Riitta Myller /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun Suomi ja Ruotsi kohta 20 vuotta sitten liittyivät Tanskan seuraan Euroopan unioniin, maitamme yhdisti halu edistää EU:ssa pohjoismaisia arvoja. Samaan aikaan kannettiin huolta pohjoismaisen yhteistyön säilyttämisestä ja kehittämisestä, erityisesti kun Islanti ja Norja jättäytyivät Euroopan talousalueen löyhempään yhteistyöhön.

Erityisiksi pohjoismaisiksi aiheiksi mielletään korkea avoimuuden sekä ympäristön, työvoiman ja kuluttajien suojelun taso. Pohjoismainen malli on pitkälti sopimiseen ja suhteellisen korkeaan verotukseen perustuva kattava hyvinvointivaltio, jossa kansalaiset kokevat saavansa valtiolta vastinetta verorahoilleen.

Monet silloiset niin sanotut vanhat EU-maat odottivat meiltä sitä, että toisimme näillä yhteisillä pohjoismaisilla arvoilla ja toimintatavoilla myös lisäarvoa eurooppalaiseen politiikkaan. Olemmekin useissa kohdissa onnistuneet tuomaan pohjoismaista panosta Euroopan kehitykseen.

Erityisesti mainitsen hyvän hallinnon, perusoikeuden sisällyttämisen muun muassa edustaja Tuija Braxin työn tuloksena osaksi EU:n perusoikeuskirjaa sekä Jacob Södermanin työn EU:n ensimmäisenä oikeusasiamiehenä. Itse asiassa silloiset EU-jäsenmaat odottivat, että Suomi ja Ruotsi liittyvät Euroopan unioniin, ja vasta sen jälkeen pidettiin vaali Euroopan unionin ensimmäisestä oikeusasiamiehestä.

Toisinaan olemme kuitenkin joutuneet kokemaan, että pohjoismainen tapa hoitaa asioita ei olekaan kaikkien EU-kumppaneidemme mielestä paras. Tästä on esimerkkinä muun muassa kuluttajansuojeluasiat. Pohjoismaat ovat usein joutuneet puolustamaan meillä saavutettua suojelun tasoa. On kuitenkin muistettava, että meillä on myös erilainen kuluttajansuojamekanismi kuin monissa muissa EU-maissa.

Herr talman! Nordiska rådet antog i fjol 28 rekommendationer om EU-samarbetet. Många av dessa var verklighet redan då. Utmaningen är att i tid känna igen de nordiska intressena i EU och att anpassa det nordiska samarbetet till EU:s tidtabell och att undvika onödig formalism och byråkrati.

Herra puhemies! Pohjoismaiden neuvoston viime vuonna hyväksytystä 28 suosituksesta jokainen on arvokas ja useita on jo kokeiltu. Varsinainen haaste liittyy kuitenkin pohjoismaisten intressien tunnistamiseen sekä pohjoismaisen yhteistyön sovittamiseen EU:n nopeampaan rytmiin. Miten vuosittain kokoontuva Pohjoismaiden neuvosto voi vaikuttaa tehokkaasti, kun unionissa hyväksytään viikoittaisissa kokouksissa tuhatkunta säännöstä joka vuosi?

Pohjoismaiden on tärkeää kehittää keinot, tunnistaa riittävän nopeasti ne EU-asiat, joissa on syytä toimia yhdessä. Yhteistyön tulee perustua toimivaltaisten kansallisten toimielinten, esimerkiksi parlamenttien valiokuntien, toimintaan, koska näillä on puhevaltaa unionissa. Tämä edellyttää parlamenttien osalta sitä, että kussakin kansallisessa valiokunnassa on riittävä tietoisuus pohjoismaisista intresseistä ja matala kynnys olla yhteydessä pohjoismaisiin kollegoihin.

Meidän on myös tiedostettava, että EU:n kolme Pohjoismaata yhdessäkin toimien tarvitsevat muiden tukea tuloksiin pääsemiseksi. Pohjoismaisena blokkina esiintyminen ei myöskään ole realistinen vaihtoehto siksi, että kaikissa asioissa intressimme eivät EU-tasolla ole yhteiset.

Herr talman! Nordiska rådet kan spela en viktig roll om det för samman de nordiska aktörerna inom EU. För att ta en egen roll i Europapolitiken borde Nordiska rådet ändras mera än kanske är möjligt.

Herra puhemies! Pohjoismaiden neuvostolle kuten sen jäsenvaltioillekin EU on ehkä tärkein toimintaa määrittelevä ulkoinen tekijä. Tämän vuoksi on tärkeää, että EU-asioilla on merkittävä asema PN:n asialistoilla. On kuitenkin syytä suhtautua viileän realistisesti Pohjoismaiden neuvoston mahdollisuuksiin vaikuttaa omalla toiminnallaan EU:ssa tehtäviin päätöksiin. Itse näkisinkin, että Pohjoismaiden neuvoston tärkein tehtävä on olla jäsenvaltioiden yhteistoiminnan mahdollistaja ja edistäjä. Tähän kuuluu yhteistyö toimivaltaisten kansallisten toimielinten kanssa niin, että lisätään tietoisuutta yhteispohjoismaisesta intressistä sekä luodaan puitteet mahdollisimman mutkattomalle yhteistyölle. Pohjoismaiden neuvoston on varmistettava, että sen eri toimielimet ovat tietoisia EU:ssa tapahtuvasta kehityksestä ja että PN tulee kuulluksi, kun EU:ssa käsitellään Pohjoismaiden neuvoston toimivaltaan kuuluvia asioita.

Puhemies! Pohjoismailla on paljon annettavaa Euroopalle, ja Pohjoismaat ovat Suomelle tärkeä EU-yhteistyön viitekehys. On myös hyvä avoimin silmin katsoa, mitä muilla Euroopan unionin jäsenmailla ja Euroopan unionin toiminnalla yleensä on annettavaa pohjoismaisille yhteiskunnille.

Toivonkin, että tässä keskustelussa löydämme yhteiset keinot toteuttaa hyvää yhteistä eurooppalaista politiikkaa niin, että hyödymme kaikki tästä mahdollisimman paljon. — Kiitos.

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka

Arvoisa puhemies! Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri, norjalainen Dagfinn Høybråten, vierailee tänään Helsingissä. Hallituksen pohjoismaisesta yhteistyöstä vastaavana ministerinä minulla oli ilo toimia tämän vierailun emäntänä. Keskusteluissamme tänään puhuimme hyvin paljon pohjoismaisen yhteistyön toimintatapojen modernisoinnista, joka on pääsihteerin työohjelman kärkihankkeita, sekä pohjoismaisen yhteistyön ulkoisen kuvan eli brändin tehokkaammasta hyödyntämisestä niin EU:ssa kuin muuallakin maailmalla muun muassa ulkomaankaupan viennin, innovaatioiden ja investointien tukena. Tämä brändin kirkastaminen on toki tärkeää myös meille itsellemme täällä Pohjoismaissa.

Pohjoismaiden rooli ja toiminta Euroopan unionissa on modernisaatiohankkeen aivan avainkysymyksiä. Ministerineuvoston työn tavoitteena on ylläpitää ja kehittää pohjoismaisen yhteistyön relevanssia EU:n nopean kehityksen aikana ja valossa sekä myös rohkaista Pohjoismaiden hallituksia näkyvämpään ja toimivampaan panokseen EU:n sisällä niissä asioissa, joissa Pohjoismailla on yhteinen intressi, toimintakyky ja myös yhteistä annettavaa muille EU-maille. Tämän vuoksi pohjoismaiset yhteistyöministerit kehottivatkin vuoden 2014 alkuvuodesta Pohjoismaiden ministerineuvostoa ja sen sektorineuvostoja arvioimaan positiivisesti pohjoismaista hyötyä EU-yhteistyössä. Pohjoismaiset yhteistyöministerit suosittelivat erityisesti pohjoismaisille elinkeinoalan, energia-, työvoimakysymysten ja sosiaali- ja terveysalan sektoriministerineuvostoille EU-kysymysten tiivistä seurantaa ja käsittelyä. Sama suositus esitettiin myös pohjoismaisille talous- ja finanssiministereille.

Arvoisa puhemies! Pohjoismainen yhteistyö EU:ssa toteutuu käytännön tavoitteiden ja tarpeiden mukaisesti. Tavoitteena ei ole ryhmäkäyttäytyminen unionin sisällä vaan pohjoismaisen hyödyn, nordisk nytta, etsiminen. Pohjoismaiden intressi on, ettei tiivistyvä EU-yhteistyö aiheuttaisi tarkoituksettomia esteitä pohjoismaiselle liikkuvuudelle tai yhteistyölle. Vapaa liikkuvuus on sekä Pohjoismaiden yhteistyön että Euroopan unionin aivan ydinasia. Tämä kattaa niin ihmisten kuin tavaroiden ja palveluiden, siis yritysten, liikkuvuuden. Yhtä keskiössä ovat yhteiset arvot ja yhteinen arvopohjainen maailmankuva. Sama koskee pohjoismaista sopimusverkostoa, jolla on edelleen EU:n säädöspohjan kehittymisestä huolimatta relevanssia kansalaistemme ja yritystemme arkipäivässä.

Pohjoismaiden neuvoston istunnossa Tukholmassa lokakuussa puhunut Thorvald Stoltenberg, Norjan entinen ulko- ja puolustusministeri ja tunnetun Stoltenberg-raportin kirjoittaja, korosti Pohjoismaiden ulko- ja turvallisuuspoliittisen yhteistyön merkitystä Euroopan nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa. On selvää, että Pohjoismaat ovat meille tärkeä ulko- ja turvallisuuspoliittinen viiteryhmä. Teemme myös yhteistyötä muun muassa EU:n kriisinhallintaoperaatioissa. On hyvä todeta, että niin turvallisuuspolitiikan osalta kuin myös suhteessa Euroopan unioniin Pohjoismaat kunnioittavat toistensa tekemiä ratkaisuja ja valintoja. Keskinäisten valintojen kunnioittaminen on yhteistyömme perusta. Se yhdistää ja antaa konkreettiselle yhteistyölle vakaan perustan ja jatkuvuutta.

Yhteinen kosketuspinta, yhteinen toiminta ja yhteiset toimet on etsitty siltä alueelta, jonka tämä erilaisten valintojen tosiasia sallii. Kaksi Pohjoismaista ei kuulu Euroopan unioniin. Lisäksi Tanskan itsehallintoalueet, Grönlanti ja Färsaaret, ovat EU:n ulkopuolisia. EU:n pohjoismaisista jäsenistä ainoastaan Suomi on euromaa.

Pohjoismailla on EU:n sisäisessä yhteistyössä erittäin keskeinen haaste vuoden 2015 kansainvälisen ilmastokokouksen onnistumisen varmistamiseksi. Pohjoismaiden ympäristöministereiden neuvotteluja tukeva niin sanottu NOAK-hanke on avainasemassa pyrittäessä löytämään kehitysmaaryhmän ja teollisuusmaiden välistä tasapainoa ja yhteisymmärrystä.

On luonnollisesti olemassa useita muita kansainvälisiä neuvotteluprosesseja, joissa pohjoismaiset arvot, avoin toimintatapamme ja kyky kuunnella, voivat vaikuttaa ja joissa Euroopan unioni on pohjoismaisen toiminnan tärkeä väylä. Ilmastoneuvottelujen ohella haluan mainita toisen oleellisen tärkeän neuvotteluprosessin eli USA:n ja EU:n väliset vapaakauppasopimusneuvottelut. Avoimesta ja vapaasta kansainvälisestä kaupasta riippuvaisille Pohjoismaille näiden neuvottelujen onnistuminen on erittäin tärkeää. Pohjoismaat voivat EU:ssa antaa yhdessä tukensa ruotsalaiselle komissaari Cecilia Malmströmille ja hänen toiminnalleen.

Pohjoismaiset instituutiot, niiden kärjessä tutkimusyhteistyöstä vastaavat laitokset, ovat tiiviisti verkottuneet Euroopan unionin alaisiin ohjelmiin. Pohjoismaiden ministerineuvostolla ja Euroopan unionilla on myös tutkimusyhteistyön ja sektoriministeriöiden toiminnan lisäksi yhteistyöhankkeita, joissa ministerineuvoston budjetista tuetaan EU:n eri sektoreiden toteuttamia hankkeita. Näistä voitaisiin mainita muun muassa Valko-Venäjän demokratiakehitystä tukeva ohjelma.

Arvoisa puhemies! Eduskunnan keskustelu tänään antaa pohjaa Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2015 teemaistunnolle, joka järjestetään ensi maaliskuussa ja joka pidetään Brysselissä. Kokouksen tavoitteena on löytää lisää konkretiaa, lisää kosketuspintaa mainitsemalleni pohjoismaiselle hyödylle, nordisk nytta, pragmaattiselle yhteistyölle, pohjoismaisesti EU:n sisällä niin valmistelutyössä kuin EU-säädösten toimeenpanossa kansallisesti. Tutkimusohjelmissa Suomen Upi mukaan lukien, Pohjoismaiden neuvoston parissa tehdyissä tutkimuksissa sekä esitetyissä aloitteissa on hahmoteltu monia eri tapoja, joilla Pohjoismaiden neuvoston, ministerineuvoston ja Euroopan unionin eri toimielinten välistä kanssakäymistä ja dialogia voitaisiin edelleen tiivistää. Nämä esitykset tulevat antamaan hyvää pohjaa tulevan maaliskuun teemaistunnon työskentelyyn.

Herra puhemies! Avainviestini voisin vielä tiivistää lopuksi seuraavasti: On erittäin tervetullutta, että eduskunta nyt kolmannen kerran käy teemakeskustelun pohjoismaiseen yhteistyöhön liittyvästä kysymyksestä. Vaikka keskustelu jäikin Euroopan parlamentin vaalien jälkeiseen aikaan, se vahvistaa edellytyksiä Pohjoismaiden neuvoston maaliskuun 2015 teemaistunnon tuloksekkaalle työlle ja toki työllemme tulevaisuudessa.

Pohjoismainen yhteistyö kehittyy. Samanaikaisesti se uudistumalla ja modernisoitumalla puolustaa omaa relevanssiaan Euroopan unionin tiivistymisen ja syvenemisen edessä. Modernisaation yksi työväline on paremmin toimiva yhteys pohjoismaisen yhteistyön ja EU:n välillä. Pohjoismaat voivat vaikuttaa EU:n sisällä, ne voivat tukea EU:n vaikuttavuutta ulospäin, mutta tämän edellytyksenä on, että Pohjoismaat kunnioittavat toistensa integraatioratkaisujen erilaisuutta. On myös Pohjoismaiden ja Pohjoismaiden kansalaisten intressissä, ettei EU:n kehitys johda uusiin esteisiin Pohjoismaiden välisessä liikkuvuudessa.

Simo Rundgren /kesk:

Arvoisa puhemies! Meillä on siis parinkymmenen vuoden perspektiivi tarkastella pohjoismaista yhteistyötä Euroopan unionissa. Voimme todeta, että alku ei varmaankaan ole ollut kaikkein lupaavin: Norja ja Islanti jäivät ulos, ja oli epävarmuutta siinä, mitenkä yhteistyö jatkossa voi toimia. Suomen ja Ruotsin katse kääntyi entistä voimakkaammin kohti Brysseliä, ja varmasti on jälkeenpäin historiantutkimuksessa todettavissakin, että Suomen ja Ruotsin liityttyä Euroopan unioniin pohjoismaisen yhteistyön kohdalle tuli kysymysmerkkejä siinä alkuvaiheessa.

Myöhemmin on havaittu, että Norja ja Islanti implementoivat erittäin voimakkaasti direktiivit, ainakin noin 70-prosenttisesti, ja ovat voimakkaasti tulossa mukaan myöskin tähän EU-yhteistyöhön. Eräs voimakas askel eteenpäin on ollut Stoltenbergin raportti vuonna 2009, joka sitten nosti myöskin tämän puolustuksen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskusteluun. Kun katsotaan ulkopuolisia, kansainvälisiä asioita, alkavat Pohjoismaat entistä enemmän tuntea toisensa yhtenäisiksi, yhteistyö tiivistyy, ja näitä pyöreän pöydän keskusteluja, joita näistä teemoista on käyty, on pidetty erittäin tärkeinä ja hyvinä.

Tapasin äskettäin nykyisen Euroopan parlamentin varapuhemiehen Olli Rehnin ja halusin kuulla, miten hän näkee tämän yhteistyön kehityksen. Hän totesi, että Suomen ja Ruotsin jäsenyyden alkuaikoina se oli kohtuullisen vaikeata mutta tämä keskustelu puolustusyhteistyöstä on johtamassa ilmeisesti siihen, että myös muilla politiikan aloilla Suomen, Ruotsin, Tanskan, Norjan ja Islannin yhteistyö tiivistyy ja myöskin ulottaa vaikutuksensa muuhun yhteistyöhön, niin että tuolla Euroopan unionissa Pohjoismaiden yhteistyö voi entisestään tiivistyä ja olla vaikuttamassa positiivisesti kaikkien Pohjoismaiden kehitykseen.

Maarit Feldt-Ranta /sd:

Arvoisa puhemies, herr talman! Viime aikoina täällä Suomessa on vähän tullut muotiin synkistely, ja monet luettelevat jatkuvasti, mikä kaikki yhteiskunnassamme on pielessä. Muistatteko, että kun muutama vuosi sitten Newsweek kirjoitti, että Suomi on maailman paras maa, niin ensin täällä itse käynnistimme keskustelun, että noinkohan on. Siksi onkin hienoa saada puhua Pohjoismaista, koska kiistatta Pohjoismaat ja pohjoismainen malli on valtava globaali menestystarina.

Olemme kerta toisensa jälkeen lyöneet koko muun maailman ällikällä, miten monella yhteiskunnan alueella olemme voineet sijoittua kärkisijalle eri mittauksissa. En näe mitään syytä, ettei näin voisi olla jatkossakin edellyttäen, että pidämme kiinni niistä peruspilareista, joille tämä pohjoismainen malli rakentuu, jotka suuren valiokunnan puheenjohtaja Riitta Myller hyvin nosti puheenvuorossaan esille. Kaikki Pohjoismaat ovat pieniä, ja me olemme myös riippuvaisia paitsi toisistamme myös ympäröivästä maailmasta, mutta totta on, että yhdessä olemme enemmän.

Kannatan kaikkia niitä pyrkimyksiä, jotka edistävät EU:n ja Pohjoismaiden yhteistoiminnan ja vuorovaikutuksen lisäämistä, sillä ajatuksella, että mitä enemmän sekä EU että EU-maat muodostuvat Pohjoismaiden kaltaisiksi tai kulkevat siihen kehityssuuntaan yhteiskuntana, sitä parempi. Voimme tehdä paljon yhdessä. Juuri nyt meillä on EU:ssa erityisesti työmarkkina- ja ympäristökysymyksissä paljon yhteisiä intressejä: kuluttajakysymys, sosiaalisen polkumyynnin estäminen, energiatehokkuustavoitteet, ruokahävikin nostaminen EU:n agendalle, antibioottiresistenssi, paljon yhteisiä kysymyksiä.

Till slut, herr talman, vill jag säga att jag varmt stöder den pragmatiska linje till förfaringssätt som stora utskottets ordförande lyfte fram som modell för samarbete mellan EU och Norden.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Pohjoismaat EU:ssa — EU Pohjoismaissa -keskustelu on hyvä ja ajankohtainen. Norjan ulkoministeri Thorvald Stoltenberg teki raportin vuonna 2009 Pohjoismaiden ulko- ja turvallisuuspolitiikan yhteistyöstä, ja tämä keskustelu on nyt enemmän kuin ajankohtaista. Muistan, kuinka tässä hetki sitten kävimme aika mielenkiintoisen keskustelun, kun tämän raportin pohjalta Islannin ilmatilan valvonta nousi esille. Silloin itse kysyin — kun Suomessa nousi kohu, että miten voimme tällaiseen osallistua — onko se sitten sitä vaikeinta ja vaativinta yhteistyötä, mitä olemme valmiita tekemään Pohjoismaiden kesken. Ja tämän keskustelun myötä sitten tuo ilmatilan valvonta, joka olisi pitänyt sisällään tunnistelentoja, muuttui harjoitukseksi, ja minun mielestäni tietyllä tavalla myös yhteistyönäkökulmasta vesittyi.

Minun mielestäni, arvoisa puhemies, nyt on tärkeää ottaa aktiivinen ote tässä pohjoismaisessa turvallisuusyhteistyössäkin. Meillä aivan viime aikoina tuli esille Ruotsin vedenalainen toiminta ja sukellusveneiden etsintä, jossa meillä olisi ollut halua ja mahdollisuus antaa naapuriapua Ruotsille, mutta lainsäädäntö ei sitä mahdollistanut. Itse toivoisin, että tämäntyyppisiä lainsäädäntöesteitä myös poistettaisiin, että voisimme tämäntyyppisissä tehtävissä tai sitten Norjan terroristi-iskun tapaisissa tilanteissa auttaa toisiamme mahdollisimman helposti ja mahdollisimman nopeasti.

Christina Gestrin /r:

Värderade talman! En stor del av den nationella lagstiftningen påverkas av EU:s lagstiftning. Samtidigt tenderar varje enskilt EU-medlemslands röst bli svagare med EU:s ökande medlemsantal. Också därför är det viktigt att vi nordbor i EU stärker vår gemensamma röst i så många frågor som möjligt. Stora frågor står på spel också de närmaste åren: Arktis och miljöhoten, försvaret av gränslöshet och tolerans, öppenhet och innovationer och konkurrenskraft.

Tulevaisuuden vastauksena pohjoismaisen yhteistyön kasvattamiseksi myös EU:n puitteissa on keskusteluiden ja tapaamisfoorumeiden lisääminen. Ministeriötasolla virkamiesten tulisi lisätä pohjoismaista yhteistyötä EU-direktiivien implementointityössään uusien rajaesteiden syntymisen estämiseksi. Poliittisten toimijoiden pitäisi kokoontua saman pöydän ympärille useammin vahvemmalla poliittisella mandaatilla ja suuremmalla velvoitteella toimia sovitun agendan mukaisesti. Pohjoismainen konsensus ja pohjoismaiset sopimukset ennen EU-tason päätöksiä tarjoavat maillemme kilpailuedun.

Nordiska rådet kommer att diskutera ett ökat nordiskt samarbete i EU under Nordiska rådets minisession i Bryssel i mars 2015. Då Nordiska rådet besökt Europaparlamentet har de nordiska mepparna framfört ett tydligt besked och behov av att de nordiska länderna också skulle bidra till, hjälpa till, att fördjupa samarbetet, och kanske alldeles specifikt i sådana frågor som vi vet att är viktiga gemensamt för oss i Norden. Det här fungerar inte så bra för tillfället.

De nordiska länderna har tillsammans 25 miljoner invånare och utgör sammantaget världens tionde största ekonomi. Den nordiska modellen i EU är bland annat känd för den sociala tryggheten, den höga och jämlika bildningen, innovationerna, jämställdheten och kvinnornas deltagande i samhället, och ingen annan än vi nordbor själva kan göra vår röst hörd i EU och i världen. Det här gör vi allra bäst tillsammans.

Lauri Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa on oikeastaan herätty vasta nyt tähän edustaja Gestrinin mainitsemaan asiaan, että Pohjoismaat yhdessä muodostavat tämmöisen kymmenenneksi suurimman talousalueen. EU-asioihin ja yhteiseen vaikuttamiseen EU:ssa ollaan Pohjoismaiden neuvostossa herätty vasta ihan viimeisen vuoden aikana. Nyt on ruvettu keskustelemaan siitä, miten yhdessä voitaisiin tuoda tätä Pohjoismaitten asiaa voimakkaammin esille EU:ssa, ja siihen vaikuttaa tietysti, niin kuin edustaja Rundgren totesi, se, että Islanti ja Norja ovat EU:n ulkopuolella. Se hieman vaikeuttaa asioiden käsittelyä, mutta nämä maat ovat kyllä hyvin samoilla linjoilla niissä asioissa, mitkä ovat tärkeitä Pohjoismaille täällä EU:n pöydissä. Ja tietysti on hyvin tärkeää, että siellä koetettaisiin vaikuttaa yhdessä, varsinkin semmoisissa asioissa, missä Pohjoismailla on yhteisiä tavoitteita.

Tämä tavoitteiden muodostaminenkin on herännyt ehkä vasta nyt viimeisten vuosien aikana. En ole siellä Pohjoismaiden neuvostossa ollut muuta kuin sen reilut kolme vuotta, mutta minusta se Pohjolan herääminen on osittain tämän ilmavalvonnan ja muun puolustustarpeen ohella levinnyt myöskin näihin muihin asioihin. Paljon on käsitelty myöskin rajaesteitä eri maiden välillä ja toivottu, että näiden esteiden torjunnassa myöskin etukäteen, koska eri parlamenteissa lait säädetään erikseen, jossain ministeriötasolla tai muualla jo käytäisiin keskustelua, ettei syntyisi uusia rajaesteitä enemmän kuin mitä saadaan tuolla Pohjoismaiden neuvoston työn ansiosta purettua. Siinä mielessä nämä asiat ovat nyt heräämässä.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Pidän hyvänä sitä, että Pohjoismaiden neuvostossa on syvennetty myös EU-keskustelua. Uskon, että tällä tavalla poistamme myös niitä mielikuvia, että Pohjoismaiden neuvosto olisi turha ja nimenomaan sen takia, että toimimme myös EU:ssa. Toki päällekkäisyyttä varmaan asioissa voi jollakin tavalla olla, mutta tärkeää on, että pystymme käsittelemään eri politiikkalohkoja ja asioita nimenomaan pohjoismaisessa asiayhteydessä.

2013 tullut raportti EU-yhteistyön tiivistämisestä on hyvä lähtökohta muun muassa kansallisten parlamenttien keskusteluille. Olemme jo nyt ottaneet käyttöön joitakin toimenpidelistan ehdotuksista, ja uskon, että nämä uudistukset syventävät myös yhteistyötä. Erittäin tärkeää on säännöllinen yhteydenpito luonnollisesti EU-parlamentin, kansainvälisten parlamenttien ja Pohjoismaiden neuvoston kesken ja tietenkin informaation välitys. Meidän on tunnettava toistemme toimintaa, käsiteltävä asioita ja pystyttävä vaikuttamaan näiden eri yhteisöjen avulla.

Kiitos myös ministeri Toivakalle, että olette ollut osallistumassa meidän Pohjoismaiden neuvoston valtuuskunnan kokouksiin.

Anne-Mari Virolainen /kok:

Arvoisa puhemies! Pohjoismainen yhteistyö on meille suomalaisille hyvin luontevaa yhteistyötä. Mutta silti olen samaa mieltä siitä, minkä suuren valiokunnan puheenjohtaja Myller tuossa avauspuheenvuorossaan totesi, että meillä on kuitenkin vielä aika paljon kehitettävää meidän toimintatavoissamme, etenkin silloin, kun puhumme pohjoismaisesta yhteistyöstä, Pohjoismaiden neuvoston ja EU-asioiden välillä.

Mielestäni oli hyvä, että ministeri otti esiin puheessaan sen, että pohjoismaisten hallituksien pitäisi olla näkyvämpiä ja toimivampia EU:n sisällä asioissa, joissa Pohjoismailla on yhteinen intressi. Ja yksi asia, jossa meillä on aivan selvä yhteinen intressi, ollut jo vuosikaudet Pohjoismaiden neuvoston toiminnassa, on yhteinen meremme, Itämeri. Sen suhteen meillä on varmasti paljonkin yhteensovittamista. Ja kun ministeri mainitsi myös tämän Valko-Venäjän demokratian kehittämishankkeen, niin toden totta, eri foorumeilla me pohjoismaiset toimijat voimme tehdä paljonkin yhteistyötä. Otan esimerkiksi Euroopan neuvoston: kun keskustelemme ihmisoikeuskysymyksistä, demokratiakehityksestä, niin siellä pohjoismaisten edustajien yhteistyömuoto on niin luontainen, että me pystymme paljonkin viemään asioita samaan suuntaan ja ottamaan mukaan myös itse asiassa baltit, jotka tulevat hyvin herkästi tähän kuvioon.

Toivoisin todellakin, että kun seuraavan kerran tapaatte ja pidätte sitä maaliskuun istuntoa, niin puhuisitte tästä meidän yhteisestä merestä, mitä toimenpiteitä voimme tehdä, jotta vähennämme valumia. Ja sitten se toinen toive on tämän vahvan pohjoismaisen brändin rakentaminen.

Yhdessä me olemme paljon enemmän kuin jokainen valtio yksin.

Satu Haapanen /vihr:

Arvoisa puhemies! Olen todella iloinen tästä keskustelualoitteesta. Pohjoismailla on paljon yhteisiä intressejä ja yhteisiä tavoitteita, joita voimme ajaa EU:ssa, esimerkiksi juuri tämä Itämeren tilan parantaminen, päästöjen vähentäminen, myrkyllisistä arjen kemikaaleista pois pääseminen. Voimme vähentää antibiootteja ja vaikuttaa muihinkin EU-maihin, että niissäkin käytettäisiin vähemmän antibiootteja sekä ihmisten että eläinten lääkitsemiseen.

Yhdessä Pohjoismaat voivat parantaa oppimistuloksia ja tehostaa viranomaisten työtä paremmin kansalaisia palvelevaksi. Voimme jakaa yhdessä hyviä käytäntöjä, voimavaroja, ja tätähän me teemmekin, kun kyseessä on rikollisuuden vastainen kamppailu, ihmiskaupan vastainen kamppailu ja prostituution vastainen kamppailu. Voimme yhdessä levittää myös hyviä käytäntöjä demokratiaan ja avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen liittyen.

Yhdessä Pohjoismaat voivat suojella arktista haurasta luontoa ja säästää luonnonvaroja tuleville sukupolville. Luonto on meille kaikille pohjoismaalaisille aivan elinehto ja erittäin tärkeä asia. Voimme myöskin kertoa muulle maailmalle, että olemme eläneet 200 vuotta rauhassa toistemme kanssa ja että konflikteihin löytyy ratkaisuja demokratian keinoin. Voimme myös osoittaa, että ihmiset voivat luottaa siihen, että heidän ihmisoikeutensa ovat turvattuja huolimatta siitä, kuka maata kulloinkin hallitsee.

Tammikuussa Ahvenanmaalla pidämme Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa konferenssin koskien itsehallintoalueita, ja tämä konferenssi ja itsehallintoalueteema muutenkin herättävät paljon kansainvälistä kiinnostusta.

Samarbetet fungerar inte av sig självt, det behövs aktiva, nyfikna och engagerade politiker. Vi kan lära oss mycket av varandra. — Tack.

Paula Lehtomäki /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Luonnollisesti, kun pohditaan pohjoismaisen yhteistyön roolia EU-politiikassa, aivan keskeistä on, niin kuin ministeri toi esille, huomioida Pohjoismaiden erilaiset integraatiomallit EU:hun liittyen.

Kun ajatellaan Pohjoismaiden neuvoston roolia, niin ajattelen ainakin itse, että jo pelkästään sen työskentelytavan ja -rytmin erilaisuuden vuoksi voi olla niin, että Pohjoismaiden neuvoston luontevin EU-poliittinen rooli syntyy nimenomaan sitä kautta, että se katsoo keskeisiä teemoja ja strategisia kysymyksiä, joissa Pohjoismaiden on syytä myös EU-piirissä tehdä yhteistyötä, eikä se ehkä niinkään osallistu siihen päivänpolttavaan juoksuun. Luonnollisesti Pohjoismaiden neuvostolla on edelleen kädet täynnä työtä edistää myöskin Pohjoismaiden välillä ratkottavia asioita, niin kuin aina silloin on todettu, oliko se muun muassa Norrbackin raportti, joka tämän on osoittanut.

Mitä tulee EU-politiikkaan ja Pohjoismaiden yhteistyöhön muutenkin kuin Pohjoismaiden neuvoston toimesta, niin näen ainakin itse kaikkein realistisimmaksi katsoa sitä yhteistyötä nimenomaan asiakohdittain. Meillä on tiettyjä yhdistäviä tekijöitä — pohjoismainen hyvinvointimalli, meidän demokraattiset yhteiskuntamme, avoin kansainvälinen talous, siihen osallistuminen — joissa meillä on yhteisiä intressejä ja kannattaa tavoitella yhteisiä näkemyksiä. Ja samalla on myönnettävä, että meillä on kosolti myöskin asioita, joissa yhteisiä intressejä ei niin paljon ole, ja myös asioita, joissa yhteisiä näkemyksiä ei kerta kaikkiaan ole löydettävissä.

Arjessa on itsellänikin kokemusta siitä, että esimerkiksi ennen ministerineuvoston kokousta sen sektorin pohjoismaiset ministerit pitävät palaverinsa ja katsovat sen asialistan läpi. Pidän tällaista käytännöllistä yhteistyötä ihan hyvänä. Mutta toisin kuin edustaja Gestrin täällä mainitsi, en ajattele, että tapaamisten lisääminen on ratkaisu, koska yksinkertaisesti ihmisten kalenterit ovat täynnä, vaan ratkaisuna on parempi fokus: parempi fokus siihen, että katsotaan ajoissa, missä asioissa tehdään yhteistyötä.

Tähän liittyen minulla on vielä lopuksi, puhemies, kysymys — jos sallitte — ministerille: kun arktinen alue ja arktiset kysymykset ovat Pohjoismaille niin luonteva osa myös EU-politiikassa, niin onko käynnissä minkäänlaista konkreettisiin tuloksiin pyrkivää pohjoismaista yhteistyötä EU-politiikan suuntaamiseksi tiettyihin kysymyksiin, tiettyihin konkreettisiin asioihin myöskin arktisella alueella?

Simo Rundgren /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tietämättä sitä, mihin edustaja Lehtomäki puheenvuorossaan päätyy, ajattelin nostaa nimenomaan tämän teeman nyt esille, ja on hyvä, jos ministeri sitä pohdiskelisi. Nimittäin arktinen on se Pohjoismaita Euroopassa yhdistävä tekijä. Me olemme Euroopan arktinen ulottuvuus, ja siinä on äärettömän tärkeää nähdä myöskin nämä Euroopan unionin ulkopuolella olevat maat, Norja ja Islanti, olennaisina toimijoina tässä arktisessa kokonaisuudessa.

Kun nyt paraikaa Euroopan unioni on suunnittelemassa kohtuullisen isoa investointipakettia, puhutaan 300 miljardista, niin juuri nyt olisi aika nostaa esille myös arktinen todellisuus ja siellä pohjoisessa olevat yhteiset logistiikkahankkeet, rajat ylittävät logistiikkahankkeet, joista Pohjoismaat ovat keskenään keskustelleet. Suuntaan tämän kysymykseni ministerille ja toivon, että jollakin tavalla tämä tulisi esille tässä Suomen ja Pohjoismaiden EU-politiikassa.

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun puhutaan rajat ylittävästä yhteistyöstä arktisella alueella, niin silloin tulee eittämättä mieleen myöskin rajat ylittävän työvoiman käyttäminen, joka tulee varmasti lisääntymään.

Tällä hetkellä meillä Pohjoismaitten neuvostossa on monta vuotta ollut käsittelyssä asia, joka koskee kaksoisverotusta, niitä ihmisiä, jotka jäävät eläkkeelle Ruotsista ja muuttavat Suomeen. Heitä verotetaan ensin Ruotsissa ja sen jälkeen Suomessa. Tähän asiaan ei ole saatu muutosta. Olisiko tämä nyt sellainen asia, mikä pitäisi sitten viedä tähän yhteistyöhön EU:n kanssa ja saada se direktiivipohjaiseksi? Kun eittämättä varsinkin ihmisten vapaa liikkuminen tulee lisääntymään, työn perässä tullaan liikkumaan entistä enemmän, ja ihmiset tulevat jäämään ikään kuin vieraasta maasta eläkkeelle ja palaavat sitten omaan kotimaahansa, toki kuitenkin tällä meidän sisämarkkina-alueellamme, niin tämänkaltaiset esteet pitäisi pystyä poistamaan.

Paula Lehtomäki /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mitä tulee tuohon Euroopan unionissa käyntiin lähtevään — toivon mukaan — 300 miljardin euron investointiohjelmaan, niin Suomenkin, mikäli oikein muistan, alustavat hahmotelmat niistä hankkeista, jotka olisivat mukana, ovat aika lailla puhtaasti kansallisia. Pitäisittekö te, ministeri, realistisena sitä, että tätäkin asiaa voitaisiin katsoa pohjoismaisessa yhteistyössä siten, että Euroopan unionin jäsenmaat veisivät EU-pöytiin ylikansallisiakin hankkeita ja että EU-rahoitusta yhteensovitettaisiin Euroopan unionin ulkopuolisten Pohjoismaiden kanssa? Esimerkiksi Norjasta me tiedämme, että heillä saattaisi pelimerkkejä ollakin lisäinvestointeihin, esimerkiksi edustaja Rundgrenin esille nostamissa, jo aiemmin Pohjoismaiden neuvostonkin syynäämissä yhteispohjoismaisissa arktisen alueen hankkeissa.

Christina Gestrin /r(vastauspuheenvuoro):

Herr talman! Haluaisin vastata tähän Paula Lehtomäen kommenttiin näistä ministeritapaamisista.

Hyvä käytäntö on tietenkin se, että ministerit tapaavat ja keskustelevat ennen näitä yhteisiä kokouksia. Mutta käytäntöhän on kuitenkin se, tai ainakin vaikuttaa usein siltä, että tällaista yhteistä pohjoismaista linjaa ei ole. Olen sitä mieltä, että olisi kuitenkin itse politiikan kannalta parempi, jos useammin pystyttäisiin siis tuomaan yhteinen pohjoismainen näkemys ja linja myös näihin kokouksiin.

On myös aivan varmaa, että EU:ssa Pohjoismaitten meppien välistä yhteistyötä pitäisi kehittää ja myös uusia muotoja Pohjoismaiden neuvoston ja Euroopan parlamentin jäsenten välillä.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa puheenjohtaja! Yritin tuossa saada debattipuheenvuoroa, mutta en näköjään niistä napeista osannut painaa oikeata.

Kyllä riittää, arvoisa puheenjohtaja. — Tuli vain mieleen, että tuossa menneenä kesänä kotoisessa Keski-Suomessa kun olin, niin siellä minulle tehtiin rohkea ehdotus koskien pohjoismaista yhteistyötä. Ja kun olen tämmöinen herkkä mies, niin minä lupasin toimittaa sen tähän saliin, ja nyt sen kerron: Tässä, arvoisa ministeri ja edustaja Myller, puhuitte puheissanne, että pohjoismaista yhteistyötä tulisi uudistaa ja brändiä parantaa. Nythän Pohjoismaissa — Norjassa, Ruotsissa, Tanskassa ja Islannissa — on valuuttana kruunu, ja he esittivät minullekin, että eikö tehtäisi semmoinen yhteistyöhomma ja brändin parannus, että Suomessakin siirryttäisiin kruunuun, jolloin kaikilla Pohjoismailla olisi yhteinen valuutta. Minä kerroin, että tässä vaiheessa, kun eurossa ollaan ja EU:n jäsen, tämä tuntuu mahdottomalta, mutta kun tapoihini kuuluu tuoda kaikenlaisia terveisiä tähän saliin, niin, arvoisa puheenjohtaja, olen tämän viestin tänne nyt tuonut. — Kiitos.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Pohjoismaat voittaisivat globaalissa kilpailussa, jos pitäisivät enemmän yhtä — tämän lähtökohdan monet ovat allekirjoittaneet — mutta me toimimme vielä yhteistyössä tavallaan kapealla alalla, erityisesti tutkimus-, hyvinvointi-, ympäristö- ja kulttuurialoilla.

Mutta maiden välisiä yhteistyösopimuksiakin on tehty, näistä esimerkkinä Ruotsin kanssa solmittu sopimus taloudellisesta yhteistyöstä kansainvälisissä kriisitilanteissa. Sopimuksen mukaan Suomen ja Ruotsin hallitukset pitävät tavoitteenaan taloudellista yhteistyötä, kauppaan ja huoltovarmuuteen liittyvää tietojenvaihtoa ja yhteydenpitoa. Samoin Suomella ja Norjalla on neuvoteltuna kahdenvälinen huoltovarmuutta koskeva puitesopimus. Sopimuksen nojalla voidaan tehdä myös yksityiskohtaisia sopimuksia. Ja edelleen pohjoisten malmivarojen ja Jäämeren logistisen käytävän osalta Suomi, Norja ja Ruotsi ovat vääntäneet kättä, ja siellä on paljon taloudellisia mahdollisuuksia. Suomen on myös pidettävä huolta omasta hyödystään. Jotta panostaminen on mielekästä, on kaikkien osapuolten oltava tietysti voittajia.

Globaalissa kilpailussa Pohjoismaiden tulisi yhdistää voimiaan. EU:n sisällä Suomen, Ruotsin ja Tanskan olisi pelattava enemmän yhteen. Tähän yhteenliittymään voisivat liittyä myös Baltian maat. Pohjoisen ulottuvuuden ja pohjoisten olosuhteiden tulisi painokkaammin tulla esille talouspoliittisissa tai geopoliittisissa linjauksissa sekä alueellisen kehittämisen painopistealueita määrättäessä. Myös sääntelyssä olisi Pohjoismailla vielä yhteistä puolustettavaa ilmasto-olosuhteittemme tai harvaan asuttujen seutujen ja pitkien välimatkojen haittojen huomioimisessa. Yhden pienen maan ääni hukkuu, mutta yhteistyöllä tietysti saavutetaan enemmän, ja työtä riittää vielä tälläkin saralla.

Anne Louhelainen /ps:

Arvoisa puhemies! Pohjoismaiset arvot yhdistävät pohjoismaisia päättäjiä. Kansalaisten hyvinvoinnin ja palveluiden turvaaminen, yrittäjien toimintamahdollisuuksien helpottaminen sekä uusien investointien saaminen ovat tavoitteita pohjoismaisessakin yhteistyössä. Pohjoismaiden kilpailukykyä EU:n sisämarkkinoilla täytyy vahvistaa kaikin tavoin.

Kuten edustaja Heikkiläkin täällä totesi, EU on valitettavasti kunnostautunut myös uusien direktiivien ja asetusten tehtaana. Uusia rajaesteitä syntyy enemmän kuin niitä ehditään poistaa, esimerkkinä vaikkapa yhdistelmälupadirektiivi, jonka käsittelyn yhteydessä EU:ssa oli kyllä tieto, että suomalaisen sosiaaliturvan perusteita jouduttaisiin perustavanlaatuisesti muuttamaan. Onkin siis erittäin tärkeää, että pohjoismaista yhteiskuntamallia ja arvoja viedään aktiivisesti EU:n suuntaan.

Arvoisa ministeri, Suomi on pieni maa, eikä meillä riitä resursseja lähettää joka alan asiantuntijoita EU:n syövereihin. Tässä kohtaa saammekin kaikki tässäkin salissa katsoa peiliin, olemmeko tehneet voitavamme suomalaisten etujen ajamiseksi myös EU:n sisällä ja yhteistyön tekemisessä. Olisinkin kysynyt teiltä: Voisiko olla mahdollista tehostaa jo olemassa olevia virkamies- ja asiantuntijaresursseja EU:n toiminnoissa, jotta tätä pohjoismaista yhteistyötä resurssien ja asiantuntijoiden välillä voitaisiin tiivistää? Ja miten näette pohjoismaisten yhteistyöministereiden yhteistyön? Voisiko näissä eri EU-pöydissä tätä yhteistyötä jotenkin vielä tiivistää ja vahvistaa?

Arto Pirttilahti /kesk:

Kiitos, arvoisa puhemies! — Todellakin tässä on todettu, että kun EU:hun liityttiin noin parikymmentä vuotta sitten, niin siinä oli meillä pohjoismaisilla valtioilla erilaiset lähtötasot ja lähtötavoitteet. Varsinkin maatalouspolitiikan osalta, millä on EU:n suurin rahapotti budjetissa, oli hyvinkin erilainen politiikka niin Tanskalla, Ruotsilla kuin sitten Suomellakin. Ja ehkä semmoinen kylmä asenne vielä Ruotsin osalta oli tietenkin näihin päätöksiin Suomea kohtaan vielä tuonne pitkälle vuoteen 2006 asti.

Näitä eriäväisyyksiä on kerrottu täällä, mutta itse näen, että meidän tulisi tavoitella yhteisiä intressejä vielä enemmän ja vahvistaa tätä pohjoismaista vaikuttavuutta EU:n suunnassa. Varsinkin itse näen, että tämmöinen proaktiivinen ote komission suuntaan olisi erittäin tervetullut. Meillähän on aika paljon erilaisia yhteisiä hankkeita. Toimijatahot toimivat aika hyvin, mutta poliittisessa päätöksenteossa komission suuntaan ne kaikki eväät eivät ole ihan vielä kunnossa.

Esimerkkinä otan juuri tämän maatalouden, toisena asiana metsätalouden. Vaikka EU:ssa ei olekaan yhtenäistä metsäpolitiikkaa, niin ollaan tekemässä yhteistä metsästrategiaa. Tässäkin meillä on hyvin vahvat intressit Ruotsin kanssa, ja meidän pitäisi vahvasti vaikuttaa siihen metsästrategiaan, että siitä tulisi meille Pohjoismaille sellainen, että me voimme metsiä hyödyntää taloudellisesti ja tuottavasti myös jatkossa, ettei tulisi tätä EU:n niin sanottua puistopolitiikkaa, tuolta etelästä päin meille saneltua.

Yksi yhteinen iso toimialue on myös energia. Meillä on yhteiset, vahvat sähkömarkkinat, ja me Pohjoismaat olemme nyt mallimaina olleet sille, mitenkä EU tulee järjestelemään omia sähkömarkkinoitaan. Tässä olisi oiva malli viedä pohjoismaista toimintamallia myös EU:n suuntaan. Eli enemmän yhteisiä asiahakuja kuin sitä, että erotellaan erilaisuuksia.

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka

Arvoisa puhemies! Kiitos kansanedustajille näistä hyvistä kommenteista ja hyvästä evästyksestä pohjoismaisen yhteistyön edelleenparantamiseksi.

Tuntuu siltä, että nyt kun nämä epävarmat ajat ovat tässä jotenkin olleet aika pitkään päällä ja myös turvallisuustilanne on ollut semmoinen, että kaivataan jotakin semmoista positiivista — vähän niin kuin edustaja Feldt-Rannan puheenvuoroa siteeraten, että meillä on ollut semmoinen synkistelyn tunne päällä täällä Suomessa pitkään — niin minun mielestäni tämä pohjoismainen yhteistyö on jotenkin semmoinen valonlähde tällä hetkellä, erittäin positiivinen asia, joka jollakin tavalla voimistuu ja kehittyy koko ajan, ja minun mielestäni myöskin tahto ja halu tämän yhteistyön tiivistämiseksi on tällä hetkellä erittäin hyvä. Se näkyi Tukholmassa, ja se näkyy, minun täytyy myös sanoa, pohjoismaisten yhteistyöministereitten tapaamisissa. Tälle on selkeästi tilausta, ja meillä on varmasti mahdollisuutta siihen, mistä edustaja Pirttilahtikin puhui: hakea entistä enemmän sitä yhteistä pintaa, niitä yhteisiä asioita, joilla me voimme tätä yhteistyötä tiivistää — liittyi se sitten metsästrategiaan, energiaan tai arktisuuteen, josta täällä paljon puhuttiin, mutta myös ihan keskinäiseen kauppaan, viennin edistämiseen. Siinä on valtavan paljon mahdollisuuksia Pohjoismaiden sisälläkin.

Tähän jos ihan ensimmäiseksi otan tuon arktisuuden, joka nousi tässä vahvasti esille, ja siitä tuli useampi kysymyskin. Pohjoismaiden neuvostohan hyväksyi tämmöisen arktisen työohjelman Tukholmassa. Tämä koskee vuosia 2015—2017, ja siihen osoitettiin 8,5 miljoonaa Tanskan kruunua. Tähän on parhaillaan haku päällä näillä erilaisilla hankkeilla, jotka siitä rahaa voivat hakea. Tämän lisäksi 2 miljoonaa Tanskan kruunua on hankkeisiin, joilla edistetään arktista työskentelyä yhdessä Arktisen neuvoston tavoitteiden kanssa. Eli rahaa on sieltä puolelta suunnattu, ja tätä yhteistyötä tietenkin halutaan tiivistää.

Tämän lisäksi varmaan ainakin Pohjoismaiden neuvoston jäsenet muistavat, että kun nyt tuleva puheenjohtajuuskausi on Tanskalla, heidän kärkitavoitteensahan on sininen Arktis, ja sitä kautta tätä arktista yhteistyötä nimenomaan halutaan käytännön tasolla vahvistaa. Tämä on meille valtavan suuri maantieteellinen ja kaupallinen mahdollisuus, ja meidän täytyy todellakin miettiä, miten me saamme yhteisiä hankkeita edistettyä ja kaiken kaikkiaan sitä bisneshyötyäkin, jota meille tämä alue voi tuoda, unohtamatta sitä, että ihmisten liikkuvuus siellä paranee ja kaiken kaikkiaan työnteko on mahdollista myös, kun se talous siellä arktisella alueella rupeaa kehittymään. Mutta tämä on ihan valtavan suuri mahdollisuus meille kaikille.

Toinen asia, jonka haluaisin nostaa tässä, on tämä sääntely, josta on paljon puhuttu. Se on ihan selkeätä, että meillä syntyy koko ajan valitettavasti uutta sääntelyä, sitä tulee EU:sta, kun implementoidaan sieltä direktiivejä, mutta kyllä sitä valitettavasti syntyy myös sitä kautta, että me hyvin eri tavalla implementoimme näitä kansallisesti ja myöskin keskenämme luomme uusia rajaesteitä ihan kansallisestikin. Tähän täytyy kiinnittää huomiota, ja tämä on tietysti asia, johon Pohjoismaiden neuvosto jatkuvasti kiinnittää huomiota, ja tämä on oikeastaan kansallisten päätöksentekijöiden, meidän jokaisen, tehtävä, katsoa sitä, että tässä asiassa mentäisiin oikeaan suuntaan.

Kolmas asia, jonka haluaisin erityisesti nostaa tässä esille, on tämä brändäys ja pohjoismaisen mallin, pohjoismaisen ajattelun ja toimintatavan profilointi vahvemmaksi. Tämä on ihan selkeästi, niin kuin tuossa mainitsin aikaisemmin, mahdollisuus meille niin EU-tasolla kuin globaalisti, mutta erityisesti EU:ssa me voisimme vahvemmin viedä esimerkiksi pohjoismaista hyvinvointimalliajattelua ihan käytännön keskusteluihin, kertoa siitä, miten meillä tämmöinen kasvu ja kuitenkin sosiaalinen turva kulkevat käsi kädessä: ne eivät ole toisilleen vastakkaisia, vaan ihmisistä pidetään huolta samaan aikaan kuin talous on vahvaa. Tämäntyyppinen keskustelu Euroopassa on itse asiassa hyvin ajankohtaista tällä hetkellä, ja tätä täytyisi käydä enemmän.

Kun myös eurooppaministerinä asiaa tarkastelen, minun mielestäni EU:ssa Pohjoismaat ylipäätänsä nähdään — ja haluaisin, että entistä enemmän nähdään jatkossa — tämmöisinä ratkaisun tuojina. Meillä on hyviä malleja, meillä on hyviä toimintatapoja, mutta me emme kaikkia aina edes itsekään täällä oivalla. Ja sen takia on hirveän tärkeätä, että meillä on pohjoismaisia foorumeja, joilla me kriittisesti katsomme itseämme mutta myöskin arvostamme sitä jo tehtyä työtä, mitä meillä on, jotta me pystymme viemään näitä ajatuksia ja osaamistamme myös Pohjoismaiden ulkopuolelle. Ja tätä on nimenomaan tämä brändäystyö parhaimmillaan, joka itse asiassa alkaa nyt ensi vuonna — ja sitten kun Suomi on puheenjohtajamaa 2016, tämä brändäystyö varsinaisesti starttaa, elikkä Suomella on aika paljon sitten harteilla ja vastuulla, kun tämä brändäystyö lähtee toden teolla vauhtiin 2016.

On hyvin tärkeätä, että me tätä keskustelua tässä vaiheessa käymme. Tähän liittyy muun muassa edustaja Heinosen ja muutaman muunkin mainitsema puolustusyhteistyö. Se on hyvin tärkeä osa pohjoismaista yhteistyötä, ja siitä on hyviä esimerkkejä, kuten esimerkiksi tämä Islannin onnistunut ilmaharjoittelu. Näinä epävarmoina aikoina meille on myöskin hyvin tärkeää, että pohjoismaisesta ulko- ja turvallisuuspoliittisesta yhteistyöstä keskustellaan.

Mutta ehkäpä päätän tähän, taisin jo vähän ylittää aikani. — Kiitos.

Riitta Myller /sd:

Arvoisa puhemies! Minullekin on ollut erittäin arvokasta tämä käyty keskustelu, koska en itse valitettavasti pitkästä parlamentaarisesta urastani huolimatta ole koskaan osallistunut varsinaisesti Pohjoismaiden neuvoston työskentelyyn. Kuitenkin esimerkiksi, kun täällä sanottiin, että Euroopan parlamentissa pitäisi enemmän tehdä pohjoismaista yhteistyötä, omassa ryhmässäni oli säännöllistä yhteistyötä Pohjoismaitten edustajien välillä, niin että se oli jopa merkitty viralliseen kalenteriin kokousajaksi. Ja siellä todellakin käytiin enemmänkin näitä strategisia keskusteluja siitä, mitkä ovat niitä strategisesti tärkeitä asioita, joita me voimme tuoda eurooppalaiseen yhteistyöhön. Niitä oli Itämeri-yhteistyö, niitä olivat monet ympäristöyhteistyöasiat, mutta myöskin tämä eurooppalainen malli, jota halusimme tämän yhteistyön kautta sitten viedä keskusteluun, nimenomaan se, että on sosiaalinen turvallisuus mutta samalla meillä on kasvun ja työllisyyden politiikkaa.

On myös sellaisia asioita, esimerkiksi ympäristö...

Minä luulin, että 2 minuuttia.

Maarit Feldt-Ranta /sd:

Arvoisa puhemies! Vaikka olemme paljossa hyviä, niin meillä on silti vielä tosi paljon potentiaalia myös tässä pohjoismaisessa toiminnassa. Ja minä yhdyn kyllä siihen edustaja Lehtomäen ajatukseen, että meillä on parantamista tässä fokuksen hakemisessa.

Ministeri Toivakka, puhuitte todella paljon brändäyksestä, mainitsitte ehkä kymmenen kertaa sanan brändäys. Tässä uskon, että mitä Pohjoismaihin tulee, niin brändi on aika kirkas. Koko maailma katsoo Pohjolaan ja miettii, että mitä ilmaa te hengitätte, mitä vettä te juotte, mitä te teette, kun te olette melkein kaikessa maailman parhaita.

Mutta sen sijaan tässä fokuksessa on varmasti tekemistä, ja kun tässä signaloitte, että olette innokkaana uutena ministerinä valmis edistämään jotain asiaa, niin yksi sellainen kysymys, josta minun mielestäni on puhuttu liikaa ja jossa tehty liian vähän, on tutkimusyhteistyö. Meillä on valtavasti sellaista osaamista — tätä mietitään nyt myös EU:ssa, ja sen takia se on tärkeää, että Pohjoismailla on tässä joku yhteinen linja — biotaloudessa, Arktiksessa, energiassa, ilmastonmuutosteknologiassa. Ottakaa, ministeri, tämä pallo vastaan. Brändätkää vähemmän ja edistäkää tätä tutkimusyhteistyötä.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa päämies! Tietysti pohjoismaisessa yhteistyössä on myöskin erittäin tärkeää tämä kulttuuriyhteistyö ja sen lisäksi Nordjobb.

Mutta sitten siellä on yksi sellainen asia, mistä on puhuttu vuosikausia, eikä siitä tunnuta pääsevän yhteisymmärrykseen. Se on se, että ruotsalaista läskedryck-limukkapulloa ei voi palauttaa Suomessa ja saada siitä pullopanttia, eikä missään muussakaan maassa. Tämä on sillä tavalla isompi ongelma, että sitä voitaisiin laajentaa myöskin EU:n alueelle. Kun meillä nyt on olemassa sisämarkkinat, niin voitaisiin sopia siitä, että nämä pullopanttihinnat olisivat samat eri maissa ja niitä pulloja voisi sisämarkkinoilla palauttaa mihin tahansa. Samalla ehkä voisimme puuttua myöskin niihin maihin, missä pulloja ei kerätä. Tämähän on ongelma ennen muuta sellaisissa maissa, missä tarvitsee esimerkiksi puhdas vesi ottaa pullosta ja tuoda pullossa kotiin. On maita, joissa näistä ei saa yhtään mitään vaan ne viedään roskikseen, ja se on taas tämmöinen kestävämmän kehityksen alainen asia, missä voisi tehdä yhteistyötä niin että saisi sitten sen pullopantin sieltä jossakin vaiheessa yli rajojen.

Lauri Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! Saisimme tuonne EU-kentille noita pohjoismaisia kantoja enemmän, jos ministerineuvostossa olevilla pohjoismaisilla yhteistyöministereillä olisi aikaa vastata hieman paremmin näiden Pohjoismaiden neuvoston valiokuntien ministereille tekemiin kysymyksiin.

Tänään oli Høybråten vieraana tuossa Suomen Pohjoismaiden neuvoston valtuuskunnan työvaliokunnassa aamulla, ja hän puhui sitä, että pitäisi tehostaa sillä tavalla, ettei moneen kertaan lähetetä samoja kysymyksiä ja sitten vastata jotain, että sieltä saataisiin ehkä säästöjä. Itse olen vähän samaan asiaan kiinnittänyt huomiota. Myöskin nämä pullopanttikysymykset ovat semmoisia, että ne ovat pyörineet, ja Tolppasen esille tuoma pullopantin hinta on varmaan avaintekijä. Suomessa se on korkein, ja muualla se on vähän turhan pieni, niin etteivät pikkulapsetkaan kerää sillä hinnalla niitä pulloja.

Tosiaan tämä on tärkeää, että ministereillä olisi aikaa vähän perehtyä näihin ja vastaukset annettaisiin. Ja sitten mahdollisesti Pohjoismaiden neuvostoa ollaan uudistamassa siinä, että näitä asioita, mitä siellä on päätetty, tuotaisiin kotimaisiin valiokuntiin, vastaaviin valiokuntiin tiedoksi, ja tämä tehtäisiin kaikissa Pohjoismaissa. Nämä ovat niitä tavoitteita, millä varmaan saadaan tehostettua yhteistyötä.

Satu Haapanen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kannatan tätä edustaja Tolppasen esitystä ja toivon, että ministeri ottaa tästä kopin. Tästä ovat nimittäin sekä kansalais- ja kuluttajavaliokunta että ympäristövaliokunta Pohjoismaissa tehneet vuosia töitä, ja tästä on tehty tutkimuksia, että varsinkin pulloliikenteessä Viron ja Suomen ja Tanskan ja Saksan välillä kannattaisi tätä kierrätystä ja palautusta kehittää.

Minuutti aikaa. — Monesti miettii sitä, miten saisimme poliitikot kiinnostumaan vielä enemmän pohjoismaisesta yhteistyöstä, sillä jotta voimme toimia myös Euroopan suuntaan yhdessä, meidän täytyy vahvistaa omia taitojamme — omaa kielitaitoamme tietysti — ja sitten voisimme hyvin vaihtaa poliitikkoja, mennä opiskelemaan ja tutustumaan muiden maiden päätöksentekoon. Nämä samanaikaiskeskustelut ovat olleet loistava tilaisuus käydä yhteisistä teemoista keskustelua. Virkamiehiä voitaisiin vaihtaa, ja varsinkin valiokuntien, niiden puheenjohtajiston ja valiokuntien jäsenten, täytyisi olla tietoisia siitä, mitä vastaavissa valiokunnissa muissa Pohjoismaissa tehdään. Tämä kiinnostuksen ja sitoutumisen herättäminen ja lisääminen pohjoismaisessa yhteistyössä on myös tärkeää.

Simo Rundgren /kesk:

Arvoisa puhemies! En nyt päästäisi ministeriä aivan helpolla tämän arktisen kanssa. Nimittäin fokusoin vielä tarkemmin Pohjoiskalottiin ja sanon kolme lukua: Norjassa työttömyys on 3 prosenttia, Ruotsissa noin 7, Suomessa yli 15 keskimäärin. Se ei ole tullut ilmaiseksi, tämä Norjan menestys, noilla alueilla, vaan me tiedämme, että eriväriset hallitukset ovat useilla hallituskausilla panneet sen pohjoisen yksiselitteisesti painopistealueeksi ja lähteneet kehittämään monia infrahankkeita ja ennen muuta luonnonvarojen hyödyntämistä.

No, nyt jos Suomi aikoo olla mukana näissä, niin kuin sen tulisi olla — tässä viittaan aikaisempaan keskusteluun näistä infrahankkeistakin — niin sehän vaatii meiltä myös panostuksia. Tämä ei tule odottamalla, ja ellemme me ole sitoutuneet olemaan mukana tässä yhteistyössä myös taloudellisella panoksella, niin me jäämme näistä muista pohjoismaisista yhteistyökuvioista ulos.

Elikkä edelleenkin nostan vakavasti esille tämän ajatuksen siitä, että ministeri nyt keskustelee puoluetoverinsa kanssa Euroopassa, komissaari Kataisen kanssa, kun näitä investointipakettien sisältöjä mietitään, että eikö nämä arktiset hankkeet pitäisi nyt tässä nostaa Suomen aloitteesta mukaan.

Arto Pirttilahti /kesk:

Arvoisa puhemies! Ministeri otti hyvin esille — ja varmaan moni muukin tässä salissa — tämän implementoinnin eli sen, millä tavalla me yhteisesti Pohjoismaissa otamme EU-lainsäädäntöä käytäntöön. Siinä olisi varmaan parantamisen varaa.

Mutta otan myös toisen asian esille: millä tavalla me implementoimme meidän Pohjoismaiden neuvoston ja ministerineuvoston päätöksiä omaan lainsäädäntöön, tai saadaanko niitä edes meille tänne valiokuntiin käsittelyyn. Eli meillä on aika hidas tämä Pohjoismaiden neuvoston päätöksentekoelin: jos tulee aloite, niin siinä menee puolitoista vuotta, että sitä pyöritellään siellä, ja sitten se tulee ministerineuvostolle esityksenä, huomioon otettavaksi, ja ehkä se joskus siitä pyörähtää sitten tänne eduskuntaan.

Eli nyt kun tehdään uudistustyötä, niin näkisin, että eihän tämä riitä, että me vain kerran vuodessa käymme tätä toimintakertomusta lävitse täällä salissa, vaan pitäisi pohtia, millä tavalla ne asiat, yhteiset PN:n näkemykset esimerkiksi, tulisivat sieltä meidän valiokuntakäsittelyyn niin että sieltä olisi jotain efektiä suoraan tähän meidän omaankin lainsäädäntöön.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa olisi ollut ehkä hyvä myös ulkoministerin, puolustusministerin ja opetusministerinkin olla paikalla.

Keskustelu puolustusyhteistyöstä on jäänyt aika vähälle tässä keskustelussa. Itse en pidä ministerin tapaan Islannin ilmatilan valvontaa kauhean onnistuneena operaationa sen takia, että sen taso jouduttiin laskemaan julkisen kohun takia harjoitukseksi ja suomalaiset osallistuivat sinne riisutusti, rajoitetusti ja jopa riisutuin Hornetein. Minun mielestäni siitä ei saatu sitä kaikkea irti, mitä tällaisesta tehtävästä olisi voitu saada, ja uskoisin, että niistä opeista olisi nyt esimerkiksi paljon hyötyä, kun Itämerellä näitä ilmatilaloukkauksia on tapahtunut paljon.

Arvoisa puhemies! Jos pohjoismaista yhteistyötä puolustuksessa pidetään esillä juhlapuheissa, niin pitää olla myös aito valmius tehdä, antaa ja myös ottaa, ja itse toivon, että hallitus on tässä nyt määrätietoinen ja ryhtyy sanoista tekoihin vaikkapa tämän naapuriapulainkohdan korjaamiseksi.

Christina Gestrin /r:

Värderade talman! Det finns många konkreta frågor där jag hävdar att vi skulle kunna förbättra vårt samarbete.

Kun Pohjoismaiden neuvoston ympäristö- ja luonnonvaravaliokunta hiljattain kävi Euroopan parlamentissa, kävimme keskusteluja pohjoismaisten meppien kanssa muun muassa ilmastopolitiikasta, maatalouspolitiikasta, biopolttoaineista ja kemikaalien haitallisista vaikutuksista arkielämässä. Antibioottien käytön rajoittaminen on nousemassa lähiaikoina esille EU:ssa tässä One Health -aloitteessa. Kemikaalit on hyvä esimerkki asiasta, jossa Pohjoismaiden näkemys eroaa monien muiden EU-maiden näkemyksestä. Tämä on mielestäni erittäin hyvä esimerkki sellaisesta asiasta, jossa Pohjoismaat yhteisellä strategialla, yhteisellä näkemyksellä voisivat saada äänensä kuulumaan paremmin.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Tässä pohjoismaitten yhteistyössä on jäänyt vähemmälle huomiolle se, että kun tämä vapaa liikkuvuus työn perässä on nykyään hyvin muodikasta ja ymmärrettävää, niin meidän tulisi jollakin keinoin myös puolustaa Suomen ja suomalaisten työpaikkoja. Tarkoitan tällä sitä, että meidän täytyy tämä palkkataso saada pidettyä täällä samantasoisena kuin se on ollut ennen tätä vapaata liikkuvuutta. Tällä hetkellähän me tiedämme, että Suomen palkkatasoa pystytään polkemaan erilaisin keinoin, lähetetyn työntekijän statuksella ja maksamalla veroja muuhun maahan kuin Suomeen, varsinkin ensimmäisen puolen vuoden aikana.

Siinä mielessä toivoisin Pohjoismaiden neuvoston jäsenten kiinnittävän huomiota tähän, onko se johdonmukaista, että me emme tee mitään esityksiä Suomessa esimerkiksi Baltiasta tulevan työvoiman liikkuvuuden johdosta. Toki en ole sitä mieltä, että pitää liikkuvuutta rajoittaa välttämättä kovin voimakkaasti, mutta sitä mieltä olen voimakkaasti, että tänne ei voida tulla polkemaan palkkoja ja viemään suomalaiselta työmieheltä työpaikkoja.

Anne Louhelainen /ps:

Arvoisa puhemies! Bo Könberg teki erinomaisen raportin terveysalan pohjoismaisesta yhteistyöstä ja yhteistyön tulevaisuudesta. Siinä on 14 erilaista ehdotusta, ja 14. näistä on sellainen, että tehtäisiin pohjoismaista yhteistyötä kansallisten asiantuntijoiden sijoittamisessa Euroopan komissioon eli sosiaali- ja terveysalalla käynnistettäisiin uusi epävirallinen yhteistyö kansallisten asiantuntijoiden sijoittamiseksi Euroopan komissioon. Tässä todetaan, että Ruotsilla muun muassa on EU:n toimielimissä 30 asiantuntijaa, jotka työskentelevät kaikilla politiikan sektoreilla, eivät kuitenkaan sosiaali- ja terveysalalla. Olisinkin kysynyt ministeriltä: Mikä on Suomen kanta tähän ehdotukseen, ja onko meillä minkälainen tilanne näiden asiantuntijoiden kanssa EU:n toimielimissä? Näkisittekö te, että tämä olisi hyvä vaihtoehto saada pohjoismaisia ajatuksia ja yhteiskunnan arvoja eteenpäin?

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka

Arvoisa puhemies! Tässä nousi monia tärkeitä asioita jälleen esille. Minä ehkä haluaisin alkuun korostaa sitä, että tämä pohjoismainen yhteistyö on todellakin eri ministeriöiden yhteistyötä, eri ministereiden työtä myöskin. Tässäkin tuli paljon kysymyksiä liittyen tutkimukseen, liittyen terveyteen, liittyen esimerkiksi puolustusyhteistyöhön. Nämä ovat asioita, joissa meidän täytyy sektoriministereiden keskuudessa olla hyvin aktiivisia, ja tämä on itse asiassa varmaan osa-alue, josta nytkin on keskusteltu meidän yhteistyöministereitten keskuudessa, että meidän sektoriministereiden pitäisi entistä enemmän myöskin aktivoitua pohjoismaisessa yhteistyössä. Tämä on tietysti itselleni tärkeä vastuualue tässä tehtävässä: välittää tietoa ministereille, että näihin asioihin täytyisi kiinnittää enemmän huomiota. Tämähän on muun muassa yksi tapa just näiden rajaesteiden purkamisen kannalta, että me saamme täällä käytännön työssä ministeriöissä tiedon siitä, mitä pitää tehdä ja mitkä ovat niitä pohjoismaisia rajaesteitä ja liikkuvuuden esteitä ja yrittämisen ja työnteon esteitä muun muassa. Vien mielelläni viestiä tästä eteenpäin sektoriministereille muun muassa siitä, mitä tässä nostettiin esille, että ministereiden vastaukset ovat vaillinaisia ja ne viipyvät liian pitkään, ja tähän täytyy jatkossa kiinnittää huomiota.

Hyvin tärkeää on kuitenkin huomioida se työ, että Pohjoismaiden neuvostossa ja ministerineuvostossa on käynnissä tämä modernisointityö, jossa tullaan kiinnittämään paljon tämäntyyppisiin asioihin huomiota, jolloin se tieto välittyy laajemmin myös kansallisille päättäjille. Tämä työ on käynnissä, ja tämähän on meidän pääsihteerin ihan lempilapsia.

Sen verran minun täytyy puolustaa tätä brändäystä, että se on todellakin katsottu kuitenkin tarpeelliseksi kaikissa Pohjoismaisissa, että meidän täytyy tehdä tälle asialle enemmän, ettemme me itse unohda sen merkitystä. Kun se on meille itsellemme kirkas, niin meidän on helpompi puhua siitä myös ulkopuolella.

Arktiset hankkeet: Minä olen täysin samaa mieltä. Siis se on meille vain niin tärkeä asia, ja näitä yhteisiä hankkeita meidän täytyy saada eteenpäin. Mutta sitä tärkeämpää meidän on saada meidän yritykset keskustelemaan keskenään. Minun mielestäni on huolestuttava viesti esimerkiksi se, että kun Norjassa on miljardin suuruisia hankkeita arktisilla alueilla, niin meillä ei suomalaisia yrityksiä ole jostain syystä mukana tämmöisissä tarjouskilpailuissa juuri ollenkaan. Muun muassa tämä on asia, johon meidän täytyy kiinnittää huomiota. Se loisi työtä pohjoiseen, se loisi työtä Suomeen, kun meillä on kuitenkin eroja nyt näissä työttömyystasoissa.

Mutta kaiken kaikkiaan tässä riittää paljon työtä. Minä näen tämän valoisana yhteistyönä, niin kuin varmasti suurin osa salissa olevistakin, ja suurena mahdollisuutena Suomelle. Tuolla EU-tasolla me voimme aina tehdä asioita paremmin: meillähän on erilaisia ryhmiä, NB8-ryhmää, ja pohjoismaiset päättäjät tapaavat ennen tärkeitä kokouksia, muun muassa ennen Eurooppa-neuvostoa. Mutta siinä, millä tavalla me sitä yhteistyötä teemme, on kehittämistä.

Mutta minun mielestäni aina täytyy tunnustaa myöskin se, että kyllähän suomalaiset päättäjät kuitenkin ajavat suomalaisten etua EU:ssa ja myös pohjoismaisessa yhteistyössä. Kuten täällä muutama edustaja sanoikin, kaikissa asioissa myöskään pohjoismaiset intressit eivät kohtaa. Näitä on muun muassa maataloudessa ja energia- ja ilmastopolitiikassakin. Me emme valitettavasti ole niin kuin like-minded lähestulkoonkaan kaikissa asioissa, ja sekin suotakoon. Se kuuluu osana pohjoismaiseen yhteistyöhön, että me kunnioitamme toistemme tavoitteita ja teemme siitä huolimatta yhteistyötä, että olemme joistakin asioista eri mieltä.

Simo Rundgren /kesk:

Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministerille ja kiitoksia kaikille keskustelijoille. Oli hienoa nähdä näinkin monta tästä teemasta kiinnostunutta.

Vielä nostan tämän rajaestekysymyksen. Sehän on sitä ydintä eurooppalaisessa ajattelussa, että me helpotamme ihmisten liikkuvuutta rajojen yli, yritysten liikkuvuutta ja muutakin vapaata liikkuvuutta, pääomien liikkuvuutta. Tässä meillä on jatkuvasti paljon haasteita, ja se on ainakin Pohjoismaiden neuvoston keskeinen toiminta-alue.

Toiseksi, näitten EU-direktiivien kohdalla ei saa antaa periksi siinä, etteivätkö pohjoismaat pyrkisi ennakkovaikuttamaan yhdessä niihin direktiiveihin ja niihin säädöksiin, joissa niillä on yhteinen näkemys. Se vaatii vain kovasti työtä, koska usein me saamme valmiit direktiivit ja vasta sen jälkeen ryhdymme keskustelemaan. Tämä vaatii ministeriöitten sisällä virkakunnalta paljon yhteistyötä rajojen yli naapurimaihin. Ja sitten se implementointi on toinen työrupeama. Siinä on vain hirvittävän paljon lisää työtä. Mutta jos me emme sitä tee, niin meidän kansalaisemme kärsivät sekä tästä ennakkovalmistelun puutteesta että sitten tästä huonosta implementoinnista.

Ja kolmanneksi, arvoisa puhemies, yhdyn ministerin näkemykseen siitä, että valtioneuvoston sisällä sektoriministereitten on otettava enemmän vastuuta tästä pohjoismaisesta yhteistyöstä suhteessa siihen Euroopan unionin kanssa tehtävään yhteistyöhön. Tämäkin on sektori, joka vaatii jälleen potenssiin kaksi sitä työtä ja työtä. Nimittäin meillähän yhteistyöministeriltä puuttuvat työkalut itse puuttua esimerkiksi näihin sektoriministereitten alaan kuuluviin raja-estekysymyksiin. Siinä ei auta mikään muu kuin että nämä sektoriministerit heräävät poistamaan niitä ja kehittämään sitten (Puhemies koputtaa) oman alansa toimintaa.

Riitta Myller /sd:

Arvoisa puhemies! Kuten täällä on jo todettu, meille Pohjoismaissa on yhteistä päätöksenteon avoimuus, ja tämä on myöskin se asia, mitä haluamme viedä eteenpäin Euroopan unionissa.

Mainitsitte tuossa alkupuheenvuorossanne Yhdysvaltojen ja EU:n vapaakauppasopimuksen. Tässähän on ympäri Eurooppaa puhuttu avoimuuden puutteesta, ja uskon, että tämä on nyt se asia, jossa Pohjoismaat voivat näyttää mallia, miten toimitaan kansalaisyhteiskunnan kanssa myös asioissa, jotka Euroopan unionin päätöksenteossa ovat ehkä suljetumpia kuin monet muut asiat, joissa neuvotellaan ja toimitaan. Sama koskee varmaan myöskin sitä, miten ministerineuvoston päätöksistä informoidaan kansallisia parlamentteja. Uskon, että myöskin tässä on vietävää muihin maihin.

Mutta toivoisin myös sitä, että Pohjoismaissa mietittäisiin yhdessä, miten sitten myöskin kansallisissa eduskunnissa, parlamenteissa, voitaisiin paremmin käsitellä myös suuren salin kautta Euroopan unionin asioita. Ehkä sieltä saisimme tämän asian leviämään sitten koko Euroopan unionin alueelle.