Täysistunnon pöytäkirja 124/2014 vp

PTK 124/2014 vp

124. TORSTAINA 4. JOULUKUUTA 2014 kello 16.01

Tarkistettu versio 2.0

19) Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 5 §:n muuttamisesta

 

Kauko Tuupainen /ps(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Lakialoite koskee terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 5 §:n muuttamista. Allekirjoittajia tässä aloitteessa oli kaikkiaan 72, mutta neljä heistä allekirjoitti aloitteen — innostuksissaan ilmeisesti — kahteen kertaan, joten lopullisesti aloite sai taakseen 68 edustajaa yhdeksästä eri puolueesta. Eniten allekirjoittajia oli perussuomalaisista, keskustasta ja SDP:stä.

Arvoisa puhemies! Lakialoitteeni tarkoitus on muuttaa terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettua lakia (559/1994) siten, että lakiin sisältyvään luetteloon oikeudesta harjoittaa terveydenhuollon ammatteja lisättäisiin musiikkiterapeutti.

Musiikkiterapialla on yliopistollinen koulutusjärjestelmä, professuuri Jyväskylän yliopistossa sekä laaja kansallinen ja kansainvälinen tutkimustoiminta, joka enenevässä määrin pohjautuu näyttöpohjaisen lääketieteen standardeihin. Musiikkiterapia on siis tieteelliseen näyttöön perustuva hoitomuoto, jonka vaikuttavuudesta on julkaistu useita suomalaisten ja ulkomaisten yliopistojen tutkimuksia kansainvälisissä tieteellisissä julkaisuissa. Potilaat musiikkiterapiaan tulevat lääkärin lähetteellä, ja sen kustantaa pääasiassa julkinen sektori, muun muassa Kansaneläkelaitos ja sairaanhoitopiirit. Musiikkiterapeuteilla on vahvaa kliinistä erikoispätevyyttä, ja alan ammattilaiset ovat verkostoituneet kansainvälisesti.

Arvoisa puhemies! Kuten jo totesin, potilaat tulevat terapiaan lääkärin lähetteellä. Musiikkiterapeutit ovat Kelan rekisteriin kuuluvia terveydenhuollon ammattilaisia niin kuntoutuspsykoterapian kuin vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen palvelutuottajina. Jos ja kun Kela pitää musiikkiterapeutteja terveydenhuollon ammattilaisina, on käsittämätöntä, ettei musiikkiterapeutteja hyväksytä virallisiksi terveydenhuollon ammattihenkilöiksi.

Kun musiikkiterapeutit eivät ole virallisesti terveydenhuollon ammattihenkilöitä, he eivät saa potilasvakuutusta eivätkä vapautusta arvonlisäverosta vaan joutuvat 1.5.2014 voimaan tulleen terveyden- ja sairaanhoidon alv-ohjeistuksen myötä arvonlisäverovelvollisiksi. Tästä seuraa, että monet terapeutit joutuvat lopettamaan kannattamattomana ammattinsa harjoittamisen. Tällöin satojen potilaiden hoito tulee keskeytymään musiikkiterapeuteista riippumattomista syistä. Se, ettei lainsäädäntö ole musiikkiterapian osalta ajan tasalla, aiheuttaa kestämätöntä eriarvoisuutta useille tahoille, erityisesti potilaille, joilla on oikeus saada heille määrättyä hoitoa, mutta myös terapeuteille ja lähettäville tahoille.

Arvoisa puhemies! Kuten useimmat meistä tietävät, musiikkiterapia on osa terveydenhuoltoa ja sitä toteutetaan yhteistyössä terveydenhuollon muiden ammattihenkilöiden kanssa. Tästä huolimatta alalla ei ole minkäänlaista virallista asemaa osana maamme terveydenhuoltoa.

Yhteenvetona esittämääni lakimuutokseen totean alalla olevan useita vakavia potilaan asemaan liittyviä puutteita. Lainmuutos ei aiheuta valtiolle kustannuksia. Muutoksella parannettaisiin kaikkien alaan liittyvien tahojen juridista asemaa. Muutokseen on selkeä velvoite Suomea sitovan Euroopan unionin lainsäädännön perusteella koskien muun muassa Euroopan ihmisoikeussopimusta ja lapsen asemaa koskevia sopimuksia.

Arvoisa herra puhemies! Edellä esittämäni perusteella esitän voimassa olevan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 5 §:n muuttamista siten, että niin sanottuun ammattinimikeluetteloon lisätään uutena ammattinimikkeenä musiikkiterapeutti.

Osmo Kokko /ps:

Arvoisa puhemies! Kannatan ensiksi tuota edustaja Tuupaisen tekemää lakiesitystä. Hän perusteli sen erittäin hyvin ja oli todella perehtynyt näihin asioihin. Se on totta, että kun tällainen nimike sieltä uupuu, niin se on sinne palautettava, ja hänellä oli erittäin hyvät perusteet tälle asialle.

Tässä otettiin myös nämä verotekniset seikat ja kaikki huomioon. Musiikilla on erittäin suuri merkitys myös terapiamuotona, ja tällaista jos mitä on tässä maassa tuettava, jotta saamme ihmiset takaisin tänne työelämään ja näin tuottamaan uutta jaettavaa yhteiskunnalle.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! En ole musiikkiterapeutti, olen röntgenhoitaja, mutta olen tehnyt kymmeniä vuosia musiikin kanssa töitä sairaaloissa, palvelutaloissa, kehitysvammaisten tilaisuuksissa, eri yhteyksissä, ja olen huomannut ja todennut sen asian, että musiikilla on todella tervehdyttävä ja hyvä vaikutus ihmisiin. Musiikin avulla voit näyttää tunteitasi. On ollut sellaisiakin tapauksia, että on ollut vanhuksia, jotka eivät ole puhuneet pitkään aikaan, moneen kuukauteen, mutta kun heidän kanssaan laulaa tai esittää musiikkia, he voivat ruveta yhtäkkiä laulamaan, silmä kirkastuu, ja se aiheuttaa ja tekee iloisen olotilan. Se on tärkeä asia.

Musiikkiterapia-alan juridinen asema on kuitenkin heikko. Musiikkiterapeutteja ei lasketa terveydenhuollon ammattihenkilöiksi virallisesti. Alvivelvollisuus uhkaa heitä. Jos näin käy, jopa sadat musiikkiterapeutit joutuisivat lopettamaan ammattinsa harjoittamisen.

Musiikkiterapiassa on kyse lakisääteisestä kuntoutuspsykoterapiasta. Suomessa masentuneiden ja monesta muustakin ongelmasta kärsivien kansalaisten joukko kasvaa ja kasvaa koko ajan, valitettavasti. Musiikkiterapia on kiistattomasti todettu hyväksyttäväksi hoitomuodoksi. Terapia toteutuu lääkärin lähetteellä.

Näin ollen kannatan todella lämpimästi edustaja Tuupaisen tekemää aloitetta, jossa musiikkiterapeuteista tulisi terveydenhuollon ammattihenkilöitä. — Kiitos.

Kauko  Tuupainen /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Heinosen tapaan haluan kiittää kaikkia 68:aa edustajaa, joiden nimi oli tämän aloitteen takana, mutta erityisesti edustaja Elomaata, jonka tiedän olevan musiikin ystävä jo vuosien takaa. Myöskin Osmo Kokko käytti minusta positiivisen puheenvuoron asian suhteen. Minä toivon, että asia etenee jollakin tapaa tästä päivästä eteenpäin.

Keskustelu päättyi.