Hanna Mäntylä /ps:

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset suhtautuvat suurella varauksella nyt käsittelyssä olevan potilasdirektiivin toimenpanoon esitetyllä aikataululla ja valmistelulla. Katsomme, että esitys on monestakin syystä liian keskeneräinen, jotta se tulisi hyväksyä.

Ensinnäkin esitys on jo lähtökohtaisesti suomalaisia eriarvoistava. Ulkomaille hoitoon hakeutuvalla suomalaisella on oltava mahdollisuus ensin maksaa hoitonsa, jonka jälkeen hän voi hakea korvausta jälkikäteen Kelasta. Näin ollen tämä tulee olemaan uusi ja valinnanvapautta lisäävä palvelumuoto nimenomaan hyvätuloisille kansalaisille, joilla valinnanvapautta on jo nyt.

Suomessa eriarvoisuus kasvaa kaikilla mittareilla tarkastellen. Hyvätuloiset ja työssäkäyvät saavat jo nyt nopeasti ja kattavasti terveydenhuoltoa joko yksityiseltä sektorilta tai työterveyshuollon kautta. Sen sijaan pienituloiset, kuten esimerkiksi työttömät ja vanhukset, ovat täysin julkisen sektorin palvelujen varassa. Suomessa ollaan tällä hetkellä suuressa rakenteellisessa sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksessa, ja ennen kaikkea julkinen terveydenhuolto vaatisi vahvasti toimia, joilla sitä kyettäisiin vahvistamaan. Pidämme aiheellisena uhkakuvana, että kansalaisten yhdenvertaisuus ja julkisten terveyspalveluiden saatavuus voivat vakavasti vaarantua entisestään, jos ja kun kustannukset tulevat nousemaan rajat ylittävän terveydenhuollon myötä, kun varoja joudutaan vähentämään kansallisten terveyspalveluidemme tuottamisesta ja kehittämisestä. Tämä kostautuu pahimmillaan juuri pienituloisille ja tulee lisäämään kansalaisten terveyseroja.

Arvoisa puhemies! Esityksessä on myös suurena epävarmuustekijänä se, miten paljon suomalaisia terveyspalveluja jatkossa käytettäisiin ja kuinka paljon siitä tulisi aiheutumaan Suomelle lisää erilaisia kustannuksia. Perussuomalaiset pitävätkin todella kyseenalaisena sitä, että asumisperusteinen terveydenhuoltojärjestelmämme — sekä muilla hallituksen esityksillä koko sosiaaliturvajärjestelmäkin — ollaan avaamassa koskemaan yhä useampaa ulkomaalaista, eikä enää vain EU:n kansalaisia, vaan myös kolmansista maista saapuvia kansalaisia.

Perussuomalaiset eivät tällaista kehitystä ja suuntaa hyväksy. Katsomme, että ulkomaisten potilaiden hoitoon ottamista julkiselle sektorille on voitava jatkossakin rajoittaa. Julkisen terveydenhuoltomme on oltava ensisijaisesti oman maamme kansalaisille tasavertaisesti saavutettavaa, ja sen avulla on turvattava laadukas ja pikainen hoitoon pääsy myös niille, joilla ei ole varaa yksityislääkäreihin, saati mahdollisuutta työterveyshuoltoon.

Arvoisa puhemies! Tilanteessa, jossa suomalainen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä rahoitusmalleineen sekä kuntasektori ovat rakennemuutoksessa, pidämme todella kyseenalaisena tämän esityksen hyväksymistä. Esitetyt lakimuutokset asettavat terveydenhuollolle suuria ja ennakolta vaikeasti arvioitavia haasteita ja epävarmuustekijöitä. Perussuomalaiset haluavatkin kiinnittää vahvasti huomiota siihen, että tällä hetkellä kansallisen sosiaali- ja terveydenhuoltomme tulevaisuuden malli on käytännössä täysin auki eikä rakenneuudistuksen aikataulusta ole selkeää tietoa, puhumattakaan rahoitusmallista.

Vastuunjako kuntien ja valtion tehtävien hoidon sekä rahoituksen välillä on täysi mysteeri, samoin kuin se, millaisia palveluja ylipäätään tulevaisuudessa voidaan ja aiotaan suomalaisille turvata. Näin ollen myös tässä esityksessä jää täysin epäselväksi, millaista kansallista palveluvalikoimaa ylipäätään ollaan tulevaisuudessa luomassa. Tiedämme, että tulossa on vakavia heikennyksiä siihen, millaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa Suomessa tarjotaan tulevaisuudessa. Sitä enteilee myös vahvasti hallituksen niin sanottu rakennepaketti, joka lienee vasta alkusoittoa tulevaisuuden säästöille. Sitäkin vasten peilaten tämä esitys on kestämätön tällä valmistelulla ja vaikutusarvioinnilla.

Perussuomalaiset haluavat muiden edellä mainittujen epäkohtien lisäksi lopuksi tuoda esiin, että myös perustuslakivaliokunta piti esitystä ongelmallisena useammastakin syystä. Kaikki edellä esitetty huomioiden pidämme esitystä liian keskeneräisenä, jotta se voitaisiin hyväksyä. Jotta päätöksenteolle eduskunnassa olisi riittävät perusteet, tulisi ensinnäkin esityksen kustannusvaikutuksista olla tarkempaa tietoa. Oleellisia ovat myös palveluvalikoimaan liittyvät perustuslaillisetkin kysymykset sekä uuden toimielimen perustamiseen ja toimivaltaan liittyvät tekijät. Katsomme, että lain toteutumisen seurantaan ja sen vaikutusten arviointiin tarvitaan tarkka seuranta ja suunnitelma, jolle on asetettava tiukka aikataulu, jos laki aikanaan astuu voimaan. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitellun rakenneuudistuksen rahoitusmalleineen on mielestämme oltava selvillä ennen kuin tästä laista voidaan kansallisesti päättää.

Perussuomalaiset tulevatkin asian jatkokäsittelyssä esittämään, että lakiehdotukset hylätään.

Johanna Jurva /ps:

Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä olevalla hallituksen esityksellä pannaan täytäntöön EU:n potilasdirektiivi, jonka tavoitteena on edistää potilaiden liikkuvuutta ja valinnanvapautta sekä terveydenhuollon palvelujen tarjoamisen vapautta.

Perussuomalaiset ovat kuitenkin huolissaan lakimuutoksen asettamista suurista ja ennakolta vaikeasti arvioitavista haasteista, joita terveydenhuoltoon tulee kohdistumaan. Tämän vuoksi jätimme valiokunnassa mietintöön vastalauseen, jossa nostamme esille epäkohtia, joihin tulee kiinnittää huomiota sekä joiden perusteella esitämme hallituksen esityksen hylkäystä. En lähde niitä tässä toistamaan, koska edustaja Mäntylä toi puheenvuorossaan kattavasti esille perussuomalaisten näkemyksen tulevan lain mahdollisista vaikutuksista ja epäkohdista.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä pannaan täytäntöön EU:n potilasdirektiivi, jonka tarkoituksena on selkeyttää toisessa jäsenvaltiossa terveydenhuoltopalveluja käyttävien potilaiden oikeuksia. Direktiivi velvoittaa korvaamaan vain sellaisen ulkomailla saadun hoidon, joka on potilaan kotimaassa korvattavaa ja kuuluu sen terveydenhuoltojärjestelmän piiriin. Direktiivin tavoitteet ovat sinällään hyvät: edistää potilaiden liikkuvuutta ja valinnanvapautta sekä terveydenhuollon tarjoamisen vapautta.

Esitys toteuttaa osaltaan hallitusohjelman tavoitteita potilaan valinnanvapauden lisäämisestä ja täydentää ensi vuoden alussa laajenevaa potilaan oikeutta valita hoitopaikkansa. Erityisen positiivinen asia potilasdirektiivissä on se, että nyt voidaan edistää harvinaisten ja erityisen vaati-vien hoitojen tarkoituksenmukaista kansainvälistä keskittämistä. Toisaalta potilaiden liikkuvuus lisää myös mahdollisuuksia tarjota palveluja muista maista tuleville potilaille nykyistä laajemmin. Kokonaisuutena valittu korvausmalli on Suomen oman järjestelmän kannalta paras mahdollinen, ja toivottavasti saamme jatkossakin toimia näin.

Esityksessä lähdetään siitä, että tilapäisesti toisessa EU-valtiossa oleskelun aikana annetun lääketieteellisesti välttämättömän hoidon kustannukset korvataan Suomen julkisen terveydenhuollon vastaavan hoidon kustannusten mukaisesti asiakasmaksulla vähennettynä. Jos henkilöllä on Kansaneläkelaitoksen myöntämä eurooppalainen sairaanhoitokortti, hänen ei tarvitse maksaa muuta kuin oleskelumaan asiakasmaksu. Hoidosta aiheutuneet kustannukset kor-vaa valtio suoraan hoitoa antaneelle valtiolle. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaakin, että Kansaneläkelaitos lähettäisi eurooppalaisen sairaanhoitokortin ilman erillistä hakemusta kaikille siihen oikeutetuille henkilöille.

Muutoin kuin akuuttihoitotilanteissa ulkomaille hoitoon hakeutuva henkilö hakee korvaukset jälkikäteen sairaanhoitokorvauksena samoin periaattein kuin potilaan hakeutuessa kotimaassa hoitoon muualle kuin julkiseen terveydenhuoltoon. Matkat korvataan siihen lähimpään hoitopaikkaan, jossa vakuutetun voidaan katsoa saavan sairausvakuutuslaissa tarkoitetun tarpeellisen hoidon. Se, että alkuvaiheessa hoito ja matkat on maksettava itse ja korvauksen saa vasta jälkikäteen, aiheuttaa sen, ettei kaikilla kansalaisilla ole taloudellisia mahdollisuuksia hakeutua hoitoon muualle. Tässä mielessä esitys ei edistä kansalaisten yhdenvertaisuutta. Toisaalta myös kielivaikeudet ovat monelle todellinen este hakeutua ulkomaille hoitoon.

Haasteena on lisäksi hoidon jatkuvuuden varmistaminen, sillä potilaan vastuulle jää epikriisin hankkiminen hoitavalta taholta ja sen mukanaan tuominen Suomeen. Potilaan varaan jää myös hoidon hankkiminen ja hoitopaikan valinta. Myös mahdolliset potilasvahingot korvataan hoitoa antaneen valtion järjestelmän eikä Suomen potilasvakuutusjärjestelmän mukaan. Suomalaista potilasvahinkolakia vastaava järjestelmä on vain Pohjoismaissa, ja vahinkokorvausten hakeminen on muissa Euroopan maissa aivan erilainen systeemi.

Arvoisa puhemies! Lakiesitykseen kuuluu lisäksi palveluvalikoiman laatiminen. Suomalaiseen terveydenhuollon palveluvalikoimaan kuuluvat lääketieteellisesti perusteltu sairauksien ennaltaehkäisy, tutkimukset sekä taudinmääritys, hoito ja kuntoutus. Palveluvalikoiman on tarkoitus jatkossa toimia sairaanhoitokorvausten korvausperustana. Poikkeuksellisesti voidaan kuitenkin tutkia ja hoitaa potilasta palveluvalikoimaan kuulumattomallakin lääketieteellisellä menetelmällä, jos se on potilaan henkeä ja terveyttä vakavasti uhkaavan sairauden tai vamman takia välttämätöntä.

Palveluvalikoima on erittäin hyvä ajatus, sillä siihen on tarkoitus valita tutkimukselliseen näyttöön perustuvat vaikuttavat hoitomuodot. Tällä hetkellä tällaista palveluvalikoimaa ei varsinaisesti ole lukuun ottamatta Käypä hoito -suosituksia ynnä muita vastaavia. Sosiaali- ja terveysministeriö jatkaa palveluvalikoimaan liittyvää säädösvalmistelua tavoitteenaan antaa nyt käsiteltävän hallituksen esityksen periaatteita noudattava, perustuslailliset reunaehdot huomioon ottava esitys vuoden 2014 aikana. Jatkossa uusi palveluvalikoimaneuvosto täydentää ja uudistaa palveluvalikoimaa.

Palveluvalikoiman tarkoitus on yhtenäistää terveyspalvelujen tarjontaa ja laatua. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö potilaan hoidossa tehtäisi yksilöllisiä hoidon tarpeen arviointeja ja etteikö potilas edelleen saisi terveydentilansa edellyttämää terveyden- ja sairaanhoitoa. Yksittäisen potilaan hoitopäätökset tekee jatkossakin hoitava lääkäri.

Potilasdirektiivin toimeenpano tarkoittaa suurta muutosta terveydenhuoltojärjestelmässämme, ja tämä vaatii erittäin paljon tiedottamista niin kansalaisille kuin terveydenhuollon ammattilaisille ja viranomaisille. Eräs keskeinen tiedottamisen kanava on Kansaneläkelaitokseen perustettava kansallinen yhteyspiste. Sen tarkoituksena on tarjota potilaille tietoa hoitoon hakeutumisesta ja siihen liittyvistä käytännöistä.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Henkilön vapaa oikeus hakeutua hoitoon toiseen Euroopan unionin jäsenvaltioon tai talousalueeseen kuuluvaan valtioon sekä Sveitsiin saaden siitä jälkikäteen korvauksen on uudistus, johon tulee suhtautua kriittisesti ennen kuin huomataan, että Suomi on jälleen maksumiehenä muiden viuluille.

Sama pätee sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisessa. On aivan järjetön ajatus, että mahdollistaisimme suomalaisen työttömyysturvan kolmansista maista tuleville henkilöille siitä huolimatta, että he eivät edes asu Suomessa. Tämähän on oiva houkutin sellaiselle maahanmuutolle, jossa pyritään vain ottamaan kaikki hyöty irti sosiaaliturvastamme ja palveluistamme, jotka suomalaiset veronmaksajat ovat kustantaneet. Ei kuulosta hyvältä järjestelyltä ottaen huomioon vallitsevan taloustilanteen ja työttömyysasteen. Myös halpatyövoimamarkkinat saattaisivat saada entistä enemmän jalansijaa Suomessa. Myös esitetyt arviot siitä, että muutokset koskisivat vain muutamia tuhansia henkilöitä, ovat ylioptimistisia.

Yhdistelmälupadirektiivi on Suomen näkökulmasta myrkkyä. Sen vaikutuksia tulee tarkastella kriittisesti ja nimenomaan kokonaisuutena ottaen huomioon kaikki riskit ja mahdolliset negatiiviset ilmiöt, jotka vaikuttavat haitallisesti hyvinvointiin Suomessa.

Suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän kehittämisessä tulee olla lähtökohtana tuoda tukea, turvaa Suomessa asuville henkilöille eikä olla jonkinlainen hyväksikäyttöpajatso muhkeine ilmaisvoittoineen. Ydinkysymys on, kenen laskut Suomen valtion tulee maksaa suomalaisten veronmaksajien rahoilla.

Kansalaistemme yhdenvertaisuus terveyspalveluissa vaarantuu, jos hallituksen esitys 103 hyväksytään tällaisenaan. Perussuomalaiset ajavat voimakkaasti niitä toimenpiteitä, jotka edistävät kansalaistemme hyvinvointia tasa-arvoisesti. Tämä esitys ei näitä kriteereitä täytä.

Juha Rehula /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Esittelen valiokunnan puheenjohtajan roolissa mietinnön, joka on kyllä hieman eri asia kuin äsken edellisen puhujan, edustaja Elomaan, puheenvuorosta saattoi äkkiseltään ymmärtää. Mutta voi olla, että ymmärryksessä näin hämäläisellä — kun tämä esittelykin tulee hieman myöhässä — on vajavaisuutta tähän aikaan illasta.

Ensinnäkin, arvoisa herra puhemies, ollaan laittamassa täytäntöön EU:n potilasdirektiivi, jonka tarkoituksena on selkiyttää toisessa jäsenvaltiossa terveydenhuoltopalveluja käyttävien potilaiden oikeuksia. Direktiivi velvoittaa korvaamaan vain sellaisen ulkomailla saadun hoidon, joka on potilaan kotimaassa korvattavaa ja kuuluu sen terveydenhuoltojärjestelmän piiriin. Samalla säädetään kaikkia EU- ja Eta-valtioita sekä Sveitsiä koskevista, rajat ylittävään terveydenhuoltoon liittyvistä menettelytavoista ja kustannusten korvaamisesta.

Potilasdirektiivin tavoitteena on edistää potilaiden liikkuvuutta ja valinnanvapautta sekä terveydenhuollon palvelujen tarjoamisen vapautta EU:ssa vahvistamalla potilaan oikeutta saada korvaus toisessa EU-valtiossa annetusta hoidosta samoin perustein kuin kotimaassa. Esitys toteuttaa osaltaan myös hallitusohjelman tavoitetta potilaan valinnanvapauden lisäämisestä ja täydentää terveydenhuoltolaissa säädettyä, ensi vuoden alussa laajenevaa potilaan oikeutta valita hoitopaikkansa. Valinnanvapauden lisääminen ja ulkomaille hoitoon hakeutuminen lisäävät samalla potilaiden vastuuta hoitoonsa liittyvien asioiden selvittämisestä ja järjestämisestä.

Potilaiden liikkuvuuden lisäämisellä voidaan edistää harvinaisten ja erityisen vaativien hoitojen tarkoituksenmukaista kansainvälistä keskittämistä. Kansallisen terveyspalvelujärjestelmän kannalta potilaiden liikkuvuus lisää mahdollisuuksia tarjota palveluja muista maista tuleville potilaille nykyistä laajemmin. Toisaalta kotimaisten potilaiden hakeutuminen hoitoon muihin maihin asettaa uudet haasteet muun muassa hoidon jatkuvuuden turvaamisen ja tarttuvien tautien ehkäisemisen kannalta.

Kuntien osaaminen terveyden- ja sairaanhoidon laskutuksessa on usein puutteellista, ja kuntalaskutuksessa käytettävien hintojen erot sairaanhoitopiirien välillä ovat suuret. Erot kustannuslaskentamenetelmissä ja hoitokäytännöissä vaikeuttavat kustannusvertailuja ja voivat johtaa esimerkiksi siihen, ettei kunta saa todellisia kustannuksia vastaavaa korvausta antamastaan hoidosta. Terveyspalvelujen kansainvälistyminen ja potilaiden valinnanvapauden lisääntyminen edellyttävät palvelujen kustannuslaskennan kehittämistä ja kustannustietoisuuden lisäämistä sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa.

Valiokunta pitää tärkeänä kansallisen terveyspalvelujärjestelmän kehittämistä siten, ettei tarve ulkomaille hoitoon hakeutumiseen aiheudu kotimaisten palvelujen puutteellisuudesta. Valiokunta pitää tärkeänä, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta uudistetaan hallitusohjelman mukaisesti laadukkaiden, vaikuttavien ja oikea-aikaisten palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi. Nyt hyväksyttävä uudistus on osaltaan lisäämässä tarvetta terveydenhuollon rahoituksen tarkasteluun. Valiokunta pitää hyvänä, että hallitus on päättänyt käynnistää laajapohjaisen valmistelun nykyisen sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaisen rahoitusjärjestelmän uusimiseksi. Selvityksen tavoitteena on rahoituksen selkiyttäminen ja sen ongelmien poistaminen sekä osaoptimoinnin mahdollisuuksien vähentäminen.

Arvoisa herra puhemies! Korvausmallista: Pääsääntö on se, että kun potilas hakeutuu hoitoon toiseen jäsenvaltioon, hän saa korvauksen ensinnäkin jälkikäteen Kansaneläkelaitokselta maksettuaan hoidon kustannukset ensin itse kokonaan. Hoitokustannukset korvataan sairausvakuutuslain mukaisesti sairaanhoitokorvauksina, samoin kuin kansallisesti korvataan kustannukset potilaan hakeutuessa hoitoon muualle kuin julkiseen terveydenhuoltoon.

Suomen kansallinen asumisperusteinen terveydenhuoltojärjestelmä ja sen rahoitus poikkeavat useimmista EU-maista. Terveydenhuollon palveluntuottajat eivät yleensä ole muissa EU-maissa jaoteltavissa julkisiin ja yksityisiin, minkä vuoksi kustannuksen korvausperiaatetta ei ole katsottu voitavan sitoa tähän jaotteluun. Hallituksen esityksessä on tuotu esiin useita valmistelun aikana selvitettyjä korvausmalleja, joista on pyritty valitsemaan Suomen terveydenhuoltojärjestelmän perusratkaisuihin sopivin.

Toisekseen tilanteessa, jossa suomalainen henkilö on tilapäisesti toisessa EU-valtiossa, oleskelun aikana annetun lääketieteellisesti välttämättömän hoidon kustannukset korvataan Suomen julkisen terveydenhuollon vastaavan hoidon kustannusten mukaisesti asiakasmaksulla vähennettynä. Pääsääntö on myös se, että valtio korvaa ne kustannukset, jotka aiheutuvat tämän lain täytäntöönpanosta ulkomailla tapahtuvan hoidon osalta.

Mitä sitten on tämän uuden lain piirissä pal-veluvalikoimaan liittyen? Terveydenhuoltolain muutosehdotuksen 7 a §:n mukaan suomalaisen terveydenhuollon palveluvalikoimaan kuuluvat lääketieteellisesti ja hammaslääketieteellisesti perusteltu sairauksien ennaltaehkäisy, sairauden toteamiseksi tehtävät tutkimukset sekä taudinmääritys, hoito ja kuntoutus. Palveluvalikoimaan ei kuitenkaan kuulu sellainen terveyden- ja sairaanhoidon toimenpide, tutkimus, hoito ja kuntoutus, johon sisältyy saavutettavan terveyshyödyn kannalta kohtuuttoman suuri riski potilaan hengelle tai terveydelle tai jonka vaikuttavuus on vähäinen ja jonka aiheuttamat kustannukset ovat kohtuuttomat saavutettavissa olevaan terveyshyötyyn nähden.

Perustuslakivaliokunta katsoi, että potilaan tutkimisen ja hoidon sekä sairausvakuutuslain mukaisen korvattavuuden sitominen palveluvalikoimaan edellyttää sitä, että palveluvalikoima olisi tiedossa ja olisi jo voimassa, kun tämä laki tulee voimaan tulevan vuoden alusta, että tämä tieto olisi mahdollisimman kattavasti.

Perustuslakivaliokunnan lausunto muutti hallituksen esitystä niin, että nyt mennään eteenpäin nykyisten Käypä hoito -suositusten ja käytössä olevien hoitoon ja hoivan arviointiin liittyvien kriteerien mukaisesti tilanteessa, jossa käytännössähän aina sen hoitopäätöksen tekee hoitava lääkäri. Nyt mennään näin niin pitkälle, kunnes meillä on palveluvalikoimaneuvosto, joka sitten tekee nämä päätökset ja rajaukset siitä, mitä kaikkea hoitoa ja hoivaa tämän lain piiriin tulee. Tämä valmistelu tulee viemään oman aikansa, mutta tämä direktiivi ja tämä direktiivin voimaanpano tämän lain kautta tulee voimaan 1.1.2014, ja valiokunta pitää tärkeänä sitä, että tämä laki tulee voimaan, mutta osa tämän hallituksen esityksen tarkoittamaa lainsäädäntöä siis nyt siirtyy siihen saakka, kunnes tuo palveluvalikoimatoimielin toimii ja tekee päätöksiä, jotta pääsemme näiltäkin osin direktiivin edellyttämään tilanteeseen. Valiokunnan ehdottamat muutokset merkitsevät sitä, että terveydenhuollon palveluvalikoima jää alkuvaiheessa ehdotettua enemmän nykyisin sovellettavien lääketieteellisten ja hammaslääketieteellisten käytäntöjen varaan.

Arvoisa herra puhemies! Tiedottaminen on tämän kokonaisuudenkin kannalta merkittävän lainsäädännön täytäntöönpanon osalta merkittävää siksi, että rajat ylittävään terveydenhuoltoon liittyy erittäin paljon tiedon tarvetta sekä kansalaisilla että terveydenhuollon ammattilaisilla ja viranomaisilla. Koska EU:n jäsenmaiden terveydenhuoltojärjestelmät poikkeavat toisistaan, on potilaan kannalta tärkeää, että hän saa asianmukaiset tiedot ulkomaille hoitoon hakeutumisen reunaehdoista ja että terveydenhuollon henkilökuntaa perehdytetään uuteen järjestelmään. Erityisen tärkeää on saada tieto leviämään siitä, mitkä ovat ne asiat, joista korvauksen saa, ja tärkeää on myös se, että tulee mahdollisimman hyvin selko siitä, mitkä nuo korvauksen perusteet ovat.

Kuten jo aiemmin puheenvuorossani totesin, niin valtio vastaa niistä kustannuksista, jotka tähän lain voimaantuloon liittyvät.

Valiokunta pitää kunnallisten terveydenhuollon palvelujen suunnittelun ja mitoituksen kannalta tärkeänä, että kunta- ja kuntayhtymäkohtaisesti seurataan ulkomaille hoitoon hakeutuvien kuntalaisten määrää ja muutoksia kunnan asukkaiden terveydenhuollon palvelujen käytössä samoin kuin ulkomailta Suomeen hakeutuvien potilaiden määrää. Seuranta on tärkeää myös potilaiden oikeuksien ja hoidon saatavuuden toteutumisen arvioimiseksi. Valiokunta ehdottaa tähän seurantaan liittyen lausumaa.

Tähän valiokunnan mietintöön liittyy kaksi vastalausetta, joista täällä jo toinen on ehditty esitellä ja toisen esittely tapahtuu puheenvuoroni jälkeen.

Arvoisa herra puhemies! Tämä on valiokunnan tämän syksyn käsittelyssä olleista asioista, noin 20:stä, kaikkein merkittävin ja tärkein, suurin muutos suomalaiseen sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujärjestelmään.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia valiokunnan puheenjohtajalle perusteellisesta esittelystä. On kysymys suuresta muutoksesta ja haasteista, ja näitä haasteita rajasi vielä selkeästi edustaja Mäntylä.

Hallintovaliokunta on myös antanut tähän asiaan lausunnon ja lähinnä tietysti kuntanäkökulmasta ja muun muassa painottaa sitä, että ulkomaalaisten potilaiden hoitoon ottamista voidaan lain mukaan rajoittaa, mikäli se uhkaa kunnan omien asukkaiden hoitoa esimerkiksi hoitotakuun toteutumatta jäämisen muodossa. Samoin hallintovaliokunta toteaa potilasmaksuista sitä, että niiden perimisessä voi olla hankaluuksia, ne voivat muodostua hankalaksi ja tämän vuoksi tulee sallia ennakkomaksujen periminen. Hallintovaliokunta toteaa myös, kuten sosiaali- ja terveysvaliokunta, että palveluvalikoima on välttämätön työkalu direktiiviä ja sen toimeenpanoa suunniteltaessa.

Samoin on hallintovaliokunta ottanut kantaa Kelan rooliin ja tämän yhteispalvelun perustamiseen Kelan toimesta. Tietysti nyt on kysyttävä sitä, riittävätkö Kelan resurssit ja missä määrin tulee resursoida lisää, ja kun mietitään kustannusten muodostumista, että niistä sitten vastaa viime kädessä valtio. Ymmärsin näin edustaja Rehulan puheesta, että valtio maksaa, mutta ei kai se suinkaan ole valtio vaan sitten me veronmaksajat.

Anu Vehviläinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Pidän tätä näissä oloissa parhaana mahdollisena, mitä nyt pystytään tekemään tämän potilasdirektiivin voimaansaattamiseksi, mikä nyt täällä on käsittelyssä, ja tähän liittyy todellakin keskustan vastalause, jossa on sitten lausuma. Siitä hetken päästä, mutta haluan myös todeta tähän alkuun sen, että kun tässä edustaja Elomaa maalasi aika karun näkymän siitä, mitenkä tämä mahdollistaisi sen, että Suomeen tulee valtavia määriä sitten terveydenhuoltopalveluita hakemaan, niin ne asiantuntijakuulemiset, mitä meillä on ollut, eivät kyllä tue tällaista käsitystä, että Suomi kärpäspaperin lailla vetäisi tänne potilaita hakemaan terveyspalveluita.

Puhemies! Minun huomioni kiinnittyi tässä keskustelussa siihen, että nämä asiantuntijakuulemiset ja julkiset kuulemiset, mitä pidimme, toivat karusti esille sen, että Suomen terveydenhoitojärjestelmä ja erityisesti sen rahoitusjärjestelmä ovat vaikeasti yhteensovitettavissa tämän potilasdirektiivin kanssa. Se ei ole erityinen ongelma, että direktiivi ei ole yhteensovitettava, vaan erityinen ongelma on suomalaisten kannalta se, että meidän järjestelmä ei ole kovinkaan hyvä ja erityisesti tämä rahoitusjärjestelmä, ja keskustan vastalause ja lausuma liittyvät siihen, että pitäisi kiiruusti muuttaa tätä terveydenhuollon rahoitusjärjestelmää yksikanavaiseksi nykyisen monikanavaisen tilalta.

Tässä yhteydessä en voi olla ihmettelemättä sitä, että kun hallitus teki tämän oman rakenneohjelmansa ja julkisti sen viime perjantaina, niin siinä vasta nyt otetaan kantaa siihen, että muodostetaan tämä parlamentaarinen komitea tai työryhmä tekemään tätä rahoitusuudistusta. Ensimmäisen kerran se tuotiin esille jo elokuussa, hallituskin myönsi, mutta koko syksy meni aikaa siihen, että tätä komiteaa ei ole saatu aikaiseksi, ja on pakko kyllä ihmetellä hallituksen hitaita kiireitä ehkä keskeisimmän rakenneuudistuksen aikaansaamiseksi.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Minulla on toinen lakki päässä. Se lakki on sen oppositiopuolueen, keskustan, kansanedustajan lakki, joka kannattaa tämän lain hyväksymistä.

Edustaja Mattila täällä totesi, että kyllä se on veronmaksaja, joka maksaa. Niin on, se on veronmaksaja, joka maksaa, mutta tämän lain valmistelun yhteydessä on ollut erilaisia rahoitusmalleja, joista yksi olisi toteutuessaan tarkoittanut sitä, että kuntien kukkarossa olisi piikki ollut auki ja oltaisiin oltu tilanteessa, joka olisi ollut kovankin kritiikin arvoinen, jos tuo rahoitusmalli olisi toteutunut ja olisi tämän esityksen osana.

Nyt meillä on käsittelyssä kompromissi, jolla päästään eteenpäin. Rumasti jos sanoisi, niin voisi moittia hallitusta toimettomuudesta tässäkin kohdassa, mutta en sano rumasti. Totean vain, että tämän lain osalta, jonka valmisteluun on ollut aikaa direktiivin voimaantulosta lähes kolme vuotta, ovat ensinnäkin tämä valmistelu ja nämä erilaiset rahoitusmallit osoittaneet sen, miten meidän mallimme, meidän suomalainen terveydenhuoltojärjestelmämme, meidän monikanavainen terveydenhuoltojärjestelmämme rahoitus, ei ole aivan vaivatta sopusoinnussa sen tavan ja toiminnan kanssa, joka Euroopassa yleisesti vallitsee.

Tämän direktiivin perustanahan on — ja se on luettavissa ihan riveiltä, ei tarvitse rivien välejä lukea — että tämä on vakuutusperusteisen järjestelmän tulos, ja tätä nyt sitten yritetään parhaan kyvyn ja taidon mukaan soveltaa meidän tilanteeseemme. On ollut valmistelussa neljä eri pohjaa, miten rahoitus tehdään, ja lopputulos on sitten, että on valittu niin sanottu viides malli, jossa nyt sitten maksetaan sairausvakuutuksen korvauksen mukaisesti niistä hoidoista, jotka ovat tämmöistä tavallista terveydenhuoltoa, ja sitten, jos oleskellessaan EU-maassa äkillisesti tarvitsee terveydenhuollon palveluja, on se valtion piikki, joka huolehtii näistä. Näin tämä nyt menee.

Lakiehdotus on siis kannatettava. Se on kannatettava tilanteessa, jossa on välttämätöntä päästä eteenpäin. Tämä esitys on tulossa voimaan 1.1.2014. Itse asiassa me olemme jo hieman myöhässä: se viimeinen eräpäivä näiltä osin on ollut jo menneenä syksynä. Mutta tämän lain voimaantulo tulee osaltaan luomaan painetta palvelujen tarjoajien kykyyn tuottaa palveluja sekä nostaa hoidon ja hoivan laatuvaatimuksia. Jatkossa tulee nykyistä paremmin tietää palvelujen kustannukset. Tässä meillä on paljon opeteltavaa ja opiskeltavaa.

Uudet velvoitteet, jotka ovat samanaikaisesti mahdollisuus, myös vääjäämättä synnyttävät uusia vaatimuksia koko palvelujärjestelmälle ja erityisesti sen rahoitukselle. Tämä paine, joka tulee rahoitusmallia kohtaan, edellyttää toimenpiteitä. Se edellyttää toimenpiteitä, joissa me ensinnäkin voimme jalat tukevasti maan pinnalla olla toteuttamassa tätä direktiiviä — niinhän ei nyt tämän lain jälkeen tapahdu — ja toisekseen tämä meidän monikanavainen rahoitusjärjestelmä on muutenkin paineiden alaisena. Meidän on välttämätöntä päästä näiltä osin valmistelussa eteenpäin.

Potilasdirektiivin valmistelu ja päätöksenteko ovat olleet aikataulujen puristuksessa. Valmistelu on jäänyt ainakin osittain keskeneräiseksi, mitä kuvaavat valiokuntakäsittelyssä tehdyt, perustuslakiongelmista johtuvat muutokset. Rahoitusratkaisu on kompromissi, jolla on mahdollistettu direktiivin täytäntöönpano. Eri vaihtoehdot kuvaavat osaltaan laajemminkin sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitusmalliemme nykytilaa ja tarvetta sekä luovat painetta muutoksiin.

Meillä keskustalla olisi ollut ja on oma esityksemme siitä, miten yksikanavaiseen rahoitusmalliin kotikunta—maakunta-mallin pohjalta voitaisiin siirtyä. Siinä olisi ollut niin haluttaessa toteuttamiskelpoinen ratkaisu, joka olisi tehnyt tästä potilaitten liikkuvuusdirektiivistä ja sen täytäntöönpanostakin huomattavasti helpompaa. Julkiset varat tulee koota järjestämisvastuussa olevalle toimijalle, jolla on nykyiset kuntien valtionosuudet, ennakoitavissa oleva kuntaosuus, asiakasmaksu sekä nykyisistä sv-korvauksista osa sellaiseen rahapussiin, josta tämäkin asia voidaan sitten eteenpäin hoitaa.

Me esitämme toisessa käsittelyssä tähän asiaan liittyvää lausumaa.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Nyt on käsittelyssä yksi laki, mikä on vastaavankaltainen monen muun lain kanssa, mikä aukaisee meidän sosiaali- ja terveyspalveluita rajojemme ulkopuolelle. Tämä kaikki tapahtuu siinä tilanteessa, että meidän oma sote-uudistus on vielä täysin auki ja kukaan ei oikein todellisuudessa tiedä edes, mihin suuntaan se menee, ja kuten rahoituksesta puhuttiin, se on vielä enemmän auki.

Näiden lakiesityksien toinen yhteinen tekijä on niiden tämmöiset seurannaisvaikutukset. Esimerkiksi se, kuinka montaa henkilöä tämä laki koskee, on tehty hieman puutteellisesti, ja on vain arvailuja, että tämä ei koske kovinkaan montaa. Mutta kun se sama lause sanotaan monessa eri kohdassa monen eri lakiesityksen kohdalla, se yhteisvaikutus voi olla jo merkittävä. Tätä kokonaisuutta ei ole seurattu oikeastaan ollenkaan.

Jos lain valmistelu on tällä tasolla, että sen seurannaisvaikutukset ja jopa se, kuinka montaa tämä koskee, ovat näin auki, niin ei tämmöistä lakia voi hyväksyä, vaan siinä pitää valmistella se kokonaisuus huomattavasti perusteellisemmin. Sen takia tämä on ihan selkeästi vain hylättävä tässä vaiheessa.

Mika  Kari  /sd:

Arvoisa herra puhemies! Olen ollut itse hallintovaliokunnan jäsenenä sorvaamassa tästä lausuntoa, ja tässä kun kuuntelin edustaja Elomaan ja nyt hieman edustaja Jalosenkin puheenvuoroa, niin tuli kuva, että joko te uskotte tosiasiallisesti siihen, että Suomesta tulee jonkunlaisen terveysmatkailun pääkohde tai sitten te ette ole lukeneet lausuntoja, ette mietintöä ettekä lakiesitystäkään.

Mielestäni sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Rehula hyvin kuvasi toisaalta niitä kehittämisalueita ja toisaalta sitä hyvää kehitystä, jota tällä lainsäädännöllä saadaan aikaan nimenomaan suomalaisen terveydenhuollon kehittämiseksi. Toivonkin, että edustaja Elomaa erityisesti perehtyy puoluesisarenne hallintovaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Mattilan edellisen puheenvuoron sisältöön koskien niitä kehitysehdotuksia, joita hallintovaliokunta omaan lausuntoonsa tästä asiasta teki.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa puhemies! Kyllä tästä tiedetään, kuinka montaa ihmistä tämä koskee. Tämä koskee jokaista suomalaista, 5,5:tä miljoonaa henkilöä.

Toisekseen, mitä paremmassa kunnossa meidän sosiaalipalvelumme, terveydenhuoltomme — tässä kohtaa nyt erityisesti terveydenhuoltomme — on, sitä vähäisempää tämän lain käyttö on. Täällä valiokunnan mietinnössä on kiinnitetty huomiota yksiselitteisesti, yksimielisesti näiltä osin siihen, että meillä pitää palvelujen olla kunnossa, sellaisessa kunnossa, ettei tarvetta hakeutua ole.

Tässä voi maalata kaikenlaista kauhuskenaariota lähtien siitä, että suomalainen terveyspalveluyrittäjä perustaa filiaalin Tallinnaan, palkkaa suomalaisen henkilöstön ja alkaa roudaamaan väkeä pikalautalla Suomenlahden yli. Näin ei tulle käymään. Se, minkä minä näen tässä uhkana, on, että meidän oma palvelujärjestelmämme on siinä asennossa, että se ajaa ihmiset hakeutumaan toisaalle terveyspalvelujen piiriin.

Toisekseen terveysturismista: Tiedän tällä hetkellä useita julkisen vallan toimijoita, joilla on suunnitelmia oman taloutensa pönkittämiseen tulevaisuuden varalle. Lasketaan tämän direktiivin varaan, että meillä on palvelut niin korkeatasoisia, hinnoiteltu oikein ja hoitotulokset niin hyviä, että hakeudutaan Suomeen hoitoon. En minä voi nähdä, että siinä olisi mitään kielteistä, kunhan huomioidaan se, että ei tule ohituskaistaa, joka laittaa Suomen kansalaiset jonoon, ja sitten tullaan jostakin lentokoneella hakemaan sitä hoitoa.

Voi olla, että itselläni ja perussuomalaisilla on tässä asiassa perustavaa laatua oleva, fundamentaalinen, näkökulmaero, niin kuin varmaan onkin, mutta tämän lain voimaantulo on positiivinen asia, joka luo paineita meidän oman järjestelmän kuntoon laittamiseen.

Merja  Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa puhemies! Tämän lain valmistelu on todella ollut hidasta ja vaikeaa, mutta jokainen, joka on ollut tässä työssä mukana, ymmärtää, miten hankalasta asiasta on ollut kysymys, ja erityisesti tämä rahoitusmallin valinta on ollut vaikeaa. Nyt on todellakin valittu vaihtoehdoista paras, ja mielestäni lopputulokseen voimme olla sangen tyytyväisiä, mutta olen ihan samaa mieltä edustaja Rehulan kanssa siitä, että nyt tämän oman terveydenhuoltomme kehittämistyön on jatkuttava. On todella tärkeää tehdä omasta terveydenhuoltojärjestelmästämme niin hyvä, ettei ihmisillä ole tarvetta hakeutua muualle hoitoon.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Nyt eletään aikoja, jolloin Suomen terveydenhuollon tulevaisuus ratkotaan: miten julkinen terveydenhuolto Suomessa pystyy tarjoamaan kaikille kansalaisillemme yhdenvertaisen hoidon varallisuudesta riippumatta?

Edustaja Rehula ei ilmeisesti näe tässä hallituksen esityksessä mitään suurempia ongelmia. Itse heitin omassa puheessani muutamat skenaariot, koska mielestäni nekin pitää käsitellä, mitä mahdollisesti tämä hallituksen esitys voisi tuoda tullessaan. Käsittelin puheessani myös rajat ylittävää työttömyysturvaa, joka sekin tullee tulevaisuudessa tänne saliin.