Pirkko  Mattila /ps(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä on kyseessä lakiesitys kuntien velvoitteiden ja ohjauksen vähentämistä ja monialaisten toimintamallien tukemista koskevista kokeiluista. Hallintovaliokunta on tästä antanut mietinnön ja sivistysvaliokunta ja sosiaali- ja terveysvaliokunta yksimieliset lausunnot.

Tämä hallituksen esitys ehdottaa säädettäväksi vuoden 2015 alusta voimaan tulevan ja vuoden 2016 loppuun saakka voimassa olevan määräaikaisen lain kuntien velvoitteiden ja ohjauksen vähentämisestä ja monialaisten toimintamallien edistämistä koskevista kokeiluista, elikkä niin sanottu kuntakokeilulaki on kyseessä.

Tässä lakiehdotuksessa on tarjolla kuusi erilaista kokeilua, joihin nimenomaan tässä laissa nimettävät kokeilukunnat voivat osallistua, ja nämä kokeilut ovat

1) hyvinvoinnin integroitua toimintamallia koskeva kokeilu,

2) koulutuspalveluja koskeva kokeilu,

3) asumispalveluja koskeva kokeilu,

4) kuntien toiminnan valvontaa koskeva kokeilu,

5) kuntien ja Kansaneläkelaitoksen yhteistä työtä koskeva kokeilu ja

6) nuorisotakuuta koskeva kokeilu.

Tämän kuntakokeilulain taustalla on ensinnäkin kartoitus kuntien lukuisista tehtävistä: valiokunnan saaman tiedon mukaan 1.8.2012 yhteensä 535 lainsäädäntöön perustuvaa tehtävää, joihin on sisältynyt yhteensä 974 velvoitetta. Tehtäviä on kymmenen ministeriön toimialalta, ja näin ollen, kun lainsäädäntö on tämän jälkeenkin lisännyt kuntien tehtäviä, on päädytty tähän kokeilulakiin.

Lisääntyneet velvoitteet ja tehtävät ovat lisänneet kuntien kustannuksia, ja kunnat ovat olleet tietysti tähän kehitykseen tyytymättömiä, ja tietysti nämä budjettileikkaukset ovat olleet myös osanaan tässä. Valiokunta on ollut lakiesityksen tapaan yksimielinen siitä, että kuntalaisille tulee turvata tulevaisuudessakin laadukkaat ja yhdenvertaiset hyvinvointipalvelut ja nimenomaan asiakaslähtöisesti, ja tämä asiakaslähtöisyys korostuu myös tässä lakiesityksessä. On myös tavoitteena ollut normien purku niiltä osin kuin se on mahdollista. En nyt käy luettelemaan näitä kuntia, joita tässä on, ne käyvät täältä mietinnöstä esille. Tässä on mukana myös yksi kuntayhtymä.

Mutta hyvinvoinnin integroidun toimintamallin edistämisestä muutama sana: Tässä ovat keskeisinä elementteinä palvelu-, hoito-, kuntoutus- ja muut suunnitelmat, joita voidaan sitten viranomaistyössä yhdistää. Tähän tietysti liittyy myös se, että tietojenkäsittelyssä nyt siirretään arkaluontoisia tietoja eri viranomaisten kesken, ja tässä täytyy olla täysi luottamus, eikä niitä tietoja saa luovuttaa vastoin asiakkaan kieltoa, ja tietosuojasääntelyä valiokunta ehdottaakin vielä yksityiskohtaisissa perusteluissa tarkennettavaksi asiantuntijakuulemisten perusteella. Palvelusuunnitelmien yhdistäminen tapahtuu siis kunnan vastuulla, vaikka tässä viranomaisia paljon on mukana.

Koulutuspalvelukokeilu tähtää toisen asteen koulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen, yhteistyöhön ja yhteistyön kehittämiseen, oppilaitosverkon hyödyntämiseen siis kuntien rajat ylittäen ja henkilöstöäkin siinä myöskin apuna käyttäen. Eli lukiokoulutus, ammatillinen koulutus ja muu koulutus. Tästä on sivistysvaliokunta todennut, että kunnat voivat siis nykyiselläänkin perustaa yhteisiä hallintoelimiä, käyttää yhteistä henkilöä, mutta tarkoitus on siis syventää tätä yhteistyötä.

Kuntien toiminnan valvontaa koskeva kokeilu on viranomaiskokeilu: Valvira, avit ja nimenomaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevat valvontatehtävät. Kunnat ovat tässä tuoneet siis esille sen, että valvontaviranomaisilta tulee toiminnassaan tiukkoja suosituksia ja ohjeita. Vaikka ne eivät periaatteessa ole sitovia, tietyllä tapaa ne voivat olla normiohjausta, hyvinkin tiukkaa normiohjausta kuntien suuntaan. Tässä nyt sitten on nimenomaan tarkoitus kehittää tällaiset uudet indikaattorit, joilla pyritään mittaamaan aidosti valvonnan asiakaslähtöisyyttä. Valtion valvovien viranomaisten ja kuntien yhteistyönä päällekkäisyyksien poistaminen tulisi toteutumaan.

Asumispalvelut koskevat vanhusten, vammaisten ja muiden erityisryhmiin kuuluvien henkilöiden asumispalveluiden uusia toimintamalleja ja toteutumista ja myöskin siis mielenterveyskuntoutujien. Tässäkin on samalla kunnianhimoinen tavoite, asiakaslähtöisyys, mutta kuitenkin myös kunnille kustannuspaineita aiheuttavan viranomaisvalvonnan keventäminen. Kokeilussa on myös Aran näkökohdat otettu huomioon.

Kuntien ja Kansaneläkelaitoksen yhteistyössä on pohjana Vantaan kaupungin kokeilu, joka on ollut jo käytössä. Tässä on valiokunta nähnyt myös hyväksi, että Vantaan kaupunki jatkaa tätä kokeilua ja kuntien ja Kansaneläkelaitoksen yhteistyössä näitten asiakasprosessien kehittämistä.

Nuorisotakuu on siis myös jo hallitusohjelmaan kirjattu tavoite nuorten koulutukseen ja työmarkkinoille sijoittumista edistävänä ja nuorisotyöttömyyttä ehkäisevänä kirjauksena. Nuorisotakuusta ei ole olemassa toistaiseksi erillistä lainsäädäntöä, mutta tämä toimintamalli on siis nyt tämmöinen hallitusohjelmaperusteinen.

Koulutustakuukokeilu otetaan ensimmäistä kertaa nyt nimenomaan lakiehdotuksessa toimintamalliksi, jonka tavoitteena on tarjota jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden kuluttua työttömäksi joutumisesta. Tässä myöskin työ- ja elinkeinohallinnon viranomaisilla on keskeinen rooli.

Ihan lyhyesti vielä: iso laki, mutta tässä on muutamia pykälämuutoksia tehty, määritelty näitä kuntia ja kuntayhtymiä, tietosuojaa koskevia asioita ja henkilöstön asemaa, salassa pidettäviä tietoja, ja tietysti sitten ohjauksessa ja seurannassa nämä toimivaltaiset viranomaiset on otettu huomioon, ja tämä valiokunnan mietintö on yksimielinen.