Täysistunnon pöytäkirja 124/2005 vp

PTK 124/2005 vp

124. KESKIVIIKKONA 23. MARRASKUUTA 2005 kello 15 (15.08)

Tarkistettu versio 2.0

10) Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain 15 luvun 1 §:n muuttamisesta

 

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ei välttämättä uskoisi, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan lakiesityksellä on kulttuuri- ja jopa elokuvapoliittisia kytkentäkohtia. Mutta en voi mitään sille, että ryhtyessäni puhumaan tästä hallituksen esityksestä ja valiokunnan mietinnöstä mieleeni tulee elokuva Casablanca, joka huipentuu siihen, kun poliisipäällikkö Renault pohtii, päästääkö Rick Blainen, jota Humphrey Bogart loistavasti esittää, jatkamaan matkaa vai ei, ja kun lopulta päätyy siihen, että antaa mennä vaan, niin hän toteaa, että pidätetään ne entiset. Tässä voisi todeta, että päätetään ne entiset. Tämä lakiesitys nimittäin aloittaa nyt lakiesitysten ja mietintöjen sarjan, jossa päätetään samoista lakiesityksistä, joista aina joka syksy tähän aikaan täällä päätetään.

Tässähän on kysymys siitä, että sovitellun päivärahan enimmäiskestoa jatketaan, koska muuten iso joukko soviteltua päivärahaa saavista ja sen ansiosta työssä olevista tipahtaisi kokonaan tältä tuelta pois, mikä tarkoittaisi myöskin heidän työstä pois tipahtamistaan. Siinä katsannossa tämä lakiesitys tietenkin on ihan hyvä, koska tällä turvataan jatkoaika näihin työsuhteisiin.

Ongelma on vain siinä, että kun kaikki tässä mietinnössä mainitut asiantuntijat olivat valiokunnan kuultavina, niin jokainen heistä oli suloisesti samaa mieltä siitä, että ei ole mitään järkeä, että tästä jatkosta säädetään erikseen joka kerta uudelleen yksivuotisella lailla. Olisi paljon parempi saada aikaan pysyvä laki tai vielä parempi poistaa tämä enimmäisraja kokonaan. Jopa elinkeinoelämän edustaja kolmikannasta oli sitä mieltä, että tämmöinen tipoittain uusiminen ei ole mistään kotoisin. Minä olin EK:n kanssa samaa mieltä, tosin tietenkin itse tästä perusasiasta olimme eri mieltä. EK olisi halunnut pysyväistää tämän enimmäisrajan ja ryhtyä tiputtamaan tukea saavia tältä tuelta pois.

Mutta joka tapauksessa sosiaali- ja terveysvaliokunta on aiemmissa vastaavan lakiesityksen mietinnöissä ainakin kahtena edellisenä vuotena ollut sitä mieltä, että tämä enimmäiskesto pitäisi poistaa. Ja kun asiantuntijoitten valtaenemmistökin oli samaa mieltä, niin siksi ehdotan, että käsittelyn pohjaksi otettaisiin vastalause, koska se pitää sisällään juuri sen, että tämä enimmäiskesto poistetaan. Tämä on vastalauseessa laajemminkin perusteltu. Tässä ehkä voi todeta, että ne, jotka ovat nyt uhanalaisina pudota tältä sovitellulta päivärahalta enimmäiskeston täyttyessä, ovat nimenomaan iäkkäitä, pitkästä työttömyydestä aiemmin kärsineitä naisia ja tässä suhteessa tämä lakiesitys sinänsä on heidän kannaltaan hyvä ja välttämätön. Mutta miksi ihmeessä hyväksyä huonompi laki, kun yhtä hyvin voitaisiin kerralla tehdä sellainen laki, joka poistaisi tähän asiayhteyteen liittyvät ongelmat?

Riikka Moilanen-Savolainen  /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelyssä olevassa laissa jatketaan sovitellun työttömyysetuuden enimmäismaksuaikaa vuoteen 2007 saakka.

Kuten sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä todetaan, tämän lain kautta turvataan niiden henkilöiden toimeentulo, jotka ovat saaneet etuutta 36 kuukauden ajan. Arvioiden mukaan yli 2 500 osa-aikaisella olisi vaara pudota sovitellulta päivärahalta vuodenvaihteessa. Tuota rahaa maksetaan kaikkiaan yli 13 000 henkilölle.

Mielestäni sovitellussa päivärahassa yhdistyy useita sekä ihmisen että paremman työllisyyden kannalta kannatettavia tavoitteita. Ensisijaisen tärkeää on, että järjestelmämme on rakennettu siten, että työn vastaanottaminen on mahdollisimman joustavaa ja mikä tärkeintä, taloudellisesti kannattavaa. Työn vastaanottamisen tulee olla kaikissa tapauksissa työttömyyttä houkuttelevampi vaihtoehto.

Arvoisa puhemies! Soviteltu päiväraha ei käytännössä kuitenkaan ole täysin ongelmaton. Turhan usein muun muassa me kansanedustajat saamme viestiä siitä, että työttömyyskassat toimivat eri tavoin. Liian usein työtä vastaanottavan henkilön toimeentuloon aiheutuu viiveitä kassojen hitaista käsittelyajoista johtuen. Mielestäni tärkeää olisi, että kassojen osalta saavutettaisiin yksimielisyys ja voitaisiin siirtyä yhtenäisiin käytäntöihin. Uskon, että näin toimien kannustettaisiin nykyistä paremmin työtä vailla olevia henkilöitä ottamaan työtä vastaan edes hetkeksi. Tämä ylläpitäisi työkykyä ja toivon mukaan johtaisi myös pysyvään työllistymiseen. Huomionarvoista on myös se, että osittainen päiväraha tulee työttömyyskassoille halvemmaksi kuin täyden päivärahan maksaminen, ja uskonkin, että useimmiten se säästää kunnilta myös toimeentulotukirahoja.

Arvoisa puhemies! Osa-aikaista päivärahaa maksetaan lähinnä työntekijöille, joiden kokoaikaista työaikaa työnantaja on lyhentänyt ja joiden palkka alittaa 1 000 euroa kuukaudessa. Vuonna 2000 voimaan tulleen lain mukaan päivärahaa voidaan maksaa enintään noin kolmen vuoden ajalta. Määräaikaa ei kuitenkaan ole koskaan sovellettu, vaan maksuaikaa on vuodesta 2003 pidennetty vuosittain. Nyt näin tehdään myös tämän lain myötä.

Kuten sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnöstä käy ilmi, on tärkeää, että sosiaali- ja terveysministeriö tekee tutkimuksen lain vaikutuksista työmarkkinoihin. Yhtenä uhkakuvana on esitetty, että soviteltu päiväraha tukee osa-aikaista työtä. Joidenkin mielipiteitten mukaan tämän tyyppinen subventio ei tietystikään ole järjestelmän perimmäinen tarkoitus.

Arvoisa puhemies! Kynnys työttömyydestä työelämään tulisi olla mahdollisimman matalalla. Toivon, että eduskunta saisi mahdollisimman pian käsiteltäväkseen myös lain osa-aikaisesta sairauslomasta. Mielestäni lain kautta edistyttäisiin jälleen yksi askel eteenpäin niissä toimissa, joiden tavoitteena on joustavoittaa työelämän pelisääntöjä ihmisen eri elämäntilanteita huomioon ottaviksi. Samalla voidaan myös murtaa työelämän raskaita ja joskus myös kankeita raja-aitoja.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa herra puhemies! Tässä hallituksen esityksessä on todella kysymys siitä, että jatketaan tätä soviteltua maksamista. Toisaalta on todettu, että ehkä sillä on näitä haittavaikutuksia, ja hallituksen esityksessäkin viitataan siihen, että teetetään tutkimus, miten soviteltu työttömyysetuus vaikuttaa työmarkkinoihin, työn tarjoamiseen ja työn vastaanottamiseen, onko niin, että siinä on uhkakuvia. Tämä on tietysti tärkeää. Mutta toisaalta kaiken sen mukaan, mitä me olemme kuulleet ja tiedämme tästä, olisi voitu jo tässä vaiheessa tehdä se ratkaisu, että tätä ei enää jatketa.

Arvoisa herra puhemies! Olen vastalauseessa mukana ja kannatan ed. Virtasen tekemää ehdotusta, että tämän vastalauseen sisältö otetaan käsittelyn pohjaksi. Minusta sillä on ihan hyvät perustelut ajatellen sosiaali- ja terveysvaliokunnankin aikaisempia mietintöjä, kun tätä on käsitelty. Niin kuin valiokunnan kannanotoissa todetaan, hyväksyessään aiempia määräaikaisia pidennyksiä maksatuksen enimmäiskestoon sosiaali- ja terveysvaliokunta on pitänyt tarkoituksenmukaisena, että enimmäisaika pyrittäisiin ensisijaisesti kokonaan poistamaan.

Puhetta on ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Markku Koski.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Moilanen-Savolainen totesi, että hallituksen esitys pitää sisällään lupauksen selvityksen tekemisestä siitä, miten tämä soviteltu päiväraha käytännössä toimii. Niin se pitääkin. Niin se piti viime vuonnakin. Viime vuonna valiokunta nimenomaan korosti, että selvitys pitää tehdä mahdollisimman pikaisesti. Nyt sitten se, mitä tässä saatiin tehtyä, oli kirjoittaa tähän tämänvuotiseen lakiesitykseen uudelleen, että selvitystä tehdään. Tästä syystä valiokunta oikein kirjasi mietintöön, että selvityksen pitää olla valmis kesäkuun loppuun mennessä, ja se on tietenkin ihan kannatettavaa. Toivoa sopii, että eduskunnan tahtoa, vaikka sitä nyt ei ole edes lausumaksi kirjoitettu, tässä tapauksessa lopultakin noudatettaisiin. Sillä tavalla voisi pikkuisen lisätä eduskunnan arvovaltaa, joka mietintöjen ilmaiseman tahdon osalta on tupannut olemaan vähän kyseenalaista, kun ministeriöt ovat katsoneet, mitä niistä on tarkoituksenmukaista noudattaa ja mitä ei.

Yleiskeskustelu päättyy.