Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Sitra on tänä kyseisenä kertomusvuonna saattanut loppuun 2011 aloitetun merkittävän sisällöllisen ja toiminnallisen uudistuksen. Tässä siirrytään erillisistä ohjelmista yhteistä visiota toteuttaviin teemoihin ja avainalueisiin. Talousvaliokunta on myöskin jo vuotta 2011 koskevassa mietinnössään todennut, että muutokset ovat ihan oikeansuuntaisia.

Uudistuksillahan on pyritty nopeuttamaan siis Sitran kykyä reagoida toimintaympäristön muutoksiin ja selkeyttämään kaiken kaikkiaan strategisen ja operatiivisen työn yhteyttä. Tätä kyseistä kertomusvuotta on leimannut, niin kuin kaikkea toimintaympäristöä itse asiassa, epävakaus, pitkittynyt taantuma sekä rakennemuutoksen jatkuminen. Ne ovat muodostaneet erittäin haasteellisen lähtökohdan näitten uusien liiketoimintamallien kehittämiseksi.

Sitra on sen lisäksi kertomusvuonna edelleen jatkanut roolinsa selkeyttämistä tässä liiketoimintarajapinnassa. Sitra näyttää profiloituvan ennen kaikkea kokeilujen käynnistäjänä ja uusien toimijoiden verkottajana. Suoraa sijoitustoimintaa on selkeästi vähennetty ja resursseja on kohdennettu yritysten systemaattiseen verkottamiseen, ja näitäkin toimenpiteitä valiokunta pitää oikeansuuntaisina. Nämä uudet toimintalinjat, toimintaa ohjaavat teemat, on itse asiassa Sitran taholta valittu: ekologinen kestävyys, elinvoimainen ihminen ja kannustavat rakenteet. Ne ovat erittäin laajoja kaiken kaikkiaan, ja kyllä siellä sitä palastelemista sitten riittää, mutta strategia on valittu ja se entinen on saatettu loppuun ja nyt ollaan uuden edessä. Toivotaan Sitralle onnea ja menestystä.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä talousvaliokunnan mietinnössä mainitaan, tähän Sitran toimintaan on tämä epävarmuus myös heijastunut. Kuten edustaja Kärnä mainitsi, nämä uudet teemat ovat ekologinen kestävyys ja elinvoimainen ihminen, jolla teemalla kannustetaan suomalaisia ihmisiä ottamaan huomioon toinen ihminen ja yleensäkin hyvinvointi. Aivan hyvin, mitä valiokunta on katsonut, toimintakertomuksessa tulisi olla kuvausta siitä, minkälaisella menettelyllä valittuihin aiheisiin yleensäkin päädytään, ja myös on tärkeätä se, että kun erilaisia projekteja tehdään, jos ne onnistuvat, niin analysoidaan, millä perusteella ne ovat onnistuneet, ja sitten taas, jos tulee näitä epäonnistumisia, pitää myös miettiä ja tarkastella, mikä on ollut vikana, kuten varmaan on näin käynytkin joskus.

Nyt ihan uutena, mitä varmaan on mietitty, meistä jo muutama ehkä tämän vuoden toukokuulla aloitti tämän talouspoliittisen johtamiskurssin, eli tätä Sitran piirissä on varmaan pohdittu, ja näin se nyt sitten tänä vuonna alkaa.

Mitä yleensä Sitraan tulee, niin viime vuoden lopulla Sitran peruspääoma oli noin 650 miljoonaa, että tästä sitten vain eteenpäin.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Talousvaliokunnalla on Sitran toimintaan liittyen hyviä huomioita, jotka on syytä myös huomioida sitten, kun tätä talousvaliokunnan mietintöä käsitellään Sitran hallinnossa.

Itse olen pohtinut sitä, kun viime aikoina on puhuttu hyvin paljon siitä, että meillä on erilaisia tehottomia yritystukia ja niitä jakavat sekalaiset tahot ja on kunnat ja valtio ja erilaiset muut organisaatiot siinä valtion sivussa ja miten nämä yritystuet kohdentuvat sitten oikeille aloille ja oikeisiin firmoihin. Se joskus pistää pohtimaan, mitkä siinä sitten ovat olleet ne todelliset syyt, minkä takia yritys X on saanut erilaista tukea joltakin organisaatiolta. Olen pohtinut sitä, että Valtiontalouden tarkastusvirasto voisi olla erinomainen taho myös tarkastamaan Sitran toimintaa, koska Valtiontalouden tarkastusvirastolla on hyvä käsitys monista muista organisaatioista valtionhallinnossa, millä periaatteilla ne toimivat. Jotenkin, kun olen Sitran hallintoneuvostossa nyt ollut pari vuotta, minulle on muodostunut semmoinen mielikuva, että mielelläni näkisin tällaisen puolueettoman elimen, jossa on korkeata ammattitaitoa ja osaamista, tarkastamassa tätä Sitran toimintaa tulevaisuudessa, ja toivoisinkin, että voitaisiin edetä täällä eduskunnassa siihen suuntaan, että tämä toiveeni toteutuu joku päivä.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sinänsä edustaja Ruohonen-Lerner tarttui hyvin moderniin, paljon esillä olleeseen asiaan, josta poliitikot varsinkin vaalien alla hyvin paljon puhuvat: yritystuet. Se on semmoinen epämääräinen asia, joka tuntuu, että se on ihan väärä ja huono juttu. Minä kiinnitin huomiota, että perussuomalaiset omassa vaihtoehtobudjetissaan esittivät 200 miljoonan euron leikkaamista yritystuista. Minusta olisi erittäin hyvä joku kerta kuulla, mitä ne ovat ne yritystuet, joista Perussuomalaiset esittää 200:aa miljoonaa pois. (Pirkko Ruohonen-Lernerin välihuuto)

Yritystukilain mukaiset aluepoliittiset avustukset Suomessa ovat vähän yli 100 miljoonaa euroa. Ne eivät mene suurille yrityksille, koska niitten suurille yrityksille myöntäminen on kielletty. Ne menevät pienille ja keskisuurille ja nimenomaan vain osassa Suomea, kaikkialla edes näillekään eivät mene. Sitten meillä on energiatuet, joilla uusiutuvaa energiaa, sen käyttöä, edistetään. Sitten meillä ylivoimaisesti suurin erä on Tekesin rahoitus, ja Tekesin rahoituksesta hallitus leikkaa 80 miljoonaa, mikä minusta on surkea ratkaisu, että leikataan niin paljon niistä pois. Tässä ovat oikeastaan ne tärkeimmät tuet. Sitten ovat nämä innovaatiotuet, joilla näitä laivoja rakennellaan ja tuetaan niitten rakentamista ja niin poispäin. Tärkeimmät tuet ovat tässä. Joku kerta eduskunnalle minusta olisi hyvä, että Perussuomalaiset selvittää, mistä 200 miljoonaa euroa leikataan.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa herra puhemies! Sitran kertomus on mielestäni hyvä. Jos täällä omistajaohjauskeskustelussa perättiin edes kerran vuodessa yhtiöitten läpikäymistä ja niiden tarkempaa seulomista ja informaation tuomista koko eduskunnalle, niin tässä aina kerran vuodessa on kuitenkin mahdollisuus lyhyesti käydä keskustelua.

Talousvaliokunta kiinnitti huomiota siihen, että ehkä tämä raportointitaso ei ole riittävä. Voi olla, että siinä on meillä valiokunnassakin skarppaamista, että pitäisikö ottaa asia myöskin ennakoiden enemmän valiokunnan hoitoon ja tuoda sitä keskustelua myöskin muun eduskunnan kesken läpikäytäväksi, sillä nyt täällä on kiinnitetty huomiota asioihin, miten ja millä perusteilla toimintalinjat tai strategiset linjat on valittu, millä perusteilla joitakin linjoja on päätetty jatkaa ja millä joitakin päätöksiä tehty niin, että jotkut linjat ja kehittämishankkeet jatkuvat. Näiden osalta ei ollut ihan kovin tarkkoja analyyseja Sitran puolelta tähän toimintakertomukseen kirjoitettu.

Toinen näkökulma on sitten se, että kun meillä on tarvetta uudenlaisille toimialoille, uudenlaisille työpaikoille, uudenlaiselle ajattelulle ja tehostamiselle niin julkisella puolella, missä Sitra on jonkun verran ollut mukana, mutta erityisesti tänne uudenlaisen teollisuuden luomiseksi. Olen ymmärtänyt, että Sitra jos mikä on paikka, jossa voidaan kehittää ja olla tukemassa tällaista uudenlaista kehittämistä, ja toivon, että tämä tulisi sitten tulevaisuudessa vielä paremmin näkyviin, sillä pitää olla joku paikka, jossa voidaan kehittää niitä ajatuksia, jotka eivät tule suoraan yrityksiltä, vaan niitä voidaan tehdä yritysten kanssa yhdessä, ja niitä ajatuksia, jotka sitten ehkä joskus loppuvat eivätkä etene eteenpäin, mutta niitä on kuitenkin saatava testattua. Tässä kohtaa Sitralla olisi vielä paljon tekemistä.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkarinen kiinnitti huomiota ihan oikeaan asiaan, kun puhui siitä, minkätyyppisiä yritystukia pitäisi olla ja minkätyyppisiä voitaisiin sitten karsia kenenkin mielestä.

Joku aika sitten yritin avata keskustelua, silloin kun puhuttiin konesalien alennetusta sähköverosta, ja tunnustan suoraan sen, että jos tällainen investointikohde olisi ollut esimerkiksi omassa vaalipiirissä, niin varmasti olisin tukenut sitä. Mutta en kuitenkaan siinä yhteydessä nähnyt mitään yhteyttä tämän Googlen Hamina-investoinnin ja sitten alennetun sähköveron kanssa, eli tuskin sillä 2 tai 3 miljoonan euron potilla houkuteltiin Suomeen puolen miljardin kertainvestointia.

Toinen esimerkki, missä kohtaa olisi voinut kysellä ihan hyvin tukien perään, on se, että jos Kemijärveltä lopetettiin kannattava sellutehdas, energiaomavarainen ja keskeltä raaka-ainevaroja, niin kannattiko tukea Arktosia vai kannattaako tukea sellaista perheyritystä kuin Keitele Group, joka varmasti on paljon luotettavampi tuen kohde, tuensaaja kuin mitä oli tämä Arktos.

Kaiken kaikkiaan, kun mietitään, miten teknologiatuet jakautuvat, niin kyllähän niistä näkee sen, että ne ovat keskittyneet hyvin vahvasti tietyille yrityksille, ja silloin voi kysyä, ovatko pienet, innovatiivisemmat ja semmoiset yritykset, joilla ei ehkä samanlaisia yhteiskuntasuhteita ole kuin näillä jättiyrityksillä, jääneet jalkoihin. Niin Sitran kuin kaikkien muidenkin rahoituksessa pitäisi miettiä sitä, voidaanko ihan oikeasti laittaa liikkeelle semmoista rahaa, jossa riski on ilmeinen, mutta jos se riski ei realisoidu ja investointipäätös ja tukipäätös ovat onnistuneet, syntyy todella jotain uutta.