on harmaan talouden torjumisen kannalta välttämätöntä. Lakimuutoksen yhteydessä tulisi vähintään-kin varmistua siitä, että alakonsernien tilinpäätökset tulevat tilintarkastetuiksi ja että emokonsernien tilinpäätökset sisältävät riittävästi informaatiota."

Tässä keskusrikospoliisin vähän pyörittelyä sisältävässä lausunnossa todetaan lopuksi: "Tilintarkastuksen kannalta on huomioitavaa se, että jos tytäryhtiöt ovat pieniä, niissä ei lain mukaan enää tarvitse olla tilintarkastusta ja tällöin saattaa syntyä täysin tarkastuksen ja raportointivelvollisuuden ulkopuolelle jääviä yritysryppäitä." Tällä tavoin päästään kaiken ulkopuolelle ja siinä on julkista rahaa ja kaikkien rahaa.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Todella kuulostaa kummalliselta lainsäädännöltä, mitä nyt ollaan tekemässä. Tuo ed. Pulliaisen puheenvuoro oli hyvin selvä ja selvensi sen, että nyt toimitaan aika hataralla pohjalla. Harmaa talous ja kaikenlainen keinottelu saa nyt kyllä lisää tilaa, jos hyväksytään tällaista heikkoa lainsäädäntöä.

Kuulimme jo kyselytunnilla, että tuolla lentokentällä näyttää tilanne menneen varsin villiksi, että siellä jo toimii työvoimaa, jolla ei ole sinne minkäänlaisia lupia eikä kuulemma tarvitsekaan olla. Emme kai me nyt ole tällä lainsäädännöllä taas tämän tyyppistä laittoman työvoiman käyttöä edistämässä ja monenlaista muuta keinottelua. Kyllä nämä puheenvuorot, joissa on esitetty lain hylkäystä, ovat ihan perusteltuja ja hyviä.

Kari Kärkkäinen /kd:

Arvoisa puhemies! Tänään olemme kuulleet, että valiokunnat eivät uskalla lähettää asioita perustuslakivaliokunnalle edes sosiaali- ja terveysvaliokunnasta. Tänään olemme kuulleet ed. Pulliaisen viestin siitä, että kyllä ryhmäpiiskurit lyövät siinä vaiheessa, jos yrittää oikeita asioita ajaa hallituspuolueen edustajana valiokunnassa. Toivon, että myös hallituspuolueiden edustajat uskaltavat rohkeasti seisoa niiden arvojen ja asioiden takana, joitten puolesta he puhuvat. Rohkeutta ed. Pulliaiselle erityisesti tässä äänestyksessä, nyt kun tulemme seuraavaan äänestykseen. Mutta kovaa kuultavaa on tämä ilta ollut. Sellainen esitys, jonka tekstiosassa niin paljon vastustettiin asiaa, ja lausuma oli sitten aivan toinen. Täytyy sanoa, että en kyllä 11 vuoteen ole sellaista nähnyt, mitä äsken tässä näimme, ja kova linja tuntuu jatkuvan. Hyvä, että hallituspuolueen kansanedustajat uskaltavat tuoda tuon kovien ryhmäpiiskureiden toimintatavan myöskin julkisuuteen.