Marjo Matikainen-Kallström /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston selonteko on päivitys vuoden 2008 ilmasto- ja energiastrategiaan. Tässä selonteossa on noin 120 strategista linjausta. Siinä on linjattu asioita, nimenomaan puhtaan energian toimenpiteitä, aina vuoteen 2035 saakka. Näillä toimenpiteillä on tarkoitus vähentää energiantuotannon, asumisen ja liikenteen päästöjä ja samalla luoda uusia teknologian vientipotentiaaleja ja -mahdollisuuksia.

Valiokunta on myös kiinnittänyt huomiota siihen, että energia- ja ilmastotiekarttaa vuoteen 2050 valmistellaan paraikaa myöskin parlamentaarisessa energiapoliittisessa työryhmässä, jossa on kaikista puolueista edustajia. Tämän takia valiokunta ei ole halunnut lähteä linjaamaan uusia tavoitteita, uusia tekijöitä kovinkaan vahvasti, koska näistä linjauksista nyt keskustellaan nimenomaan täällä parlamentaarisessa työryhmässä.

Talousvaliokunta on nostanut esille muutamia huomioita siitä, mitä tässä selonteossa olisi voinut harkita ja käsitellä vähän paremmin. Esimerkiksi vesivoima jää valitettavan vähälle huomiolle. Samoin biokaasun lisäämisen tavoitteet puuttuvat. Energian verotuksesta olisi selonteossa voinut olla pohdintaa: minkälaiset asiat energiaverotuksessa vaikuttavat nimenomaan kilpailukykyyn ja taloudellisiin yritysten toimintamahdollisuuksiin meidän energiaintensiivisessä teollisuudessa.

Toimintaympäristöä on analysoitu aika ohuesti. Eli selonteko olisi ollut oivallinen paikka tunnistaa epävarmuustekijöitä ja arvioida vaihtoehtoisia suunnitelmia. Nämä laajemmat analyysit eri tavoitteiden ja keinojen yhteensopivuudesta ja niiden epäsuorista pitkän aikavälin vaikutuksista puuttuvat, joskin olemme saaneet selvityksen siitä, että näitä toimintaympäristön muutoksiakin laajemmin tässä parlamentaarisessa työryhmässä analysoidaan ja tehdään sitten niiden pohjalta päätöksiä.

Valiokunta on kiinnittänyt siihen huomiota, että nimenomaan toimintaympäristön muutoksista liuskekaasu, joka on mullistamassa meidän energiamarkkinoita ja nimenomaan hintaa aika voimakkaastikin, on jäänyt pienelle huomiolle ja tästä syystä aiheutuva kivihiilen alhainen hinta, joka on jo pitkään ollut markkinoilla tämän suuntainen, on lisännyt kivihiilen käyttöä maailmanlaajuisesti ja nimenomaan lisännyt sitten myöskin päästöjä, koska kivihiili on haitallisimmista polttoaineista se suurin. Valiokunta on myös kiinnittänyt huomiota siihen hallitusohjelman kirjaukseen, jossa nimenomaan kiikkulaudan mallina turvetta ei saisi vähentää kivihiilen kustannuksella, vaikka nyt on juuri näin käynyt.

Valiokunnalla on huomioita päästökauppaan. Se nähdään edelleen hyvänä keinona päästöjen vähentämiseen, joskin siinä on rakennevikoja. Niitähän komissio on nyt yrittänyt viime vuosien aikana korjailla. Valiokunnan mukaan päästökaupan tulisi toimia markkinaehtoisesti.

Valiokunta huomioi sen, että Suomen teollisuus on energiaintensiivistä ja yli kaksi kolmasosaa energian tarpeesta on tuonnin varassa. Tästä syystä Suomi on erittäin haavoittuvainen energian maailmanmarkkinoiden häiriöille, jolloin nämä toimintaympäristöt on äärimmäisen tärkeää huomioida. Huoltovarmuus, energiatehokkuus, metsäpohjaisen biomassan käyttö, kohtuuhintaisen energian toimitusvarmuus myös kulutushuippujen aikaan edellyttävät nimenomaan omavaraisuusasteen nostamista ja energiatehokkuuden parantamista.

Energiasektorin tukijärjestelmä on nykyisellään varsin monimutkainen. Näitä tukimuotoja hallinnoidaan kolmella eri hallinnonalalla, mikä haittaa ja vaikeuttaa päätöksentekoa ja eri tukien arviointia, mihin suuntaan ne vaikuttavat. Ne eivät ole yhteismitallisia tilastoinninkaan kannalta. Valiokunnan mielestä olisi otettava käyttöön mekanismeja, joissa julkisyhteisöt voisivat muuten kuin suorin tuin edistää tiettyjä energiantuotantotapoja.

Lopuksi vielä, arvoisa puhemies, Suomen kilpailukyvyn kannalta on erittäin tärkeää, että elinkeinoelämän logistiikan kustannukset pysyvät kohtuullisina.

Ja vielä, arvoisa puhemies, mietintöön sisältyy kaksi vastalausetta.

Martti Korhonen /vas(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Aloitan puheenvuoroni niillä puutteilla, jotka valiokunnan käsittelyn yhteydessä nousivat esille kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta. Strategia on itse asiassa valiokunnan sanoin todettuna vaatimaton päivitys edelliseen strategiaan. Valiokunta kaipasi selvästi pidemmän aikavälin tarkastelua, kun näin merkittävästä asiasta puhutaan. Strategia ei kiinnitä riittävästi huomiota kunnianhimoisten päästövähennystavoitteiden tarpeeseen eikä järjestelmän muutoksen aikaansaamiseen. Strategia ei myöskään kiinnitä riittävästi huomiota cleantech-sektorin kehittämiseen.

Ympäristövaliokunta kaipaa lisää vauhtia energiatehokkuuteen ja uusiutuvan energian lisäämiseen. Julkisissa hankinnoissa myös on lisättävä cleantech- ja ympäristöhankintojen kysyntää ja pienimuotoisen hajautetun energiantuotannon lisäämisen esteet on pystyttävä purkamaan. Ympäristövaliokunta pitää myös valitettavana, että tilastotiedot kivihiilen käytön lisääntymisestä ovat saapuneet vasta lausunnon hyväksy-misen jälkeen. Ennakkotietojen mukaan kivihiilen kulutus on lisääntynyt puolen vuoden aikana 37 prosenttia. Tässä kohdassa ympäristövaliokunta toteaa, että tähänastiset toimenpiteet ovat siis olleet tehottomia. Energia- ja ilmastostrategian päivitysten pitää elää ajassa, mieluummin tulevassa ajassa. Nyt tällä hetkellä näyttää, että ne laahaavat paljon aikaa jäljessä.

Ympäristövaliokunta on tarkastellut kansallista energia- ja ilmastostrategiaa pidemmän aikavälin näkökulmasta. Lausunnossaan valiokunta tuo esiin vuoden 2020 tavoitteisiin keskittyvän strategian osalta sen, että se jättää vähemmälle huomiolle olennaiset kysymykset, jotka ovat vuosien 2030 ja 2050 tavoitteita. Valiokunta katsoo myös, että selonteossa olisi pitänyt käsitellä laajemmin pitkän tähtäimen tavoitteita ja globaalia energiamarkkinoiden murrosta. Energiankulutuksen kasvu on yhä voimakkaammin siirtynyt Aasian kasvaville markkinoille, ja toisaalta taas Yhdysvaltojen energiapolitiikka on todella kokenut rajun muutoksen liuskekaasun tuotannon myötä.

Arvoisa puhemies! Ympäristövaliokunta korostaa lausunnossaan, että päästövähennystavoitteen rinnalla uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden tavoitteet tuovat ennustettavuutta investoijille, edistävät energiantuotannon järjestelmän muutosta ja hyödyttävät suomalaista cleantech-sektoria. Suomen tulee luoda kysyntää uusille teknologioille, uusiutuvalle energialle ja energiatehokkuusratkaisuille. Valiokunta pitää tärkeänä, että strategiaan sisältyy erikseen puhtaan teknologian liiketoiminnan kehittäminen. Ilmastonmuutokseen, vesi- ja jätehuoltoon ja raaka-aineiden saatavuuteen liittyvät haasteet ovat vahvistaneet puhtaan teknologian markkinoita. Energia-alan ympäristömääräysten kiristyminen ja markkinaehtoiset muutokset vauhdittavat energian tuotantorakenteen muutosta.

Cleantech on yksi Suomen nopeimmin kasvavista aloista. Suomessa kasvu on ollut lähes 10 prosenttia vuositasolla. Strategialla toteutetaan EU:n ilmastotavoitteita, mutta taustalla on nähtävä globaali ilmastoneuvotteluprosessi. Uuden maailmanlaajuisen sopimuksen aikaansaamisella on ratkaiseva merkitys ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja maapallon lämpenemisen hidastamisessa. Ilmastosopimusneuvotteluissa Suomen tulee pitää kiinni kunnianhimoisista tavoitteista. Ei ole meillä eikä maapallolla varaa epäonnistua uuden sitovan ilmastosopimuksen aikaansaamisessa.

Valiokunta korostaa, että on tärkeää rakentaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa polkua kohti vuoden 2050 ilmastotavoitteita. Tavoitteena on energiankulutuksen kasvun pysäyttäminen, energiatehokkuuden parantaminen ja vähäpäästöisten rakenteiden luominen. Ennakoiva eli etupainotteinen päästövähennyspolku estää turhat investoinnit rakenteisiin, jotka sitovat tuotannon korkeisiin päästömääriin vuosikymmeniksi eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Valiokunta muistuttaa, että energiatehokkuuden parantaminen, energiansäästö ja uusiutuvan energian lisääminen parantavat energiaomavaraisuutta. Suomelle luodaan kestävää teollisuuspolitiikkaa ja jopa kilpailuetua edistämällä puhdasta ja vähähiilistä teknologiaa ja säästämällä energiaa. Ilmastopäästöjen vähentämiskustannukset on arvioitu huomattavasti pienemmiksi kuin hallitsemattomasta ilmaston lämpenemisestä aiheutuvat menetykset. Ilmastopolitiikka ja energiatuotannon muutos on nähtävä kansallisen kilpailukyvyn ja kestävän kasvun mahdollisuuksina.

Mauri  Pekkarinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Kiitoksia rakentavasta menettelytavasta, jonka puhemiesneuvosto on tässä omaksunut.

Arvoisa puhemies! Oikeastaan voisi sanoa ihan samalla tavalla kuin edustaja Korhonen äsken tuossa: tämä hallituksen selonteko on vaatimaton päivitys vuoden 2008 strategiaan ja niihin lakeihin ja siihen pakettiin, mistä säädettiin vuonna 2010. Mutta ihan omat ansionsa toki tällä on. Myös valiokunnan täällä esitelty mietintö mielestäni jalostaa monin kohdin Suomen energia- ja ilmastolinjausta ihan oikeaan suuntaan. Keskustan mielestä selonteko on siis kuitenkin varovainen eikä edes yritä edelläkävijän rooliin esimerkiksi uusiutuvan energian käyttämisessä ja jalostamisessa, cleantech mukaan lukien.

Voimakkaimman kritiikin keskustan vastalause kohdistaa siihen, että hallitus on toiminut ja toimii käytännössä selontekoon kirjoitetun tekstin vastaisesti. Yksi esimerkki: "Edistetään metsäpohjaisen biomassan käyttöä kivihiilen korvaamiseksi siten, että kivihiilen voimalaitoskäyttö pääosin syrjäytyy vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteeseen pääsemiseksi varmistetaan energiatuen riittävyys." Edelleen luvataan varmistaa turpeen kilpailukyky kivihiileen verrattuna.

Arvoisa puhemies! Käytännössä hallitus toimii täsmälleen päinvastoin. Kuluvan vuoden alusta lukien lakeja on muutettu niin, että kun kivihiilen maailmanmarkkinahinta on romahtanut, Suomi on sinänsä muuttanut omia säädöksiään, mutta täsmälleen väärään suuntaan: turpeen verotusta on kiristetty ja puun tuki laskettu kolmannekseen, minkä seurauksena Suomeen virtaa valtavasti kivihiiltä. Se on puolen miljardin valuuttameno vuodessa, se on tuhansia työpaikkoja Suomessa, se on päästökehityksen kannalta huono suunta.

Tästä syystä keskustan ensimmäinen lausuma tähän asiaan kuuluu näin: "Eduskunta edellyttää, että hallitus korjaa ensi tilassa tehdyn virheen ja tuo esitykset, joilla uusiutuvan bioenergian muuttuvahintainen tuotantotuki palautetaan kaikissa oloissa kivihiileen nähden kilpailukykyiseksi ja turpeen käyttö varmistetaan aina kivihiiltä edullisemmaksi."

Toinen asia liittyy pienimuotoiseen hajautettuun tuotantoon ja sen mahdollisuuksiin, sen verkkoon pääsyyn. Hallitus lupaa selonteossaan, että luodaan edellytykset sille, että näin käy ja vielä että tämä tapahtuisi tämän vuoden loppuun mennessä. Käytännössä näin ei käy, ja tästä syystä keskusta haluaa omalla lausumallaan vauhdittaa toimia, joita, tämänsuuntaisia, tiedän ministeriössä tehdyn. Tämä toinen lausuma kuuluu, että "hallitus ryhtyy pikimmiten lupaamiinsa toimiin pienimuotoisen energiatuotannon edistämiseksi ja verkkoon pääsyn parantamiseksi". Eri puolella Suomessa on pienimuotoista tuotantoa, jonka verkkoon pääsemisen tekniset edellytykset ovat nyt olemassa, kun uusi mittarointijärjestelmä Suomessa alkaa olla valmis.

Metsien kasvu vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Durbanissa tehtiin semmoinen käsittämätön sopimus, että suomalaiset metsät, jotka tosiasiassa ovat valtava nielu, aiheuttavatkin päästöjä. Tämä hölmö ratkaisu pitää ensi tilassa kyetä korjaamaan. On lupailtu, että se korjataan. Mitään käytännön toimia, sellaisia konkreettisia, ei vielä näy. Keskusta edellyttää omassa lausumassaan, että "hallitus ryhtyy toimenpiteisiin Suomen metsänielun tunnustamiseksi jatkossa luonnontieteellisten tosiasioiden mukaiseksi, jolloin Suomen metsät muuttuvat päästöjen aiheuttajasta päästöjen nielijäksi", niin kuin asian oikea laita on.

Hallituksen strategia ei liioin rohkene siis sanoa, kuinka paljon uusiutuvan ja kotimaisen energian osuuden tulisi jatkossa olla vuoden 2020 jälkeen, niin kuin edustaja Korhonen täällä omassa puheenvuorossaan sanoi.

Arvoisa puhemies! Keskustan näkemyksen mukaan Suomella on kaikki mahdollisuudet nostaa uusiutuvan energian osuus vuoteen 2030 mennessä aina 50 prosenttiin asti. Tämä edellyttää, että tukijärjestelmää korjataan, että energiapuun käyttö nousee 13,5 miljoonasta kiintokuutiometristä vuoden 2020 tasolla aina sinne 20 miljoonaan kiintokuutiometriin ja että tuulen lisäkäyttö — aivan niin kuin hallitus ihan oikein tavoitteeksi asettaa 9 terawattituntia — käytännössä voidaan toteuttaa.

Keskustan mielestä uusiutuvan energian kokonaistarjonnan on mahdollista nousta 150 terawattituntiin, ja kun kokonaisenergian kulutus 2030 ei ole enemmän kuin 300, se 50 prosenttia uusiutuvalle on täysin mahdollista. Käytännössä tämä merkitsee samalla, että Suomen energiaomavaraisuus, joka vielä kolme vuotta sitten oli 30 prosenttia, voidaan nostaa 50 prosenttiin: siitä toinen tärkeä 50 prosenttia. Kun uusiutuvaa energiaa lisätään tällä keskustan esittämällä tavalla, se käytännössä tarkoittaa myös sitä, että silloin energiatuotannon päästöttömyydessä päästään valtavia askeleita eteenpäin. Tästä edelleen seuraa se, että keskustan näkemyksen mukaan Suomi 2030-luvulle tultaessa voi sitoutua siihen, että päästövähenemä voi olla 50 prosenttia. Tästä tämä keskustan mainitsema 50—50—50 tulee, 2030-luvulle mennessä.

Arvoisa puhemies! Viimeinen lausuma, minkä me esitämme, kuuluukin näin: "Eduskunta edellyttää, että hallitus tehostaa toimia uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi, omavaraisuuden kohentamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi niin, että vuoteen 2030 mennessä energiaomavaraisuus nostetaan 50 prosenttiin, uusiutuvan osuus 50 prosenttiin ja että näiden toimien seurauksena voidaan tavoitella päästöjen vähentämistä 50 prosentilla vuoteen 2005 verrattuna." Joka on se Kioton lähtövuosi.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset jättivät talousvaliokunnassa talousvaliokunnan mietintöön vastalauseen ja keskittyivät tässä vastalauseessa pääasiassa turpeen vähäiseen arvioon ja sen käyttöön ja sen näkymiin.

Talousvaliokunnan mietintö ottaa suhteellisen kattavasti kantaa kotimaiseen monialaiseen energiantuotantoon mutta vähättelee merkittävän kotimaisen energian, turpeen, käyttöä tuotantomuotona. Asiantuntijalausunnoissa on kiinnitetty huomiota siihen, että turve lisää merkittävästi huoltovarmuutta eikä sen käytön ole nähty perustuvan luontoarvojen kannalta merkittäville suoalueille vaan jo käytössä oleville soille ja siinäkin varsin maltillisesti.

Tällä hetkellä tuotannossa on alle 1 prosentti suopinta-alastamme. Ympäristövastuullista turvetuotantoa olisikin pystyttävä lisäämään nykyisestä jo ojitetuilla suoalueilla aina 5 prosenttiin. Turvetuotanto on kotimaista paikallis- ja aluetaloutta tukevaa elinkeinoa, ja hallitusohjelmakirjaus nimenomaisesti katsoo, että turpeen tuotanto ei saa vähentyä niin, että kivihiilen käyttö lisääntyy. No, miten on käynyt, sen me näemme nyt. Kivihiiltä poltetaan massiivisesti koko maassa.

Turvetuotannon kasvihuonepäästöjen on tutkimuksissa arvioitu olevan puuhun verrattavissa, ja runsaspäästöisillä alueilla voidaan alittaa oleellisesti hiilen päästöt ja olla öljyn päästöjen kanssa suurin piirtein tasoissa. Lisäksi on muistettava, että vaikka turve luokitellaan uusiutumattomaksi energiamuodoksi — muuten äänestyspäätöksellä — sen todetaan kasvavan vuodessa kuitenkin merkittävästi. Turpeelle tulisikin saada uusiutuvan biomassan status.

Myös turpeen käyttöä vaikeuttavaa lupakäytäntöä on purettava kiireesti. Tähän selontekoon valmistunut mietintö ei ota tähän riittävästi kantaa. Lisäksi näköpiirissä on tulossa merkittäviä uhkia luvituksen suhteen ja ympäristölainsäädännön kokonaisuudistus myös luontoarvojen tiimoilta. Lupakäytäntöjen korjaaminen ja uh-kien poistaminen on välttämätöntä jo energiakauppatasevajeemme vuoksi, joka on kehittymässä entistä huonompaan suuntaan. Ilmasto- ja energiapoliittinen selonteko jättää tämänkin käytännössä huomioimatta. Suomen energiatuonnin kauppatase on kahtena viime vuonna ollut miinuksella 7—8 miljardia. Tämä on muuten sama summa, minkä hallitus ottaa lisävelkaa ensi vuonna.

Selonteko ottaa, kuten mietinnössä todetaan, niukasti kantaa pientuotannon lisäämiseen. Pientuotannossa nähdään ennemminkin vientipotentiaali. Sekin on hyvä näkökulma, mutta pienimuotoinen chp-tuotanto on myös kotimainen vaihtoehto sähkön- ja lämmöntuotannossa. Siksi sitä ei tule sivuuttaa kevyesti yhtenä vaihtoehtona, jotta Suomessa aidosti voidaan pyrkiä energiaomavaraiseksi maaksi. Metsähakkeen tuotantotukea olisikin nostettava ja turpeen raippaverotus laskettava vähintään vuoden 2012 tasolle.

Arvoisa puhemies! Nostamalla kotimaisen energian käyttöastetta reilusti, mikä on vain tahdosta kiinni, hoidamme työllisyyttä. Kotimaisen energiantuotannon yhteyteen olisi luotavissa nopeastikin uusia työpaikkoja tässä vaikeassa talouden taantumassa. Hallitus on kertonut tavoitteekseen 200 000 uutta työpaikkaa. Liki puolet niistä voitaisiin synnyttää kotimaisen energiantuotannon ja -käytön yhteyteen. Ympäristövastuulliseen turvetuotantoon on kehitettävä uusia tekniikoita, joilla turve saadaan nopeasti ja ympäristöystävällisesti nostettua. Turvetuotantoa onkin kiittäminen viime vuosien kehitystyöstä, jota alalla on tehty paljon vesistö- ja ympäristöongelmien ratkaisemiseksi.

Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi: Millainen Suomi on öljyn jälkeen? Maamme energiankäytöstä öljyn osuus on noin 25 prosenttia. Öljyn hinta maailmalla nousee ja näin vetää kauppatasettamme pinnan alle jatkossakin. Suomalaiset kuluttavat öljyä noin 200 000 tynnyriä päivässä, mikä tarkoittaa noin 6:ta litraa henkeä kohti vuoden jokaisena päivänä. Suomi kuitenkin voisi olla öljyvaltio halutessaan. Monien eri lähteiden, muun muassa VTT:n, mukaan 2,5 metsähakekuution lämpöarvo on 2 000 kilowattituntia, kevyen öljyn energiasisältö on 100 litralla noin 1 000 kilowattituntia, eli 2,5 hakekuutiota vastaa 200 litran tynnyriä kevyttä polttoöljyä.

Arvoisa puhemies! Metsissämme on valtava määrä energiaa, joka pitäisi hyödyntää.

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Kun täällä ehkä saattoi syntyä semmoinen vaikutelma, että asiat ovat huonosti, niin yritän sanoa, että kyllä asiat ovat pääosin hyvin. Kansainvälinen energiajärjestö IEA keväällä teki Suomea koskevan maaraportin ja kehui Suomea itse asiassa energiapolitiikan mallimaaksi. Kun otetaan huomioon, ettei meillä ole omia öljyvaroja, ei hiilivaroja, ei kaasuvaroja ja vesivoimavaratkin ovat rajalliset, siihen nähden olemme onnistuneet luomaan hyvin kustannustehokkaan ja hyvin diversifioidun järjestelmän.

Tämän sanoessani en yritä tästä erityisesti ottaa sulkaa hattuun hallitukselle vaan todeta, että tämä on seurausta pitkäjänteisestä politiikasta, mitä Suomessa on tehty vuosikymmeniä, ja meillä on pääosin energia-asiat hyvin.

Haluan kiittää myös talousvaliokuntaa ja sen tarmokasta puheenjohtajaa hyvästä mietinnöstä. Tässä on kiinnitetty moniin tärkeisiin asioihin fiksulla tavalla huomiota ja siitä huolimatta, että siellä on vähän kritiikkiäkin, niin pitää sanoa, että hyvin laadittu mietintö. Täysin kelvottomia eivät ole myöskään keskustan ja perussuomalaisten vastalauseet, niissäkin on käsitelty monia tärkeitä aiheita, eikä taida olla ihan kelvoton tämä hallituksen selontekokaan, kun jopa edustaja Pekkarinen täällä sen ansioita äityi kehumaan. (Anni Sinnemäki: Ympäristövaliokunnan lausunto on tosi hyvä!)

Arvoisa puhemies! Keskeisin osa kritiikistä niin talousvaliokunnan mietinnössä kuin varsinkin keskustan vastalauseessa itse asiassa liittyy vuoden 2020 jälkeiseen aikaan. Tämän takia en ihan oikein haluaisi ottaa tätä kritiikkiä vastaan. Olemme nimenomaisesti todenneet, että tämä on päivitys vuoden 2008 strategiasta, sen fokus on vuosi 2020, sen tehtävänä on katsoa sen perään niin, että varmistuu, että tulemme täyttämään ne sitoumukset, mihin 2020 olemme velvoittautuneita. Tässä selkeästi osoitetaan, että Suomi tulee sen tekemään yhtenä harvoista EU-maista.

Aivan erityisen oudolta tuntuu tämä kritiikki niin hallituspuolueitten kuin opposition toimesta sen takia, että olemme nimenomaan perustaneet parlamentaarisen komitean, jonka tehtävänä nimenomaan on käydä 2020 jälkeistä aikaa yhdessä läpi kansallisesti tärkeässä asiassa sen sijaan, että siitä kulloisenkin hallituksen ja opposition välillä taistellaan, ja kun tämä puolestaan on saanut paljon kiitosta, niin hieman oudolta tämä tuntuu. Täällä siis syytetään hallitusta siitä, mistä aikaisemmin on kiitetty hallitusta, eli siitä, että hallitus ei yksipuolisesti sanele 2020 jälkeistä maailmaa vaan tekee sen yhdessä opposition kanssa. Kannattaisi nyt yrittää olla johdonmukainen retoriikassaan niin, että joko ollaan iloisia siitä, että tehdään se yhdessä ja sitten jätetään hallitus haukkumatta siitä, että se ei yritä tehdä sitä yksin, tai sitten todetaan, että emme me haluakaan tehdä sitä yhdessä, ja sitten annetaan hallitukselle valtuudet mennä yksinään eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Muutamaan hajahuomioon ja kohtaan vähän sieltä täältä.

Mietinnössä puhutaan vesivoimasta ja energiaverotuksesta ja toivotaan, että niihin olisi kiinnitetty enemmän huomiota. Vesivoiman osalta voisi todeta, että strategiassa ei ollut tarvetta tehdä uusia linjauksia, mikä liittyy myös hallitusohjelmakirjauksiin siitä, ettei vesilakiin eikä koskiensuojelulakiin tehdä muutoksia, joten hirvittävän paljon uutta sanottavaa ei ollut.

Energiaverotuksenkin osalta on hyvä todeta, että suuri rakennemuutos toteutettiin vuoden 2011 alussa ja siinä mielessä kamalan paljon lisättävää ei ollut.

Täällä peräänkuulutettiin laskelmien päivittämistä ja toimintaympäristön muutoksen analysointia. Voi sanoa, että laskelmia on nimenomaisesti päivitetty. Strategiassa on nimenomaisesti päivitetty talouskehityksestä ja teollisuuden rakennekehityksestä aiheutunut muutos.

Mitä toimintaympäristön muutoksen analysointiin tulee, niin siinä on jo vähän enemmän mieltä, olkoonkin näin, että globaalien energiamarkkinoiden muutoksen vaikutus on itse asiassa kiihtynyt kuluvan vuoden aikana vielä huomattavasti. Esimerkiksi hiilen osalta tämä merkittävä hinnanalennus, joka sitten on heijastunut globaalisti hyvin moneen eri asiaan, on itse asiassa pääosin tapahtunut vasta strategian taustalaskelman valmistumisen jälkeen, mikä toisaalta korostaa sitä, että maailmassa tapahtuu koko ajan valtava määrä muutoksia, on tapahtunut historiassa ja todennäköisesti tapahtuu tulevaisuudessakin, jotka vaikuttavat olennaisesti.

Olen iloinen siitä, että EU-sääntelyn osalta valiokunta on selkeästi päätynyt linjaamaan yhden tavoitteen järjestelmän puolesta, mikä vastaa hallituksen tulokulmaa, ja myös siitä, että täällä selkeästi pidetään päästökauppaa kaikista ongelmistaan huolimatta edelleen parhaana ohjauskeinona jatkossa, mikä myöskin vastaa hallituksen linjauksia.

Arvoisa puhemies! Viimeinen huomioni tässä yhteydessä liittyy keskustan vastalauseeseen. Keskustan näkemyksen mukaan Suomella on hyvät mahdollisuudet nostaa uusiutuvan energian osuus 2030-luvulle tultaessa yli 50 prosentin. Olen tästä samaa mieltä. (Mauri Pekkarinen: Hyvä!) Emme me tästä riitaa saa aikaiseksi. Helppoa se ei tule olemaan. Se tulee olemaan erittäin haastavaa ja tulee olemaan keskeinen osa parlamentaarista työtämme.

Keskusta toteaa, että tämä edellyttää yhtäältä vähintään nykyisen mittaisten metsäteollisuuden sivuvirtojen energiankäyttöä, ja tämä on erittäin tärkeä huomio. Kun me olemme huolissamme uusiutuvan energian tulevaisuudesta Suomessa, meidän pitäisi ennen kaikkea olla huolissamme metsäteollisuuden toimintaedellytysten menestyksestä Suomessa. Ylivoimaisesti suurin yksittäinen merkitys koko meidän uusiutuvan energian politiikassa on sillä, miten metsäteollisuus Suomessa voi.

Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri kiinnitti huomiota ihan oikeutetusti siihen, että valiokunta on osittain puuttunut myös asioihin, jotka ovat vuoden 2020 jälkeiseen aikaan kuuluvia. Mutta tästä jatkamme keskustelua sitten parlamentaarisessa työryhmässä.

Nostan esiin sen, että kun valiokunta on kiinnittänyt täällä näihin ohjauskeinoihin huomiota, niin toivon, että voimme jatkaa sitä keskustelua, ovatko ne ohjauskeinot sellaisia, että ne pitää lyödä kiinni todella faktisesti, niin kuin nyt on 20—20—20, johon me itse asiassa pääsemme. Mutta kun siihen samalla sitten tulee verotusta ja tulee päästökauppaa ja on maailman ympäristönmuutokset yhtä lailla, niin auttaako siinä yhtään sitten se, että me lyömme tiukasti kiinni nämä ohjauskeinot? Ja kun meillä on monta eri ohjauskeinoa, jotka erilaisissa taloudellisissa tilanteissa vaikuttavat eri suuntiin, niin ajavatko ne to- della päästöttömyyttä, kustannustehokkuutta ja markkinaehtoisuutta?

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Koko tavoite on ilmastonmuutoksen torjunta ja edullisen ja varman energiansaannin ja omavaraisuusasteen nostaminen. Ilahduttavaahan tässä on todeta, että päästöt ovat vähentyneet suunnitellusti, uusiutuvien määrä on lisääntynyt suunnitellusti, energiatehokkuus on lisääntynyt suunnitellusti ja liikenteen biopolttoaineiden osuus on lisääntynyt suunnitellusti. Elikkä kaikki ne tavoitteet, joita on asetettu, ovat toteutumassa tällä strategiakaudella.

Tämä yhden päästövähennystavoitteen malli puoltaa tämän hallituksen linjaa, koska myöskin EU-selonteossa jo otettiin kanta tähän samaiseen malliin, niin että tässä luottaisimme tulevaisuudessa innovaatioihin ja tekniikkaan, niin että uusiutuva energia lisääntyisi ja energiatehokkuuden eteen tehtäisiin lisää töitä, kun meillä olisi yksi päästövähennystavoite ja kaikki toimisivat siihen suuntaan.

Meillä on sen lisäksi tietysti myös liikenne ja asuminen, jotka eivät ole sitten siinä sarjassa, ja niihin kohtiin voitaisiin tehdä sitten kansallisia tavoitteita ja jättää tämä yksi päästövähennystavoite EU-tasoisena tavoitteena taakse.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysymys on kuitenkin nyt energia- ja ilmastopolitiikasta, ja kun kuuntelin tuota edellistä puhujaa, että jos ensisijainen tavoite on kuitenkin vain ilmastonmuutoksen torjuminen, niin meillä ei ole keinoja siihen Suomessa. Se on globaali ongelma, ja meidän täytyy pystyä tekemään niitä globaaleja ratkaisuja ja olla siinä maailmanlaajuisesti mukana, mutta niitä me emme pysty valitettavasti Suomessa ratkaisemaan. Mitä me pystymme tekemään täällä Suomessa, niin varsinkin energiapolitiikkaa, ja meidän pitäisikin mennä energiakylki tässä edellä.

Itse asiassa kiitän ministeriä siitä, että hän on perustanut tämän parlamentaarisen energia- ja ilmastopoliittisen työryhmän. Tämä on hyvä juttu, näin näitä asioita pitää hoitaa. Näin pitäisi hoitaa kuntarakenneuudistus ja sote-uudistuskin.

Meidän hallitusohjelmassa on kirjaus tästä turpeen alasajosta niin, että se ei korvaudu sitten kivihiilellä, ja myös tämä sama asia on kuitenkin sitten tässä selonteossa, jossa linjataan hiukan pidemmälle, ja se vie kuitenkin tämän yhden merkittävän energiaraaka-aineen, kotimaisen raaka-aineen, pois pelistä. Minä toivoisinkin, että me oikeasti voisimme käydä tällaista vapaata keskustelua ja vapautuneemmin tätä keskustelua turpeen osalta, koska minä uskon siihen, että tähän maahan saadaan kuitenkin tämmöinen ympäristövastuullinen turvetuotanto nimenomaan sitä tekniikkaa vielä edelleen kehittämällä, niin että se hyväksyttäisiin sitten myös yhtenä vaihtoehtona raaka-aineeksi mukaan.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan oikein, viime vuoden loppuun saakka Suomi kulki edellisen hallituksen energiapaketin pohjalta aivan oikeaan suuntaan. IEA kiittelee, te, ministeri, kiittelette, Paatero kiittelee, juuri näin. Mutta ettekö te vieläkään huomaa, mitä on tapahtunut vuodenvaihteen jälkeen? Te heikensitte suomalaisen bioenergian kilpailukykyä radikaalisti ja ratkaisevasti. Suomeen kivihiili kerta kaikkiaan vyöryy tällä hetkellä rajojen takaa. Ministerin täytyy tietää, että suomalaiselle bioraaka-aineelle pohjautuvia chp-laitoksia Suomessa ei investoida tänä vuonna. Kuinka monta on investoitu tällaista? Jos ministeri kertoo muutamankaan esimerkin. Ei investoida, koska kilpailukyky on mennyt. Teidän täytyy ensi tilassa tämä korjata.

Mitä tulee myöhempään aikaan, kiitos komiteasta, se on ihan hyvä juttu. Mutta kun te tässä kuitenkin käsittelette vuotta 25 ja te käsittelette vuotta 50, niin katsottaessa sinne olisi tarvittu rohkeutta. Sitä me tarkoitamme omassa vastalauseessamme, kun edellytämme, että Suomi ottaa rohkeamman etunojan kohti uusiutuvaa, päästötöntä ja kestävää kehitystä.

Jari Myllykoski /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On totta se, mitä edustaja Pekkarinen tuossa mainitsi. Nyt on tehtävä jotakin, ja toivoisinkin ja olisin toivonut, että enemmän oltaisiin uskallettu ottaa myös kansallisesti vastuuta, koska ilmasto- ja energiapolitiikka joko mahdollistaa teollisuuspolitiikkaa ja suomalaista teollisuutta tässä maassa tahi ei. Tärkeätä olisi, että tätä cleantechiä halutaan edistää. Se on meillä jokaisella aivan varmasti ykkösasiana, että me voimme olla uusiutuvan energian, uu- den cleantech-teknologian synnyttäjämaa, mikä myös tuo uutta teollisuutta ja sitä kautta mahdollistaa vientiteollisuuden kasvun.

Olisi tärkeätä, että meillä kansallisesti ymmärrettäisiin, että valtio, kunnat, maakunnat tekisivät sellaisia ratkaisuja, että tähän maahan syntyisi referenssilaitoksia, ja otettaisiin vielä uskaliaampia askeleita siihen, että me pystyisimme käyttämään innovaatiotukia näitten laitosten synnyttämiseen, sitä kautta tulisi osaamisen kehittymistä meidän teollisuudessa ja siitä saatava uusi vientituote.

Lars Erik Gästgivars /r(vastauspuheenvuoro):

Ärade talman, arvoisa puhemies! När det gäller den nationella energi- och klimatstrategin är det väsentligt att ha både ett kort och ett långt perspektiv. På kort sikt är det förkastligt om den förda energipolitiken åter leder till ett större beroende av kolkraft. Det finns oroväckande tendenser att utvecklingen har gått i den riktningen.

Torven som energikälla måste ses i detta perspektiv. Andelen förnybar energi i Finland ska helt enligt EU:s mål vara 38 procent 2020. Det är ändå inte försvarbart med en sådan energipolitik som innebär att en reducerad användning av torv leder till att kolkraften ökar, som det nu är fallet vid ett av världens största biokraftverk i Jakobstad.

En annan sak är att vi målmedvetet på sikt ska satsa på förnybara energikällor: skog, vatten, vind och sol. I enlighet med regeringsprogrammet är målet på lång sikt ett koldioxidneutralt samhälle år 2050. En färdplan mot detta mål har utarbetats och denna färdplan är en ökad energieffekt enligt en av grundpelarna.

Meidän täytyy kuitenkin varoa sellaista keskustelua, missä vain lausutaan suuria sanoja ja kauniita päämääriä. Järkevämpää on maanläheisempi ja realistinen pienten askelten politiikka. Luodaan paremmat edellytykset pienille ja keskisuurille yrityksille toimia tällä vihreällä alalla.

Deras insatser behövs för att få exporten att dra. Grön energiteknologi är även i detta perspektiv en satsning på framtiden.

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutos on maapallon ekosysteemin suurin uhka. Se on niin suuri ympäristöongelma, että tarvitaan laaja valikoima erilaisia myönteisiä ohjauskeinoja väestön vähentämiseksi ja kestävien investointien tukemiseksi. Näin ollen tarvitaan jatkossakin kunnianhimoiset tavoitteet sekä päästövähennykselle että uusiutuvan energian osuudelle että energiatehokkuuden lisäämiselle. Se tarjoaa Suomelle myös mahdollisuuksia meidän teollisuudelle, cleantech-teknologialle ja sitä kautta viennille.

Selonteossa linjataan myös se, että pientuotantoon ja sen edistämiseen tarvitaan jotakin uutta keinoa, koska tämä on sellainen osa-alue, mitä ei Suomessa ole riittävästi vielä edistetty. Itse asiassa jokainen lausunnonantovaliokunta kuin myös talousvaliokunta kannatti tätä tavoitetta erittäin lämpimästi ja kiirehti pientuotannon edistämistä.

Kysyisin ministeri Vapaavuorelta: kuinka etenevät selvitykset nettomittaroinnin ottamiseksi käyttöön?

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Olen aikaisemmin sen myöntänyt ja myönnän sen kernaasti tässä ja nyt myös, että on selvää, että jo hallitusohjelmassa tehdyt linjaukset turpeen veronkorotuksesta ja siihen liittyen metsähakkeen syöttötariffin tuen vähenemisestä eivät ole osuneet tähän aikaan parhaalla mahdollisella tavalla. Se on ihan selvä asia. (Mauri Pekkarinen: Oikein hyvä, että ministeri myöntää!) Yhtä selvää on kuitenkin myöntää siellä oppositiossa, että tämä ei ole keskeisin syy siihen, mitä markkinoilla tällä hetkellä tapahtuu.

Kivihiili vyöryy tällä hetkellä ei pelkästään Suomeen vaan koko Eurooppaan, ja se johtuu pääosin kahdesta tekijästä: toisaalta taloudellisista suhdanteista ympäri maailmaa, jotka ovat johtaneet muun muassa päästöoikeuden hinnan alenemiseen, sekä toisaalta Yhdysvaltain liuskekaasuvallankumouksesta, joka on osaltaan myöskin johtanut kivihiilen olennaisen hinnan alenemiseen. Olemme TEMissä suhtautuneet tähän erittäin vakavasti ja pohdimme, millä mahdollisin keinoin voimme tähän asiaan vielä vaikuttaa.

Mutta kuten olen aiemminkin todennut, olemme tehneet simulointeja: vaikka turpeen vero poistettaisiin kokonaan eli mentäisiin olennaisesti alemmalle tasolle kuin millä se oli, kun tämä hallitus aloitti, niin tämän jälkeenkin kivihiili olisi lauhdetuotannossa kilpailukykyisempi kuin tällä hetkellä kotimaiset polttoaineet ovat. (Mauri Pekkarisen välihuuto) Tämä vain kuvastaa sen, että nämä turpeen veronkorotukset, jotka sinänsä ovat olleet onnettomia tässä ajassa, minkä mielelläni kernaasti myönnän, eivät ole tämän ongelman perimmäinen syy.

Toinen ongelma on se, että turpeen luvitus on Suomessa jo vuosikausia mennyt varsin hitaasti eteenpäin. Meillä poistuu noin 2 000—3 000 hehtaaria turvemaata joka vuosi käytöstä, ja samaan aikaan tilalle luvitetaan vain noin 1 000 hehtaaria. On ihan selvää, että kun tätä matkaa jatketaan, niin sitten kun päälle osuu vielä muutama runsassateinen kesä, niin tilanne on erittäin hankala. Eli kyllä me, edustaja Pekkarinen, olemme ihan täysin yksimielisiä siitä, että nykyinen tilanne ei ole optimaalinen, että se on ongelma, ja kukaan ei ole pyrkinyt siihen, että kivihiili täällä, varsinkaan lauhdetuotannossa, syrjäyttää kotimaista. (Mauri Pekkarinen: Mutta miksette te korjaa?) Mutta faktisesti ne syyt johtuvat maailmanmarkkinoista, johtuvat Yhdysvalloista, ne johtuvat kansainvälisistä suhdanteista eivätkä hallituksen veropäätöksistä. (Mauri Pekkarinen: Tästä ollaan eri mieltä!)

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa ei suoraan sitä vastakkainasettelua ole tehty, mutta se, mikä keskusteluun aika ajoin liittyy ja joka minua voimakkaasti häiritsee, on cleantechin ja meidän perinteisen, vahvan, raskaan metsä- ja metalliteollisuuden vastakkainasettelu. Kyllä me tarvitsemme tässä maassa ihan varmasti ihan molempia, eikä tämä ole niin yksinkertaista, että ottamalla valtavasti etunojaa ja tuhoamalla täältä jotakin saataisiin jotain toista samalla lailla tilalle. Me pystymme tämän asian hoitamaan sillä lailla fiksusti, että me voimme oikeasti pitää molemmista huolta. Saksa on hyvä esimerkki siitä, että kun otetaan valtavasti etunojaa uusiutuvissa, niin se ei kuitenkaan ihan hirvittävästi automaattisesti tuo sillä cleantech-puolella. Suomi on hyvä esimerkki siitä, että cleantech-puolella voidaan saada aikaan yllättävän paljonkin ilman, että kotimaassa on tehty samantyyppisiä toimenpiteitä kuin mitä täällä välttämättä haetaan.

Me pystymme tämän asian hoitamaan siten, ja pienessä maassa se pitää pystyä hoitamaan siten, ettemme me aseta erilaisia teollisuuksia, vanhempaa tai uudempaa, cleantechiä tai perinteistä metsäteollisuutta ja metalliteollisuutta, vastakkain. Se on minusta äärimmäisen tärkeä viesti tälle salille.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Me pystymme tekemään enemmän silloin, jos teemme kunnianhimoista, ilmaston kannalta realistista politiikkaa. (Mauri Pekkarinen: Teettekö?)

Suomen cleantech-viennin suurimmat sektorit ovat uusiutuva energia ja energiatehokkuus. Totta kai tässä tilanteessa Suomen kannattaa olla ajamassa sitä, että Euroopan unionin 2030-tavoitteissa ovat mukana niin energiatehokkuus kuin uusiutuva energia. Se on aivan selvästi ja varmasti meidän kansallinen etumme ja asia, joka tuo meille työpaikkoja.

Arvoisa puhemies! Mitä tulee hiilen lisääntyneeseen käyttöön, onhan ministeri huomannut, että vihreä eduskuntaryhmä on julkaissut paketin, jossa hiilen hyljeksimiseen esitetään useita erilaisia toimenpiteitä? Yksi toimenpide on se, että energiaverotuksessa CO₂-komponentin osuutta lisättäisiin. Onko ministeri tutustunut näihin ehdotuksiin ja aikooko viedä niitä eteenpäin?

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä on puhuttu muutamaan otteeseen tästä pienimuotoisen sähköntuotannon edistämisestä, ja olen aikaisemminkin ministeri Vapaavuorelta kysynyt niiden käytännön esteiden poistamisten perään, ja ministeri on luvannut jo joitain toimenpiteitä. Tässä selonteossa esitetyt toimenpiteet pientuotannon käytännön esteiden poistamiseksi ovat aika lailla puutteellisia, ja olen itse esittänyt toimenpidealoitteessani, että nimenomaan sähkön ja lämmön yhteistuotannon edistämiseksi tulisi keventää syöttötariffin hallintobyrokratiaa, kehittää laitosten uutuusvaatimuksen käsittelyä ja helpottaa pientuotannon verkkoon pääsyä. Lisäksi tämän tariffijärjestelmän alaraja olisi poistettava metsähake- ja biokaasuvoimaloilta tai ainakin sitä tulisi laskea merkittävästi. Missä tämän asian suhteen mennään, kun selontekoa on päivitetty, vai pitääkö tätä selontekoa vielä peräti päivitellä sen suhteen, ettei toimia pientuotannon käytännön esteiden poistamisesta tai edes pienentämisestä ole vielä aloitettu?

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä on vaikea seurata tätä ministerin logiikkaa, että kun hiilen maailmanmarkkinahinta on tullut ropisten alas — sehän pitää paikkansa — niin hallitus siihen vastaa. Mutta miten se vastaa? Niinkö, että se parantaisi kotimaisen vaihtoehdon kilpailukykyä? No ei, vaan täsmälleen päinvastoin tuo pari kolme euroa lisää turpeen hintaan megawattitunnilta ja sitten ottaa pois uusiutuvan tukea enimmillään 6 euroa megawattitunnilta. Yhteensä lähes 10 euroa megawattitunnilta on se kilpailukyvyn heikennys, mikä seuraa hallituksen toimista. Eihän tässä ole mitään logiikkaa.

Mitä, edustaja Sinnemäki, teidän toimiinne tulee, teidän puolueenne toimiin, te olette mukana toimissa, joissa kivihiili suorastaan toistamiseen sanottuna vyöryy Suomeen. Teidän ratkaisunne, mitä te olette olleet äänestämässä, edustaja Sinnemäki, tarkoittavat sitä, että suomalainen puu (Puhemies koputtaa) korvautuu Uralin takaa kaivettavalla kivihiilellä. Eihän siinä ole mitään järkeä.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä kyllä otan tämän edustaja Pekkarisen kritiikin vakavasti ja toivon, että koko hallitus ottaa sen vakavasti. Kivihiilen maailmanmarkkinahinnan lasku on nyt ollut meillä nähtävillä jo riittävän pitkän aikaa. Kyllä meidän nyt täytyy reagoida siihen ja löytää ne keinot. Meillä on monia hyviä keinoja, millä pystymme reagoimaan tähän tilanteeseen. Emme tietenkään voi muuttaa kivihiilen maailmanmarkkinahintaa tästä vaan, mutta voimme tehdä sellaisia toimenpiteitä, joilla parannetaan ennen kaikkea kotimaisen biomassan, metsäenergian, asemaa tässäkin tilanteessa, ja kyllä niihin olisi nyt syytä ryhtyä, muuten edustaja Pekkarinen saa meitä vihreitäkin haukkua.

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä juuri arvoisa ministeri sanoi, että tietynlainen veron määrä ei ole yksittäinen tekijä vaan siinä ovat nämä liuskekaasukysymykset, päästöoikeuden hinta ja nämä vastaavat. Nythän myöskin kerrottiin, että tässä voitaisiin parantaa tätä kilpailukykyä kenties muuttamalla Suomen lainsäädäntöä. Olen tyytyväinen siinä vihreiden kannanotosta, mitenkä me pystyisimme parantamaan sitä ja saataisiin kotimaisen suuntaan enempi tätä käyttöä kivihiilen sijasta. Varmasti teemme kaikkemme sen eteen.

Mutta varsinainen kysymykseni liittyy näihin kommentteihin, mitä ministeri sanoi, että metsäteollisuus tai perinteinen teollisuus ja cleantech ovat vastakkain. Minun mielestäni enempi ovat vastakkain suomalainen julkinen sektori ja yksityinen sektori. Se liittyy julkisiin hankintoihin. Tuemmeko me cleantech-puolen julkisia hankintoja? Me teemme vaikka jätteenpoltossa hyvin perinteisiä arinateknologioita sen sijaan, että olisi uusia cleantech-hankintoja, aidosti innovatiivisia ja uusia toimenpiteitä. Siinä meidän pitäisi laittaa tietyt rajoitteet tai ainakin tietyt prosentit, miten pitäisi ottaa huomioon cleantech-hankinnat julkisissa hankinnoissa.

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Talouspolitiikasta ei voi enää tänä päivänä energiapolitiikkaa erottaa, ja Suomi tarvitsee kasvua ja työpaikkoja. Kun ilmastopolitiikka tähän meille antaa luonnontieteellisen viitekehyksen, niin kunnianhimoa tulee olla löytää kansainvälinen sopu. Jotenkin olen huolissani EU:n tason keskusteluista. Onkohan EU itsellensä kuuro eikä myönnä sitä, mitä liuskekaasu ja liuskeöljy ovat aiheuttaneet esimerkiksi Yhdysvaltojen ja läntisten maailmojen hinnalle, ja ajattelemmeko me, että voisimme sulkea korvamme ja silmämme tältä myös tässä selonteossa? Jos ei siihen ministerin alkupuheenvuoron aikana ollut aikaa, niin nyt olisi mahdollisuus antaa se tieto, mitä teemme Suomessa ja muualla. Siinä ei ole mitään järkeä, että täällä tehokkaasti toimiva raskas teollisuus siirretään päästökauppa-alueen ulkopuolisiin maihin. Siinä ei ole mitään luonnontieteellistä järkeä, ja sen takia kunnianhimon tulee olla korkealla.

Äskeiseen turvekeskusteluun: kun tämä paketti saadaan kasaan niin, että turve ei korvaudu kivihiilellä eikä energian hinta syö Suomen kasvupotentiaalia, niin näillä eväillä, ministeri, töihin.

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Kyllä hallitus ottaa erittäin vakavasti tämänkin hiilitilanteen. Olemme siitä täysin yhtä huolissamme kuin koko eduskunta, ja kuten olen todennut, niin TEM valmistelee toimenpiteitä, joilla tähän voitaisiin puuttua. Mutta helppoa se ei ole, koska suurin paine tulee maailmanmarkkinoilta ja koko Eurooppa on itse asiassa samanlaisten ongel-mien äärellä.

Arvoisa puhemies! Edustaja Sinnemäki täällä totesi, että on aivan selvästi ja varmasti Suomen etu. Arvoisa edustaja Sinnemäki, ei ole. Se on teidän henkilökohtainen kantanne ja ehkä vihreitten kanta, mutta hallituksen kanta on toinen. Hallituksen selkeän enemmistön kanta on toinen. Ei ole näin. Ja näyttää myös siltä, että eduskunnan kanta on nyt toinen. Eduskunta toteaa tästä ihan selkeästi mietinnössään viitaten useisiin asiantuntijalausuntoihin, joitten mukaan on tuotu esille, että "yhden tavoitteen järjestelmä olisi kustannustehokkaampi ja ohjaisi investointeja johdonmukaisemmin" ja niin edelleen ja niin edelleen. Ei tästä tieteellistä totuutta ole olemassa, mutta kansakunnan valtaenemmistö on eri mieltä teidän kanssanne. Sen takia ehkä eduskunnan salissa ei pitäisi sanoa, että on aivan selvästi ja varmasti Suomen etu joku asia.

Mitä tähän kivihiileen vielä tulee, on selvää, että meidän pitää tehdä kaikkemme sen eteen, että sitä pystyttäisiin korvaamaan kotimaisilla polttoaineilla siellä, missä se on kustannustehokasta.

Toinen asia, joka on ollut hallituksen linjana jo edelliseltä kaudelta alkaen, on se, että meidän pitäisi varmistaa myönnettyjen ydinvoimalupien toteutuminen, jota kautta kivihiili saataisiin korvattua lauhdetuotannosta.

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Vapaavuori, te ette nyt vastannut noihin pientuotannon ongelmiin, mistä edustaja Lindström tuossa kyseli. Samoja asioita olen kysellyt itsekin. Kertokaa nyt meille niitä konkreettisia esimerkkejä, millä pientuotantoa saadaan vauhditettua. Kannatan itse myös tätä chp-tuotantoa pienimuotoisesti.

Jätitte myös mainitsematta agrobiomassat: miten maatalouden jätteitä tai elintarvikejätteitä voitaisiin hyödyntää paremmin, mihin maa- ja metsätalousvaliokunta otti lausunnossaan kantaa.

Mutta vielä, ministeri Vapaavuori, te puhuitte nyt siitä, että metsäteollisuudella täytyy olla puuhuolto kunnossa. Kyllä me olemme varmasti siitä kaikki samaa mieltä, että metsäteollisuus on teollisuutemme yksi tärkeä jalka, mutta onko nyt niin, että sillä varjolla me jätämme kuitenkin rästihakkuita metsiimme todella paljon ja yhä enenevässä määrin, että vahditaan mustasukkaisesti sitä puuraaka-ainetta, että sitä nyt ei sitten sinne lämpökattilaan pääsisi niin helposti vilahtamaan?

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kauppataseemme vajoaa jatkuvasti yhä negatiivisemmaksi, ja kivihiilen vyöryminen Suomen polttolaitoksille myöskin pahentaa tätä kauppataseen alijäämää. Elikkä tämä on myöskin muuta kuin ilmastopoliittinen ongelma. (Mauri Pekkarinen: Juuri näin!)

Mutta olen kiinnittänyt huomiota tässä keskustelussa nimenomaan edustaja Pekkarisen esille nostamaan pienimuotoisen energiatuotannon markkinoille pääsyyn ja verkkoon pääsyyn. Ongelma ei oikeastaan ole tämän hallituksen aikaansaama vaan edellisen hallituksen, jolloinka, edustaja Pekkarinen, toimitte ministerinä ja teidän johdollanne valmisteltiin syöttötariffijärjestelmä. Se syöttötariffijärjestelmä, joka teidän johdollanne valmisteltiin ja tuotiin eduskunnan päätettäväksi — se estää pienimuotoisen tuotannon verkkoon pääsyn.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuollaisessa väitteessä nyt ei ole minkäänlaista perää, ei sitten minkäänlaista perää. Pienimuotoisessa chp-tuotannossa silloin, kun on biokaasusta kysymys, 0,1 megan laitos tai suurempi pääsee syöttötariffijärjestelmän piiriin. Jos on vielä pienempi elikkä jos yksittäisen pienen navetan taakse laitettaisiin biokaasulaitos, niin sitä voidaan vastaavasti tukea maa- ja metsätalousministeriön investointituilla, ja niitä tukia on sinne myönnetty ja niin poispäin. Ei tämä ole se ongelma.

Ongelma on verkkoon pääsyn tekninen ongelma, ja nyt meillä on näitten mittareitten uusintaprosessi ollut meneillään. En muista, oliko se niin, että tämän vuoden loppuun, ministeri voi muistaa paremmin, vai ensi vuoden loppuun, kun pitää... — Tämän vuoden loppuun mennessä pitää tämän mittarointijärjestelmän olla valmis. — Meillä on tekninen valmius olemassa kunnolla ensimmäisen kerran vasta nyt siihen, että pienimuotoinenkin tuotanto pääsee verkkoon. Ei se helppoa ole nytkään. Siihen tarvitaan yhteiset järjestelmät ja myöskin yhteinen verottajan mukaantulo ennen kuin tämä toimii.

Minä ymmärrän, että TEMissä tätä työtä on tehty. He eivät vielä pääse siinä valmiiksi, vaikka täällä selonteossa luvataan, että se olisi vuodenvaihteessa, mutta minä luotan, että ennen pitkää se sieltä tulee.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä te, edustaja Pekkarinen, hyvin tiedätte, että teidän johdollanne luotiin niin vaikea ja pientuottajalle kallis järjestelmä, että ei pientuottajilla käytännössä ole mahdollisuutta päästä syöttötariffin piiriin. Kyllä se vaan johtuu siitä teidän johdollanne valmistellusta lainsäädännöstä.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä käytän vielä esimerkin, jossa kuvaan, minkälaiseen järjestelmään päästiin. Sähkön hinta tällä hetkellä on alle 50 euroa megawattitunti, se on vähän yli 40 euroa megawattitunti suurin piirtein. Otettiin käyttöön pienimuotoisen chp-tuotannon tuki, siis 0,1 megaa, ei tarvitse olla iso laitos, 0,1 megaa tässä syöttötariffijärjestelmässä. Siinä taataan hinta 83,5 euroa megawattitunnilta sille sähkölle, ja jos lämpö saadaan 50-prosenttisesti käyttöön, maksetaan 50 euron preemio siihen päälle elikkä megawattitunnista saadaan yhteensä 133,5 euroa. Minäkään en kehtaa esittää yhtään parempaa tukea kuin se tukijärjestelmä.

Mitä tulee hallintajärjestelmään, no, siinä on oma byrokratiansa, mutta ei se ole se este, ei se ole este millään tavalla. Tämän verkkoon pääsyn tekniset ongelmat ovat todellinen este, ei se byrokratia, mikä siinä on.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viime kaudella laadittu syöttötariffi on pohjimmiltaan hyvä ja kustannustehokas ratkaisu, edistää uusiutuvia, mutta siinä on se ongelma, että kokoraja on asetettu aika korkealle. Se, että kokoraja on asetettu sille tasolle, ei ole kyllä ensisijaisesti edustaja Pekkarisen vika, koska hän ministerinä teki tarmokkaasti töitä uusiutuvan energian edistämisen suhteen. Silloin hallituksessa oli vähän toiset voimat, jotka estivät, että vielä pienemmässä kokoluokassa uusiutuvaa energiaa olisi voitu edistää.

Mutta haluan kiittää keskustaa siitä, että keskusta on puolueena tuonut keskusteluun oman näkemyksensä siitä, mitä 2030 tavoitteiden pitäisi olla. Haluaisin kysyä siitä vain tarkennusta: kun keskusta esittää, että uusiutuvan energian osuuden pitää olla 50 prosenttia ja kotimaisen energian osuuden 50 prosenttia, tarkoittaako se sitä, että me tuotamme pelkästään kotimaisilla uusiutuvilla sen kotimaisen energian ja lopetamme turpeen käytön vai että me käytämme turvetta mutta sitten tuomme uusiutuvaa energiaa ulkomailta? Muuten tämä, kaksi rinnakkaista tavoitetta, on aika erikoinen. Oletteko te valmiit asettamaan tavoitteen myös energiatehokkuudelle?

Arto Pirttilahti /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä varmaan arvioidaan nyt tätä strategiaa suhteessa hallituksen tekoihin aika lailla ja sitä on saatu kuullakin. Itse yhdyn näihin näkemyksiin juuri turpeenkin osalta, että jos halutaan kotimaista energiaa käyttää ja nostaa, niin osasyynä on tietenkin verotus. Luopuuko nyt hallitus sitten tästä turpeen viimeisestä veronkorotuksesta, mikä on suunnitelmissa? Kysyn ministeriltä suoraan. Eikös tämä olisi yksi siihen suuntaan, sanotaan, draiveri? Minun mielestäni tämä on enemmänkin draiveria, mitä hallitus esittää.

Pienmuotoisesta tuotannosta meillä on hyviä esimerkkejä, että valtionyhtiö Fortum on ottanut jo vastaan pientuotantoa vahvastikin ja heillä on siinä hyvät valmiudet.

Lisäksi vielä tähän mietintöön: On erittäin hyvä, että tässä on myös pienvesivoima mukana. Meillä on hyvin paljon erilaisia hyviä pienvesivoimakohteita Suomessa, mitkä tulisi saada mukaan myös tähän pientuotantoon ja uudelleenrakentamiseen.

Riitta Myller /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on keskusteltu siitä, onko ilmastopolitiikkaa vai energiapolitiikkaa; minusta sen pitää olla molempia. Itse kyllä lähden siitä näkökulmasta, että meillä on globaali tavoite pysyttää lämpeneminen alle 2 asteessa ja tähän tavoitteeseen on meidän kaikkien tavoitteiden myös tähdättävä. Sen takia minusta me voimme tehdä enemmän globaalilla tasolla, mutta myös näitten Suomen askelten pitää olla tässä samassa linjassa. Niinpä esimerkiksi liikenteen osalta meillä on paljon tehtävää esimerkiksi polttoaineen osalta, jossa Suomi on edelläkävijä ja kehittäjä. Muut tarvitsevat tätä tietoa, mitä meillä on. Muutokset tuotanto- ja kuluttajatavoissa johtavat sitten uusiin sovellutuksiin, kysyntään cleantechissä, jossa meillä myöskin on mahdollisuuksia kehittää osaamisen kautta näitä. Minusta ei missään tapauksessa pidä asettaa näitä vastakkain, vaan tehokas ja hyvä, tavoitteellinen ilmastopolitiikka on aikaansaatavissa parhaiten sillä tavalla, että teemme myös sellaista energiapolitiikkaa, joka toteuttaa vähähiilisyyttä.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Vapaavuorelle haluaisin kuitenkin todeta, että tässä selonteossa, niin kuin esimerkiksi EU-selonteossakin, tämä kanta koskien Euroopan unionin 2030 tavoitteita ei ole aivan yksiselitteinen. Siinä pikemminkin pohdiskellaan sitä, että ehkä on näin, että yksi tavoite olisi kustannustehokas, mutta toisaalta siinä pohdiskellaan myös niitä etuja, mitä erityisesti energia-alan toimijoille olisi siitä, että meillä on uusituvan energian tavoite ja energiatehokkuustavoite.

On totta, että meillä ei ole tulevaisuudesta sellaista täsmällistä tieteellistä tutkimusta, joka todistaisi minun tai edes teidän näkemyksenne Suomen työpaikkojen edusta todeksi. Minusta selvästi näyttää siltä, että meidän nimenomaan, kun meillä on sitä osaamista uusiutuvassa ja tehokkuudessa, kannattaisi pyrkiä siihen, että koko Euroopan unionin tasolla näissä asioissa nimenomaan tapahtuisi päästöjen vähentämistä, jotta meille syntyisi työpaikkoja. Älkää sitten tulko minulle itkemään, jos Suomesta työpaikat vähenevät, ainakin oli ehdotuksia.

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tästä isosta kuvasta. Energia- ja ilmastopolitiikassa yleensä puhutaan kolmesta isosta tavoitteesta. Ehkä se perinteisin liittyy toimitusvarmuuteen, huoltovarmuuteen, ja siihen liittyy myös muun muassa omavaraisuuskysymys: koko meidän länsimainen sivilisaatio ja itse asiassa koko globaali sivilisaatio pitkälti perustuu häiriöttömään energian saantiin. Se on keskeinen lähtökohta. Toinen on kilpailukyky ja ylipäänsä kustannukset, ja sitten kolmas on ilmastonmuutoksen vastainen taistelu. Energia- ja ilmastopolitiikka nykyisessä modernissa maailmassa on tasapainoilua näitten kolmen välillä siten, että niitä kaikkia pyritään ottamaan huomioon ja löytämään sieltä triangelin keskeltä semmoinen kohta, joka optimoi nämä kaikki kolme.

Arvoisa puhemies! Kysymys tai itse asiassa keskustan esitys — jota lämpimästi sympatiseeraan — tavoitteesta 50 prosentille kotimaista 2030-luvulle tultaessa on erittäin hyvä tavoite, mutta on kovin haasteellinen. Esimerkiksi Pöyry on omissa laskelmissaan arvioinut, että voi olla, että se, mitä se metsähakkeelta edellyttää, ei ole realismia. Tiedämme myös, miten suuria haasteita meillä on tuulivoiman tuotannon lisäämisen suhteen. On selvää, että tuulivoiman tuotannon puolella ei päästä lähellekään niitä tavoitteita, mitä ollaan esitetty, ellei tätä melukysymystä pystytä ratkaisemaan jollain semmoisella tavalla, joka kuitenkin hieman nykyistä enemmän vapauttaa mahdollisuuksia tuulivoimatuotannolle.

Arvoisa puhemies! Täällä on pientuotannosta puhuttu moneen otteeseen. Se on monella tapaa symbolinen ja tärkeä asia, olkoonkin, että se ei tätä koko yhtälöä ratkaise. Kuluneenkin vuoden aikana on tapahtunut monia asioita. Vain esimerkin mainitakseni energiateollisuus on luonut valtakunnalliset suositukset pientuotannon teknisistä liittämisvaatimuksista, joka on tärkeä kysymys. Edustaja Pekkarinen täällä aivan oikein totesi monia isoja haasteita, jotka kuitenkin sen laajamittaisen käyttöönoton tiellä ovat, ennen kaikkea verotukseen liittyviä kysymyksiä. Tässä on kuitenkin aika hyvin päästy eteenpäin, ja nyt tarkoituksena TEMissä on vielä tämän kuun aikana asettaa erillinen pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmä, jossa vielä kerran kammataan näitä auki olevia esteitä ja pyritään mahdollisuuksien mukaan sitä edistämään.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämän vuoden puolella on parlamentaarinen komitea, energia- ja ilmastokomitea, asetettu, ja sen työ on alkanut. Sekä talousvaliokunta että ympäristövaliokunta omassa lausunnossaan siis esittävät kannanoton, jonka mukaan tämän tiekartan valmistelua tulisi kiirehtiä. Totta kai sen tulee tapahtua avoimesti ja tavoitteiden tulee olla kunnianhimoiset, mutta valiokunta nostaa yhden asian, joka on tietenkin myöskin oma kantani: sen, että samalla pitää huolehtia siitä, että Suomen ja koko Euroopan elinkeinoelämän kilpailukykyä ei sitten rasiteta liikaa. Tämä on tärkeätä erityisesti Suomelle, koska ollaan niin energiaintensiivisen teollisuuden kanssa tekemisissä, että niitä uusia rasitteita ei toivottavasti tämän tiekartan laatimisen yhteydessä enää tule.

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sotien jälkeen 50-luvulla, kun olin pikkupoika, muistan, että kansalaiset kehuivat USA:ta, Amerikkaa, ja pitivät sitä ihmemaana. Lentävä slogan oli tuolloin, että käytä kotimaista, mutta osta amerikkalaista. Nyt 2010-luvulla tuskin meistä kukaan enää ihannoi Amerikkaa ja varsinkaan Amerikan taloutta, mutta siitä huolimatta näyttää hallitus suosivan edelleenkin ulkomaisia energiatuotteita ja väheksyvän meidän vihreätä kultaamme metsää eli puuta ja ruskeaa kuparia eli turvetta. Mistä tämä johtuu?

Toinen asia vielä tähän debattipuheenvuoron päätökseksi on se, että viime vuonna, 2012, erilaisia energiatuotteita tuotiin Suomeen 13,5 miljardin euron edestä. Se on merkittävästi enemmän kuin tämänvuotinen kestävyysvaje. Minusta olisi paikallaan, että hallitus kaikesta huolimatta suosii kotimaista eikä käytä ulkomaista. Passaako se herra ministerille?

Kalle Jokinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Liikenne- ja viestintävaliokunta paneutuu lausunnossaan tästä kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta liikenteen päästöihin ja erityisesti vaihtoehtoisiin liikenteen polttoaineisiin. Tänään on hyvä päivä siinä mielessä, että tänään 17 suomalaista energiayhtiötä ovat lanseeranneet yhteisen Liikennevirta-osakeyhtiön, joka on palveluyritys, joka tuo sähköautojen latauspisteet yhteiskäyttöön Suomessa, Tammisaaresta Ouluun rajoittuvassa verkossa. Hyvä niin.

Mutta enemmän biopolttoaineista. Suomessa on biopolttoaineiden kehittämiseen ja jalostamiseen riittävästi raaka-ainetta ja korkeaa teknologista osaamista. Nestemäisten biopolttoaineiden yksi hyöty on siinä, että ne eivät tarvitse uutta jakeluverkkoa vaan nykyinen nestemäisten polttoaineiden jakeluverkko olisi käytettävissä, ja siinä mielessä olisi taloudellista kehittää tätä. Ja sitten nestemäisten biopolttoaineiden kehittämisessä ei ole pelkkä ilmastonäkökulma, vaan se on erityisesti elinkeinopoliittinen ja työllisyysnäkökulma. Arvoisa ministeri, miten voidaan edelleen edistää tätä nestemäisten liikennepolttoaineiden kehittämistä?

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Olen ihan samaa mieltä ministeri Vapaavuoren kanssa siitä, että metsäteollisuuden tulevaisuus ja koko klusterin tulevaisuus on täysin ratkaisevassa asemassa siinä, miten me pystymme saavuttamaan ne asettamamme bioenergian käytön tavoitteet, haastavat sellaiset. Se on päivänselvä asia. Samaan asiaan kiinnittää erittäin vahvasti lausunnossaan myöskin maa- ja metsätalousvaliokunta huomiota, ja siihen liittyvät sekä se raskas perinteinen teollisuus että uusi teknologia, uudet kehittämispolut, mihin siellä on mahdollisuutta, ja myös se pientuotanto. Kaikki nämä ovat myöskin tuossa maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunnossa esillä.

Mutta sitten, arvon ministeri, te moititte keskustan asettamaa pontta täällä ja kehutte, että teillä on kuitenkin homma hanskassa. Mutta missä on se kunnianhimo tämänhetkisissä päätöksissä? Otan ne kolme asiaa esille, jotka täällä ovat jo olleet: Durbanissa tehdyt aivan pähkähullut päätökset, sitten kivihiilen jatkuva tuonnin kasvu, ja kolmas on lupahallinto, joka on siis kerta kaikkiaan kankea mutta hidas. Kyllähän teidän nyt jotain pitää tehdä myös tässä ajassa eikä vain aina tulevaisuudessa, eli nyt pitää panna kiireen vilkkaa liikkeelle näitä asioita ja uudistuksia.

Täällä otettiin äsken esille vaihtotase ja kauppatase. Ne vaikuttavat heti. Yhteisöveroalennus vaikuttaa viiveellä, tämä vaikuttaa heti. Laittakaa nyt, hyvä ministeri, toimeksi.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nyt on tietenkin hyvin mielenkiintoista tämä keskustelu niiltä osin, että kukaan ei hirveästi kiinnitä huomiota muuta kuin tuotantoon ja tuotantorakenteisiin.

Tuotantorakenneongelmahan on ollut Suomessa. Minä olen seurannut energiapolitiikkaa melko pitkään. Ehkä se perusongelma liittyy siihen, että tämä on tämmöinen osaoptimoinnin mallimaa, että jokainen tuotantolaitos osaoptimoi itsellensä ja sitten yritetään polttoainejakeiden kautta vielä osaoptimoida, ja eihän silloin kestävää, pitkäaikaista tulosta pysty saavuttamaan. Nythän tämä esimerkki, jota nyt on käytetty, liuskekaasu, joka on muuttanut kivihiilen hinnoittelua, osoittaa sen.

Tästä oikeastaan, vaikka tämä mikään kyselytunti ei ole, ministerille esitän kysymyksen: Miten me pystyisimme tällaisesta osaoptimoinnista pääsemään tämänkaltaisessa maassa, 5 miljoonaa asukasta, energiaintensiivinen teollisuus? Meillä ei oikeastaan ole varaa tähän pitemmässä juoksussa, ja toisaalta sitten, kun meillä ovat kumminkin investoinnit käytössä, jotka ovat kymmeniä vuosia eteenpäin, niin ei tämä tilanne kestä tällaisena. Jotakin tälle pitää pystyä tekemään. Onko tämmöisen kokonaisvaltaisen ajattelun aika vielä tässä päivässä, vai onko se mennyt jo?

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minäkin liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsenenä nostan esille tämän kilpailukyvyn ja ennen kaikkea kuljetusyrittäjien elinkeinon harjoittamisen, ettei sille aiheettomasti aiheuteta vahinkoa.

Mielestäni tulisi edetä sillä tavalla, että tämä cleantech myös yhtä aikaa teknologian kanssa edistyy. Elikkä me olemme nyt — muistetaan hyvin tämä rikkidirektiivikuvio — laivateollisuuden puolella, moottoriteknologiassa huomattavasti jäljessä kehityksestä ja ennen kaikkea myös LNG-polttoaineitten saannin suhteen ja jakelupisteitten suhteen. Elikkä nämä kaikki on otettava huomioon, kun edetään, ettei lähdetä ensin muuttamaan järjestelmiä ja sen jälkeen sitten katsota, millä tavalla kilpailukyky pidetään yllä Suomessa.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä talousvaliokunnan mietinnössä on mielestäni yksi erittäin mielenkiintoinen kohta, jossa puhutaan ruokahävikistä, joka on 10—15 prosenttia kaiken kaikkiaan, mikä tarkoittaa valtavaa haaskausta.

Olen tietoinen siitä, että Jyväskylässä on tehty sellainen kokeilu, jossa yli jäävää kouluruokaa myytiin reilulla eurolla esimerkiksi eläkeläisille, ja tämä on ihan tuore asia tältä syksyltä. Minusta se on erittäin hyvä kokeilu, että tätä hävikkiä estettäisiin sillä tavalla, että hyödynnetään tätä yli jäävää ruokaa. Kysyisin arvoisalta ministeriltä, onko hän tietoinen tästä Jyväskylän kokeilusta ja voisiko hän mahdollisesti omassa toiminnassaan edistää sitä, että tämänkaltainen toiminta leviäisi koko maahan, että hyvää, ravintopitoista kouluruokaa tarjottaisiin eläkeläisille ja työttömille mieluummin kuin että se heitetään jätteisiin.

Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Me puhumme tästä kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta, ja on hämmästyttävää, että täällä on puhuttu hyvin vähän ydinvoimasta. Ministeri vilautti sitä lyhyesti puheenvuorossaan, mutta sillähän on mitä suurin merkitys tulevaisuudessa. Meillä on rakenteilla ja tullaan rakentamaan vielä useita ydinvoimaloita. Se tarkoittaa sitä, että kun meidän perinteinen raskas teollisuus ei jatkossa enää tarvitse niin paljon energiaa kuin vielä ennustettiin joku viitisen vuotta sitten tai kymmenen vuotta sitten, vaan tämä kokonaisenergian tarve on laskenut, niin tämä kivihiilen kohtuuton osuus tulee vähenemään, ja samoin tulee vähenemään tarve vielä jatkossa polttaa turvetta niin paljon kuin tällä hetkellä poltetaan.

Minua ihmetyttää esimerkiksi — minä en ole mikään kivihiilen kannattaja — se into, jolla täällä turvetta puolustetaan. Sen hintahan ei muodostu pelkästään siitä, mitä se nyt maksaa, vaan sen hinta muodostuu kaikista niistä vesistövaikutuksista, niistä joista, järvistä, jotka se on tuhonnut, (Mauri Pekkarinen: Entäs kivihiili?) joihin on tullut valtava määrä erilaisia laskeumia, ja myöskin tulvaherkkyys on lisääntynyt, (Puhemies koputtaa) kun suot eivät enää pidätä vettä. — Kivihiili on hyvin turmiollista myöskin, edustaja Pekkarinen. (Mauri Pekkarinen: Vielä enemmän!)

Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lähinnä edustaja Salolaiselle. Vapo on panostanut jo nyt 30 miljoonaa euroa uuteen teknologiaan, joka tukee ympäristönsuojeluohjelmaa. Samalla Vapo lupaa huolehtia siitä, että uusien turvesoiden avaamisen ja lopettamisen jälkeen lähistöllä olevat vesistöt ovat ainakin yhtä puhtaassa elleivät puhtaammassa kunnossa kuin ennen turvetuotannon alkua. Yhtiönä me vapolaiset emme kiellä menneinä aikoina tehtyjä virheitä, mutta niistä on otettu opiksi, niin kuin edellä mainitsin.

Tiedustelisin ministeri Vapaavuorelta perusteluja siihen, mistä se kiikastaa oikein, että aluehallintoviranomaiset viivyttävät uusien turvelupien saamista. Suora vastaus, ministeri Vapaavuori.

Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllähän se kivihiili on kaikkein tuhoisin ympäristön kannalta, ja meillä on yhteinen turvestrategia, me olemme yhteisesti sen hyväksyneet ja käsitelleet. Nimenomaan tähän ympäristönäkökulmaan kiinnitetään siinä huomiota, samoin siihen omavaraisuusasteeseen, mikä on. Minä olisin kysynyt ministeriltä tähän lupajärjestelmään liittyviä asioita. Meillä on tukijärjestelmä hyvin monitahoinen — kolmen eri ministeriön alla oleva energiatuotantoon liittyvä tukijärjestelmä — mutta myöskin lupajärjestelmä.

Meillä luvat ovat monessa suhteessa nyt se este, aivan niin kuin ministeri jo täällä onkin tuonut esiin. Tuulivoimassa on erityiset luvat, asiat, turvetuotannon hyödyntämisessä on lupakysymyksiä, mutta myöskin näissä cleantechiin liittyvissä uusissa erilaisissa teknologisissa mahdollisuuksissa — kuten esimerkiksi hybridiratkaisuissa ja näissä sovelluksissa, jotka olisivat meille selkeästi kauppataseen kannalta tärkeitä vientimahdollisuuksia — meillä on lupajärjestelmä se ongelma, kun meillä ei Suomessa ole omia pieniä referenssikohteita, joita voisimme käyttää sitten tässä kilpailussa.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vihreitten ryhmän varapuheenjohtaja kyseli, mitä keskusta tarkoittaa 50 prosentilla. Me ajattelemme niin, että uusiutuvan osuus voi olla yli 50 prosenttia — 50 prosenttia, jopa ylitsekin — ja kotimaisen osuus vielä tätä enemmänkin. Tämä on ihan selvä lähtökohta, ja voidaan osoittaa menettelytavat, millä tähän päästään, ja todellakin, päästövähenemä yli 50 prosenttia 30-luvulle tultaessa on ihan täysin mahdollista.

Mitä vielä tulee edustaja Korhosen minusta erittäin tärkeään kysymykseen: tässähän on, että kun uusiutuvaa, näitä kotimaisia biopolttoaineita, lisätään, niin pelkästään sähkön ja lämmön tarpeisiin se lisäys, mitä keskustakin esittää, ei kerta kaikkiaan onnistu. Sähkölle löytyy kyllä kysyntää mutta sille lämpökuormalle ei, ja pelkkää lauhdesähköä ei kannata muuten puulla ajaa. Tästä syystä on äärimmäisen tärkeää cleantech, ne uudet tuotteet, myös uudet nestemäiset tuotteet, mistä aivan oikein edustaja Jokinen täällä puhui. Niitä voidaan valmistaa tästä puupohjaisesta, myös biopohjaisesta raaka-aineesta, ja niitä voidaan hyödyntää liikenteessä mutta myös teollisuuden piirissä.

Oli aivan erinomainen tehdas, Fortumin hanke, tuolla Joensuussa. Viime viikolla se otettiin käyttöön. Se on yksi esimerkki siitä, maailman ensimmäinen lajissaan. Näitä tällaisia läpimurtoja, cleantech-läpimurtoja tämän biomassan muuttamisessa myös nestemäiseksi meillä löytyy.

Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkarinen hyvin kuvasi täällä näitä käyttömahdollisuuksia, mitä puulle löytyy. Hieman kysynkin, koska olen itse arvellut: mitä tapahtuu, jos puun käyttöä, hakkeen käyttöä, nostetaan 20 miljoonaan kuutioon, kuten edustaja Pekkarinen esitti? Se minun käsittääkseni tarkoittaa sitä, että turvetta taklataan vastapainevoimaloista pois, ja se on strategisesti vaarallinen tie, koska ainakaan minulle ei ole selvinnyt, mihin puuta kannatta tulevaisuudessa käyttää. Siitä tehdään bioöljyä, joka syrjäyttää raskasta polttoöljyä, niin kuin täällä vertasitte siihen Fortumin ratkaisuun Joensuussa. Iisalmessa sitä poltetaan, valmiudet ovat olemassa.

Jos me vähennämme turpeen käyttöä ja sillä tavalla puun käyttöä sitten lisätään polttamiseen, niin onko se oikea strategia, jos me haluamme näitä biopolttoaineita puusta tehdä, ja miten tämä logistinen kannattavuus sitten? Ainakin itseä askarruttavat nämä asiat.

Martti Mölsä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Strategia varmaan sisältää kaiken oleellisen hallituksen mielestä, mutta asioiden painotuksella on kuitenkin suuri merkitys. Kuten täällä on tullut esille, hallituksen linjaukset näkyvät tässä energia- ja ilmastostrategiassa ja poikkeavat voimakkaasti monen kansanedustajan kuten kansalaistenkin yleisestä mielipiteestä koskien muun muassa turvetta ja pienimuotoista bioenergiatuotantoa.

Kuten tiedämme, poliittiset päätökset eivät toteudu pitkän tähtäimen suunnitelmissa, koska voimasuhteiden muuttuessa poliittinen ohjaus tapahtuu nykyään neljän vuoden välein. Hyviä esimerkkejä löytyy lähihistoriasta. Poliittiset kompromissit ovat myrkkyä ja huono vaihtoehto kestävälle kehitykselle kuten tälle strategiallekin. Kehitys tapahtuu yritysmaailmassa tehokkaammin. Tarvitaan erilaisia porkkanoita teknologiateollisuuden kehittymiseksi.

Keksinnöt ovat vieneet yhteiskuntaa aina eteenpäin, ja sitä kautta ihmiskunta on hyötynyt, mutta ihmiskunnan kasvu ja kulutuksen kasvu on kaiken tämän kompensoinut. En minä mitään kivihiiltä ja selittelyä kaipaa, minä kaipaan sitovia kestävän kehityksen päätöksiä globaalisti.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minusta tuntuu, että jos nyt eduskunnassa sekä käytettyjen puheenvuorojen että salissa olevien edustajien perusteella äänestäisimme edustaja Pekkarisen ja ministeri Vapaavuoren energiapoliittisesta linjasta, niin voisi olla yllättävä lopputulos, ja uskoisinpa vain, edustaja Pekkarisen suunnan mukainen.

Arvoisa puhemies! Tahtotilahan on tärkeintä silloin, kun laaditaan nimenomaan strategiaa, energia- ja ilmastopoliittista strategiaa, ja tahtotilan määrittelyssä tavoitetaso täytyy asettaa riittävän korkealle. Varmasti silloin, kun tahtotila on korkeammalla, se myös helpommin saavutetaan. Tällä on myös merkitystä sille, mitenkä esimerkiksi teollisuus suhtautuu investointeihin: uskotaanko siihen, että kotimaisuusaste tulee nousemaan ja sitä kautta käytetään enemmän omavaraista energiatuotantoa? Tämähän näkyy kattilatuotannossa, logistiikassa, hyvin monessa asiassa, ja tämä on se suuri asia, joka luo sitä työtä myös ympäri Suomea, ja siinä mielessä juuri tällainen keskustelu, että mitä pitää tukea, on vähän tunkkaista.

Kokoomus, ainakin edustaja Zyskowicz, joka ei ole nyt paikalla, aina mielellään puhuu, että ei pidä tukea kotimaista energiatuotantoa, että se on vain tukea, tukea, tukea. (Puhemies koputtaa) Herra puhemies! Minä tuen mieluummin kotimaista kuin ulkoa tuotavaa hiiltä.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen tismalleen samaa mieltä edustaja Rossin kanssa siitä, että tahtotila pitää asettaa korkealle, on sitten kyse meidän kilpailukyvystä tai työllisyydestä tai sitten meidän uusiutuvan energian edistämisestä ja ilmastotavoitteista. Ministeri Vapaavuori totesi aiemmin, että 50 prosentin osuus uusiutuvalle energialle vuonna 2030 on haasteellinen, ja totta kai se vaatii paljon toimenpiteitä ja se vaatii päättäväisyyttä. Muistutan vain siitä, että silloin kun Suomelle hyväksyttiin tämä nykyinen 38 prosentin tavoite vuodelle 2020 uusiutuvan energian osuudessa, silloin Elinkeinoelämän keskusliiton edustaja totesi: "Tavoite on käytännössä mahdoton." Siis käytännössä mahdoton. Nyt jos olette seuranneet tuoreita tilastoja, niin me olemme vain muutaman prosenttiyksikön päässä siitä uusiutuvan energian osuudesta, jota olemme tavoitelleet vuodelle 2020. Eli kun tahtoa löytyy, kun asetetaan kunnianhimoisia tavoitteita, niin jos on vähän tuuriakin, niin kuin tässä viime vuosien ta-pauksessa, pystytään repeämään, pystytään ve-nymään paljon pitemmälle kuin jos asetetaan hyvin vaatimattomia ja löysiä tavoitteita.

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Omavaraisuuden lisääminen on tietenkin se tahtotila, yksi näistä tavoitteista, ja Suomen ratkaisu, monipuoliset tuotantomallit, on ollut kannatettava. Nyt meillä on erilaisia tukimuotoja siihen, miten saada sitten lisää uusiutuvien tuotantomuotoa. On investointitukia, demotukia, syöttötariffeja tuulelle ja metsähakkeelle yhteensä 150 miljoonaa myöskin ensi vuoden budjetissa. Meillä täytyy olla näitä omia referenssihankkeita, jotta meillä on myöskin jotakin uutta innovatiivista vietävää. Ei uskoa muualla riitä siihen, että Suomella on osaamista ja tahtotilaa, jos me emme saa niitä rakennettua tänne itsellemme. Mutta tähän päästöttömään energiatuotantoon ja siihen turvattuun ja edullisen hintaiseen tarvitaan niitä ydinvoimalupia, ja tässä kannustan ministeriä yhä edelleen tuomaan eduskuntaan mahdollisimman pian myöskin tämän tarpeen mukaan sitten Fennovoiman luvan käsiteltäväksi.

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Täällä on käyty keskustelua keskustan tavoitteenasettelun haasteellisuudesta. Edustaja Tynkkyselle voi todeta, että jos EK on sitä mieltä, että joku on käytännössä mahdotonta, niin jäljempänä tulleet sukupolvet ovat osoittaneet, ettei se ollut. Mutta jos ei nyt viitata EK:hon vaan vaikkapa Pöyryyn, niin kuten keskusta itse toteaa, tämä tavoite edellyttää metsähakkeen käytön nostamista lähelle 20:tä miljoonaa kiintokuutiometriä ja tuulivoiman lisäystä 9 terawattituntiin. Pöyryn tekemän arvion mukaan metsähakkeen käyttö voitaisiin nostaa noin 28 terawattituntiin, mikä vastaa siis noin 15:tä miljoonaa kiintokuutiometriä, eli siinä mielessä se on ainakin jonkun neljänneksen vajaa.

En nyt rupea vänkäämään näistä, kuka on oikeassa tai kuka on väärässä, mutta totean vain, että jos Pöyryllä on tämäntyyppinen arvio, joka on siis neljänneksen pienempi kuin mihin keskusta pyrkii, niin ainakin se tulee olemaan haasteellista. Toivon, että keskustan arvio on oikeassa, ja uskon, että koko kansakunta tekee töitä sen eteen, että se pystyttäisiin toteuttamaan, mutta kuitenkin hyvin merkittävä asiatuntijataho pitää sitä ehkä ylimitoitettuna odotuksena. On selvää myös, että meillä on erittäin pitkä matka siihen, että me saamme tuulivoimaa 9 terawattituntia. — Se 6 terawattituntiakin tulee olemaan haasteellista näillä luvituskäytännöillä ja näillä melunormeilla. Mutta toivotaan, että niihin saadaan muutoksia.

Edustaja Jokinen käytti erittäin hyvän puheenvuoron täällä nestemäisistä bioliikennepolttoaineista. Suomihan on tämän suhteen tehnyt jo monia asioita. Ehkä kaikkein tärkein päätös oli viime vaalikaudella se, kun siihen liitettiin 20 prosentin sekoitusvelvollisuus, kun se on Euroopassa 10 prosenttia, ja jo se yksinään tulee johtamaan siihen, että meillä on erittäin suuri insentiivi Suomessa tehdä tätä koskevaa kehitystyötä. Myös monin eri t&k-instrumentein ja energiatuki-instrumentein tietenkin valtiovalta tätä tukee.

Edustaja Salolainen puhui energiantarpeesta tulevaisuudessa. Kukaan meistä ei tiedä, mitä se on. Pitää toivoa, että edustaja Salolainen on väärässä, mutta oli se mitä tahansa, niin joka tapauksessa pitää muistaa se, että vaikka kokonaisenergian tarve saattaa pienentyä ja varmaan jonkun verran pienentyykin, niin on kokonaan toinen asia — kutakuinkin kaikki skenaariot lähtevät siitä — että siitä huolimatta sähkön tarve tulee lisääntymään, ja nämä on tärkeätä erottaa toisistaan.

Arvoisa puhemies! Turpeen osalta hallituksen linja on sinänsä selkeä. Hallitusohjelmassa lähdetään liikkeelle siitä, että turpeen käyttöä vähennetään maltillisesti, kuitenkin siten, ettei se korvaudu kivihiilellä. Siis sitä vähennetään maltillisesti — siellä on lukujakin, joita nyt en ulkoa muista — mutta sitten tietenkin se ongelma on se, että se ei saisi korvautua kivihiilellä, joka on ympäristön kannalta vielä vahingollisempi, ja näin ikävä kyllä tällä hetkellä osin käy. Se on totta, mutta noin 37. kerran yritän tässä sanoa, että se on totta mutta se on totta eri syistä kuin mitä keskusta täällä yrittää joukoissa väittää.

Arvoisa puhemies! Olemme varmaan kaikki samaa mieltä siitä, että suosi kotimaista, se on tärkeätä, mutta on hyvä huomata, että tästäkin salista yli puolet on sitä mieltä, että vesivoimaa ei saa merkittävästi lisätä, yli puolet on sitä mieltä, että turpeen osalta ei saa sitä tehdä, ja sen lisäksi me tiedämme, että metsäbiomassan ja tuulivoiman osalta on tiettyjä haasteita, vaikka periaatteessa kaikki (Markku Rossin välihuuto) haluaisivat sitä lisätä, niin että ei tämä ihan yksinkertaista ole. — Ja näinhän se, edustaja Rossi, on, jos heitetään huumorin puolelle, että edellisen hallituksen aikana kaikki oli hyvin ja tämän hallituksen aikana kaikki on huonosti. Voitte elää siinä uskossa tästä eteenpäinkin. (Markku Rossi: Merkitään pöytäkirjaan!)

Arvoisa puhemies! Jos vielä lopuksi yksi asia, joka täällä on jäänyt minun mielestäni liian pienelle huomiolle — edustaja Tynkkynen tai joku muu, Korhonen taisi siitä käyttää puheenvuoron — ja se on energiatehokkuus. Energiatehokkuuteen panostaminen, energiatehokkuuteen vahvasti panostaminen, olisi viisasta, vaikka ilmastonmuutosta ei olisi olemassakaan. Se on ihan puhdasta säästöä, se on sataprosenttisesti kotimainen ja se on sataprosenttisesti uusiutuva energianlähde, ja kaiken lisäksi se on se ala, jonka globaalit maailmanmarkkinat todennäköisesti kasvavat kaikkein voimakkaimmin kaikkialla maailmassa, ja sen takia se avaa myös mahtavan liiketoimintapotentiaalin.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Joudun vähän muuttamaan tätä omaa vastauspuheenvuoroani ministerin äskeisen puheenvuoron perusteella. Se olisi ollut aikaisemmin paljon myönteisempi. Mutta kun meillä on kuitenkin yhteinen tilannekuva siitä, että hallituksen veropolitiikan päätökset energiaverotuksessa eivät ole oikein onnistuneita, niin eikö näin sovun merkeissä kannattaisi nyt teidän toimia niin, että korjaisitte ne väärät energiaveropäätökset, jotka heikensivät puun kilpailukykyä, ja myöskin ne ratkaisut, joilla turpeen asemaa on heikennetty? Ne ovat kuitenkin osatoimenpiteitä, joilla pystytään kivihiilen käyttöä vähentämään ja puun käyttöä lisäämään.

Sitten tähän turvesoiden luvitukseen. Pitääköhän paikkansa perjantainen tieto, että vihreät saavat läpi tässä ympäristönsuojelulainsäädännön uudistamisessa tämän maisema-arvopykälän elikkä jatkossa luvansaanti tulee olemaan entistä vaikeampaa turvesoille, kun yksittäinen virkamies voi oman silmänsä mukaan katsoa, että jollakin alueella on niin paljon arvoa, ettei sille myönnetä enää luvitusta? Tällainen tieto leviää nyt, ja se on pahinta myrkkyä sille, että me saisimme riittävästi uusia turvesoita poistettujen tilalle käyttöön.

Eero Suutari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Vapaavuori vahvisti alustuspuheessaan oman käsitykseni siitä, että metsäteollisuuden toimintaympäristöstä huolehtiminen on ylivoimaisesti tärkein tekijä sekä Suomen tulevaisuuden kansantuotteen kasvattamiseksi että tulevien ympäristövaatimusten täyttämisessä.

Kaikki suomalaiset haluavat, ettei kotimainen polttoaine, myöskään turve, korvaudu kivihiilellä. Turpeen käyttöä voidaan mielestäni aivan hyvin kasvattaakin, mikäli turpeen negatiiviset ympäristövaikutukset tulevaisuudessa vähenevät olemattomiin. Muuttaisinkin hallitusohjelman turpeen käytön vähentämistavoitteen turpeen ympäristövaikutusten vähentämistavoitteeksi. Omavaraisuus ja huoltovarmuus ovat myös tärkeitä tavoitteita.

Olisin kysynyt ministeriltä: Jos kotimaisen uusiutuvan ja bioenergian osuutta halutaan kasvattaa vahvalla ja pitkäaikaisella ja jopa pysyvällä tuella ja näin torjua kivihiilen käytön kasvua, niin miten pitkän aikaa voimme tätä tukea jatkaa, ettei sillä aiheuteta pysyvää vauriota kilpailukykyymme? Ja jos energiatukemme tulee olemaan pysyvää, niin miten hän uskoisi meidän viennin ja kansantuotteen kehittyvän pitkällä tähtäimellä?

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vihreät ovat puhuneet täällä kauniisti ympäristöstä ja ympäristön säästämisestä, mutta on huomattava, että heidän hallituskautenaan ihan tänä vuonna ydinenergian käyttö on kasvanut 3 prosenttiyksikköä, kivihiilen käyttö on kasvanut viimeisen 9 kuukauden aikana 47 prosenttiyksikköä ja kivihiilellä tuotetun erillissähkön tuotanto on noussut 80 prosenttiyksikköä. Sen sijaan vesi- ja tuulivoiman käyttö on laskenut 6 prosenttiyksikköä vuositasolla ja maakaasun käyttö 3 prosenttiyksiköllä. Missä on vihreiden logiikka, kysyn minä. Laittamalla panokset turpeeseen ja puupohjaisiin energialähteisiin tuettaisiin kotimaista teollisuutta, tuettaisiin kotimaista työllisyyttä ja saataisiin oma maa nostettua lamasta ylös.

Tällä hetkellä puolen vuoden aikana meille on tuotu energiaa 6,6 miljardin edestä. Jos siitä saataisiin edes 1 miljardi kohdistettua kotimaisen polttoaineen käyttöön ja siihen, että sillä luotaisiin työpaikkoja, se olisi aikamoinen apu myöskin tähän rakennepakettiin, joka tuntuu sinänsä vesittyvän.

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ympäristö- ja energiapolitiikka on myös mitä suurimmassa määrin talouspolitiikkaa, ja tätä taustaa vasten on tietysti erittäin ongelmallista, jos meidän käyttämästämme energiasta peräti kaksi kolmasosaa tuodaan. Täällä on jo esille tullutkin, että tuomme yli 13 miljardilla eurolla energiaa tähän maahan.

Meille tuodaan ennen kaikkea kivihiiltä, mihin ministerikin omissa puheenvuoroissaan viittasi, ja ymmärsin näin, että hän oli hyvin harmistunut siitä, että muun muassa tämä turpeen luvitus on nyt se yksi iso ongelma, joka tätä kivihiilen tuontia edesauttaa. Jos nyt on näin, kuten edustaja Rantakangaskin tuossa esille otti, että uuden ympäristönsuojelulain yhteydessä tätä turpeen luvitusta ollaan edelleen vaikeuttamassa, niin onhan se aika uskomaton asia, ja olisin kyllä todella ministeriltä kysynyt, voiko hän olla hallituksen ministerinä tällaisen esityksen takana.

Osmo Kokko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Myös minä olen, niin kuin useampi edustaja täällä on ollut, huolestunut siitä, että kivihiiltä kärrätään tuolta ulkomailta tänne meille ja vastaavasti, kun meillä on kotimaista puuta ja turvetta olemassa, tätä ei sitten oikealla tavalla osata tehdä. Tässä tarvitaan tukipolitiikkaa, tarvitaan myös veroratkaisuja, ja ennen kaikkea turpeen osalta tämä luvitushomma on laitettava järjestykseen.

Näillä kummallakin energiamuodolla on erittäin työllistävä vaikutus, ja myös omavaraisuusaste huomioon ottaen se on hyvin merkittävää tässä hommassa. Kun ajattelemme, että kauppatase 2011 oli alijäämäinen 3,6 miljardia euroa ja siitä 60 prosenttia selittyy energian tuonnilla, niin tätäkin seikkaa kannattaa näissä asioissa huomioida.

Mirja Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen energiapolitiikka tarvitsee nyt parempaa huoltovarmuutta, kotimaisuusasteen nostoa, vihreää taloutta, joka työllistää, uusiutuvien energiamuotojen lisäämistä mutta ennen kaikkea meiltä poliitikoilta pitkäjänteisempää ja ennustettavampaa tuki- ja verotuspolitiikkaa, jota juuri energiapolitiikan käyttäjät tarvitsevat. Kivihiilen markkinahinnalle me emme tietysti Suomessa eikä hallituskaan voi mitään, mutta te olette hallituksessa tehneet omilla teoillanne entistä vaikeammaksi bioenergian tukemisen ja kaksinkertaistaneet turpeen veron, heikentäneet myöskin energiapuun tukea. Nämä ovat kotimaisia tekoja, ja näitä minä syvästi paheksun.

Uusiutuvan ja kotimaisen energian tulppana ovat myös nämä luvitusprosessit ja ympäristönsuojelulaki. Jos se sellaisena, mitä itse olen nähnyt, tulee eduskuntaan, sisältää luontoarvopykälän, joka ei todellakaan helpota luvitusprosessia, varmaa on se, että valituskierteet lähtevät entisestään tästä eteenpäin, ja ihmettelen (Puhemies koputtaa) suuresti, jos Vapaavuori ministerinäkin pystyy tämän hyväksymään.

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on paljon puhuttu ympäristöstä ja ilmastonsuojelusta. Kyllä Suomen kannalta yksinkertaisesti tehokkain keino suojella globaalia ilmastoa on se, että edistetään suomalaisen teollisuuden toimintakykyä. Se on ekologinen teko jos jokin, kun saamme pidettyä nämä työpaikat ja tehtaat Suomessa eivätkä ne siirry sinne Kiinaan tai jonnekin muihin halpatuotantomaihin, missä energia tuotetaan vielä enemmän kivihiilellä kuin nykyään Suomessa. Cleantech-teknologia on tosiaan semmoinen, mistä löytyy myös apuja. Siinä kohtaa kannattaisi kehittää just niitä ratkaisuja, miten saadaan kivihiiltä puhtaammaksi, jota te nyt olette tuomassa enemmän vielä tänne Suomeen mutta jota on varsinkin siellä Kiinan markkinoilla.

Eeva-Maria Maijala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minulta on täällä eduskunnassa kysytty, onko meillä varaa pitää koko Suomi asuttuna. Minä kysyn vastaavasti takaisin: onko meillä varaa jättää koko Suomen voimavarat käyttämättä? Nyt kyllä näyttää siltä, että Suomen voimavarat jäivät käyttämättä. Kun tuossa tuli esille, että keskustan ohjelmassa on 50 prosenttia kotimaista, 50 prosenttia uusiutuvaa energiaa, niin sehän onnistuu vain sillä tavalla, että me otamme koko Suomen voimavarat käyttöön, mutta nehän ovat hajautetusti eri puolilla Suomea. Nyt meidän pitäisi muitakin toimintoja pystyä hajauttamaan, että voimme myöskin energia-asioita käyttää järkevästi. Onko tällä meidän Suomen hallituksella tällä hetkellä halu hajauttaa, rohkeutta hajauttaa toimenpiteitä, vai jatkaako hallitus nyt sitä, että hallitsemattomasti keskitetään toimintoja kaupunkiseuduille ja keskitetään kaikkia muitakin toimintoja? Nyt katsotaan, onko rohkeutta hajauttaa asioita.

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihmetyttää selonteon niukkasanaisuus liuskekaasun osalta. Liuskekaasu ymmärrettävästi herättää intohimoja. Se nähdään yhtäältä mahdollisuuksina, toisaalta pelätään ympäristökatastrofeja. Joka tapauksessa vastaisuudessa liuskekaasun merkitys tulee maailmanlaajuisesti kasvamaan. Ihmettelen, että liuskekaasun ympärillä keskustelu turvallisuuspoliittisesta ulottuvuudesta on ollut olematonta. Liuskekaasun merkityksen kasvaessa turvallisuuspoliittinen asemointi tulee muuttumaan. Energia- ja ilmastopolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa.

Lauri Heikkilä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on saanut pitkään kuunnella tätä keskustelua. Alussa edustaja Martti Korhonen otti esiin, että ilmaston lämpenemisestä johtuvat menetykset ovat suuremmat kuin päästöjen rajoittamisesta aiheutuneet kulut, ja Sinnemäki totesi välillä puheessaan, että tämä ilmastokeskustelu ja päästöjen rajoittaminen on tuonut Suomeen ja tuo kovasti lisää työpaikkoja. Jotenkin minusta tuntuu, näin kun on seurannut tätä oppositiosta käsin, että on tapahtunut juuri päinvastoin näitten seurauksena. Sieltä on tullut rikkidirektiivejä ja muuta, ja teollisuus sanoo, että pitää muuttaa muualle, kun ei täällä kannata (Riitta Myller: Ilman laatuun vaikuttaa!) tehdä töitä.

Samoin tämä turvekeskustelu on vähän herättänyt huomiota ja kotimaisen energian käyttö muuten. Meillä on energian tuontia, eri lähteistä on eri lukuja, mutta esimerkiksi 7—8 miljardin edestä ja hallituksen toteama kestävyysvaje on 9 miljardin luokkaa, joten periaatteessa kotimaisen energian käytöllä saisimme korvattua tätä alijäämää huomattavasti, mutta hallituksella ei näytä olevan siihen mitään pyrkimyksiä, ei sitten minkäänlaisia.

Tätä olisin halunnut kysyä ministeriltä ja samalla sitä, milloin saamme kompensaatiota viime kesänä olleen Durbanin ilmastokokouksen kohtuuttomista päätöksistä, mistä meidän piti saada kompensaatio.

Riitta Myller /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On selkeitä kansainvälisiä laskelmia, muun muassa tällainen kuin Sternin raportti, joka osoittaa sen, että satsaaminen ilmastonmuutoksen torjuntaan on joka maassa ja globaalisti huomattavasti tehokkaampaa ja taloudellisempaa kuin se, että sitä ei tehdä. Tästä on selviä näyttöjä.

Olen samaa mieltä siitä, kun täällä on sanottu, että 50 prosentin uusiutuvan energian tavoite on hyvä, myöskin siitä, minkä ministeri täällä otti esille, että energiatehokkuus on tärkeintä energiapolitiikkaa. Mutta sitten ihmetyttää se, että ollaan niin varmasti sitä mieltä, että tätä toteutetaan parhaiten yhden tavoitteen politiikalla. Jos kerran biopolttoaineissa on saatu hyviä tuloksia sillä, että on asetettu määrällinen tavoite, eikö sitten myöskin energiatehokkuudessa ja uusiutuvissa energioissa samalla tavalla saataisi parempia tuloksia, jos asetettaisiin määrällinen tavoite ja myöskin tuotannolle ennakoitavat olosuhteet?

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Myller tuossa totesi, että kaikista tehokkainta, kaikista taloudellisinta toimintaa on energiatehokkuuden parantaminen niin ilmasto- kuin energianäkökulmastakin, niin globaalisti kuin Suomen kannaltakin. Kyllähän me käytämme energiaa varsinkin täällä teollistuneissa maissa huomattavasti yli sen oman tarpeen. Meillä on ruuantuotanto, jossa me voimme kiinnittää erittäin paljon ilmastoasioihin huomiota ja nimenomaan energiaintensiivisyyteen niin teollisuudessa kuin liikenteessäkin. Meillä on tekniikkaa siihen, meillä on osaamista siihen.

Onhan se käsittämätöntä, jos emme osaa sitä itse hyödyntää ensin, ennen kun me yritämme sitä luoda ja viedä markkinoille. Jos me uskottavasti toimimme, kyllä me silloin pystymme kansakuntana näyttämään sitä esimerkkiä, ja kumminkin näin edistyneen maan, kuin Suomi on, on oltava siellä eturintamassa. Ei ole mitään mahdollisuutta, että me jäämme jälkeen, ei työllisyyspolitiikasta, ei ilmastopolitiikasta eikä energiapoliittisista lähtökohdista.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tästä on hyvin helppo jatkaa energiatehokkuuden merkityksestä. Juuri tässä ja nyt minusta on erittäin tärkeää — meillä on korkeita venäläisiä edustajia täällä paikan päällä — muistuttaa, kuinka tärkeä ja läheinen yhteistyö meillä energia-asioissa Venäjän kanssa on.

Mitä tulee energiatehokkuuteen, siinä on aivan erityinen mahdollisuus. Me tuomme Venäjältä sinänsä raakaöljyä, mutta Venäjäkin tarvitsee sitä cleantechiä, sitä energiatehokkuutta, energian säästöön liittyviä uusia teknologioita. Suomella on hyvät mahdollisuudet tässä suhteessa Venäjän kanssa yhteistyöhön. Kehittämällä omaa cleantechiä, omaa energiatehokkuutta uskon, että me saamme hyvän vientituotteen myös suhteessa itäiseen kauppakumppaniimme ja hyvään naapuriimme.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Äskeiseen keskusteluun eli kuluttajan vaikutusmahdollisuuksiin ja energiatehokkuuteen noin kaiken kaikkiaan. Talousvaliokunnan mietintö ottaa myöskin kantaa, että lisäämällä puun käyttöä rakentamisessa päästään merkittäviin ympäristöhyötyihin, sillä puuhun hiiltä sitoutuu pitkäaikaisesti. Pientalo- ja vapaa-ajan rakentamisessahan puu on ylivoimaisesti suurin rakennusmateriaali, ja tällä hetkellä erinomaisen hyvässä vauhdissa on puukerrostalorakentaminen ja sen tekniikoiden kehittäminen. Siellä on paljon kotimaista työtä tulevaisuudessa, mahdollisuus luoda uusia tehtaita, jotka rakentavat talon valmiiksi tehtaalla ja se turvallisesti siirretään rakennuspaikalle, ja kun se kunnolla huputetaan, niin siellä kosteusvaurioitakaan ei pääse syntymään. Eli kotimainen puukerrostalorakentaminen on vahvassa kehitysvaiheessa. Meillä on puuta, meillä on hyvälaatuista puuta. Sitä kannattaa hyödyntää.

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Myller käytti erittäin hyvän puheenvuoron koskien vuoden 2030 tavoitetta. Sekä päästövähennystavoite että energiatehokkuustavoite että uusiutuvan energian tavoite ovat kaikki hyvin tärkeitä ja pitää jatkossakin pitää mukana.

Hajautettu kotimainen uusiutuva energia on hyvä työllisyydelle sekä huoltovarmuudelle. Olen tehnyt sen havainnon, että ne tahot, jotka kannattavat suurta ja keskitettyä energiaa, vastustavat uusiutuvan energian tavoitteita ja uusiutuvan energian tukia. Tästä juontaa tämä vahva keskustelu yhden tavoitteen kustannustehokkuudesta, mikä tässäkin keskustelussa näkyy.

Täällä ovat olleet myös keskustelussa vahvasti esillä turve ja kivihiili. Mielestäni hallituksen linja siinä, että turvetta hallitusti vähennetään, on järkevä, koska turpeen ilmastopäästöt ovat suuret ja vesistöpäästöt pilaavat paikallisesti vesistöjä. Mutta päästökauppajärjestelmä on ensi tilassa korjattava. Toivon, että ministeri Vapaavuori vie täältä tätä sanomaa EU-parlamenttiin, että päästökauppajärjestelmä korjataan niin, että siinä huomioidaan kivihiilen noussut hinta ja taantuman vaikutukset, niin että hiilidioksiditonnin hinta saadaan nostettua.

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä on jo varmaan kaikki lähes sanottu, mutta koetin itse miettiä, mitä ei ole vielä sanottu tästä tärkeästä asiasta.

Tässä tuotiin esille tämä energiatehokkuus, ja siinä on todellakin potentiaalia vientituotteeksi. Mutta sen lisäksi varsinkin sähköenergian varastointiongelma on semmoinen, että jos sen joku ratkaisisi, se olisi varmaan Nobelin palkinnon arvoinen. Eli akkuteknologian kehittyminen on yksi semmoinen, missä voi olla tulevaisuuden Nokia, ja siinä Suomen kannattaa kyllä olla etunenässä.

Toisena tämmöisenä puhtaana tekniikkana on vetyteknologia. Se vaatii energiaa jo itsessään, mutta se voi olla ratkaistavissa tulevaisuudessa. Tämä on niitä asioita, joita edustaja Jaskari mielestäni hyvin nosti esille: meillä pitää olla roh- keutta, ennakkoluulottomuutta tuoda näitä uusia innovaatioita ja ennen kaikkea asennetta suhtautua niihin positiivisesti.

Arto Pirttilahti /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä cleantech: En sanoisi, että se tuo hirveästi Suomeen uusia työpaikkoja, mutta se säilyttää meillä vanhoja työpaikkoja. Esimerkkini on omasta kotipaikkakunnastani Mäntästä: Sieltä on prosessiteollisuuden pumpputeollisuus mennyt hiljakseen Kiinaan. Sen tilalle tällä hetkellä tehdään tuulimyllyn runkoja, mutta nämä odottavat nyt sen takia, että lupaprosessit ovat hidastuneet, eli näitäkään ei tällä hetkellä valmistella. Pitäisi olla politiikassa nyt pitkäjänteisyyttä ja nopeitakin tekoja, eli näen tämän lupaprosessoinnin vaikuttavan myös meidän teollisuuden toimintaan tällä hetkellä vahvasti. Esitänkin tässä kyllä harkittavaksi sitä, kannattaisiko poistaa ely-keskuksilta valitusoikeus, että saataisiin näitä lupaprosesseja oikaistua ja olisi vähemmän valituksia näissä eri portaissa. (Pentti Oinonen: Hyvä ehdotus!)

Älysähköverkot ovat yksi, mikä täällä on kanssa tullut esille, ja näen, että se tuo näitä mahdollisuuksia tulevaisuudessa niin pientuotannon verkkoon siirtymiseen kuin uusia mahdollisuuksia juuri tähän sähkön varastointiin. Jos meillä on sähköautot, ladataan niitä yöaikaan ja ajetaan päivällä, voidaan myös varastoida sitä, ja siinä voidaan myös pienvoimaa käyttää hyväksi.

Janne Sankelo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Karimäki ei tuossa omassa puheenvuorossaan nähnyt turpeen käytölle oikein tulevaisuutta. Pakko todeta, että hallituksen sisällä on kyllä toisenlaistakin näkökulmaa tähän asiaan liittyen. (Välihuutoja)

Turvetuotannossa soista on 0,6 prosenttia äkkiseltään ajateltuna, niin että muuhun tarkoitukseen riittää se 99 ja risat prosenttia. Nyt olisikin mielestäni tärkeää, jotta tämä turvekeskustelu etenisi oikeaan suuntaan, laittaa vauhtia tähän soiden luokitteluun, jonka tarkoituksena on siis tehdä selkeät pelisäännöt siihen, mitkä suot ovat mahdollisia käyttää turvetuotannossa, mitkä eivät. Tämä prosessi on nyt jäänyt jahkaamaan jonnekin, ja toivoisin, että siinä päästäisiin mahdollisimman nopeasti eteenpäin.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Vapaavuori päätti oman puheenvuoronsa energiatehokkuuden ylistykseen, ja tähän voi todellakin yhtyä. Meillähän on valtavasti hyötyjä saavutettavissa energiatehokkuuden parantamisessa, niin rakennusten energiatehokkuudessa, teollisten prosessien energiatehokkuudessa kuin tehokkaan energiajärjestelmän luomisessa, jossa kulutushuippujen tasaaminen tai esimerkiksi edustaja Pirttilahden esiin ottamat kysymykset sähköautoista ovat osa ratkaisua. Energiatehokkuuden parantamisella vaikutamme kokonaisenergiankulutukseemme, ja sillä taas vaikutamme siihen, minkä määrän uusiutuvaa energiaa me itse asiassa tarvitsemme esimerkiksi siihen 50 prosenttiin.

Mielestäni ministeri Vapaavuori ehkä ei aivan noudattanut omaa huoneentauluaan, kun hän hyvin tarkasti pohdiskeli sitä, että Pöyry on nyt laskenut näin ja näin (Puhemies koputtaa) tästä metsäenergiasta. Kannattaa ensin pyrkiä koko järjestelmän energiatehokkuuteen. Silloin myös uusiutuvan energian tavoitteet tulevat helpommiksi.

Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos valtioneuvoston luonnostelema ympäristönsuojelulain 13 § toteutetaan siinä muodossa kuin se on luonnosteltu, pykälän voimaantulo pysäyttäisi turvetuotannon luvituksen lähes kokonaan. Kysymyksessä olevassa pykälässähän ympäristöhaitta-arvot otettaisiin huomioon uusia turvelupia myönnettäessä, ja on otettava huomioon, että arvothan voivat vaihdella ja vaihtelevatkin virkamiesten näkemysten mukaan, eli lupien saanti kiristyisi huomattavasti jatkossakin. Tietääkseni pääministeri Katainen on jo lätkäissyt puumerkkinsä tämän luonnoksen alle.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on noussut hyvin esille se, että on tarve saada enemmän kotimaista energiaa, myöskin uusiutuvaa energiaa, mutta ihmettelen kyllä sitä, että vesivoima on niiden energiamuotojen ulkopuolella, joita maksimaalisesti olisi tarkoitus hyödyntää, koska se on ainoa uusiutuva, joka kannattaa itse itsensä. Puu kannattaa huomattavasti paremmin kuin tuulivoima, ja myöskin turpeella on omat roolinsa tässä energiapaletissa, kun kotimaisuutta ratkaistaan, ja tietenkin sitten ydinvoimalla päästöttömänä energiana myöskin.

Haluaisin kuitenkin nostaa esille sen näkökulman, että nyt viime aikoina eurooppalaisessa keskustelussa on tapahtunut aika paljon. Iso-Britannia lähti tekemään ydinvoimalaa. Saksassa mietitään uudenlaisia linjauksia uuden hallituksen taholta energiapolitiikkaan. Me emme voi katsoa täällä pelkästään sitä, täyttääkö Suomi ne tavoitteet, mitkä EU:sta on annettu, vaan meidän pitää katsoa myöskin sitä, miten muut maat niistä selviytyvät ja minkälainen kilpailutilanne sitä kautta muodostuu. Eli laajempi kuva tarvitaan siihen, koska Suomi on energiavaltainen maa ja meillä on energiavaltaista teollisuutta ja sen pitää kannattaa myös jatkossa.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri! Hallitus tavoittelee strategiassaan tuontienergian korvaamista kotimaisella energialla. Hallitus tunnistaa bioenergian roolin merkittävänä ja kustannustehokkaana tapana lisätä kotimaisen uusiutuvan energian osuutta Suomessa. Hallituksen strategiaan sopii kuitenkin erittäin huonosti edullisen ja huoltovarmuutta lisäävän turpeen käytön vähentäminen.

Suomi tuo joka vuosi yli kaksi kolmasosaa käyttämästään energiasta ulkomailta. Viime vuonna erilaisia energiatuotteita tuotiin Suomeen arviolta 1,5 miljardin euron arvosta, eli tämä selittää paljolti Suomen heikentynyttä vaihtotasetta. Puun käytön kasvu pitäisi suunnata tuontienergian ja erityisesti kivihiilen korvaamiseen eikä turpeen korvaamiseen.

Hallituksen strategialinjauksia huonontaa se, että hallitus on monin paikoin merkittävästi heikentänyt alan toimintaedellytyksiä. Maaliskuussa esitetyt kehysriihipäätökset eivät vastaa strategiassa asetettuihin tavoitteisiin vaan päinvastoin jopa heikentävät alan työllistämisnäkymiä.

Arvoisa puhemies! Edustan näkemystä siitä, että kotimaisten polttoaineiden asema ja kilpailukyky tulisi turvata suhteessa tuontipolttoaineisiin. Metsähakkeen tuen leikkaukset ja turpeen veronkiristykset on lopetettava. Sen sijaan kotimaisten polttoaineiden rasitteista olisi päästävä kokonaan eroon. Muiden energianlähteiden korkeampi verotus ei ratkaise tämänhetkistä ongelmaa, koska kotimaisten polttoaineiden ahdingossa kyse on ennen kaikkea polttoaineiden saatavuudesta sekä metsähakkeen kilpailukyvystä sähköntuotannossa, jota ohjataan verojen sijasta tukien kautta. Uusiutuvan energian investointituista olisi pidettävä kiinni sen sijaan, että niitä jatkuvasti leikataan.

Arvoisa puhemies! Hallituksen lähtökohtaa, jossa "turpeen käyttöä vähennetään suunnitelmallisesti sen aiheuttamien päästöjen ja muiden ympäristöhaittojen vuoksi siten, ettei turve korvaudu hiilellä", on sinänsä vaikea ymmärtää. Kysynkin: miksi huoltovarmuuden kannalta keskeisintä, edullista ja kotimaista polttoainetta ylipäänsä ehdoin tahdoin ajetaan alas?

Turpeen tuotantomäärä jäi kesällä 2012 olosuhteista johtuen erittäin alhaiseksi, mistä syystä turvetta ei riittänyt normaalia käyttöä vastaavaa määrää vaan turvetta jouduttiin korvaamaan ennen kaikkea tuontienergialla. Vuoteen 2020 mennessä turvetuotantopinta-ala vähenee Suomessa alle 45 000 hehtaariin, mikäli ympäristölupia myönnetään jatkossakin nykyhitaudella. Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje "Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa" ja tekeillä oleva ympäristönsuojelulain uudistus sekä alueellisesti vesiensuojelun tavoite- ja toimenpideohjelmat johtavat kaikki ympäristölupien ehtojen edelleen kiristymiseen suoraan tai välittömästi.

Olisikin suotavaa, että

1) hallitus pitää huolen siitä, että turpeen byrokraattinen lupasuma pienenee,

2) hallituksen tulisi sitoutua siihen, että tarvittava määrä turvetta todella saadaan käyttöön esimerkiksi kirjauksella, että mikäli tuotantomääristä jäädään, ryhtyy hallitus purkamaan tuotannon esteitä, ja

3) hallitus velvoitetaan edistämään kotimaisen turpeen energiakäyttöä ja varmistamaan, ettei se korvaudu kivihiilellä.

Arvoisa puhemies! Lopuksi totean perussuomalaisten ympäristövaliokuntaryhmän tapaan, että hallitus ja eduskunta eivät saa tehdä päätöksiä vastoin kansallisia intressejämme, koska tällöin joudumme maksamaan niistä kalliin hinnan. Maamme ei tarvitse toista Durbania tai rikkidirektiiviä.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Muutama sana energiamarkkinoista ja markkinoiden muutoksesta.

Lausuntovaliokuntien esiin nostama toimintaympäristön muutoksen analysoinnin osuus on tässä selonteossa puutteellinen. Selonteossa ei esimerkiksi tuoda tarpeeksi esille energiamarkkinoiden jo tapahtunutta muutosta. Epätyypillisten hiilivetyjen, kuten liuskekaasun, liuskeöljyn sekä nesteytetyn maakaasun, erittäin voimakas markkinoille tulo on jo muuttanut energiamarkkinoita merkittävästi. Usean valiokunnan kuulemien asiantuntijoitten mukaan tämä energiasektori tulee olemaan suurten rakenteellisten muutosten kourissa tulevaisuudessa ja on jo nyt.

Talousvaliokunta ihan oikein toteaa, että selonteko olisi ollut oiva paikka nostaa esiin näitä epävarmuustekijöitä ja nostaa esiin vaihtoehtoisia skenaarioita energiamarkkinoiden tulevaisuudesta. Toisin sanoen laajat analyysit tavoitteiden sekä tietenkin keinojen yhteensopivuudesta puuttuvat. Talousvaliokunta korostaa mietinnössään energiamarkkinoiden murroksen huomioimista vuoden 2050 energiatiekartan laadintapuuhassa. Selonteko jättää ihan liian vähälle pohtimiselle vesivoiman lisärakentamisen. Vesivoimahan on päästötön ja säätöominaisuuksiltaan erinomainen sähköntuotantomuoto.

Sitten muutama sana energiaomavaraisuudesta: Kun Suomen teollisuudessa teollisuus on niin energiaintensiivistä kuin se on ja kun yli kaksi kolmasosaa energiantarpeestamme on tuonnin varassa, niin yhtälö tekee Suomesta erittäin haavoittuvan energian maailmanmarkkinoiden erilaisille häiriötekijöille. On tärkeää, että kohtuuhintaisen energian saatavuus sekä toimitusvarmuus myös niitten kulutushuippujen aikana edellyttävät omavaraisuusasteemme nostamista reippaasti sekä energiatehokkuuden parantamista, totta kai.

Energian toimitusvarmuus ja huoltovarmuus ovat mitä suurimmassa määrin tällä hetkellä kiinni siitä energiantuotantomme hajauttamisesta eri tuotantomuotojen välille. Tämä mallihan on hyvä, mutta silti tuonnin osuutta pitää pystyä vähentämään. Tuonnin suuri suhteellinen osuus lisää lisäksi toimitusvarmuuteen liittyviä riskejä sekä rasittaa vaihtotasettamme. Kuitenkin energiantuonnin määrä näyttää jatkuvan ainakin siihen saakka, kun tämä Olkiluoto 3 saadaan käyttöön ja tuottamaan sähköä, ja myöskin tämän kolmosen käyttöönoton jälkeen tehoriittävyys on heikompi kuin eurooppalaiset tavoitteet edellyttävät. Omavaraisuus saavutetaan aikaisintaan silloin, kun 2020-luvulla periaateluvat saaneet ydinvoimalat käynnistyvät sekä uusiutuvan sähkön tuotanto kasvaa. Toivonkin, että paljon puheena olleen Hanhikiven voimalan lupa- ja omistusasiat saadaan mahdollisimman nopeasti hoidettua ja kuokka voidaan lyödä maahan ja rakentaminen aloittaa.

Tänään paljon on puhuttanut turve. En varmaan kovin paljon uutta pysty siihen keskusteluun enää tuomaan, mutta oma henkilökohtainen mielipiteeni siitä turpeesta on joka tapauksessa se, että ennemmin kotimaista turvetta kuin Uralin takaa kivihiiltä. Hallitusohjelmassa on linjattu, että turpeen energiakäyttöä on vähennettävä suunnitellusti niin, ettei se korvaudu kivihiilellä. Kuinkas sitten kävikään?

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutos on maapallon ekosysteemin suurin uhka. Tuore IPCC:n raportti kertoi hätkähdyttävää tietoa merien lämpenemisestä ja arktisen jään peittämän alueen pienentymisestä. Merenpinnan nousu kiihtynee. Olemme globaalisti ilmastopäästöissä nyt pahimmalla kasvu-uralla. Maapallon keskilämpötila voi nousta vuosisadan loppuun mennessä 5 astetta. Tavoite lämpötilan nousun rajoittamisesta 2 asteeseen edellyttää päästöjen rajua vähentämistä ja sitä, että neljä viidesosaa nykyisistä tunnetuista fossiilisista polttoainevaroista jätetään maahan.

Hallituksen selonteko ei vielä tarjoa kaikkia ratkaisuja maailman pelastamiseksi, vaan se jatkaa edellisen hallituksen linjaa. Päivityksen kaksi merkittävää asiaa ovat se, että tuulivoiman tavoitetta vuodelle 2025 on linjattu 9 terawattituntiin, ja se, että selonteko kiinnittää huomiota pientuotannon edistämiseen, mitä esitetään selvitettäväksi.

Talousvaliokunta on mietinnössään käynyt läpi teknologian tarjoamia mahdollisuuksia ja vaatii korjausta toimimattomaan päästökauppaan sekä tuulivoiman rakentamisen esteiden määrätietoista poistamista. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa kuultiin kiinnostavia asioita. Tärkeitä ovat kunnianhimoiset tavoitteet ilmastonmuutoksen torjumiseksi. EU:n nykyisissä ilmastotavoitteissa vuodelle 2020 on tavoitteet päästövähennykselle, osuus uusiutuvalle energialle ja energiatehokkuuden lisäämiselle, kullekin 20 prosenttia parannusta vuoden 1990 tasosta.

Jatkossa on tärkeää päättää kaikista näistä kolmesta yhä kunnianhimoisemmat tavoitteet. Strategiassa todetaan, että Suomen kanta EU:n 2030-tavoitteisiin määritellään 2050-tiekarttatyön yhteydessä. Toisaalta tekstissä suhtaudutaan varauksella muuhun kuin päästövähennystavoitteen asettamiseen ja painotetaan kustannustehokkuutta. Yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa on kuitenkin huomattu, että kaksoissääntely on tehokas tilanteessa, jossa pitää saada aikaan isoja muutoksia nopeasti. Ilmastonmuutos on ympäristöongelma, jonka kohdalla ei yksinkertaisesti ole mahdollista testata toimivia ohjauskeinoja ja niiden dynaamisia vaikutuksia yksi kerrallaan, vaan on otettava käyttöön laaja valikoima erilaisia myönteisiä ohjauskeinoja päästöjen vähentämiseksi ja kestävien investointien tukemiseksi. Kaikki kolme tavoitetta tarvitaan jatkossakin, ja tavoitteiden kunnianhimotasoa on nostettava.

Yksi iso ongelma on päästökaupan toimimattomuus ja hiilidioksiditonnin alhainen hinta. Mekanismi on korjattava siten, että se huomioi kivihiilen hinnan ja taantuman vaikutuksen. Ylimääräiset päästöoikeudet on vedettävä pois markkinoilta. Kivihiilen voittokulku lämpövoimaloissa on pysäytettävä. Metsähakkeen tuotantotukea on nostettava, mutta se on samalla irrotettava turpeen verotuksesta. Metsähakkeen korjuun ja logistiikkaketjun edistämiseen tarvitaan satsausta. On harkittava myös uusiutuvan energian jonkinasteista käyttövelvoitetta polttolaitoksille.

Uusiutuvan energian teknologia- ja laitemarkkinoilla on paljon vientimahdollisuuksia, mutta on tärkeää, että Suomeen syntyy alan kotimarkkinat. Uusiutuvan energian ja cleantechin referenssikohteiden innovaatiorahoitus on keskeistä. Esimerkiksi kylmien alueiden merituulivoima on kansainvälisesti kasvava alue, jolla suomalaisilla on mahdollisuuksia kehittää osaamista. Lisäksi meillä on edellytykset toimia älykkään liikenteen ja ict-ratkaisujen hyödyntämisessä.

Kuulemisessa nousi esiin vetytalous yhtenä aurinko- ja tuulienergian varastointiratkaisuna. Tällöin voitaisiin muuntaa ylimääräisen uusiutuvan sähkön avulla hiilidioksidia ja vettä metaaniksi. Kaasu toimii tällöin energian välivarastona. Toimiva maakaasuinfrastruktuuri tarjoaa osaratkaisun sähkön huoltovarmaan hyödyntämiseen.

Teollisuudessa jäte- ja sivuvirtojen hyödyntäminen on osa tulevaisuuden luonnonvaroja säästävää menestystarinaa, ja energiatehokkuus on kaikkein kustannustehokkain keino vähentää päästöjä.

Uusiutuvan lähienergian tuottajana Suomi on ihan tappiolla Ruotsi-maaottelussa. On varmistettava kotitalouksien pientuottajien verkkoon pääsy ja ylijäämäsähkön korvaus nettomittaroinnilla.

Suomen tulee rohkeammin ja nopeammin pyrkiä monipuoliseen uusiutuvan energian hajautettuun tuotantoon sekä sähkö- ja lämpöverkkojen älykkyyden kehittämiseen.

Emme tietenkään ole yksin haasteiden edessä. Pariisin syksy 2015 on tärkeä virstanpylväs maapallon ilmastohistoriassa. Silloin on saatava kansainvälisesti kattava globaali ilmastosopimus. Toivon viisautta maailman päättäjille nähdä kauas ja tehdä ratkaisut tulevien sukupolvien hyväksi.

Pentti Oinonen /ps:

Arvoisa puhemies! Tänään käsittelyssä oleva hallituksen esitys kansallisesta ilmasto- ja energiapolitiikasta on jo itsessään tragedia, siis murhenäytelmä, mitä tulee Suomen energiatalouteen. Energiapolitiikan tekeminen on tällä hallituskaudella ollut tuhoisinta maallemme miesmuistiin. Kivihiilen polttaminen on nostanut sähkön hintaa useilla paikkakunnilla, ja eniten siitä tietysti kärsivät köyhimmät kansalaiset.

Kataisen hallituksen kurmuutuksen kohteena näyttävät energiapolitiikassakin olevan kaikkein heikoimmassa asemassa olevan kansalaiset. Suoraan sanoen ei voi kuin ihmetellä vasemmistoliittoa ja SDP:tä, jotka tekevät hallituksessa harrastamallaan energiapolitiikalla puolueilleen hidasta ja kivuliasta itsemurhaa. Kokoomuskin on energiapolitiikan osalta täysin vihreiden talutusnuorassa. Vihreät ovat sanelleet hallitukselle käsittämättömän ohjelman, jossa kivihiili ei saa korvautua turpeella. Samaan aikaan vihreät julistavat maailmalla, ettei saa saastuttaa. Ovatko he tyystin unohtaneet, että kivihiilen käyttö on paljon saastuttavampaa kuin turpeen käyttö? Onko tämmöisessä pelissä järkeä? No, ei ole.

Turpeennostolupien saaminen on niin tiukkaa, että se ajaa maamme tilanteeseen, jossa olemme yhä enemmän ulkomaisten tuontipolttoaineiden, öljyn ja maakaasun mutta varsinkin kivihiilen, varassa. Tästä taas ovat seurauksena ennenaikaiset ja kalliit laitosinvestoinnit sekä heikentynyt energiayhtiöiden ja kuntien talous. Luvitusten vaikeuttaminen vähentää rankasti työpaikkoja alalta, joka työllistää yli 11 000 suomalaista. Samalla myös omavaraisuutemme heikke-nee. Puu- sekä turve-energia-alat tuotantoketjuna työllistävät yhteensä yli 20 000 suomalaista. Tässä taloudellisessa tilanteessa tarvitsemme jokaisen työpaikan. Kivihiilen tuonti vähentää niitä.

Sitten 3 000 taalan kysymys hallitukselle: Miksi varmat työpaikat täytyy Suomesta ajaa alas, mitä järkeä siinä on? (Kauko Tuupainen: Kokoomuksen ideologia!) Miten alas meidän maamme talouden pitää oikein vajota, kunnes hallitus on tyytyväinen? Ja kolmanneksi, pitääkö Suomesta tieten tahtoen tehdä Euroopan köyhin maa — sittenkö hallitus on päässyt tavoitteeseensa, häh?

Arvoisa puhemies! Hallitus on aiemmin linjannut, että uudet turpeennostoluvat nopeutuvat. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. Ja miksi ei? Mikä siinä on niin vaikeaa, kun ei tarvittaisi kuin ympäristöministeri Niinistön antama käsky aluehallintovirastoille? Ei ole näköjään tahtoa eikä halua, siitä tässä vain on kysymys.

Vihreiden entinen ympäristöministeri Pekka Haavisto aikoinaan toteutti kieroa EU-ohjelmaansa toimimalla niin, ettei turvetta otettu EU:ssa uusiutuvien raaka-aineiden joukkoon. Näin itsenäisyyspäivän alla voi todeta: no, eipä se ollut ministeri Haavistolta kovin isänmaallinen teko. Saman voi todeta myös vihreiden meppi Satu Hassista, joka toimi EU:ssa keulahahmona rikkidirektiivin läpi ajamisessa, direktiivin, joka rokotti viileän kylmällä kädellä Suomen teollisuutta.

Arvoisa puhemies! Mikään puolue ei ole tullut Suomelle yhtä kalliiksi kuin vihreät. Veronkorotukset, rikki- ja muut vastaavat direktiivit ovat hälyttävästi lisänneet yritystemme energia- ja logistiikkakustannuksia. Hallitus on onnistunut ainakin yhdessä asiassa, nimittäin kapuloiden laittamisessa suomalaisen yrittämisen rattaisiin. Hyvin vähän on hallitukselta nähty todellisia päätöksiä, joilla Suomi saataisiin nousuun.

Arto Pirttilahti /kesk:

Arvoisa puhemies! Aivan aluksi luen edustaja Pekkarisen tekemää vastalause-esitystä ja siihen liittyviä lausumaesityksiä.

Tämä meidän keskustan vastalause talousvaliokunnassa pohjautuu hyvin pitkälle tosiaan siihen hallituksen toimettomuuteen, mikä se tällä hetkellä on suhteessa tähän strategiaan. Eli strategia on strategia, ja hallitus on tehnyt sitten ihan omia linjauksiaan, omia päätöksiään.

Tässä on neljä painopistettä. Ensimmäinen on juuri tämän turpeen verotuksen ratkaisuasiat: millä tavalla me saamme kohdalleen sen asian, millä muuttuvahintainen sähkön tuotantotuki ja verotus palautettaisiin sille tasolle, mitä se oli ennen kuin hallitus on lähtenyt sitä rukkaamaan. Saataisiin siinä kotimainen käyttövoima kivihiiltä edullisemmaksi.

Peräämme myös tässä, että hallituksen tulisi pikimmiten lähteä toimiin pienimuotoisen energian kytkemisessä verkkoon, verkkoon pääsyssä, että me saisimme pienimuotoiseen energiaan niin teknologista kehitystä kuin myös sitä sitten tosiasiassa käyttöön.

Keskusta toteaa myös tämän mahdollisuuden, että meillä on mahdollisuus vuoteen 2030 mennessä siihen 50 prosentin uusiutuvien määrään ja myös kotimaisuusaste nostetaan 50:een ja tätä kautta päästövähennys on mahdollista saada 50 prosenttiin vuoteen 2005 verrattuna.

Vielä tämän kansainvälisen osuuden osalta toivomme mitä pikaisimpia päätöksiä todellakin hallitukselta ja kansainvälisillä areenoilla, että me saisimme nämä Suomen metsät hiilinieluksi ennemminkin kuin päästöjen kohteeksi.

Tänään on ollut vilkas keskustelu kaikkinensa energiasta ja ilmastostrategiasta. Jäin itse vähän odottamaan enemmän tuossa selonteossa myös sitä kansainvälisen kentän arviointia, että missä mennään, ja todellakin hallituksen arviointia siitä vielä, mitkä ovat tulevat näkymät, mutta saatiinkin sitten ministeri Vapaavuorelta selonteko siitä, että onkin tavoite vain vuoteen 2020 asti tarkastella näitä asioita.

Muutamia näkymiä, mitä itse tässä näen. Keskieurooppalainen energia tuotannon osalta on erittäin mielenkiintoisessa turbulenssissa. Saksa on luopumassa ydinvoimasta, ja he ovat sijoittaneet uusiutuvaan mittavia määriä. Puhutaan jopa sadan miljardin euron investoinnista kaikkineen siihen. Mutta toisaalta Saksa pelaa kaksinaamaisesti. He tukevat joka vuosi ainakin vuoteen 2018 asti kivihiilen tuotantoa 2 miljardilla eurolla. Suhteessa tähänkin ihmettelen sitä, miksi meidän pitää sitten omaa turvetta kurittaa, kun naapurimaatkin näin toimivat. Iso-Britannia taas omalta osaltaan on satsannut viime aikoina ydinvoimaan ja määrittänyt niinkin huikean tukisumman kuin 109 euroa megawattitunnille, taannut sen 35 vuodeksi.

Mielestäni näillä isoilla valtioilla on pitkäjänteistä näkemystä siihen, millä he pitävät oman maansa kilpailukyvyn yllä ja saavat edullisempaa energiaa. Vielä sitten tulee lahjana liuskekaasu ja kaasutuotantoon liittyvät, liuskeöljyyn tulevat asiat, jolloin vielä kivihiilen hinta erikseen tulee laskemaan.

Olen käynyt myös Saksassa ruskohiilikaivoksella. Jos puhutaan, että turvetuotanto on ympäristöä saastuttavaa, niin kyllä ruskohiilen kaivaminen 30 metristä kyliä siirtäen jos jokin on ekokatastrofi, se, mitä tapahtuu tällä hetkellä niin sanotusti entisen Itä-Saksan puolella.

Saksa tulee tarvitsemaan säätövoimaa, ja se vaikuttaa meidän markkinoihin, sähkömarkkinoihin, tulevassa. Verkot tulevat parantumaan, eli Suomen ja Viron välillä lähtee verkko tuota pikaa käyntiin. Ensi vuonna tai viimeistään seuraavana vuonna Ruotsin ja Latvian välille tulee uusi merikaapeli ja tätä kautta Saksa tulee saamaan lisää pohjoismaista vesi- ja säätövoimaa. Mitä se tulee vaikuttamaan meidän sähkönhintaan, sitä ei ole arvioitu eikä ajateltu.

Pohjoismailla on maailman osalta parhaat sähkömarkkinat tällä hetkellä, yhteismarkkinat, ja tätä ollaan suunnitelmassa laajentamassa siten, että olisimme yhtä sähkömarkkina-aluetta niin Saksaan kuin Espanjaan asti, ja tämäkin on lähivuosien asia. Mitä tämä tulee meille merkitsemään? Samoiten kaasumarkkinat ovat laajassa kaaressa.

Mutta kotimaisuuteen vielä ihan sen verran, arvoisa puhemies, että meillä on tavoite tämä 30 prosenttia kotimaisuusasteesta. Tälläkin hetkellä, kun katsotaan Fingridin sivuilta, mikä on sähkön tuotanto ja kulutus, kulutus on noin 11 405 megawattia ja tuotanto 9 210, eli joka hetki me tuomme tällä hetkellä kahden pienen ydinvoimalan verran sähköä muualta.

Toivon vielä tähän loppuun, että ne luvat, niin ydinvoimaluvat kuin turveluvat ja kaikkinensa tämä luvitus — ei nyt tyrittäisi tätä meidän omaa energiapakettia pelkästään näihin viranomais- ja lupakäytäntöihin.

Maria Lohela /ps:

Arvoisa puhemies! Aivan kuten niin monessa muussakin asiassa, myös energia- ja ilmastopolitiikassa tulee tunnustaa tosiasiat. Meidän tulee kysyä itseltämme, mihin asti pienellä Suomen kansalla on vaikutusvaltaa tai muutosmahdollisuuksia suurissa globaaleissa kysymyksissä kuten ilmastonmuutoksen torjunnassa. Samaan aikaan on tiedostettava ja edellytettävä, että oikeus puhtaaseen ja terveelliseen ympäristöön kuuluu kaikille. Ongelmien hoito vaatii siis paikallista sitoutumista ympäri maailmaa. Kasaamalla itsellemme entisestään velvollisuuksia uhkaamme heikentää vain omaa asemaamme vaikuttamatta kokonaisuuteen juuri millään tavalla. Suomi on tehnyt jo todella paljon päästövähennyksien eteen. Silti Suomen osuus maapallon kokonaispäästöistä on maksimissaan noin 0,2 prosentin luokkaa.

Suomesta on kadonnut kymmeniätuhansia teollisuustyöpaikkoja tämän vuosituhannen puolella. Teollisuus ei ole kuitenkaan hävinnyt maailmasta mihinkään, se on vain siirtynyt Kiinaan ja muihin vähemmän kehittyneisiin maihin, joissa teollisuus saastuttaa ja lisää kasvihuonepäästöjä entistä enemmän lisäten kokonaispäästöjä ja saastuttaen merkittävästi paikallisesti. Kiinan per capita -päästöt ovat jo ohittaneet EU:n vastaavat.

Itsensä ruoskimisen sijaan Suomen tulisi suhtautua ilmasto- ja energiapolitiikkaan myönteisestä näkökulmasta. Cleantech-teknologia ja bioenergia tulisi nähdä ilmastotavoitteiden lisäksi myös osana tavoitetta energiaomavaraisesta Suomesta. Valitettavasti hallitus ei kuitenkaan ole antanut tukeaan esimerkiksi turpeen käytön lisäämiselle. Lukuisista selvityksistä käy ilmi, että kivihiili ja muu tuontienergia korvaavat turvetta energiantuotannossa. Tässäkään asiat eivät mene siihen suuntaan kuin hallitus kaavailee.

Kansainvälisen järjestelmän keskeisiä periaatteita ovat luottamus, vastavuoroisuus ja sopimusten noudattaminen. Näitä arvoja perussuomalaiset haluavat johdonmukaisesti edistää kansainvälisessä politiikassa kaikilla sektoreilla. Perussuomalaisten poliittinen vaihtoehto on luopua yksipuolisesta ruoskimisesta päästöjen vähentämisessä ja edellyttää tasapuolista kohtelua kaikille. Yksi ratkaisu voisi olla jollain tavoin suoriin päästömaksuihin siirtyminen, siis niin, että se maksaa, joka saastuttaa, eikä niin kuin nyt, että Suomi maksaa, että joku muu ei saastuttaisi. Ominaispäästöjärjestelmää voidaan rakentaa ja kehittää, ja se ottaa huomioon jo tehdyt investoinnit, joilla vähennetään päästöjä. Tämä jos mikä kannustaa ympäristötekoihin.

Jari  Lindström  /ps:

Arvoisa herra puhemies! Pystymme jatkossa valmistamaan biopohjaisista tuotteista liikennepolttoaineita, biokaasua ja biohiiltä. Pyrolyysiöljy korvaa raskaan polttoöljyn, ja turpeen ja puun polttokäyttö on kotimainen energiaratkaisu. Tämän lisäksi sähkön varastointi mahdollistuu, kun akkuteknologiat kehittyvät ja halpenevat. Nanoteknologia auttaa omalta osaltaan tässä. Tulevaisuuden nokia voikin olla nimenomaan tässä teknologiassa.

Alueellinen energiantuotanto, mukaan lukien lämpö ja sähkö, kotimaisista raaka-aineista ja kotimaisilla teknologioilla on yksi tärkeä ratkaisu. Myös liikenteen polttoaineet voidaan valmistaa kotimaisin voimin kotimaisista lähteistä. Tällä tavalla esimerkiksi kaupungit ja kunnat voisivat vähentää omien autojensa, koneittensa ja laitteidensa kustannuksia. Itse asiassa tavoitetta kohti Suomen energiaomavaraisuutta on lähdettävä tavoittelemaan ensin kunnissa ja alueilla. Samalla tällaisen alue-energiaratkaisun työllisyysvaikutukset voivat tuoda eräiden arvioiden mukaan kymmeniätuhansia pysyviä työpaikkoja Suomeen, jos teknologiasta alkaen suositaan kotimaisuutta. Se vaikuttaa ilman muuta positiivisesti myös ilmastotavoitteeseen ja auttaa kilpailukykyämme, jos niin päätetään haluta.

Koko Suomi voisi olla siis energiaomavarainen omilla uusiutuvilla energiaraaka-aineillaan ja muilla energialähteillään. Varsinkin maaseudulla omat raaka-aineresurssit riittäisivät isossa osassa Suomea energiantuotantoon. Investoinnit kannattaisivat, koska silloin isoihin sähkö- ja energialaskuihin käytetyt rahat eivät virtaisi pois omalta alueelta tai koko maasta vaan ne jäisivät suoraan omalle alueelle pyörittämään omalta osaltaan taloutta. Tämän lisäksi energiatehokkuus, joka täällä on monesti mainittu, on toinen tämmöinen merkittävä panostuksen kohde.

Useat tekijät kuitenkin jarruttavat muutoksia. Uusiutuvaan energiaan siirrytään melkoisen hitaasti erilaisten esteiden vuoksi, lainsäädännön, lupaprosessien ja verotuksen, nyt muutaman mainitakseni. Muutos nykyisestä fossiilisesta energiapolitiikasta uuteen, kestävään energiahuoltoon on pitkäkestoinen yhteiskunnallinen prosessi. Tärkeää on ymmärtää tämän prosessin keskeiset piirteet ja niihin vaikuttavat tekijät, ja uuteen käytäntöön pitää saada osallisiksi kaikki osapuolet energian tuottajista, sen siirtäjistä ja kauppiaista aina yksittäisiin kuluttajiin.

Jarruttavia tekijöitä on siis useita. Tekniikka ei ole välttämättä vielä tarpeeksi kehittynyttä. Siksi tarvitaan rohkeutta, ennakkoluulottomuutta ja positiivista asennetta suhtautua uuteen teknologiaan ja tekniikkaan.

Sosiaalinen vastustus on myös usein hyvin voimakasta, kuten esimerkiksi tuulivoiman osalta on nähty. Sen lisäksi vakiintuneen energiasektorin eli suurten toimijoiden vastahanka haittaa edistymistä. Varsinkin pienen tuottajan ja innovoijan on todella vaikeata päästä markkinoille. Lisäksi lainsäädäntö, kuten tuossa mainitsin, ja verotus tukevat tuontienergiaa. Sen takia näiden säädösten ja lakien pitäisi palvella kotimaisen energiantuotannon lisäämistä ja voimistamista.

Näiden ongelmien poistamiseen kannustan hallitusta.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Uusiutuvan energian tuotannossa hallitus ennustaa pääsevänsä 38 prosentin osuuteen 2020-luvulla, eikä tavoite 50 prosentin energiaomavaraisuudesta ole mahdoton, mutta energiapolitiikassa tulee tehdä täyskäännös, ja edustaja Lindströmillä oli hyviä ajatuksia sen toteuttamiseksi. Kotimaisen ja bioenergian, kuten puuhakkeen ja turpeen, verotus ja tuet pitäisi palauttaa vuoden 2012 tasolle, mutta hyvältä ei kuulostanut, kun täällä näitä ministerin puheita turvettakin ajatellen kuunteli.

Pirkanmaalla on suota yli 220 000 hehtaaria, josta tuotantoon soveltuvaa olisi runsaat 10 prosenttia. On suorastaan edesvastuutonta jättää hyödyntämättä kansallista energiaomaisuuttamme. Lisäksi turvelupien käsittelyä tulee nopeuttaa ja luvittaa lisää turpeennostoalueita. Näin kivihiilen käytöstä voitaisiin luopua lyhyelläkin aikavälillä. Hallitus siis sahaa omaa nilkkaansa ajamalla alas kotimaista turvetuotantoa kivihiilen kustannuksella. Huolestuttavaa on todeta, että Suomessakin kivihiilen käyttö on tammi—syyskuussa noussut lähes 50 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Euroopassakin päästöoikeuksien hinnanlasku suosii juuri kivihiiltä. Saastuttamisesta ei tarvitse paljoa maksaa, eikä taloudellista perustetta ole luopua siis kivihiilituotannosta. En tiedä, mitä hallitus tekee tämän päästökaupan asian korjaamiseksi, eli joka saastuttaa, sen pitäisi myös maksaa.

Tuulivoiman käyttö soveltuu rannikoille, mutta se ei ratkaise ainakaan vielä energiatarpeitamme. Rakentaminen on vaatinut ja vaatii edelleen huomattavia tukitoimia. Mutta voi sanoa, että energiantuotantomme on liiaksi tuontipolttoaineiden varassa. Talousvaliokunta on oikein maininnut, että selonteko jättää vesivoiman tarkastelun vähälle huomiolle, vaikka se on myös kotimainen, päästötön, uusiutuva sähköntuotannon muoto.

Myös ydinvoima jakaa päättäjien mielipiteitä. On esitetty, ettei ydinvoima ole paljoakaan muita energiamuotoja halvempaa. Olkiluoto 3:n ydinvoimalan rakentamista voisi verrata sanontaan "rakennetaan kuten Iisakinkirkkoa", jota rakennettiin 40 vuotta. Olkiluodon työt ovat alkaneet vuonna 2005. Alkuperäiset kustannukset olivat runsaat 3 miljardia euroa, mutta viime vuoden kustannukset ovat jo 8,5 miljardia, eli jossain on vikaa. Tarvitaanko ydinvoimaa? Mielestäni ei välttämättä.

Meillä on paljon kehitettävää energiaomavaraisuutemme suhteen, jos on halua. Lainsäädäntö ja verotus tukevat tuontienergiaa. Säädösten ja lakien pitäisi palvella kotimaisen energian lisäämistä ja monipuolistamista. Samalla kun panostamme uusiin energiamuotoihin ja uusiin tapoihin tuottaa energiaa, tulisi myös kulutuksen kasvua hillitä. Myös maalämmön hyödyntämisessä Suomi on vielä kehitysmaa.

Arvoisa puhemies! Euroopan unionin uusiutuvan energian direktiivi res vaatii jäsenmaita tuottamaan vuoteen 2020 mennessä 10 prosenttia liikenteen polttoaineista uusiutuvilla energialähteillä. Direktiivin tarkoituksena on vähentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä. Tuloksena on kuitenkin ollut viljelykasvipohjaisten biopolttoaineiden käytön räjähdysmäinen kasvu. Kun viljelykasvipohjaisten biopolttoaineiden tuotanto valtaa alaa, ruuan ja rehun tuotantoon tarkoitetuilla alueilla, tarvitaan tietysti lisää viljelysmaata korvaamaan nämä alueet. Uuden viljelysmaan tarve johtaa metsien raivaamiseen, josta taas aiheutuu kasvihuonepäästöjä.

Kaiken kaikkiaan hallituksella ei ole näkemyksiä vuosikymmenten saatossa, mitä energiapolitiikassa tarvitaan, eikä sellaista politiikkaa, että myös Suomi voisi siihen sitoutua. Me perussuomalaiset emme ymmärrä kyllä tätä hallituksen politiikkaa etenkään tämän turpeen tuotannossa.

Lauri Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! Hallitus ei huomioi kotimaista turvetuotantoa riittävällä vakavuudella. Turpeen energiakäyttöä voitaisiin lisätä. Turpeen käyttöä hankaloittaa lupakäytäntö, ja se on pikaisesti uudistettava ja byrokratiaa poistettava.

Energiantuonti maassamme vaihtelee eri tilastojen mukaan 7 ja 10 miljardin välillä ja se on kestävyysvajeen, joka on 9 miljardia, suuruusluokkaa. Siten kotimaisen energian tehokkaammalla käytöllä voitaisiin korjata suuri osa kestävyysvajeestamme. Nykyisin meillä on suuri energiakauppatasevaje, eikä sitä huomioida riittävästi. Se johtuu ilmeisesti hallituksen huolimattomuudesta ja saamattomuudesta. Hallitus on lisäksi korottanut turpeen verotusta, mikä toimii juuri päinvastoin kuin olisi hyödyllistä.

Suomen pitäisi pyrkiä aidosti energiaomavaraiseksi. Pienimuotoinen chp-tuotanto pitäisi nähdä mahdollisuutena. Hallitusta voisi kritisoida myös Durbanin kokouksesta. Siellä metsiemme hiilinielu muuttui ilmastopäästöiksi. Myöskään luvattuja kompensaatioita Durbanin neuvotteluista ei ole näkynyt eikä kuulunut. Milloin hallitus korjaa tämän virheen, sillä unionin sisäisessä ratkaisussa tähän on aiemmin lupailtu muutosta?

Bioenergian kilpailukyky on myös vaarassa. Kataisen hallitus on heikentänyt muun muassa energiapuun tukea. Maamme pitäisi näin ollen suojata myös tuhoisalta ilmastopolitiikalta.

Arvoisa puhemies! Eräitä kannatettavia strategisia linjauksia ovat seuraavat: Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvät toimet tulee suunnitella ja toteuttaa niin, etteivät ne vaaranna kotimaista maataloutta tai globaalia ruokaturvaa. Kotitalouksissa ja vähittäiskaupassa on vähennettävä ruokahävikkiä elintarvikeketjun joka vaiheessa ja korostettava ruokavalintojen merkitystä kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Erityisesti kuluttajat ovat tässä tärkeässä roolissa. Maatalouspohjaisen biomassan energiakäytön edistämisessä ja kehittämisessä painopiste on muissa kuin ravinnoksi käytettävissä biomassoissa. Suomessa muun muassa metsien ensiharvennusjätteitä riittää biomassoihin. Pyritään käyttämään myös turvetta nykyistä enemmän energianlähteenä. Edistetään toimia, joilla kehitetään suljettuja ravinne- ja ainekiertoja maatalouspohjaisessa energiantuotannossa. Tällä suojataan ilmastoa.

Timo V. Korhonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Selonteossa on monia oikeita tavoitteita Suomen energiapolitiikkaan. Nämä ilmasto- ja energiapoliittisen selonteon tavoitteet voisi ehkä kiteyttää yhteen lauseeseen: tuodaan vähemmän ja tehdään itse Suomessa enemmän.

Muun muassa tässä energia- ja ilmastostrategian tekstissä hallitus sitoutuu edellisen hallituksen tavoiteasetantaan erittäin hyvin, mutta kuten täälläkin debatin aikana on todettu, niin teot ovat sitten jotakin muuta. Käytännössä hallitus, käytän sanaa, romutti vuoden 2013 alussa kotimaisen bioenergian kilpailukyvyn kivihiileen verrattuna eli muuttuvahintaisen, metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantotuen taso alennettiin ja turpeen verotusta kiristettiin, ja nyt todella kivihiiltä tuodaan erittäin valtavat, suuret määrät Suomeen. Kaiken kaikkiaan tällä hetkellä Suomi tuo yli kaksi kolmasosaa käyttämästään energiasta ulkomailta. Viime vuonna erilaisia energiatuotteita tuotiin Suomeen ehkä noin 13,5 miljardin euron arvosta. Eli kyllä hallitus tässäkin joutuu menemään peilin eteen. Energian tuonti jo yksin selittää erittäin paljon heikentynyttä vaihtotasettamme.

Voi sanoa, että erityisen onnetonta hallituksen energiapolitiikassa on ollut lyhytjänteisyys. Jälleen on tehty ideologisia päätöksiä, muun muassa turpeen veronkorotukset, joitten vaikutuksista ei ole päätöstä tehtäessä tiedetty ja joita ei ole haluttu selvittää. Jos me tavoittelemme, kuten meidän pitää tavoitella, energiaomavaraisuutemme merkittävää nostamista — tavoitteenhan pitää olla korkealla, vähintään 50 prosentin energiaomavaraisuus vuoteen 2030 mennessä — niin kyllä se edellyttää erittäin pitkäjänteistä politiikkaa, erittäin pitkäjänteistä energiapolitiikkaa.

Nyt nähdyt alaa koskeneet verojen korotukset ja lyhytnäköiset tukileikkaukset synnyttävät ainoastaan epävarmuutta satojen miljoonien eurojen investointipäätöksiä harkitsevalle toimialalle, ja valitettavasti tämä hallituksen lyhytjänteisyys näkyy jo alalla muun muassa sillä tavalla, että irtisanomisia on tehty aika tavalla ja valitettavasti myös monet yritykset ovat joutuneet lopettamaan toimintansa. Tilanne kärjistyy, ellei ryhdytä pikaisiin korjaustoimiin, eli nyt on panostettava todella kotimaiseen energiaan.

Kun talousvaliokunta on tätä energia- ja ilmastoselontekoa käsitellyt, tehnyt siitä mietinnön, niin siellä mietinnössä on keskustan ryhmän vastalause. Ehdotankin tässä, että hyväksyttäisiin keskustan vastalauseen mukainen ehdotus, joka karkeasti ja lyhyesti ottaen pitää sisällään muun muassa sen, että hallitus nyt korjaa ensi tilassa tehdyt virheet energiapolitiikassa, hallitus ryhtyy pikimmiten lupaamiinsa toimiin pienimuotoisen energiantuotannon edistämiseksi ja verkkoon pääsyn parantamiseksi ja hallitus tehostaa toimia uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi, omavaraisuuden kohentamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi ja hallituksen tulee myös ryhtyä toimenpiteisiin Suomen metsänielun tunnustamiseksi jatkossa luonnontieteellisten tosiasioitten mukaiseksi, jolloin Suomen metsät muuttuvat päästöjen aiheuttajasta päästöjen nielijäksi.

Arvoisa puhemies! Ehdotan siis, että hyväksytään keskustan vastalauseen mukainen ehdotus.

Jari Leppä /kesk:

Herra puhemies! Aluksi kannatan edustaja Timo Korhosen tekemää ehdotusta tuosta keskustan vastalauseen sanamuodosta ilmasto- ja energiastrategian yhteydessä.

Puhemies! Muutama sana tähän kohtaan. Ensin kerron, mitä maa- ja metsätalousvaliokunta lausunnossaan tästä strategiasta on lausunut. Valiokunta erittäin vahvasti alleviivasi sitä merkittävää potentiaalia, jota meidän uusiutuvat luonnonvaramme meidän ilmasto- ja energiastrategiaamme tarjoavat, ja niitä mahdollisuuksia, joita ne sisällään pitävät. Valiokunta katsoo, että biomassojen hyvä saatavuus ja nykyisen metsäteollisuuden menestyminen yhdessä uusien biotalouden tuotteiden kehittämisen kanssa ovat tärkeimmät lähtökohdat biotalouden ja sitä kautta koko meidän energia- ja ilmastostrategiamme edistämisessä. Suomessa on panostettava erityisesti puuston kasvuun, metsänhoitoon, puun markkinoille saattamiseen sekä metsäteollisuuden toimintaedellytysten turvaamiseen ja kehittämiseen. Biojalostus- ja -taloustuotteille on luotava etulyöntiasema, jotta kulutus ohjautuu kohti uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvaa tuotantoa. Tämä edellyttää myös aktiivista EU-politiikkaa ja Suomen erityisolosuhteiden huomioimista tässä yhteydessä.

Valiokunta korostaa energian hinnan pitämistä metsäklusterin kannalta kilpailukykyisellä tasolla. Samoin se edellyttää, että meillä viranomaistahot pitävät yhtä elikkä niiden toiminta on linjassa keskenään. Tällä hetkellä valiokunnan mielestä näin ei ole vaan nyt meillä on erilaisia tavoitteita ja erilaisia toimintatapoja eri ministeriöillä, eri viranomaisilla, ja tämä on korjattava asia ihan ehdottomasti.

Valiokunta myös korostaa, että Suomen energiaratkaisujen on oltava sellaisia, ettei kivihiilen käyttö lisäänny. Tämä on siis maa- ja metsätalousvaliokunnassa aivan yksimielisesti ja yksiselitteisesti sanottu. Myös edelleen kuvataan niitä tavoitteita eli metsien toimintaa myös hiilivarastoina ja hiilinieluina, ja tämä pitää ottaa huomioon. Se on otettu meillä Kansallisessa metsäohjelmassa huomioon. Ainoa huono puoli on vain se, että niin kuin tämän vuoden budjetista on käynyt ilmi ja ministeriössä myös on todettu, tämän vuoden budjetti ei toteuta Kansallista metsäohjelmaa.

Toinen hankala asia tässä hiilinieluasiassa on Durbanin kokouksessa sovittu laskentasääntö, joka muuttaa metsän muun maankäytön osalta niin, että se ei enää olisi hiilinielu vaan että siitä tulisi hiilen päästön lähde, ja tämähän ei Suomen kannalta ole lainkaan ymmärrettävä asia. Tässä kirjoitetaan myöskin ihan koko luonnonlakia uudestaan tämän Durbanin kokouksen päätelmien pohjalta. Siksi valiokunta toteaa, että Suomen on pikaisesti neuvoteltava. Jo vuonna 2011 joulukuussa ympäristöneuvoston kokouksesta lähtien ratkaisua on etsitty ympäristöministeriöiden kanssa ja komission kanssa löytämättä sitä, ja nyt pitää tuo ratkaisu löytyä, jotta ne Suomelle tulevat haitat tästä voidaan, niin kuin luvattu on, estää ja Suomelle kompensaatio asiasta aikaiseksi saada.

Samoin valiokunta pitää erittäin merkittävänä asiana sitä, että me pidämme huolta kotimaisesta ruuantuotannosta ja sillä me pystymme patoamaan tuontia ja sillä tavoin myöskin vähentämään hiilijalanjälkeämme ja energia- ja ilmasto-olosuhteitamme parantamaan. Kotimaisen huoltovarmuuden ylläpitäminen on ensisijaisen tärkeätä ilmastonmuutokseen sopeutumisenkin kannalta.

Samoin valiokunta ottaa kantaa myös turpeen käyttöön ja niin, että valiokunta haluaa, että hallitus tekee pikaisesti hallitusohjelmaankin sisältyvän suoluokituksen ja sillä tavoin myös edesauttaa turveluvituksen nopeuttamista, joka tällä hetkellä on hidasta. Huomattavasti enemmän poistuu turvealueita käytöstä kuin uusia aikaansaadaan, ja tämä ei valiokunnan mielestä missään tapauksessa ole meidän maamme vaihtotaseen, kauppataseen, työllisyyden, energiapolitiikkamme kannalta lainkaan hyvä tilanne, ja siksi tähän pitää kiinnittää huomiota.

Lopuksi kaksi asiaa vielä: Biokaasun tuotannossa, liikennepolttoainetuotannossa, on erittäin merkittävä potentiaali myöskin erilaisista sivuvirroista, joita meidän maaseutumme ja siihen liittyvä teollisuus tuottaa. Ne pitää pystyä vahvemmin, voimakkaammin hyödyntämään meillä. Sitten kotimaisen energian pientuotannon esteet esimerkiksi sähköverkkoon liittymisen osalta on poistettava, liittymisen mahdollisuuksia on parannettava ja kannustettava pientuottajia niin, että he tekevät investointeja ja siten myöskin pääsevät hyötymään tuosta kotimaisesta energiasta ja sitä kautta koko yhteiskunta hyötyy.

Yhteenvetona maa- ja metsätalousvaliokunnan osalta: kunnianhimon tasoa valiokunta halusi lisää uusiutuvien energioiden ja suomalaisen biotalouden edistämiseen.

Martti Mölsä /ps:

Arvoisa puhemies! Seuraavaksi pieni kertomus siitä, että oppositiollakin on vaikutusmahdollisuuksia valiokunnissa. Lainaus talousvaliokunnan mietinnöstä: "Pientuotanto. Pientuotannolla tarkoitetaan tyypillisesti maalämpöä, aurinkovoimaa, pienvesivoimaa tai pientuulivoimaa. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tullut esille, että erityisen tehokkaita ratkaisuja saadaan yhdistämällä useamman uusiutuvan energianlähteen tuotto. Esimerkkinä tällaisesta voidaan mainita maaläm-mön ja aurinkoenergian yhteiskäyttö."

Talousvaliokunta lisäsi lukemaani tekstiin "pienvesivoiman" opposition ehdotuksesta ja lähes yksimielisesti. Olen tietenkin iloinen tästä, että tuli tämmöinen teksti, koska pientuotannolla on kannatusta. Muun muassa Energiateollisuuden teettämän tutkimuksen mukaan yhdeksän kymmenestä haluaisi enemmän tuuli- ja aurinkoenergiaa, joten lähienergialle on kysyntää. Siksi jatkossa kaikki esteet tulee poistaa ja katsoa kohti kestävämpää tulevaisuutta pienenergiatuotannossa.

Kaikesta huolimatta kuitenkin perussuomalaiset ovat jättäneet vastalauseen koskien lähinnä turvetuotannon rajoittamista ja bioenergian käyttöön liittyviä asioita. Eli ehdotan, että vastalause hyväksytään.

James Hirvisaari /m11:

Arvoisa puhemies! Verotukselliset ohjausliikkeet ja lakipykälät ovat tärkeitä instrumentteja, kun mietitään mahdollisen talouskasvun ja teollisuuden viriämisen yhteensovittamista ilmastotavoitteiden kanssa. Hienosäädöillä voidaan ohjata Suomi-laivaa helposti myös huonoon suuntaan.

Selonteossa luotetaan kovasti siihen, että yrityksillä ja teollisuudella on varaa ja haluja investoida ympäristöystävällisiin ja uusiutuviin energiamuotoihin. Maailman ja Suomen taloudellisen tilanteen epävakaus herättää kuitenkin skeptisiäkin ajatuksia. Suomalaisten päättäjien olisi kyettävä asettamaan suomalaisten etu prioriteettilistan ykkössijalle omien maailmanparannusideologioiden asemesta. Toivon kovasti, ettei näiden ilmasto- ja energiasuuntausten anneta ainakaan heikentää kilpailukykyämme tai yrittämisen henkeä.

Selonteossa puhutaan valtavista investoinneista ja lupaillaan uusia työpaikkoja, mutta taloudellinen menestys uusiutuvan energian kautta ei suinkaan ole kiveen hakattua. Riskejä on paljon, mikä on hyvä pitää mielessä. Huolen voi esittää myös siitä, kuinka ihmisten mahdollisuuksia liikkua ja tehdä työtä ollaan verottamassa ja hankaloittamassa ilmastonmuutoksen nimissä. Tuntuu, että idealistit ovat kokonaan unohtaneet maalaisjärjen näitä kiristyviä säädöksiä miettiessään.

Arvoisa puhemies! On hyvä asia, että kotimaiseen ruokatuotantoon panostetaan. Sillä on muun muassa huoltovarmuuden kannalta suuri merkitys. Siinä mielessä myös omavaraisuus energiantuotannossa on enemmän kuin suotavaa. Toivottavasti kuitenkaan kalliiksi käyvä logistiikka ei tule asettumaan suomalaisten, suomalaisen elintarviketuotannon menestyksen esteeksi. Suomalaisten hyvinvointi ja turvallisuus ovat ykkösasioita.

Arvoisa puhemies! Muutos-puolueen tavoitteena on Suomen kansalaisten ja Suomen valtion kansallisten etujen ajaminen edistämällä Suomen liittymistä kaikkiin kansainvälisiin liittoihin ja järjestöihin, joiden jäsenyyden avulla voidaan ajaa Suomen valtion ja sen kansalaisten etuja, sekä irrottautumista kaikista Suomelle ja suomalaisille epäedullisista sopimuksista, jotka heikentävät merkittävästi Suomen mahdollisuuksia valvoa kansallisia etujamme.

Arvoisa puhemies! EU:n yhteinen ilmastopolitiikka ja päästökiintiöt ovat juuri sellaisia suomalaisille epäedullisia sopimuksia, joista Suomen tulisi irrottautua mahdollisimman pian. Vähintään olisi kysyttävä siinäkin kansalaisten mielipidettä.

Osmo Kokko /ps:

Arvoisa puhemies! Tänä päivänä bioenergiasta sekä muutoinkin uusiutuvista energialähteistä puhutaan yhä enemmän ja enemmän. Tämän näen positiivisena kehityksenä maassamme. Esimerkiksi Pohjois-Karjala on ollut uusiutuvien energialähteiden käytössä edelläkävijä sekä kansallisesti että kansainvälisesti tarkasteltuna. Kaikkiaan uusiutuvan energian osuus Pohjois-Karjalan energian kokonaiskulutuksesta on reilut 60 prosenttia, mikä on noin puolet enemmän muuhun Suomeen verrattuna. Pohjois-Karjalassa on ollut oma bioenergiastrategia jo vuodesta 1991 alkaen, ja se on auttanut luomaan alueelle jopa 5 000 henkilötyövuotta. Tietenkin tätä edesauttavat Pohjois-Karjalan hyvät metsävarat ja korkealaatuinen metsä- ja teknologiaosaaminen.

Arvoisa puhemies! Uusiutuvista energialähteistä puhuttaessa ei voida sivuuttaa myöskään kotimaisen polttoaineen käytön merkityksen lisäystä. Alan tutkimukseen ja tuotantoon tuleekin osoittaa tarvittavat resurssit. Puusta ja turpeesta tuotetun nestemäisen polttoaineen valmistus tulee varmasti jatkossa korostumaan entisestään. Kotimainen energiantuotanto tarjoaa helpostikin useita tuhansia, ellei toistakymmentä tuhatta pysyvää työpaikkaa. Kansantaloudellisesti tällä on myös suuri merkitys. Kaikkia lupakäytänteitä on nopeutettava, ne eivät saa olla kehityksen jarruna. On myös tärkeää, etteivät työpaikat ja rahat valuisi ulkomaille vaan pysyisivät kotimaassa.

Arvoisa puhemies! Puhuttaessa turpeesta kokonaisalana sekä omana politiikkalohkonaan, kuten kuuluu, on pakko todeta, että turvepolitiikka on enemmän tai vähemmän maassamme epäonnistunutta. Alaan tulisi kiinnittää enemmän huomiota kuin mitä nyt tehdään. Turve on Suomen energiahuoltovarmuuden kannalta keskeinen tekijä, joten sen saatavuus tulisi turvata. Turve on lisäksi tärkeä polttoaine monissa kunnallisissa energialaitoksissa sekä teollisuudessa yleensäkin yhdessä puun kanssa. On syytä myös muistaa, että turpeen säilöntäkestävyys on korkeatasoista luokkaa. Itse asiassa se on kantojen ohella ainoa kotimainen polttoaine, joka kestää helpostikin useamman vuoden varastointia. Viime aikoina ongelmana on ollut jossakin määrin tosiseikka, että turvetta ei ole ollut riittävästi varastoissa. Toki tähän ovat osasyynä myös sateiset kesät, jolloin tavaraa ei ole saatu nostettua varastoon riittävää määrää.

Arvoisa puhemies! Turpeen saatavuus on kuitenkin ollut heikko jo useamman vuoden ajan. Saman tien sen hinta on ollut nousussa. Kun turpeen hinta on ollut nousussa, eräät energiayhtiöt ovat korvanneet turpeen kivihiilellä. Toisaalta yksi varsin painava syy on myös se, että turvesoiden lupaprosesseihin kuluu liikaakin aikaa. Luvitus on yksinkertaisesti liian hidasta. Onkin mahdollista, että pitkällä aikavälillä turpeen hinta nousee entisestään, jos turvesoita ei saada lisää käyttöön. Nyt turvesoiden lupasumasta ja kotimaisen energiapuutuen heikentymisestä johtuen turvelupa on johtanut siihen, että useissa suomalaisissa isoissa kaupungeissa olevissa energialaitoksissa on jouduttu turvautumaan kivihiilen polttamiseen. Kyseessä on merkittävä, rakenteisiin asti ulottuva muutos, jonka kehitys uhkaa reilua 1 200 työpaikkaa Suomessa.

Pauli Kiuru /kok:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme valtioneuvoston selontekoa energia- ja ilmastostrategiasta. Talousvaliokunta on laatinut kattavan mietinnön aiheesta ja kuullut useampia valiokuntia, jotka ovat antaneet asiasta lausunnon.

Ympäristövaliokunnassa käsittelemme asiaa, ja lausunnossamme muistutamme, että päästöjen vähentämiskustannukset on yleisesti arvioitu huomattavasti pienemmiksi kuin hallitsemattomasta ilmaston lämpenemisestä seuraavat menetykset. Käytännön esimerkkejä on jo tullut maailmalta runsaasti. Esimerkiksi Pekingissä Kiinassa ilma alkaa olla niin saastunutta, että sairastuvuuden takia yritysten sijoittuminen alueelle pienenee ja kustannukset yhteiskunnalle sitä myötä kasvavat.

Ei Suomi eikä edes EU voi ratkaista globaalia ilmasto-ongelmaa omilla energiaratkaisuillaan. Tässä suhteessa tietysti meidän täytyy olla realisteja. Pääpaino Suomessa on kiinnitettävä uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin, cleantechiin, tuulivoimaan, hajautettuun pientuotantoon ja niin edespäin. Energiaomavaraisuus on hyvä tavoite, eikä energian viennissäkään voi olla eikä pitäisi olla mitään moitittavaa. Joillekin energian vienti tuntuu olevan kuitenkin jollain tavalla ikään kuin väärää vientitoimintaa — se liittynee ydinvoimakeskusteluun.

Puurakentamisesta, arvoisa puhemies, muutama sana. Lisäämällä puun käyttöä rakentamisessa päästään merkittävästi suurempiin ympäristöhyötyihin kuin pelkästään parantamalla rakennusten energiatehokkuutta. Puurakentamista puoltavat näin ollen kansantaloudelliset syyt mutta myös ilmastosyyt. Puurakentamisen esteet Suomessa ovat olleet pitkälti itse aiheutettuja. Hyvä asia tässä on se, että ratkaisut ovat siis myös pitkälti omissa käsissämme. Ympäristövaliokunnassa olemme perehtyneet puurakentamiseen ja sen nykytilaan, ja ainakin oma käsitykseni on se, että asian suhteen ollaan menemässä oikeaan suuntaan hallitusohjelman linjausten mukaisesti.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Tarvitsemme rohkeampia linjauksia energia-alalta tavoitteidemme saavuttamiseksi. Vihreä talous on Suomelle mahdollisuus, josta on otettava kiinni. Koko maan hajallaan olevat voimavarat, erilaiset vihreän energian mahdollisuudet, on otettava kiinni ja alettava töihin. Ne on otettava rohkeasti käyttöön.

Tänään on puhuttu jo hyvin paljon kivihiilen käytöstä, mutta niin puhun minäkin, koska kivihiilen käyttö on kuulemma lisääntynyt lyhyessä ajassa 37 prosenttia. Suomen hallitus ei todellakaan saisi noin vain todeta, että no, näin on käynyt. Kyse on sen mittaluokan asiasta nykyisessä huonossa taloudellisessa tilanteessa, että on täysin vastuutonta politiikkaa todeta vain, että no, näin on käynyt.

Hallituksella on näissä asioissa käytettävissä työkaluja. Onko Suomen hallituksella oikeasti halua kehittää Suomea? Haluammeko me oikeasti kantaa vastuutamme ympäristöstämme? Hallitus ei siihen näemmä nyt kauhean halukas ole. Hallituksella olisi nyt mahdollisuus tehdä esitys monestakin asiasta, mikä liittyy näihin ympäristöpuolen ja energiapuolen asioihin, millä voisimme vaikuttaa meidän energian tekemiseemme, tuottamiseemme ja ilmastoon liittyviin asioihin. Ottakaa, hyvät henkilöt, asiasta kiinni ja alkakaa töihin älkääkä vain ihmetelkö.

Tänään on puhuttu hyvin paljon myöskin turpeen käytöstä, ja niin puhun minäkin. Minä puhun sen takia, että turve on äänestämällä päätetty uusiutumattomaksi luonnonvaraksi. Turve uusiutuu kuitenkin. Jos minä oikein muistan, niin turve uusiutuu 10 000 kertaa nopeammin kuin kivihiili. Jo 300 vuodessa turve on uusiutunut aika paljon.

Kun energiaksi käytetään turvetta, niin eihän sitä turvetta ole tarkoitus käyttää kovin isoja määriä kerralla, mutta sen käyttäminen on järkevää yhdessä muiden kotimaisten raaka-aineitten kanssa. Emme vähennä turpeemme määrää kohtuuttomasti, jos tuemme sillä tehokkaasti hakkeemme käyttöä. Saamme tätä kautta kokonaisvaltaisesti ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Jos me poltamme kaukaa tuotua hiiltä, niin siinä ovat ympäristöystävällisyys ja ilmastoasiat hyvin kaukana. Jo hiilen kuljetus jättää pahat hiilijalanjäljet. Hiilen polttamisella luovutamme hiiltä ilmastoomme pysyvästi. Turve taas uusiutuu, vaikkakin hitaasti, ja sitoo sitten myöskin uudelleen hiiltä.

Suomalaisen turpeen käyttöä vaikeutetaan koko ajan. Verotuksen lisäksi — verotusasia kuulemma taas kohta pahenee, toivottavasti hallitus tekee tässä muutoksen — uutena ongelmana ovat uudet soidensuojelualueet. Eilisessä Luonnonsuojelija-lehdessä juuri tuotiin esille se, kuinka soidensuojelualueita on tarkoitus lisätä huomattavasti. Ja sitten olennainen asia: uusi ympäristönsuojelulaki. Ympäristönsuojelulakia on luvattu meille tänne saliin keskusteluun mahdollisesti jo hyvinkin lähiaikoina. Ympäristönsuojelulaissa, joka on kuulemma vihreitten kynnyskysymys hallituksessa pysymiselle, tulee ilmeisesti olemaan olennaisena tekijänä käsite "luontoarvot". Luontoarvot on varmasti asia, mistä me kaikki haluamme pitää kiinni, sillä luontoarvot on meille kaikille tärkeä asia. Mutta miten se kirjoitetaan lakiin?

Lain tulkinnassa on semmoinen vaara, että vihreästi suuntautuneet henkilöt tulkitsevat kaikki kohteet luontoarvoiltaan merkittäviksi — ja vihreäksi suuntautuneilla en tarkoita tässä ta-pauksessa keskustalaisia, jotka ovat todellisia vihreitä, maanvihreitä. Näin yksittäinen virkamies saattaisi saada lain myötä vallan lausunnon antamisellaan. Virkamies saisi vallan, siis vallan, sanomalla, että tässä ovat luontoarvot tällä kohdalla tärkeitä, ja kun hän tämän lausunnossaan kirjoittaa näin, niin sitä kautta hän käyttää valtaa, ja ainakin minun käsitykseni mukaan laissa on määritelty, että valta kuuluu kansalle ja sitä kautta kansan valitsemalle kunnanvaltuustolle, joka hoitaa kaavoitusasioita, ja sitten myöskin myöhemmin eduskunnalle näissä asioissa. Eli meidän niistä asioista pitäisi päättää, siitä, voidaanko turvetta esimerkiksi käyttää energiamuotona.

Arvoisa puhemies, lopuksi vielä totean, että myös ympäristövaliokunnassa meidän keskustan ryhmä jätti eriävän mielipiteen, ja meidän teemamme oli tässä eriävässä mielipiteessä, että ympäristö vaatii kovempia tekoja politiikalta ja että Suomen talous vaatii kovempia ympäristötekoja.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Kansallinen energia- ja ilmastostrategia on asia, jonka vaikutukset ovat merkittäviä, ja tasapainottelu eri energiavaihtoehtojen välillä on usein kovin haastavaa. Maantieteellinen sijaintimme yhdessä vallitsevan ilmaston kanssa sanelee pitkälti energiankulutuksen tarpeet yhdessä teollisuuden kanssa. Kohtuuhintaisen energian toimitusvarmuudesta on pidettävä kiinni huomioiden kulutushuiput.

Näin ollen, aivan kuten talousvaliokunnan mietinnöstä tulee ilmi, pitää energiantuotannon omavaraisuusastettamme nostaa ja energiatehokkuutta parantaa. Tästä näkökulmasta energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet vuoden 2020 jälkeiselle ajalle asettavat rajaehtoja edellä mainittujen tavoitteiden näkökulmasta. Se, minkä tien Suomi valitsee, vaikuttaa talouteemme tuntuvasti. Mielestäni tässä asiassa tulee seurata muiden EU-maiden kehitystä eikä väkisin yrittää sännätä edellä suomalaisten hyvinvoinnin kustannuksella.

Uusia tapoja tuottaa energiaa tulee ilman muuta harkita. Tuulivoiman kehittäminen Suomessa on tosin esimerkki asiasta, jossa olisi voinut miettiä tovin pidempään. Tehokkuuteen nähden se on verrattain kallista, ja erityisluonteestaan johtuen siitä aiheutuu paljon haittoja lähiympäristölle. Tuulivoimaloiden sijainti asutuksen suhteen ja ulkolaisten tuulivoimayrittäjien suosiminen suhteessa kotimaisiin yrittäjiin pitää punnita tarkasti.

Turpeen hyödyntämistä energiantuotannossa ei sovi unohtaa. Turvetta meillä on rutkasti omasta takaa. Tästä johtuen sen tehokkaampi hyödyntäminen lisää huoltovarmuuttamme. Toki ympäristövastuu on otettava huomioon turve-energiankin tuotannossa.

Turpeen laajamittaisemman hyödyntämisen seurauksena syntyisi lisää työpaikkoja. Lupakäytäntöjä liittyen turve-energian tuotantoon tulee selkiyttää nykyisestä, jotta tämä toiminta saadaan sujuvammaksi. Turpeeseen energiantuotantomuotona tulisi panostaa enemmän, jotta suomalaisten kodit ja navetat saataisiin jatkossakin lämmitettyä ympäri vuoden.

Pitäisi olla itsestäänselvyys, että omavarai-suuden alleviivaaminen energiantuotannossamme on elintärkeää.

Mauri  Pekkarinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Minä olen tottunut olemaan aika vastuullinen kansanedustaja, ja jos nyt niin on, että tämä yhdeksäs ei riitä ja puhemies on sitä mieltä, että voisi enemmänkin puhella, niin, arvoisa puhemies, otan haasteen vastaan ja illan aikaan pyrin täällä vielä avaamaan sanaista arkkua sen mukaan, kun siihen tarvetta löytyy. Se oli kohteliaisuus puhemieheltä, ja se täytyy ottaa juuri sellaisena.

Muutama kommentti. Todella niissä kahdeksassa puheenvuorossa tuli sanottua yhtä ja toista, mutta muutama kommentti jo aiemmin käytyyn ja ehkä nyt sitten viimeksi tuohon edustaja Elomaankin käyttämään puheenvuoroon tuulivoimasta. On pakko korjata nyt pöytäkirjoihin, että se väite, että Suomessa suositaan jotenkin meidän tuulivoiman rakentamisessa ulkolaisia sijoittajia, ei kerta kaikkiaan pidä paikkaansa. En tunnista miltään kohtaa sellaista järjestelyä, joka asettaa jotenkin ulkolaisen sijoittajan tässä järjestelmässä parempaan asemaan kuin suomalaisen — ehdottomasti en. Mutta Suomi on yhtäältä maa, jonneka pääomat voivat hakeutua myöskin rajojen ulkopuolelta ihan vapaasti, niin kuin suomalaisetkin pääomat voivat hakeutua niin Ruotsiin kuin Espanjaan tai Puolaan tai mihin tahansa maahan ihan vapaasti. Näistä neljästä vapaudesta yksi, mitä Euroopan unionissa toteutetaan, on juuri pääomien vapaa liikkuvuus, niin kuin me kaikki tiedämme.

Mitä sitten tulee siihen, sopivatko nämä, mitä nyt tavoitteena on — siis se 2 000—2 500 megawatin tavoite tarkoittaa noin 700 tuulivoimalaa vuoteen 2020 mennessä, karkealla jyvällä se tarkoittaa tätä määrää — tähän armaaseen isänmaahan, nämä 700 voimalaa, vai eivätkö ne sovi, no, voidaan ottaa tällainen vertailu: Otetaan vaikka tuo Saksa nyt tuosta. Sehän on jonkun verran isompi maantieteellisesti kuin Suomi. Siellä on tällä hetkellä noin 25 000 tuulivoimalaa. Tosin merkittävä osa on offshore, siis niin kuin merialueella, mutta erittäin paljon maa-alueilla, ja heidän tavoitteensa on, että siellä on muutaman ajan kuluttua 75 000 tuulivoimalaa. Verrattuna niihin Suomen 700:aan siinähän on jonkunlainen ero, eikö niin? Ja kun Saksa on kuitenkin aika taajaan asuttu, siellä on porukkaa vähän siellä sun täällä, se on aika tiheästi asuttu, niin se, että he saavat sen kaiken keskelle sopimaan 75 000 tuulimyllyä, sehän on kyllä minunkin mielestäni suoritus. Se on se heidän tavoitteensa.

Mutta sitä, että tänne ei sopisi 700:aa, on kyllä vähän vaikea ymmärtää. Kyllä tässä on nyt vähän niin kuin herännyt sellainenkin vastustus ja sellaisissakin kohdissa ja sellaisissa asioissa, joissa se on ihan kohtuutonta. Minusta esimerkiksi Puolustusvoimain erittäin tiukalle linjalle, kun he linjaavat, että suurin piirtein yli 100 kilometrin päähän pitää sijoittua lähimmän tuulivoimalan, ei nyt mitään järkiperusteluja löydy. Tai se, että Suomi asettaa melunormit kovemmiksi kuin muualla Euroopassa asetetaan: Emme me ole sen herkkäkorvaisempia kovin paljon kuin muuallakaan. Miksi meillä pitäisi olla merkittävästi tiukemmat normit ja niin poispäin? Näitä esimerkkejä löytyy pilvin pimein, jotka meillä ovat tarpeettomana esteenä.

Mitä tulee sitten vielä siihen, kuinka paljon Suomi nyt ylipäänsä sitten on tukemassa uusiutuvaa energiaa, niin yhdyn täällä monien esittämiin näkemyksiin siitä, että kyllä tässä omavaraisuudesta, suomalaisesta työstä, suomalaisen valuutan menosta ulos, kaikesta siitä, on kysymys silloin, kun puhutaan, käytetäänkö kotimaista vai turvaudutaanko ulkolaiseen, ja varsinkin, jos se ulkolainen täällä päivällä todetusti on vielä hiiltä, päästöjä aiheuttavaa ja kaiken lisäksi siihen lähiympäristöön, mistä sitä otetaan, kaivetaan, valtavasti erilaisia ympäristöongelmia aiheuttavaa. Jos tämä on suomalaiselle energiavaihtoehto, niin totta kai meidän pitäisi nyt palata suomalaiseen.

Minusta oli erittäin hyvä, että ministeri suurin piirtein neljä kertaa kielsi hallituksen politiikan täällä päivän aikaan, vai oliko viisi kertaa, mutta minun mielestäni ainakin neljä kertaa tunnusti sen, että ne ratkaisut, mitä hallitus on tehnyt tässä, kun muutti kotimaisen bion kilpailukykyä turpeeseen nähden huonompaan suuntaan, ovat tietyllä tavalla väärin. Ja sitten hän väheksyi sen merkitystä. Minä vielä toistamiseen sanon, että kun turveveroa nostettiin 2 eurolla megawattitunnilta ja kun puun muuttuvahintaista tukea vähennetään maksimissaan 6 eurolla, se tarkoittaa 8 euron leikkausta suomalaisen, kotimaisen bioenergian tuesta, siis 8 euroa, 9 euroa megawattitunnilta. Ja kun energian hinta markkinoilla on tällä hetkellä noin 40 euroa, se on erittäin iso leikkaus, mikä tehtiin suomalaiseen kilpailukykyyn. Tästä syystä vielä kerran se vaade, toive, että hallitus peruisi tämän esityksen, on tavattoman tärkeä.

Mitä tulee uusiutuvaan — edustaja Suutari täällä vähän niin kuin äimisteli, sinänsä ihan objektiivisin perustein varmaan, kannaltaan objektiivisin perustein, sitä, käytämmekö me liikaa tukea uusiutuvaan — nyt minä totean, että tässä on nyt vähän yli 150 miljoonaa euroa, mitä täällä budjetissa tällä hetkellä on, ja se nousee enimmillään, jos tämä strategia toteutetaan vuoteen 2020 mennessä, noin 300 miljoonaan euroon alkuperäisten suunnitelmien mukaan vuodessa. Vielä kertaalleen, mitä kaikkea sillä saadaan, se on iso asia. Minä vertaan vain Saksaan: Saksassa viime vuonna oli 20 miljardia euroa ja tänä vuonna arvio on noin 30 miljardia euroa. Me puhumme ihan eri luokan asioista. Ja kaikkeen tähän liittyy se, että näillä toimilla me edistimme kotimaista cleantechiä, kotimaista teknologiaa viime vaalikaudella. Ei Euroopan unioni sitä määrännyt. Me vedimme itse sellaisen johtopäätöksen, että me asetamme esimerkiksi liikenteen polttoaineille 20 prosentin velvoitteen vuoteen 2020 mennessä, ja sen seurauksena monet alan suomalaiset yritykset kehittävät uusia tuotteita myös nestemäisten polttoaineiden kehittämiseen.

Arvoisa puhemies! Näillä ajatuksilla se yhdeksäs puheenvuoro tuli käytettyä. — Anteeksi, minun piti vielä kannattaa, arvoisa puhemies, tietysti näitä esityksiä, mitä täällä on. Esitykset on kuulemma tehty. Minä luulin, että on tehty täällä... (Välihuuto) — Edustaja Pirttilahdelle minä joudun toteamaan, että ne on tehty ja minä kannatan niitä. — Minä luulin, arvoisa puhemies, että kun minä päivällä sanoin, että me esitämme ja keskusta esittää, niin se olisi esitys, mutta täällä pitää olla kuulemma vähän egoistinen ja kertoa, että minä esitän. Eli tämän virheen nyt opin jatkoa silmällä pitäen enkä koskaan sano, että keskusta esittää, vaan sanon aina, että minä esitän. Mutta ne on esitetty, ja minä kannatan niitä tehtyjä esityksiä, jotka edustaja Korhonen teki.

Teuvo  Hakkarainen  /ps:

Arvoisa puhemies! Jos tästä ääntä tulee, niin minä yritän tämän viedä loppuun.

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia ei ole onnistunut. Hallituksen linjalla kaadetaan maamme teollisuus. Säädökset, rikkidirektiivit, ilmastosopimukset, veronkorotukset nostavat yritysten kustannuksia ja pahimmillaan kaatavat ne.

Tuntuu, että hallitus tekee kaikkensa, että suomalaisten yritysten tulevaisuus romuttuu. Kokoomuksen siunaama vihervasemmiston energiapolitiikka on käsittämättömän kehnoa. Viherhumppa tuntuu hallitsevan koko sixpackiä. Vihervasemmisto haluaa suojella ympäristöä, ja samaan aikaan se ajaa kuitenkin kivihiilipolitiikkaansa, joka on paljon vahingollisempaa ympä-ristölle kuin esimerkiksi turve.

Turpeen käyttöä pyritään koko ajan vähentämään, vaikka se olisi kaikella tapaa järkevämpää politiikkaa kuin kivihiilen käyttö. Se esimerkiksi työllistää enemmän kuin tuontikivihiili. Jopa tuhansia työpaikkoja voidaan menettää turpeen käytön vähentämisen myötä. Koko energiankulutuksesta öljy kattaa noin 25 prosenttia. Turpeen ja puun käyttöönotolla voitaisiin paikata tämä 25 prosenttia niin, että olisimme energian osalta omavaraisia. Samalla voitaisiin luoda lähelle 100 000 työpaikkaa ja pitää koko maa asuttuna.

Tämä on myös ympäristöystävällinen tapa tuottaa energiaa. Ennen paperi- ja metsäteollisuus saastutti vesistöjä ja ilmastoa, mutta nykyteknologialla näin ei ole tapahtunut enää pitkään aikaan. Päinvastoin vesistöt ovat jopa paremmassa kunnossa. Sama pätee turpeentuotantoon. Nykyteknologialla se ei saastuta, kun se tehdään oikein. Mutta nyt kun siellä soilla ollaan niitä koppiaisia suojelemassa, niin verrataanpa, paljonko liikenteessä kuolee joka päivä niitä hyrriäisiä. Siellä niitä menee, mutta elinkeino viedään maaseudulta pois joutavilla jutuilla. Uusiutuva energia olisi omavarainen tapa tuottaa energiaa, ja kauppataseen alijäämä saataisiin siten tasattua. Varsinkin maaseudulla nämä työpaikat ovat elintärkeitä. Ilmastotavoitteisiin vetoaminen on tässä kohtaa pelkkää hurskastelua. Kotimaisen turpeen käyttäminen on koko maan etu, ja sen täytyy korvata tuontienergia. Täytyy myös muistaa, että kivihiilen polttaminen turpeen sijasta väistämättä nostaa energian hintaa jopa 20 prosenttia.

Ympäristönsuojelulain uudistuksella turvepykälä hankaloittaisi turvetuotantoa, ja sillä olisi huomattava heikentävä vaikutus kansantalouteen. Uusi luontoarvojen arviointimenettely vaikeuttaisi siis entisestään turvetuotannon luvitusta. Se myös lisäisi painetta siirtyä kotimaisesta turpeesta fossiilisiin tuontipolttoaineisiin.

Arvoisa puhemies! Tämä myös edelleen nostaisi sähkön ja lämmön hintaa, mikä olisi isku kuluttajille ja teollisuudelle.

Lasse Hautala /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tällainen kansallinen energia- ja ilmastostrategia on asiapaperi, joka tulisi olla jokaisella maalla.

Suomi ja Euroopan unionin jäsenmaat ja monet muut maat ovat osallistuneet ilmastoneuvotteluihin, mutta niiden tulokset ovat valitettavasti olleet sellaisia, että Euroopan unionin jäsenmailla on jatkossakin johtava rooli ilmaston suojelemisessa. Tämä eittämättä vaikeuttaa kilpailukyvyn parantamista, ja kuten monet vienti- ynnä muut taloustilastot osoittavat, niin Euroopan unionin alueella kilpailukyky on heikentynyt, ja valitettavasti näillä linjauksilla on ollut myöskin merkittävä meidän omaa kilpailukykyä heikentävä vaikutus.

Energia- ja ilmastostrategialla tulee olla tavoitteita. Keskusta on esittänyt selkeät tavoiteluvut 50—50—50, josta ensimmäinen 50 osoittaa sitä, että uusiutuvan energian tavoite tulisi olla 50 prosenttia kokonaisenergian kulutuksesta, toinen 50 prosenttia on päästöjen vähentäminen ja kolmas 50 prosenttia energiaomavaraisuus. Nä-mä ovat tavoitteita, jotka on asetettu meillä omille linjauksille.

Tämä energiaomavaraisuuden tavoite on mielestäni sellainen, joka olisi kaikista nopeimmin tavoitettavissa, mutta valitettavasti nyt meillä Suomessa vallitsee linja, jossa kotimaisia energioita jätetään merkittävässä määrin hyödyntämättä. Puuenergian ja turpeen verotusta ollaan kiristetty, ja se vaikuttaa merkittävästi siihen, että kotimaista energiaa ei hyödynnetä. Myös jätteenpoltolla on hyviä edellytyksiä toimia uusiutuvan energian lähteenä, ja myös muut biomassat voidaan niihin lukea.

Turpeen osalta hallitus on ottanut aivan tosiaan eriskummallisen linjan ja linjannut, että turvetuotannosta tulee vähitellen luopua. On kuitenkin muistettava se, että meillä turvetuotannossa on vain noin alle prosentti koko suoalasta. Noin 60 000 hehtaaria on se ala, joka on noston kohteena, ja esimerkiksi suojeltua suota on yli 1 100 000 hehtaaria ja luonnontilaisia suoalueita lähes 4 miljoonaa hehtaaria. Turvetuotanto on lisäksi alueellisesti erittäin merkittävä elinkeino, ja kesäaikana se työllistää kausiluonteisesti todella hyvin nuoria ihmisiä, jotka tarvitsevat kipeästi kesätyöpaikkoja.

Täällä on monissa puheenvuoroissa käyty keskustelua tuulivoimasta. Silloin kun edellisen hallituksen aikana tuulivoiman osalta nämä syöttötariffit päätettiin, niin alkuinnostus tuulivoiman lisäämiseen oli hyvä. Monilla alueilla asukkailla oli aluksi ennakkoluuloja tuulivoiman lisäämisestä melu- ynnä muiden haittojen johdosta, mutta monilla alueilla näistä asioista on päästy jo sopuun.

Ihmetyksen kohde tällä hetkellä tuulivoiman kehittämisen jarruttamisessa tulee meidän omista virastoista. Esimerkiksi Puolustusvoimat edellyttää todella pitkiä suojaetäisyyksiä, ja niin kuin täällä äsken edustaja Pekkarinen toi esiin näitä Saksan tuulivoimalukuja, niin täytyy huomioida se, että siellä kun on 25 000 tuulivoimalaa ja lentokenttien kappalemäärä olennaisesti suurempi kuin Suomessa, niin siellä ei näistä ole mitään haittaa. Myös ely-keskuksissa on isoja eroja. Osa vaatii ympäristövaikutusten arviointia tehtäväksi alueilla tai tuulivoimapuistoissa, joissa tuulimyllyjen kappalemääräkin jää alle kymmeneen. Nämä kaikki ovat sellaisia tekijöitä, jotka hidastavat tuulivoiman kehittämistä.

Puurakentaminen on myöskin ympäristöteko, ja olisi toivottavaa, että meillä puurakentamista suosittaisiin entistä enempi. Tällä hetkellähän meillä toki on mahdollisuus jo tehdä viisikerroksisia kerrostalojakin puurakenteisesti, mutta kyllä siinä tavoitteessa on vielä paljon tehtävää. Kun maa- ja metsätalousvaliokunnan delegaatio vieraili pari kuukautta sitten Kanadassa, niin siellä saa tällä hetkellä jo rakentaa jopa 12-kerroksisia kerrostaloja.

Arvoisa puhemies! Vielä yhteen asiaan haluan kiinnittää huomiota, ja se on se, että näissä ilmastoneuvotteluissa meidän metsämme eivät ole enää hiilinielu vaan päästöjen aiheuttaja. Tämä on kerta kaikkiaan aivan järjetön asetelma, ja tämä olisi otettava kyllä hallituksessa ihan tosissaan, että tämä linjaus saataisiin muutettua, koska kyllä me tähän mennessä olemme biologiastakin jo sen oppineet, että tilannehan on juuri päinvastainen.

Reijo  Hongisto  /ps:

Arvoisa herra puhemies! Energiantarpeestamme kaksi kolmasosaa on tuonnin varassa. Tämä on käsittämätön ja kestämätön tila. Tuonti heikentää kauppatasettamme ja huoltovarmuuttamme. Kauppataseemme on vuosittain miinuksella noin 7 miljardia euroa. Suurimpana yksittäisenä syynä kauppataseemme kehnoon tilaan on juuri energian tuonti. Huoltovarmuudesta ei voida edes puhua, koska olemme käytännössä lähes kokonaan tuontienergian varassa. Salissa on tänäänkin moneen kertaan puhuttu energiaomavaraisuudestamme ja sen merkityksestä kriisitilanteessa ja moneen kertaan korostettu kotimaisen uusiutuvan energian käytön lisäämistä. Valitettavasti kuitenkaan puheet ja hallituksen teot eivät näytä kohtaavan. Kotimaisen energian lisäämisen sijaan hallitus on lisännyt politikoinnillaan kivihiilen tuontia.

Soistamme on turvetuotantokäytössä alle 1 prosentti. Sateisina kesinä tuo vähäinen tuotantoalueiden määrä kostautuu sillä, että emme yksinkertaisesti sadekuurojen välissä kykene nostamaan riittävästi polttoainetta talven varalle. Tämä on ongelma, jota korjataan sitten kivihiilen tuonnilla. Ongelma poistuisi, mikäli turvetuotantoon otettaisiin nykyistä enemmän alueita. Näin laajemmilta alueilta olisi mahdollista nostaa nykyistä enemmän turvetta, mikä osaltaan luonnollisesti vähentäisi kivihiilen tuonnin tarvetta.

Omassa puheenvuorossaan ministeri Vapaavuori totesi: "Turpeen luvitus on mennyt sangen hitaasti eteenpäin." Jäin pohtimaan ministerin sanoja ja kuuntelin, kun edustaja Oinonen kysyi ministeriltä, mistä tämä hitaasti eteneminen johtuu. Ministeri vastasi, että hallitusohjelmaan on kirjattu turpeen tuotannon vähentäminen. Mielestäni onkin aihetta kysyä, mikä on hallituksen linja ja mikä on hallituksen tahto. Puheiden perusteella tuntuu siltä, että osa sixpackistä on kotimaisen energian kannalla ja osa vastustaa sitä. Hallituspuolueiden kiistellessä energiakannastaan tulvii koko ajan kivihiiltä suomalaisiin lämpölaitoksiin, ja mielestäni tässä energiaratkaisussa ei ole voittajia vaan pelkästään häviäjiä. Hallitus näyttää olevan oman ohjelmansa vanki, koska mitään, mitä Säätytalolla on sovittu, ei muuteta, vaikka kaikki järkisyyt huutaisivat muutoksen puolesta.

Arvoisa herra puhemies! Kataisen hallitusohjelman orjallinen noudattaminen tulee Suomen kansalle erittäin kalliiksi.

Edustaja Hautala totesi omassa puheenvuorossaan puurakentamisen tärkeydestä ja merkityksestä myöskin tälle ilmastostrategialle. Itse hirsitalossa asuvana puhun lämpimästi puurakentamisen puolesta. Tällä hetkellä ollaan ottamassa käyttöön niin sanottua CLT-tekniikkaa eli cross-laminated timber -tekniikkaa, jolla puuta liimaamalla ristiinlaminoidaan seinäelementtejä. Nämä seinäelementit tuotetaan sisällä tehdashalleissa, ei tule rakennusaikaista kosteutta, ne ovat kustannustehokkaita ja erittäin mittatarkkoja. Meillä Suomessa on puuraaka-ainetta, meillä Suomessa on kyky ja osaaminen valmistaa näitä elementtejä. Meillä on myöskin elementtien käyttämiseen ilmeinen tarve. Puuelementti on yksi parhaimmista vaihtoehdoista talon runkorakenteeksi. Jos asiaa tarkastellaan vielä vaikkapa maan-järistysalueella, niin ristiinlaminoitu puuelementtitalo pysyy pystyssä vielä siinä vaiheessa, kun maanjäristys sortaa perinteisellä tekniikalla tehdyn tiilitalon.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Hongisto piti niin jykevän puheen puurakentamisen puolesta, että on mainittava, että olen samaa mieltä.

Debatissa jo nostin esille tämän kysymyksen, mikä jatkuvasti tässä energia- ja ilmastopolitiikan yhteydessä tulee esille. Täällä suojellaan ilmastoa niin paljon, että me saastutamme sitä. Täällä rasitetaan suomalaista teollisuutta niin paljon, että se lähtee täältä pois. Näin Suomen hallitus saastuttaa ilmastoamme.

Se, missä Suomen hallitus voisi tehdä jotain varsin määrätietoista ja pitkäjänteistä työtä, olisi se, että turve määritettäisiin uudelleen uusiutuvaksi energiaksi — vaikkakin se on hidasta, uusiutuvaa se on. Tämä todellisuus pitäisi ladata tuonne Rysselin herrojen kaaliin, ja kun siellä nyt on markkinoimassa käyty milloin mistäkin syystä, niin tämä on yksi todella iso asia, mitä Suomen hallituksen pitäisi tehdä.

Turvetuotanto ja puun käyttö eri muodoissaan energiantuotannossa ovat avainasemassa siinä, miten me saamme energiaomavaraisuutta ja jopa kauppatasettamme korjattua. Tässä kohtaa tulee vastaan hyvin usein se, että soita halutaan suojella ja että soita ei ole. Tämän isänmaamme nimi on Suomi, ja väitetään, että suo-alkuliite viittaa siihen, että täällä on soita. Niitä on paljon, vaikka julkisuudessa hyvin usein pyritään muodostamaan sellainen kuva, että meillä ei ole soita. Ja on totta, että tiettyjä koskemattomia soita pitää suojella ja jättää ne luonnonvaraan, mutta on muistettava myös se, että suot uusiutuvat. Eli kun se on uusiutuva energianlähde, niin myös suot uusiutuvat ja antavat luonnolle mahdollisuuden kehittyä uudelleen entiselleen ja samalla rikastuttaa esimerkiksi eläinkantaamme. Tämä puoli jää unohduksiin hyvin usein näistä asioista keskustellessa.

Toinen energiamuoto, mikä on hyvin ristiriitainen, on tämä tuulivoima. Tuulivoiman eri ongelmia ja näitä haittoja vähätellään jatkuvasti, kun taas sitten hyötyjä ja erityisesti tuulivoiman saamia tukia liioitellaan aivan tolkuttomasti, voisi sanoa jopa näin. Tuulivoimalla on kiistatta oma paikkansa, mutta tästä vääristelystä johtuen se saa aivan liikaa huomiota osakseen, ja näitä ongelmia, mitä siihen kiistatta liittyy, ei oteta riittävästi huomioon. Tässä kohtaa olisikin syytä miettiä näitä tukia, että pitääkö niitä tukia purkaa ja poistaa ja niitä tavoitteitakin, että mylly on joka niemennotkossa, vähän korjata uudelleen, koska tämä tukimäärä asettaa eri energiamuodot eriarvoiseen asemaan. Suomessa, missä nyt näinä kuukausina on odotettavissa, että täällä on maassa lunta ja pakkasta, sitä energiaa tarvitaan.

Jos me tahdomme halvemmaksi energiaa, mitä me kiistatta tahdomme, niin verojen vähennys olisi se luonnollinen tie antaa tasapuoliset etenemismahdollisuudet eri energiamuodoille. Halvasta energiasta hyötyvät sekä kotitaloudet, jolloin ostovoima lisääntyy, että teollisuus, jolloin saamme työpaikkoja ja kilpailukykymme kasvaa ja vienti vetää. — Jäi sen verran, arvoisa puhemies, puhumatta vielä, että otanpa toisen puheenvuoron.

Arto Pirttilahti /kesk:

Arvoisa puhemies! Todellakin, Suomen energian kotimaisuusaste on vain 30 prosenttia, ja meillä on tavoitteena nostaa sitä ylöspäin. Yhtä lailla meidän keskustan esityksessä on, että sen pitäisi olla vähintään 50 prosenttia vuonna 2030, yhtä lailla siinä tulisi olla uudistuvaa energiaa 50 prosenttia. Tätä kautta me saisimme laskettua kokonaispäästöjä noin 50 prosenttia.

Miten siihen päästään? Meillä on tällä hetkellä aika hyvä energiapaletti Suomessa. Meillä on siellä ydinvoimaa, ja sitä tarvitaan vielä lisää, jotta turvaamme sillä teollisuuden sähkönsaannin myös tulevaisuudessa. Toivon, että nämä luvat, mitkä siellä ovat, tulee käsiteltyä ja saadaan myös rakennettua kuntoon se ydinvoima, mitä tällä hetkellä on Suomessa.

Me tarvitsemme bioenergiaa, me tarvitsemme siihen puuta. Meidän metsämme kasvavat noin 100 miljoonaa kuutiota vuodessa, ja tällä hetkellä me käytämme energiaan noin 13 miljoonaa. On arvioitu, että hyvinkin voimme nostaa sen 20 miljoonaan kuutioon vuodessa, mutta itse katsoisin, että se ei pelkästään olisi polttoon menevää puuta. Meidän tarvitsee tehdä siitä myös nestemäisiä biopolttoaineita liikenteeseen, ja sitä kautta me voimme vahvistaa myös liikennepolttoaineitten käyttöä. Me tarvitsemme siinä turvetta, vaikka tässä nykyhallituksen linjassa tämä turve onkin jonkinlainen kirosana. Sen verotusta nostetaan, sen luvitukset ovat heikossa jamassa tällä hetkellä. Edellisessä puheenvuorossa esitinkin sitä, pitäisikö meidän lupien nopeuttamiseksi poistaa ely-keskuksilta valitusoikeus, että meillä olisi yksi valitusporras vähemmän siinä mukana. Viranomainen toisen viranomaisen päätöksestä menee valittamaan — onko se oikea tie tehdä tätä Suomea myös bioenergian puolella? Ei, eikä ole myöskään turvetuotannon osalta.

Vesivoima oli tuossa selonteossa aika heikolla osalla. Omasta esityksestäni siihen saatiin, jopa mietintöön kirjattua, pienvesivoima. Suomi on rakennettu vesivoimalla. Suomen teollisuus on noussut, Suomen metsäteollisuus on noussut vesivoiman varteen. Itse tulen Mäntästä: joku tamperelainen apteekkari aikanaan lähti ylämäkeen ja sai sieltä edullista energiaa ja voimaa. Yhtä lailla Nokia, yhtä lailla Valkeakoski, nämä alueet ainakin meidän Keski-Suomen, Pirkanmaan vaiheilla ovat nousseet juuri vesivoiman avulla. Minkä takia sitä ei haluta myös lisätä? Itse olen ollut laittamassa pienvesivoimaa. Meillä on hyvin paljon vanhoja myllynjalkoja niissä kohteissa, missä ei tuulivoimaa voida käyttää, ja siellä voidaan myös vesivoima hyödyntää. Näen pienvesivoiman yhtenä voimavarana tähän tulevaan energiamiksiin.

Mutta mitä sitten hallitus puhuu? Hallitus puhuu mukavia, ja kun rakennepaketissa luetaan vielä sitten tämä ympäristölle haitallisten tukien lista, niin siellä ei ainakaan ole mitään toimenpiteitä siihen, että turpeen verotusta yhtään helpotettaisiin tai muutenkaan tämän kotimaisen bioenergian tämänhetkistä kehitystä tuettaisiin. Eli tuen täydellisesti niitä nopeita toimenpiteitä, mitä keskustan esityksessä on.

Vielä muutama sana, arvoisa puhemies, tähän yhteistyöhön. Me emme siis ole yksin, Suomi tässä Euroopassa, ja me olemme hyvässä yhteistyössä energiamarkkinoiden suhteen Pohjoismaiden kanssa. Me olemme pohjoisia maita ja meillä on vahvuuksia omalta osaltamme. Näen, että meidän tulisi tiivistää yhteistyötä ennen kaikkea vielä tämän energian osalta. Yksi vahva linjaus on juuri tämän metsäenergian saaminen ja siinä olevan lainsäädännön — sen, mikä tällä hetkellä on EU:ssa — helpottaminen.

Meidän tulisi olla Pohjoismaitten kanssa yhteistyössä ja vahvasti proaktiivisempia eli viedä komission päätöksentekoon näitä pohjoismaisia toimintamalleja ja myös sitä energiapohjaa, tietoutta, miten me tällä hetkellä hyödynnämme muun muassa vesivoimaa ja metsäenergiaa. Tämmöisellä aktiivisella otteella, että ei tultaisi vain meille sanomaan, miten meidän täytyy toimia, me voimme viedä tätä pohjoismaista sähkömarkkinaesimerkkiä ja myös tätä meidän bioenergiakehitystämme hyvinkin voimakkaasti Euroopan suuntaan.

Arvoisa puhemies! Tällä selonteolla kai meidän täytyy nyt sitten edetä. Toivon menestystä sille Tiekartta 2050 -työryhmälle täydestä sydämestäni, että me saisimme siihen selkeämmät tienviitat ja sellaiset tienviitat, mitkä sanovat tuleville hallituksille, myös tälle hallitukselle: tehkää näitä toimenpiteitä, menkää tämän tien mukaisesti, niin me saamme Suomesta omavaraisen energian ja myös puhtaamman energian Suomen.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkariselle haluan selvittää, että en tietenkään ole tuulivoimarakentamista vastaan, mutta miltei 200 metriä korkeiden tuulivoimaloiden sijaintipaikka tulevaisuuden kannalta on tärkeä. Jos 450 metrin päähän asutuksesta rakennetaan voimala ja lähes 800 asukasta on eri mieltä adressissaan, pitäisi sijaintipaikkaa silloin muuttaa — esimerkiksi Uudessakaupungissa on näin — koska voimalahyödyt eivät realisoidu, jos myllyn toimintaa pitää rajoittaa asukkaisiin kohdistu-vien haittojen takia. Tämä on yksi asia.

Ja en sanonut puheessani, että ulkolaisia voimalayrittäjiä on suosittu, vaan näin: "Ulkolaisten tuulivoimayrittäjien suosiminen suhteessa kotimaisiin yrittäjiin pitää punnita tarkasti." Kun yritys rakentaa tuulivoimalan, tärkeitä asioita ovat toimintavarmuus, yrityksen todennäköinen tavoitettavuus 25—40 vuoden jälkeen, kun alkaa tuulivoimalan purku, ja tietenkin kustannusasiat sekä työllistävä vaikutus.

Laila Koskela /ps:

Arvoisa puhemies! Energia- ja ilmastostrategian kannalta meidän tulisi ensisijaisesti kiinnittää enemmän huomiota energiansäästöön, jota tulisi myös tukea. Tuulivoimaloille on varattu tänä vuonna noin 73 miljoonan euron tuet. Tämän lisäksi sähkönsiirtoverkon lisääminen tuulivoiman varalle on jo nostanut kuluttajien sähkölaskua. Vähiten ansaitsevat kärsivät tästä eniten. Näin ollen nykyisellään valtion tuki tuulivoiman rakentamiselle on liian runsas, mistä on osoituksena, että tuulivoimahankkeita oli marraskuussa 2012 valmisteilla jo lähes 9 000 megawatin edestä. Tämä on johtanut kilpailuun yhtiöiden välillä tuulivoiman rakentamisessa mahdollisimman nopeasti parhaille paikoille. Nopea rakentaminen takaa tuulivoimayhtiöille pääsyn pikaisesti korkeamman tuotantotuen piiriin eli niin sanotun syöttötariffin piiriin, joka on 105 euroa 30 senttiä megawattitunnilta vuoden 2015 loppuun asti ja sen jälkeen 83 euroa 50 senttiä megawattitunnilta 12 vuoden ajan voimalan käyttöönotosta.

Suunnitelmissa tulisi myös tähdentää, miten lähelle asutusta näitä tuulivoimaloita saa rakentaa. Nykyisellään yli 200 metrin pyyhkäisykorkeuteen yltävän suurvoimalan saa rakentaa jopa 300—400 metrin etäisyydelle ihmisten asunnoista tai kesämökeistä.

Puun käyttöön perustuva bioenergia on Suomelle luontaisinta. Poikkeuksellisen metsäisessä maassa Suomelle luontaisinta on kehittää puuhun perustuvaa bioenergiaa. Nyt jo valtava metsien puuvaranto, 2 300 miljoonaa kuutiometriä, kasvaa jatkuvasti, eikä muuta massakäyttöä sille ole näköpiirissä. Puuta poistuu vuosittain vain alle 70 prosenttia vuotuisen kasvun määrästä. Puuraaka-ainetta käyttäviä voimalaitoksia lämmön- ja sähkötuotantoon tulisi tukea. Tämä toisi maaseudulle myös pysyviä työpaikkoja energiapuun korjuuseen ja kuljetukseen.

Myös paikallisen aurinkoenergian tukeminen on Suomessa täysin taikka liian vähän hyödynnettyä. Esimerkiksi Lappeenrannassa on yhtä paljon aurinkotunteja vuodessa kuin Frankfurtissa Saksassa, jossa aurinkoenergiaa käytetään hyväksi aivan toisella lailla kuin meillä Suomessa. Ilmaston kannalta meidän tulisi tukea ensisijaisesti saasteetonta energiaa.

Arvoisa puhemies! Turpeen tuotantoon tulee kiinnittää erityisesti huomiota ja huomioida ensisijaisesti nämä seikat: Vaikka olenkin sitä mieltä, että turpeen tuotantoa tulee lisätä, se tulee tehdä vastuullisesti, sillä turpeennosto on pilannut satoja järviä ja kokonaisia vesistöjä. Valvonnan asialliset työkalut puuttuvat. Turvetuotannon vesisuojelulle ei ole asetettu puhdistustehovaatimuksia. Tähän tulisi asettaa selkeät päästörajat, kuten muidenkin teollisuudenalojen suhteen on tehty. Valvonta ja työkalut puuttuvat. Vapon lanseeraama BAT-teknologia rakentuu vanhoille turvekentille ja tarkoittaa käytännössä onnettomia lätäköitä ja kannokkoja, joiden läpi kuivausvedet johdetaan. Vapo on ilmoittanut luopuvansa tuotannosta alueilla, joille ei ole kunnollisia puhdistusjärjestelmiä rakennettu. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut missään.

Uusiutuvaa energiaa tulee tukea ja tuottaa hajautetusti. Myös maalämmön osuutta tulee lisätä. Tämän voisi myös jo kaavoituksessa ottaa huomioon lämmitysmuotona ja hyödyntää sitä enemmän.

Mika Kari /sd:

Arvoisa herra puhemies! Suomalaisessa energiatuotannossa on vuoden 2013 aikana tapahtunut merkittävä kivihiilienergian osuuden kasvu energian kokonaistuotannosta. Vastaavasti kotimaisen biomassan käyttö energiatuotannossa on vähentynyt. Syynä on muun muassa kivihiilen maailmanmarkkinahinnan voimakas lasku johtuen matalasuhdanteen aiheuttamasta alhaisesta kysynnästä ja päästöoikeuksien alhaisesta hinnasta. Samaan aikaan turpeen ja biohakkeen hinnat ovat nousseet. Hallitus on vähentänyt biomassan energiakäytön aiempaa veronalennusta, mikä on vaikuttanut keskeisesti siihen, että ulkomaalaisen kivihiilen käyttö on monella alueella tullut biohaketta edullisemmaksi. Ulkomaista kivihiiltä kuljetetaan nykyään kasvavia määriä satamista kumipyörillä ja junilla sisämaahan poltettavaksi. Kivihiilen kasvava käyttö vähentää kotimaista energiaomavaraisuutta eikä luo uusia kotimaisia työpaikkoja.

Pidän tärkeänä kotimaisen uusiutuvan energiatuotannon laajentamista, ja samaan aikaan tulee investoida uusiutuvan energian tuotantomuotojen tutkimustyöhön. Uusiutuvan energian tuotannon tutkiminen on innovointia, josta onnistuessaan tulee myös hyviä vientituotteita maailman energiamarkkinoille. Kotimainen osaaminen uusiutuvan energian tuotannon saralla on jo nyt varsin korkeaa tasoa, mutta tässä kilvassa kirkkaimmat mitalit saavat ne maat, jotka pystyvät tuotteistamaan uusiutuvan energian tuotannon ja energian talteenoton vientituotteiksi. Tällä vahvistetaan kotimaista taloutta ja vähennetään energiantuotannosta syntyvää ympäristörasitusta.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa puhemies! Aivan kuten edustaja Kari totesi, hallituksen fossiilivoimat muuttivat energiapolitiikkaa ja nyt kivihiililaivoja seilaa Itämerellä tungokseen asti. Itse asiassa tammi—syyskuun aikana kivihiilen tuonti on lisääntynyt 47 prosenttia, ja se on hälyttävää.

Mikäli tuonnin sijaan tuottaisimme käyttämämme energian omista paikallisista lähteistä kestävällä tavalla, voisi kauppataseemme vahvistua nopeastikin 2—3 miljardia euroa. Siksi odotukset tätäkin strategiaa kohtaan olivat suuret, mutta täytyy sanoa, että hallituksen puheet ovat katteettomia siihen nähden, mitä teot ovat. Hallitus lupaa strategiassaan, että turpeen kilpailukyky kivihiileen verrattuna turvataan. Tämä ei todellakaan ole totta. Ihmettelen, miksi sitä kivihiilen verotusta ei nosteta niin, että kaikkien kotimaisten polttoaineiden kilpailukyky paranisi.

Ihmettelen samalla, miksi hallituksella on kanttia muuttaa energiatukia niin, että puun kilpailukyky chp-laitoksissa heikkenee. Jos hallituksella on jotakin turpeen esimerkiksi vesistöpäästöjä vastaan, tehtäköön sitä varten lainsäädäntöä, että nämä vesistöpäästöt saadaan eliminoitua — näinhän tehtiin metsäteollisuudessa 70—80-luvulla — eikä tehdä niin, että kielletään koko turpeen käyttö ja samalla estetään muunkin kotimaisen energian vahva nousu. Keskustan 50—50—50-linja on pitkän tähtäimen edistyksellinen ja rohkea strategia. Toivoisin, että yhteinen parlamentaarinen työryhmä ottaa tämän keskustan strategian ohjenuorakseen, sillä sillä saamme kasvua ja työpaikkoja Suomeen.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Hyviä puheita. Jäin tuulivoiman jälkeen siihen kohtaan, missä minulla lukee täällä "LNG-terminaali". Kuten edustaja Kalmari tuossa totesi, niin hallituksen toimet ovat olleet kyllä hieman sekavia, ja ikäväksemme on tänne tämä rikkidirektiivikin tullut, vaikkei sitä nyt ihan tämän hallituksen piikkiin voi laittaa. Joka tapauksessa tämän seurauksena meidän on pohdittava tarkkaan, mihin ja miten me tuomme tämän LNG:n Suomen markkinoille. Se on näistä meriliikenteen liikennepolttoaineista ehkä se, mikä tulee olemaan nimenomaan se tärkein. Ainakin näillä näkymin näyttää siltä. Mutta LNG tulee olemaan myös maan puolella olevien teollisuuslaitosten energiamalli, joka on hyvin nousevassa ja merkittävässä asemassa, mutta tässä pitää nimenomaan tämä maantieteellinen sijainti katsoa erittäin tarkkaan.

Liikennepolttoaineita on tulevaisuudessa varmasti muitakin, ja esimerkiksi vetyautot, biokaasuautot, tämmöiset varmastikin jossain vaiheessa tulevat yleistymään. Muun muassa sähköautot siinä vaiheessa, kun akkuteknologia vielä kehittyy, tulevat olemaan merkittävä liikennemuoto, ja myös jos muissakin tekniikoissa tai energiamuodoissa saadaan sähköä säilöttyä joihinkin akkuihin, niin se helpottaa sitten aina kokonaisuudessa.

Aurinkoenergia on yksi, mikä todennäköisesti tulee koko maailman mittakaavassa nousemaan. Minä näkisin siinä myös semmoisen vientimahdollisuuden. Jos suomalaiset pystyvät täällä kehittämään semmoisen aurinkoenergiamuodon, mikä täällä kylmissä olosuhteissa toimii erittäin hyvin, niin silloin siinä on yksi valmis iskulause ja vientilause: maailmalle aurinkoenergia, tämä toimii myös täällä Pohjolassa.

Tässä pientuotantomallissa, mitä tässä perussuomalaiset ovat peräänkuuluttaneet, omakotitalojen katoilla löytyy tilaa paneeleille ja auringon energian talteen ottamiseen. Tämä hajautettu tuotanto on myös siinä suhteessa merkittävä, kun nyt on näitä myrskyjä ollut ja sähkökatkoja tulee, että aina jos pienessä kyläpahasessa löytyy energiakennoja, pieniä tuulivoimaloita, polttolaitoksia, mitä tahansa vesivoimaloita, niin se energian tulo ei katkea isonkaan puun kaaduttua sähkölinjojen päälle. Yleensäkin tämmöiseltä paikalliselta tuotannolta pitäisi ottaa niitä esteitä pois ja pitäisi ennemminkin edistää. Hevosenlannan poltto on yksi esimerkki juuri tästä, mistä olisi järkevä poistaa niitä esteitä, mitkä estävät tämän vielä.

Kaikissa energiamuodoissa on kuitenkin se yksi asia, että energiaa ei tuoteta jatkuvasti samalla mittakaavalla kuin sitä kulutetaan. Näin ollen tarvitaan niin sanottua säätövoimaa, ja vesivoima on tässä paras mahdollinen vastaus tähän. Sitä pitää edelleen kehittää, edelleen nostaa tehokkuuksia, mutta samalla kun muistamme, että meillä on tämä ympäristö, mitä me haluamme suojella, niin vesivoimaloiden yhteydessä on myös sitten kiinnitettävä näihin kalaportaisiin huomiota. Eli mennään energian kautta, mistä edellisessä puheessani aloitin, ja palataan siihen, että meidän pitää kunnioittaa luontoa ja ympäristöä, missä me asumme. Meillä on maapallolla vain yksi ilmasto, jossa koko tämä globaali kokonaisuus ratkaisee, onko se puhdasta vai ei.