Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Tässähän on kyse aika pienestä asiasta, hevostalousneuvottelukunnan lakkauttamisesta osana tätä isoa kokonaisuutta, joka on sinänsä erittäin merkittävä.

Meidän urheilu ja kulttuuri saavat valtaosan, lähes kaiken rahansa veikkausvoittovaroista, ja on suoraan kiinni siitä, kuinka paljon suomalaiset pelaavat, kuinka paljon urheiluun, liikuntaan ja kulttuuriin rahaa saadaan. Toisaalta rahapelien, totopelien, osalta lupa on ollut Fintotolla tuon lain uudistamisesta lähtien. Yhtä lailla siellä on suurelta osalta kyse siitä, että kuinka paljon nämä pelit tuottavat, niin paljon rahaa saadaan. Lain mukaan voitot ja tuotot käytetään hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen. Hevosalan merkitystä suomalaiselle yhteiskunnalle ei voi vähätellä missään tapauksessa. Alalla on kaiken kaikkiaan noin 15 000 työpaikkaa ja sen päälle kaikki siihen läheisesti liittyvät työpaikat. Ala on yksi nopeimmin kasvavia harrastusten mielessä mutta myös muulla tavalla erittäin myönteisessä kehityksessä.

Jos katsoo hieman sitä, millä tavalla totopelit tuottivat, kokonaisvaihto oli ennen vuoden 2009 lainsäädännön uudistusta 203 miljoonaa ja tuo mainittu tuotto oli 8,3 miljoonaa. Siitä olemme erittäin myönteisellä tavalla pystyneet kehittämään kokonaisvaihtoa, eli suomalaiset ovat pelanneet ja innostuneet raveista aivan uudella tavalla. Kyllä täytyy minun mielestäni kiitosta antaa esimerkiksi sellaiselle tv-ohjelmalle kuin Ravisuora, joka on tuonut ravit aivan toisella tavalla meidän suomalaisten tietoisuuteen ja sellaisella kansanomaisella tavalla ihmisten olohuoneisiin, ja myös tietysti näillä radoilla on tehty hyvää työtä. Kokonaisvaihto oli vuonna 2011 lähes 50 miljoonaa enemmän eli 247 miljoonaa. Tänä vuonna pelivaihto oli elokuussa 2,5 miljoonaa edellä edellisvuotta, ja kasvua oli silloin tuo noin 2 prosenttia. Tavoitetuotto tälle vuodelle on siis pelivaihtona 255 miljoonaa eli reilusti yli 50 miljoonaa tuosta vuodesta 2009. Tästä summasta kuitenkin ensin menee iso siivu tietysti pelaajille, sen jälkeen verot on maksettava, ministeriö vie omansa, asiamiehet omansa, Hippos omansa ja oma organisaatio myös, ja sen jälkeen jaettavaa on noin 30 miljoonaa euroa.

Fintoto on palauttanut tänä vuonna tammi-syyskuun aikana rahaa tuotto-odotusten mukaisesti, ja siihen täytyy olla erittäin tyytyväinen. Ehkä samanlaista kehitystä ei tällä hetkellä muissa Veikkauksen puolen peleissä näy. Siellä nämä tuotto-odotukset ovat hyvin kiikun kaakun, pääsemmekö siihen, mitä tavoitteet ovat tälle vuodelle olleet ja mitä suunnitelmissa on ensi vuodelle. Ja se on aivan suoraan sitten verrannollinen siihen, kuinka paljon veikkausvoittovaroista jakosuhdelain mukaan rahaa tulee urheilulle ja kulttuurille.

Arvoisa puhemies! Suomessa on yli 20 ympärivuotista ravirataa ja suurin piirtein saman verran kesäratoja, ja niiden ylläpito vie paljon rahaa. Ravikasvatus, valmennus ja raviradat kamppailevat edelleen tiukasti kannattavuusongelmienkin kanssa, vaikka pelien tuotot ovatkin hyvin kasvaneet. Täytyy toivoa, että tällä saralla kuitenkin uusia pelaajia löytyy totopelien pariin ja hienon harrastuksen pariin ja näin pystymme tulevaisuudessamme hevosalaamme kehittämään entistä paremmin.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa herra puhemies! Ala tarvitsee uudistusta, niin että voisikin sanoa, että tämä ehkä on pieni askel ihmiselle mutta mahdollisesti iso laukka-askel hevosalalle.

Meidän on pakko nähdä tässä asiassa haasteena myös tämä rahanjako. Toivottavasti Fintotossa nähdään se, että mikäli rahanjakoa ei pystytä enemmän viemään harrastuksen alkulähteille, meillä pelivaihto alkaa pienenemään. Se on koko alan kehittymiselle, kasvulle, koko hevosalalle erityisen tärkeä kysymys.

Meidän tämän hetken raviratojen korjausvelka on erityisen suuri. Meidän on pakko keskittyä siihen, että meillä tästä pelivaihdosta enemmän ohjautuu jatkossa raviratojen toimintaympäristön kehittämiseen ja nykyaikaistamiseen. Raviradat tarvitsevat muuta toimintaa; pelkästään raveilla ei enää tämän päivän ihmistä saada raviradoille.

Nettipelaaminen lisääntyy, ihmiset katsovat todellakin televisiovastaanottimien kautta suoria lähetyksiä, ja näin ollen raviradoilla tapahtuva pelivaihto on alentunut, ja sitä kautta pitäisi nähdä tämän tuloutuksen osalta, että sitä suunnattaisiin enemmän siellä, missä se itse tapahtuma tapahtuu. Eli raviradoilla, missä ne kilpailut käydään, pitää selkeästi pystyä jatkossa kehittämään tätä rahoitusta.

Toinen puoli on se, että meillä on ratsastuksen harrastajia noin 170 000, ala kasvaa edelleen, ja siellä jos missä niitten puitteitten luominen pelkästään yrityspohjalta on melko haasteellista. Harrastusta ei saa enää tehdä kalliimmaksi, vaan pikemminkin hyvä harrastus pitää tehdä ihmisille mahdolliseksi sitä kautta, että meillä myös tälle sektorille koko hevosalaa piristäen tuodaan tuloutusta.

Meidän junioritoiminta kaipaa sitä, että meillä on toimintaa raviradoilla, meillä on toimintaa ratsastusharrastajien piirissä, koska ilman hyvää junioritoimintaa meillä ei ole tulevaisuudessa niitä ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita hevosharrastuksesta, hevosurheilusta ja sitä kautta ehkä sitten pelitoiminnan muodossa ovat tukemassa edelleen alan kehittymistä jatkossa.

Meidän tuottotavoitteet ovat hyvin maltilliset, ja niihin ollaan pääsemässä. Mutta täytyy muistaa se, että vaikka pelien ja pelaamisen vaihto on noussut, raviradoille siitä tulee tällä hetkellä päivä päivältä vähemmän kuitenkin tuloutusta.

Eli vielä kerran, herra puhemies: vetoan, että tämän lakimuutoksen osalta aloitamme reippaan keskustelun siitä, että rahojen ja voittojen kohdentamisen pitää tapahtua niin, että sillä mahdollistetaan edelleen alan toiminta.

Jari Leppä /kesk:

Herra puhemies! Tässä laissa siis ehdotetaan, että maa- ja metsätalousministeriössä toimiva neuvoa-antava elin elikkä hevostalousneuvottelukunta lakkautetaan nykyisen neuvottelukunnan toimikauden päätyttyä. Se on tämän asian ydin. Pieni muutos johtuu siitä, että näitä neuvottelumekanismeja on tullut muiden uudistusten myötä lisää, ja siksi katsotaan, että se on nykyisellään tarpeeton.

Mutta, herra puhemies, tärkeää on se, että meillä on jaettavaa. Se jaettava syntyy siitä, että meillä on monopoliasemassa yksinoikeudella toimiva rahapelijärjestelmä. Nyt me saimme viime viikolla EU:n komissiosta merkittävän päätöksen, jolla koko suomalaista rahapelitoimikuntaa käsittelevä monopolijärjestelmä voi jatkaa. Hyvä niin, sitä Suomi on halunnut. Nyt sitten meidän suomalaisten pitää oma lainsäädäntömme, oma toimintatapamme sorvata sellaiseen malliin, että me teemme kaikkemme, että meillä ne pelieurot, joita pelaajat niin hevospeleihin kuin muihinkin rahapeleihin laittavat, tulevat käytettyä suomalaisten peliyhtiöiden kautta, ja siksi Poliisihallitukselta täytyy nyt tulla toisenlaiset toimintatavat kuin mitä tähän asti on ollut.

On erittäin valitettavaa, että siellä suunnalla on useampaan otteeseen tehty aivan eri suuntaan toimivia päätöksiä, jotka edesauttavat sitä, että meidän pelaajien, suomalaisten pelaajien, pelieurot käytetäänkin kansainvälisten nettipeliyhtiöiden tileillä ja peleissä. Tämä ei hyödytä yhtään suomalaisia edunsaajia, ei hevostaloutta, hevosalaa kokonaisuudessaan eikä muita niitä hyviä aloja ja hyviä kohteita, joihin meidän rahapelituottomme menevät. Siksi on tärkeää, että meidän oma toimintamme myöskin nyt, varsinkin tämän komission päätöksen jälkeen, sorvataan sellaiseen malliin, että se edesauttaa suomalaisia pelaajia käyttämään suomalaisten peliyhtiöiden tuotteita.

Sofia Vikman /kok:

Arvoisa puhemies! Hevosalan tulevaisuuden toiminnan edellytyksistä on hyvä puhua tässä yhteydessä laajemminkin. Hevosalaa kannattaa yhteiskunnan näkökulmasta tukea ja mahdollistaa monestakin syystä, jotka voisi oikeastaan kiteyttää kolmeen asiaan.

Ensinnäkin ala elinkeinona työllistää välittömästi suoraan ja välillisesti suuren määrän ihmisiä, ja näinä aikoina on poikkeuksellista se, että alalla toimivat yrittäjät — joita olin itse asiassa viime perjantaina Valtakunnallisilla hevosyrittäjäpäivillä tapaamassa — kokevat alan kasvunäkymät positiivisempana kuin monella muualla alalla. Eli työpaikat ensinnäkin.

Toisekseen hevosalalla on merkittäviä, kansanterveydellisestikin merkittäviä, vaikutuksia. Hevosten kanssa toimivien ihmisten on todettu voivan keskimääräistä paremmin, ja hevoset liikuttavat tavalla tai toisella lähes miljoonaa suomalaista. Se on jääkiekon jälkeen merkittävin penkkiurheilulaji ja toisaalta suosituin tyttöjen harrastus.

Tähän kansanterveydelliseen näkökulmaan liittyy kolmas asia, eli se, että talleilla tehdään merkittävää nuorisotyötä, ja tästäkin syystä ratsastuskoulujen toimintaedellytykset kannattaa turvata.

Kuitenkin nyt monet perinteikkäät tallit ja ratsastuskoulut, miksei myös ravipuolella, ovat joutuneet ahtaalle toiminnassaan kiristyvän byrokratian ja vaatimusten takia. Tässä suhteessa kannattaakin katsoa näitä säädöksiä niin, että ne ovat ihmisten ja eläinten hyvinvoinnin kannalta oikeassa asennossa, mutta ei mene liiallisuuksiin niin, että ne pahimmassa tapauksessa uhkaavat kokonaan yritystoiminnan jatkuvuutta. Nyt jo tiedetään, että suurten kaupunkien alueilla ratsastusharrastuksen kustannukset uhkaavat nousta kalliiksi ja etäisyydet nuorille kulkea uhkaavat tulla pitkiksi, koska nämä perinteikkäät ratsastuskoulut joutuvat ahtaalle.

Kaikista kuumimpana perunana tällä hetkellä ovat maneesien korjausvaatimukset, jotka ovat viime aikoina tiukentuneet. Tämä koskee kymmeniä ellei satoja halleja ympäri Suomea ja uhkaa jopa kokonaan ratsastuskoulujen ja niiden yrittäjien jatkomahdollisuuksia. Tästä on käyty keskustelua eri ministeriöiden välillä. Toivoisinkin, että ministeriöt eivät nyt vain pallottele tätä maneesiasiaa toisilleen, vaan että siihen oikeasti saataisiin ratkaisuja niin, että maneesit saadaan korjattua ja harrastusmahdollisuudet kohtuullisilla etäisyyksillä ja kohtuullisilla kustannuksilla turvattua.

Mika Lintilä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hevostaloudella on merkittävä rooli suomalaisessa yhteiskunnassa niin työllistäjänä kuin vapaa-ajan harrastuksena. Suomalaisesta peltopinta-alasta hevostalous ja hevoset käyttää noin 10 prosenttia tällä hetkellä, joten sitäkin kautta hevosilla on merkittävä rooli suomalaisessa yhteiskunnassa.

Talous on totta kai sellainen asia, joka vaikuttaa koko ajan siihen, kuinka paljon me pystymme tulouttamaan hevostaloudelle lisää rahaa tai säilyttämään sen tason, joka tällä hetkellä on. Me olemme tilanteessa, että Suomi on Euroopassa ainut maa, jolla peli on tällä hetkellä plusmerkkinen, hyvin lievästi, mutta siinä plus miinus nolla -tasossa, ja tämä vuosi tulee olemaan Fintotolle plusmerkkinen. Eli olemme verrattain hyvin tässä kansainvälisessä kilpailussa pärjänneet.

Se, kuinka se tuotto tuloutetaan, niin kaikki, mitä Fintotolle tulee, tuloutetaan alalle. Se pitää muistaa. Tietysti ongelmana on tällä hetkellä se, että peli on siirtynyt voimakkaasti internetin puolelle, jolloinka varmaan joudutaan tarkastelemaan niitä tuloutusprosentteja, joita internetpelistä tulee, mutta se on sitten Fintoton ja Hippoksen alainen asia eikä kuulu lain piiriin.

Edustaja Leppä otti esille tärkeän asian, eli tämän komission lausunnon suomalaisesta kansallisesta pelimonopolista. Se oli täysin kritiikitön. Toivoisinkin, että suomalainen poliisihallinto keskittyisi siihen suurempaan ongelmaan eli ulkomaiseen nettipeliin, joka tulee Suomeen, jota Suomesta menee ulos, eikä siihen, kuinka viedään pois toimintaedellytyksiä suomalaisilta peliyhtiöiltä, jotka on nyt siis komission omalla lausunnolla todettu täysin niitten raamien mukaiseksi, joita komissio on määritellyt pelitoiminnalle.

Timo Kalli /kesk:

Arvoisa puhemies! Käsittelyn pohjana oleva neuvottelukunnan purku on byrokratian purkua ja sillä tavalla kannatettava ja hyvä asia.

Sitten se, mitenkä tähän kaikkeen, jota täällä on esitetty, voitaisiin vaikuttaa. Tietenkin se, että Suomessa on hyviä, menestyviä ravihevosia ja hyviä ratsukoita, jotka menestyvät Euroopassa ja maailmalla, lisää kiinnostusta, ja jotta näin olisi, niin se edellyttää, että on tavoiteltavia, hyviä palkintoja, mikä pitää yllä mielenkiintoa, ja se, että voi olla hyviä palkintoja, edellyttää, että pelataan ja että tämä palautusprosentti olisi mahdollisimman korkea.

Hevosen omistajana, joka tavoittelee näitä palkintoja, pitää tietenkin surulla tunnustaa, että tämän hallituksen alkutaipaleella tätä palautusprosenttia pienennettiin ja sillä on ollut valitettava merkitys myöskin palkintotasolle. Väärässä tilanteessa tehtiin väärä signaali. Uskon, että jos olisi voitu jatkaa entiseen tapaan edellisen prosentin kera, palkintotaso olisi ollut parempi ja se olisi vienyt tässä suhdanteessa hevostaloutta positiivisempaan suuntaan omistajien, pelaajien ja harrastuksen piirissä olevien ihmisten osalta.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Keskustelu on hieman laajentunut tässä koskemaan laajemminkin hevostaloutta, mutta tietysti siitä totopelien tuottojen osalta onkin kyse.

Edustaja Vikman nosti esille nämä ratsastusmaneesit ja niiden turvallisuuden, ja tietysti siinä isoimpana asiana ja vaikuttajana on ollut se, että meillä on sattunut muutamia erittäin vakavia onnettomuuksia näiden maneesien kanssa. Osa on ollut ehkä rakentamisaikaisen osaamisen ja valvonnan laiminlyöntejä ja osa ehkä sitten myös käytön määräaikaisvalvonnan laiminlyöntiä.

Tämä asia on meitä myös valtion liikuntaneuvostossa puhuttanut ja sen rakentamisjaostossa, jonka puheenjohtajana olen saanut toimia. Kyllä me olemme kantaneet huolta siitä, että näitä säädöksiä ei ole mahdollista läpi sormien katsoa vaan me tarvitsemme tulevaisuudessa entistä enempi osaamista tällaisten suurien hallien, liikuntakäyttö- ja yleisötapahtumakäytössä olevien hallien, rakentamiseen ja myös tarvitsemme tulevaisuudessa ehdottomasti tietynlaiset määräaikaistarkastukset.

Meistä itse kukin käy autonsa katsastamassa kerran vuodessa, mutta jotenkin tuntuu siltä, että kun kiinteistöihin tai taloihin kohdistetaan jonkinlaista valvontaa taikka kunnon ylläpitovalvontaa, niin silloin se tuntuu aina kohtuuttomalta. Itse toivoisin, että tässä myös sellainen ymmärtämys saisi enempi kannatusta, että turvallisuus olisi kaiken edellä.

Olen itsekin ratsastajana huolissani siitä, miten näiden ehkä kymmenien, ehkä mahdollisesti jopa satojen maneesien kohdalla, joissa on näitä kantavuusongelmia, tulevaisuudessa pärjätään, ja siinä yhtenä isona ongelmana on se, mistä rahoitus niiden korjaamiseen löytyy. Se on yhteinen ongelma varmasti niin liikuntapuolella kuin sitten maan taloudenkin puolella.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa herra puhemies! Täytyy edustaja Heinoselle sanoa, että kyllä minäkin nautin ratsastamisesta.

Junioritoiminta ja kaikki se, mitä tällä alalla tapahtuu, edellyttää sitä, että meillä tämä voitonjako muuttuu, ja edustaja Lintilä kyllä hyvin kuvasi juuri sen nettipelaamisen vahvan lisääntymisen ja sitä kautta vähemmän tuloutumisen, koska ihmisiä ei ole raviradoille ja pelivaihtoa ei siellä raveissa käydä niinkään tekemässä.

Toki hallitus alkutaipaleellaan teki tämän ratkaisun, että myös nämä ovat muiden pelien kanssa samalla tasolla verotettavaa. Ehkä se oli yhdenmukaistamista mutta toki toi sen, että ehkä juuri siellä alalla toimiville se enemmänkin toi haastetta sen myötä, että palkintorahojen ehkä mahdollinen yleinen taso on voinut pudota, mutta ne hyvät palkinnot eivät tule kyllä tämän pelitoiminnan kautta. Kyllä ne hevosenkasvattajat, jotka sitten toimivat eri ikäluokkakilpailuissa Kriteriumissa ynnä muuta, kustantavat itse itsessään ne palkinnot, joten tätä kautta ei saa sekoittaa niitä asioita, että ne suuret palkinnot, kymmenientuhansien niin sanotut hyvät palkinnot, tulisivat tämän pelijärjestelmän kautta, vaan kyllä ne tulevat suurimmalta osalta hevosharrastajilta itseltään.

Sofia Vikman /kok:

Arvoisa puhemies! Hevostalouden näkökulmasta raviurheilu elinkeinona on tietysti merkittävä työpaikkojen näkökulmasta, ja siihen puoleen pitää satsata. Nyt kuitenkin, kun oli puhetta maneeseista ja siitä, mikä on keskeinen iso kysymys ratsastuspuolella tällä hetkellä, mitä tulee rakennussäädöksiin, joihin edustaja Heinonen viittasi, niin säädöksiä on tietysti noudatettava. Niitä ei voida katsoa läpi sormien, turvallisuus ennen kaikkea.

Kuitenkin on niin, että äskeisessä puheenvuorossani nostin esille joitakin niitä pointteja, joiden vuoksi ratsastusta ja hevosurheilua, hevosalaa yleensäkin, kannattaa yhteiskunnan näkökulmasta mahdollistaa. Mahdollistaa kannattaa myös hevosharrastusta kohtuullisilla etäisyyksillä ja kustannuksilla, ja nyt olisikin hyvä paikka yhteiskunnan näkökulmasta osallistua näihin korjauskustannuksiin niin, että meillä eivät yrittäjät, hevosyrittäjät, joudu toimintaansa lopettamaan sen takia, että maneesien säädökset nyt tiukentuvat. Samalla olisi hyvä mahdollisuus, jos tämmöisiä tukimuotoja löytyisi ja pystyttäisiin mahdollistamaan harrastusta, tuoda hevosharrastuksen mahdollistamista ja tukemista yhteiskunnan näkökulmasta samalle viivalle muiden lajien kanssa, esimerkiksi jääkiekon tai jalkapallon, joiden liikuntapaikkarakentamista tuetaan huomattavasti enemmän. Tässä on myös sellainen näkökulma, että ylipäätään yhteiskunta tukee harrastusmuotoja, joita pojat suosivat, merkittävästi enemmän kuin tyttöjen suosimia harrastuksia, joissa ratsastus on ykkösenä.