Arja Juvonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tässä hallituksen lakiesityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki säätiön valvontamaksusta. Uudessa laissa säädettäisiin säätiön taseen loppusumman perusteella määräytyvästä valvontamaksusta, joka korvaisi nykyisen vuosiselvitysilmoituksen käsittelymaksun. Valvontamaksun määräisi ja perisi Patentti- ja rekisterihallitus. Tarkoitus on, että talousarviossa vastaavan suuruinen määräraha osoitettaisiin myös Patentti- ja rekisterihallitukselle.

Patentti- ja rekisterihallitus valvoo säätiöitä niiden toimittamien vuosiselvitysten sekä erityistoimenpiteiden, kuten erityistarkastuksen ja oikeudenkäyntien, avulla. Säätiövalvonnan kulujen kattamiseksi säätiöiltä on vuodesta 2011 lähtien peritty 100 euron vuosiselvitysilmoituksen käsittelymaksu, ja näistä maksuista on kertynyt tuloa vuosittain noin 250 000 euroa. Säätiövalvonnan kustannukset ovat kuitenkin jo vuosia olleet käsittelymaksuista kertyneitä tuloja suuremmat. Säätiövalvonnan rahoittamiseksi ja kustannusvastaavuuden saavuttamiseksi hallituksen esityksessä ehdotetaan siis uuden valvontamaksun käyttöönottoa.

On hyvin tärkeää, että tämän esityksen myötä Patentti- ja rekisterihallituksella on riittävät voimavarat lakisääteisen valvontatehtävän hoitamiseen. Oikeusministeriössä on parhaillaan vireillä myös säätiölain kokonaisuudistus, joka tulee ensi keväänä 2014 eduskunnalle. Onkin mielenkiintoista nähdä, millä tavalla tämä säätiölaki tullaan muodostamaan. Eli valvontamaksu tulee olemaan 120—500 euroa riippuen säätiöiden maksukyvystä ja toiminnan laajuudesta.

Tämä asia on hyvä asia, ja perussuomalaiset ovat omissa linjauksissaan jo pitkään olleet sitä mieltä, että suursäätiöt olisi myös pantava verolle. Tämä ajatuksemme ei kuitenkaan koske yleishyödyllisiä säätiöitä. Niitä ei tule laittaa verolle. Perussuomalaiset kannattavat tätä hallituksen esitystä.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Tämä säätiöiden valvontamaksu on hyvä askel oikeaan suuntaan, mutta toki olisin halunnut nähdä jonkunnäköistä tasapuolisuutta siinä, että laajaa toimintaa harjoittavia säätiöitä ja varakkaita säätiöitä voitaisiin vähän enemmän laskuttaa tästä toimenpiteestä kuin niitä, joilla on hyvin vähän tätä tulopuolta. 120—500 euron haarukka on mielestäni vähän keinotekoisen pieni.

Joka tapauksessa on hyvä, että säätiötkin kantavat oman osansa valtion kustannuksista, mutta todellisuudessa jos haluttaisiin oikeudenmukaisempaa vastuunkantoa, niin hallituksen pitäisi ottaa hiukan vaarin perussuomalaisten vaihtoehtobudjetista. Vaihtoehtobudjetissa esitämme sitä, että nämä varakkaat säätiöt maksaisivat pääomatuloistaan vähän enemmän tai maksaisivat ylipäätänsä veroa, ja sitä kautta saisimme myös valtion kassaan kerättyä verotuloja. Ei ole oikein se, että säätiöt saavat jopa 12—15 miljardia euroa ja heidän ei tarvitse niistä toiminnoista maksaa veroa. Toki useat säätiöt ja järjestöt ovat ihan yleishyödyllisesti hyviä välineitä jakaa avustuksia yhteiskunnan eri toiminnoille, mutta on myös säätiöitä, joissa varallisuutta käytetään vain piilopaikkana säätiöiden taseissa. Siinä mielessä perussuomalaiset toivovat, että nämä varakkaat säätiöt jossain määrin asetettaisiin myös veron piiriin.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Säätiöt ovat puhuttaneet hyvin paljon julkisuudessa viime aikoina johtuen muutamista tapauksista säätiöiden toiminnassa, jotka on otettu julkisuuteen, eli säätiöitä ovat pyörittäneet henkilöt, jotka ovat unohtaneet kokonaan sen säätiön alkuperäisen tarkoituksen ja sitten ovat alkaneet käyttämään säätiön varallisuutta ja tuloja omaksi ja lähipiirinsä eduksi. Näitä tapauksia on siinä määrin paljon putkahtanut viime aikoina julkisuuteen, että on erittäin hyvä, että säätiöitten valvontaan kiinnitetään jatkossa enemmän huomiota.

Olen tehnyt useina vuosina talousarvioaloitteita, joissa olen esittänyt Patentti- ja rekisterihallitukselle lisää rahaa säätiöiden valvontaan, jotta päästäisiin myös viranomaisten toimesta puuttumaan näihin räikeimpiin ylilyönteihin. Ja muutenkin, kun tiedetään, että säätiöissä liikkuvat valtavan suuret varallisuusarvot ja tulovirrat, on aika kestämätöntä, kun tämmöistä verovapaata, varallisuusverosta vapaata, toimintaa kaikin puolin hoidetaan, jos siihen ei kohdisteta minkäänlaista asianmukaista valvontaa.

Täällä lakivaliokunnan mietinnössä todetaan hyvin siitä, että valvontamaksutulojen riittävyyttä on valiokunnan mukaan tarpeen seurata, sillä säätiövalvonnan toimenpiteet ja säätiövalvonnan tarve ovat viime vuosina lisääntyneet. Olen tyytyväinen, että tämä kirjaus on lakivaliokunnan mietintöön tehty, ja toivonkin, että jatkossa näitä valvontamaksuja tullaan mahdollisesti myös korottamaan, jos ei tuloksia saavuteta sillä tasolla, mihin nyt on päädytty tässä esityksessä.

Ari Torniainen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Säätiöiden valvontamaksu on hyvä asia ja hyvä alku. Tähän hallituksen esitykseen jää kuitenkin joitain kohtia, joita tulee seurata. Säätiölain kokonaisuudistus on vireillä, ja sen kautta varmaankin tulee palata vielä tässäkin hallituksen esityksessä oleviin asioihin, mikäli niissä on tarkistettavaa.

Toinen asia, mihin haluan kiinnittää huomiota, on se, että valitusten keskittäminen Helsingin hallinto-oikeuteen on poikkeus yleisestä hallinto-oikeudellisesta valitusjärjestelmästä, jossa lähtökohtana on asioiden hajauttaminen kaikkiin hallinto-oikeuksiin. Helsingin hallinto-oikeuteen on keskitetty tai ollaan keskittämässä useampiakin asioiden käsittelyjä, ja tietojen mukaan hallinto-oikeuden työtilanne on jo nykyiselläänkin tiukka ja käsittelyajat ovat useissa asiaryhmissä kovin pitkiä. Toivottavasti hallinto-oikeuden resurssit ovat tulevaisuudessa riittävät ja asioiden käsittelyajat eivät muodostu kohtuuttomiksi.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Suomessa on paljon eri säätiöitä, ja säätiöt tekevät tärkeää ja arvokasta työtä. Ne tukevat tieteellistä tutkimusta, ne tukevat kulttuuria, ne tukevat sosiaalityötä, ne tukevat yhteiskunnallista toimintaa. Toisaalta voidaan perustellusti sanoa, että säätiöissä oleva raha on ihan sananmukaisesti isännätöntä rahaa. Se ei ole varsinaisesti kenenkään ulkopuolisen omistamaa vaan näiden säätiöiden omaa, ja nämä säätiöt itse oman hallintonsa järjestävät.

Valitettavasti on käynyt ilmi osin median kautta, osin viranomaistoiminnan kautta, että myös säätiöissä on tapahtunut paljon epätarkoituksenmukaista ja osin jopa lainvastaista varojen käyttöä. Jos mietin ihan julkisuudessa olleita epäilyjä, niin ihan viime aikoina olen kiinnittänyt huomiota ainakin siihen, että julkisuudessa oli eräs turkulainen säätiö ja myös ruotsinkielinen Bensowin säätiö, joiden toiminnassa näytti olevan aika lailla outoja piirteitä, ja varsinkin tässä Bensowin säätiössä näytti siltä, että lähinnä säätiön omat toimihenkilöt ja lähipiiri olivat päässeet osallisiksi säätiön varojen käyttämiseen ja hyötyihin.

Tässä mielessä on erittäin hyvä, että säätiöiden valvontaa pyritään tehostamaan ja kehittämään, koska nykyiset valvontavoimavarat, mitkä ovat viranomaisilla säätiöiden valvontaan, ovat kyllä luvalla sanoen kovin vähäiset. Tässä mielessä hallituksen pyrkimys ja esitys ovat hyviä. Mehän tiedämme, että luottamus hyvä mutta kontrolli parempi, ja luulen, että juuri säätiöiden kohdalla tällaista ulkopuolistakin valvontaa tarvitaan ja tämä hallituksen esitys sitä edistää.

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! On varmaan hyvin monenlaisia säätiöitä. Ei pidä ajatella näin, että säätiössä se kaikki pahuus asuu, jos se sattuu olemaan säätiö nimeltään. On esimerkkejä. Esimerkiksi voin tässä ottaa sen, kun Mannerheimin Lastensuojeluliiton piirissä Järvi-Suomen alueen piirijärjestöt yhdistyivät. Tietty omaisuusmassa Suonenjoella yhdistyi sitten tavallaan kaikkien omaisuudeksi, mutta se siirtyi sitten siellä olevan Vanhamäki-säätiön ylläpitämäksi. Tuo säätiö tekee muun muassa lasten perhekotitoimintaa ja on hyvin monella hyvällä asialla liikkeellä ja hyvin tarkassa valvonnassa myös noiden edellä mainittujen piirienkin taholta, mutta todellakin, jos säätiötoiminnassa on jotain ongelmia, niitä pitää tutkia ilman muuta ja niiden pitää olla myös mahdollisimman läpivalaistavissa ja avoimia.

Mutta, herra puhemies, haluan tähän todeta vain sen, että ei pidä kategorisesti todeta, että jollakin lailla säätiöt olisivat huonoja. Se on lainsäädännön mukaan rehellistä, laillista toimintaa, ja säätiöiden oma moraali ja eettinen taso tietysti aika paljon ratkaisevat, miten sitten tuo toiminta siellä käytännössä pelaa.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa puhemies! Tähän edustaja Zyskowiczin erinomaiseen puheenvuoroon vähän jatkoa, kun en päässyt oikein selville, että liittyykö tähän valvontamaksuun patentti- ja rekisterihallinnon suorittamaa tilintarkastuksellista valvontaa eli revisiota: nythän on niin, että hiljattain säädettiin laki, että sellaisessa yhteisössä, osuuskunnassa, yhtiössä, säätiössä tai yhdistyksessä, jonka liikevaihto on 100 000 euroa, taseen loppusumma 200 000 euroa ja palveluksessa enintään kolme henkilöä, ei tarvitse valita ollenkaan niitä vanhakantaisia tilintarkastajia. Minä tulkitsen tämän niin, että jos ei Patentti- ja rekisterihallitus tee minkäänlaista valvontaa, niin tämä on eräänlainen vero säätiölle — sinänsä hyvä asia, joka tuottaa 586 000 euroa ja rapiat päälle. Kysymys kuuluu: osaako kukaan sanoa, mitä tällä valvontamaksulla säätiö ikään kuin saa itselleen?

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa herra puhemies! Hyvä ja tärkeä asia. Meillä on säätiöistä valitettavasti muodostunut negatiivinen kuva, enkä nyt malta olla sanomatta, etteikö se ulottuisi aina politiikkaan asti, jos muistamme vaikkapa Nuorisosäätiön tapahtumat. On paljon muitakin säätiöitä, joissa itsekontrolli on pettänyt, ja puuttunut itsekontrolli on luistattanut moraalia ja laventanut käsitystä siitä, mitkä ovat säätiölle eettisesti oikeita toimintamuotoja.

On hyvä, että tämmöistä valvontaa nyt tulee, koska niin kuin edustaja Rossi mainitsi, suuri osa säätiöistä toimii erittäin korkealla eettisellä pohjalla ja niillä on erittäin hyvä ajatusmaailma. Mutta heti jos on mahdollista, että eksytään sille tielle, että sillä hyödytetään säätiössä toimivien henkilöiden ehkä omaa sisäpiiriä, jolloin veroja kierretään, eli se on vain taloudellinen instrumentti omaisuusmassan kokoamiseen, oma toimintatavoite hämärtyy ja se on vain pääoman keräämistä, niin silloin ollaan tavallaan siinä moraalivajeessa, jolloin pitäisi uskaltaa avata. Toivottavasti tämmöinen ulkopuolinen tarkastelu tuottaa sitä korkeampaa moraalia näissä säätiöissä, joita tällä hetkellä Suomessa on paljon.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Rossi nosti esiin sen, että säätiöt tekevät hyvää työtä ja jakavat niitä varoja yhteiskunnassa. Sehän on totta: me tarvitsemme säätiöitä. Säätiöt ovat erinomainen väylä tukea esimerkiksi kansalaisjärjestötoimintaa ja tieteellistä tutkimusta. Kuitenkin on hyvä näin tiukkoina taloudellisina aikoina aina kyseenalaistaa asioita ja kysyä, ovatko ne itsestäänselvyyksiä. Esimerkiksi kun vaikka kuolintapauksen kohdatessa perustamme säätiön ja siirrämme koko omaisuuden säätiön alaisuuteen, niin siinä ei sitten perintöveroja makseta. Tällainen tapaushan meillä oli esimerkiksi jokunen aika sitten, kun Erkon poismenon johdosta saatiin syntymään 700 miljoonan euron säätiön varallisuus, josta sitten ruvettiin toki varoja käyttämään hyvään tarkoitukseen. Mutta ihan perustavanlaatuinen kysymys on, että missä välissä se verottaja tulee sinne väliin, kun niitä säätiöitä aletaan synnyttämään, koska joka ta- pauksessa jokainen kansalainen täällä omalta osaltaan maksaa veroja vaikka käyttäisi rahaa myös hyviin tarkoituksiin.

Arvoisa puhemies! Uskon, että hallitus haluaa myös lisätä säätiöiden valvontaa jollain tavalla, ettei tämmöisiä ylilyöntejä, joita edustaja Zyskowicz nosti esille, pääse tapahtumaan. Siinä mielessä toivon, että niitä resursseja lisätään valvonnan puolelle.