Jukka Kopra /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on siis lakialoite 66, joka koskee henkilötietolain 28 §:n muuttamista. Tämän lakimuutoksen tarkoitus on osaltaan estää harhaanjohtavaa markkinointia ja siihen liittyvää, tänä päivänä valitettavankin yleistä yrittäjien ja yritysten huijaamista. Harhaanjohtava markkinointi ja siihen liittyvä vilpillisessä mielessä tehtävä painostaminen ja muunnetun totuuden puhuminen yrittäjiä puijatessa on tänä päivänä varsinkin erittäin yleistä.

Suomen Yrittäjien tekemän tutkimuksen mukaan vain 19 prosenttia yksinyrittäjistä ei ole kohdannut harhaanjohtavaa markkinointia kertaakaan kuluvana vuonna. Tämä tarkoittaa siis, että 81 prosenttia yksinyrittäjistä on tänä vuonna joutunut huijausyrityksen kohteeksi. Useita kertoja vuodessa häiritsevän markkinoinnin kohteeksi on joutunut 55 prosenttia vastaajista ja viikoittain tai vieläkin useammin noin 10 prosenttia yksinyrittäjistä.

Oikeusministeriö puolestaan taas on todennut, että nykyinen lainsäädäntö antaisi yrittäjille suojan huijareita vastaan. Pitää paikkansa, että laissa on menettelyt ja pykälät vilpillistä ja harhaanjohtavaa myyntiä vastaan. Tilanne on kuitenkin käytännössä sellainen, että nykyisen lainsäädännön tunnistamia suojakeinoja voidaan käytännössä toteuttaa vasta sitten, kun oikeudenkäynti on alkanut. Voi siis perustellusti kysyä, kenellä pienyrittäjällä on aikaa ja rahaa aloittaa kallis oikeusprosessi epämääräistä huijaria vastaan, kun pitäisi tehdä töitä ja ansaita elantoaan. Kyse on monesti satasesta tai kahdesta.

Tyypillisesti huijaukset ovat siis tätä luokkaa, ja pienyrittäjän on käytännössä mahdotonta ja jopa järjetöntä istua oikeudenkäynneissä ja maksaa juristipalkkioita. On myös kohtuutonta edellyttää yrittäjiltä tällaista vaivannäköä vain sen takia, että joku muu toimii vilpillisesti. Tässä suhteessa Suomen lainsäädäntö on lähinnä kehitysmaatasoa. Koska omien oikeuksien perääminen on näin raskasta ja hankalaa, seuraa se, että vilpilliset markkinoijat jatkavat huijauksiaan ja käärivät sievoisia voittoja. Väitän, että tällainen on omiaan lisäämään myös harmaan talouden kiertokulkua yhteiskunnassamme.

Todettakoon, että Suomen Yrittäjien neuvojat ovat viime vuosina saaneet kymmeniätuhansia yhteydenottoja ja avunpyyntöjä pienyrittäjiltä, jotka ovat joutuneet pinteeseen näiden epämääräisten luettelo- ja hakemistopalvelukauppiaiden ja muiden harmaalla alueella liikkuvien myyjien kanssa. Tapoja tehdä harhaanjohtavaa markkinointia ja myyntiä on monia. Tärkeimmät keinot harhaanjohtavan markkinoinnin kitkemiseksi tällä hetkellä olisivat lainsäädäntömuutokset ensinnäkin siten, että ostajalla on oikeus saada puhelinmyyntitilannetta koskeva nauhoite haltuunsa kuultavaksi, ja toiseksi kaupan perumisoikeuden säätäminen tietyissä tilanteissa. Tällä lakialoitteella puututaan nyt ensin mainittuun kehittämiskeinoon.

Yksi tyypillisimmistä tavoista siis on tarjota puhelimitse jotain esimerkiksi netissä olevaa hakemistopalvelua ja jälkikäteen väittää, että ostosopimus on kiistatta syntynyt, vaikka yrittäjä ei mielestään ole lupautunut mihinkään. Tyypillistä näissä tapauksissa on edelleen se, että myyjä käynnistää siekailematta rankat ja armottomat perintätoimet, jos laskua ei makseta. Hyvin usein väitetään, että käyty puhelinkeskustelu on nauhoitettu ja että nauhalla ostajan voi kuulla sitoutuvan kauppaan. Kun yrittäjä vaatii nauhaa kuultavakseen, myyjä kieltäytyy antamasta sitä vedoten tuulesta temmattuihin syihin, kuten myyntihenkilön yksityisyyden suojaan tai muuhun humpuukiin.

On tapauksia, joissa huijattu voi puhelimitse kuunnella nauhoitteen mutta ei saa siitä mitään selvää ja silti huijari jatkaa perintätoimiaan. Yhteistä tapauksille on se, että ostajalle tehdään äärimmäisen vaikeaksi ja hankalaksi saada myyjältä faktatietoa tai ylipäätään myyjää kiinni tapahtumaan liittyen. Moni tapauksista päätyy oikeuteen, jolloin oikeuden määräyksellä nauhoite kuunnellaan, todetaan sisältö ja asia yleensä raukeaa. Hyvä niin, mutta tässä pisteessä rahaa on palanut yrittäjältä jo melkoinen summa puhumattakaan kuormitetun oikeuslaitoksemme käyttämästä ajasta ja puhumattakaan siitä yrittäjän käyttämästä ajasta, joka tulisi käyttää työntekoon.

Pahinta asiassa on kuitenkin se, että vain murto-osa pienyrittäjistä jaksaa taistella näitä puijareita vastaan. Moni alistuu ja pulittaa sen pienen summan rahaa päästääkseen asiasta eroon ja voidakseen jatkaa töitä.

Tässä lakialoitteessa ehdotamme siis henkilötietolakiin kirjattavaksi, että rekisterin pitäjän on ilman aiheetonta viivytystä varattava rekisteröidylle tilaisuus tutustua lain 26 §:ssä tarkoitettuihin tietoihin tai annettava tiedot pyydettäessä kirjallisesti taikka, jos tiedot ovat puhelutallenteella, annettava pyydettäessä tallenteen kopio. Tiedot on annettava ymmärrettävässä muodossa. Todettakoon, että nykyteknologia mahdollistaa tämän tallenteen luovuttamisen ja toimittamisen esimerkiksi sähköpostitse käytännössä ilman mitään myyjälle aiheutuvia kustannuksia. Mainittakoon edelleen, ettei tällä lakimuutoksella velvoiteta myyjää perustamaan uutta tallennejärjestelmää vaan ainoastaan reilun pelin hengessä luovuttamaan ostajalle ne tiedot, jotka myyjälläkin itsellään on. Tämä menettely on jo arkipäivää kuluttajakaupassa. Nyt sama toimintakulttuuri tulee ulottaa myös yritysten väliseen kaupankäyntiin.

Arto  Pirttilahti  /kesk:

Arvoisa puhemies! Edustaja Kopra on tehnyt erittäin hyvän lakialoitteen. Tällä hetkellä yrityskentässä on juuri tätä toimintatapaa, ja on hyvä, että tätä lähdetään lainsäädännöllisesti kitkemään. Meillä on runsaslukuinen allekirjoittajajoukko varmaan tälle laki-aloitteelle, ja toivon sille hyvää menestystä valiokunnassa.

Mika Kari /sd:

Arvoisa herra puhemies! Yhdyn samaan toteamukseen kuin tässä edustaja edellä. Kannatan myös tätä edustaja Kopran hyvää lakialoitetta. On oikein, että yrittäjiä suojataan tämäntyyppisen rikollisuuden laittomilta keinoilta, koska tämäntyyppinen rikollisuus ei usein yhteiskunnassa edes nouse ikään kuin rikollisuuden mittarilla mitattuna rikollisuudeksi, vaan sitä pidetään ikään kuin maan tapana tai tällaisena harmaalla alueella toimimisena, mutta kyseessä on hyvinkin seikkaperäisesti ja järjestelmällisesti toimiva rikollinen yritysmuoto, joka maassa edelleenkin rehottaa. Siltä osin tähän lakialoitteeseen sisältyy ajatus siitä, että luodaan sentyyppistä lainsäädäntöä ja toimenpiteitä, joilla suojataan rehellisesti toimivaa yrittäjää tämäntyyppisiltä vilpilliseltä toiminnalta. Kannatan lämpimästi lakialoitetta.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Tähän on helppo jatkaa tätä kiitosvirttä ja todeta, että tämä lakialoite saisi toteutua. Kaikki tämmöiset yrittäjyyttä, varsinkin pienyrittäjyyttä, koskevat tai edistävät asiat on syytä tehdä.

Tämä on pieni täsmäisku yhtä pientä toimintaa kohtaan. Nykyään, kun kaikki on netissä, on huomioitava myös se, että ulkomaiset toimijat voivat tehdä tätä samaa suomalaisia yrityksiä kohtaan, ja siinä voi tulla sitten kyseeseen semmoinenkin, ettei näitä vastatoimenpiteitä pääse kovin helposti tekemään, ettei soittajaa edes tavoiteta, ja lasku on sitten helpompi vain maksaa.

Jos tämmöisellä pienellä täsmäiskulakialoitteella saadaan tämä epäkohta korjattua, niin hyvä näin. Toivon tosiaankin menestystä tälle lakialoitteelle.

Jukka Kopra /kok:

Arvoisa puhemies! Tosiaan tämän lakialoitteenhan allekirjoitti yli sata edustajaa, ja olen erityisen ilahtunut siitä, että keskustelu täällä salissa on ollut runsasta ja hyvin yksimielistä tämän aloitteen puolesta. Toivon, että asiaa käsittelevä hallintovaliokunta suhtautuu mahdollisimman myötämielisesti tähän aloitteeseen ja saamme tämän uuden lain voimaan. Tällä on suuri vaikutus yritystoimintaan, ja väitänpä jopa, että yhteiskuntatalouteen, ja mikä parasta, tämä ei maksa mitään.