Hannes Manninen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Huolimatta maailmantalouden orastavista kasvun merkeistä talouden näkymät ovat edelleen synkät. Johtavien teollisuusmaiden julkinen velka ja alijäämät ovat kasvamassa niin suuriksi, että ne rajoittavat pakosta näiden maiden talouskasvua. Kiinan ja muiden suurten nousevien talouksien osalta tilanne on toinen.

Suomen talous on pudonnut tänä vuonna huomattavasti ennakoitua rajummin. Suomen talous onkin vientivetoisuutensa ja viennin rakenteensa vuoksi heikentynyt useita muita EU-maita enemmän. Viimeisimpien tilastojen mukaan taantuman syvin vaihe olisi ohitettu ja tuotanto olisi kääntynyt hienoiseen kasvuun. Mitään varmuutta sen pysyvästä muutoksesta ei kuitenkaan vielä ole.

Finanssipolitiikka tänä ja ensi vuonna on vahvasti taloutta elvyttävää ja kasvua tukevaa. Vuoden 2009 toisella lisätalousarviolla ja ensi vuoden budjetilla käynnistetään yhteensä yli 1,7 miljardin euron hankkeet yhdessä kuntien ja yksityisen sektorin panostusten kanssa. Niiden työllisyysvaikutuksiksi on arvioitu yli 10 000 henkilötyövuotta. Valtiovarainvaliokunta tukee hallituksen finanssipoliittisia linjauksia ja pitää talousarvioon sisältyviä linjauksia välttämättöminä ja tarkoituksenmukaisina. Kaikkiaan hyvin monenlaisten elvyttävien toimien yhteissumma on noin 20 miljardia euroa. Siinä ovat mukana niin veronkevennykset kuin korkotukilainatkin. Kansantalouden tilinpidon mukaan arvioituna elvytystoimien yhteissumma on yhteensä vajaat 6 miljardia euroa.

Vuodesta 1988 ylijäämäisenä pysynyt julkisen talouden rahoitusjäämä kääntyi tänä vuonna reilusti alijäämäiseksi, ja alijäämä syvenee edelleen vuonna 2010. Suomen alijäämä säilyy kuitenkin vielä tänä vuonna Euroopan unionin vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen 3 prosentin rajan alapuolella. Ensi vuonna raja kuitenkin ylitetään, ensimmäisen kerran Suomen Emu-jäsenyyden aikana.

Ensi vuonna valtio joutuu ottamaan uutta velkaa 13 miljardia euroa eli lähes 2 500 euroa jokaista suomalaista kohti. Velan kokonaismäärä nousee 44 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Se on vielä alle Euroopan unionin vakaus- ja kasvusopimuksen määrittämän 60 prosentin rajan. Matalien korkojen ja maamme erinomaisen luottokelpoisuuden ansiosta velanhoitokustannukset pysyvät vielä hallinnassa.

Korkotason noustessa ja velan määrän edelleen kasvaessa syntyy valtiontalouteemme mittava korkomenorasitus. (Ed. Zyskowicz: Nousee 5 miljoonaan!) Siksi on tärkeää, että velan kasvu saadaan pysäytettyä lähivuosina, ainakin bruttokansantuotteeseen suhteutettuna. Se vaatii nykyiseltä ja ennen kaikkea tulevalta hallitukselta mittavia toimia, mutta ennen kaikkea se vaatii talouskasvua.

Valiokunta korostaakin toimia, joilla parannetaan julkisen talouden kestävyyttä pitkällä aikavälillä. Se edellyttää muun muassa rakenteellisia muutoksia, joista keskeisin on työurien pidentäminen. Se edellyttää myös panostuksia tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikkaan sekä tuottavuuden merkittävää kasvua.

Taantuman aiheuttama suurin tämän hetken ongelma on työttömyys. Erityisen vakava se on nuorten osalta. Vaikka kasvu lähtisikin liikkeelle, niin työttömyys pahenee vielä ensi keväänä, kun teollisuuden aikaisemmat tilaukset valmistuvat. Valiokunta korostaakin, että elvytykseen käytettävissä oleva liikkumavara tulisi jatkossa kohdistaa entistä tarkemmin täsmätyöllistämiseen.

Arvoisa puhemies! Kunnille vuosi 2010 tulee olemaan vaikea. Näin siitäkin huolimatta, että hallitus on edellisestä lamasta poiketen parantanut kuntien rahoitusasemaa erillistoimilla noin 750 miljoonalla eurolla vuositasolla. Valiokunta korostaa, että hallituksen tulee seurata tilannetta eri kuntien välillä, jotta kansalaisten peruspalvelut voidaan turvata kaikissa kunnissa.

Valiokunta lisäsi hallituksen esitykseen noin 41 miljoonaa euroa ja siirsi asuntorahastosta 25 miljoonaa euroa erityisryhmien asuntojen korkotukeen. Lisäyksistä pääosa kohdentuu työllistämiskohteisiin, kuten väylärakentamiseen, vesi-, viemäröinti- ja ympäristötöihin, toimitilarakentamiseen ja muun muassa Tullin koulutetun henkilöstön palkkauksen turvaamiseen. Lisäyksistä monet kohdistuvat myöskin sosiaalitoimeen ja erittäin tärkeisiin kohteisiin siellä, koska tulevaisuuden kannalta ne ovat ratkaisevan tärkeitä.

Arvoisa puhemies! Haluan kiittää valiokuntaa, sen jaostojen puheenjohtajia ja jäseniä sekä valiokuntaneuvoksia erinomaisesta ja rakentavasta yhteistyöstä mietinnön valmistelussa. Tältä pohjalta valtiovarainvaliokunta ehdottaa, että ehdotus valtion talousarvioksi vuodelle 2010 hyväksytään hallituksen esityksen ja sitä täydentävän esityksen mukaisena tarkemmin mietinnöstä ilmenevin muutoksin, että talousarvioaloitteet 105, 106, 564, 585 ja 720/2009 vp hyväksytään ja että muut talousarvioaloitteet hylätään ja että momentin 26.40.01 kohdalla ehdotettu lausuma hyväksytään ja että talousarviota sovelletaan 1. päivästä tammikuuta 2010 alkaen.

Arvoisa puhemies! Haluan todeta, että mietintöön liittyy kolme eriävää mielipidettä, jotka varmasti esitellään täällä erikseen.

Katri Komi /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! "On suurta olla pieni kansa." (Ed. Zyskowicz: Montako kertaa meinaat mainita keskustan tai keskustan eduskuntaryhmän?) Näihin Paavo Haavikon sanoihin voi yhtyä, kun miettii tulevaisuuden haasteitamme: ikääntymistä, ilmastonmuutosta ja globalisaatiota. Nämä haasteet pitävät nimittäin sisällään niin uhkia kuin mahdollisuuksia pienelle mutta sitkeälle kansallemme.

Arvoisa herra puhemies! Keskustajohtoisen hallituksen elvytystoimet ovat oikea-aikaisia, oikein kohdennettuja ja mittaluokaltaan perusteltuja. Niillä on sysätty liikkeelle monia välttämättömiä väylä-, rakennus- ja korjaushankkeita ympäri maata. Hankkeiden avulla torjutaan työttömyyden hallitsematonta kasvua ja luodaan siltaa taantuman yli. Valtiontaloutemme on kyllin vahva, ja siksi olemme saaneet edullista lainaa. Sillä pidetään talouden pyörät pyörimässä ja varmistetaan kansalaisten perusturva.

Bruttokansantuotteemme on kääntynyt pieneen nousuun, ja taantuman pohja näyttää olevan tällä kertaa ohitettu. Lisäksi kuluttajien odotukset ovat nousseet. Suomalaisten kuluttajien enemmistölle vuosi 2009 on ollut hyvä muun muassa palkankorotusten ja matalan korkotason takia. Jokainen meistä kuitenkin tuntee jonkun työttömäksi tai lomautetuksi joutuneen. Työttömyyden kasvun ennustetaan jatkuvan ensi vuonna.

Kansantaloudellemme merkittävä vientiteollisuus palautuu hitaammin kuin monet muut alat. Valtion velkaantuminen ja väestön ikääntyminen muodostavat erityisesti julkistalouden pitkän aikavälin kestävyydelle suuria haasteita. Kun talous kääntyy nousuun, on velkaantuminen katkaistava. Tämä ei kuitenkaan saa estää orastavaa kasvua. Taantuman jälkeen aukeaa uudenlainen maailma. Silloin syntyvät työpaikat ovat erilaisia kuin taantuman myötä menetettävät työpaikat. Pohja maamme hyvinvoinnille syntyy siitä, että elinvoimaiset yritykset tarjoavat suomalaisille työtä. Lisäksi työuria on pidennettävä niin alku- ja loppupäästä kuin keskeltäkin. Tuottavuutta on parannettava ilman, että työhyvinvointi heikkenee.

Pääministeri Vanhasen esittelemä talouden kolmannen tien kasvualoite sisältää monia mahdollisuuksia koko maalle. Siihen kuuluu muun muassa uudenlaisen osaamisen hyödyntämistä, kasvuyrittämistä ja ympäristöteknologiaa. Vielä tällä vaalikaudella on tehtävä esitykset yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi. (Ed. Kallis: Millä lailla?) Lisäksi on oltava valmius arvioida ulkopuolisen investointirahaston tarvetta. Kaikki tämä on tarpeen, sillä Suomi on jäämässä kilpailijamaistamme jälkeen.

Arvoisa puhemies! Kuntatalous on heikentynyt koko maassa, kun työttömyys on kasvanut ja kuntien verotulot ovat ehtyneet. Hallitus tiedostaa ongelmat ja helpottaa kuntataloutta tänä ja ensi vuonna noin 750 miljoonalla eurolla. On kuitenkin selvää, että kuntien on jatkossa hillittävä menojensa kasvua ja parannettava tuottavuuttaan.

Pääministeri Vanhasen hallitus ei onneksi toista Lipposen ja Niinistön hallituksen 1990-luvun lamassa tekemiä virheitä. Yhteiskunnan heikompiosaisista on pidettävä huolta koko Suomessa, (Ed. Gustafsson: Miten se köyhyys voi lisääntyä sitten?) on taloudellinen tilanne mikä tahansa. Keskustavetoisen hallituksen sosiaalisesti oikeudenmukainen ote näkyy esimerkiksi perusvähennyksen korotuksessa. Se lisää pienituloisten ostovoimaa jopa 180 eurolla vuodessa. Hallitus on myös tehnyt päätöksen takuueläkkeistä ja muun muassa lapsilisien ja vanhempainrahojen sitomisesta indeksiin. Me olemme tässäkin hallituksessa huolehtineet perusturvan vahvistamisesta ja erityisesti pienituloisten aseman parantamisesta.

Keskustan pitkäaikainen tavoite elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamisesta on laskenut ruuan kuluttajahintoja. Lisäksi ensi vuonna alenee ravintolaruuan arvonlisäverotus, mikä parantaa alan työllisyyttä. (Ed. Saarinen: Ja alvi nousee!)

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan lisäykset budjettiin sisältävät runsaasti keskustalaisia painotuksia. (Ed. Zyskowicz: Ei kai!) Tässä taloustilanteessa on tärkeää, että määrärahoja kohdennetaan työllistäviin toimiin. (Ed. Skinnari: Sääli kokoomusta!) Kiitoksen ansaitsevat panostukset nuoriin esimerkiksi työpajatoiminnan kautta. Etsivään nuorisotyöhön hallitus ohjasikin lisärahaa jo aiemmin. Nuorisotyöttömyyden hallitsematon kasvu onkin estettävä. Työelämän ulkopuolelle joutuminen vaarantaa monen nuoren hyvinvoinnin ja vie verorahoistamme yhä kasvavan siivun.

Ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikkoja on jo lisätty. Määrän riittävyyttä on arvioitava jatkossakin. Lisäksi on varauduttava ohjaamaan nykyistä enemmän rahaa nuorten ja vastavalmistuneiden työllistymiseen. Yksi keino on luoda lisämahdollisuuksia oppisopimuskoulutukselle. Se on hyvä tapa ohjata nuoria työelämään. Oppisopimuskoulutus aktivoi myös poikia, jotka ovat usein kiinnostuneempia käytännön tekemisestä (Ed. Kallis: Aivan liian vähän, aivan liian vähän!) kuin perinteisestä luokkaopetuksesta. Työttömyys ja syrjäytyminen uhkaavat paljon useammin nuoria miehiä kuin samanikäisiä naisia. Keskustan eduskuntaryhmän mielestä työnteon kannattavuutta verrattuna toimeentulotukeen tulisi edelleen vahvistaa. Piikki ei saa olla loputtomiin auki.

Monien sosiaalisten ongelmien ollessa tätä päivää on tärkeää, että määrärahalisäykset kohdistuvat esimerkiksi nuorten mielenterveyspalveluihin ja päihdeäitien kuntoutukseen. Myös vanhusten perhehoitomallin edistäminen on merkittävä linjaus. Tämän lisäksi panostetaan maahanmuuttajiin sekä tehostetaan talousrikosten torjuntaa ja oikeusprosesseja. Kuopion siviilikriisinhallintakeskukselle lisätään rahaa asiantuntijoiden koulutukseen ja rekrytointiin. Työllisyyttä edistäviä toimia ovat muun muassa määrärahalisäykset ympäristö- ja vesihuoltotöihin, työllisyysperusteiset investoinnit sekä puolustusvoimien ja vankiloiden toimitilojen korjausavustukset. Erityisryhmien asuntotuotantoa lisätään korottamalla avustusvaltuutta merkittävästi. Yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturva kohenee, mikä osaltaan tukee hallituksen panostuksia yrittäjyyteen.

Maa- ja metsätaloudessa kohdennetaan lisärahaa muun muassa neuvontaan. Tämä auttaa maataloutemme kilpailukyvyn kehittämisessä. Kestävän metsätalouden rahoitusta korotetaan 1,5 miljoonalla eurolla. Tämä taas edistää metsänhoidollisia tavoitteita ja energiapuun käyttöä. On tärkeää, että perusväylänpitoon kohdennetaan lähes 6 miljoonaa euroa lisää. Ensi vuoden lisätalousarvioissa on oltava valmius tarkastella asiaa vielä uudelleen. (Ed. Saarinen: Tarve on puolitoista miljardia!) Joukkoliikennetuen lisäyksessä huomioidaan erityisesti alueellinen ja paikallinen liikenne.

Arvoisa puhemies! Keskusta sai turvattua yliopistokeskusten rahoituksen yliopistolaissa. Emoyliopistojen on nyt huolehdittava omasta roolistaan yliopistokeskusten rahoittajana eduskunnan edellyttämällä tavalla. (Sosialidemokraattien ryhmästä: Hyvä!) Keskustan eduskuntaryhmä muistuttaa myös, että ensi vuoden alusta yliopistoille tulevat uudet sitoumukset kompensoidaan sen mukaan, miten aiemmin on sovittu. Edellytämme, että yliopistojen taloustilannetta seurataan huolellisesti ja tarvittaessa ryh-dytään korjaaviin toimiin. Eri yliopistojen välille ei saa syntyä kuilua. Kansainvälisyys ja tasokas yliopistojen perusopetus eivät synny toivotalkoilla. Tarvitaan kahisevaa.

Ammattikorkeakoulut ovat sijoittuneet alueellisen kehitystehtävänsä kannalta maantieteellisesti jopa paremmin kuin yliopistot. Ammattikorkeakoulut tuottavat ammattilaisia alueellisiin tarpeisiin ja palvelevat paikallista elinkeinoelämää. Näiden oppilaitosten tutkimus- ja kehitystoimintaan on jatkossa varattava selkeä perusrahoitus, jotta ne eivät jää hankerahoituksen varaan.

On myös tärkeää, että kirjastojen rakentamiseen on lisätty miljoona euroa. Keskustan eduskuntaryhmä kannustaa hallitusta työstämään edelleen ehdotuksia muun muassa opintotuen huoltajuuskorotuksesta ja opintotuen sitomisesta indeksiin. Myös omaishoidon tuen siirtämistä Kelalle on edelleen pohdittava.

Arvoisa puhemies! Keskusta on antanut potkua ilmastonmuutoksen torjuntaan. Budjetissa lisätään merkittävästi tukea uusiutuvalle energialle. Muun muassa puuperäisen energian käyttöön on kuitenkin saatava lisää vauhtia. Valmistuttuaan nämä uusiutuvan energian laitokset vähentävät suomalaisten yritysten tarvetta ostaa päästöoikeuksia EU:n markkinoilta. Teknologia- ja innovaatiopolitiikkaan sekä yritysten kansainvälistymiseen ohjataan määrärahoja ensi vuonna ennätyksellisen paljon. Yritystoimintaa tukevat myös uudet myöntämisvaltuudet sekä suhdannelainat ja -takaukset. Lisäkonsteja on toivottavasti jo valmisteilla.

Hallitus toimii monin tavoin metsä- ja telakkateollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi. Metsätalouteen liittyvää lainsäädäntöä myös uudistetaan monelta osin ensi vuonna. Näin edistetään metsäteollisuuden ja koko metsäalan menestymismahdollisuuksia. (Ed. Rajamäki: EU pakottaa!)

Arvoisa herra puhemies! Opposition esittelemät budjettivaihtoehdot eivät kuulosta realistisilta: kaikille lisää sinne ja tänne. Tämäkö on sitä vastuullista varautumista tulevaisuuteen? (Ed. Rajamäki: Meillä ei ole sitä pienkorjauslistaa!) Taitaa kuulua enemmänkin unelmaosastolle! Hallitus sen sijaan on ajan tasalla ja toimii sen mukaisesti. (Ed. Gustafsson: Vähän analyyttisemmin, edes vähän!) SDP:n budjettiesite on yhtä kevyt kuin sen sisältökin. Ei sillä kannuksia ansaita.

Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Vanhasen toinen hallitus esitteli eduskunnalle oikeudenmukaisuuden ja yhteisvastuun budjetin. Valtiovarainvaliokunta on tehnyt punnitut lisäyksensä esitykseen. Keskusta haluaa pitää huolta kaikista suomalaisista ja koko Suomesta myös taantuman aikana. (Ed. Skinnari: Se on uutinen!) Keskustan eduskuntaryhmä tukee hallituksen vastuullisen ja määrätietoisen talouspoliittisen linjan jatkamista.

Leena Harkimo /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viime viikolla Tilastokeskus julkaisi positiivisen uutisen siitä, että Suomen talous oli hienoisessa kasvussa. (Ed. Rajamäki: Tuloerot kasvussa!) On selvää, että vaikka talous kääntyisikin nousuun, työttömyys tulee edelleen kasvamaan. Julkisen talouden ongelmat jatkuvat myös sitten, kun olemme jo pysyvämmässä talouskasvussa. Nyt käsittelyssä olevan budjettiesityksen yksi tärkeimmistä päämääristä onkin edistää työllisyyttä, koska työnteko on ainoa keino, jolla Suomi selviää tulevista vuosista.

Talouskriisin aikana hallitusta on kritisoitu siitä, oltiinko tilanteen tasalla, onko elvytys riittävää ja pidetäänkö hallitusohjelmasta liian tiukasti kiinni. Totuus on kuitenkin se, että hallitus ei ole jäänyt ohjelmansa vangiksi vaan on tehnyt uusia linjauksia, jotka ovat mahdollistaneet ripeät toimet talouden elvyttämiseksi kriisin alusta asti.

Vuoden 2010 budjetti tullee taas saamaan opposition haukut siitä, ettei se elvytä riittävästi (Ed. Kallis: Ei saa!) tai että työpaikkojen menetystä ei pystytä täysin estämään. (Ed. Kallis: Oletteko te profeetta?) Selvää on, että valtion toimilla ei voida kokonaan korvata vientiteollisuutemme tuotteiden menekin romahtamista. Nyt tehdäänkin kaikki se, mitä valtio voi tehdä. Tästä kertoo muun muassa ensi vuonna otettava 13 miljardin euron suuruinen velka, jonka avulla kotimainen kysyntä ja palvelutaso pysyvät yllä ja pienituloisten asemaa saadaan vahvistettua. (Ed. Skinnari: Suurituloisten verohelpotukset!)

Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää valittua elvytyksen linjaa oikeana ja välttämättömänä. (Ed. Gustafsson: Tulokset eivät ole hyviä!) Samalla on kuitenkin jo vakavasti kiinnitettävä huomiota siihen, että pidemmällä aikavälillä valtiontalous on saatava tasapainoon. Suomea ei voi päästää velkakierteeseen. Ikääntymisen myötä velkataakan hoitaminen ei muutu helpommaksi vaan vaatii perusteellisia rakenteellisia uudistuksia ja tuottavuuden parantamista.

Hallitus on panostanut runsaasti varoja elvytykseen ja työllisyyden ylläpitämiseen, mutta vastuullinen linja valtiontalouden hoidossa on silti pystytty säilyttämään. Tämä sen ansiosta, että toimenpiteet on valittu huolellisesti.

Määrätietoisen elvytyksen tuloksia on syksyn aikana päästy todistamaan usealla alalla. Elvytystoimet ovat kohdistuneet erityisesti yritysten toimintakyvyn ja rahoituksen turvaamiseen sekä ongelmista kärsiville toimialoille kuten rakennusala, metsäsektori ja laivanrakennusteollisuus. Oppositiolle muistutan jälleen kerran, että peräänkuuluttamanne liikenneväyläinvestoinnit ovat jo olleet ennätystasolla tämän hallituskauden aikana ja tahtia on vain kiihdytetty. Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä esitetyt budjettilisäykset painottuvat nekin työllisyyttä edistäviin toimiin ja kotimaisiin investointeihin. (Ed. Zyskowicz: Ovatko ne keskustan tekemät budjettilisäykset?)

Arvoisa puhemies! Oppositio on kritisoinut hallitusta liiallisesta veroelvytyksestä. (Ed. Saarinen: Tehottomasta!) Tässäkin salissa on useasti käyty läpi erilaisia lukuja ja näkemyksiä elvytystoimien määrästä. Laskentatapoja on monia mutta tässä pari huomiota.

Ensinnäkin veroelvytyksen määrä on kokonaisuuteen suhteutettuna vähäisempi kuin esimerkiksi komission laskentatapa antaa ymmärtää. (Ed. Saarinen: Euroopan heikoimmat tulokset!) Hallituksen työkalupakissa on ollut paljon toimia, joita komissio ei laske elvytykseksi eri maiden välisissä vertailuissa. Niillä on kuitenkin onnistuneesti vakautettu rahoitusmarkkinoita ja ylläpidetty yritysten rahoitusmahdollisuuksia kiristyneessä tilanteessa. (Ed. Skinnari: Tulokset ovat niin kuin Jokereilla: viivan alla!) Tämä on ehdottomasti edesauttanut yritysten selviytymistä ja työpaikkojen säilymistä.

Toisaalta vielä suurempi vaikutus työpaikkojen säilymisen kannalta on ollut sillä, että hallituksen toteuttamat veronkevennykset ovat tuntuneet suoraan kansalaisten kukkarossa. (Ed. Saarinen: Säästämisaste noussut!)

Laskusuhdanteen psykologiset vaikutukset ovat tähän mennessä jääneet Suomessa vähäisemmiksi kuin alun perin pelättiin, koska kansalaisten luottamus omaan talouteensa on säilynyt kohtuullisena. Tämä ei ole merkityksetön asia, koska taloutemme on ollut näinä kuukausina paljolti kotimarkkinoiden varassa.

Sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta kertoo se, että pienituloisten verotusta alennetaan entisestään. Kunnallisverotuksen perusvähennyksen korottaminen tukee erityisesti pienituloisia palkansaajia, työttömiä, eläkeläisiä sekä esimerkiksi äitiys- tai vanhempainrahaa saavia.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä nostaa esille yrittäjyyden merkityksen hyvinvoinnille. Ilman toimeliasta yksityistä sektoria meillä ei ole ennen pitkää työpaikkoja, ei vientituloja eikä myöskään verotuloja, joilla tuottaa hyvinvointipalvelut. Yrittäjyyden on oltava aidosti houkutteleva vaihtoehto palkkatyöhön verrattuna. Menestymisestä ei saa rangaista, sillä menestyvä yritys työllistää ja tuottaa hyvinvointia koko kansalle.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä on tyytyväinen siihen konkreettiseen toimenpiteeseen, että budjetin yhteydessä kohennetaan yrittäjän perheenjäsenen muita kansalaisia huonompaa työttömyysturvaa. Tämä on pitkään ollut yksi epäkohta ja antaa väärän viestin yrittäjyyteen kannustamisessa.

Budjettiesityksessä työllisyysmäärärahat lisääntyvät voimakkaasti. Sekä hallitus että valtiovarainvaliokunta on painottanut nuorille ja muille erityisryhmille tarjottavan koulutuksen, oppisopimuspaikkojen ja työharjoittelun merkitystä, jotta kaikki saataisiin pidettyä työelämässä ja opinnoissa mukana. Budjettimietinnössä ehdotetaan lisätukea työpajatoimintaan sekä nuorten mielenterveysongelmien hoitamiseen. Tämä tukee syrjäytymisen ehkäisyä.

Kaiken ikäisten työnhakijoiden kannalta on hyvä, että kuntouttavan työtoiminnan laajentamiseen on pystytty ohjaamaan lisää resursseja. Maahanmuuttajien kotoutumista, koulutusta ja työllistymistä parannetaan muun muassa te-keskuksissa sekä toteuttamalla tähän liittyviä hankkeita kunnissa.

Arvoisa puhemies! Kööpenhaminan ilmastokokouksen ollessa käynnissä on hyvä palauttaa mieliin myös budjetin ilmastotoimet. Uusiutuvan energian tukia ja kestävän metsätalouden rahoitusta korotetaan. (Ed. Skinnari: Hyvin vähän!) Korjausrakentamisen elvytysrahoja suunnataan siten, että ne parantavat talojen energiatehokkuutta. Kokoomuksen eduskuntaryhmä on myös tyytyväinen työsuhdematkalipun uudistukseen, joka toivottavasti lisää joukkoliikenteen suosiota.

Poliisia, Maahanmuuttovirastoa ja kuntia työllistävät muun muassa lisääntyneet turvapaikkahakemukset. Näihin kohteisiin on nyt tulossa merkittävästi uutta rahaa, jolla turvapaikanhakijoiden palvelua voidaan nopeuttaa ja painopistettä siirtää alkupään toimiin. Kokoomuksen eduskuntaryhmä kannattaa valtiovarainvaliokunnan lisäyksiä harmaan talouden ja talousrikosten torjuntaan. (Ed. Zyskowicz: Ne ovat tärkeitä!)

Talouskasvun tyrehdyttyä kunnat ovat suurissa vaikeuksissa, koska niiden menot kasvavat edelleen voimakkaasti mutta tulot pienenevät. (Ed. Skinnari: Vai niin!) Menokehitykseen ja kustannuksiin on pakko pystyä vaikuttamaan, sillä jatkossa palvelutarpeet tulevat vain kasvamaan erityisesti sosiaali- ja terveyssektorilla.

Kuntataloutta tuetaan budjetissa yli 700 miljoonan euron lisäpanostuksella. Kelamaksun poisto, yhteisöveron tuoton korotettu osuus, valtionosuuksien kasvu sekä kiinteistöveron ala- ja ylärajojen korotus tuovat kunnille lisätuloja. Myös harkinnanvaraista rahoitusta korotetaan, mikä auttaa erityisen vaikeassa tilanteessa olevia kuntia. Elvytystoimena on jo lisätty valtion tukea esimerkiksi homekoulujen korjaamiseen sekä muihin kuntien rakennushankkeisiin.

Lopuksi, herra puhemies: Kokoomuksen eduskuntaryhmä antaa tukensa budjettiesityksen ja valtiovarainvaliokunnan linjauksille. Niissä painotetaan toimia, jotka turvaavat työpaikkoja ja yritysten toimintaedellytyksiä. Tällä budjetilla saadaan liikkeelle uusia investointeja ja edistetään tulevaisuuden kasvumahdollisuuksia. Tällaisina haastavina aikoina on yhdessä löydettävä ne keinot, joilla hyvinvointi voidaan säilyttää nyt ja tulevaisuudessa.

Kari Rajamäki /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen budjettiesitys ei vastaa työttömyyden rajuun kasvuun. Se ei huomioi kuntien kurjistunutta taloudellista tilannetta eikä turvaa heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten arkea.

Pääministeri Vanhanen totesi viime kesäkuussa seuraavasti: "Mitkä ovat sitten lähivuosien isoja suureita selvitäksemme? Niitä ovat pitkäaikainen maltillinen palkkapolitiikka, työurien uskottava pidentäminen, veroratkaisut ja oikein kohdistetut kasvua stimuloivat ratkaisut."

Pitkäaikainen maltillinen palkkapolitiikka ei toteudu. Veroratkaisutkin on tehty tavalla, josta talouskasvu ei ole merkittävästi hyötynyt. Työnantajienkaan edustajat eivät näitä muita ratkaisuja löydä, koska arvostelevat hallitusta toimettomuudesta ja työryhmien pyörittämisestä.

Harmaa talous ja laittomat työmarkkinat aiheuttavat yhteiskunnalle 3 miljardin euron menetykset sekä horjuttavat yleistä luottamusta oikeuslaitokseen ja sisäiseen turvallisuuteen. Syyttäjälaitos tarvitseekin lisäresursseja. Myös oikeuslaitos riutuu tavalla, joka vaarantaa kansalaisten oikeusturvan.

Kriisi jättää jälkeensä mielettömän valtionvelan, jota tullaan pitämään taas perusteena estää uudistuksia ja julkisten palveluiden rahoitusta. Säätytalolla huhtikuussa 2007 tehtyjä, pääosin suurituloisten hyväksi suunnattuja veroratkaisuja ei sovittu näin vakavan kriisin elvytystoimiksi. Kaikki hallituksen talousennusteet ovat pettäneet, mutta se tarpoo seurauksista piittaamatta vanhan kartan mukaan umpihangessa.

Hallitus on rapauttanut toistuvasti veropohjaa. Talousasiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että menoelvytys sekä kuntien ja julkisen työllisyyden suora tukeminen olisi ollut neljä kertaa tehokkaampaa kuin hallituksen harrastama veroelvytys.

Talouspolitiikan selkeän prioriteetin on oltava työllisyyden parantaminen sekä aktiivisen työvoimapolitiikan harjoittaminen. Kuntien taloutta on vahvistettava sekä vähennettävä niiden tarvetta lisävelanottoon ja verojen kiristämiseen. Köyhyyttä ja syrjäytymistä on ehkäistävä määrätietoisesti. (Ed. Sasi: Näinhän juuri tehdään!) Yhteiskunnan on kavennettava toimeentuloeroja. Epätasa-arvoinen yhteiskunta on kaikille turvaton yhteiskunta.

Herra puhemies! Esitämme useita työllisyyttä, tasa-arvoa ja kestävää kehitystä tukevia veroesityksiä. Näillä veroesityksillä ja Veikkauksen ylijäämän tuloutuksella valtio saa 1,5 miljardia euroa jaettavaksi kansalaisten hyvinvointiin, tuloerojen tasoittamiseen ja hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoon.

Yhteisvastuu ja välittäminen eivät hoidu puheilla, vaan veronmaksukykyyn ja varallisuuteen perustuvalla oikeudenmukaisella verotuksella. Voisimme ottaa mallia myös Ison-Britannian rikkaiden bonusten erityisverosta. Silmänkääntötemppu on toistaiseksi toiminut. Vaikka perusturvallisuus järkkyy, veroja kevennetään, valtion menoja leikataan, rahoituspohjaa murennetaan. Veroasteen jatkuva alentaminen pakottaa supistamaan julkisia menoja. Nyt on hyvä nähdä kokoomuksen ideologinen lataus: markkinat kyllä hoitavat, loppu jää Kataisen mainostamalle lähimmäisenrakkaudelle. (Ed. Zyskowicz: Tuo ei ole kokoomuksen linja!)

Hallituksella tulee olla vahva sitoutuminen metsäteollisuuden, keskeisen vientiteollisuuden turvaamiseen ja tulevan hyvinvointimme rahoituksen varmistamiseen. Metsäteollisuuden kilpailukyky on varmistettava sähköveron poistamisella ja puun kilpailukykyisen saatavuuden varmistamisella. Aktiivisemmalla Venäjä-politiikalla on lopetettava puutullirämpiminen.

Valtio-omistajan on myös markkinaehtoisesti toimivissa valtionyhtiöissä kyettävä edistämään tavoitteita, jotka tukevat alue- ja työllisyyspolitiikkaa ja Suomen kilpailukykyisen teollisuuden rakenteita.

Julkisia alushankintoja on aikaistettava. Telakkateollisuustyöryhmän välimietinnön esitykset innovaatiotuesta, työvoimakoulutuksesta, tutkimus- ja kehitystoiminnasta sekä alihankkijaverkoston tukemisesta on toteutettava.

Herra puhemies! Tällä hetkellä työllisyys ei supistu pelkästään teollisuudessa ja rakentamisessa. Yksityisen kulutuksen lasku heikentää työllisyyttä myös palvelualoilla. Nuorisotyöttömyys kasvaa myös räjähdysmäisesti. Meillä ei ole varaa menettää nuorisoamme ja tulevaisuuttamme. Tarvitaan vähintään kolmen vuoden korvamerkitty toimintapaketti, jolla hoidetaan nuorisotyöttömyyttä. Paketilla lisättäisiin nuorten työharjoittelumahdollisuuksia, oppilaitosten aloituspaikkoja, tukityöllistämistä ja työvoimakoulutusta. Toimet suunniteltaisiin seututasolla yhdessä kuntien, oppilaitosten ja yritysten kanssa.

Työmarkkinatuen tason nostamisella vähennetään toimeentulotukiriippuvuutta ja köyhien nöyryyttämistä. Työttömien käteenjäävä tulo kasvaisi merkittävimmin myös, jos perusvähennyksen alaraja nostettaisiin nykyiseen nähden kaksinkertaiseksi.

Massairtisanomiset jättävät tuhansia suomalaisia työttömiksi. Heidän tilannettaan on parannettava työllisyysperusteisten investointien ja yhteiskunnan panostusten avulla. Omistus- sekä vuokra-asujalle on luotava malli, jolla turvataan asuminen omassa kodissa työttömyyden yllättäessä.

Hallituksen panostukset ympäristöpuolella ovat olleet vaatimattomia. Satsaamalla puurakentamiseen, tehostamalla ympäristöalojen vientiä sekä kasvattamalla tutkimus- ja kehitysrahoituksen ympäristöosuutta huolehdimme sekä ympäristöstä että taloudesta.

Herra puhemies! Hyvinvointierot ja terveyserot kasvavat vakavasti. Meillä on 700 000 köyhyysrajan alapuolella elävää kansalaista. Heidän määränsä on kasvussa. Viime vuonna Suomessa oli huostaan otettuja tai kiireellisesti sijoitettuja lapsia yli 11 000. Nämä lapset ovat viesti vakavasta yhteiskunnan pahoinvoinnista.

Syrjäytymisen seurauksena yhteiskunnan ulkopuolelle ajautuvien määrä lisääntyy aiheuttaen vakavia inhimillisiä ja kansantaloudellisia ongelmia.

Kansalaisille on turvattava kohtuullinen toimeentulo. Esittämämme sosiaaliturvapaketti on ensi askel. Sillä parannetaan työttömyysturvaa monipuolisesti ja korotetaan asumistukea ja lievennetään sen ehtoja. Se raha, jonka hallitus nyt laittaa hyvätuloisten marginaaliverojen keventämiseen, olisi tullut osoittaa pienituloisten aseman parantamiseen.

Työttömyyskriisi kärjistää erityisesti lapsiperheiden arjen. Tästä syystä esitämme parannuksia yksinhuoltajaperheiden lapsilisään, työttömyyspäivärahan lapsikorotuksiin ja lapsiperheiden toimeentulotukeen sekä yleiseen asumistukeen.

Esittämiemme sosiaaliturvan parannusten lisäksi kunnallisverotuksen perusvähennyksen alarajan kaksinkertaistaminen toisi konkreettisen parannuksen ennen kaikkea työttömien ja pienituloisten lapsiperheiden asemaan, mutta auttaisi myös pienituloisia eläkeläisiä sekä sairauspäivärahalla olevia.

Omaishoidon tuen siirtoa Kansaneläkelaitokselle ja tuen kriteerien tarkentamista tulee myös kiirehtiä.

Arvoisa puhemies! Moni kunta tekee historiansa heikoimman tuloksen. Velkaantuminen kiihtyy ja henkilöstöä lomautetaan sekä vähennetään. Kunnissa, jotka korottavat tuloveroprosenttiaan, asuu 3,2 miljoonaa suomalaista.

Kansalaisen hoitoon pääsyn sairautensa edellyttämällä tasolla on oltava riippumaton asuinpaikasta tai lompakon paksuudesta. Terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut varmistetaan vain alueellisella yhteistyöllä. Tarvitaan lääkäri- ja hoitotyön mallien uudistamista. Paras-hankkeen onnistumisen tärkeintä voimavaraa, henkilöstöä, on tuettava.

Kunnat pannaan tekemään likainen työ: palvelujen ja työpaikkojen leikkaukset sekä tulo- ja kiinteistöverojen kiristykset. Kuntien pakotettu hevoskuuri johtaa palvelujen heikkenemiseen ja niistä perittävien maksujen korotuksiin, joista kärsivät eniten pienituloiset ja lapsiperheet. Oikea-aikaisen hoidon puutteet synnyttävät suuren lisälaskun koko yhteiskunnalle.

Esitämme kuntien peruspalveluiden turvaamiseksi 500 miljoonan euron lisäystä ensi vuodelle. Tämä tarkoittaisi keskimäärin 100 euroa asukasta kohden vuodessa. Korotetulla valtionosuudella voidaan kunnissa parantaa vanhustenhoitoa, huolehtia perusterveydenhoidon tasosta ja panostaa lasten palveluihin. Lisäys vähentäisi myös tarvetta veronkorotuksiin ja lomautuksiin sekä ylivelkaantumiseen.

Alueellinen ja elinkeinopoliittinen kilpailukyky on varmistettava lisäpanostuksilla pääratoihin ja perustienpitoon. Kuntien rakentamista on tuettava. Koulurakennuksissa ja päiväkodeissa on homeongelmia, kirjastot kaipaavat remonttia, ja terveysasemien tilat ovat usein surkeassa kunnossa.

Suomalainen menestys perustuu kaikkien lasten ja nuorten tasa-arvoiseen koulutukseen. Vastoin hallitusohjelman kirjausta kouluissa ryhmäkoot kasvavat. Esitämme lisärahoitusta opetustoimen valtionosuuksiin, jotta kuntien järjestämä perusopetus, tukiopetus ja kouluterveydenhuolto turvataan.

Työttömien työntekijöiden määrä kasvaa jatkuvasti. Työntekijöiden kouluttautuminen on tärkeä osa työelämän muutosturvaa. Ammatillisen ja alueellisen liikkuvuuden edistäminen on keskeinen tekijä, kun etsitään ratkaisuja työttömyyteen ja työurien pidentämiseen.

Hallitus runnoi eduskunnassa läpi yliopistouudistuksen ja Aalto-yliopiston perustamisen. Hallitus korosti, että yliopistojen rahoitus turvataan eikä tuottavuusohjelma koskisi uudenmuotoisia yliopistoja. Tuottavuustavoitteet lohkaisevat kuitenkin vanhaan tapaan 11 miljoonaa euroa yliopistojen rahoituksesta.

Herra puhemies! Nykymuotoinen henkilöstön irtisanomisohjelmaksi muodostunut valtion tuottavuusohjelma on keskeytettävä ja arvioitava uudelleen. Sokea juustohöylä vaarantaa jo muun muassa tullin lakisääteisten tehtävien hoitamisen.

Herra puhemies! Tämän kriisin vaikutukset työllisyyteen ja sosiaalisiin olosuhteisiin ovat EU-komissionkin myöntämällä tavalla pahemmat kuin alkuperäisiä toimenpiteitä arvioitaessa odotettiin. Komissio on viime keväänä vauhdittanut ponnisteluja sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä työttömyyden hoitamiseksi. SDP:n lailla komissio on korostanut, että aktiiviset toimenpiteet ja toimeentuloturva edistävät yhdessä kysyntää ja helpottavat työelämään palaamista sekä ehkäisevät sosiaalista syrjäytyneisyyttä. Samaa viestittävät Sata-komitean perusturvajaoston jäsenet.

Puhemies! SDP vetoaa edelleen vakavasti hallitukseen kriisin inhimillisten ja taloudellisten seurausten hallitsemiseksi. Kansallisen eheyden ja selviytymisen sekä edustuksellisen demokratian vahvistamiseksi niin hallituksen kuin oppositionkin on istuttava nyt samaan pöytään.

Matti Kauppila /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Verotuksen kestävä periaate on, että veroja kukin maksaa kykynsä mukaan. Mitä suuremmat tulot, sitä enemmän suhteellisestikin veroja voi maksaa. Se on myös oikeudenmukaista. Vanhasen toinen hallitus on kuitenkin edeltäjänsä tapaan viemässä verotusta kohti tasaveroa. Kaikkein eniten pääomatuloja saavat maksavat nyt saman veroprosentin mukaan kuin keskivertopalkansaaja eivätkä suinkaan sen mukaan, kuin jos kyse olisi vastaavan suuruisista palkkatuloista.

Kaikki tulot verotuksessa on pantava samalle viivalle. Se on vasemmistoliiton kanta. Se tarkoittaa sitä, että osinkotuloja ei pidä verottaa keveämmin kuin vastaavia palkkatuloja. Oikeudenmukaisuus tarkoittaa myös sitä, että pieniä etuustuloja ei pidä verottaa ankarammin kuin palkkatuloja, jos lainkaan. On päästävä eroon siitä ajattelusta, että kaikkein kurjimpia verotetaan ankarimmin ja niitä, jotka kahmivat suuria osinkotuloja, verotetaan suhteellisesti kevyimmin.

Tämän vuoden tuloveron suurkevennys myös suurimpiin tuloihin on työllisyyden kannalta tehotonta ja oikeudenmukaisuustavoitteen vastaista. Veronkevennyksen vastapainoksi hallitus korottaa yleistä arvonlisäveroprosenttia. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ei ole hyväksynyt yleisen arvonlisäveroprosentin korottamista. Lisäksi esitimme, että 60 000 euron tuloista lähtien verotusta kiristettäisiin keventämisen sijasta. Porvareilla on aikomus jatkaa tuloverotuksen keventämistä ja arvonlisäveron korottamista tulevinakin vuosina.

Kun puheenjohtaja Urpilainen on kannattanut työn verotuksen keventämistä ja painopisteen siirtämistä kulutuksen verotukseen, niin se kuulostaa aivan samalta kuin kokoomuksen verolinja, valitettavasti. Veropohjaa on rapautettu tavallisen kansalaisen vahingoksi, enkä puhu nyt vain puunmyynnin tai pellonluovutuksen väliaikaisesta verovapaudesta.

Edellisen hallituksen valtiovarainministeri Heinäluoma armahti miljoonaomaisuuksien haltijat luopumalla varallisuusverosta tupon nimissä. Nykyinen hallitus oli tuskin ehtinyt luopua yritysten kelamaksusta, niin johan raamitupon lämmikkeeksi ministeri Katainen tarjoaa yhtiöille 2—3 prosenttiyksikön alennusta yhteisöveroon eli 300—450 miljoonan euron helpotuksia. Silmää räpäyttämättä valtiovarainministerit lupailevat satoja miljoonia suurituloisille, satoja miljoonia yrityksille.

Entä työttömät? Entä työttömyysuhan alla elävät? Työttömyysajan perusturvaa on korotettu viimeksi 2001, kun vasemmistoliitto oli hallituksessa ja väkisin ajoi korotuksen. Sen jälkeen tasokorotusta ei ole tehty. Miksi silmää räpäyttämättä ei voi parantaa työttömyysajan perusturvaa mutta voi poistaa varallisuusveron tai luvata satojen miljoonien alennuksen yhteisöveroon?

Miksi on niin helppo alentaa perintöveroa silloin, kun se koskee suurta yritysomaisuutta, mutta ei silloin, kun leski perii palkansaajapuolisoltaan asunnon puolikkaan? (Ed. Kallis: Sama taulukko koskee molempia!) Niin, miksi? Siksi, että hallituspuolueiden asenne suurituloisia ja varakkaita kohtaan on ymmärtävä ja myötäsukainen (Ed. Manninen: Ne on hoidettu!) mutta tyly ja kova silloin, kun on kyse tavallisesta kansasta. (Ed. Zyskowicz: Tavallisten kansalaisten perintöveroa kevennettiin!)

Kun valtiovarainministeri lupasi raamitupon tueksi, että tulevatkaan hallitukset eivät korota tuloveroja miltään osin, niin suomeksi se tarkoittaa sitä, että valtiontalouden tasapainottamiseen jää jäljelle kaksi keinoa, leikkaukset ja arvonlisäveron korottaminen. (Ed. Zyskowicz: Edustaja ei ota huomioon, että raamitupo edistäisi talouskasvua ja siten verotulojen kasvua!)

Hyvät edustajatoverit, me tuomme äänestykseen lausuman varallisuusveron ottamisesta uudelleen käyttöön. Siinä yhteydessä edellisellä valtiovarainministerillä on mahdollisuus harkita uudestaan omaa kantaansa. Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokassa joudutte ottamaan kantaa työttömyysturvan tasoon.

Herra puhemies! Kansalaisille tärkeät palvelut ovat vaarassa. Opettajia lomautetaan, terveydenhoidossa luovutaan sijaisten palkkaamisesta, kouluja ja kirjastoja suljetaan. Kaikki tämä vain siksi, että kuntien valtionosuudet pidetään liian alhaisina. Myös tästä te joudutte äänestämään, hyvät edustajatoverit.

Valtiovarainvaliokunnan enemmistö kiittelee mietinnön perusteluissa sitä, että 20 suurinta kuntaa on velvoitettu laatimaan tuottavuusohjelma. Mutta tämä ei vielä riitä valiokunnan enemmistölle. Enemmistö vaatii poistamaan normeja, jotka estävät tuottavuuden parantamista ja jotka ylläpitävät palvelurakenteiden jäykkyyksiä. Jos te keskustassa, kokoomuksessa ja vihreissä ajatte tätä linjaa, niin älkää sitten ihmetelkö, jos tiedotusvälineet saavat uutta aihetta kirjoitella laiminlyödyistä vanhuksista hoitolaitoksissa. Sitähän se normien purkaminen tarkoittaa, että enää ei määritellä, montako hoitajaa vanhukset ja lapset tarvitsevat. Normien purkaminen iskee lujimmin juuri niihin, jotka ovat kaikkein puolustuskyvyttömimpiä.

Nuorisotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys kasvavat uhkaavasti. Siihen ei kuitenkaan ole varauduttu budjetissa. Suomen vientiteollisuuden ja palvelujen viennin työpaikkojen kannalta hallituksen perusvirhe on se, että Euroopan unionin puitteissa hallitus ei ajanut mittavampaa elvytyspakettia. Jos valtionosuuksia ei koroteta riittävästi, kuntien palvelut kuihtuvat ja työllisyys heikkenee samaan tahtiin palvelujen kanssa. Työttömyyttä tulee torjua myös lisäämällä asuntotuotantoa sekä parantamalla teitä ja rautateitä. Lisäksi esitämme laivanrakennukseen ja puunjalostukseen innovaatiotukea.

Arvoisa puhemies! Hallitus on epäonnistunut työllisyyspolitiikassa, ja tämä budjettikäsittely osoittaa, että sillä ei ole minkään näköisiä haluja torjua edessä olevia uhkia. Siksi esitän eduskunnan lausuttavaksi seuraavan epäluottamusponnen:

"Hallitus sallii nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden nousun massamittoihin. Tämän johdosta eduskunta toteaa, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta."

Kirsi Ojansuu /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vuosi sitten valtion talousarviosta päättäessämme tiesimme edessä olevan taloudellisesti vaikeat ajat. Harva kuitenkaan uskoi, että talouden pudotus olisi tänä vuonna rajumpi kuin lamavuonna 1991. Näin on kuitenkin tapahtunut. Suomen Pankin viimeisimmän ennusteen mukaan taloutemme supistuu tänä vuonna 7,2 prosenttia. Teollisuustuotannossa syöksy on ollut vielä suurempaa, sillä vuodessa pudotusta on tullut 18,9 prosenttia. Työttömyysaste on tänä vuonna 8,6 prosenttia ja ensi vuonna ennusteiden mukaan jo 10—11 prosenttia.

Talouspolitiikan asiantuntijat ovat esittäneet toisistaan poikkeavia arvioita nousun todennäköisyydestä. Joidenkin mielestä ensimmäisiä merkkejä talouden toipumisesta on ollut nähtävillä muun muassa Kiinassa, Intiassa ja Yhdysvalloissa. On arvioitu, että taantuman pohja olisi saavutettu myös Suomessa. Selvää kuitenkin on, että kasvu tulee olemaan hidasta ja Euroopassa talouden käänne tulee tapahtumaan myöhemmin kuin muualla. Saksassa ehdittiin jo iloita uudesta kasvusta, mutta siellä tuotanto on taas kääntynyt laskuun. Koska kasvu on saatu aikaan voimakkaalla elvyttämisellä, sen kestävyydestä ei ole takeita.

Talouskriisi on johtanut julkisten talouksien velkaantumiseen niin meillä kuin muuallakin. Valtiot ovat velkaantuneet nopeasti, ja tällä tulee olemaan pitkäaikaisia vaikutuksia. Tilanne on uusi taloushistoriassa, ja kukaan ei varmasti tiedä, mitä tämä tulee tarkoittamaan kansantalouksille.

Meillä Suomessa valtio ottaa velkaa ensi vuonna 13 miljardia. Elvytys on perusteltua, ja sitä on edelleen jatkettava, (Ed. Viitanen: Mikä elvytys?) mutta on oltava erityisen tarkkana, että se kohdentuu kestävällä tavalla. Hallituksen tuleekin olla edelleen valmiustilassa, ja sen on pystyttävä reagoimaan lisätalousarvioissa tarpeen mukaisesti. Valtiovarainvaliokunta painottaa, että tämä on erityisen tärkeää nuorten työllisyystilanteen kohdalla. Tätä vihreät pitävät oikeana painotuksena. (Ed. Gustafsson: Miksi te siirrätte sitä asiaa?)

Tässä tilanteessa on samanaikaisesti pidettävä mielessä, että velkaantuminen on suuri haaste. Erityisesti korkojen noustessa lainanhoitomenot tulevat olemaan jatkossa merkittäviä, mistä valtiovarainvaliokunta vastuullisesti varoittaa. Tämän kaiken lisäksi väestön ikääntyminen asettaa suuria haasteita julkisen talouden kestävyydelle.

Arvoisa puhemies! Vihreä eduskuntaryhmä pitää hyvänä, että pääministeri Vanhanen avasi nyt keskustelua verotuksesta. (Ed. Rajamäki: Missä hän on?) On selvää, että verotusta on kiristettävä tulevaisuudessa ja puolueiden välillä on painotuseroja. Toiset haluavat leikkauksia palveluihin ja sosiaaliturvaan. (Ed. Gustafsson: Hallituskin leikkaa, vihreät mukana!) — Meidän puolueemme mieluummin laajentaa veropohjaa kuin lähtee leikkausten tielle. — Verotuksen tulee olla oikeudenmukaista. Silloin keskeistä on pääomatulojen verotus, ja sitä on kiristettävä. Ei ole oikein, että miljoonien pääomatuloista maksetaan veroa 28 prosenttia, kun samaan aikaan 36 000 euron palkkatulot riittävät yhtä ankaraan verotukseen. (Ed. Viitanen: Tästä äänestämme tällä viikolla!)

Valtiontalouden tasapainottamiseen ei kuitenkaan riitä rikkaiden verotuksen kiristäminen. Suuret valinnat joudutaan tekemään kulutus-, kiinteistö-, ympäristö- ja tuloverojen kesken.

Tuloveron kiristäminen on työnteon kannustavuuden kannalta ongelmallista. Työurien pidentämisen vuoksi työnteko tulee kokea kannustavaksi. Lisäksi köyhyyden vähentämiseksi ja tulonjaon tasaamiseksi pienempien palkkatulojen verotusta tulisi keventää, jos veronalennuksiin ylipäätään on varaa.

Vihreiden mielestä lisärahan hakemisen valtiolle tulee tapahtua kulutus-, kiinteistö- ja ympäristöveroista. Näiden lisäksi pitää olla rohkeutta tarkastella kriittisesti verovähennyksiä, jotka vähentävät valtion tuloja vuosittain 13 miljardilla eurolla eli yhtä suurella summalla, millä joudumme ottamaan ensi vuonna lainaa! Usein verovähennyksiä parempi tapa tukea joitain erityisryhmiä ovat suorat tulonsiirrot, sillä verovähennyksiä ei pystytä kohdentamaan tehokkaasti. On siis varauduttava siihen, että moni joutuu jatkossa luopumaan saavutetuista eduista. Yleisesti huomioiden kiinteistövero on Suomessa monia muita EU-maita alhaisempi.

Ympäristöveroja tarvitaan ennen kaikkea niillä aloilla, joita päästökauppa ei koske, eli erityisesti liikenteessä ja asumisessa. Näissä asioissa on syytä ohjata ihmisten valintoja verotuksen keinoin. Ilmastonmuutos on suurin tulevaisuuden haaste, ja siksi verojärjestelmää on kehitettävä siitä näkökulmasta, miten se tukee ilmastonsuojelua. Tosiasia on, että ilmastonmuutos pakottaa meidät rakentamaan koko hyvinvointimme perustan uudelleen seuraavan neljän vuosikymmenen aikana. Huolettoman energiankäytön aika on ohi. Tämä tarkoittaa väistämättä suuria muutoksia teollisessa tuotannossa, asumisessa ja liikenteessä.

Arvoisa puhemies! Talouden taantuman syventymisestä johtuen tänä syksynä lähtökohdat eduskunnan budjettikäsittelylle olivat vaikeat. Tässä prosessissa vihreät nostivat neljä päätavoitetta: ympäristön, nuorisotyöttömyyden, harmaan talouden torjunnan ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamisen. Lopputulos on mielestämme hyvä.

Ympäristönsuojelun rahoittaminen on aina meidän tärkeimpiä tavoitteitamme. Ympäristö- ja vesihuoltotöihin lisättiin 5,7 miljoonaa euroa. Näillä varoilla tehdään vesiensuojeluhankkeita ja toteutetaan muun muassa haja-asutuksen jätevesihuoltoa. Ympäristöjärjestöt tekevät arvokasta työtä. (Ed. Viitanen: Miksi hallitus esitti leikkausta niiden rahoista?) Niiden rahoitusta lisättiin 50 000 eurolla. Ympäristön kannalta tärkeää on myös lisäraha joukkoliikenteeseen ja kevyen liikenteen väylille.

Nuorisotyöttömyyden torjuntaan hallitus ohjaa merkittävästi resursseja. Tämä mahdollistaa työvoimapoliittisen koulutuksen ja työpajatoiminnan laajentamisen sekä oppisopimuskoulutuksen lisäämisen. Valtiovarainvaliokunta näkee myös asian tärkeyden ja lisäsi vielä nuorten työpajatoiminnan rahoitusta 1,5 miljoonalla eurolla. (Ed. Gustafsson: Valiokunta esitti 2:ta miljoonaa, ja siitäkin vielä karsittiin!) Mikäli nuorten työllisyystilanne heikkenee vielä huonommaksi, on hallituksen pystyttävä reagoimaan asiaan ensi vuoden lisäbudjeteissa.

Nuorten mielenterveyspalveluihin valiokunnan lisäämä 300 000 euroa tulee avuksi kiperään tarpeeseen.

On täysin kestämätöntä, että näinä aikoina valtiolta jää saamatta satoja miljoonia euroja tuloja harmaan talouden vuoksi. Valtiovarainvaliokunta kiinnitti tähän huomiota ja lisäsi sen torjuntaan merkittävästi rahaa. Vihreä eduskuntaryhmä on erittäin tyytyväinen, että tähän saatiin lisärahaa yhteensä 3,65 miljoonaa. Nämä rahat mahdollistavat niin tullin, syyttäjän kuin krp:nkin toiminnan tehostumisen. Nämä panostukset tulevat varmasti maksamaan itsensä takaisin lisääntyvinä tuloina.

Olemme vaatineet käännetyn arvonlisäverojärjestelmän käyttöönottoa rakennusalalla jo pitkään eli tuemme täysin valtiovarainministeri Kataisen aikomusta ottaa järjestelmä käyttöön pian. (Ed. Gustafsson: Kesti kolme vuotta!)

Arvoisa puhemies! Vihreät pitävät valitettavana, että viimeaikaista keskustelua on hallinnut maahanmuuttovastaisuus. Maahanmuuttoasioista käydyssä keskustelussa ei tule unohtaa, että pakolaisten vastaanotto on aina eettisesti oikein ja ihmisoikeuksia kunnioittavaa toimintaa. Valiokunta lisäsi rahoitusta turvapaikanhakijoiden anomusten käsittelyaikojen nopeuttamiseen ja maahanmuuttajien kotouttamiseen. On inhimillisesti kestämätöntä, että turvapaikanhakijat joutuvat odottamaan päätöksiä pitkään. Se tulee myös taloudellisesti yhteiskunnalle hyvin kalliiksi. Maahanmuuttoon liittyviä ongelmia voidaan parhaiten ehkäistä tukemalla sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Hyvin tehty kotouttaminen auttaa maahanmuuttajia löytämään paikkansa Suomessa. Kielitaito on usein edellytys muun muassa työpaikan saamiseksi. Vihreiden mielestä maahanmuuttajataustainen työvoima tulee olemaan keskeisessä roolissa ratkaistaessa huoltosuhteen heikkenemisestä johtuvaa julkisen talouden kestävyyttä.

Lopuksi: Valtiovarainvaliokunta on rauhan asialla. On historiallista, että porvarihallituksen aikana esitetään ensimmäistä kertaa lisärahaa rauhanjärjestöille. 1990-luvun laman leikkauksissa rauhanjärjestöjen rahoitusta karsittiin, mutta nyt tilanne korjataan. Valtiovarainvaliokunta antaa rahaa Naiset, rauha ja turvallisuus -hankkeelle, rauhanjärjestöille, Ihmisoikeusliitolle ja ympäristöjärjestöille. Se on osoitus siitä, että me arvostamme kansalaisyhteiskuntaa ja siinä keskeisessä roolissa toimivia aktiivisia kansalaisjärjestöjä. Kansalaisyhteiskunnan merkitys korostuu erityisesti taloudellisesti vaikeina aikoina.

Näillä eväillä lähdetään vuoteen 2010. Vuosi ei tule olemaan helppo, ja palaamme asiaan lisätalousarvioiden myötä.

Kiitos ed. Hannes Manniselle, ed. Heikki Ollilalle ja ed. Christina Gestrinille hyvästä yhteistyöstä. Tehtävämme ei ollut helppo, mutta neuvottelut käytiin rakentavassa hengessä. (Ed. Rajamäki: Postimerkkirahoista!)

Christina Gestrin /r(ryhmäpuheenvuoro):

Värderade talman! Äntligen syns det ljus i ändan av tunneln. Enligt färska uppgifter från Statistikcentralen har bruttonationalprodukten svängt till tillväxt under årets tredje kvartal. Detsamma gäller åtta av Finlands tio viktigaste exportländer. Men där slutar de goda nyheterna för dagen.

Vår bnp ligger alltjämt närmare tio procent under fjolårsnivån. Vändningen till det bättre kommer senare i Europa och Finland än i många andra delar av världen. Arbetslösheten riskerar alltjämt att växa, inte minst bland de unga, alla motåtgärder till trots. Kommunernas ekonomiska situation förblir hårt ansträngd under några år framöver.

Framför allt har det överskott i de offentliga finanserna som vi kunnat glädjas över i nästan ett årtionde nu förbytts i ett växande underskott. Statsskulden ökar nästa år med 13 miljarder. Trots att Finlands skuldsättning ligger långt under medeltalet i EU, vid bara drygt hälften av EU:s medeltal, blir det här en utmaning för oss under många år framöver. Skulden ska återbetalas och med ränta. Och den räntan kommer inte att förbli lika låg som den nu är.

Arvoisa puhemies! Seuraavan hallituksen raskaana tehtävänä on velkojen takaisinmaksun aloittaminen tosissaan, mutta ruotsalaisen eduskuntaryhmän toiveena on, että jo tämä hallitus voi ensi vuonna ryhtyä laatimaan suuntaviivoja valtiontalouden tasapainottamiseksi. Vaalivuoden 2011 valtion talousarviolla ei saa kosiskella äänestäjiä lyhyen aikavälin toiveiden täyttämisellä, vaan sillä on pikemminkin vedottava heidän vastuuseensa tulevista sukupolvista. On hyvä, että meillä on toivottavasti tuolloin jo tottumusta toimia näin ilmastopolitiikan alalla.

Hallitus asettaa toiveensa työurien pidentämiseen, ja tämä on varmasti sekä kestävä että luonnollinen ratkaisu pitkällä aikavälillä, keskimääräisen eliniän noustessa ja meidän ollessa aiempaa terveempiä. Mutta lyhyen aikavälin ratkaisuja ei voida välttää, ja niihin kuuluu väistämättä verotuksen ainakin tilapäinen kiristäminen. Kyse on vain siitä, mihin painopiste asetetaan.

Velkaantuminen on joka tapauksessa ollut välttämätöntä, ja harvat kyseenalaistavat sen. Se auttaa meitä selviytymään talouskriisistä ja samalla välttämään kaikkein pahimmat seuraukset. Tarkoituksenahan on ollut elvyttää taloutta ja välttää sellaiset hyvinvointiin kohdistuvat leikkaukset, jotka pahentaisivat kriisiä ja saattaisivat monia ihmisiä kestämättömiin tilanteisiin. Rahat ovat menneet varsin hyviin tarkoituksiin ja menevät edelleen.

Mutta velkaantumiselle on myös rajansa, ja olemme lähellä tätä rajaa. Hallitusta on syytetty opposition taholta tuloverojen alentamisesta tässä tilanteessa. Kuitenkin verotusta kevennetään ainoastaan alimmissa tuloluokissa. (Ed. Kallis: Ei!) Muiden ryhmien osalta huolehditaan lähinnä vain siitä, ettei verotus kiristy. Tarkoituksenahan on edesauttaa talouden toipumista.

Värderade talman! Regeringens förslag till nästa års statsbudget uppgår efter kompletteringspropositionen till närmare 50,5 miljarder euro. Till den summan har finansutskottet lagt till drygt 41 miljoner, alltså mindre än en promille. Den framstår onekligen lätt som en droppe i havet, men det är den inte för dem som tilläggsanslagen når. Det är kvalitet i det tillägg finansutskottet har gjort.

Den gemensamma nämnaren för alla tilläggsanslag är att de främjar sysselsättningen särskilt bland de unga. Till de unga riktas särskilt tillläggsanslagen för ungdomsverkstäder. Svenska riksdagsgruppen har också i år sett till att mentalvårdstjänsterna för unga får tilläggsresurser. Dessa åtgärder är synnerligen viktiga i en situation då ungdomsarbetslösheten under ett år har stigit med 60 procent, och då risken för utslagning bland ungdomar därför ökar.

En annan gemensam nämnare för många anslag är att de strävar efter att slå vakt om miljön och främja en hållbar utveckling. Det gäller bland annat tilläggsanslagen för vatten- och avloppsarbeten. Med tanke på att förordningen om avloppsvattenbehandling i glesbygden förutsätter att alla fastigheter före år 2014 har fungerande avloppsvattensystem är åtgärderna brådskande. Svenska riksdagsgruppen önskar att vattenandelslag ska få stöd och nya avloppsvattennätverk ska byggas ut i rask takt.

Värderade talman! Svenska riksdagsgruppen kan glädja sig åt att även många andra tillägg speglar våra prioriteringar. Det gäller till exempel anslagen för integrering av invandrare och snabbare asylansökningar. Också vårt andra ansvarsområde inom regeringen, kultursektorn, får tilläggsanslag. Anslagen för flyktingmottagning i kommunerna höjdes för första gången på många år, och kultur- och idrottssektorn gynnas inte minst av de växande tipsmedlen. Det är särskilt värdefullt i ekonomiska kristider.

Kustområdena kan glädja sig över de ökade anslagen för skärgårdstrafiken, för bryggor, broar, farleder, Kvarkens världsnaturarv och yrkesfiskarna. Planerna på att inleda en grundutbildning av svenska barnträdgårdslärare också i Helsingfors, vid sidan av utbildningen i Jakobstad, avancerar också, vilket är viktigt eftersom bristen på barnträdgårdslärare är akut särskilt i huvudstadsregionen.

Tyvärr tvingades finansutskottet använda en betydande del av sitt rörelseutrymme till att korrigera regeringens misstag med universitetsanslagen. Det är ohållbart att riksdagen tvingas rättta till uppenbara misstag i regeringens beredning, i vissa fall år efter år.

Arvoisa puhemies! Kehitysapumäärärahojen puolustamisperinteensä mukaisesti ruotsalainen eduskuntaryhmä on tyytyväinen siihen, että valtiovarainvaliokunta osaltaan vahvistaa tavoitteen YK:n 0,7 prosentin bruttokansantuotetavoitteen saavuttamisesta viimeistään vuonna 2015. Tämä on vaativa tavoite erityisesti valtiontalouden alijäämää vasten tarkasteltuna, mutta meidän on rikkaana maana pystyttävä pitämään kiinni globaaleista velvoitteistamme, vaikka se vaatisikin uhrauksia. On syytä myös huomata, että valtiovarainvaliokunta lisäsi määrärahoja ihmisoikeusliitolle, rauhantyöhön ja naisten asemaa koskevan YK:n päätöslauselman numero 1325 toimeenpanoon. Pidämme tätä hyvin tervetulleena.

Toinen asia, jota erityisesti haluamme korostaa, on yksilön oikeusturva, joka edellyttää lisäresursseja sekä poliisitutkintaan, syyttäjille, tuomioistuinlaitokselle että vankiloille. Rikostutkinta- ja oikeudenkäyntiaikoja on lyhennettävä ja rangaistukset suoritettava sivistyneissä oloissa. Tullilaitoksen määrärahojen lisäämisessä on kyse sekä Suomen turvallisuudesta että työllisyyden edistämisestä.

Värderade talman! Oppositionen är som sig bör och "å tjänstens vägnar" missnöjd med budgetförslaget, och det är dess privilegium att alltid kräva mera. Men då man sitter i regeringen måste man vara beredd att rätta munnen efter matsäcken. Det gör regeringen och det gör också finansutskottet. Då ska vi komma ihåg att matsäcken ingalunda har anpassats till vad vi egentligen skulle ha råd med just nu, utan vi tillåter oss att tillfälligt leva över våra tillgångar. Det är helt i enlighet med klassiska nationalekonomiska recept över hur man bäst överlever en recession. Men vi kan inte överlämna till våra barn och barnbarn att betala räkningen. Vi måste göra det själva.

Bjarne Kallis /kd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ryhmäpuheet tänä päivänä ovat olleet lähes samansisältöisiä kuin ne olivat syksyllä lähetekeskustelussa, kaikkine virheineen. Lähes jokaisessa puheenvuorossa on esitetty totuudenvastaisia väitteitä, kuten esimerkiksi äsken ed. Gestrin sanoi, että suurituloisille ei ole myönnetty verohelpotuksia. Minä en ymmärrä, miten tämä on voinut mennä teiltä ohi, kun teillä on edustaja valtiovarainvaliokunnan verojaostossa: mustaa valkoisella todetaan, että veronkevennys suurimmassa tuloluokassa on 0,83 prosenttia. Siihen tulee sitten tiettyjä maksuja kyllä, mutta joka tapauksessa ... (Ed. Gestrin: Kokonaiskustannukset!) — No, no, nyt taas kuulimme, että kokonaisverotuksessa se ei merkitse mitään laskua. Se ei pidä paikkaansa. Verotus kevenee meillä kaikilla, ja se on ihan oikein. Minä en sitä moiti, mutta moitin sitä, että väitetään, että se koskisi vain joitakin tiettyjä ryhmiä. Se ei pidä paikkaansa, ja sitä vastaan reagoin.

Mutta, arvoisa herra puhemies, haluan pikkasen käsitellä tätä budjettikäsittelyä eduskunnassa. On aivan uskomatonta, että tänne kutsutaan satoja asiantuntijoita, asiantuntijat valmistelevat lausuntoaan, minkä ne sitten valiokunnassa edustajille lukevat ja esittävät, laaditaan satoja kiloja asiakirjoja, istutaan tuhansia henkilötunteja kuuntelemassa näitä. Ja mikä on lopputulos? Lopputulos on se, että yhtäkään menoa ei vähennetä, mutta lisätään noin 40 miljoonaa euroa määrärahaa. Voiko tehottomampaa toimintaa olla? Me vaadimme, että julkisella sektorilla pitää toimintoja tehostaa, ja se on aivan oikein. Yksityisellä sektorilla sitä tapahtuu päivittäin, ja näin yksityinen sektori saa paremman kilpailukyvyn, kun toimintoja tehostetaan. Mutta täällä ei tapahdu mitään, ei kerta kaikkiaan. Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka paljon tämä budjettikäsittely tulee maksamaan, kuinka paljon verovaroja siihen käytetään.

Minä en muista, että tässä talossa olisi minun aikanani, 18 vuoden aikana, tapahtunut mitään suurempia muutoksia, jotka olisivat merkinneet tehokkaampaa toimintaa. Ainoa, joka tulee mieleeni, on se, kun joitakin vuosia sitten, ehkä kymmenen vuotta sitten, siirryttiin lain säätämisessä kolmesta käsittelystä kahteen käsittelyyn. Sillä on jonkin verran merkitystä. Sen jälkeen on tullut joitain pieniä muutoksia, kuten se, että kaikkia asiakirjoja ei jaeta edustajien pöydälle, mutta muuten tämä tehottomuus jatkuu.

Minun mielestäni ennemmin tai myöhemmin olisi pitänyt herätä ja katsoa, miten tätä budjettikäsittelyä voidaan yksinkertaistaa ja tehostaa. Ei ole mitään järkeä — sanon vielä kerran — kutsua satoja henkilöitä Helsinkiin antamaan lausuntoja, joilla ei ole käytännössä mitään merkitystä, ja sitten muuttaa budjetin loppusummaa summalla, joka on alle 1 promillea kokonaisbudjetista.

Kyllä näissä puheenvuoroissa on mainittu, mitkä ovat tämän päivän ongelmat. Suurin ongelma on huono kilpailukyky. Väitän, että suomalaisten yritysten kilpailukyky on suurin piirtein sillä tasolla, millä se oli edellisen kriisin aikana. Silloin tavara ei mennyt kaupan sen takia, että tuote oli liian kallis. Tämä pätee tänäkin päivänä. Aina joku myy: se, joka on kilpailukykyisin, myy.

Kyllä tässäkin salissa on paljon puhuttu vientiteollisuuden merkityksestä, mutta se on jäänyt puheitten tasolle. Yritysjohtajat, elinkeinoelämän edustajat ovat kysyneet, eikö vieläkään ole ymmärretty, mikä merkitys vientiteollisuudella on koko meidän taloudellemme. Minä luulen, että on ymmärretty, mutta ei ole ryhdytty toimenpiteisiin. Elinkeinoelämä on luetellut joitakin toimenpiteitä, mihin pitäisi ryhtyä. On sanottu, että antakaa meille edes ne edut, mitä Ruotsi antaa omalle teollisuudelleen. Voittovaraus, joka olisi erittäin tärkeä, on Ruotsissa käytössä — meillä nippa nappa siitä puhutaan. Carry back oli vaatimus elinkeinoelämältä, siitä paljon puhuttiin, edustajat tässä salissa pitivät sitä tärkeänä — ei ole toteutunut. Tuplapoisto-oikeuden osalta EU:hun vedottiin ja vietiin sinne, että varmasti veisi paljon aikaa. Sähköveron palauttamisen käyttöönottoa on ehdotettu, edes osittain, suuremmalta määrältä kuin tänä päivänä. Nämä kaikki merkitsisivät sitä, että yritysten kilpailukyky paranisi ja ne möisivät ja silloin myöskin työpaikkoja syntyisi eikä tarvitsisi irtisanoa. Minä en sitä ymmärrä, minkä takia näihin toimenpiteisiin ei ryhdytä. Sanon vielä kerran, että aina joku myy, ja se, joka on kilpailukykyisin, myy.

Nuorten syrjäytyminen: Siitäkin on erittäin paljon puhuttu, ja on aivan oikein, että siitä on puhuttu. Etlan johtaja Sixten Korkman totesi, että vaarana on, että nuoret miehet syrjäytyvät, ja jokainen meistä ymmärtää, että jos ei ole työelämässä kiinni, niin riski on suuri, että syrjäytyy. Ruotsissa eräs tutkija on seurannut, miten on mahdollista, että Saksassa ja Alankomaissa työttömyys on kasvanut hitaammin kuin muissa maissa. En tiedä, onko hän vetänyt oikean johtopäätöksen, mutta hän on vetänyt sen johtopäätöksen, että kun Saksassa ja Alankomaissa pidetään silloin, kun tilaukset vähenevät, henkilöt työelämässä lyhennetyllä työviikolla, niin lyhennetty työviikko on parempi kuin lomauttaminen 3—4 viikoksi. Me olemme valinneet lomauttamisen tällaisen järjestelmän edelle. Uskon kovastikin ja vahvasti, että työelämässä kiinni pysyminen on se kaikkein tehokkain tapa estää syrjäytymistä. Sen takia me olemme kyllä omassa vastalauseessamme esittäneet pienehköjä määrärahoja, jotka tukisivat tätä tavoitetta.

Velkaantumisesta on paljon puhuttu. Totean vain, että vielä me pärjäämme, niin kauan kuin korot ovat alhaalla, mutta kun katsoo, minkälainen velkataakka on monessa EU-maassa, niin en minä ainakaan usko, että siitä selviydytään millään muulla kuin sillä, että annetaan inflaation laukata. Ennemmin tai myöhemmin tulee kunnon — tai kunnon ja kunnon, mutta selkeästi suurempi — inflaatio, joka nostaa korkoja, ja kun meidän velkataakkamme silloin alkaa olla 80—90 miljardia, niin pelkästään korkoihin menee yhtä paljon kuin tänä päivänä menee ympäristöministeriön budjettiin, liikenne- ja viestintä-, sisäasiain- ja oikeusministeriön yhteenlaskettuihin menoihin. Silloin me olemme suurissa vaikeuksissa.

Kun ed. Gestrin sanoi, että pitää olla raja, kuinka paljon velkaannutaan, olen aivan samaa mieltä, on se sitten 13 miljardia tai 14 miljardia tai 12,8 tai mahdollisesti 13,4. Jos te hallituksessa sanotte, että se on ehdoton raja, minkä te olette esittäneet, ja kun moitin, että on tullut vain 1 promille lisää budjettiin, niin tietenkin te voitte moittia minua, kun me omassa vastalauseessamme esitämme 400:aa miljoonaa, mikä on 1 prosentti. Mutta pitää aina katsoa, mihin ne rahat menisivät. Tästä rahasta puolet menisi vanhustenhoitoon ja terveydenhuoltoon, ja aivan varmasti, kun sitä pääluokkaa käsitellään, puhutaan ja mainitaan, minkä takia se olisi aivan äärettömän tärkeää.

Arvoisa herra puhemies! Me olemme vastalauseen yleisperusteluihin esittäneet epäluottamuslauseen. Katsomme, että hallituksen talouspolitiikka ja hallituksen harjoittama politiikka on aiheuttanut sen, että yritysten kilpailukykyä ei ole nostettu niin kuin olisi voitu nostaa, ja on syntynyt myöskin suuri kuilu eri yhteiskuntaryhmien välillä. Tästä syystä esitämme epäluottamuslauseen.

Raimo Vistbacka /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Suomen talous on kärsinyt taantumasta viime talvesta lähtien. Viime viikolla tulleet tiedot kertovat, että taantuma olisi vihdoin taittumassa ja talous kääntymässä heiveröiseen kasvuun. Talouden syöksykierre näyttäisi siis pysähtyneen, mutta epävarmuustekijöitä on niin Suomen kuin muunkin maailman talouskehityksessä edelleen runsaasti.

Kuluva talvi tullee muodostumaan etenkin työllisyyden kannalta synkäksi. Rekisteröityjen työttömien määrä olisi arvioiden mukaan kasvamassa jopa 300 000 henkeen. Taantuma tulee siten vaikuttamaan yhä useampaan kotitalouteen. Osin sen seurauksena valtion reaalitalous näyttää valitettavasti vielä ensi vuonnakin heikkenevän.

Erityisen huolestuttavia ovat ne tiedot, joiden mukaan 15—24-vuotiaiden kohdalla työttömyysaste olisi nousemassa jopa yli 20 prosentin. On suuri vaara, että nämä nuoret työttömät syrjäytyvät, jolloin heitä on vaikea palauttaa yhteiskunnan aktiiviseksi työvoimaksi. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella on sitä paitsi jo nyt aivan liian suuri joukko nuoria, etenkin nuoria miehiä. Mikäli emme pysty tarjoamaan nuorille koulutusta ja työtä, maamme veropohja tulee pettämään tulevaisuudessa.

Arvoisa puhemies! Tässä taloudellisessa tilanteessa on tärkeää pitää rattaat pyörimässä. Perussuomalaisten mielestä järkeviä elvytystoimia pitää edelleen jatkaa eikä hallituksen tule tiukasti pidättäytyä asettamissaan menokehyksissä. Toimien pitää olla työllistäviä eli sen kaltaisia, että lyhentäessään nyt otettavaa valtionvelkaa tuleva sukupolvi näkee, että olemme käyttäneet sen järkevällä tavalla.

Etenkin pienituloisten ostovoimaa olisi mielekästä kohentaa kotimaisen kulutuskysynnän kasvattamiseksi ja palvelutuotannon tukemiseksi. Joissain maissa on kokeiltu esimerkiksi 500 euron suuruisen "kerta-annoksen" antamista jokaiselle pienituloiselle. Perussuomalaisten mielestä tätä voisi hyvin harkita Suomessakin, sillä eläähän meillä virallisen köyhyysrajan alapuolella arviolta 700 000 ihmistä, joista noin 200 000 on eläkeläisiä.

Meillä on kymmeniätuhansia eläkeläisiä, joiden on tultava toimeen pelkällä kansaneläkkeellä. Jokainen voi arvioida, minkälaista elintasoa tuollaisella eläkkeellä voi ylläpitää suomalaisessa yhteiskunnassa erityisesti vielä, kun erilaisten palvelujen omavastuita ja hintoja koko ajan korotetaan. Eläkkeiden jälkeenjääneisyys johtuu monelta osin epäoikeudenmukaisesta taitetusta indeksistä.

Valtiovallan lisäksi jokainen kansalainen voi kantaa kortensa kekoon laman nujertamiseksi. Jos jokainen suomalainen käyttäisi yhden euron enemmän kuukaudessa kotimaisiin tuotteisiin ja palveluihin, syntyisi tuhat uutta työpaikkaa vuodessa. Näin vähentäisimme kansantaloutemme riippuvuutta viennistä.

Arvoisa puhemies! Viime viikolla käsitellystä tarkastusvaliokunnan mietinnöstä kävi ilmi, että valtion tuottavuusohjelmassa on käytetty sanaa "tuottavuus" mielestämme harhaanjohtavasti. Tuottavuusohjelmassa henkilömäärän vähentäminen on ollut itsetarkoitus. Tämä on johtanut monilla valtionhallinnon sektoreilla kohtuuttomiin tilanteisiin niin henkilöstön kuin toiminnankin osalta esimerkiksi Tullissa, poliisissa, Rajavartiostossa, syyttäjälaitoksessa ja oikeusistui-missa.

Arvoisa puhemies! Talvisodasta on 70 vuotta. Hallituksen budjettiehdotus on jälleen kerran mielestämme tyly veteraaneja ja kotirintamanaisia kohtaan. Määrärahoja supistetaan kuluvasta vuodesta yli 30 miljoonaa euroa. Lisäystä ei tullut valtiovarainvaliokunnassakaan. Perussuomalaisten mielestä veteraanikuntoutuksen resurssit ovat aivan liian vähäiset. Entä minne hallitus ja valiokunta ovat unohtaneet sotaorpojen kuntoutustoiminnan aloittamisen?

Omaishoitajat puolestaan tekevät arvokasta työtään ympäri vuorokauden olemattomalla korvauksella. Sitä ei kuitenkaan tehdä tasa-arvoiselta pohjalta. Kunnat päättävät omaishoidosta ja sen suuruudesta. Kun kuntien talous on tiukoilla, eriarvoisuus korostuu. Perussuomalaiset edellyttävät, että omaishoidon tuki siirretään Kelan kontolle ja siitä tehdään subjektiivinen oikeus. Myös vanhustenhoidolle on saatava selkeä ja velvoittava laki.

Arvoisa puhemies! Valiokunta ei esitä perustienpitoon lainkaan lisärahoitusta. (Ed. Manninen: Eihän se pidä paikkaansa!) Ensi vuodelle esitetty summa ei kata lähellekään niitä suuria parannustarpeita, joita tiestöllämme on. Esitetyillä määrärahoilla tieverkon rapistuminen jatkuu. Mikäli perustienpitoon ei saada huomattavaa lisäpanostusta, mitä ilmeisimmin ainoaksi vaihtoehdoksi jää tulevaisuudessa se, että isoja investointeja on yksinkertaisesti tehtävä vähemmän ja näitä varoja on siirrettävä perustienpitoon ja teiden ylläpidon rahoitukseen.

Julkisestikin on jo esitetty arveluja siitä, kuinka monia ihmisiä on vammautunut tai menettänyt henkensä heikossa kunnossa olevien urautuneiden teiden johdosta. Perussuomalaisten mielestä pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen maassa hyväkuntoinen tieverkosto on edellytys kansalaisten tasa-arvoiselle kohtelulle. Sillä luodaan pohja, että yritykset pystyvät toimimaan myös reuna-alueilla. Tähän liittyy myös huolehtiminen perusradanpidosta siten, että tavarat siirtyvät ilman nopeus- ja painorajoituksia.

Arvoisa puhemies! Budjetilla ei harmaan talouden ongelmia juuri lievennetä eikä sisäistä turvallisuutta ja rikollisuuden ennalta ehkäisemistä edistetä. Kun puhutaan talousrikoksista ja rikoshyödyn perimisestä, tulisi koko ketjun poliisista aina verottajaan, Tulliin, ulosottoon ja syyttäjän kautta oikeusistuimiin oltava iskukykyisessä kunnossa. Tällä hetkellä ongelmana on, etteivät viranomaiset riittävässä määrin kykene puuttumaan reaaliaikaisesti vakaviinkaan talousrikoksiin. Perussuomalaiset edellyttävät myös, poliisihallinnon organisaatiouudistuksesta huolimatta, että poliisi näkyisi myös reuna-alueilla.

Arvoisa puhemies! Hallituksen vapaamielinen maahanmuuttopolitiikka on epäonnistunut. Siitä kertoo turvapaikanhakijoiden ja ankkurilasten räjähdysmäinen kasvu, turvapaikkahakemusten pitkät käsittelyajat ja hakijoille annetut kohtuuttomat taloudelliset etuudet. Perussuomalaisten mielestä turvapaikkaturismi on tehtävä ripein ottein kannattamattomaksi.

Kansalaisten enemmistön maahanmuuttokriittisyyden seurauksena hallitus onkin tuonut eduskuntaan ulkomaalaislain muutosesityksen. Perussuomalaiset edellyttävät, että laki saadaan nopeasti voimaan ja että turvapaikanhakijoiden käsittelyyn saadaan riittävät resurssit. Muuten koko tilanne uhkaa karata hallitsemattomaksi kriisiksi.

Arvoisa puhemies! Suomen maatalous elää kriittisiä vaiheita. EU:n edellyttämä suurtilalinja ei ole tuonut autuutta talonpojille. Jos Suomessa halutaan syödä terveellistä ja ympäristöystävällistä lähiruokaa ja pitää maa kauttaaltaan asuttuna, on maatilojen ahdinkoon saatava pikaisesti apua. Sitä ei ainakaan edistä uhka maidontuotannon kiintiöjärjestelmästä luopumisesta. Lisäksi maaseudun elinkelpoisena pitämisen tukemiseksi tulisi myös haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien uusimiseen osoittaa riittävästi valtion tukea.

Viime vuosien ongelmat metsien hoidossa ja puun hyödyntämisessä sekä ainainen vaje Kemera-rahoituksessa sekä energiapuun että energiarangan talteensaannissa tulevat jatkumaan valiokunnan tekemästä pienestä lisäyksestä huolimatta. Kemera-rahat olisi saatava pikaisesti Kansallisen metsäohjelman edellyttämälle 85 miljoonan euron tasolle.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat tehneet talousarvioon liittyen useita muutosesityksiä, joilla pyrimme omalta osaltamme korjaamaan pahimpia mietinnön ja hallituksen esityksen epäkohtia. Toivomme, että niille löytyy kannatusta myös muista eduskuntaryhmistä.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajat! Suuret kiitokset ryhmäpuhujille evästyksestä ja mielipiteiden esiin tuomisesta. Joitakin huomioita tästä keskustelusta ja talouskehityksestä ylipäänsä.

Kaiken talouspolitiikan päämääränä on ja pitää olla se, että Suomi on hyvinvointiyhteiskunta tämän kriisinkin jälkeen. Tällä hetkellä se tarkoittaa sitä, että me tasapainoilemme velkaantumisen ja ylivelkaantumisen kanssa. Tätä rajankäyntiä joudutaan tällä hetkellä käymään. Hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee kaksi elementtiä: tietysti riittävän resursoinnin, tasa-arvoa tuottavien palvelujen ja tulonsiirtojen turvaamisen, toisaalta terveellä pohjalla olevan julkisen talouden, itse asiassa kolmantena erittäin hyvin menestyvän yksityisen talouden. Nämä kolme seikkaa muodostavat hyvinvointiyhteiskunnan.

Nyt me tiedämme, että tämä yksityinen talous on kaikkein vakavimmassa kriisissä, joka johtaa siihen, että julkinen talous on vaikeuksissa. Tämän kriisin aikana hallitus ei ole vähentänyt tai supistanut lainkaan menoja. Itse asiassa menot ovat kasvaneet. Ensi vuoteenkin arvioidaan noin 7 prosentin menokasvua, vaikka verotulot ovat romahtaneet noin 15 prosenttia, 15,5 prosenttia. Kun yksityinen talous, joka on yksi kolmesta kulmakivestä hyvinvointiyhteiskunnassa, on vakavissa vaikeuksissa, se on johtanut julkisen talouden vaikeuksiin. Me emme ole siirtäneet sitä vaikeutta suoraan eteenpäin. Mutta me olemme kuitenkin siinä tilanteessa, että sekä kunnat että valtio joutuvat tasapainoilemaan tämän velkaantumisen ja ylivelkaantumisen kanssa, eikä tämä ongelma poistu, vaikka talous kääntyisi kasvuunkin, koska vahinkoja on jo päässyt syntymään julkiseen talouteen nimenomaan. Nyt me yritämme estää, etteivät ne vahingot olisi kohtuuttomia yksityiselle ihmiselle, jotta hän pystyisi toipumaan siinäkin tilanteessa, että on menettänyt tilapäisesti työpaikkansa tämän kriisin jälkeen. Julkisessa taloudessa vauriot ovat jo syntyneet. Niitä pitää hoitaa sitten siinä vaiheessa, kun talous kasvaa.

Puhemies! Täällä todettiin monessa puheenvuorossa, että kasvun näkymiä on, ja todettiin, että epävarmuustekijöitä silti on. Tämä pitää paikkansa. Epävarmuus on oikeastaan ainoa varmuus talouskehityksessä. Meillä on selkeästi nähtävissä joitakin niin sanottuja vihreitä oraita, mutta kun kuuntelee erityisesti yksityisen sektorin toimijoita, teollisuuden toimijoita, niin valitettavasti viimeisten viikkojen aikana viesti on ollut enempikin negatiivinen kuin positiivinen tässä suhteessa.

Toisaalta, kun katsomme tätä kotimarkkina- eli palvelusektoria, niin näyttää siltä, että on erittäin suuri riski, että kotimarkkinasektori tulee ikään kuin jälkisyklissä mukaan tähän kriisiin, mikä on tietysti loogista, että jos työttömyys kasvaa — tai kun se kasvaa — se heikentää luottamusta, mikä heikentää myös kotimarkkinakysyntää. Näin ollen ensi vuotta on hyvin vaikea ennustaa sekä kansainvälisen kehityksen että kotimarkkinakehityksen näkökulmasta. Epävarmuus on siis ainoa, mikä on varmaa. En halua olla synkistelijä virkani puolesta, mutta kerron sen, mitä kuulen. On tietysti mahdollisuus, että maailmantalous lähtee myös kasvuun ja vetää meitäkin myös mukana, mutta sen varaan ei voi paljoa tuudittautua.

Täällä on puhuttu paljon tästä menopuolen lisäyksestä, joka yleensä eniten puhuttaakin. Haluaisin nostaa yhden esimerkin tai yhden semmoisen asian, josta ei eduskunnassa ole vielä oikeastaan paljon puhuttu. Viime viikolla Standard & Poor’s antoi Suomelle reittauksen. Me säilytimme kolme A:ta, eli Suomi on luotettavimpien maiden joukossa. Jos nyt oikein muistan, niin maailmassa on 14 maata, joilla on kolme A:ta. Yhdeksän EU-maata, sitten Norja ja Sveitsi Euroopasta ovat tässä mukana, mikä tarkoittaa siis sitä, että valtionvelan korko on hyvin alhainen johtuen siitä, että meidän kykymme huolehtia talouskriisin jälkeisestäkin elämästä on korkea. Siinä raportissa kerrottiin, että koska Suomessa on vahva poliittinen järjestelmä, vahva kulttuuri makrotaloudellisen kurin ylläpitäjänä, on syytä säilyttää tämä reittaus.

Sitten siinä oli ensimmäistä kertaa varoitus: Mikäli budjettitaloudessa olisi höltymisen merkkejä eli mikäli julkinen menokehitys ei olisikaan hallinnassa — ja sitten vielä lisäksi — ja jos olisi toimettomuutta ikäsidonnaisten maksujen kasvupaineen patoamisessa, esimerkiksi tässä työurakysymyksessä, voisi tulla ajankohtaiseksi alentaa reittausta. Tämä on erittäin vakava uutinen. Ei voida sanoa, että on yksi asia tai kaksi asiaa, jotka vaikuttaisivat reittauksen alenemiseen, mutta meidän ei kannata härnätä tätä luottamusta. Sen voi menettää vain kerran.

Mitä se tarkoittaa, jos reittaus alenee? Se tarkoittaa tietenkin sitä, että valtionvelan korot nousevat, veronmaksajien rahoja menee Kankkulan kaivoon mutta myös meidän tavallisten asuntovelallisten korot, samoin yritysten lainojen korot nousevat, ja jokainen tietää, että tällä on kielteinen vaikutus talouskehitykseen. Meidän kansanedustajien on äärettömän tärkeää pitää yllä luottamusta, uskottavuutta, jossa yksi osa on menokehyksissä pysyminen. Luottamusta ei varmasti lisää se, että kriisin aikana me menetämme otteemme menokehitykseen, vaan luottamusta lisää se, että Suomi osoittaa, että me olemme edelleenkin se maa, joka pystyy pitämään omasta taloudestaan huolta, kansalaisten tulevaisuudesta huolta, vaikka se ei ole kauhean helppoa.

Puhemies! Täällä puhuttiin monessa kohtaa myös elvytyksestä. Hyvin karkeasti voisi todeta, että kahdelle vuodelle, vuosille 2009 ja 2010, on poliittisia päätöksiä tehty noin 20 miljardin euron edestä, jotka ovat siis elvytystoimia. Tästä noin puolet, noin 10 miljardia euroa, on erilaisia takuita eli vaikkapa Finnveran rahoitusinstrumenttien takuita tai viennin jälleenrahoitustakuita eli ei siis semmoista rahaa, joka aktiivisesti on Suomen kotimarkkinoilla pyörimässä ja elvyttämässä. Mutta se toinen puoli, 10 miljardia, on tätä aktiivitoimenpidettä, jossa on investointiaikaistuksia, jossa on rakentamisen vauhdittamista, hyvin klassista elvytystä, mutta siellä on myös sitten eläkkeensaajien ja palkansaajien ostovoimaa lisääviä eli kotimarkkinatilannetta parantavia tuloveronkevennyksiä sekä sitten työllistämistä helpottavat kelamaksun poistot. Nämä ovat yhteensä kahden vuoden aikana 2,5 miljardia euroa eli koko tästä hard core -elvytyksestä noin 25 prosenttia.

Meidän mielestämme tämä on ollut täysin perusteltua. Olemme siis siirtäneet työn tekemisen ja työn teettämisen verotuksesta painopistettä kulutuksen verotukseen. Tämä on mielestämme oikein. Miksi verottaa raskaalla kädellä työllistämistä tai miksi verottaa raskaalla kädellä työn tekemistä? Tähän on ollut meillä kaikki rakenteelliset syyt tehdä muutoksia, ja ne on myös ajoitettu suhdanteiden kannalta järkevällä tavalla.

Ensi vuonna, niin kuin jokainen tietää, aidot veronkevennykset tulevat vain kaikkein pienituloisimmille. Tätä kunnallisverovähennystä on edellisen kerran taidettu joskus 1980-luvulla nostaa, eli tämä on ensimmäinen kerta siis — anteeksi, ei 1980-luvulla vaan Ahon—Viinasen hallituksen aikana edellisen kerran tehtiin tämä muutos ja nyt siis sen jälkeen ensimmäinen kerta. Kuten olette jo huomanneet, työmarkkinarauhankin vuoksi tai kohtuullisten korotusten vuoksi on ollut merkittävää tehdä tuloveronkevennyksiä. Mikäli ei olisi tehty, niin kuin täällä on vaadittu, niin veikkaisinpa, että palkan nimelliskorotuspyynnöt olisivat aivan jotain muuta luokkaa kuin ne tällä hetkellä ovat, ja sillä olisi tietysti negatiivinen vaikutus työllisyyteen.

Haluaisin erityisesti nostaa esille yhden semmoisen seikan, kun täällä on monessa kohtaa todettu, että hallitus on sitoutunut hallitusohjelmaansa eikä reagoinut ollenkaan talouskriisin vaatimalla tavalla. Hallitusohjelman talouspolitiikan yksi keskeisimmistä kulmakivistä, hallitusohjelmassa nimenomaan, on se, että edes huonon suhdanteen aikana alijäämä ei saa olla 2,5:tä prosenttia. No, nyt tiedämme, että se on noin 7 prosenttia, eli rahassa tämä ero tarkoittaa noin 6:ta miljardia euroa, ja me olemme sallineet sen tapahtua. Hallitusohjelma ei ole estänyt järkevää reagointia talouskriisiin. Samalla olemme tehneet ison shiftauksen työn ja työllistämisen verotuksesta kulutuksen verotukseen, nämä molemmat tämän kriisin seurauksena ja muistakin rakenteellisista syistä.

Minä haluaisin kiittää ed. Kalliksen puheenvuoroa siitä, että nostitte esille Suomen kilpailukykyongelman. Se on todella tämän kansakunnan yksi suurimmista haasteista tällä hetkellä mutta erityisesti siinä ajassa, kun maailmantalous kasvaa ja suomalaiset yritykset ja suomalaiset työntekijät kilpailevat niistä tarjouksista, joita ulkomaalaiset yhtiöt lähettävät suomalaisille yrityksille: voitteko tuottaa meille tämän ja tämän palvelun tai tämän ja tämän tuotteen? Onko suomalainen työ sen hintaista, että se käy maailmalla kaupaksi? Tämä on se iso kysymys. Onko suomalainen työ, joka on korkealaatuista, laadultaan ja hinnaltaan semmoista, että se käy maailmalla kaupaksi? Jos se ei ole, Suomessa on työttömyyttä. Jos se on, Suomessa on hyvinvointia, ja tästä meidän pitää kantaa huolta.

Arvostan suuresti, että otitte tämän, koska se on tämän päivän mutta erityisesti tulevaisuuden kannalta aivan keskeinen kysymys. Tästä syystä muun muassa olemme poistaneet kelamaksun nyt. Se on erityisen suuri helpotus tilapäisesti, koska sitä ei ole kompensoitu teollisuudelle. Se tullaan kompensoimaan osittain, ei kokonaan mutta osittain siinä vaiheessa, kun talous kasvaa. Mutta toinen on yksikkötyökustannukset, joissa valitettavasti Suomi on pudonnut euroalueen keskiarvon huonommalle puolelle. Meillä yksikkötyökustannukset ovat siis suuremmat kuin euroalueella keskimäärin, ja tämä rassaa meidän kilpailukykyämme.

Mutta, arvoisa puhemies, tässä joitakin huomioita. Olisi erittäin hyvä, jos jatkaisimme tässä istunnossa ja tulevissa istunnoissa keskustelua nimenomaan tästä ed. Kalliksen esiin nostamasta kilpailukykykysymyksestä, mitä meidän pitää tehdä, jotta osaavan suomalaisen työntekijän (Ed. Tiusanen: Alentaa palkkoja!) ja hienon suomalaisen yrityksen työ palveluina ja tuotteina käy maailmalle kaupaksi, koska siitä riippuu suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus.

Katri Komi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On tosiaan totta, että lyhyellä aikavälillä finanssikriisin kuoppa näyttää ohitetun, mutta kun useampaa vuotta eteenpäin katsotaan, niin edessä on jonkinlaista sumupilveä, näin voi sanoa. Finanssijärjestelmän valvonta ei ole kauheasti edennyt. Bonuksia jaetaan edelleen Wall Streetillä entiseen tahtiin ja on arvioitu, että edelleen on mahdollista, että joku kansainvälinen pankki menee nurin, ei selviä. Kysyisin ministeri Kataiselta nyt, miten näette tämän EU:n sisäisen regulaation etenemisen tällä hetkellä.

Arvoisa puhemies! Kasvuahan ovat ylläpitäneet lähinnä nuo kehittyvät taloudet, kuten Kiina. Senkin takia on hirveän tärkeätä, että suomalaiset yritykset ovat läsnä myös niissä maissa, missä tätä talouskasvua syntyy, joko investoimalla sinne tai sitten osaamista tuotteistamalla tai yleensä vaan olemalla läsnä niillä markkinoilla. Nythän on arvioitu, että tulevaisuudessa kolmasosa kaikista maailman insinööreistä olisi Intiassa, ja samalla sitten on arvioitu, että noin kolmasosa maailman erilaisista innovaatioista syntyisi insinöörien tekeminä. Sen takia on erittäin hyvä, että Tekesin kautta on ohjattu nyt lisävaroja, myöntämisvaltuuksia tuotekehittelyn tukemiseen erityisesti ja (Puhemies: Minuutti on kulunut!) sitten vienninedistämiseen yrityksille myöskin kansainvälistymishankkeitten kautta.

Leena Harkimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan ensin haluan onnitella Suomea, meitä kaikkia siitä, että olemme todellakin kolmen A:n luokituksessa. Siitä on syytä pitää kiinni.

Muutama huomio sosialidemokraattien vastalauseeseen ja budjettilisäyksiin. Mielestäni silmiinpistävää on se, että sosialidemokraattien lisäykset kohdistuvat suurelta osin juuri niille samoille momenteille, joille hallitus ja valtiovarainvaliokunta ovat jo lisänneet tai lisäämässä resursseja. Johtopäätöksenä se, että SDP:n vastalause ei ole todellinen vaihtoehto harjoitetulle talouspolitiikalle.

Mitä tulee veronkevennyksiin, toisin kuin oppositio todistaa, kevennykset kohdistuvat pienituloisimmille: eläkeläisille, (Ed. Kallis: Minä olen pienituloinen!) pienillä palkkatuloilla eläville, minimietuuksilla eläville. Ja suhteellisesti näin he siis myös hyötyvät niistä. Lisäksi pienituloisille kohdistetut tulonsiirrot parantavat heidän asemaansa.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Pääministeri antoi taloustilanteesta tiedonannon kesäkuussa sosialidemokraattien ja puhemiehen kiinnitettyä asiaan huomiota. Nyt kun eduskunta päättää yhäti vaikeutuvassa taloustilanteessa talousarviosta ja talouspolitiikan linjasta, pääministeri loistaa poissaolollaan. (Ed. Saarinen: Ylimielinen!) Hallitus ei saa oikeastaan kiitosta yritys- ja teollisuuspuolelta muualta kuin ilmeisesti kiinteistöbisneksen puolelta. Kun kuuntelee vientiteollisuuden ja yrityssektorin vakavia näkökohtia, voi sanoa, että sosialidemokraattien kritiikkiin paljolti yhdytään. Elinkeinoelämän keskusliiton yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtaja Antti Zitting toteaa sanatarkasti: "Synkkänä jatkuvaan taloustilanteeseen tarvitaan muitakin rohtoja kuin hallituskauden alussa tehdyt muutamat veroratkaisut. Elinkeinoelämää tukevat päätökset eivät saa olla jumissa koko hallituskautta."

Nyt on hyvin olennaista, että meidän kilpailuympäristömme laitetaan kuntoon. Selviytyminen on myös kansallisen tahdon ja myös poliittisten päätösten varassa vientiteollisuuden, metsäteollisuuden ja telakkateollisuuden osalta, mutta myös yritystoiminta tulee tässä vaikeutuvassa kriisissä ottaa vakavammin esiin.

Matti Kauppila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nythän nämä tuponeuvottelut ovat käynnissä, ja tässä pääministeri toivoi pitkiä sopimuksia ja tämän 0,5 prosentin linjalla. Mikä teidän linjanne on? Äskeisestä puheenvuorosta minusta nyt kumminkin kuulsi se, että Suomen teollisuus ei ole kilpailukykyinen. Onko sitten jo miinusmerkkinen linja teillä tällä hetkellä tähän palkankorotuslinjaan, koska ilmeisesti nyt käy niin, että Sari Sairaanhoitaja kyllä saa, mutta miten muut?

Sitten tähän verolinjaan. Vasemmistoliitto ikään kuin hyökkäsi tässä budjettikeskustelussa tänne verotuksen puolelle. Meillähän on niin kuin lahjoitettu verohelpotuksia etukäteen niin paljon, että onko valtiolla ollut varaa, koska tulojakin valtio ja kunnat tarvitsevat. Meidän mielestämme nyt on jo ylitetty joku raja, jolloinka joudutaankin menemään tavallisen kansalaisen pussille. Vai kuinka?

Kirsi Ojansuu /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tällä viikolla eduskunta päättää budjetista, sitten me olemme istuntotauolla ja samanaikaisesti käydään erittäin tärkeitä neuvotteluja työmarkkinasopimuksen aikaansaamiseksi. Ne ovat erittäin merkittäviä siinä mielessä, mitä juuri puhuitte ja vetositte julkisen talouden kestävyyteen. Olette esittäneet työllisyyssopimusta eri osapuolille. Haluaisin nyt tarkempaa tietoa tästä teidän esittämästänne työllisyyssopimuksesta, sen hinnasta ja niistä asioista, joita olette esittäneet siihen. Meidän olisi hyvä kuulla ne nyt, koska ne tulevat keskeisesti vaikuttamaan esimerkiksi kehysneuvotteluihin, joita hallitus käy helmikuussa. Tämä tilanne on nyt erittäin vaativa, ja mielestäni olisi hyvä ja vastuullista, että avaisitte tätä asiakohtaa meille nyt, tänään.

Christina Gestrin /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade talman! Regeringen har satsat starkt på stimulerande åtgärder och fortsätter med det också nästa år. Bland annat har man tidigarelagt starten av många infrastrukturprojekt och det är ju en orsak till att vi här i riksdagen inte har fokuserat i våra tillägg på den sidan.

Men då regeringspartierna i riksdagen kom överens om tilläggen till nästa statsbudget så var också sysselsättningen det vi ville satsa på, och de bästa sysselsättnings- och stimulansåtgärderna är ju de, där man kan kombinera en hållbar utveckling med ekonomisk tillväxt. Där är vatten- och avloppsnätverket och satsningar på förnybar energi bra exempel.

Työllisyyden vahvistaminen ja etenkin nuorten syrjäytymisen estäminen ovat olleet meille tärkeitä painopisteitä valtiovarainvaliokunnan budjettilisäyksissä. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän mielestä mielenterveyspalveluiden parantaminen vaatii sekä kehittämistyötä että lisärahoitusta, ja olemme tyytyväisiä siihen, että siihen nyt lisätään rahaa. Mutta toivomme myös, että hallitus seuraa ja panostaa lasten psykiatrian kehittymiseen, koska myös kilpailukyvyn kannalta mielenterveyspalveluiden ylläpitäminen hyvällä tasolla on tärkeä asia.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oli mielenkiintoista kuulla, että minä olen pienituloinen ja me kaikki olemme pienituloisia, koska veronkevennys on annettu vain pienituloisille. Minun marginaaliveroni putoaa puolella prosenttiyksiköllä, mutta sehän alenee vain kaikkein pienituloisimmilla. Tämä on mukava kuulla. (Naurua)

Mutta kun valtiovarainministeri kysyi, mitä pitäisi tehdä, jotta kilpailukyky paranisi, niin meidän pitäisi antaa omalle teollisuudellemme ne edut, mitä kilpailijamaat antavat omille teollisuuksilleen. Sitten, niin kuin ed. Ojansuu sanoi, kannattaisi kyllä nyt olla aktiivinen näissä työmarkkinaneuvotteluissa, vaikka jotkut sanovat, että valtion ei pidä niihin sekaantua. Tilanne on kuitenkin se, että nyt pitää katsoa tulevaisuuteen ja pitää katsoa, miten parannetaan kilpailukykyä.

Totean vielä ihan lopuksi, että 85 prosenttia Suomen kansasta ei ole koskaan elänyt niin hyvin kuin elää tänä päivänä. Palkat nousseet, verot laskeneet, (Puhemies: Ja minuutti on kulunut!) hinnat pysyneet alhaalla ja korko laskenut. (Ed. Rajamäki: Tuloerot kasvaneet voimakkaimmin!) Minä puhuin siitä 85 prosentista ja kysyn, onko tämä sitten ... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainministeri mielenkiintoisella tavalla puhui talouspolitiikasta ja tasa-arvoisuudesta. Rkp:n edustaja totesi, kuinka on panostettu nuorten hyvinvointiin.

Minun mielestäni tilastot ainakin osoittavat sen, niin kuin ryhmäpuheenvuorossa totesin, että nuorten miesten ongelmana on suurtyöttömyys ja se pahenee koko ajan ja he syrjäytyvät yhteiskunnasta. Toivoisin kyllä, että hallitus panostaisi nimenomaan tällaisiin ryhmiin, koska se on satsausta tulevaisuuteen jos jokin, kun ministeri Katainen aina puhuu siihen tulevaisuuteen satsaamisesta.

Arvoisa puhemies! Toinen asia kyllä minun mielestäni on se, että kyllä kulutuskysyntää eli ostovoimaa pitää määrätyille tahoille lisätä ja nimenomaan myöskin sillä tavoin, että suomalaisten tuotteitten menekkiä pyritään edistämään. Minun käsittääkseni ainut keino on Suomalaisen Työn Liiton toiminnan tukeminen.

Hannes Manninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kallis on oikeassa siinä, että 85 prosenttia elää paremmin kuin koskaan, mutta valitettavasti se osa taloustilanne huomioon ottaen elää yli varojen tällä hetkellä. Meidän kilpailukykymme, kun teknologiateollisuus puhdistetaan, on alentunut noin 25 prosenttia. Jos suurista teollisuusmaista Japanin velka uhkaa nousta 250 prosenttiin bruttokansantuotteesta, Yhdysvaltojen 120:een ja muidenkin suurten teollisuusmaiden yli 100:aan, niin ne eivät kyllä pysty kasvun vetureina jatkossa olemaan. Kiinaan ja Aasiaan pitää vientiponnistuksia lisätä, myöskin Venäjälle, varsinkin jos öljyn hinta nousee, elikkä me tarvitsemme uusia alueita. Mutta tässä mielessä kasvun odotukset ovat aika heikot ja meidän täytyy kansallisesti todella vakavasti pyrkiä hoitamaan talous kuntoon. Tässä mielessä seuraavat vuodet ovat hyvin ratkaisevia.

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hyvä valtiovarainministeri Katainen, minulla on teille yksi kysymys.

Äskettäin julkistetun pohjoismaisen selvityksen mukaan Suomessa ja Ruotsissa on kolme kertaa kovempi työttömyys kuin Norjassa. Norjassa työttömiä on vain 3 prosenttia työvoimasta. Tästä selvityksestä, joka on minulla kädessä, löytyy myös selitys tähän asiaan. (Ed. Arhinmäki: Vasemmistohallitus!) Suomessa 80 prosenttia talouden hoitotoimista on tehty veroja keventämällä, Ruotsissa tuo prosentti on 66. Norjalaiset ovat keventäneet veroja 5 prosentilla, mutta tehneet sen ohella merkittäviä panostuksia julkisiin investointeihin, rakentaneet rautateitä, teitä, päiväkoteja, kouluja, auttaneet myös talousvaikeuksissa olevia kuntia. He ovat myös panostaneet merkittävästi ympäristöteknologiaan. Minun on tässä yhteydessä, kollegat, pakko muistuttaa, että Norjassa on sosialidemokraattinen hallitus. (Ed. Zyskowicz: Ja öljyä!)

Kysyisinkin teiltä, arvoisa valtiovarainministeri, oletteko te tyytyväinen oman hallituksenne toimenpiteisiin.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Katainen puhui hard coresta täällä äsken omassa puheenvuorossaan, ja todellista hc:tä kyllä tämä hallituksen politiikka on pienituloisille, erityisesti tulevaisuudessa. Te olette ihannoineet, ministeri Katainen, Baltian maiden leikkauspolitiikkaa. Olette puhunut siitä, että leikkaukset ja veronkiristykset ovat edessä. Miten samaan aikaan, ministeri Katainen, te olette entisestään valmiita heikentämään meidän veropohjaamme? Olette raamituponeuvottelujen yhteydessä olleet valmiita antamaan yritysverotukseen 2—3 prosenttiyksikön alennuksen. Se tarkoittaa 300—450 miljoonaa euroa sen päälle, kun jo miljardi on annettu kelamaksun poistoa. Jotta me pystymme vertaamaan, mitä tarkoittaa 1 prosenttiyksikkö yritysverotuksessa: se merkitsee samaa kuin annettaisiin 120 euroa kuukaudessa jokaiselle peruspäivärahalla ja työmarkkinatuella elävälle. 1 prosenttiyksikkö yritysverotuksessa, niin kaikkein köyhimpiä voitaisiin auttaa. Te ette laita nyt tässä budjetissa mitään lisää peruspäivärahalla ja (Puhemies: Minuutti on kulunut!) työmarkkinatuella eläville.

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lähtisin liikkeelle siitä, että tämä hallitushan on tehnyt sosiaalisempaa politiikkaa kuin edeltävät hallitukset ja nostanut alimpia etuuksia hyvinkin merkittävästi kauden aikana.

SDP:n budjettivaihtoehdossa teidän kärkenne tuntuu olevan sähköveron poisto ja sitä kautta teollisuuden kilpailukyvyn parantaminen, hyvä niin. Mutta kuitenkin samaan aikaan te esitätte windfall-veron käyttöönottoa jo nyt ja sitä kautta 370 miljoonan lisäystä käytännössä näille samoille yrityksille. Tämä tuntuu hieman ristiriitaiselta ja hankalalta varsinkin, kun tiedossa on, että hallitus on luvannut kevään 2010 aikana teollisuudelle sähköveropäätöksiä, joilla vahvistetaan teollisuuden kilpailukykyä. Minusta tämä on hyvin erikoinen kärki tässä teidän budjettivastalauseessanne.

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraattien kärki tässä vaihtoehtobudjetissa on työllisyyden tukeminen, olipa sitten kyse teollisuudesta tai niistä välineistä, joita me EU-maailmassa voimme käyttää. Ja tuo sähköveron poisto EU-mittakaavassa on vain yksi niistä välineistä, koska esimerkiksi jos Ruotsin kanssa vertaamme tilannetta, niin näemme, että siellä tietyt asiat, kuten energian hinta teollisuudelle, ovat se, mikä ratkaisee. Mutta te sanoitte, arvoisa valtiovarainministeri, että hallitus lisää menoja ja tulot vähenevät 15 prosentilla. Tämä on se ikävä velkaantumisen kierre, jossa me olemme, mutta se ei tuota meille työllisyyshyötyä tällä hetkellä sen vuoksi, että nuo rahat on kohdennettu epätehokkaasti.

Ed. Urpilainen kuvasi tuota pohjoismaista vertailua, ja sinne oikealle puolelle tiedoksi, että siitä öljy on putsattu pois. On toki otettu huomioon, että öljy on iso erottava tekijä Pohjoismaiden välillä, ja siitä huolimatta nämä tulokset ovat tällaisia. Eikö tämä puhu sen puolesta, että olisi aika harkita uudelleen veroelvytystä ja laittaa enemmän rahaa esimerkiksi kuntien tukemiseen, jotta siellä (Puhemies: Minuutti on kulunut!) kaikkein köyhimpien verot eivät nousisi?

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Katainen on soimannut oppositiota aika useasti siitä, että me esitämme vain menolisäyksiä, mutta kun teille eivät vasemmistoliiton esittämät säästöt kelpaa. Me olemme esittäneet teille useamman kerran hyvin tosissaan 0,5 miljardin euron säästöjä, eikä meitä ole tukenut kokoomus, ei keskusta, mutta Elinkeinoelämän Keskusliitto on tukenut. Kyse on tästä järjettömästä matalapalkkatuesta. Siihen uhrataan viiden vuoden aikana liki 0,5 miljardia euroa, ja mitkä ovat olleet tulokset? Ensimmäisen tutkimuksen mukaan kokeilussa mukana olleitten ansiokehitys oli heikompi kuin verrokkiryhmällä. Se vissiin on teidän tarkoituksenne. Ja viime viikolla valmistuneen työ- ja elinkeinoministeriön tutkimuksen mukaan tämän kahden vuoden tutkimusjakson aikana, kun rahaa käytettiin 170 miljoonaa, työllistettiin 300 henkilöä eli yhden uuden työpaikan hinta oli yli 500 000 euroa. Vieläkö te aiotte tätä typeryyttä jatkaa?

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ekonomistit ovat tuon tuostakin ravistelleet meitä päättäjiä siitä, tiedämmekö tosiasiassa, missä mennään paitsi maailmantaloudessa myös Suomen taloudessa. Nyt kun kuuntelin tätä sosialidemokraattien puheenvuoroa, joka sisälsi kaikille kaikkea, voi todeta sen, että jos me emme eduskunnassa tiedä, missä taloudessa mennään ja mihin meillä on varaa, niin miten voimme edellyttää, että kuntapäättäjät tietäisivät.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri otti hyvin esille työn ja työllistämisen verotuksen. Se on nimittäin omasta mielestänikin yksi niitä tärkeimpiä verotuksen sektoreita, joita meidän tulee tällä hetkellä tukea ja ottaa tueksi. Mutta haluaisin kuulla valtiovarainministeriltä, mikä teidän mielestänne, kun tätä verokeskustelua käydään laajalla rintamalla, on se kaikista tärkein verotuksen kärki, mihin nyt pitäisi takertua.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kuten edustajat Ojansuu ja Kallis minäkin pidän erittäin tärkeänä, että sellainen työllisyyssopimus työmarkkinaosapuolten ja hallituksen kesken voisi syntyä, johon te, valtiovarainministeri, aiemmin viittasitte ja jota esititte. Pidän erittäin valitettavana, että työmarkkinaosapuolten keskustelut jonkin kaltaisesta raamiratkaisusta tehtäville työehtosopimuksille katkesivat, ja toivoisin, että kaikilla tahoilla oltaisiin nyt huolissaan kokonaistilanteesta maassamme ja osoitettaisiin vastuunkannon kykyä.

On selvää nimittäin, että työllisyyden kannalta pitkäaikainen ja maltillinen raamisopimus olisi hyvä asia. Se toisi vakautta työmarkkinoille, se lisäisi Suomen kilpailukykyä ja sitä kautta vaikuttaisi myönteisesti työllisyyteen. Kysyn: Onko hallituksella mitään mahdollisuuksia yrittää tässä vaiheessa näitä neuvotteluja osaltaan edistää?

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Hallitushan pelasi tammikuussa käsistään miljardin euron kortit, jotka olisivat olleet nyt tarpeen raamisopimuksen aikaansaamiseksi.

Arvoisa puhemies! Kun edustajat Harkimo ja Kerola täällä puhuivat, minulle tuli mieleen Lauri Tähkän laulun sanat "sehän niitä rikkahia harmittaa, kun köyhän lapsi on kaunis". Tämä meidän vaihtoehtobudjettimme on muotokaunis, se pitää sisällään tulot ja menot, jotka ovat tasapainossa. Sillä on kolme isoa tavoitetta: Työtä suomalaisille: se tarjoaa 30 000—40 000 työpaikkaa suomalaisille enemmän kuin hallituksen esitys; oikeudenmukaisuutta tulonjakoon; ja arjen eli kunnan palvelut toimiviksi.

Sitten, puhemies, lyhyt kysymys valtiovarainministerille: Euroopassa Suomi on kolmen heikoimmin pärjänneen maan joukossa kolmannella neljänneksellä: Viro, Latvia, Liettua. Kysyn: Onko tämä Baltian tie nyt edelleen se tie, mitä te haluatte Suomea kuljettaa, palkanalennuksia, eläkeläisten tulojen alennuksia jne.? Onko se Baltian tie teidän tienne?

Tuomo Puumala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Niin paljon kuin haluaisinkin antaa tulevista vuosista positiivista todistusta myönteisenä ihmisenä, se on erittäin vaikeaa. Ihan hallituksesta ja hallituksista riippumatta tulevat vuodet tulevat olemaan Suomelle erittäin vaikeita. Se, mitä hallitus voi tehdä, on se, mitä on tehtykin: painottaa omia kevennyksiään pienituloisille, auttaa pienituloisia selviämään ja päästä seuraaviin vuosiin. Se on se, mitä hallitus voi tehdä. Enempää ei voi tehdä. Seuraavat vuodet tulevat olemaan, ed. Kallis, erittäin vaikeita. Erityisesti nuorista perheistä täytyy olla huolissaan, jotka ovat ottaneet 30 vuoden laina-ajan 0,7 prosentin marginaalikoroilla. Kun korot tulevat nousemaan ja työttömyys tulee nousemaan, heidän asemansa tulee olemaan erittäin vaikea.

Kysyn ministeri Kataiselta: Oletteko valmiita siihen, että hyväosaiset otetaan mukaan lamanmaksutalkoisiin? Se on aivan ehdoton edellytys. Tätä keskusta on esittänyt. Uskon ja toivon, että olette samaa mieltä.

Sanon SDP:lle, että ei vastaus ole siinä, että tuloveroja kevennetään entistä enemmän, niin kuin te esititte vielä täällä lähetekeskustelussa. Olette ilmeisesti edelleenkin samaa mieltä. Ei se riitä vastaukseksi, (Puhemies: Minuutti!) vaan nyt tarvitaan vastuullista toimintaa.

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hämmentävää, että hallituksen pääpuolueiden puheenjohtajat edustavat niin erilaisia talouspoliittisia näkemyksiä. Sen vuoksi olisi todellakin ollut paikallaan, että myös pääministeri olisi nyt tähän keskusteluun osallistunut.

Valtiovarainministeri Katainen, te varoititte menokehyksistä luopumisesta. Pääministeri Vanhanen sen sijaan kaksi viikkoa sitten totesi, että valtiontalouden kehykset ovat melko joustamaton ja suorastaan epä-älyllinen väline talouspolitiikan johtamiseen kriisitilanteessa. Kriisitilanteessahan me varmaankin nyt elämme.

Kyllä menokuria tulee pitää mielestäni yllä, mutta kyllä nyt tarvittaisiin hyvinvointia turvaaviin palveluihin niitä panostuksia, joilla voidaan säästää myöhempiä kustannuksia, nimenomaan panostuksia syrjäytyvien lasten ja nuorten ongelmien ennaltaehkäisyyn. Kyllä minua huolestuttaa se, että lastensuojelutoimien tarve kasvaa; huostaanotettujen lasten määrä kasvaa; alle 30-vuotiaana mielenterveyseläkkeelle jäävien henkilöiden määrä kasvaa; samoin sairauslomakustannukset; ja sitten tämä nuorten miesten dramaattisesti kasvanut työttömyys, (Puhemies: Minuutti!) joka johtaa syrjäytymiseen. Tähän tulisi nyt puuttua.

Merja Kyllönen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on yhdestä jos toisesta saarnastuolista mainittu nuorisotyöttömyyden lisääntymisestä. On valitettava tosiasia, että valtion tuottavuusohjelma tulppaa nuorten työmarkkinoille pääsyä. Aikaisemmin valtio pystyi työllistämään, mutta tätäkään mahdollisuutta ei tänä päivänä ole, koska henkilöstömäärälle on asetettu tiukat raamit valtion tuottavuusohjelman vuoksi. Työttömyys lisääntyy kaikilla aloilla, ja tuottavuusohjelma leikkaa toimijoita työhallinnosta. Onko totta, ettei valtiovarainministeri tänäkään päivänä näe sitä todellisuutta, mikä on esimerkiksi työhallinnon piirissä? Vieläkö hallitus jatkaa täysin järjetöntä tuottavuusohjelmaansa?

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Katainen, tähän mennessä teidän talouspolitiikkanne uskottavuutta ovat epäilleet muun muassa Euroopan unionin komissio, Oecd, useat talousoppineet. Jokin aika sitten myös pääministeri Vanhanen tuli vaatineeksi täydellistä suunnanmuutosta teidän talouspolitiikkaanne kuuluttamalla myös hyväosaisia lamatalkoisiin ja vaatimalla veronkorotuksia hyväosaosille huolimatta siitä, että olitte juuri päivää aikaisemmin äänestäneet täysin päinvastoin.

Näyttää, ministeri Katainen, siltä, että teidän talouspoliittiseen linjaanne uskoo tällä hetkellä tasan yksi eli te itse, (Ed. Arhinmäki: Kyllä avustajatkin uskovat!) vaikka teilläkin näyttivät nämä ennusteet hieman pessimistisempiä olevan kuin vuosi takaperin, jolloin kaikki näytti vielä hyvin fantastiselta.

Kysyn teiltä nyt, ministeri Katainen: Olisiko ihan oikeasti syytä jonkin verran reivata tätä suuntaa ja muuttaa kurssia? Kun tämä epäviisas talouspolitiikka ei työllistä, tuo huonoja tuloksia työllisyyden hoidon kannalta, ja myös epäreilun talouspolitiikan kautta kunnat pistetään maksumiehiksi, lapset ja vanhukset maksavat laman seurauksia, eikö tähän nyt pitäisi myös teoissa tehdä suunnanmuutos eikä vaan pääministerin puheissa aina viikonloppuisin?

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä sinivihreän hallituksen budjetin veronalennukset ovat olleet samanaikaisesti elvytystä ja kasvupolitiikkaa. Kyllä me sinivihreän hallituksen talouspolitiikkaan uskomme ja erityisesti sen takia, että se on ollut niin sosiaalista. Perusvähennyksen nostaminen nostaa erinomaisesti ostovoimaa pienillä eläke-, työ- ja etuustuloilla olevilla. Viimeksi perusvähennystä on nostettu silloin, kun vasemmisto ei ole ollut hallituksessa. Teidän näyttää olevan hyvin vaikea uskoa sitä, että sinivihreä hallitus tekee paljon sosiaalisempaa veropolitiikkaa kuin te olette ikinä kyenneet hallituksessa tekemään. Toki te nyt puhutte toista, mutta muistakaa, mitä olette hallituksessa tehneet.

Mutta, arvoisa puhemies, haluan sanoa sen, että näyttää siltä, että oppositio on jäänyt hallituksen ohjelman vangiksi. Kun katsoo teidän esityksiänne, niin te esitätte vähän lisää kaikkeen siihen, mitä hallitus on esittänyt. Esimerkiksi perusopetukseen tulee lisää rahaa, perusvähennystä korotetaan. Te kaikkeen vähän esitätte lisää. Tulee mieleeni vähän vanhat Sylin ajat, kun olin opiskelupolitiikassa, että oikean suuntaista mutta riittämätöntä. Tulkitsen opposition näin arvioivan sinivihreän hallituksen budjettiesitystä.

Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On todellakin hyvä, että hallitus on ihan oikeasti ajassa tehnyt politiikkaa ja tukenut kotimarkkinoiden kysyntää, kun vienti ei ole vetänyt. Tämähän on tosiasia, joka koko Euroopassa tiedetään ja koko maailmassa. Ei se uutta ole.

Mitä tulee sitten näihin tässä salikeskustelussa esitettyihin puheenvuoroihin, on tärkeää jatkaa nyt niin, että kannetaan vastuu yhteiskunnan heikompiosaisista ihmisistä tässä vaikeassa tilanteessa, ja nuorisotyöttömyys on juuri se tämän hetken todellinen jättiongelma, johon pitää meidän aidosti ja kovasti puuttua.

Ed. Kallis iloitsi tässä, että hänkin on saanut tuloveronkevennyksiä. Oikeastaan hän voisi, kun on vahva länsirannikon vaikuttaja, ihan aidossa pääministeri Vanhasen esittämässä Pietarsaaren hengessä tehdä esityksiä, että korotetaan sitten marginaaliveroa vähän ylöspäin. Perusvähennys kuntaverotuksessa tekee hyvää. Se menee aivan oikealle kohderyhmälle, ja me voisimme osallistua näihin talkoisiin, kun emme kuitenkaan kuulu näihin mainitsemiinne pienituloisiin.

Heli  Paasio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuntuu välillä, että tämä keskustelu on kovin väsynyttä, kun kuuntelee ministeri Kataista. Hän toistaa itseään riippumatta siitä, minkälaisia puheenvuoroja salista on tullut.

Ministeri Katainen, vastuullinen taloudenpito tarkoittaa sekä menoista että tuloista välittämistä ja niistä huolehtimista. Te puhuitte täällä pelkästään menoista ja menokehyksistä. Eikö teitä todella kiinnosta se, miten valtiolle saataisiin lisätuloja? Teidän hallituksenne aikana veropohjaa on syöty useilla miljoonilla, miljardeilla euroilla jopa, samaan aikaan kun veropohjaa olisi tiivistettävä ja verotuloja saatavissa lisää. Hyviä esimerkkejä löytyy harmaasta taloudesta. Joka ikinen sinne panostettu euro maksaa vähintään itsensä takaisin. Jos tähän vastaatte sen, kuka joutuu siitä maksumieheksi, niin sen haluaisimme kuulla. Miksi te ette hoida harmaata taloutta kuntoon ja jo aiemmin ja muita verotuottoja, joita olisi saatavilla tästä yhteiskunnasta?

Kysymys kuuluu myös siitä tuottavuusohjelmasta, johon tarkastusvaliokunta on puuttunut: Missä kohtaa aiotte tarkastella sitä uudelleen, jotta se ei ole henkilöstön vähennysohjelma, vaan aitoa tuottavuutta saadaan lisää tähän yhteiskuntaan?

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä edustajat Harkimo ja Sarkomaa ovat puhuneet verotuksen oikeudenmukaisuudesta. Tässä muutama luku tästä verotuksen oikeudenmukaisuudesta.

Kansanedustajan tulotasolla suunnilleen 700—800 euroa vuodessa tulee verohelpotusta. Mutta jos on tuloja vain 5 000 euroa vuodessa, niin verohelpotus on 183 euroa. Jos on 20 000 euron vuositulot, niin verohelpotus on 214 euroa. Siinä se teidän oikeudenmukaisuutenne on. Kolminkertaisesti tulee kansanedustajille ja kansanedustajan tulotasolla oleville ihmisille euroja käteen, puhumattakaan ministerin tulotasosta. Se on yli 1 000 euroa vuodessa nettona käteen lisää. Sekö sitä oikeudenmukaisuutta on, että kaikista pienituloisimmat saavat kaikista vähiten rahaa? Ei ole tehty tasokorotuksia. He ovat jääneet pahasti jälkeen.

Sitten ministeri Kataiselle kysymys: Oletteko todella sitä mieltä, että suomalaisen kilpailukyvyn nimissä täytyisi palkkoja alentaa? Teidän puheenvuoronne viittasi siihen suuntaan, että kilpailukyvyn nimissä pitää tämmöisiä toimenpiteitä tehdä.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Paljon kysymyksiä.

Aloitetaan siitä, kun kysyttiin, pitääkö hyväosaisten tulla laman jälkihoidon maksumiehiksi. Pitää. Meillä on edessä joka tapauksessa sellaiset sopeutustoimenpiteet, jotka koskevat jokaista, mutta se vaatii ennen kaikkea erittäin suurta oikeudenmukaisuuden tunnetta. Suomalaiset kestävät hyvin paljon, kun he kokevat, että asia on oikeudenmukainen. Sen takia esimerkiksi olen todennut, että pääomatuloveron korottaminen, vaikka sillä kovasti ei rahaa kerättäisi, on oikeudenmukaisuuden kannalta järkevää, ja se kannattaa tehdä osana koko sitä veroratkaisua, (Ed. Gustafsson: Milloin tulee?) joka tullaan nyt tekemään sitten, mistä alkaen se nyt sitten onkaan, (Välihuutoja vasemmalta) kunhan saadaan se valmiiksi. En ole nähnyt myöskään sosialidemokraateilta enkä keiltään muiltakaan mitään järkevää kokonaista verouudistusta. Se ottaa aikansa, sitä on valmisteltu, mutta niin nopeasti kuin mahdollista se on syytä tehdä. (Ed. Gustafsson: Näilläkin pääsee hyvään alkuun!)

Ihan vaan lyhyt kommentti ed. Gustafssonille, kun epäilitte sanoneeni, että Suomessa pitää tehdä samanlaisia toimia kuin Baltiassa. Ei pidä. Mehän olemme tehneet juuri päinvastoin, lisänneet palkansaajien ja eläkkeensaajien ostovoimaa teidän vastustuksestanne huolimatta. Me olemme lisänneet kaikkein pienituloisimpien etuuksia. (Ed. Gustafsson: Mitä te olette ihailleet siellä?) Minä olen toimittanut sosialidemokraattiselle ryhmälle, muun muassa ed. Heinäluomalle, tämän listan, jonka olette voineet tarkistaa ja todeta, että se pitää paikkansa. Tämän hallituksen saldo kaikkein pienituloisimpien ihmisten etuuskorotuksissa on 550 miljoonaa, kolme edellistä hallitusta yhteensä 320 miljoonaa, ja tähän ei ole laskettu kunnallisverotuksen perusvähennystä eikä eläkkeensaajien verotuksen oikeudenmukaisuuden lisäämistä eikä apurahojen saajien sosiaaliturvaa. Eli tämä ehkä tästä sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Me tarvitsemme tässä maassa sosiaalista oikeudenmukaisuutta erityisesti siinä vaiheessa, kun laman jälkihoitoa tehdään.

Mitä tulee sitten tähän työmarkkinatilanteeseen, olen erittäin pettynyt siihen, että keskustelut laajemmasta raamista kariutuivat. Oikeastaan sen kannattajia ovat olleet palkansaajien kolme keskusjärjestöjohtajaa. Sen sijaan vastustajia löytyy EK:sta sekä palkansaajien liittojohtajien tasolta. Molemmalta puolelta tulee vahvaa palautetta, että emme halua ... (Ed. Gustafsson: Lähellä kokoomusta olevat voimat!) — Ei vaan, nimenomaan SAK:laiset ja STTK:laiset liittojohtajat ovat erittäin vahvasti vastustaneet tätä. Toivon mukaan keskustelut voisivat vielä jossakin vaiheessa jatkua.

Sen kyytipojaksi esitin sitä, josko voisi tulla tämmöinen kaikkien, siis ainakin merkittävimpien, poliittisten ryhmien poliittinen sitoumus siitä, että palkkaveroa ei nosteta tällä vaalikaudella eikä seuraavalla vaalikaudella. Tämä on ainoa veroratkaisu, jota olen siihen halunnut tuoda. Yhteisöveron alentamisesta en ole tässä yhteydessä puhunut mitään — se ei kuulu työmarkkinapöytään millään tavalla — mutta palkkaverosta, koska meille on tärkeää se, että palkansaaja voi ennustaa oman tulonsa.

Tässä onkin ehkä suuri ero hallituksen ja opposition välillä. Me olemme halunneet lisätä eläkkeensaajien ja palkansaajien ostovoimaa, jotta he pystyvät ennakoimaan omaa tulevaisuuttaan, jotta kotimarkkina toimii eikä ole niin suuria vaatimuksia pyytää korkeampia nimellispalkkakorotuksia, jotka tarkoittaisivat lisää työttömyyttä. En ole missään vaiheessa halunnut esittää palkkojen alennuksia, mutta sen vuoksi juuri, palkansaajien ostovoiman lisäämiseksi, on ollut perusteltua tehdä maltillisia tuloveronkevennyksiä.

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Toivoisin, että ministeri näkisi talouden kokonaisuuden, että hän ei puhuisi vain valtionveroista, vaan näkisi sen, mitä palkansaajalle tapahtuu kuntaverotuksessa, kun reilusti yli 3 miljoonaa suomalaista asuu kunnassa, jossa verotus on kiristynyt ja toisissa kunnissa jopa huomattavasti. Sen lisäksi ei ole mikään ihme, että työnantajapuoli vetäytyy tällaisesta yhteisestä työmarkkinasopimuksesta, koska te olette antaneet työnantajapuolelle kaikki ne pelimerkit, joita he ovat toivoneet. (Ed. Zyskowicz: Eivät ne sen takia vetäydy!) He ovat saaneet kelamaksun poiston, he ovat saaneet monia muita etuisuuksia, ja silloin ei ole käsissä neuvotteluvaltteja. Jos katsotaan tätä verotuksen kokonaisuutta, niin eikö tässäkin olisi ollut järkevää tehdä vain inflaatio- ja indeksitarkistukset ja jättää taulukkotarkistukset tuohon neuvottelupöytään, mutta te annoitte nekin etukäteen, jolloin itse asiassa teillä ei ole välineitä, joilla te edesauttaisitte työmarkkinasopua. Sillä tavalla ei synny ratkaisuja, arvoisa ministeri.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oli hyvä kuulla, että valtiovarainministeri Katainen täällä nyt selkeästi lupasi, että yritysten verotusta ei lasketa. Tästä pidetään kiinni jatkossakin.

Sen sijaan minusta on erittäin erikoista, että valtiovarainministeri Katainen haluaa sitoa ei vain tämän hallituksen vaan seuraavankin hallituksen kädet siltä osin, että kaikkein isotuloisimpien verotusta ei saisi kiristää. Te sanotte, että kaikkien pitää laman laskusta maksaa oman osansa ja erityisesti isotuloisten, ja samaan aikaan te sanotte, että verotukseen ei saa puuttua. Mikä, ministeri Katainen, on se tapa jakaa oikeudenmukaisesti tämän laman kustannuksia ellei se, että erityisesti isotuloisten verotukseen puututaan? Te ette ole myöskään halunnut aliverotettuihin pääomatuloihin ja osinkotuloihin puuttua, erityisesti osinkotulojen verotukseen en ole kuullut, että haluatte puuttua. Sen sijaan, kun sanoitte, että tämä on sosiaalinen paketti, mihin ovat unohtuneet jälleen kerran peruspäivärahan ja työmarkkinatuen varassa elävät? 150 miljoonalla eurolla saisi jokaisen tällaisen kuukausittaisen rahan nostetuksi 120 eurolla.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mielenterveyspotilaiden ja kuntoutujien asema on tuoreen barometrin mukaan heikkenemässä, ikävä kyllä, edelleen. Erityisen vaikeassa asemassa ovat nuoret ja nuoret aikuiset. Jopa 70 prosenttia aikuisuuden mielenterveyshäiriöistä puhkeaa juuri nuoruusiässä. Vähintään 10 prosenttia nuorista tarvitsisi häiriön arviointia ja hoitoa. Tällä hetkellä valitettavasti iso osa jää kokonaan vaille tarvitsemiaan mielenterveyspalveluja. Myös opiskelijaterveydenhuollossa osa näistä nuorista jää vaille palveluja.

Yhden nuoren syrjäytymisestä koituva taloudellinen menetys on arvioitu varovaisestikin noin miljoonaksi euroksi. Eikö syrjäytymisen ehkäisy ole avainasia ja eikö meillä pitäisi olla vieläkin voimakkaampia panostuksia juuri syrjäytymisen ehkäisyyn ja siihen varaa tälläkin hetkellä?

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Seuraavien vuosien tärkeimmän teeman tulee olla yritykset. Se on ainoa paikka, jossa niitä työpaikkoja tullaan tekemään, ainoa paikka, (Ed. Arhinmäki: Julkisellekin puolelle työpaikkoja!) josta me saamme todellista kasvua ja sitä tulorahoitusta sinne hyvinvointipalveluihin. Se vaatii meiltä jokaiselta talkootyötä. Siinä tarvitaan ehdottomasti kasvuyrittäjyyttä. On kysymys siitä, millä me luomme sitä kasvuyrittäjyyttä. Meillä on monenlaisia keinoja. Yksi, jonka nostaisin, on veropolitiikka. Meillä on noussut esiin keskustelu yhteisöveron alentamisesta, joka on erittäin järkevä teema. Se on tapa, jolla me vahvistamme yritysten vakavaraisuutta ja myös luomme mahdollisuuden kasvaa omapääomaehtoisesti ja näin hyvin vakaalla keinolla. Samaan keskusteluun meidän tulisi laittaa myöskin pääomaverotus, jolloin pystymme myös luomaan rahoituksen yhteisöveron alennukselle. Toivoisin valtiovarainministeriltä pohdintaa siitä, mitä tarkoittaisi yhteisöveron laskeminen parilla prosentilla (Puhemies: Minuutti!) ja samalla pääomaverotuksen tason nosto esimerkiksi 30 prosenttiin.

Kirsi Ojansuu /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Todellakin, työmarkkinasopu on aivan välttämätön tässä tilanteessa ja sen merkitystä ei sovi aliarvioida ollenkaan. Hyvä, jos hallitus vetoaa osapuoliin ja on tässä tavalla tai toisella jotenkin myötävaikuttamassa.

Mutta kaipaisin vielä ministeriltä selvitystä siihen, kun myönsitte, että itse olette valmis porkkanaksi antamaan sen lupauksen, että palkkaveroa ei nosteta, mikä sen hinta on. Se olisi erittäin tärkeä nyt tietää tässä tilanteessa. Toisaalta on aika yllättävää sitten, että kukahan on luvannut yrityksille yhteisöveron alentamista, koska sellaistakin on uutisoitu viime viikolla tässä yhteydessä. Mistä se sitten on tullut ja kuka sitä kannattaa ja mikä on senkin hinta, tarkempaa tietoa jos vielä saisi tästä tilanteesta.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kriisit tulevat ja kriisit menevät, mutta kaikkein pahinta jälkeä tekee finanssikriisi. Kriisi, joka johtuu finanssimarkkinoista, on kaikkein syvin ja pitkäaikaisin. Varsin monessa maassa keskustellaan tänä päivänä toimenpiteistä, joilla voidaan ehkäistä tulevaisuudessa finanssikriisejä. USA:n edustajainhuone on hiljattain hyväksynyt tiukemman valvonnan finanssimarkkinoille, EU:ssa on noussut taas keskusteluun keinotteluluontoisten pääomaliikkeiden verottaminen, Saksassa ja Ruotsissa ja nyt myöskin Suomessa on noussut keskustelua bonuspalkkioitten ylimääräisestä verottamisesta. Eikö tähän ennaltaehkäisemiseen, valtiovarainministeri, ettei kansakunnan tarvitsisi tulevaisuudessa nähdä tällaisia kriisejä, eikö tähän pitäisi nyt kiinnittää todella paljon huomiota?

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Arvoisa ministeri! Onko oikein, että kunnissa asuu verovelvollisia, jotka maksavat vain pääomatuloistaan veroa, joka kertyy kaikki valtion kassaan? He kuitenkin käyttävät kunnallisia palveluja. Aiotteko puuttua tällaiseen epäkohtaan?

Miksi te olette niin loivaliikkeinen harmaan talouden torjunnassa? Tässä salissa parhaita puheenvuoroja on tästä asiasta käyttänyt muun muassa Ben Zyskowicz, kollegamme. Miksi kokoomus ei tässä asiassa esiinny pontevammin? (Ed. Zyskowicz: Demarivaltiovarainministeri 4 vuotta eikä saanut käännettyä alvia liikkeelle!)

Kun me tarvitsemme näissä olosuhteissa tuloja lisää mutta myöskin voitaisiin menoja pienentää, miksi hallitus ei tee suurista liikennehankkeista kokonaisvaltaisia rahoitus- ja toteutusratkaisuja? Tällä tavalla asiantuntijoitten mukaan voidaan suurissa hankkeissa säästää jopa 50—100 miljoonaa euroa.

Oletteko, herra ministeri, perehtynyt tähän sosialidemokraattien kauniiseen lapseen, meidän täysin reaaliseen, katettuun vaihtoehtobudjettiimme, (Puhemies: Minuutti!) joka ei lisää valtion velanottoa yhtään sen enempää kuin mitä hallituskin on velkaa ottamassa?

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Vastuullinen taloudenpito tarkoittaa sitä, että elvytetään, jotta työllisyysaste pysyisi mahdollisimman korkealla. Näin hallitus on myös tehnyt. Olin hämmästynyt sosialidemokraattien ryhmäpuheenvuorossa esille nostamasta näkemyksestä, että kaikki elvytystoimet ovat pettäneet. Ettekö te tiedä sitä, että rakennusalalle on syntynyt elvytystoimien ansiosta 22 000 työpaikkaa? Näin ainakin rakennusteollisuus itse on ilmoittanut, joten kaikki ei sittenkään ole mennyt kiville.

Mutta olin iloinen siitä, että ed. Rajamäki nosti esille puurakentamisen. Puurakentaminen on erittäin tärkeä pitää esillä senkin takia, että metsäteollisuuden vaikeudet kaikki tunnistetaan. On esitetty arvioita, miksi Ruotsissa puurakentaminen menee vahvasti eteenpäin, Suomessa ei. Täällä ovat 1990-luvun puolivälistä saakka kaikki hallitukset tukeneet puurakentamista, meillä on yli 30 metsäprofessuuria mutta yksi puurakentamisen professuuri. Kysyn, ministeri Katainen: Mitä hallitus aikoo tehdä oikeasti, että tähän puurakentamiseen saataisiin vauhtia?

Ulla Karvo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten todettu, Suomen talouden tilanne on riippuvainen ympäröivästä maailmasta. Meidän kilpailukykymme on ennen kaikkea riippuvainen EU:n tilanteesta taantuman jälkeisessä maailmassa. Mikäli EU ei pysty pitämään asemiaan kovenevassa kilpailussa, ei myöskään Suomen tilanne ole valoisa. Meneillään oleva ilmastokokous Kööpenhaminassa on osaltaan vaikuttamassa tulevaisuuteen. Kilpailukyvyn kannalta EU:n uhrautuminen ilmastotalkoissa voi heikentää meidän tulevaisuudennäkymiämme. Näin on, jos ei saada laajaa sopimusta aikaan ilmastotalkoissa. Mitä ajatuksia ministerillä on siitä, mihin asti EU:lla ja Suomella on varaa olla maailman mallioppilas?

Maria Guzenina-Richardson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ei varmasti ole helppoa olla valtiovarainministeri näinä aikoina, mutta kannustuksena täytyy sanoa, että te pystytte kyllä aika paljoon.

Hallituksen ja kuntien välinen suhde on vähän samanlainen kuin pään ja jalkojen: ei auta, jos pää on terävä, mutta jalat eivät kanna, kyllä se pääkin sinne alas mätkähtää. Ja tältä tuntuu kovasti nyt, kun katsoo, mitä tuolla kuntatalouden puolella tapahtuu. Nimittäin kuntatalousbudjetit ensi vuodelle on päätetty kovin huteralle pohjalle, vaikka veroprosentteja on korotettu peräti niin, että 3,2 miljoonaa suomalaista asuu niissä kunnissa, joissa veroäyriä nostetaan. Silti kunnissa mietitään jo, että ensi vuoden budjetti tullaan alkuvuodesta avaamaan uudestaan, koska talous on heikkenemässä niin hurjaa vauhtia. Tämä on iso huolenaihe.

Pystyttekö te nyt tässä, valtiovarainministeri Katainen, lupaamaan, että kaikista heikoimmista tullaan pitämään huolta, että siellä kunnissa pystytään turvaamaan ne elintärkeät palvelut, että ne, jotka aidosti niitä palveluita tarvitsevat, eivät joudu elämään ilman niitä?

Juha Mieto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Reijonen vei puurakentamisen suhteen sanat suusta, jotenka en toista niitä. Mutta täällä ku tänään on kuunnellu opposition puheenvuoroja, niin minä Ojalan laskuopin mukahan pääsin kyllä valtion ens vuoden budjetissa melekeen tuplasellaasehen, (Ed. Viitanen: Kannattaa lukea se kunnolla!) jotenka meirän velkaantumisaste vain jatkuus ja jatkuus.

Toisin sanoen olis kiva tietää, mikä kunkin oppositiopuolueen lopullinen butjettisumma olis, jotta sais ynnätä, että paljonko se torellisuures on. Mutta kyllähän meirän jatkos pitää työllisyytehen satsata siinä mielessä myös, että meirän elinikä ku pitenöö, niin me ollahan työssä pirempähän. Samoin koulusta tullahan työelämään huomattavasti aikasemmin.

Ed. Kallis täällä valtiovarainministerin johrol otti esiin sen, kuinka me tulevaisuures pärjätähän. Nimittään suomalaanen työ on liian kallista maailmanmarkkinoille vietäväksi. Tässä meirän kannattaa ottaa vakavasti tulevaisuus kätehen.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Oli hyvä asia, että ministeri Katainen hyvin selkeästi ilmaisi pettymyksensä sen johdosta, että nämä raamisopimuskeskustelut järjestöjen kesken ovat katkenneet. Se työllisyyssopimus, mitä valtiovarainministeri Katainen on työmarkkinoille esittänyt, on todella tärkeä asia, ja se verovastaantulo, johon jo viitattiin, oli myös tärkeä osa tätä teidän esitystänne.

On outoa, että vasemmisto täällä toisaalta kannattaa tätä raamisopimusta mutta toisaalta arvostelee sitä, että te osaltanne pyritte tällä verovastaantuloajatuksella sitä edistämään. En ymmärrä sitä, että kun maa on näin syvässä kriisissä, niin meillä työmarkkinoilla yhtäältä lakkoillaan ja suunnitellaan uusia lakkoja taas tammikuulle ja toisaalta firmojen johtokuntakerroksissa valmistellaan kevään yhtiökokouksiin uusia optio-ohjelmia ylimmille johtajille. Tämä on täysin käsittämätöntä vastuuttomuutta, ja toivoisin, että kaikki tahot kantaisivat nyt vastuuta siitä, että maa ja kansa selviäisivät tästä talouskriisistä.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministerille kaksi kysymystä: Onko teidän mielestänne tällä planeetalla varaa pelastaa itsensä? Viittaan ilmastokokoukseen Kööpenhaminassa.

Toinen kysymys liittyy siihen, kun nyt tuo Wall Streetin lasku, siis tämä finanssi- ja talouslama, on todellisuutta: onko oikein, että sen laskun maksajaksi haetaan kunnat, ja kun kunnat heikentävät palveluja, niin todellakin lopullisia maksajia ovat lapset, vanhukset, sairaat, kunnallisia peruspalveluja tarvitsevat ihmiset?

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tähän keskusteluun suomalaisen kilpailukyvyn puolesta on kyllä varsin erilainen näkemys niillä yrityksillä, jotka lopettavat täällä toimintansa, kuin valtiovarainministerillä, koska yrityksistä ei kukaan ole sanonut, että se on se työn hinta, minkä takia ne täältä lähtevät, vaan ennemminkin energia, raaka-aineet, logistiikka ja muut syyt. Tästä syystä tuntuu käsittämättömältä syyllistää työntekijät aina näissä kohdin.

Mitä on tapahtunut tälle työllisyydelle muuten, kun tällä hetkellä ovat olleet siis käytössä kelamaksun poisto, matalapalkkatuki, muut helpotukset ja nyt sitten varmaan myöskin tämä yhteisöveroalennus? Montako työpaikkaa näillä on pystytty saamaan lisää?

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Laman laskua ei todellakaan ole maksatettu kunnilla, vaan kuntiin on satsattu rahaa huomattavasti enemmän kuin edellisillä kausilla. Tämä on johtanut muun muassa siihen, että valtio velkaantuu, valtio velkaantuu 13 miljardia, kun kunnat velkaantuvat vain miljardin. Vastuunsa on jokaisen kannettava.

Ministeri toivoi meidän keskittyvän kilpailukykyyn, ja haluaisinkin kuulla, mitä mieltä hän on ed. Kankaanniemen ehkä toiveajattelusta sisäisestä devalvaatiosta, jos oikein kova kriisi ja tarve tulisi. Hän ehdotti viisasten miesten ryhmää. No, itse en ihan tähän asiaan usko, mutta mielestäni kilpailukyky on muuntautumiskykyä, sitä, että yritysmaailma ja julkinen sektori voivat tehdä asioita uudella tavalla. Siksi meidän varmasti pitää purkaa normeja ja byrokratiaa. Kilpailukyky on, sen lisäksi, että työuria kasvatetaan sieltä alku- ja loppupäästä, myös sitä, että ihmiset jaksaisivat tehdä töitä, kokisivat työn mielekkääksi ja näin voisivat tuottaa innovaatioita, jotka sitä kilpailukykyä edistävät.

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Todellakin, kokoomus ei halua kiristää palkkaverotusta, ei köyhän eikä rikkaan, vaan haluamme hakea ratkaisua, jolla pitkällä aikavälillä palkkaverotusta mieluummin kaikilla lasketaan kuin nostetaan. Tämä on tavallaan se yksi elementti tässä tämän päivän sisäisessä devalvaatiossa, että me pystymme jäädyttämään yritysten palkkakuluja ja sitä kautta parantamaan näillä ratkaisuilla, toivottavasti hyvällä työmarkkinasopimuksella, yritysten kilpailukykyä.

Mutta, herra puhemies, jos tästä keskustelusta putsaa tämän verokeskustelun pois vähän niin kuin öljyn Norjan taloudesta, niin ei tässä suuria erimielisyyksiä ole tänään näkynyt. (Ed. Arhinmäki: Kyllä verotus on aika iso osa!) SDP:n vaihtoehtobudjetti on todellakin vastuullinen budjettiehdotus siinä mielessä, että se ei enää entisten vuosien malliin lisää menoja holtittomasti, vaan on paljon vastuullisempi. On todella ilo ollut lukea ja kuunnella teitä täällä siitä, että te olette valinneet näitä samoja kohteita kuin hallitus omille toimilleenkin tehdessään omaa elvyttävää politiikkaansa.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri, tämä teidän hard core -elvytyksenne on tietysti mielenkiintoinen termi. Kun katsoo tätä teidän rikkaita parhaiten suosivaa veronkevennyselvytystänne, niin minusta oikea termi on kylläkin soft porn, mutta ehkä sadismi olisi lähimpänä, kun puhutaan työmarkkinatuesta. Nyt kuitenkin työmarkkinatuen korotus, peruspäivärahan korotus, on se keino, jolla köyhyyttä tällä hetkellä parhaiten estetään sen lisäksi, että työttömyyttä vähentämällä sitä tietenkin parhaiten estetään. (Ed. Zyskowicz: Hyvä, että tunnustatte!) Mutta kun vientiteollisuudessa palkkoja ette ilmeisesti nyt kuitenkaan heti voi alentaa ja hintakilpailukykyä ei sillä tavalla voida lisätä, pitää lisätä kotimarkkinoitten kysyntää. Mikä on se keino, millä tavalla sitä lisätään parhaiten? Lisäämällä niiden tuloa, joitten kulutusalttius on suurin. Kenen kulutusalttius on suurin? Aivan varmasti niiden, jotka saavat työmarkkinatukea tai jotka ovat kaikkein pienimpien päivärahojen varassa. Heidän tilannettaan pitää parantaa, ja tästä syystä, arvoisa ministeri: Koska tähän saliin tuodaan esitys työmarkkinatuen korottamisesta ja tarveharkinnan poistamisesta?

Reijo Kallio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Miedolle täytyy todeta, että jos te ette pääse tällä laskuopillanne oikeaan tulokseen, niin käyttäkää ensi kerralla vaikka Elon laskuoppia tai mahdollisesti Kallion laskuoppia. (Eduskunnasta: Siinä oli muitakin oppositiopuolueita!)

Arvoisa ministeri, ei todellakaan tarvita mitään kokonaisverouudistusta siihen, että ensi vuonna ei jätetä keventämättä suurituloisimpien marginaaliveroa. Näin saataisiin verovaroja tärkeimpiin menokohteisiin tai sitten valtionvelan vähentämiseen. (Ed. Saarinen: 250 miljoonaa!)

Tässä hallituksen budjettiesityksessä on monia rakenteellisia ongelmia. Yksi on se, että tämä vaikea talous- ja työllisyystilanne huomioiden työllisyysmäärärahat ovat täysin alimitoitettuja. Kunnat on jätetty vaikeuksinensa yksin. Tässä budjetissa ei myöskään kanneta huolta kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien kansalaistemme toimeentulosta. Ja mitä tulee vielä yritysten kilpailukykyyn, sen turvaamiseen, niin nyt ei todellakaan tarvita mitään selvityksiä, vaan konkreettisia toimenpiteitä suomalaisten yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi. Te ette, ministeri Katainen, voi jatkuvasti piiloutua kelamaksun taakse. (Puhemies: Minuutti!) Se ei nyt vaan riitä.

Klaus Pentti /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus elvyttää, ja ensi vuoden budjetti on 13 miljardia alijäämäinen, elikkä ei voi syyttää hallitusta, etteikö tässä tilanteessa ole asian eteen töitä tehty, mutta meillä on todella suuri haaste edessä. Julkisen talouden kestävyysvaje on suuruusluokaltaan yli 6 prosenttia tällä hetkellä ja sen suurin haaste on työllisyyden hoito. Työllisyys näyttää pahenevan, ja erittäin paha tämä kehitys on nimenomaan nuorten työllisyyden osalta. Vaikka budjetissa on esityksiä nuorten työllisyyden parantamiseksi, niin kehitys näyttää kyllä pahalta, ja se kyllä ruokkii nuorten syrjäytymismahdollisuutta. Elikkä tähän kehitykseen pitäisi pystyä puuttumaan. Samanaikaisesti myös kunnissa joudutaan säästämään ja sielläkin nimenomaan näistä nuorten koulutuspalveluista on säästetty; opettajia lomautetaan, oppilashuollosta säästetään ja kouluavustajien määrässä säästetään. Elikkä tälläkin puolella on nimenomaan oppimisvaikeuksista kärsivien nuorten osalta kyllä aikamoisia riskejä edessä ja samanaikaisesti myös mielenterveyspalveluissa parannettavaa.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun vertaa tämän laman, taantuman, keskusteluja 1990-luvun alun keskusteluun, niin ero on kuin yöllä ja päivällä. Silloin todella sen kolmen neljän vuoden keskustelun jälkeen ryhdyttiin rakentamaan tätä yhteiskuntaa yhteisvoimin ja saattamaan taantuman, laman, kouriin joutunut Suomi raiteilleen. Ja se onnistui. Siitä tietenkin täytyy antaa kiitos Lipposen hallitukselle. Se teki ne pakolliset leikkausohjelmat, joita silloin tarvittiin.

Mutta entäs nyt? Nyt me vaan puhumme siitä, mitä me haluamme säilyttää, mitä me haluamme lisää. (Ed. Arhinmäki: Ed. Ukkola haluaa kovia leikkauksia!) Esimerkiksi ministeri Hyssälä sanoi, että hyvinvointipalveluista ei ehdottomasti leikata. Meidän on pakko käydä läpi hyvinvointiyhteiskunnan ja -palvelujen järjestelmä: mitä me todella tarvitsemme, mitä meillä huono-osaiset todella tarvitsevat (Puhemies: Minuutti!) ja mitä hyväosaiset eivät tarvitse.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä on todettu, että noin 85 prosenttia Suomen kansalaisista voi entistä paremmin ja 15 prosenttia voi entistä huonommin. Me tiedämme, että eriarvoisuus yhteiskunnassamme on lisääntynyt kansalaisten välillä. Niillä, joilla menee huonosti, menee todellakin huonosti, ja niillä, joilla menee paremmin, menee entistä paremmin. Hallitus on omilla päätöksillään myös omalta osaltaan vaikuttanut tämän eriarvoisuuden kehittymiseen. Ministeri Katainen, milloin te puhutte ihmisistä, juuri niistä ihmisistä, jotka ovat riippuvaisia kuntien palveluista, (Ed. Zyskowicz: Kaikki me olemme!) ja niistä ihmisistä, jotka nimenomaan ... — Me puhumme tuolloin lapsista, nuorista, sairaista, köyhistä, vanhuksista. — Me tiedämme, että kuntien taloudellinen tilanne on tänä päivänä todella vaikea. Meillä on käytännön konkreettisia esimerkkejä siitä, että kunnat joutuvat lomauttamaan henkilöstöä, ihmiset eivät saa palveluita, terveyskeskuksiin on entistä vaikeampi päästä, ihmiset eivät saa hoitoa, opettajien lomautusten takia oppilaiden opetuksen taso kärsii koko tulevan vuoden ajan. (Puhemies: Minuutti!)

Arvoisa puhemies! Kysyisin ministeriltä: Onko hallituksella mitään toimenpide-esitystä siitä, miten te tulette parantamaan näiden ihmisten asemaa ja turvaamaan sen, (Puhemies: Minuutti kulunut!) että ihmiset kuntien taloudellisesta tilanteesta huolimatta saavat palvelunsa?

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Yksi asia, mikä on yhteistä tälle salikeskustelulle, on varmasti se, että nuorisotyöttömyys on noussut yhdeksi kärjeksi, mikä on mielestäni erittäin hyvä asia. Siihen meidän tulee yhteisesti panostaa paitsi taloudellisesti myöskin muin keinoin. Lainsäädäntö ei tällä hetkellä tue sitä kokonaisvaltaisesti, elikkä tarvitsemme yhteisesti myös lainsäädännöllisiä muutoksia liittyen esimerkiksi oppisopimuskoulutukseen.

Vielä, herra puhemies: Kun tivasin tuossa alussa valtiovarainministerin verolinjaa, niin haluaisin kuulla, mille sijalle järjestyksessä, esimerkiksi kolmen kärjessä, hän asettaa tämän verokeskustelun, koska tätä käydään todellakin niin laajasti ja leveästi ja laveasti. Voisiko arvoisa valtiovarainministeri tähän pikkuisen väläyttää omia kantojansa?

Timo Juurikkala /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jatkan vähän samasta asiasta kuin minkä ed. Kerola nosti esiin. Tässä keskustelussa esitetyistä ongelmista minua huolestuttaa eniten nuorisotyöttömyys. On olemassa vaara — ja on sellaisia ennusteitakin olemassa — että nuorisotyöttömyys kasvaa tästä vielä edelleen tuntuvasti. Tässä budjetissa on muutamia lääkkeitä nuorisotyöttömyyden hoitoon, mutta ne eivät ehkä riittävällä tavalla vastaa edes nykytilanteeseen. Kysyn valtiovarainministeri Kataiselta: Kuinka vakavana te näette nuorisotyöttömyysongelman? Minkälainen valmius hallituksella on reagoida, mikäli nuorisotyöttömyys pahenee tästä vielä voimakkaasti, minkälaisia keinoja hallituksessa on mietitty tämän varalta?

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy jatkaa ed. Juurikkalan aloittamasta teemasta eli nuorisotyöttömyydestä. Nuorisotyöttömyys on tällä hetkellä yhteiskuntamme suurin haaste. Uudellamaalla nuorisotyöttömyys on kaksinkertaistunut viimeisen vuoden aikana ja alle 25-vuotiaita nuoria on työttömänä yli 6 300. Tutkimuksen mukaan tiedetään, että jo parin kuukauden työttömyysaika voi syrjäyttää nuoren työelämästä ja syrjäyttää yhteiskunnasta pysyvästi. Sen takia myös kysyn ministeri Kataiselta: Ryhtyykö hallitus todella panostamaan tähän nuorisotyöttömyyden hoitoon? Täältä salista on ainakin tullut yhteinen viesti, että tämä koetaan todella tärkeäksi asiaksi ja halutaan, että hallitus myös panostaa nuorisotyöttömyyden hoitoon. Täällä valtiovarainvaliokunnan mietinnössä on mainittu, että valtionhallintoon työllistämisen kiintiötä esitetään nostettavaksi kuluvan vuoden 1 200 henkilötyövuodesta 1 840:een. (Puhemies: Minuutti!) Se ei todellakaan ole riittävää, 600 henkilön työllistäminen.

Tuija Nurmi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Katainen, käytitte erittäin vakavaa sanaa "oikeudenmukaisuus". Olen kaikki nämä vuodet, vuodesta 1995, peräänkuuluttanut sitä, että tänne päätöksentekijöiksi on saatava oikeudenmukaisia päätöksentekijöitä. Käytitte ilmausta, että pitää olla "oikeudenmukaisuuden tunnetta", ja sen jälkeen puhuitte oikeudenmukaisuudesta. Ymmärrän niin, että varmasti tarkoititte sitä, että täytyy olla oikeudenmukaisuutta eikä pelkästään tunnetta. Ymmärsinhän puheenne oikein? Haluaisin vain tämän täsmennyksen.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä ed. Orpo selvästi totesi sen, että rikkaitten kohdalta ei tule tehdä mitään verotarkistuksia, (Ed. Zyskowicz: Ei todennut!) eli tältä osin asia on selvä, ja tämä vastaa myöskin tätä Kataisen linjaa. (Ed. Zyskowicz: Väärin tulkittu!) Meillä on toinen näkemys.

Sitten meillä on toinen näkemys myöskin tämän meidän vaihtoehtobudjettimme työllisyyspolitiikan vaikutuksista: ne ovat ihan toisella planeetalla kuin porvarihallituksen esityksen. Samaten myöskin tämä meidän oikeudenmukaisuusosiomme on sitä, mitä köyhyystutkimusten, lapsiköyhyys- ja muiden tutkimusten, mukaan tämä tilanne vaatii.

Sitten haluaisin vielä kajota tähän nuorisotyöttömyyteen. Meillä on vaihtoehtobudjetissa 130 miljoonaa euroa työllisyystöihin nuorisotyöttömyyteen. Se on aivan toista konkretiaa kuin porvarihallituksen esityksessä. Maassa on jo nyt kansallinen hätä nuorisotyöttömyyden osalta; ei enää kannata odottaa mitään, vaan pitäisi olla se kunnianhimoinen ohjelmakokonaisuus, toimintapaketti, jonka ryhmäpuheenjohtaja Rajamäki omassa puheenvuorossaan esitti. Sitä edellyttää yhteiskuntamoraali ja vastuu nuorten tulevaisuudesta.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mielenkiintoista keskustelua, erityisesti kun kuuntelen tuolla ed. Zyskowiczin välihuutoja. Äsken olin kuulevinani, että siellä olisi kokoomuksellakin jotain halukkuutta tehdä tässä ja nyt toimia, jotta puheiden mukaisesti myös hyväosaiset osallistuisivat lamatalkoisiin. Tässä vaiheessa Keltaisen kirjan toimet ovat nolla. Ei ole mitään toimia, millä hyväosaiset nyt, tässä ja nyt, osallistuvat lamatalkoisiin. Tällä viikolla me äänestämme asioista, pääomaveron korotuksesta ja muista asioista.

Nyt haluaisin konkreettisen vastauksen kokoomukselta, tässä ja nyt: Mitä aiotte tehdä, jotta hyväosaiset myös osallistuisivat lamatalkoisiin? Onko se pääministeri Vanhasen vaade, jolla hän moitti omaa talouspolitiikkaansa, että nyt pitäisi saada vähän rikkailtakin ja veroja korotukseen, vai mitä? Tämä on aivan sekamelska, tämä teidän talouspoliittinen kokonaisuutenne. Pääministeri puhuu toista ja tekee toista, on eri linjoilla kuin toinen hallituspuolue kokoomus. Nyt voitte yksinkertaisesti, tässä ja nyt, vastata. Ministeri Katainen, mitä aiotte tehdä tällä viikolla tässä budjettikäsittelyssä?

Katri Komi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä keskustelussa ei varmaan huutokaupalla veroratkaisuja tehdä, mutta Hetemäen työryhmä kiirehtiköön sitä työtänsä. (Ed. Viitanen: Hetemäen työryhmä kiirehtiköön, sekö on vastauksenne?) Vanhasen menokehyspuheenvuoroja kommentoin vain sen verran, että hänhän totesi siinä, että tällä hallituskaudella niistä pidetään kiinni, mutta varmasti sitäkin mallia voi aina kehittää.

Sitten muutama muu kommentti aikaisempiin puheenvuoroihin.

Ed. Vistbackalle toteaisin, että sotainvalidien ja -veteraanien erityisetuuksia esitetään korotettavaksi, veteraania kohden tulee lähes 1 000 euroa enemmän kuin tänä vuonna. Kuntoutusmäärärahat pysyvät ennallaan — niihinkin lisätarvetta toki aina tuntuu olevan.

Sitten kommentoisin ammatillisen perustutkinnon keskeyttäneisiin liittyen, kun puhutaan pojista, että hehän ovat yleensä se suurin ryhmä, joka jää työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle. On hyvä, että etsivä työpari -työhön on lisätty rahaa, koska ensimmäisen vuoden aikana, tämän etsivien työparien työn aikana, niistä tavoitetuista nuorista lähes 40 prosenttia oli joko ammatillista perustutkintoa suorittamassa olevia tai jo opiskelunsa keskeyttäneitä nuoria.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskustan varapuheenjohtaja, ed. Puumala täällä kehui sitä, miten veropolitiikassa on painotettu pienituloisia. Ensi vuoden verotaulukko kertoo, että kaikkein pienituloisimmat saavat alle 200 euroa käteen veronalennuksia, keskituloinen saa noin 450 euroa, kansanedustaja saa 700 euroa ja todella isotuloiset saavat yli 900, yli 1 000 euroa vuodessa enemmän käteen, eli isotuloiset saavat neljä kertaa enemmän kuin pienituloiset. Tämäkö on sitä oikeudenmukaista painotusta pienituloisille?

Mutta isoin asia tässä keskustelussa on se, minkä ed. Orpo ohimennen ja varmaan puolivahingossa sanoi. Hän sanoi, että puhdistetaan veropolitiikka pois tästä keskustelusta. Miten voidaan puhdistaa veropolitiikka pois, kun keskustellaan budjetista? Sehän on talouspolitiikan suurin kysymys, kysymys siitä, miten oikeudenmukaisesti jaetaan tuloja tässä yhteiskunnassa, miten oikeudenmukaisesti hyvinvointivaltion palvelut turvataan? Te olette sitä mieltä, ilmeisesti valtiovarainministeri Katainenkin, että putsataan veropoliittinen keskustelu pois budjettikeskustelusta. Tämä on kokoomuksen linjana käsittämätön.

Leena Harkimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääoppositiopuolueen vastalauseesta muutama huomio vielä nyt lähinnä tulopuolelta.

Mielestäni SDP sortuu tässä verotuottojen yliarviointiin. SDP vaatii muun muassa sähköveron poistamista, mutta jättää huomiotta sen kustannukset. (Ed. Filatov: Ei jätä, 80 miljoonaa!) Käännetyn arvonlisäveron tuotto 130 miljoonaa euroa tuntuu hieman ylimitoitetulta (Ed. Arhinmäki: Minkä verran ylimitoitetulta?) valtiovarainministeriön arvioihin nähden. Windfall-vero, niin ikään 375 miljoonaa, on mielestäni hieman ylimitoitettu. (Ed. Arhinmäki: Kuinka paljon ylimitoitettu?) SDP vaatii arvopaperikaupan varainsiirtoveron tehostamista ja arvioi tuotoksi peräti 300 miljoonaa. Esitys siirtäisi kiistatta kauppoja erittäin suurella todennäköisyydellä muihin maihin, ja tätä ei tietysti voi pitää hyvänä kehityksenä.

Ministeri Kataiselta haluaisin kysyä: Milloin alivaltiosihteeri Hetemäen työryhmästä saadaan seuraavia linjauksia? Onko niin, että joudumme odottamaan nyt aivan vuoden loppuun asti, vai onko niitä mahdollista saada jo aikaisemmin?

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tosiasia on se, että finanssipolitiikka on tänä vuonna vain lievästi elvyttävää ja ensi vuonna jo kiristyvää, ja tämä tulee vaikeuttamaan entisestään kotimarkkinoiden kautta meidän talouskehitystämme, joka on jo nyt muita EU-maita huolestuttavampaa talous- ja työllisyysmielessä. Sen takia meidän pitäisi nyt kaikkien, niin hallituksen kuin opposition, ymmärtää, että nyt vanhalla Säätytalon kirjalla ei voida edetä, kun maa järisee niin vakavasti kuin nyt tekee.

EU:n komissio on esittänyt nimenomaan toimeentulotuen ja aktiivitoimien käyttöä yhdessä, jotta kysyntää lisätään ja toisaalta estetään syrjäytymistä. Me emme ole käyneet tätä keskustelua, eikä hallitus ole muuttanut vanhoja lähtökohtiaan huolimatta tilanteen muutoksesta. Tosiasia on se, että tuloerot kasvavat nyt Suomessa voimakkaammin kuin muissa teollisuusmaissa, ja mikä vakavinta, juuri terveyserot, väestöryhmien erot ja terveyserot ovat kasvamassa. Me olemme hyvin vakavien ongelmien kanssa tekemisissä, jotka tulevat vaikuttamaan meidän tuleviin nousun mahdollisuuksiimme. Plus inhimillinen lasku.

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Siis tarkoitin tällä verokeskustelun poisputsaamisella sitä, että se on lähestulkoon ainut asia, mistä me tunnumme olevan oikein kovasti eri mieltä tässä salissa. (Välihuutoja vasemmalta) Olisikin aika erikoista, tuntuisi aika erikoiselta, jos olisimme ed. Arhinmäen kanssa kovin samaa mieltä verokeskusteluissa. Toisaalta SDP:n kanssa olemme kyllä olleet kovin yksimielisiä veropolitiikasta, kun olemme olleet yhtä aikaa hallituksessa. Sitä historiaa on runsaasti lähiajoilta. (Ed. Filatov: Emme muuten ole!)

Haluan vielä toistaa sen, että kokoomus ei halua korottaa palkkaverotusta, ei keneltäkään, (Ed. Arhinmäki: Isotuloisten verotusta!) vaan me paremminkin haluamme jatkaa sitä kehitystä, että työn verotusta kevennetään silloin, kun se on mahdollista. Nyt on varmaan sellainen aika, ja on hyvä saavutus se, että pystymme jäädyttämään verotuksen käytännössä sille reaaliselle tasolle kuin nyt on tämänkin budjettiesityksen pohjalta ensi vuodelle tulossa, ja se on hyvä saavutus. Sillä tuetaan kotimaista ostovoimaa, kotimaista työllisyyttä. Esimerkiksi viime viikonlopulta olemme saaneet jo lukea, että joulukauppa on käynyt hyvinkin pirteästi. Nämä ovat erinomaisia esimerkkejä siitä, miten tämä hyvä veropolitiikka toimii.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Aivan alkuun kiitokset ed. Kalmarille, kun otitte esille tämän sisäisen devalvaatiokeskustelun ja totesitte sen minusta vielä hyvin niin, että kysymys on tuottavuuskehityksestä, ei siitä sisäisestä devalvaatiosta, jota joissakin kriisimaissa käytetään, eli palkkojen alentamisesta.

Tämä sisäinen devalvaatiokeskustelu on aihe, jota kannattaa Suomessakin käydä: eli millä saamme lisätuottavuutta aikaiseksi, mitkä ovat tuottavuuskehityksen suurimmat ongelmat, koska Suomi on ainoa maa Euroopassa, jossa talouskasvu on ensi vuodesta lähtien vain ja ainoastaan tuottavuuden varassa. (Ed. Kallis: Aloitetaan tästä!)

Suomi on ainoa maa, ajatelkaa, Euroopassa ja maailmassakin Japanin ohella, jossa talouskasvu on puhtaasti vain ja ainoastaan tuottavuuden kasvun varassa. Meiltä putoaa työn määrän lisäys pois talouskasvun moottoreista pysyvästi johtuen biologisista syistä, siis ikääntymisestä. Semmoisessa tilanteessa ei Suomi eikä mikään muukaan maa ole koskaan aikaisemmin ollut. Eli tuottavuus on se kaikkein olennaisin kysymys. Siinä me tarvitsemme pidempiä työuria, tietenkin parempaa työllisyyttä, ja meidän pitää miettiä, mistä se tuottavuus tulee. Tuottavuutta ei kannata vastustaa, jos rakastaa hyvinvointiyhteiskuntaa. Minä uskon, että tämä sali on täynnä ihmisiä, jotka haluavat nähdä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan jatkossakin vahvana.

Nuorisotyöttömyydestä kysyttiin. Se ei ehkä ole vain tuottavuuskysymys, vaan se on inhimillinen kysymys ennen kaikkea. Hallitus on tehnyt tässä aika paljon. Muun muassa toisen asteen ammatillisten koulutuspaikkojen lisäyssaldo taitaa olla noin 7 000 kappaletta. Siellä alkaa tulla raja vastaan. Oppilaitokset eivät ihan mahdottomasti vedä, eikä opettajiakaan riitä. Minun asiantuntemukseni ei riitä sanomaan, kuinka paljon siellä voitaisiin lisätä, mutta ehkä sitten voidaan käyttää muita keinoja vielä ohessa. Meidän pitää välttää se, että tilapäisen kriisin takia liian moni nuori tai minkään ikäinen suomalainen pysyvästi syrjäytyisi yhteiskunnan ulkopuolelle. (Ed. Gustafsson: Kunnianhimon taso ei riitä nyt!)

Puhemies! Haluaisin ottaa nyt yhden tämmöisen teeman tässä esille, josta tulee todella ristiriitaisia puheenvuoroja.

Täällä todetaan yhtäältä, että hallitus on antanut teollisuudelle kaikki, mitä se on pyytänyt, vaatimatta mitään. Toisaalta samojen ryhmien edustajat sanovat, että teollisuudelle ei ole annettu riittävästi ja kelamaksun miljardikaan ei tunnu missään. (Ed. Rajamäki: SDP:n viesti on selvä!) Sitten nämä samat ihmiset ovat niitä, jotka ovat vastustaneet kelamaksun poistoa, ja vaihtoehdoksi sanotaan, että teollisuuden sähkövero pitää poistaa. No, EU ei salli sen poistamista. Mutta vaikka se laitettaisiin minimiin, niin sen merkitys on tietysti kärpäsen kakka verrattuna kelamaksuun. (Ed. Arhinmäki: Ohhoh!) Kun katsomme vielä vaikkapa metsäteollisuuden kohdalla, niin sähköveron osuus metsäteollisuuden kustannuksista on noin 0,4 prosenttia. Eli sähköveron osuus on 0,4 prosenttia. Kun tämä on se, joka ratkaisee teollisuuden ongelmat joidenkin mielestä ja samaan aikaan vastustetaan kelamaksun poistoa, niin en minä tätä logiikkaa kyllä nyt ymmärrä yhtään. (Ed. Zyskowicz: Se oli eri päivänä, eri päivänä!) — Niin, nyt kyllä tänä päivänä ihan molemmat kannat tulivat. — Minä luulen, että tässä ei ole tarkoituskaan mistään logiikasta pitää kiinni vaan sotkea erilaisia asioita, mutta meillä ei ole varaa yksinkertaisesti tämän kaltaiseen keskusteluun, jossa ei ole logiikkaa.

Täällä ed. Kerola on pariin otteeseen pyytänyt tarkempia käsityksiä verotuksen uudistamisesta, ja ed. Harkimo kysyi, voiko Hetemäen työryhmän aikataulua tiivistää. Siitä kokonaisuudesta sanoisin, että minulla ei ole mitään sitä vastaan, etteikö verotyöryhmän tuloksia käsiteltäisi aikaisemminkin kuin vasta vaaleissa. Mutta sitä en osaa sanoa, onko Hetemäen työryhmä kuinka nopeasti tekemässä esityksiään. Se toimii vapaasti. Voidaan liikkua nopeamminkin, jos siltä tuntuu.

Olennaista omassa ajattelussani on, että työn tekemisen ja työn teettämisen verotus ei ainakaan kiristy, vaan pikemminkin päinvastoin. Muut verot voivat sitten kiristyä. Pääomatulovero on yksi osa tätä pakettia, jota kannattaa pitää osana pakettia. Sillä ei kovasti rahaa kerätä, jonkun verran kylläkin, mutta sillä on iso oikeudenmukaisuuden merkitys. Eli tällöin oma henkilökohtainen näkemykseni on, kun katsotaan sitä kokonaisuutta, että siitä pitää tehdä hyvä kokonaisuus, mutta työn tekemisen ja työn teettämisen verotuksen pitäisi olla niitä, joita ei mennä ainakaan korottamaan, koska sillä on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden kannalta kaikkein olennaisin merkitys.

Tämä on oma henkilökohtainen uskomus. Monella voi olla perustellusti toisenlainen näkemys. Minä vaan uskon siihen työn tekemiseen ja työn teettämiseen. Tällöin puhumme palkkaverotuksesta tai tuloverotuksesta ylipäänsä, ehkä yhteisöveron tasosta sitten myöhemmin, mutta tämä kokonaisuus pitää katsoa kerralla. Eli jotta saamme oikeudenmukaisuutta lisättyä, jotta saamme suomalaista kilpailukykyä lisättyä, jotta voimme katsoa hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen riittävyyden perään, niin nämä ratkaisut kannattaa tehdä kokonaisuutena.

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos tämä oli teidän vastauksenne minun kysymykseeni, valtiovarainministeri, jonka teille aikaisemmin esitin, niin täytyy sitten varmasti tyytyä siihen. Mutta totean, että Norjassa on kolme kertaa vähemmän työttömiä kuin Suomessa, ja minusta se kertoo siitä, että hallituksen talouspolitiikka on epäonnistunut. Sosialidemokraattien vaihtoehdossa, joka täällä on esiin tuotu erinomaisella tavalla, me vähen-täisimme jopa 40 000 hengellä avointa työttömyyttä. Sen takia minusta on aika uskomatonta todeta, ed. Harkimo, että meillä ei ole täällä vaihtoehtoja käsittelyssä, kun meidän vaihtoehdollamme vähennettäisiin avointa työttömyyttä 40 000:lla.

Sitten kelamaksukeskusteluun. Se oli noin miljardin euron lahja elinkeinoelämälle, minkä te teitte kelamaksun poistamisella. Mutta samalla te olette nostamassa energiaveroa, mikä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi metsäteollisuudessa energiavero tulee kolminkertaistumaan. SDP kantaa huolta suomalaisen teollisuuden puolesta, ja sen takia me olemme esittäneet, että teollisuudelta pitää poistaa energiavero. Jos te todella olisitte huolissanne suomalaisen teollisuuden puolesta, niin te poistaisitte sen energiaveron ettekä nostaisi teollisuuden energiaveroa.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olennaista on, että saadaan aikaan talouden käänne, ja siinä hallitus alkaa onnistua jo, kasvua on tällä hetkellä näkyvissä, pohja on saavutettu, mennään eteenpäin. Se edellyttää nyt luottamusta. Mutta mitä oppositio tekee täällä? Pyrkii tuhoamaan tätä luottamusta jatkuvasti räksyttämällä täällä ja esittämällä vaihtoehtoja, jotka eivät ole mitään todellisia vaihtoehtoja.

Ja mitä teidän vaihtoehtoihinne tulee, energiaveroa, joka kohdistuu luonnon tuhoamisen estämiseen, ei saisi korottaa, mutta kelamaksua, jolla pyritään auttamaan työllisyyttä, säilyttämään työpaikkoja, ei saisi poistaa. Teitä ei työllisyys näemmä pätkääkään kiinnosta. Se on se teidän linjanne. Teidän verovaihtoehtonne osoittavat selkeästi sen. (Ed. Gustafsson: Sasi ei usko itsekään puheisiinsa!)

Hallituksen linja on selkeä: ketään ei jätetä. Sanokaa yksikin heikennys, mikä kansalaisille on tehty. Nyt kannetaan vastuuta aivan toisella tavalla kuin koskaan aikaisemmin laman aikana tässä yhteiskunnassa. (Välihuutoja vasemmalta)

Nuorten osalta te esitätte rahaa, mutta esittäkää keinoja. Hallituksella on selkeät keinot. Nuorille koulutuspaikkoja, jotta he eivät syrjäydy yhteiskunnasta, (Puhemies: Minuutti!) koulutuksellisesti tehokkaita toimenpiteitä.

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kokoomus on näköjään varsin eri mieltä siitä, mikä meidän vaihtoehtomme on, koska, ed. Sasi, teidän muut edustajanne ovat olleet sitä mieltä, että se on lähellä hallituksen linjaa. Mutta se ei kyllä ole. Olen teidän kanssanne samaa mieltä siitä, että se on hyvin erilainen, koska se esittää konkreettisia välineitä: paitsi sähköveron poistamisen siinä mittakaavassa kuin se EU-maailmassa on mahdollista, niin myös muita toimia, esimerkiksi alushankintojen aikaistamista, puukaupan turvaamista ja monia muita keinoja, joilla voitaisiin sekä metsä- että metalliteollisuutta tukea.

Mutta se on myös hyvin erilainen suhteessa kuntiin. Kun te kysyitte, ed. Sasi, kenelle on tullut heikennyksiä, niin niille pienituloisille ihmisille, jotka asuvat niissä 181 kunnassa, joissa veroäyrit nousevat. (Ed. Gustafsson: Myös Tampereella!) Yli 3,2 miljoonaa suomalaista asuu kunnassa, jossa kuntien lähempänä tasaveroa oleva vero nousee, kun te haluatte keventää. Me haluamme kohdentaa veronkevennykset oikeudenmukaisesti. Jos katsotte tätä meidän veropakettiamme, (Puhemies: Minuutti!) niin se kohdentuu ympäristön kannalta kestävästi ja se ei suinkaan ole ylimitoitettu, koska esimerkiksi jäteveroon me olemme budjetoineet 350 miljoonaa, kun Vattin tutkimuksessa sanotaan, että sieltä olisi saatavissa (Puhemies: Minuutti!) 1,2 miljardia.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja, ed. Sasi minusta toi erikoisen näkemyksen demokratian kannalta, että oppositio ei saisi tuoda omaa vaihtoehtoaan budjettikeskustelussa esiin (Ed. Sasi: Uskottavia vaihtoehtoja!) ja sotkea tilannetta. Se on minusta erikoista demokratiakäsitystä. Onneksi meille vasemmistossa on vapauden ja demokratian puolustaminen tärkeätä.

Ministeri Katainen, sanoitte, että täällä monet sotkevat asioita, ja kyllä minä myönnän sen, että täällä tuntuu vähän ryhmällä kuin ryhmällä erityyppisiä puheenvuoroja olevan, myös teidän puheenvuoroissanne. Yhtä aikaa te puhutte siitä, miten pitää vahvistaa veropohjaa, miten pitää pitää huolta valtiontaloudesta, ja samaan aikaan te olette sitä mieltä, että kaikkein isotuloisimpien verotusta ei saa kiristää tällä vaalikaudella, vaan alentaa, ei saa edes seuraavalla. Tehän täällä vaaditte sitä, että kädet sidotaan sen osalta, että isotuloisten veroja ei saa kiristää edes tulevalla vaalikaudella, mutta samaan aikaan pienituloisten verotus kiristyy kuntaveron kautta. Lasketaan valtion veroja, (Puhemies: Minuutti!) kuntaveroja nostetaan, arvonlisäveroja nostetaan.

Kirsi Ojansuu /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Palaan jälleen kerran tähän työmarkkinasopimusneuvottelutilanteeseen. Kysyn nyt kolmannen kerran ministeri Kataiselta, mikä on se hallituksen vastaantulo. Te olette sanonut, että palkkaveroa ei nosteta. Se olisi se teidän ehdotuksenne. Mutta kysyn nyt vielä kerran sen hintaa, koska se on aivan ratkaisevan tärkeä tulevina vuosina, se on tärkeä ensi helmikuussa, kun hallitus käy kehyskeskustelut, ja se on siitä eteenpäinkin merkittävä. Tähän toivoisin vielä vastausta.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Viitaselle vastaan. Ensi vuoden budjetissa, tässä Keltaisessa kirjassa, ei, ed. Viitanen, kenenkään rasitusta olla lisäämässä eikä kenenkään etuutta olla leikkaamassa. Tätä kutsutaan suhdannepolitiikaksi. Päinvastoin, ensi vuonna otetaan 13 miljardia euroa velkaa. Mutta jatkossa, kun talouskasvu lähtee liikkeelle, niin tulemme näkemään, että verotus tulee kiristymään. Kysyitte, että no, mites taloudellisesti kaikkein parhaassa asemassa olevien verotus, mites se kokoomuksen mielestä voi kiristyä. Se voi kiristyä esimerkiksi siten, että pääomaveroa ollaan kiristämässä. Myös varmasti tullaan keskustelemaan punamultahallituksen poistaman varallisuusveron palauttamisesta tavalla tai toisella, edelleen tullaan keskustelemaan nykyisten verovapaiden osinkojen rajasta 90 000:een saakka, 9 prosentin rajasta pääomasta. Näistä rajoista tullaan keskustelemaan ja varmasti monella muullakin tavoin. En ymmärrä, miksi juuri työnteon verotusta pitää kiristää, koska työnteko on se, mihin hyvinvointi, kaikkien hyvinvointi, perustuu ja sitä verotetaan jo tänään kireämmin kuin juuri mitään muuta, ehkä viinanjuontia lukuun ottamatta.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä onkin se ongelma, kun ollaan valmiita joskus keskustelemaan, mutta tuloksia ei näytä koskaan tulevan. Tässä on nyt pari vuotta odotettu, että saataisiin oikeudenmukaisempaa politiikkaa tehtyä. Kun sanotte, että kenenkään verorasitus ei tällä hetkellä kiristy, niin kyllä tämän kirjan mukaan muun muassa lääkkeiden ja joukkoliikenteen arvonlisäveroa nostetaan, tämän kirjan mukaan kunnat toimivat niin, että kunnallisvero nousee, sairaanhoitajat, opettajat maksavat korkeampia veroja jnp.

Mutta sen sijaan, arvoisa ed. Sasi, on hyvin ylimielistä, kun te vaan täällä räksytätte oppositiolle. Mielestäni teidän kannattaisi sen räksytyksen sijaan keskittyä tekemään jotain. Te puhutte kauniisti nuorisotyöttömyydestä. On varsin ylimielistä antaa se kuva, että esimerkiksi kaikki olisi hyvin ja oppositio ei saisi esittää vaihtoehtoja, kun täällä Uudellamaalla nuorisotyöttömyys on noussut 100 prosenttia, Pirkanmaalla 86 prosenttia, Varsinais-Suomessa yli 90 prosenttia, ja te puhutte täällä oppositiolle, että voi kauhea, että teidän ainoa huolenne on, kun oppositio räksyttää. Tehkää, hyvä ihminen, jotain, ja lopettakaa tämä ylimielinen asenne demokratiaa kohtaan.

Katri Komi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ilman muuta tuossa verotuksessa täytyy katsoa sitä kokonaisuutta. Siinähän ei ole loppujen lopuksi sitten niin tärkeätä se, että pelkästään ne prosentit nousevat jossakin, vaan se, mitä valtion budjetin tulopuolella tosissaan euroissa tapahtuu, eli ajassa täytyy elää. Mutta olen samaa mieltä niitten kanssa, jotka ovat todenneet, että kokonaisuutta täytyy katsoa ja pitää se työllisyyden edistäminen mielessä koko ajan.

Teollisuuden energiaverosta sen verran, että siitähän on todettu, että 2011 siihen jonkunlaista leikkuria tulee, siihen tämmöinen linjanveto on ymmärtääkseni olemassa.

Yrittäjyyden edistämistä edelleen haluan korostaa. Onneksi tämän 11 vuoden aikana, kun tässä talossa on itse ollut, on paljon päästy siinä asiassa eteenpäin, yrittäjyyskasvatuksessa, kasvuyrittäjyyden tukemisessa, starttirahassa jne.

Työurista: Edelleen kiinnitän huomiota siihen, että nämä mielenterveysongelmat ovat yksi iso asia siellä työuran keskellä. Täytyy saada lyhenemään niitä sairauspoissaoloja, osasairauspäivärahan käyttöönottoa entistä paremmin, Masto-hankkeen kautta takaisin työelämään mukaan jne.

Vielä yhden asian ed. Vistbacka otti esiin. Poliisimiesten työllistämiseen ohjattiin esimerkiksi nyt 3 miljoonaa euroa budjetissa lisää.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Huhtikuussa 2007 tehtyjen veroratkaisujen päälle valtiovarainministeri toi pikaisesti ilmeisesti hallituskumppanitkin yllättäen tammikuussa kelamaksun poiston työnantajilta: 1 100 miljoonaa euroa saatettiin rahoitettavaksi talousarvion kautta. Se on aikamoinen hehtaaripyssy työllisyyteen, samalla veropohjaan aikamoinen paine, ja keväällähän sitä maksatettiin hallituksen toimesta muun muassa panemalla metsäteollisuudelle noin 150 miljoonan euron energiaveroon liittyviä rasituksia. Kyllä se oli täsmäase ihan väärään suuntaan.

Nyt pitää kyllä metsäteollisuuden toimintaedellytykset pitää kansallisena asiana ja varmistaa, että 2011 ei ole Ruotsiin nähden energiaverossa 230 miljoonan euron miinusta, ja raaka-ainepuolella MTK-johtoisen hallituksen edunvalvontaa pitää purkaa ja saada puuraaka-ainetta sitovasti ja kilpailukykyiseen hintaan ja muun muassa myöskin Itämeren rikkipäästö- ja näissä muissa asioissa täytyy nyt katsoa, ettemme ammu itseämme polvilumpioon.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On aivan päivänselvä asia se, että monen pienituloisen kokonaisverotus kiristyy, jos ottaa huomioon sen, mitenkä käy kuntaveroille monessa kunnassa, mitenkä ovat kunnat pakotettuja nostamaan palvelumaksuja jo ennestään, kuinka välilliset verot muuttuvat, polttoaine- ja energiaverot. Siis on aivan selvä asia, että monen pienituloisen kokonaisverotus kiristyy ja on jo kiristynyt.

Valtiovarainministeri Katainen, oletteko samaa mieltä, mitä ed. Zyskowicz sanoi, että kokoomus ihan tosissaan pohtii varallisuusveron palauttamista? Toivon tähän kysymykseen selvää vastausta, kun ette vastannut tähän matalapalkkakysymykseen. Mutta jos te tähän vastaatte, niin sitten minä kysyn ed. Zyskowicziltä: Oletteko te sitä mieltä, että matalapalkkatuki on järkevä malli, 500 000 euroa yhtä syntynyttä työpaikkaa kohden ja vieläpä niin rakennettuna, että se tuki, julkinen tuki, vääristää palkkamekanismia, että niiden, jotka ovat olleet matalapalkkatuen kohteena, ansiokehitys on ollut huonompi kuin verrokkiryhmän?

Kimmo Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Se tässä salikeskustelussa on ainakin selvästi tullut esille, että sosialidemokraateilla on eri linja kuin hallituksella, sekä eri linja, joka koskee työllisyyspolitiikkaa, että eri linja myöskin, joka koskee verotusta. Verotuksen osalla epäilemättä meilläkin on valmiutta tutkia vaihtoehtoa, jossa nimenomaan työn verotusta lievennetään, mutta silloin lähtökohtana on veropohjan laajentaminen, ja kun veropohjan laajentamisesta aletaan puhua, niin teillä heti nousevat karvat pystyyn.

Hämmästyttävin oli ed. Harkimon puheenvuoro täällä hetki sitten, että jos ylipäätään lähdetään pohtimaan sitä, että arvopaperikauppaa lähdettäisiin verottamaan, niin sen seurauksena pääomat ikään kuin siirtyisivät muihin maihin. Siirtyvätkö ne Lontooseen? Lontoon pörssiinkö se arvopaperikauppa siirtyy, jos on 0,5 prosentin varainsiirtovero, se sama varainsiirtovero, joka oli 1,6 prosenttia Suomessa, jonka Ahon porvarihallitus poisti, ed. Zyskowicz, kun te viittaatte eri hallituksiin ja niihin suorituksiin? Näillä lohkoilla, arvopaperikaupan verottamisessa, ylipäätään rahan kaupan verottaminenhan on asialistoilla tällä hetkellä maailmanlaajuisesti. Imf on tätä esittänyt, Euroopan parlamentti on esittänyt ehdotuksen finanssiverosta, ja saman teki Eurooppa-neuvosto Tukholmassa päätöksessään. Näitä tutkitaan maailmalla, mutta näitä asioita ei tutki porvarihallitus Suomessa.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kiljunen, se on tullut selväksi, että SDP:llä on eri linja nyt oppositiossa kuin sillä oli hallituksessa veroissa. Mitä veroihin muuten tulee, niin en edelleenkään ymmärrä tätä kiihkoa nimenomaan työnteon verotusta kiristää. Työntekoon ja yrittäjyyteen perustuu kaikki hyvinvointi. Niiden, jotka tekevät työtä, saavat omalle perheelleen hyvinvointia, mutta myös vanhusten, lasten, opiskelijoiden, eläkeläisten, kaikkien hyvinvointi viime kädessä perustuu työntekoon ja yrittäjyyteen. Miksi juuri työnteon verotusta pitää kiristää, jota työntekoa jo nyt verotetaan kireämmin kuin juuri mitään muuta toimintaa yhteiskunnassa?

Ed. Mustajärvi, työllisyyden nujertamiseksi tarvitaan erilaisia malleja ja erilaisia kokeiluja. En osaa ottaa kantaa tämän kokeilun onnistuneisuuteen erikseen vaan totean, että tarvitaan myös ennakkoluulottomia kokeiluja. Muun muassa Paltamon kokeilua tällä hetkellä kovasti kannatan ja sitä, että tehdään ennakkoluulottomasti erilaisia kokeiluja mutta ollaan valmiita myös johtopäätöksiin, kun niihin on aihetta.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Herra puhemies! Kun kuuntelee erilaisia puheenvuoroja, niin tuntuu, että kaiken järjen mukaan ed. Puhjon siviiliammattitaidolle on kyllä tosi kova kysyntä. Kaiken järjen mukaan pitäisi olla jono ed. Puhjon työhuoneen puolella ihan kuulotarkastusta varten. Moni puheenvuoro olisi jäänyt käyttämättä ja moni retorinen, hieno kuviokin jäänyt käyttämättä, jos olisi ihan oikeasti haluttu kuunnella, mitä joku toinen on sanonut, mutta ehkä se kuuluu tähän keskustelevaan parlamentarismiin.

Kilpailukyky on noussut tässä hyvin esille: metsäteollisuuden kohdalla kelamaksun poisto ja sitten tuleva energiaveron korotus ilman sitä leikkuria, jota nyt tehdään. Metsäteollisuuden oman arvion mukaan lisäkustannuksia on noin 50 miljoonaa euroa, ja siihen voidaan vielä vaikuttaa sillä energiaveroleikkurilla. Tämän asian vuoksi ei kannata itseään ihan kauheaan kiihkoon lietsoa. Tämä ei ole kaikkein suurin ongelma.

Metsäteollisuuden kohdalla on kolme kustannuserää, joista palkat, puuraaka-aine ja energia ovat ne kolme, ja näistä energia on ainoa, jossa Suomi on kilpailukykyinen, kahden muun kohdalla ei. Siis metsäteollisuuden omien laskelmien mukaan energian hinta Suomessa on veroineen halvempi kuin Ruotsissa mutta puuraaka-aineen hinta ja työn hinta ovat korkeampia. Kaikki tiedämme, että työn hinnalle emme voi juurikaan mitään tehdä, joten puuraaka-aineen hinta on melkeinpä ainoa, jolle voidaan tehdä.

Veroja totta kai voidaan aina poistaa, mutta minä toivoisin, että Suomi olisi semmoinen yhteiskunta, jossa kannattaa tehdä työtä ja työllistää ja maksaa veroja. Minä en kannata semmoista yhteiskuntaa, jossa elinkeinoelämältä otetaan kaikki verot pois. Suomi ei voi koskaan olla semmoinen maa, joka kilpailee nollaverokannalla, vaan meidän pitää kilpailla jollakin muulla, mutta meidän pitää katsoa se kustannusrakenne kokonaisuutena. Teollisuudelle on aivan yhtä arvokasta tai itse asiassa vielä arvokkaampaa kelamaksun poisto kuin energiavero sen takia, että kelamaksua maksaa vain ja ainoastaan sellainen työnantaja, joka työllistää. Kelamaksua ei maksa, jos ei työllistä, ja sen takia me olemme sen halunneet ajaa mukaan nimenomaan tähän lamanaikaiseen keinovalikoimaan, ja sitä tietysti oppositio on vastustanut.

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hieman meni kyllä pasmat sekaisin noista kokoomuksen puheenvuoroista tässä hetki sitten, että metsänomistajatkaan eivät saisi saada raaka-aineesta sitä hintaa, mitä sinne on sijoitettu. Tuontipuu on paljon kalliimpaa, mutta sitä metsäteollisuus haluaa, mutta kotimaisesta puusta ei haluttaisi maksaa. Oli ministerin tulkinta hieman outo.

Toisaalta ed. Zyskowicz lähti linjaamaan yrittäjäverotusta niin, että palautettaisiin varallisuusvero. Otettaisiin se vähäkin pienyrittäjän riskinsietokyvystä, 90 000 euron pääomatulosta ja ehkä 9 prosentistakin. Toivon, että kaikki yrittäjät kirjaavat tämän kokoomuslaiseksi veropoliittiseksi avaukseksi. On tärkeä huomioida, se on aivan uusi linjaus.

Arvoisa puhemies! Vuoden 2010 talousarvion laadinta on tapahtunut todella vaikeassa taloustilanteessa, ja näyttää siltä, että Suomi edelleenkin on aika huonolla kasvu-uralla. Kun on arvioitu, että seuraavan kymmenen vuoden aikana bkt kasvaisi vain reilun 1 prosentin vuosivauhdilla, niin me kaikki tiedämme sen, että on todella vaikea tilanne miettiä, miten me tästä selviämme. On välttämätöntä työurien jatkaminen. Korostan sitä, että en puhu eläkeiän jatkamisesta, vaan puhun työurien jatkamisesta, ja ennen kaikkea sinne nuorempaan päähän, sinne aloittavaan, alkavaan päähän tulisi nyt lähteä panostamaan voimakkaasti. Semmoisia porkkanoita pitää nuorille saada, että he nopeammin tulevat sinne työelämään mukaan ja sitä kautta saadaan sitten verotuloja kertymään.

Veropolitiikka on ollut keskeinen puheenaihe debatissa tämän iltapäivän alkutunteina. Varmaan on niin, että joudutaan miettimään erilaisia ratkaisuja, miten tuloja voidaan saada lisää niin valtion kassaan kuin muuannekin. Tärkeintä kuitenkin on se, että työllisyysastetta voidaan nostaa lähelle 70:tä prosenttia, se on aivan välttämättömyys. Mutta korostan sitä, että yritysten kilpailukyky tulee olemaan ratkaisevassa roolissa. Siinä maltillinen palkkaratkaisu, johon on täällä viitattu muun muassa vihreitten ryhmäpuheenvuorossa, ja tämä kokonaisratkaisuhaku ovat tärkeässä roolissa. Vetoomus varmasti täältäkin talosta lähtee siihen suuntaan, että ymmärrettäisiin se tilanne, joka tällä hetkellä täällä yhteiskunnassa on.

Yrittäjyyden kannustavuus on keskeinen tekijä. Kun mietimme, miten sitä voidaan rakentaa, niin yksi asia tietysti on veropolitiikka, mutta näyttää siltä, että sieltä on kylmää kyytiä tulossa. Toinen hyvin tärkeä tekijä on se, että rahoituselementit ovat kunnossa. Hallitus budjetissaan on hyvin huomioinut tämän muun muassa Finnveran lainojen osalta, joka vastaantulon osalta on erinomainen asia. Sikäli varmasti yrittäjyyttä voidaan viedä eteenpäin ja toimet ovat kohtuullisen hyviä. Tämän budjetin lisäykset, joita valtiovarainvaliokunnassa tehtiin, ovat työllistävien hankkeitten tukemista, ja se on erinomaisen tärkeä asia.

Muutamia asioita haluan nostaa esille. On vesirakentaminen, jossa sekä maa- ja metsätalousministeriön pääluokan että ympäristöministeriön pääluokan osalta saimme merkittäviä lisäyksiä yhteensä 5,7 miljoonaa euroa. Tällä voidaan käynnistää muutamia töitä, mutta on todettava heti perään se, että tarve on merkittävästi suurempi.

Ympäristöministeriön pääluokkaan saimme uuden avauksen Aran kehittämis- ja tutkimusmäärärahoihin. Kun tiedämme sen, että energiansäästö- ja yleensä uudet energiamääräykset astuvat voimaan ensi vuoden aikana, niin on tärkeätä se, että tutkitaan niitä vaihtoehtoisia ratkaisuja, joilla pystytään varmistamaan se, että ei tapahdu virheellisiä ratkaisuja, kun lisäämme eristepaksuuksia ja sitä kautta haemme säästöä energiankulutuksen puolella.

On hienoa, että keskustavetoinen hallitus on nähnyt tärkeänä myös yrittäjäperheitten työttömyysturvan parannuksen. Tämän me keskustalaiset mielellämme otamme omaan piikkiimme, koska olemme tässä asiassa olleet erityisen aktiivisia ja tästä voidaan lähteä mielihyvin eteenpäin.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen työllisyys- ja talouspolitiikka on saanut osakseen paljon kritiikkiä pitkin syksyä. Kritiikkiä on tulvinut ulkomaalaisilta organisaatioilta, kotimaisilta talousasiantuntijoilta, työmarkkinaosapuolilta, oppositiopuolueilta ja yhä useammin myös hallituksen omista riveistä. Olemme myös tänä iltapäivänä kuulleet jo useita hyviä analyyseja ja nopeampia arvioita hallituksen talouspolitiikan linjoista. Osaltani nostan esiin niitä asioita, joissa hallituksen politiikka näkyy kuntalaisten arjessa.

Arvoisa herra puhemies! Taloudellisesti vaikeat ajat näkyvät etenkin pienituloisten ihmisten arjessa heti. Se näkyy myös kunnissa välittömästi lisääntyvänä palvelutarpeena. Mutta tähän palvelutarpeeseen ja ihmisten hätään hallitus on vastannut lähinnä nostamalla asiakasmaksuja ja irrottamalla asiakasmaksujärjestelmästä palvelusetelin, millä pelkästään edistetään yksityisen sosiaali- ja terveyssektorin toimintaa ja paisutetaan sen voittoja kuntalaisten kustannuksella.

Monissa kunnissa on ajauduttu myös lyhytnäköisiin ulkoistamisratkaisuihin, joilla yritetään hakea säästöä kuntapalveluihin. Arkkiatri Risto Pelkonen arvioi pari viikkoa sitten, ettei esimerkiksi julkisten terveyspalveluiden ulkoistaminen yksityisille paranna hoidon laatua eikä tule maksajille edullisemmaksi. Ulkopuolisten palvelujen kilpailuttaminen ja laadun arvioiminen on hyvin vaikeaa. Arkkiatrin mukaan on tyhmää asettaa yksityiset palvelut etusijalle, koska se pirstaloi terveydenhuoltojärjestelmää entisestään ja näin vähentää hoidon vaikuttavuutta. Myös lukuisat tutkimukset päätyvät samaan tulokseen, mutta silti tällaista politiikkaa suositaan.

Hallitus on omilla toimillaan ja toimimattomuudellaan vain pahentanut kuntatalouskriisiä. Peräti 181 kuntaa joutuu nostamaan tuloveroprosenttiaan ensi vuodeksi, mutta silti yli puolet kunnista on tehnyt ensi vuodeksi alijäämäisen budjetin. Kuntaliiton tietojen mukaan ensi vuoden budjeteissa on alijäämää yhteensä noin 700 miljoonaa euroa, vaikka keskimääräinen kuntaveroprosentti tulee olemaan 18,98. Huolimatta veroprosentin nostoista kunnallisveron tuotto tulee alenemaan runsaat 2 prosenttia. Monissa kunnissa ajaudutaan kuntapalvelujen leikkauksiin, lomautuksiin ja toimintojen lakkautuksiin. Toisin sanoen kuntalaisten palveluita heikennetään, samalla kun tasaveroja maksetaan entistä enemmän. Monista palveluista myös peritään asiakasmaksuja, jotka heikentävät entisestään pienempituloisten asemaa. Yhteiskuntamme epäoikeudenmukaisuus lisääntyy jatkuvasti.

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraattien vaihtoehtobudjettiin sisältyy useita eri keinoja, joilla talouden ja työllisyyden kasvua voitaisiin vauhdittaa ja kuntalaisten arkea parantaa.

Teollisuuden toimintaedellytyksiä tulisi vahvistaa ja työttömien tukemista ja kouluttamista parantaa. Pk-sektorin toimintaedellytykset on turvattava, ja palvelualojen kasvu on taattava. Olemme esittäneet 130 miljoonaa euroa työvoimapoliittisiin toimiin ja työllisyysperusteisiin investointeihin ensi vuodelle. On myös keskeisen tärkeää saada nuoret kiinni työelämään ja estää heidän syrjäytymisensä työmarkkinoilta. Koulutuksen avulla tarjotaan sekä mahdollisuus työllistymiseen että silta työstä ja työttömyydestä uuteen työhön.

Kuntataloutta on vahvistettava lisäämällä valtionosuuksia peruspalveluiden järjestämiseen. Perusterveydenhuolto, lapsiperheiden hyvinvointi ja vanhusten palveluiden parantaminen ovat meidän toimenpidelistamme kärjessä.

Hallituksen epäoikeudenmukaiselle vero- ja maksupolitiikalle on olemassa oikeudenmukainen vaihtoehto, joka perustuu veronmaksukykyyn. Verotuksen keskeinen tarkoitus on palveluiden ja tulonsiirtojen kestävä rahoittaminen. Sen edellytys on mahdollisimman laaja ja yhtenäinen veropohja. Ansiotulojen verotusta on kehitettävä niin, että kotitalouksien ostovoima turvataan. Jätevero, pakkausvero, pörssikaupan vero, windfall-vero ja käänteinen alv-vero ovat sosialidemokraattien vaihtoehtoja hallituksen hämäräksi jääneelle verolinjalle.

Arvoisa puhemies! Suomessa on noin 700 000 ihmistä, jotka elävät köyhyysrajan alla. Huolestuttavinta on, että myös lapsiköyhyys on kasvanut voimakkaasti. Huonoimmassa asemassa ovat yksinhuoltajaperheet ja monilapsiset perheet. Sata-komitean kaavailu lapsilisän sitomisesta indeksiin on siksi erittäin odotettu uudistus, joka ei kuitenkaan vielä tähän budjettiin ole mahtunut. Korkeakaan lapsilisä ei kuitenkaan korvaa palveluiden merkitystä lapsiperheiden arjessa. Siksi päivähoitopalvelut, neuvola ja koulu sekä niiden välinen yhteistyö ovat lapsiperheelle olennaisia. Myös lapsen oikeus päivähoitoon riippumatta perheen työllisyystilanteesta on turvattava. Sekin on hyvä tuoda tässä budjettikeskusteluissa esiin, etenkin kun varhaiskasvatuslain uudistus on viimein käynnistymässä. Sata-komitea ... (Puhemies: 5 minuuttia kulunut!) — Jatkan sitten seuraavassa puheenvuorossani.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Tärkeintä ovat kuntien palvelut ja työllisyys. Kuntien tilanne, kuten täällä on jo monissa puheenvuoroissa todettu, on todella hankala ja vaikea. Kunnat ovat joutuneet nostamaan veroprosentteja, ja kunnat ovat myöskin monissa tapauksissa ilmoittaneet uusista lomautuksista lomauttamalla opetushenkilöstöä ja ottamalla käyttöön esimerkiksi sijaistenottokiellon sosiaali- ja terveydenhuoltolaitoksissa. Tämä heikentää kuntien palveluja, ja näitä kuntien palveluja tarvitsevat juuri kaikista kipeimmin pienituloiset ihmiset.

Samoin myöskin nämä kuntien toimenpiteet heikentävät työllisyyttä. Nämä kulkevat käsi kädessä, kuntien julkiset palvelut ja työllisyys. Jos kunnilla on varaa tarjota kuntalaisille kunnolliset palvelut, niillä on myöskin varaa työllistää ja käyttää myöskin ne investointiedut hyväksi, mitä nyt valtio tässä budjetissa jonkin verran kunnille tarjoaa. Mutta jos kunnilla on taloudellinen tilanne erittäin tiukka, niin kuin monissa kunnissa on, ne eivät pysty käyttämään näitä hyödyksi. Näin ollen tämä valtion satsaus työllisyyteen voi jäädä vajaaksi.

Valtion veropolitiikka on aika erikoista. Se ei ota huomioon veronmaksukykyä, ja tästä on osoituksena kiinteistöveron korotus, tästä on osoituksena yleisen arvonlisäveron korotus. Siis nämä molemmat veromuodot ovat veromuotoja, jotka eivät ota huomioon maksajan veronmaksukykyä. Tämä kiristää siis edelleenkin pienituloisten ihmisten toimeentuloa, koska heidän tulonsahan eivät lisäänny, vaan päinvastoin useassa tapauksessa käteenjäävä tulo jopa pienenee, kun otetaan huomioon näiden verojen vaikutus.

Kuten jo tuossa aikaisemmassa keskustelussa kävi ilmi, euromäärät, mitä pienituloinen saa verohyötynä käteensä, ovat tavattoman pieniä. Sen sijaan suurituloisilla, hyvätuloisilla, ihmisillä verohyöty veronalennuksista voi olla jopa toistatuhatta euroa vuodessa, ja he juuri kaikista vähiten tarvitsevat näitä veronalennuksia. Tästä huolimatta hallitus palkitsee juuri niitä, jotka sitä vähiten tarvitsevat, elikkä suurituloisia ihmisiä. Täällä tuli ilmi myöskin se, että valtiovarainministeri Katainen on edelleenkin valmis jatkamaan tätä veropolitiikkaa ja ilmoittaa samalla, että arvonlisäveroa elikkä palvelujen arvonlisäveroja tullaan edelleenkin nostamaan. Se on kyllä huono uutinen pienituloisille ihmisille.

Suomen liittyessä Emuun luvattiin, että kerätään puskurit, joilla lievennetään laman vaikutuksia. Laman tullessa ei näistä puskureista ollut tietoakaan, ja mielestäni tässä on kyllä käynyt niin, että silloin puhuttiin sellaista, mikä ei pitänyt paikkaansa. On tärkeää, että vientiteollisuus saadaan pyörimään. Meidän kovimmalla kilpailijallamme erityisesti metsäteollisuuden alalla, Ruotsilla, on merkittävä kilpailuetu tänä päivänä valuuttakurssien muodossa. Tämä on kyllä näkynyt siinä, että Ruotsiin on siirretty Suomesta tuotantoa. Muun muassa Stora Enso on vähentänyt Suomessa tuotantoa ja lisännyt sitä Ruotsissa. Tämä on kyllä suomalaiselle työllisyydelle pitkälläkin tähtäyksellä vaikea tilanne, jos ei tähän muutosta tule.

On muistettava, että valtaosa bruttokansantuotteesta muodostuu palveluista ja 70 prosenttia työpaikoista on palveluissa. Näin ollen on tärkeää, että kuntien talous, jotka ovat juuri suuria palvelujen järjestäjiä, on sellaisessa kunnossa, että ne pystyvät näitä palveluja järjestämään ja sitä kautta myöskin työllistämään. Samoin yksityinen palvelusektori tarvitsee ostovoimaisia asiakkaita. Siinä mielessä pienituloisten tulonsiirrot palvelisivat tätä tarkoitusta. Tarpeita nimenomaan pienituloisilla ihmisillä on enemmän kuin suurituloisilla, koska he ovat pystyneet jo tarpeensa toteuttamaan.

Herra puhemies! Lopuksi vielä Pirkanmaalta muutama sana. Pirkanmaalla olisi tavattoman tärkeää, että Kuitu Finlandin toiminta saataisiin uudelleen käyntiin. Siinä olisi mahdollista saada suhteellisen pienillä rahoilla jopa 300 työpaikkaa. Lisäksi voitaisiin hyödyntää sitä korkeaa osaamista, mikä Valkeakoskelle on syntynyt, kun tämä paloa hidastava kuitu on Suomessa kehitetty.

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Taantuma kuristelee vieläkin Suomea. Vienti ei ole toipunut siinä määrin, että tulevaisuus näyttäisi kirkkaalta, mutta optimismi on syytä säilyttää. Budjetissa on elvyttäviä toimia. Valtiovarainvaliokunta esittää lisättäväksi 41 miljoonaa, ja joukossa on useita työllistäviä kohteita, kuten lisämääräraha Tullille, nuorten työpajoille, vesiensuojelutoimenpiteisiin, väyläinvestointeihin painottaen kevyen liikenteen väyliä sekä ympäristötöihin. Valtionhallinto on kuitenkin hidas laiva kääntymään, ja näkisin, että pitäisi paremmin varautua tulevaan.

Ilmastonmuutoksen torjunnassa ei ole riittäviä kannusteita, vaikka tukea uusiutuvan energian edistämiseksi on budjetissa. Ei ole järkeä siinä, että päästökaupan hiilitonnin hinta on ollut niin alhainen, että kivihiili on ajoittain syrjäyttänyt maakunnissakin puuhakkeen lämpövoimaloissa. Ilmastonmuutoksen torjunta on se tie, joka luo uusia työpaikkoja. Hajautettuun uusiutuvaan energiaan panostaminen työllistää metallipajoja ja asentajia ja edistää pienyrittäjyyttä.

Tällä hetkellä on jo luotava kiivaasti uuden maailman rakenteita. Ensimmäinen askel olisi se, että tuuliturbiineja ja aurinkopaneeleja asentaville kansalaisille korvattaisiin verkkoon syötetty ylimääräsähkö. Nythän sähköyhtiö vie kaiken ilman korvausta.

Toinen seikka on uusiutuvan energian syöttötariffit sähkön pienille ja keskisuurille tuottajille. Niitä on liian kauan odotettu, ja mikä pahinta, työryhmän esitys tariffin piiriin tulevien voimaloiden rajaksi on murskaava. Se rajaisi pois esimerkiksi biokaasun osalta kaikki alle 300 lehmän navetat biokaasun tuotannossa, ja tuulivoimalle esitetään ihan mahdotonta 1 megawatin rajaa. Maailmalla, kuten Isossa-Britanniassa, tuetaan tariffein pientuotantoa, ja suuremmilla mittakaavoilla on käytössä vihreät sertifikaatit, jolloin tietty osuus on tuotettava uusiutuvilla. Isossa-Britanniassa on myös ilmastolaki, jossa on vuotuiset sitovat päästövähennysvelvoitteet. Tähän on meidänkin päästävä. Pitää antaa teknologialle markkinat, jotta sillä on mahdollisuus kehittyä.

Iaea on arvioinut, että öljyntuotannon huippupiikki on saavutettu ja öljyn hiipuminen on alkanut. Ilmastonmuutos synnyttää voittajia ja häviäjiä. Suomessa alkaa olla kiire kiriä kiinni edelläkävijöitä. Myös teknologian ja innovaatioiden edistäminen vaatii uutta otetta. Pitää saada verkostoja ja yhteistyötä eri toimijoiden välille. Pitää antaa luovuuden kukkia rauhassa. Se tarkoittaa tutkimukselle ja tuotekehitykselle lisämäärärahoja siten, että tutkijat voivat keskittyä projekteihin pitkäjänteisesti.

Yrittäjien puolison työttömyysturvan parantaminen on hyvä muutos budjettiin. Olisi ollut erittäin perusteltua myös laajentaa yksinyrittäjän ensimmäisen työntekijän palkkatuki koko maahan, kuten työelämävaliokunta esitti. Se auttaisi moneen asiaan: edistäisi kasvuyrittäjyyttä, auttaisi yksinyrittäjää jaksamaan ja loisi kustannustehokkaasti uusia työpaikkoja. Yhtään euroa ei kulu, ellei synny työpaikkaa.

Arvoisa puhemies! Nuorisotyöttömyys on todella hälyttävää, ja kaikki keinot sen torjumiseksi on otettava käyttöön. Nuorelle jo puolikin vuotta toimettomana voi olla syrjäytymisen alku, mikä aiheuttaa sekä inhimillistä kärsimystä että sosiaalitoimen menoja. Jotakin on tehty, kun ammattikoulutuspaikkoja on lisätty. Se auttaa peruskoulusta valmistuvaa nuorisoa, mutta meillä on iso joukko kouluttamattomia nuoria aikuisia, jotka pitää ottaa erityissuojeluun. He tarvitsevat räätälöityjä palveluja, kuten oppisopimuskoulutusta ja työpajatoimintaa.

Lopuksi vielä sosiaalipolitiikkaa.

On kestämätöntä, kun perusturvaa ei vuodesta toiseen saada nostettua, kun on kytkös peruspäivärahan ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasoissa. Se jakaa työttömät eri kasteihin muttei kannusta ketään.

Lapsiperheiden köyhyys vaatii nopeita toimia, sillä köyhyys tuo huolen lapsellekin. Miltä tuntuu lapsesta, joka ei koskaan saa mitään, vaikka naapurin lapset saisivat kaiken haluamansa? Vaikka materia ei tuo onnea, kohtuullinen toimeentulo takaa terveellisen ravinnon ja mielenrauhan vanhemmille. Eriarvoistava köyhyyskierre on katkaistava. Tarvitaan enemmän tulonsiirtoja perheille. Verotuksessa pitäisi huomioida alaikäisten lasten määrä ja yksinhuoltajuus. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa on kevennetty pienituloisten lapsiperheiden verotusta. Lasten asemaa on parannettava, jotta kaikilla olisi tasa-arvoiset mahdollisuudet hyvään elämään.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa herra puhemies! Näen tällä hetkellä yhteiskunnassamme kolme erityisen huolestuttavaa signaalia, joiden tulisi pysäyttää päättäjät ja joiden suhteen valitettavasti tässä hallituksen budjettiesityksessä ei ole riittävästi panostettu: ensinnäkin, nuorten, etenkin miesten, työttömyys ja työelämästä syrjäytyminen lisääntyy vauhdilla; toiseksi, lasten huostaanottojen määrä kasvaa; ja kolmanneksi, alle 30-vuotiaiden eläkeläisten, etenkin naisten, määrä kasvaa voimakkaasti.

On erittäin huolestuttavaa, että mielenterveys- ja päihdeongelmat syövät enenevästi suomalaisten työkykyä samaan aikaan, kun työikäisen väestön pitäisi olla yhä työkykyisempää. Keskeiseksi huoleksi nousee se, miten saamme turvatuksi kansantalouden kasvun edellytykset tulevina vuosina. Työurien pidentäminen ja erityisesti työurien vahvistaminen on välttämätöntä, jotta voimme tulevaisuudessa turvata hyvät palvelut ja sosiaaliturvan.

Vuodesta 2004 vuoteen 2008 masennuksen takia alkaneiden sairauspäivärahakausien määrä on kasvanut alle 30-vuotiailla miehillä 40 prosenttia, naisilla 49 prosenttia. Nämä ovat tavattoman suuria kasvuja. Vuodesta 2000 vuoteen 2007 mielenterveyden häiriöiden takia eläkkeelle jääneiden alle 30-vuotiaiden määrä enemmän kuin kaksinkertaistui. Jo ennen tätä finanssikriisiä ja talouslamaa perusterveydenhuolto, lastensuojelu ja peruskoulu kärsivät resurssipulasta. Kuntien menojen hallitsematon kasvu johtuu pitkälti siitä, että peruspalvelujen muodostama pohja vuotaa. Esimerkiksi jos perusterveydenhuolto ei toimi, niin paine kasaantuu kalliiseen erikoissairaanhoitoon, ja jos koulujen ryhmäkoot ovat ylisuuret, niin tarve kalliimpiin erityispalveluihin kasvaa.

Kuntapalveluihin tarvitaan tukevamman rahoituksen lisäksi myös selkeämpää normiohjausta, jonka avulla varmistetaan rahan kohdentuminen tarkoitettuun kohteeseen. Nykyinen informaation jakamiseen sekä erilaisiin kehityshankkeisiin ja suosituksiin perustuva ohjaus ei ole riittävää, sillä se ei ole kuntia sitovaa. Paheksun sitä, että selvitysmiesten jo vuosia sitten ehdotta-mia vanhustenhoitolakia tai omaishoidon uudistusta hallitus ei ole suostunut säätämään.

Toimeentulotukimenot lähtivät voimakkaaseen nousuun viime vuoden lopulla. Kuntien auttaminen kasvattamalla toimeentulotukimenojen valtion kattamaa osuutta helpottaisi kaikkien kuntien arkea juuri siinä, missä menot näyttävät eniten kasvavan. Valtiohan maksaa kunnille puolet niiden myöntämistä perustoimeentulotuista, ja kasvattamalla tätä osuutta esimerkiksi 75 prosenttiin voitaisiin konkreettisesti auttaa juuri niitä kuntia, jotka eniten kärsivät työttömyydestä. Tämä merkitsisi kunnille noin 150 miljoonan euron tukea, mikä auttaisi jo merkittävästi kuntia järjestämään asukkaiden elintärkeitä palveluita.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen parantamista ei tule nähdä jakopolitiikkana, vaan investointina kansalaisten hyvinvointiin, terveyteen ja työkykyyn ja siten myös panostuksena talouskasvuun.

Vaikka onnistuisimme pidentämään työuria, lisäämään työvuosia ja työn tuottavuutta, niin kyllä silti suuret paineet kohdistuvat verotuksen kiristämiseen tavalla tai toisella, ja kristillisdemokraatit ovat valmiita tällaiseen pohdintaan. Pääministeri Vanhanen ehdotti kaikkein korkeimpien ansio- ja pääomatulojen verotuksen kiristämistä määräaikaisesti, esimerkiksi viideksi vuodeksi, sotakorvausten hengessä. Tämä ehdotus on kyllä hyvä, mutta kyllä se merkitsisi melkoista poukkoilua veropolitiikassa, sillä tämän ja viime vaalikauden niin sanottu liikkumavara on kohdistettu pitkälti juuri noille ryhmille tuloveronkevennyksiin. Niillähän on tavoiteltu ostovoiman kasvattamista ja finanssikriisin puhjettua talouden elvyttämistä, mutta ostovoimaa olisi voinut tukea myös peruspalveluja ja perusturvaa parantamalla.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Myöhästyin kaksi kolme sekuntia, kun ed. Karimäki käytti täällä puheenvuoron. Juoksin työhuoneestani. Minun oli pakko tulla käyttämään tämä puheenvuoro sen takia, että tässä oli taas kerran kyseessä tällainen vihreä valhe, vihreä sumutus. Ed. Karimäki oli oikeassa vaatiessaan perusturvan tason korotusta, mutta kun hän vaati peruspäivärahan ja ansiosidonnaisen kytköksen poistamista, se on minusta raukkamaista puhetta ja politiikkaa. Tämä porvarihallitus on tehnyt 3,5 miljardin euron veronkevennykset. Tämä perusturvatason korotuksen hintalappu on valtiolle noin 140—150 miljoonaa euroa. Minusta on moraalitonta laittaa vastakkain kahden saman kategorian pienituloiset ja köyhät. Kysymys on poliittisen tahdon asiasta, ja minusta on todella inhottavaa, että vihreä puolue tässä asiassa edelleen toistaa tätä samaa valhetta, sumutusta.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä en kyllä vastaa toisen edustajan puolesta, vaan ihan omasta puolestani. Minusta tämä kytkös on käsittämätön. Miten demarit voivat tämmöisen hyväksyä? Kysymyshän on nimenomaan siitä, että kun työttömiä on useita satojatuhansia ja niistä suurin osa on ansiosidonnaisella turvalla, niin heti kun yritetään pienituloisten, pelkällä peruspäivärahalla ja työmarkkinatuella olevien, asemaa parantaa, niin se menee myös sinne ansiosidonnaiseen turvaan, ja se tulee, ed. Gustafsson, se tulee todella kalliiksi. Tällaiset kytkökset pitäisi pystyä purkamaan teidän omassa keskuudessanne. Ay-liikkeen pitäisi hyväksyä se. Sehän syntyi, kuten ed. Gustafsson tietää, Lipposen ensimmäisen hallituksen aikana, kun ay-liike uhkasi tällä asialla yleislakolla. Tämä on sen historia. Ei kannata sitä unohtaa, ed. Gustafsson.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ei tämä mikään uutinen ole. Ed. Ukkola ei ole pienituloisten eikä köyhien asialla. Sen takia hänet onkin valittu tänne kokoomuksen riveistä. Tästä 1 euron peruspäivärahan korotuksesta menee 55 senttiä pientä ansiosidonnaista työttömyysturvaa saavalle. Hyvin merkittävä osa saa 800—900 euron, jopa 1 000 euron työttömyysturvaa, ja näille tulevaa puolen euron korotusta ed. Ukkolakin kehtaa täällä vastustaa ja silti kylvää rahaa 3,5 miljardia taivaan tuuliin, mutta ei perusturvaan.

Pietari Jääskeläinen /ps:

Arvoisa puhemies! Kansalaisten hyvinvoinnin kannalta tärkein mutta kansalaisille tuntematon kirja on maan hallituksen laatima budjettiesitys. Sen loppusumma on yli 50 miljardia euroa eli noin 10 000 euroa jokaista suomalaista kohden.

Budjettikirja on harhauttava. Valtion budjettiperustelut tavoitteineen ovat usein jyrkässä ristiriidassa osoitettuun rahoitukseen nähden. Budjettikirjassa hallitus antaa ymmärtää parantavansa kansalaisten hyvinvointia ja peruspalveluja, mutta tosiasiassa palvelut ensi vuonna tulevat heikkenemään. Otetaan kuvaava esimerkki sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan ruusuisista budjettiperusteluista.

Hallituksen tavoitteena on kannustaen ja välittäen vahvistaa ihmisten perusturvaa ja arjen turvallisuutta, parantaa palvelujärjestelmän laatua, lisätä inhimillistä hyvinvointia. Hallitus sanoo edistävänsä terveyttä ja toimintakykyä, vähentävänsä köyhyyttä ja syrjäytymistä, varmistavansa toimivat palvelut ja kohtuullisen toimeentuloturvan, lisäksi alentavansa pitkäaikaistyöttömyyttä ja rakennetyöttömyyttä, vähentävänsä toimeentulotuen pitkäaikaista tarvetta ja parantavansa perheiden hyvinvointia ja vanhemmuutta. Tällaista harhaa, suoranaista sumutusta, maan hallitus lupaa, niin kuin on luvannut aiempinakin vuosina. Kansalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut eivät hallituksen budjettikirjalla parane, päinvastoin kansalaisten perusturva ja hoitopalvelut tulevat keskimäärin huononemaan ensi vuonna. Laman ja valtion kuntarahoituksen vähäisyyden takia kunnat joutuvat leikkaamaan peruspalvelujen rahoitusta. Tämä siitä huolimatta, että rahoitusta tarvittaisiin merkittävästi lisää palkkakustannusten nousun, väestön ikääntymisen sekä laman seurauksena aiheutuvien sosiaali- ja terveys-, toimeentulotuki- ja työttömyysmenojen voimakkaan kasvun takia.

Hallituksen yksi keskeinen virhe maan talouden elvyttämisessä on ollut panostaminen veroelvytykseen, josta suurituloisimmat ovat hyötyneet rahallisesti eniten ja pienituloisimmat eivät mitään. Verohelpotuksilla on ollut vain vähän työllisyyttä parantava merkitys. Työttömyys onkin kohoamassa 300 000 kansalaiseen. Hälyttävää on nuorisotyöttömyyden kasvu jopa 20 prosenttiin. Esimerkiksi vuoden aikana nuorten työttömyys on kasvanut Uudellamaalla yli kaksinkertaiseksi eli 118 prosentilla. Mikä on heidän tulevaisuutensa? Yksi pysyvästi syrjäytynyt nuori maksaa elinaikanaan yhteiskunnalle jopa miljoona euroa. Hallituksen olisikin pitänyt turvata nuorten tulevaisuus siten, että jokaiselle yli 4 kuukautta työttömänä olleelle voitaisiin tarjota koulutus- tai työharjoittelupaikka. Ennalta ehkäisevään toimintaan on kunnissa entistä vähemmän rahoitusta. Tämä merkitsee ongelmien kasautumista tulevaisuudessa ja moninkertaisesti enemmän rahoitusta pahenevien ongelmien torjumiseksi.

Hallituksen toimesta kansalaisten tuloerot kasvavat edelleen ja köyhyys lisääntyy. On todennäköistä, että köyhien määrä kasvaa maagisen 800 000 ihmisen rajan yli ensi vuonna. Näistä on noin 200 000 vanhusta ja toistasataatuhatta lasta. Hallitus ei köyhien asemaa paranna. Esimerkiksi köyhyysrajan alapuolella olevat kansaneläkeläiset ja pitkäaikaistyöttömät saavat ensi vuonna alle 10 senttiä lisää päivässä. Miten vähävaraiset pärjäävät ensi vuonna, kun erilaisia maksuja ja taksoja sekä eri veroja, kuten kiinteistöveroja, korotetaan hallituksen myötävaikutuksella? Miten hallitus rakentaa lapsiperheiden tulevaisuutta? Lapsiperheet eivät saa senttiäkään lisää lapsilisiä eivätkä yksinhuoltajalisiä.

Köyhyys ja jopa suoranainen nälkä on arkitodellisuutta Suomessa, kun minimitoimeentulo ei maan nykyisen ja edellisten hallitusten toimesta kerta kaikkiaan riitä. Mikä on tällainen hyvinvointiyhteiskunta, jossa ruokajonoissa olevien ihmisten määrä on vuodessa kaksinkertaistunut? Talouskurimuksessa olevat ihmiset ovat läpileikkaus kansasta. On nöyryyttävää, että ruokajonoissa on vanhuksia ja sairaita, mikäli enää pystyvät jonottamaan, on eläkeläisiä, työttömiä, lapsiperheitä, yksinhuoltajia, entisiä yrittäjiä, pätkä- ja osa-aikatyöntekijöitä, opiskelijoita, vammaisia ja muita pienituloisia.

Maan hallitus on rapauttamassa hyvinvointivaltiota vetäytymällä vastuusta turvata kaikille suomalaisille inhimillinen, elämisen arvoinen elämä. Todellisen, moraaliltaan korkeatasoisen hyvinvointiyhteiskunnan tunnistaa siitä, miten se huolehtii heikoimmista jäsenistään. Onko Suomi enää todellinen hyvinvointiyhteiskunta?

Antti Kaikkonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Suomi-laiva seilaa edelleen talouden myrskyissä. Juuri nyt näyttää siltä, että pahin pudotus olisi jo pysähtynyt, mutta aivan varmoja emme voi tulevaisuuden kehityksestä olla. Maan hallitus on ponnistellut sen puolesta, jotta käänne parempaan saataisiin aikaan ja mahdollisimman pian tietenkin. Suurelta osin tämä on kiinni kansainvälisestä kehityksestä, mutta toki on omilla ratkaisuillammekin merkitystä.

Tästä voi esimerkkinä ottaa vaikkapa tuon äsken tehdyn ruuan arvonlisäveron 5 prosenttiyksikön kevennyksen, jonka voi nyt jälkikäteen todeta olleen onnistunut ratkaisu. Missä ovat nyt ne tuon ratkaisun kriitikot, jotka sanoivat, että kevennys menee väliportaaseen, kuluttaja ei hyödy siitä senttiäkään? Tässäkin salissa oli melkoinen joukko edustajia, jotka olivat voimakkaasti tätä mieltä. (Ed. Kuoppa: Me täällä kannatimme sitä!) — Siitä suunnasta, vasemmalta puolen salia, muun muassa tuli aika monta kriittistä puheenvuoroa, mutta oli siellä kannattajiakin. — Joka tapauksessa nyt voi todeta, että tuo kevennys meni hintoihin ja siitä hyötyivät kaikki. Tämä oli onnistunut operaatio. Näitä kaikkia verotuksen ratkaisuja on tietysti aina tarkkailtava, ja eivät ne kaikki yhtä onnistuneita ole, ja tarvittaessa voidaan korjatakin niitä. Erityistä herkkyyttä tässä varmasti juuri tulevina vuosina, arvoisa puhemies, tarvitaan.

Vuoden 2010 talousarviosta päätetään kohtuullisen suuren epävarmuuden vallitessa. Tehdyt ennusteet talouden kehityksestä ovat jatkuvasti osoittautuneet liian optimistiksi. Tällä hetkellä synkimmät bruttokansantuotearviot liikkuvat pakkasen puolella 7—8 prosentissa. Vientivetoisen maamme lasku on taas osoittautunut montaa muuta maata jyrkemmäksi. Vientimme arvo on tippunut 36 prosenttia vuoden takaisesta. Teollisuustuotanto on tippunut 23 prosenttia ja kaupan myynti pudonnut 17 prosenttia. Nämä ovat aika lailla kovia lukuja.

Valtionvelka kasvaa pitkästä aikaa ja rajusti. Velkaannumme ensi vuonna 13 miljardia euroa, jolloin kokonaisvelka nousee 78 miljardiin euroon, joka on noin 44 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vaikka velkasuhde ei kansainvälisesti tarkastellen ole mitenkään erikoinen, korkomenot kasvavat joka tapauksessa jossain vaiheessa poikkeuksellisen alhaisen korkotason noustessa. Näin kova velkaantumistahti on juuri nyt perusteltu, mutta viimeistään ensi vuonna on vakavasti aloitettava keskustelu siitä, miten aloitamme talouden tasapainottamisen oikein toden teolla. Avainsana tässä varmasti on työllisyyden parantaminen.

Arvoisa puhemies! Työttömyysasteella on suuri merkitys valtiontalouteen ja vielä suurempi merkitys ihmisten hyvinvointiin. Sen lisäksi, että työttömien kokonaismäärä on kääntynyt nopeaan kasvuun, lokakuussa 8,2 prosenttia, nuorisotyöttömyys on kasvanut suorastaan räjähdysmäisesti, mistä täällä on tänään jo ansiokkaasti keskusteltukin, ja hyvä näin. Tämä heikko kehitys näkyy myös omassa vaalipiirissäni Uudellamaalla. Nyt tarvitaan nopeita toimia nuorten syrjäytymisen estämiseksi, ja on hyvä, että tämä on yksi ensi vuoden budjetin painopiste, mutta on vielä katsottava, riittävätkö ne toimet, mitä on tähän mennessä suunniteltu. Kaikenlaiset täsmätoimet nuorten työttömyysputken estämiseksi ovat tarpeen. Nämä toimet ovat aina halvempia kuin pitkittynyt työttömyys ja inhimillisesti luonnollisesti parempia. Kannustan hallitusta olemaan ensi vuonna aivan erityisen valppaana ja tarvittaessa esittämään vuoden aikana uusia keinoja ja rahoitusta nuorisotyöttömyyden purkamiseksi. Esimerkiksi oppisopimuskoulutuksen tuntuva lisääminen voisi olla tähän yksi hyvin toimiva keino.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta kiinnitti aivan oikein huomiota valtiontalouden pitkän aikavälin kestävyyteen. Vaikka nyt näyttää vielä velkaantumisesta huolimatta kohtuullisen hyvältä, heikkenevä huoltosuhde lisää kuluja tulevaisuudessa. Vanheneva väestö tarvitsee yhä enemmän hoitoa ja hoivaa ja eläkkeetkin pitää asianmukaisesti maksaa.

Arvoisa puhemies! Lamaa ei pidä nyt kuitenkaan pahentaa leikkauslistoja laatimalla. On tärkeää, että pidämme myös heikommista huolta. Yhtä tärkeää on sekin, että ryhdymme toden teolla pohtimaan valintojemme merkitystä myös tulevien sukupolvien kannalta. Se koskee niin käynnissä olevaa Kööpenhaminan ilmastokokousta, hyvinvointivaltiomme perusteita kuin talouden, työllisyyden ja turvallisuudenkin kysymyksiä. Vaikka tämä budjetti tehdään vain ensi vuodeksi, on näilläkin valinnoilla, hyvillä ja huonoilla, myös kauaskantoisempia seurauksia. Ensi vuonna, arvoisa puhemies, ja sitä seuraavina tarvitaan eduskuntapäättäjiltä ja kaikilta muiltakin päättäjiltä aivan poikkeuksellista herkkyyttä. Pidetään siis järki päässä, sydän lämpimänä ja katse tulevaisuudessa.

Petteri Orpo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Voin aloittaa hieman vielä pohdiskelemalla tätä verotuskysymystä, kun se oli tässä debatissa niin voimakkaasti esillä. On jäänyt tässä ihmetyttämään se, miksi nimenomaan työntekoa pitäisi niin kovasti verottaa. Mikä siinä on sellaista, että sen veron kiristämisellä kannattaisi lähteä liikkeelle nimenomaan, kun meillä on tiedossa se, että meidän hyvinvointimme tässä maassa on käytännössä juuri yhtä suuri kuin se, kuinka paljon Suomessa tehdään töitä? Sitä kautta nimenomaan alhaisella, mahdollisimman alhaisella, työn verotuksella kaikissa tuloluokissa me pystymme kannustamaan työn tekemiseen mutta myös työn teettämiseen. Eli tästä lähtökohdasta minusta kaikkea verotusta pitää nyt lähteä pohtimaan, kun aikanaan näemme Hetemäen työryhmän ehdotukset. Toivon todella, että siellä käydään läpi koko meidän verojärjestelmämme, kaikki eri veromuodot, ja myöskin mietitään, millä tavalla me voimme laajentaa veropohjaa.

On selvää, että kun tämä taantuma on ohi ja kasvu alkaa, meidän pitää pystyä keräämään enemmän veroja. Sen peruslähtökohta olisi mielestäni se, että veropohjaa laajennetaan: verotetaan kulutusta, verotetaan niitä, jotka tuhlaavat luonnonvaroja tai haittaavat ympäristöä, mutta annetaan ihmisille heidän tekemästään työstä tai ansaitsemastaan eläkkeestä mahdollisimman paljon käteen, jotta he voivat itse tehdä sen pohjalta näitä kulutusvalintoja.

Herra puhemies! Kulunut vuosi on ollut monella tapaa hyvin haastava. Kaikkeen on vaikuttanut kiristynyt taloudellinen tilanne, joka on näkynyt tietysti ennen kaikkea viennin heikkenemisenä. Yritysten tilauskannat ovat romahtaneet, ja sen jälkeen kaikkien verotulot ovat kaiken tämän seurauksena vähentyneet. Työttömyys kasvaa edelleen, tai se tulee luultavasti tekemään niin vielä ensi keväänäkin tai ainakin alkuvuodesta. Toivottavasti nousu, josta merkkejä nähdään, lähtee liikkeelle ja työttömyyden kasvu saadaan käännettyä pikkuhiljaa työllisyyden paranemiseksi.

Kukaan ei kuitenkaan valitettavasti vielä varmasti tiedä, onko pohjakosketus taloudessa jo saavutettu ja kääntyykö talous todella kunnon nousuun, vai onko edessä pysyvämmän hitaan kasvun aika. Mutta vaikka talous elpyisi nopeamminkin kuin nyt ennustellaan tai arvellaan, niin meillä kuitenkin työttömyys on pitkään mukanamme ja jatkaa todella kasvuaan. Siksi tämänkin valtion budjetin yksi tärkeimmistä päämääristä on mahdollisimman hyvin ylläpitää työllisyyttä ja kansalaisten työkykyä.

Hallituksen esitys vuoden 2010 talousarvioksi on edelleen viritetty elvyttäväksi. Merkittävin elvytyslinjaus on se, että hyvinvointipalveluiden tasosta pidetään kiinni ja valtiontalouteen syntyvä vaje katetaan ottamalla lisää velkaa. Hallitus on panostanut runsaasti varoja elvytykseen ja työllisyyden ylläpitämiseen, mutta vastuullinen linja valtiontalouden hoidossa on silti pysynyt ja on pystytty säilyttämään. Eli kehysbudjetoinnista pidetään kiinni ja niistä kehyksistä, jotka aikanaan hallitusohjelmaa tehtäessä on sovittu.

Tämä hyvästä taloudesta huolehtiminen on äärettömän tärkeää siitäkin huolimatta, että velkaannutaan, koska se on keskeisiä tekijöitä, jotka maailmalla vaikuttavat Suomen luottoluokitukseen. Tällä hetkellä me saamme halvimmalla korolla kaikista Euroopan maista luottoa maailmalta, ja sen merkitystä ei todellakaan voi vähätellä. Pienetkin heilahdukset näihin luottoluokituksiin ja sitä kautta korkotasoon voivat vaikuttaa kymmeniä, satoja miljoonia valtiontalouteen ja lisätä meidän menojamme. Siksi on todella tärkeää pitää kiinni hyvästä valtiontalouden hoidosta sinäkin aikana, jolloin mennään alaspäin.

Laskusuhdanteen psykologiset vaikutukset ovat tähän mennessä tuntuneet jäävän Suomessa toistaiseksi melko vähäisiksi ainakin kuluttajien näkökulmasta, koska yleinen kuluttajien usko tulevaisuuteen ja talouteensa näyttää olevan aika hyvä, koska kotimarkkinoilla kuitenkin kauppa käy: asuntokauppa, nyt viimeisten uutisten mukaan joulukauppa jne. Tietenkin niiden ihmisten, jotka ovat joutuneet valitettavan tosiasian eteen, että työpaikka on lähtenyt tai heidät on lomautettu, osalta varmasti nämä vaikutukset ovatkin dramaattisia, ja heistä tulee kaikin tavoin pitää kiinni. Tärkeää on suunnata riittävästi voimavaroja työttömiksi jääneiden koulutukseen, ja tähän hallitus onkin panostanut merkittävästi.

Arvoisa puhemies! (Puhemies: 5 minuuttia!) — Kiitos, jatkan.

Marko  Asell  /sd(vastauspuheenvuoro):

Kommentoin tässä nyt lähinnä ed. Kaikkosen puheenvuoroa, jossa hän toi esiin näkemyksen tämän ruuan arvonlisäveron alentamisesta, että se olisi onnistunut projekti. Uskallan kuitenkin olla tässä eri mieltä. Viimeisen kahden vuoden aikana Suomessa on noussut erittäin paljon ruuan hinta. Sitä on siis ennakoitu kaupan alalla, ja näin sitä voitiin sitten 5 prosenttia pudottaa. Mutta muutaman tarkan euron eläkeläisen kanssa keskusteltuani sieltä on tullut mielipiteitä, että hinta on pysynyt edelleen samana, mutta pakkauskoot ovat pudonneet 15 prosenttia.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Orpolle haluan todeta, kun hän puhui, että ei pidä verottaa työtä ja siitä saatavaa tuloa, jotta se kannustaa työntekoon, niin minun mielestäni kyllä näitä suurituloisia ihmisiä voitaisiin verottaa siitä asemasta. Uskallan väittää, että kaikki tulo, mikä heille tulee, ei tule kyllä työstä, vaan se tulee siitä asemasta. Kun puhutaan jopa miljoonien eurojen vuosituloista, palkkatuloista, niin ei se tule työstä, kyllä se tulee asemasta. Ja kyllä siellä on varaa verottaa vähän enemmän, mitä nykyisin verotetaan. Siinä mielessä näen kyllä, että on vähän harhaanjohtavaakin, kun puhutaan työn verottamisesta. Eihän työtä sinänsä veroteta, vaan siitä saatua palkkaahan verotetaan.

Me olemme vasemmistoliitossa esittäneetkin, että pienituloisten ja keskituloisten verotusta ei kiristetä, mutta esimerkiksi yli 60 000 euroa ansaitsevien verotusta voidaan kyllä kiristää. Tämän salin väki pärjää kyllä varmasti, vaikka veroa vähän enemmän maksaisikin.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Orpon puheenvuoron johdosta totean ensinnäkin, että tähän kulutusverojen korottamiseen liittyy ongelma, joka on hyvin periaatteellinen ja käytännössä suuri. Siinä ei ole progressiivisuutta mukana, ja pienituloisten kohdalla se verorasitus on aina suhteellisesti ottaen todella paljon, paljon rankempaa, ja niiden suhteen tulisi olla hyvin pidättyväinen. Sen sijaan kenen työn verotusta voidaan kiristää, sitä ed. Kuoppa äsken juuri kuvaili hyvin: niiden, joilla on veronmaksukykyä. Suomi on hätätilassa. Nyt tarvitaan sitä talvisodan henkeä.

Sitten toiseksi ed. Orpo viittasi menokehysten tärkeyteen. Ne ovat normaaliolosuhteissa ihan toimivat, mutta nyt ollaan lamatilanteessa. Ne eivät toimi tämmöisen talouskriisin aikana. Niitä on ohitettu esimerkiksi rapauttamalla meidän laaja ja tiivis veropohjamme lähes tyystin, ja tämä jos mikä osoittaa, että budjettikehysajattelu, menoraamit, ei toimi talouslaman olosuhteissa. Siihen tarvittaisiin muunlaisia ratkaisuja.

Antti Vuolanne /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysyisin ed. Orpolta nyt, kun on hyvä mahdollisuus käydä tätä keskustelua: eikö olisi kannatettavinta, että hallitus näitä vähäisiä ja niukkoja panoksiaan ei tuhlaisi nyt rakennepolitiikkaan eikä tulonjaon muuttamiseen suurituloisia suosivasti pienituloisten kustannuksella vaan että kaikki panokset laitettaisiin uusien työpaikkojen luomiseen? Siten pidättäydyttäisiin verohelpotuksista kaikkein rikkaimmille ja käytettäisiin tuo suoriin, välittömästi työllisyyttä luoviin investointeihin ja hankkeisiin. Nimittäin jos me emme näin toimi, niin tällä hallituksen vaihtoehdolla Suomessa on useita kymmeniätuhansia työttömiä enemmän, ja se maksaa ja sen joutuvat maksamaan sitten tulevat sukupolvet.

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensin näistä menokehyksistä. Ne ovat kaikkea muuta olleet kuin rapauttavia, koska kyllä se on ollut tavallaan se konsensushenki, joka yli hallituskausien tässä on pitänyt maan taloudenhoitoa hyvänä. Sen viimeisen 20 vuoden ajan, tai itse en osaa sanoa ihan niin kauas historiassa, kuinka kauan menokehysbudjetointi on ollut käytössä, mutta sen ajan, kun itse muistan, minusta se on ollut hyvä ja se on tuonut ryhtiä ja pitkäjänteisyyttä hallitusten työskentelyyn ja myöskin sitä kautta pitänyt valtiontalouden vakaana.

Mitä sitten tulee tähän suurituloisimpien verotukseen, niin minusta on nyt tärkeää, että kun tämä verotyöryhmä työskentelee ja kun koko verotuksen skaala on pöydällä, niin tehdään oikeudenmukaisia ratkaisuja. Kansalaisten täytyy kokea, että ne veroratkaisut, jotka tehdään, ovat oikeudenmukaisia. On varmasti sellaisia verotuksen muotoja — yritysten tai varakkaampien tai suurituloisempien — joiden osalta voidaan varmasti ja pitää tarkastella niissä pöydissä, onko niissä (Puhemies: Minuutti!) niitä instrumentteja, mutta edelleenkin sanoisin, että työn verotusta ei edes korkeammissa luokissa kannattaisi kiristää.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! Minäkin haluan osaltani ottaa kantaa tähän ruuan arvonlisäveron alennukseen, mistä ed. Kaikkonen puhui. Kyllähän se alennus meni hintoihin, mutta pari vuotta nousi hinnat sitä ennen, elikkä vielä ovat hinnat korkeammalla tasolla, vaikka on arvonlisäveroa alennettu.

Suomen talous on taantumassa, joka alkoi puolitoista vuotta sitten. Silloin SDP esitti merkittävää elvytysruisketta noin miljardilla eurolla. Valtiovarainministeri Katainen totesi elvytystarpeen olevan noin 10—100 miljoonaa euroa, mutta vasta vuosi sitten elikkä puoli vuotta sen jälkeen, mitä SDP esitti. No, se osoittautuikin sitten riittämättömäksi. Jos oikean suuntainen elvytys olisi aloitettu ajoissa ja niin, että se olisi kasvattanut kotimaista kysyntää, olisimme valtiontalouden kannalta katsottuna paremmassa tilanteessa kuin missä nyt olemme.

Arvoisa puhemies! Vuosi 2010 tulee olemaan ongelmallinen monessakin mielessä. Käsittelyssä oleva hallituksen budjettiesitys ei anna toiminnallisia eväitä tulevien ongelmien ratkaisuun. Toisaalta täytyy todeta, ettei hallituksella ole ollut myöskään näkemystä siitä, miten tällaisessa taantumatilanteessa tulee toimia. Täällä on tänään hallituspuolueen edustajien puheenvuoroissa todettu Suomen jääneen kehityksessä jälkeen, ja näin on käynyt. Se osoittaa, ettei hallituksella ole todellisia eväitä taantumasta selviämiseksi.

Hallitus perusti kuluvan vuoden budjettiesityksen veronkevennysten pohjalle ja ennen kaikkea niin, että hyvätuloisten verotusta kevennettiin eniten. Hallituksen linja on ollut puhtaasti ideologinen: rapautetaan julkisen sektorin toimintoja ja tuetaan verohelpotusten kautta suurituloisia, jolloin heille mahdollistuu vielä paremmin palveluiden hakeminen yksityiseltä sektorilta.

Arvoisa puhemies! Nyt kun hallitus on valinnut elvytyslinjansa, sillä ei ole mistä laittaa panoksia tulevan vuoden talousarvioon niin kuin pitäisi. Kun lukee eduskunnan eri valiokuntien lausuntoja ja mietintöjä ensi vuoden budjetin osalta, todellisuus paljastuu kirkkaasti. Monella valtion sektorilla budjetti on alimitoitettu. Ongelmaksi muodostuu alibudjetoinnin lisäksi valtion tuottavuusohjelma, joka vähentää henkilöstöä, kun henkilöstön tarve pitäisi olla ainakin säilyttävä. Työttömyys lisääntyy yksityisen sektorin toimesta, koska vienti ei vedä, tilauksia ei ole, henkilöstöä irtisanotaan. Tässä tilanteessa olisi järkevä pitää julkisen sektorin työntekijät töissä ja turvaamassa palvelujen saatavuutta eikä lisätä työttömien määrää.

Nyt tulisi panostaa voimakkaasti infran rakentamiseen, ennen kaikkea rautatieverkoston parantamiseen sekä kehittämiseen. Nyt hallitus esittää 50 miljoonaa euroa vähemmän kuin kuluvana vuonna rautatieinvestointeihin ja kunnossapitoon. Satsausten tulisi olla suuremmat työllisyyden näkökulmasta katsottuna. Se olisi samalla panostus päästöjen vähentämiseen.

Arvoisa puhemies! Hallitus tuntuu odottavan uutta länsituulta, joka toisi myös meille Suomeen kasvun siemenen. Hallitus odottaa, että vientiteollisuus lähtisi nousuun ja pelastaisi hallituksen pinteestä, sillä hallituksella itsellä ei näytä olevan halua eikä keinoja, millä tästä noustaisiin. On todella helppoa liihotella toreilla takki auki, kun vienti vetää ja työllisyys on hyvällä pohjalla ja rahaa tulee ovista ja ikkunoista valtion kassaan.

Nyt tarvittaisiin johtajuutta ja kykyä toimia. Palkansaajakeskusjärjestöt ovat halukkaita tekemään pitemmän aikavälin ratkaisuja, jotta ensi vuoden työttömyyttä voitaisiin joiltain osin lieventää, mutta hallituksen ja elinkeinoelämän kannat ovat kielteisiä yhteiskuntarauhan säilymiselle. He ottavat suuren vastuun Suomen tulevasta kehityksestä ja talouden noususta kieltäytyessään neuvotteluista ja sopimisesta palkansaajajärjestöjen kanssa. Täällä on puhuttu Suomen kilpailukyvystä, mutta ollaanko todella valmiita oikeisiin ja oikeudenmukaisiin ratkaisuihin? Aika näyttää.

Arvoisa puhemies! Samassa veneessä ollaan, mutta meillä sosialidemokraateilla on erilaiset toimenpiteet ensi vuoden varalta. Meillä sosialidemokraateilla on hyvä vaihtoehto hallituksen budjetin rinnalle: se on työllistävä, hieman verotusta kiristävä hyvätuloisten osalta ja alentava pienituloisten osalta. Esitys on kotimaista kulutusta kannustava. Esityksemme sisältää parannuksia kuntatalouden kohentamiseen kuin myös sosiaalisen oikeudenmukaisuuden parantamiseen. Työttömien, eläkkeensaajien ja lapsiperheiden tilannetta esitetään parannettavan useilla sadoilla euroilla kuukaudessa. SDP:n esitys on kaiken kaikkiaan hyvä vaihtoehto hallituksen esityksen suhteen.

Minna Sirnö /vas:

Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Matti Kauppilan sanamuotoa perustellusta päiväjärjestykseen palaamisesta ja samalla kerron, että vasemmistoliitto tulee tekemään yksityiskohtaisessa käsittelyssä 15 lausumaa yleisperusteluihin.

Hyvät edustajatoverit! Hallitus häärii näennäiselvytyksen kanssa siihen malliin, että itse pääasia, ihmisten työpaikkojen ja sujuvan arjen edellytysten pelastaminen, on jäänyt hallitukselle sivuseikaksi. Puolentoista vuoden aikana Kataisen—Vanhasen komppania on osoittanut useampaan otteeseen, ettei se haluakaan estää elinkeinoelämän rankan uusjaon, nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden tai kansakunnan kahtiajaon kiihtyvää kasvua.

Hallitukselta huudettiin muun muassa täällä eduskunnassa aktiivisempia taantumaa ja työttömyyttä aidosti ennalta ehkäiseviä toimia jo yli vuosi sitten. Aktivoitumistoiveet valtiovarainministeri kuitenkin kuittasi sanomalla: "Minusta tuntuu, että kun - - maalataan kaikki mahdolliset uhkakuvat ja kerrotaan, miten nyt sitten toimitaan, se ei ainakaan lisää luottamusta. Ihan tämmöinen tavallinen, rauhallinen, maltillinen suomalainen asenne on nyt valttia." Mitä valttia?

Vuosi tuon puheen jälkeen Suomessa on lähes satatuhatta uutta työtöntä. Nuorisotyöttömyys on noussut hälyttävästi. Konkurssien määrä on kasvanut 30 prosentilla. Progressiivinen verotus on muuttunut regressiiviseksi. Palvelumaksut ja välilliset verot vievät entistä enemmän pienituloisen ihmisen kukkarosta, ja esimerkiksi lasten oikeudet koulutukseen ovat romahtaneet, kun kunnat lomauttavat opettajia ja koulujen tukihenkilöstöä. Siis mitä valttia? Itse en näe mitään suomalaista hallituksen elvytysasenteessa. Talvisodan henkihän oli, että kaveria ei jätetä. Vain Vanhasen hallitus tulkitsee talvisodan henkeä siten, että kaverille ei jätetä, jos ei sillä ole riittävästi fyffee.

Elvytyksen valepuvussa sinivihreä hallitus toteuttaakin ideologista missiotaan, joka synnyttää jälleen kerran Suomeen verovapaan rälssin. Tämän rälssin piinkovan ja kylmän ytimen muodostavat ne, joilla on eniten, millä mällätä. Tämän kultapossukerhon sylikoirana hallitus näykkii suomalaisuuden perusydintä, yhteisvastuuta, ja tiristää viimeisetkin epäoikeudenmukaisuuden pisarat köyhän ja kiihtyvällä tahdilla syrjäytyvän suomalaisen punteille.

Arvoisa puhemies! Puheet eivät pelasta kaveria pakkaselta, jos tahto toimia puuttuu, ja juuri tahto hallitukselta uupuu. Hallitushan ei edes yritä ennalta ehkäistä syrjäytymistä tai työttömyyden syntyä. Olemattomat elvytysratkaisut hallitus sanoo kohdistaneensa teollisuudelle. Miten se näkyy paperityöläisen arjessa? Entäpä missä viipyvät ennalta ehkäisevät teot palveluidemme puolesta? Kaksi kolmasosaa bruttokansantuotteestamme muodostuu palveluista, 70 prosenttia suomalaisista työpaikoista on palvelusektorilla. Eikö näillä työpaikoilla tai palvelualojen yrittäjillä ole väliä?

Pysähtyykö hallitus ja eduskunnan enemmistö edes hetkeksi miettimään, mitä yleisen arvonlisäveron korotus tarkoittaa vähentyvien asiakasmäärien kanssa kamppaileville palvelualan pienyrittäjille? Eivätkö hallitus ja eduskunnan enemmistö enää muista, kuinka paljon ihmisten arjen kannalta tärkeää hoito-, hoiva- ja tukipalvelutyötä teetettiin vielä vuosi sitten kunnissa määräaikaisilla työsuhteilla? Ensi vuonna yhä harvempi mummo saa ansaitsemansa palvelun, kun näitäkään määräaikaisuuksia ei enää uusita.

Maakuntamme elävät ja kaatuvat sen myötä, miten elinkelpoisia ja houkuttelevia ne ovat. Miksi siis hallitus vaarantaa maakunnille elintärkeiden yliopistokeskusten olemassaolon? Esimerkiksi rajua rakennemuutosta läpikäyvälle Kainuulle voi olla jopa kuoliniskuna se, että siellä lopetetaan parhaillaan yliopistokeskuksesta opiskelulinjoja.

Arvoisa puhemies! Viidennes Suomen asukkaista on alle 18-vuotiaita. Kuinka monen lapsen on pudottava köyhyysrajan alapuolelle ja vielä ilman kipeästi tarvitsemiaan syrjäytymisen ehkäisypalveluita? Onko Vanhasen hallituksen sukupolvien välinen solidaarisuus sitä, että eläkeikää lähestyviä kyykytetään ja tämän päivän lapsilta viedään huomisen tulevaisuuden eväät?

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Kulunut vuosi on ollut valtion ja kuntien talouden kannalta haastava. Valtio joutuu ottamaan uutta velkaa 13 miljardia euroa, mutta myös kuntatalous velkaantuu huolestuttavalla tavalla. Vaikka taantuman taittumisesta on jo nyt ollut puheita, ei lähitulevaisuus ole tuomassa mukanaan merkittävää helpotusta.

Verotus tulee kohdentaa oikeudenmukaisesti siten, että ne, joilla on suuret tulot ja veronmaksukykyä, myös maksaisivat suhteessa nykyistä enemmän veroja. Valtion tuloverotaulukot tulisikin muuttaa sellaiseen muotoon, että ylimpien tuloluokkien progressiota selkeästi kiristettäisiin. Myös pääomaverotusta tulisi kiristää nykyisestä ja varallisuusverotuksen palauttaminen olisi tärkeä toimenpide, jos verotuksesta halutaan tehdä nykyistä oikeudenmukaisempi.

Elintarvikkeiden ja muiden arkielämässä tarvittavien tuotteiden välilliset verot eivät saa olla liian korkeat, mutta nykyistä useampien ympäristöä kuluttavien, hyvinvoinnille ei-välttämättömien kulutushyödykkeiden veroja sen sijaan voitaisiin nostaa. Myös tupakka- ja alkoholiveron korotuksia tulisi tehdä nykyistä enemmän, jotta useampi kansalainen vähentäisi tai luopuisi näiden haitallisten tuotteiden käytöstä kokonaan. Kotimaan talouden kannalta olisi tärkeää, että pienituloisten ostovoimaa parannettaisiin, sillä heidän kaikki lisätulonsa menevät suoraan kulutukseen, mikä osaltaan vahvistaa myös talouskasvua. Suurituloisten verohelpotukset siirtyvät säästötileille ja sijoitussalkkuihin.

Arvoisa puhemies! Työttömyys on edelleen kasvussa. Etenkin maamme nuorista työttömistä on syytä kantaa suurta huolta, sillä heidän syrjäytymisriskinsä on suuri. Meillä ei ole varaa päästää yhtään nuorta putoamaan työelämän ulkopuolelle. Tutkimusten mukaan yhdestä syrjäytyneestä koituu yhteiskunnalle jopa miljoonan euron lasku, eikä syrjäytymiseen liittyvää inhimillistä kärsimystä voi edes rahassa mitata.

Viimeiset parikymmentä vuotta on puhuttu tulevaisuudessa uhkaavasta työvoimapulasta. Ratkaisuna työvoimapulaan on esitetty, että eläkeikää nostettaisiin nykyisestä. Mielestäni ensisijaisesti tulisi kuitenkin pyrkiä pidentämään työuria alkupäästä siten, että autettaisiin nuoria pääsemään työelämään kiinni mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tämä olisi mahdollista esimerkiksi pääsykoejärjestelmää kehittämällä sekä opinto-ohjausta lisäämällä. Myös paluuta kolmevuotiseen lukiokoulutukseen tulisi vakavasti harkita, sillä turhan monen lukio-opinnot ovat venyneet neljään vuoteen.

Työssä pysymiseen puolestaan vaikuttaa ennen kaikkea työviihtyvyys. Ketään ei tule väkisin pakottaa jatkamaan työelämässä pitkälle yli jaksamisensa rajojen, mutta hyvä johtaminen, työyhteisötaidot, suvaitsevaisuus ja reiluus synnyttävät hyvinvointia ja saavat työntekijät tekemään pitempää uraa omasta tahdostaan. Vuodenvaihteessa tapahtuva vuorotteluvapaajärjestelmän vakinaistaminen on positiivinen uudistus, joka osaltaan helpottaa työn ja perheen yhdistämistä ja tuo kaivattua joustavuutta työelämään. Työn oikeudenmukaista jakamista edistäviä keinoja tarvitaan kuitenkin lisää. Esimerkiksi lyhyemmät työpäivät mahdollistaisivat työn riittämisen nykyistä useammille ja samalla perheiden yhteinen aika lisääntyisi.

Arvoisa puhemies! On tärkeää, että kansalaisten peruspalvelut turvataan niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina. Erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointipalveluista tinkiminen on lyhytnäköistä politiikkaa, josta koituu yhteiskunnalle ajan myötä suuri lasku maksettavaksi, esimerkiksi nuorten aikuisten mielenterveysongelmina ja varhaisina työkyvyttömyyseläkkeinä. Näitä ongelmia tulee ennalta ehkäistä huolehtimalla siitä, että lapsiperheiden palvelut aina neuvolasta päiväkoteihin, yleiseen terveydenhoitoon ja kouluihin ovat laadukkaita ja kaikkien ulottuvilla. Pieniä yksiköitä, kuten kyläkouluja, ei pidä korvata suurilla harvaan rakennetuilla koululaitoksilla, vaan palvelut on säilytettävä ihmisten lähellä ja ihmisten kokoisina. Perheiden varhaiseen tukemiseen tulisi suunnata nykyistä enemmän resursseja. Suomessa pystyttiin ennen 1990-luvun lamaa antamaan kunnallisia kodinhoitopalveluita niitä tarvitseville lapsiperheille.

Aila Paloniemi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Vaikka valtaosalle kuluttajista menossa oleva vuosi on ollut hyvä esimerkiksi palkankorotusten ja matalan korkotason takia, meidän on tehtävä kaikkemme työttömien ja lomautettujen aseman parantamiseksi ja paluun mahdollistamiseksi työmarkkinoille työllisyyden lisäämiseksi. Työttömyys kuitenkin ensi vuonnakin jatkaa kasvuaan, valitettavasti erityisesti nuorisotyöttömyyden kasvu. Se on voitava kaikin keinoin pysäyttää. Meillä ei ole varaa toistaa edellisen laman virheitä. Silloin syrjäytyneistä nuorista osa ei ole koskaan päässyt kunnolla jaloilleen.

Ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikkoja on lisätty. Se on hieno juttu, mutta on todellakin katsottava, voisimmeko vielä lisätä niitä.

Työllisyyden hoidossa on siirryttävä passivoinnista aktivointiin. Selvitysten mukaan nuoret paitsi syrjäytyvät erityisen helposti myös suhtautuvat työttömyyteen muita ikäryhmiä myönteisemmin. Nuoret kuitenkin haluavat mielekästä työtä ja mahdollisuuden menestyä. Liian usein työllistämistoimenpide tällä hetkellä on vain katko pitkittyvään työttömyyteen. Parhaimmillaan kuntouttava työjakso, työllistämistuki taikka työharjoittelu voisi kuitenkin olla niin nuorelle kuin vanhemmallekin uuden alku. Erilaisista lähtökohdista tuleville nuorille pitää voida räätälöidä henkilökohtainen palvelukokonaisuus, joka tukee heidän aktivoitumistaan kohti avoimia työmarkkinoita.

Olen erittäin tyytyväinen, että saimme budjettiin 1,5 miljoonan euron lisämäärärahan nuorten työpajatoiminnan vahvistamiseen. Oppisopimuskoulutusta pitäisi voida meilläkin käyttää enemmän hyödyksi, siihen on vain saatava yrityksille riittävät kannustimet. Myös työpajoissa pitäisi voida suorittaa osaopintoja, ja näyttöön perustuva osaaminen pitäisi myös paremmin voida tunnistaa. Aikuisista noin 70 000 tällä hetkellä suorittaa näyttötutkinnon. Tätä pitäisi nuorten kohdallakin lisätä.

Arvoisa puhemies! Suomen innovaatiojärjestelmästä tehty kansainvälinen arviointi paikantaa ammattikorkeakoulut tärkeäksi osaksi Suomen alueellista innovaatiojärjestelmää. Arviointiraportissa ammattikorkeakoulujen nähdään sekä tuottavan ammattilaisia alueellisiin tarpeisiin että palvelevan paikallisia ja alueellisia työ- ja elinkeinoelämän tarpeita soveltavalla tutkimuksella. Arviointiryhmän mukaan ammattikorkeakoulut ovat sijoittuneet tämän alueellisen kehitystehtävänsä kannalta maantieteellisesti jopa paremmin kuin yliopistot. Ammattikorkeakouluille pitäisi arvioinnin mukaan antaa kannustimia edelleen erikoistua alueellisiin tarpeisiin.

Suomi on jäljessä palveluiden tutkimus- ja kehitystoiminnassa verrattuna muiden Oecd-maiden keskiarvoon. Tämä on luettavissa Suomen Akatemian julkaisemasta Suomen tieteen tila ja taso -raportista. Tämän tilanteen korjaamiseksi ammattikorkeakoulujen tulisi entisestään vahvistaa nimenomaan palvelusektoriin liittyvää tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaansa tilanteessa, jossa tieteen tilan arviointi suosittaa yliopistoille vahvempaa panostusta perustutkimukseen.

Nykyinen tutkimus- ja innovaationeuvosto esitti viime vuonna, että ammattikorkeakoulujen t&k-toiminnan kehittämiseen varattaisiin perusrahoitusta vuositasolla 30 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä toiminta on hankerahoituksen varassa hyvin pitkälle. Perusrahoitus tulisi vihdoin hoitaa tiede- ja teknologianeuvoston eli nykyisen tutkimus- ja innovaationeuvoston esittämällä tavalla. Perusrahoitus tulisi kytkeä palvelusektorin vähäisen t&k&i-toiminnan korjaamiseen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

Arvoisa puhemies! Budjetti sisältää monia erittäin oleellisia määrärahalisäyksiä. Sellaisia ovat mielestäni esimerkiksi päihdeäitien kuntoutukseen liittyvä Pidä kiinni -hoitojärjestelmän jatkon turvaaminen, nuorten mielenterveyspalvelujen vahvistaminen, vanhusten perhehoidon mallin levittäminen koko maahan — kiinnostusta koko maasta on osoitettu tätä hoitomuotoa kohtaan. Myös erittäin tärkeitä olivat syyttäjälaitokselle lisätyt resurssit. Meitä on huomautettu monta kertaa pitkittyneistä oikeudenkäynneistä.

Kolmannen sektorin toiminnan turvaaminen julkisen palvelujärjestelmän rinnalla on mielestäni erityisen tärkeää tässä ajassa.

Vielä muistutan kehitysyhteistyömäärärahojen kohdalla, että mahdolliset tarkistukset oda-kelpoisuudessa eivät saa johtaa jatkossa heikennyksiin varsinaisen kehitysyhteistyön määrässä tai laadussa.

Sari Sarkomaa /kok:

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden talousarvio on vahvasti elvyttävä ja taantuman vaikutuksia pehmentävä. Aivan keskeinen tavoite on ylläpitää työllisyyttä ja ihmisten työkykyä. Samanaikaisesti on meidän katsottava ensi vuotta pidemmälle, jotta saamme valtiontalouden kestävälle pohjalle ja velkaantumisen kierteen katkaistua. Esimerkiksi budjetin veronalennukset ovatkin samanaikaisesti elvytystä ja kasvupolitiikkaa. Taantuman laskua ei saa maksattaa lapsilla eikä heikompiosaisilla, mutta myöskään kohtuuttomia vastuita ei tule siirtää tuleville sukupolville. Tämä on ensi vuoden budjetin sinivihreä lanka, vastuullisuus.

Vasemmiston puheista, joita tänäänkin kuulimme, kuultaa sen tyyppinen väite, että valtiovallan toimin olisi voitu estää kaikki ne vaikeudet, mitä maailmantalouden romahtaminen on aiheuttanut. On päivänselvää, että näin ei tietenkään ole. On myös toistettava se asia, jonka nostin debatissa esille: näyttää siltä, että vasemmisto, varsinkin SDP, on jäänyt hallituksen ohjelman vangiksi. Esitetään rahaa niihin asioihin, joihin hallitus on jo runsaasti laittanut lisäpanoksia, mutta vielä hieman enemmän. Kyllä nämä esitykset ovat aika epäuskottavia. Esimerkiksi perusopetukseen tämän hallituksen aikana on runsaasti laitettu lisävoimavaroja. Kun SDP oli hallituksessa, silloin luvattiin suunnata perusopetukseen ikäluokkien pienenemisestä vapautuvat voimavarat, mutta silloin tämä lupaus petettiin, eli kaikin tavoin epäuskottava on kyllä vasemmiston, varsinkin SDP:n, vaihtoehto.

Arvoisa puhemies! Hyvinvointiyhteiskuntamme pelastamiseen on vain yksi keino, ja se on työ ja yrittäminen. Jos me jostakin asiasta tässä salissa puhumme, meidän pitäisi puhua niistä keinoista, joilla me voimme edistää uusien työpaikkojen, ennen kaikkea uusien yritysten, syntyä. Sen takia on entistäkin tärkeämpää, että työn teettämisen, työn tekemisen ja yrittämisen verotus on kannustavaa. Sen takia on aivan olennaista, että työn tekemiselle ei lisäpainolastia laiteta. Mutta toisaalla verotuksessa on sitten liikuttava, kuten pääomaverotuksessa ja muualla.

Se, minkä haluan tässä alleviivata ja myöskin nostaa esille, missä sinivihreä hallitus on hyvin onnistunut, on se, että valtion menoja on tarkasteltava entistä luovemmin. Ei voi olla niin, että jokainen euro, joka nyt on budjetissa tiettyyn asiaan laitettu, olisi kohdennettu parhaalla mahdollisella tavalla ja että kaikki uusi tarvitsisi rahaa. Pidän erityisen hyvänä sinivihreän budjetin sisäisiä uudelleenkohdentamisia. Tätä linjaa on tulevina vuosina entistä vahvemmin jatkettava. Erinomaisesti on budjetin sisällä siirretty voimavaroja esimerkiksi opetusministeriön pääluokkaan, osaamiseen ja sivistykseen.

Arvoisa puhemies! Ensi vuonna tapahtuva pienillä eläke-, työ- ja etuustuloilla elävien ostovoiman vahvistaminen nostamalla kunnallisverotuksen perusvähennystä on tervetullutta ja kokoomukselle tärkeä tavoite. Vaikeina aikoina tarvitaan vahvaa sosiaalista omaatuntoa. Kokoomukselle oli myös erityisen tärkeää se, että kuluttajahintojen mahdollinen aleneminen ei vaikuta sosiaalietuuksien tasoon. Myöskin isyysvapaan pidentäminen kahdella viikolla ja hoitorahan korotus sekä sen ulottaminen yrittäjille olivat erittäin tervetulleita. Samoin erinomainen asia oli eduskunnassa hallituspuolueen ryhmien tekemä parannus yrittäjien perheenjäsenten työttömyysturvan oikeudenmukaistamiseen. Tämä oli erityisesti kokoomuksen tavoite.

Yhden asian haluaisin nostaa hallitusohjelmasta esille, ja se kuuluu ministeri Hyssälän vastuualueelle. Sinivihreä hallitus on luvannut korvata vanhemmuudesta aiheutuvia kustannuksia ja jakaa niitä nykyistä tasaisemmin, ja tässä asiassa ei vieläkään ole edetty. Tässä on nyt asetettu työryhmä, joka tätä asiaa käsittelee, mutta mitään mallia ei vielä tässä asiassa ole. Kyllä haluan sanoa sen, että risuja tulee, jos tätä hallitusohjelman kohtaa ei saada toteutettua. Tämä olisi erittäin hyvä täsmäkeino harmaantuvassa Suomessa. Tarvitaan uusia yrityksiä. Ei ole mitään syytä siihen, että äitien työnantajat kantavat ne vanhemmuuden kustannukset. Tämä olisi erittäin hyvä elvytystoimi ja myöskin paras tapa edistää työelämän tasa-arvoa. Todellakin haluan tässä sanoa, että on erittäin tärkeää, että tämä tasa-arvon suurin häpeätahra saadaan korjattua vielä tällä hallituskaudella.

Ihan lopuksi, puhemies, totean, että budjetin panostukset osaamiseen ja opetukseen ovat mittavia. Perusopetus, ammatillisen koulutuksen aloituspaikat, yliopistot, ovat hyvin tärkeitä. Ammattikorkeakoulujen t&k-panostukset on saatava kuntoon. Täällä ed. Paloniemi niistä totesi.

Ihan lopuksi totean vielä työsuhdematkalipusta. Oli erinomaista, (Puhemies: 5!) että hallitus toi esityksen työsuhdematkalipun kehittämisestä. Mutta haluan sanoa sen, että kovin ovat pieniä vielä ne teot, mitä me ympäristön eteen teemme, eli siinä on vielä ponnisteltavaa sinivihreällä hallituksella ja tulevilla hallituksilla.

Minna Sirnö /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kannustan ed. Sarkomaan esittämää perhevapaiden uudistusta, sen pikaista uudistusta. Juuri tässä tilanteessa, kun koko työelämämme on kokemassa suurta murrosta, olisi tärkeätä keskittyä niihin elementteihin, joilla tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta työmarkkinoilla edistetään.

Toivon myös, että ed. Sarkomaa pitää tätä 6+6+6-mallia, joka on muun muassa kaikkien poliittisten naisjärjestöjen hankelistalla, myös esillä omassa puolueessaan jatkossa. Nimittäin Islannin lyhyen kokemuksen aikana on pystytty osoittamaan, että sikäläisellä 3+3+3-mallilla syntyvyys on lisääntynyt, naisten työllisyysmahdollisuudet ovat parantuneet ja ennen kaikkea isien mahdollisuus osallistua oman lapsensa lapsuuteen on huomattavasti parantunut. Kiitos erityisesti tästä painotuksesta, ed. Sarkomaa.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen iloinen, että ed. Sarkomaa otti puheessaan esille tämän ammattikorkeakoulujen t&k&i-panostuksen perusrahoituksen noston tarpeen. Sitä on yritetty vuosikausia, ja toivon, että löydämme nyt tässä asiassa yhteisen sävelen ja voimme sitä rahoitusta korottaa kuten niin monet instanssit ovat vuosia esittäneet. Se on erittäin tärkeä asia tässä meidän innovaatioketjussamme. Kiitoksia tuosta huomiosta.

Pentti Oinonen /ps:

Arvoisa puhemies! Haluan kiinnittää huomiota neljään vaille riittävää rahoitusta jääneeseen kohteeseen vuoden 2010 budjettiesityksessä.

Perustienpitomme ja tienpitomme ylipäätänsä on jatkuvassa rahoituskriisissä. Vaikka ensi vuodelle tulee parannusta väylähankkeiden muodossa, on kyse puhtaasti taloudellisen tilanteen synnyttämästä pakosta. Toisin sanoen jos lamaa ei olisi, ei vuoden 2010 budjetissa olisi myöskään näitä suuria tiehankkeita. Istuvalta hallitukselta puuttuu tahto kuroa umpeen sitä kuilua, joka on syntynyt vuosien mittaan kansalaisomaisuutemme ylläpidon alirahoittamisesta. Perustienpitoon varattua määrärahaa on vähennetty useina vuosina. Tämä toimintatapa kertoo osaltaan perustiestömme nauttimasta vähäisestä arvostuksesta hallituksen toimesta.

Kemera-rahoituksen osalta on todettava, että joka vuosi meillä on sama ongelma. Rahat loppuvat kesken kauden. Pahimmillaan Kemera-rahat on käytetty elokuuhun mennessä. Näin kävi tänä vuonna esimerkiksi Etelä-Suomessa metsäkeskuksen Hämeen ja Uudenmaan toimialueilla. Tämä kertoo karua kieltään siitä, että rahalle olisi kyllä käyttöä. Hallitus on kyllä hieman kasvattanut Kemera-rahoitusta budjettiesityksessään, mutta ei riittävästi, koska samaan aikaan on tarkoitus saada jopa 20 prosenttia enemmän hehtaareita toimenpiteiden alle. Näyttääkin siltä, että hallituksella ei ole todellista tahtotilaa satsata kestävän metsätalouden rahoitukseen, joka turvaisi metsätalouden tulevaisuuden ja kotimaisen puun saannin.

Arvoisa puhemies! Raha-automaattiyhdistyksen jakamia avustuksia esitetään pienennettäväksi ensi vuoden budjetissa. Tämä tieto on otettu vastaan suurella järkytyksellä avustusta saavien järjestöjen johdossa ja kenttäväessä.

Elämme taloustilanteessa, jossa kolmannen sektorin rooli ja rahoitustarve on suurempi kuin hyvinä aikoina. Päällimmäinen järjestöjen ja vapaaehtoisten kysymys valtiovallan suuntaan on ollut ja on, johtuuko rahoituksen leikkaus vaalirahoitussotkuista. Rangaistaanko tässä esimerkiksi vammaisten, eläkeläisten ja köyhien hyväksi toimivia järjestöjä siitä, että eräät politiikassa toimivat henkilöt ja puolueet ovat sekoittaneet luottamustehtävien hoidon ja oman edun keskenään?

Raha-automaattiyhdistys on julkisestikin ilmoittanut, että avustuksiin tullaan tekemään tarkistuksia vaalirahoitussotkujen takia. Jos ja kun näitä tarkistuksia tehdään, ne eivät saa missään olosuhteissa kohdistua järjestöihin, joilla ei ole mitään tekemistä vaalirahajupakan kanssa. Kollektiivinen rangaistus ei ole tästä maailmasta eikä varsinkaan yhteiseksi hyväksi toimivien järjestöjen kohdalla.

Jätevesien käsittelyn osalta budjettiesitys ei paljon maaseudun asukkailta riemunkiljahduksia nostata. Haja-asutusalueiden ja kylien jätevesihuoltoa on tarkoitus tukea, mutta entäpä näiden alueiden ulkopuoliset asukkaat? Tarastin työryhmä ehdottaa, että yli 70-vuotiaat vapautettaisiin jätevesiasetuksen velvoitteista. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että velvoitteet asetuksen noudattamisesta jäisivät seuraavalle sukupolvelle tai uusille asukkaille. Tämä ehdotus ei juurikaan korjaa maaseudulla asuvien tai sinne muuttavien tilannetta, koska joka tapauksessa puhutaan noin 200 000 ihmisen taloudesta, jotka joutuisivat uusimaan järjestelmänsä. Mielestäni tämä asetus on aivan tuulesta tempaistu, jos se pakotetaan tekemään koko maassa Itämeren saastumisen pelossa. Takaan, ettei kahvikupillistakaan sitä ihteänsä mene Varkauden yläpuolelta Itämereen.

On ristiriitaista, että samaan aikaan kun valtiovalta sanoo haluavansa pitää maaseudun elävänä, se omilla budjettivalinnoillaan tosiasiallisesti heikentää näitä edellytyksiä. Budjettiin olisikin pitänyt varata avustusmäärärahaa niille talouksille, jotka eivät tule Tarastin ehdotuksen vapautusten piiriin.

Arvoisa puhemies! Matti Vanhasen kakkoshallituksen tavoitteena näyttää olevan pääseminen eroon maaseudun asukkaista. Kun eivät ymmärtäneet 1960- ja 1970-luvuilla muuttaa maaseudulta taajamiin, niin jokohan nyt EU:n jätevesiasetuksen myötä älyävät muuttaa sieltä pois?

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Valtion vuoden 2010 talousarviota on valmisteltu vaikeissa ja epävarmoissa oloissa. Ensimmäisiä merkkejä orastavasta talouskasvusta on jo saatu, mutta kohenevan talouden vaikutukset julkiseen talouteen tai työllisyyteen nähdään vasta seuraavina vuosina. Ulkomaankaupan merkitys on meille erittäin suurta, ja viennin romahtaminen noin kolmanneksella on heikentänyt talouttamme merkittävästi. Koska vientimme perustuu suurelta osalta investointitavaroihin, koneisiin ja laitteisiin, niin kestää vuosia, ennen kuin vientimme on palautunut vuoden 2008 tasolle. Tällä hetkellä talouteemme sisältyy monia uhkia ja riskejä, joista työttömyyden kasvu, julkisen talouden velkaantuminen, korkotaso ja heikko työn tuottavuus ovat lähivuosien suurimmat ongelmat.

Talousarvion loppusumma ensi vuodelle on noin 50 miljardia euroa. Loppusummasta katetaan 13 miljardia velalla. Tässä vaiheessa velan ottaminen on ainoa ja oikea ratkaisu. Kotimarkkinoita on elvytetty oikea-aikaisesti ja mielestäni järkevillä keinoilla. Myös sosiaali- ja terveyspalvelut on turvattu kaikille kansalaisille hyvällä tasolla. Tämä on ollut oikeaa politiikkaa. 1990-luvun läksyt on opittu ja ne on luettu huolella. Mikäli elvytystä ei olisi toteutettu, olisi taloutemme syöksykierre ollut todennäköisesti entistäkin jyrkempi. Velkarahalla eläminen ei kuitenkaan ole kestävä ratkaisu, joten jo tämän vaalikauden lopulla meidän tulee selvittää, millä keinoin käännämme julkisen talouden kestävälle uralle. Mielestäni on erittäin perusteltua, että jo tällä vaalikaudella kiristetään hyvätuloisten verotusta sekä myös pääomaverotusta harkitusti.

Herra puhemies! Työttömyyden arvioidaan pahenevan edelleen. Ensi keväänä työttömyyden ennustetaan olevan suurimmillaan. Nuorten työttömyyden kasvu on erittäin huolestuttavaa, ja suurena uhkana on monen nuoren syrjäytyminen työttömyyden seurauksena. Talousarvioesityksessä hallitus on lisäämässä nuorten työllisyyttä tukevia toimenpiteitä. Tällaisia toimenpiteitä ovat nuorten työvoimakoulutuksen ja työpajoille työllistämisen lisääminen. Olennaista on, että toimenpiteiden vaikutuksia seurataan ja tarvittaessa asiaan reagoidaan.

Lisäksi talousarvioesityksessä painotetaan pienten ja keskisuurten yritysten kasvun ja kehittymisen turvaamista, mikä on nykyisessä työllisyystilanteessa välttämätöntä. Tässä taloustilanteessa olisi hyvä, että oppisopimuskoulutukseen satsattaisiin lisää määrärahoja, jotta yhdessä valtion ja työnantajien voimin voitaisiin etenkin nuorisotyöttömyyttä vähentää. Tätä on moni järjestö tukenut julkisuudessa omissa puheenvuoroissaan, ja samaa toivon minäkin.

Herra puhemies! Kuntatalous on joutunut hyvin tiukalle lihavien vuosien jälkeen. Kuntien tulot kasvoivat vuosina 2005—2008 keskimäärin 6 prosenttia ja käyttötalouden valtionosuudet lähes 8 prosenttia vuodessa. Samanaikaisesti menojen kasvu on ollut kuitenkin voimakasta jo vuosia. Kuluneena vuotena verotulot ovat pudonneet voimakkaasti mutta menojen kasvu on jatkunut edelleen. Ensi vuonna kuntataloutta vahvistetaan 209 miljoonalla eurolla tähän vuoteen verrattuna. Peruspalvelujen valtionosuuksia korotetaan 30 miljoonalla eurolla. Tämän lisäksi kunnallisverotuksen vähennykset kompensoidaan hallitusohjelman mukaisesti täysimääräisesti sekä harvan asutuksen kunnille ja erityisissä talousvaikeuksissa oleville kunnille osoitetaan 50 miljoonaa euroa. On erityisen tärkeää, että vaikeissakin taloustilanteissa peruspalveluista pidetään huoli juuri silloin, kun niiden tarve on suurimmillaan. Ensi vuodesta tulee vaikea kuntataloudelle. Työttömyyden kasvaessa tulokertymät pienenevät, vaikka yli puolet kunnista nostaa veroprosenttiaan ensi vuodelle. Tulojen pienentyessä tulee kiinnittää entistä suurempaa huomiota kustannuskehitykseen. Kun kuntien tulokehitys on aleneva, on menotaloudenkin mukauduttava tilanteeseen sen mukaisesti.

Herra puhemies! Hallituksen talousarvioesitys on tasapainoinen ja harkittu kokonaisuus. Kannatettavaa on, että esitys sisältää monia investointien aikaistamisia, joilla tähdätään parempaan työllisyyteen. Olemme toistaiseksi kotimaisen kysynnän varassa. Tässä tilanteessa valtion toimet kotimaisen työllisyyden ja kulutuksen vahvistamiseksi ovat parasta mahdollista finanssipolitiikkaa. Talouden tasapainottaminen on aloitettava heti, kun taloutemme on päässyt vakaalle kasvu-uralle. Lähivuosina eläkeläisten määrä kasvaa nopeasti, ja kansantaloutemme kannalta on välttämätöntä, että nuoret valmistuvat ammatteihinsa mahdollisimman nopeasti. Jokaisen suomalaisen työpanosta tarvitaan alkavalla vuosikymmenellä. (Puhemies: 5 minuuttia!) Viennistä riippuvaisena maana meidän on saatava teollisuuden pyörät pyörimään mahdollisimman nopeasti. Jotta tämä onnistuisi, on työmarkkinajärjestöjen saatava maltillisia ja pitkäkestoisia sopimuksia syntymään mahdollisimman pian. Valtio kantakoon vastuunsa sopimuksilla ja näitä tukemalla ja järkevällä veropolitiikalla sekä ottamalla huomioon sosiaalipolitiikan ja terveyspolitiikan tulevaisuuden vaatimukset.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Vuosi sitten tämän keskustelun aikana taloustilanne näytti todella synkeältä ja myös Suomen taloustilanne heikkeni voimakkaasti. Kukaan ei ollut varma, milloin taloustaantuman pohja saavutetaan ja millä keinoin sieltä noustaan, ehkä oppositiosta näitä keinoja oli olemassa. Tämän vuoden lopulla olemme jo huomattavasti toiveikkaammassa tunnelmassa, kun kansainvälinen talous osoittaa orastavia nousun merkkejä. Täytyy kuitenkin muistaa, että kansainvälisellä tasolla tapahtuva talouden elpyminen ei vaikuta heti meillä Suomessa.

Näyttää siltä, että Suomen toipuminen tulee olemaan huomattavasti hitaampaa kuin monissa muissa maissa. Suomi joutuu ottamaan ensi vuonna velkaa tuon 13 miljardia euroa. Elvytystoimien johdosta menot ovat kasvaneet mutta pysyneet vielä hallittavissa rajoissa. Toimenpiteet ovat myös tuottaneet tulosta, sillä kotimainen kysyntä ja kuluttajien mielialat ovat tutkimusten mukaan pysyneet positiivisissa lukemissa.

Velkatilanne täytyy kuitenkin saada kuriin nopeassa aikataulussa. Valtionvelan luokitus on tällä hetkellä parhaassa mahdollisessa luottoluokituksessa. Jotta tässä luokituksessa pysytään ja velan korkomenot pysyvät maltillisina, on tämänkin johdosta taloudenpidossa oltava erittäin tarkkana.

Herra puhemies! Tämän taantuman jälkeen tuskin palaamme samaan asentoon kuin vuosituhannen vaihteessa olimme. Pahimmat talouspoliittisessa keskustelussa esitetyt skenaariot maalaavat kuvan mahalaskusta, jossa nousua on vaikea arvioida ja varovaisetkin arviot voivat mennä pahasti pöpelikköön. Ottamatta kantaa tällaisten näkemysten toteutumiseen haluan korostaa, että edessämme on monia vaikeita päätöksiä, joita tietysti pitää toteuttaa järkevästi ja nopeasti, mutta on elettävä aikaa seuraten. Ensi vuonna Suomen työttömyysprosentti nousee yli 10:n, pienillä paikkakunnilla ja rakennemuutosalueilla se on jo nyt huomattavasti korkeampi.

Tapiola Pankin hurjan ennusteen mukaan työttömien määrä saattaa ylittää 400 000 ja työttömyysaste voi käydä tuolla 14 prosentin tasol-la. Samalla Suomesta voi hävitä pysyvästi 100 000—150 000 työpaikkaa, joista suurin osa teollisuudesta. Huoltosuhde heikkenee huolestuttavalla vauhdilla väestön ikääntyessä. Samalla kunnat velkaantuvat ja painiskelevat kasvavan palvelukysynnän kanssa. Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä ongelmista, jotka kaipaavat pikaisia ratkaisuja.

Työsarkaa siis riittää, eikä pienissä piireissä näpertely auta tämän mittakaavan ongelmiin. Tarvitaan todellista talvisodan henkeä, yhteishenkeä, jotta pakolliset ja erittäin rankat rakenteelliset uudistukset voidaan viedä läpi. Mielestäni taloustilanteen kehitykseen on hallituksen taholta vastattu hyvin, mutta tulevaisuuden suunnittelussa on mukaan saatava koko yhteiskunta. Kiistely ja poliittinen miekkailu ei vie meitä mihinkään, vaan koko porukan on pohdittava yhdessä, millä keinoin tulevaisuudessa pärjätään.

Suomalaiset perusteollisuuden alat eivät mahdollisesti tule työllistämään kuten ennen. Suurin ongelma lienee se, että meillä tehdyn tuotteen hinta on loppupelissä aivan liian kallis. On selvitettävä perin pohjin, voidaanko tähän vaikuttaa rakenneuudistuksilla. Samalla on myös löydettävä aivan uusia suomalaisen osaamisen alueita, joilla voimme nousta huipulle. Innovaatioiden ja uusien teknologioiden valjastaminen Suomelle on avainasemassa kilpailukykyisen viennin suhteen.

Yrittäjyys tulee olemaan keskeisessä asemassa tulevaisuuden hyvinvoinnin turvaamisessa. Yrityskenttä tarvitsee valtion vankkaa tukea ja byrokratian rajua alasajoa, jotta uusia kasvuyrityksiä pääsee syntymään tarpeeksi. Tällä hetkellä näyttää siltä, että nykyistenkin kasvuyritysten hengissä pitäminen vaatii suunnatonta ponnistelua. Kuten olen aiemminkin korostanut, hyvinvointimme kulmakivinä ovat yritykset ja niiden työntekijät. Mikäli hyvinvointi halutaan turvata, on yritysten toimintaedellytysten oltava kunnossa.

Saara Karhu /sd:

Arvoisa puhemies! Tähän alkuun ei voi kuin hämmästellä, missä on tänään ollut keskuudestamme pääministeri Matti Vanhanen. Hän ei tällä kertaa ehtinyt kuin piipahtamaan oman hallituksensa talousarvioesityksen palautekeskusteluun. Ajankohdan luulisi olevan helposti pidettävissä eduskuntaa varten vapaana, sillä ei varmastikaan ole järin vaikeaa arvioida, milloin budjetti on salissa. Joidenkin ministereiden poissaolo ylipäätään eri keskusteluista, jotka koskevat heidän oman ministeriönsä alaa ja esityksiä, on ollut tällä kaudella valitettavan yleistä. Kyseessä on mielestäni hallituksen ylimielisyys paitsi oppositiota myös koko eduskuntaa ja sen toimintaa kohtaan. Oppositiolla on ollut hyviä esityksiä, mutta kun niitä ei olla täällä kuuntelemassa, niihin ei tutustuta, niin sitten onkin valitettavan helppoa leimata muun muassa vaikkapa nyt meidän demareiden erinomainen vaihtoehtobudjetti siihen lainkaan perehtymättä.

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva hallituksen budjettiesitys on suuri pettymys. Pienet kauneuspilkut eivät riitä peittämään ison kokonaisuuden rumaa ja ankeaa todellisuutta. Esitys ei vastaa tämän hetken keskeisiin kipupisteisiin, tärkeimpänä työttömyyden rajuun kasvuun. Tässä erityisesti nuorisotyöttömyys kantaa kainalossaan nopeaa syrjäytymistä. Budjettiesitys ei auta kurjistuneita kuntia, joissa kuntavero nousee ja palveluita leikataan, eikä se myöskään tuo valoa pienituloisille eikä niille noin 700 000:lle maamme köyhälle. Tässä joukossa on toistasataatuhatta köyhyydessä elämäänsä aloittavaa lasta, jotka taistelevat tälläkin hetkellä arkisen toimeentulon kanssa.

Oma maakuntani Pirkanmaa on kovaa työttömyysaluetta. Kaikki keinot, vaikka Kataisen joukkojen viime vaaleissa ymmärtämättömästi parjaama tempputyöllistäminenkin, tarvittaisiin pitämään ihmiset kiinni arjessa ja pääsemään heti, kun se vain on mahdollista, takaisin työhön tienaamaan ja maksamaan veroja. Nyt hallitus puhuu yhtä ja tekee toista. Tästä saatiin maakunnassamme jokin aika sitten kouriintuntuva esimerkki, kun erityisen pahalle työttömyysalueelle, Valkeakoskelle, kaavailtu Kuitu Oy:n pelastusoperaatio kaatui. Kyseessä olivat pikkurahat, ja toisella puolella hyötynä olisi ollut peräti 200, jos ei jopa 300 työpaikkaa. Mutta kun tällaisella järjellä edetään, mitä tässä käytettiin, niin ei ihme, että vinoon mennään ja kansa kärsii.

Talousasiantuntijat, jopa kansainväliset talousosaajat, ovat arvostelleet hallituksen toimia ja ovat yksimielisiä siitä, että menoelvytys sekä kuntien ja julkisen työllisyyden suora tukeminen olisi ollut neljä kertaa tehokkaampaa kuin hallituksen harrastama veroelvytys. Kaikki hallituksen talousennusteet ovat pettäneet. On tehty suuria virheitä mutta myöntää ei voida, periksi ei anneta vaan jatketaan valitulla tiellä siitä välittämättä, että näistä vääristä valinnoista lankeaa mittava lasku koko kansan maksettavaksi. Meidät, varoituksen sanan sanojat, leimattiin pelottelijoiksi, ja lähihistoriasta löytyvät vahvistavat kommentit maamme keskeisten ministereiden osaamattomuudesta ennakoida edes muutamaa kuukautta eteenpäin, saati pidempää aikaa.

Ei ole samantekevää, paljonko hallitus astuu harhaan, sillä laskun maksavat tavalliset ihmiset, taas kerran myös ne, jotka eivät olleet saamassa mannaa hallituksen kädestä. Hallitus on rapauttanut mittavasti veropohjaa. 3,5 miljardin veronkevennykset ovat valtava aukko valtion tulopohjassa, ja hyöty tästä veroalesta on mennyt pääosin hyvätuloisille. Kun tätä vajetta aletaan paikata, on selvää, etteivät siihen Suomen hyvätuloisten etuuksien kiristykset riitä. Taas kerran tavallinen kansa pannaan maksamaan. Sekin joukko, joka ei ole koskaan ollut mukana tuhlaamassa, säästää.

Edellisen laman kaksi keskeistä oppia olivat: Työttömyyden ei saa antaa vapaasti kasvaa, sekä lapsista ja nuorista on pidettävä huolta. Luulisi niiden olevan tulikirjaimilla hallituksen oppikirjaan kirjoitettuna, vaan mitään siellä ei ole, tai sitten läksyt ovat jääneet lukematta, sillä historia toistaa itseään. Työttömyys on ryöstäytynyt ja kunnat leikkaavat juuri lasten ja nuorten palveluista. Esimerkiksi kotikaupungissani Tampereella on pitkä lista tämän hallinnonalan palveluita menossa leikkuriin. Kouluja aiotaan lopettaa, päiväkotiryhmissä on liikaa lapsia, ja erilaisista lasten ja nuorten (Puhemies: 5 minuuttia!) palveluista karsitaan.

Taantuma tai lama koskettaa koko Suomea. Me haluamme soutaa Suomen kuiville tästä ristiaallokosta. Nyt pitää siirtää talouspolitiikka selkeästi palvelemaan työllisyyden paranemista ja aktiivista työvoimapolitiikkaa. Kunnille on ojennettava auttava käsi ja niiden taloutta on vahvistettava ja samalla vähennettävä niiden tarvetta leikata palveluista, lomauttaa, ottaa lisää velkaa ja kiristää veroja. Tuloeroja on kavennettava, köyhyyttä ja syrjäytymistä on ehkäistävä ja vähennettävä. Epätasa-arvoisuus vähentää kaikkien hyvinvointia, oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo lisäävät sitä.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! On syytä toivoa, että Tilastokeskuksen viime viikon arviot Suomen bruttokansantuotteen kehityksestä pitävät paikkansa ja kansantuotteen lasku olisi tällä erää ohitse. Suomi on pudonnut osana maailmanlaajuista lamaa syvälle, ja edessä onkin vaikea tehtävä löytää keinot siihen, kuinka tämä kansantalous saadaan taas edelleen vahvaan kasvuun, kuinka julkisen talouden rahoitusasema saadaan palautumaan kestävämmälle pohjalle eli kuinka löydetään siis keinot siihen, miten talouskriisin jälkihoito kaiken kaikkiaan hoidetaan.

Tähän saakka talouskriisin hoidossa on erityisesti jouduttu miettimään sitä ja myös käymään julkista keskustelua siitä, millaisia elvytystoimia on käytettävä, miten niitä ajoitetaan jne. Yhdyn itse niihin arvioihin, joiden mukaan tämän keskustajohtoisen hallituksen elvytystoimet ovat olleet oikea-aikaisia, oikein kohdennettuja ja monella tavalla perusteltuja.

Ensi vuoden talousarvio tiukasta talouden tilanteesta huolimatta jatkaa tämän hallituksen hyvinkin sosiaalista linjaa. Kun tässä edellisessä puheenvuorossa todettiin, että tämä hallitus ei olisi ottanut oppia 1990-luvun lamasta, minä väittäisin toisinpäin, eli kyllä tämä hallitus on ottanut oppia siitä 1990-luvun lamatilanteesta ja laman jälkihoidosta. Nythän muun muassa sosiaalietuuksien taso kaiken kaikkiaan turvataan ja niitä osin lisätään eli siis toimitaan täysin toisin kuin 1990-luvun laman aikaan toisenlaisella hallituskoalitiolla. Nythän muun muassa perhe-etuuksia on lisätty, ei leikattu, eli toimitaan eri tavalla kuin silloin. Silloin leikattiin lapsilisiä, työmarkkinatukia, kuntien valtio-osuuksia jnp. Kyllä siitä lamasta ja laman hoidosta on minun mielestäni otettu oppia.

Valtio velkaantuu valtion verotulojen laskun ja menojen kasvun myötä erittäin voimakkaasti. Valtiovarainvaliokunnan mietinnön mukaan ensi vuoden jälkeen velan määrä on 44 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. On aivan selvää, että jos tämä suunta jatkuu, on alijäämän kurominen erittäin ongelmallista, etenkin kun väestö ikääntyy ja työikäinen väestö supistuu. Eli velkaantumisen kasvun pysäyttäminen tulee vaatimaan menojen kasvun hillintää, verojen korotuksia ja ennen kaikkea talouden kasvua. Ero 1990-luvun laman velkaantumiseen lienee kuitenkin se, että nyt ei vaadita paniikkiratkaisuja. Menojen kasvun hillintä ei vaadi juustohöylää, vaan toimenpiteet voidaan harkita ikään kuin pitkän aikavälin tarpeitten pohjalta. On myös muistettava, että nyt ei missään tapauksessa saa leikata pienituloisimmilta.

Huomioiden Suomen taloudellisen tilanteen voi todeta sen, että tämä esillä oleva budjettiesitys painottaa aivan oikeita asioita: painottaa hoitoa, tukee kiitettävästi yritystoimintaa, painottaa kuntapalveluitten turvaamista ja rakentaa uutta pohjaa uudelle kasvulle. Moni puhuja on täällä todennut jo tämän päivän aikana sen, että mitkään toimenpiteet eivät ole liikaa pyrittäessä ehkäisemään työttömyyttä ja erityisesti nuorisotyöttömyyttä. Kaikki tiedämme, että nuorisotyöttömien määrä on kasvanut lähes koko maassa, ja onkin äärettömän tärkeää, että budjetissa on räätälöity erillistä kokonaisuutta nuorten ja vastavalmistuneitten nopeaan työllistymiseen, kuten myös siihen, että lisätään muun muassa ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikkoja. Edelleen on välttämätöntä, että nuorten työllistymistä kaiken kaikkiaan seurataan ja varaudutaan siihen, että tarvittaessa lisätalousarvioissa osoitetaan lisää määrärahoja työttömyyden hoitoon. (Ed. Gustafsson: Pitäisi tällä viikolla jo lisätä!)

Kuntakentästä on aika tavalla puhuttu ja todettu, että kuntakentästä tämä hallitus ei olisi huolehtinut. On todettava, että tämän hallituksen aikana nyt esillä oleva talousarvio huomioon ottaen ilman indeksikorotuksia kuntien taloutta on parannettu noin 1,5 miljardilla eurolla, kun vastaavaan aikaan kahden 1990-luvun laman hallituksen aikaan kahdeksan vuoden aikana kuntien valtio-osuuksia leikattiin noin 1,3 miljardia euroa, joten kyllä tämä hallitus oman osansa on kuntataloudesta kantanut.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti vaan kuntataloudesta haluan huomauttaa edustajalle, että budjettikirjassa lukee, että 209 miljoonaa euroa nettolisäyksenä verrattuna tähän vuoteen ja se sama luku on myöskin valtiovarainvaliokunnan mietinnössä. En minä tiedä, onko edustajalla ehkä sitten jotkut muut luvut, mutta nämä ovat nyt kumminkin tästä budjettikirjasta ja valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä, joiden mukaan siis kuntataloutta vahvistetaan ensi vuonna 209 miljoonalla eurolla.

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos ed. Kuoppa tutustuu Kuntaliiton laskelmiin, niin sieltä voidaan todeta se, että tämän hallituksen aikana käsillä oleva talousarvio huomioon ottaen kuntien taloutta on tuettu kaiken kaikkiaan noin 1,5 miljardilla eurolla. Vastaavassa ajassa vuosien 1994—2003 hallitusten aikaan leikkaukset kaiken kaikkiaan olivat luokkaa 1,3 miljardia euroa.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Olen rakentanut tämän puheenvuoroni ruusujen ja risujen varaan sillä tavalla, että annetaan nyt hallitukselle ensin niitä ruusuja.

Hallitus on pyrkinyt turvaamaan yritysrahoituksen ja rahamarkkinoiden toiminnan. Hallitus on panostanut asuntorakentamiseen suhteellisen hyvin. Uusia liikenneinvestointeja käynnistyy myöskin tyydyttävästi. Hallituksen toimin on parannettu opiskelijoiden toimeentuloa. Hallitus on myös taipunut eräisiin opposition vaatimuksiin: esimerkiksi lasten päivähoitomaksun nollaluokan säilyttämiseen, käännetystä arvonlisäverosta rakennusalalla on annettu lupaus, pääomatulojen verotusta on luvattu korottaa, ja rakennusten peruskorjausten valtionavustuksen myöntöaikaa on opposition vaatimuksesta pidennetty, tosin vaan kolmella kuukaudella.

Sitten tietysti pitää voida arvioida ja myös arvostella hallituksen toimia. Se suuri juttu on siinä, että menokehykset eivät toimi lamaolosuhteissa. Niitä on kierretty ja kierretään veropohjaa rapauttamalla. Viime vuonna näihin aikoihin hallitusohjelma olisi tullut avata ja tarkistaa vastaamaan tapahtuneita dramaattisia muutoksia olosuhteissa. Nyt tiedämme, että veroelvytys on ollut kallista ja se on ollut tehotonta. Mitä enemmän väitetään miljardeja käytetyn, sitä tehottomammalta se näyttää, koska tulos on vakio. Tulos ei muutu siitä mihinkään.

Hallitus on antanut kuntatalouden ajautua ahdinkoon. Hallitus suosii siis julkisten peruspalvelujen yksityistämistä. Tämä linja on ollut johdonmukainen, ja tämä linja on ideologinen valinta. Tätä on jatkunut ihan johdonmukaisesti koko vaalikauden, ja tässä meidän näkemyksemme poikkeaa vahvasti hallituksen linjoista.

Hallitus ei ole välittänyt työttömyyden kasvusta. Esimerkiksi nuorisotyöttömyys on räjähtänyt käsiin, niin kuin täällä tänään on moneen kertaan todettu myös hallituksen kammareista, mutta hallitus vain seuraa tilannetta. Hallitus myös jatkaa, lampaan kaavussa tosin, oman henkilöstönsä irtisanomisohjelmaa. Tuo lampaan kaapu on nimeltään tuottavuusohjelma. Sitähän se ei ole, se on irtisanomisohjelma näinä ankeina aikoina. Hallitus antaa suojaa harmaalle taloudelle. Se suosii varallisuusarvojen ja pääomatulojen ennätyksellisen kevyttä verotusta. Se on epäoikeudenmukaista. Me olemme eri mieltä tästä asiasta.

SDP:n vaihtoehtobudjetti, jota täällä on silloin tällöin vilautettu ja joka nytkin on kädessäni, on todellinen vaihtoehtobudjetti. Siinä esitetään katettuja menoja noin 1,4 miljardia tämän hallituksen esityksen lisäksi. Siinä ei esitetä kuitenkaan euroakaan enempää velanottoa kuin hallitus esittää, eli 13 miljardin velka on meillä ensi vuonna edessämme. Meidän vaihtoehtobudjetissamme painopiste on työllisyyden ja kunnallisten peruspalvelujen määrän ja laadun turvaamisessa.

Herra puhemies! Pieni paikallinen näkökulma läntisen Uudenmaan suuntaan. Länsi-Uudenmaan kannalta ensi vuoden talousarvio ei anna meille mitään. Hallituksen harjoittaman aluepolitiikan varjoon jäävän Länsi-Uudenmaan hankkeista jäävät parempia aikoja odottamaan muun muassa Hanko—Hyvinkää-radan sähköistäminen sekä Valtatien 25 perusparantaminen, joka kulkee Kehä viitonen -hankkeena. Sen sijaan kylmää kyytiä on tarjolla. Hallitus on lakkauttamassa vasta muutama vuosi sitten Lohjalle rakennetun Länsi-Uudenmaan hätäkeskuksen. Tätä me emme voi pitää järkevänä politiikkana.

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ensi vuoden budjetin toteuttamiseen eivät riitä unelmat, vaan se vaatii työtä, ja tähän työhön hallitus on sitoutunut. Vaikka oppositio on pitkin syksyä ja tänäänkin toista väittänyt, ovat hallituksen elvytystoimet olleet tänä vuonna mittavat, ja näin on myös ensi vuonna. Nyt erityisesti suunnataan voimavaroja kuntien tukemiseen, työllisyyden parantamiseen sekä lasten, nuorten ja vanhusten hyvinvointiin. Hallitus ei maksata taantuman laskua viime laman tavoin kaikkein vähäosaisimmilla. Keskusta torjuu jyrkästi leikkausten kohdentamisen sosiaaliturvan heikentämiseen. Nyt jos koskaan on kannettava yhteisvastuuta heistä, joilla ei itsellään ole siihen voimavaroja ja mahdollisuuksia.

Jo kolmen kuukauden työttömyysjakso voi syrjäyttää nuoren työmarkkinoilta. Etenkin juuri valmistuneet nuoret ovat vaaravyöhykkeellä ensimmäistä työpaikkaansa etsiessään. Järjestelmämme varsinkin yliopistoissa jopa tukee tätä syrjäytymisuhkaa, sillä valmistuneen tutkintotodistuksen saaminen voi kestää jopa useita kuukausia. Ilman virallista tutkintotodistusta nuori voi toki päästä töihin, mutta harjoittelijan palkalla. Hallituksemme tavoitteena on juuri tällaisten normien ja palvelurakenteiden jäykkyyksien poistaminen, jotka estävät tuottavuuden parantamista. Nuorten työllistymistä estävät rakenteet on tunnistettava ja poistettava. Näin voimme välttää noin miljoonan euron laskun syrjäytynyttä kohden. Nuoren näkökulmasta syrjäytymiselle ei voi edes hintaa asettaa, sillä kyse on mittaamattoman raskaasta, mahdollisesti koko elämän mittaisesta taakasta.

Oppositio syyttää puheenvuoroissaan hallitusta siitä, ettei se ole laittanut tikkua ristiin työttömyyden ja syrjäytymisen torjumiseksi. Ei voi kuin kysyä, miksi nimitetään niitä toimia, joita ovat muun muassa nuorten työpajatoiminnan lisääminen, ammatillisten koulutuspaikkojen lisääminen tai etsivään nuorisotyöhön panostaminen. Eivätkö nämä ole juuri niitä kaivattuja toimia, joiden avulla syrjäytymistä ehkäistään?

Arvoisa puhemies! Kunnat ovat elvyttävistä toimista huolimatta vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Tuottavuuden parantaminen vaatii mittavia palvelu- ja rakenneuudistuksia, jotta palveluiden tuottamiskustannukset saadaan tuloveropohjan mukaisiksi. Yli puolet kunnista on päätynyt veronkorotuksiin ensi vuonna. Osaltaan veronkorotukset vaikuttavat kysyntään ja työllisyyteen heikentävästi, ja siksi tärkeintä kunnissa on vaikuttaa palveluiden tuottamisen rakenteisiin.

Vanhusten hoivapalveluiden tarve kasvaa vuosi vuodelta, ja kunnissa olisi pystyttävä tekemään ratkaisuja kotihoidon ja omaishoidon kehittämisen puolesta. Valtion olisi syytä jo toimia omaishoidon tuen siirtämiseksi kunnilta valtion vastuulle. Samoin toimeentulotuen tasa-arvoisuus turvattaisiin, mikäli se siirrettäisiin valtion hoidettavaksi.

Lastensuojelukustannukset ovat myös nousseet viime vuosina. Lääkkeeksi tähän ovat vain ennalta ehkäisevät toimet, kuten perheiden kasvatustyön tukeminen sekä varhainen puuttuminen. Lisäksi merkittävää ennalta ehkäisevää työtä tekevät niin päivähoito kuin perusopetus, joissa olisi kunnissa pystyttävä kuitenkin pitämään ryhmäkoot kurissa. Viime aikojen uutisointi koulukiusaamisesta kertoo karua kieltään lasten ja nuorten pahoinvoinnista. Edellisen laman laskua lasten, nuorten ja perheiden palveluiden leikkauksista maksamme edelleen. Tätä samaa virhettä ei nykyhallitus tee.

Arvoisa puhemies! Tavoiteltaessa työurien pidentämistä on panostettava työhyvinvointiin. Johtaminen on keskeisessä asemassa jaksamisen edistämisessä työssä. Etenkin kuntasektorin ollessa murroksessa on huolehdittava koulutuksen avulla siitä, että johtamisen välineet ovat kunnossa. Työhyvinvoinnin tukemisen tulee olla myös itsestäänselvää yrittäjien kohdalla.

Kolmas sektori on julkisen ja yksityisen sektorin tärkeä kumppani palveluiden tuottamisessa ja hyvinvoinnin edistämisessä. Järjestöt, yhdistykset ja säätiöt täydentävät etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon sektoria. Raha-automaattiyhdistyksen järjestöille suunnatut avustukset vähenevät ensi vuonna noin 20 miljoonaa euroa tähän vuoteen verrattuna. Tämä on hyvin valitettavaa, koska yleisesti ottaen järjestöjen toiminta on nimenomaan hyvinvoinnin edistämistä.

Arvoisa puhemies! Vaikeasta tilanteesta huolimatta ennusteiden mukaan valoa tunnelin päässä olisi jo näkyvillä. Tilastokeskuksen joulukuun alussa laatiman tilaston mukaan talouden pudotus on pysähtynyt laskun ollessa kaiken kaikkiaan tänä vuonna noin 6 prosenttia. Kiitos oikea-aikaisten elvytystoimien Suomi on kuitenkin matkalla kohti parempaa taloudellista kestävyyttä.

Ulla Karvo /kok:

Arvoisa puhemies! Talouden tulevaisuuden ennustaminen on yleensäkin vaikeaa, mutta tällä hetkellä se on todella haasteellista. Nyt näyttää siltä, että talouden pudotus olisi pysähtynyt, mutta jatkokehitys on epävarma. Varmaa on, että tuleva vuosi tulee olemaan vaikea. Työttömyyden nousu on edessä, ja huoli etenkin nuorista on kova. Suomen talouden tilanne on riippuvainen ympäröivästä maailmasta. Meidän kilpailukykymme on ennen kaikkea riippuvainen Euroopan unionin tilanteesta taantuman jälkeisessä maailmassa. Mikäli Euroopan unioni ei pysty pitämään asemiaan kovenevassa kilpailussa, ei myöskään Suomen tilanne ole valoisa.

Meneillään oleva ilmastokokous Kööpenhaminassa on osaltaan vaikuttamassa tulevaisuuteemme. Kilpailukyvyn kannalta Euroopan unionin uhrautuminen ilmastotalkoissa voi heikentää meidän tulevaisuudennäkymiämme. Näin on, jos ei saada laajaa sopimusta aikaan ilmastotalkoissa.

Tämän hetken taloudellinen tilanne edellyttää Suomessa kotimarkkinoiden ylläpitämistä. Suuri merkitys on kuluttajien luottamuksella. Tuloveroalennukset ja alhaiset korot auttavat tässä. Paljon on merkitystä myös yleisellä ilmapiirillä, jotta kulutusta saadaan pidettyä yllä eikä säästäminen olisi ensimmäinen vaihtoehto.

Valtion toimenpiteillä on suuri merkitys. Valtion elvytystoimien kokonaisuus on mittava. Myös valtion velkaantuminen tästä syystä on mittavaa. Ensi vuoden lopussa velkaantumisaste on 44 prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä tarkoittaa noin 78:aa miljardia euroa. Tässä tilanteessa on tärkeää saada pidettyä Suomen luottoluokitus parhaassa kolmen A:n tasossa, jotta korkomenot olisivat mahdollisimman alhaiset. Valtion korkomenot ovat tällä hetkellä noin 2,1 miljardia euroa vuodessa, mutta alhaisen koron ajat tulevat kuitenkin muuttumaan ja on varauduttava korkomenojen kasvuun.

Arvoisa puhemies! Vuonna 2010 talouden elvytyksellä on suuri rooli. Elvytystoimenpiteiden on oltava nopeasti tehoavia ja työllistäviä. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi investointien ja hankintojen aikaistaminen. Myös esitetyt erilaiset työllistämis-, koulutus- ja erityistoimenpiteet ovat tarpeellisia.

Budjetin täydentävässä esityksessä on kaivoshankkeisiin liittyvinä väyläinvestointeihin varattu 6 miljoonan sopimusvaltuus. Tämä on Lapin tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeä panostus. Kaivosteollisuuden noususta odotetaan yhtä Lapin elinkeinorakenteen kivijaloista. Lapin matkailuelinkeino on tällä hetkellä hyvin haasteellisessa tilanteessa. Pitkään jatkuneen kasvun jälkeen matkailijoiden määrä on pudonnut tuntuvasti. Ensi kesänä toteutettava ravintola-alan alv-alennus tuo helpotusta, mutta kuluva sesonki on vaikeaa aikaa.

Myös Matkailun edistämiskeskukselle esitetty 0,5 miljoonan lisärahoitus vastaa osaltaan hieman alan toimijoiden toiveita. Matkailuala on hyvin työvaltainen ala, joten sen työllistävä vaikutus on suuri ja muutokset tuntuvat herkästi. Lisäksi toimijat ovat paljolti pk-sektorin yrittäjiä, joiden aseman parantamiseksi olisi tehtävä tuntuvasti enemmän. Yrittäjien perheenjäsenten työttömyysturvan parantaminen on askel oikeaan suuntaan.

Vuoden 2010 budjetti on tässä taloustilanteessa harkittu ja tasapainoinen. Paljon puhuttaneet tuloveromuutokset tuovat helpotusta ennen kaikkea pienituloisille. Verotulojen alentuminen heikentää kuntien tilannetta. On kuitenkin syytä korostaa sitä, että kuntien on myös osallistuttava näihin taloustalkoisiin. Pitkään jatkunut talouden kasvu aiheutti sen, että kuntien menot kasvoivat liikaa. Nyt on aika tehostaa toimintaa ja palvelutuotantoa. Tähän ei ole kyetty hyvinä aikoina, mutta pakkotilanteessa on toimiin ryhdyttävä. Valtio on monin keinoin tullut kuntia vastaan, mutta rajoituksetta sitä ei voida tehdä.

Kiistely elvyttävyysvaikutusten merkittävyydestä on tällä hetkellä hedelmätöntä. Arvioinnin aika tulee myöhemmin. Tilannearvioita on syytä tehdä ja tuleekin tehdä, mutta poliittiset irtiotot keikuttavat turhaan venettä. Valitulla linjalla on syytä pysyä, jotta luottamus tulevaisuuteen pysyisi kaikilla tahoilla parhaalla mahdollisella tasolla. Yhtenäinen linja edesauttaa ennen kaikkea luottamuksen ylläpitämistä kuluttajien parissa, ja tällä pidetään kotimarkkinoita yllä.

Reijo Kallio /sd:

Arvoisa puhemies! SDP:n budjettivaihtoehdossa korostuvat suomalaisen työn ja työpaikkojen puolustaminen, palveluiden turvaaminen sekä oikeudenmukainen tulonjako. Esitämme 1,4 miljardin lisämenoja, jotka katamme jäteveroa kiristämällä, pakkausverolla, windfall-verolla sekä ottamalla käyttöön harmaan talouden torjumiseksi käännetyn arvonlisäverojärjestelmän.

Olemme esittäneet tätä käännettyä arvonlisäverojärjestelmää jo usean vuoden ajan. Samalla asialla ovat olleet niin poliisi kuin syyttäjätkin. Puhetasolla näyttää tänään siltä, että myös hallitus on vihdoin lämpenemässä ajatukselle. Esitys tämän järjestelmän käyttöönottamisesta toki vielä puuttuu. Voikin kysyä, miksi tämä vitkuttelu jatkuu. Tämän vitkuttelun takia on jäänyt saamatta hyvin paljon, merkittäviä määriä, sosiaaliturvamaksuja ja veroja. Eli tämä järjestelmä kannattaisi ottaa mahdollisimman nopeasti käyttöön.

Arvoisa puhemies! Kuntatalous on tämän vuoden aikana heikentynyt dramaattisesti, ja moni kunta tulee todennäköisesti tekemään historiansa heikoimman tuloksen. Hallitus on valitettavasti jättänyt kunnat vaikeuksiensa kanssa yksin. Kunnat ovatkin joutuneet korottamaan verojaan. Kuvaavaa on, että 181 kuntaa korotti tuloveroprosenttiaan, ja erittäin suuri määrä on myös kuntia, jotka nostivat kiinteistöveroaan, jotkut toki pakon edessä, koska alarajoja nostettiin. Suhdannepoliittisesti nyt olisi tärkeää, että kunnat panostaisivat rakentamiseen. Valitettavasti vaan monet kunnat ovat myöhentämässä investointejaan, ja se on todellakin huono asia suhdannepoliittisesti.

Tuloerot ovat Suomessa kasvaneet viime vuosina selvästi. Tällä hetkellä EU:n laskennallisen köyhyysrajan alapuolella elää 700 000 suomalaista. Tilanne on mielestäni enemmän kuin huolestuttava. Nyt tarvitaankin kunnon panostusta köyhyyden poistamiseen. SDP:n vaihtoehdossa esitetään 400 miljoonaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten tulojen parantamiseen. Tämä on mielestäni tässä tilanteessa erittäin hyvää elvytystä. Se on huomattavasti parempaa elvytystä kuin suurituloisten veronalennukset.

Tällä hetkellä kannan huolta myös teollisuutemme ja muun yritystoimintamme toimintaedellytyksistä ja kilpailukyvystä. Tilannetta kuvaa hyvin se, että EK:n yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtaja Antti Zitting ryöpytti viimeisimmässä Prima-lehdessä seuraavasti: "Tilanne näyttää rakentamisen, teollisuuden ja etenkin pk-viennin osalta karmealta. Pudotukset ovat 30—70 prosentin luokkaa." Hän toteaa myös, että "pk-kenttää voi odottaa ensi vuonna - - iso harvennushakkuu, ellei hallitukselta ja päättäjiltä heru tilanteeseen nopeasti lisälääkintää". Näyttää siis vahvasti siltä, että valtiovarainministerin kovasti kehumalla kelamaksun poistolla ei ainakaan pk-yritysten tilanne ole parantunut.

Metsäteollisuutemme on ollut vaikeuksissa jo pidemmän aikaa, ja tällä hetkellä telakkateollisuus on ajautumassa yhä pahempaan ahdinkoon. Näiden teollisuudenalojen osalta tarvitaan nopeita toimenpiteitä. Metsäteollisuuden osalta on oleellista, että kyetään turvaamaan kilpailukykyinen energiansaanti, puuraaka-aineen saanti, poistetaan sähkövero sekä panostetaan logistiikkaan kuljetuskustannusten alentamiseksi. Telakkateollisuuden osalta taas nopeasti tarvittavia toimenpiteitä ovat valtion omien alushankintojen ja peruskorjausten aientaminen sekä innovaatiotuen käyttäminen, mikä on EU:n sallima tukimuoto.

Arvoisa puhemies! Työttömyys on lisääntymässä kovaa vauhtia, ja erityisesti nuorisotyöttömyyden kasvu on ollut voimakasta ja tulee olemaan lähikuukausinakin. Hallituksen työllisyysmäärärahat ovat mielestäni tähän tilanteeseen nähden täysin alimitoitetut. Nyt tarvitaan panostuksia erityisesti nuorisotyöttömyyden torjuntaan. Muun muassa Etla on esittänyt, että tällä hetkellä pitäisi todella merkittävässä määrin luoda oppisopimuskoulutuspaikkoja, ja juuri tämäntapaisia toimenpiteitä tarvitaan. Valitettavasti hallituksen toimenpiteet tässä suhteessa ovat pelkkää näpertelyä. Niillä tätä tilannetta ei korjata.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! SDP esittää todellakin 1,5 miljardin lisämenoja ensi vuodelle, vaikka meidän ongelmamme on se, että valtion tulot vähenevät ja menot kasvavat. Vaikka valtion tulot päätyisivät joskus tulevina vuosina samalle tasolle kuin millä ne olivat viime vuonna, mihin en itse kylläkään usko, niin siitä huolimatta me tarvitsemme todella rajuja rakenteellisia uudistuksia, jotka näköjään siirtyvät nyt sitten seuraavalle vaalikaudelle.

Mutta ed. Kallion puheenvuoroon, kun hän ja SDP ehdottavat, että tästä 1,5 miljardin lisämenosta osa katettaisiin käännetyllä arvonlisäverolla. Ihmettelen, miksei se ollut mahdollista silloin, kun SDP:n Eero Heinäluoma tai Antti Kalliomäki toimi valtiovarainministerinä. Ei millään tuntunut olevan mahdollinen (Puhemies: Minuutti!) tämä käännetty arvonlisävero.

Petri Pihlajaniemi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on moni tuonut esiin rakennusalan käännetyn alvin. Harmaalle taloudelle, mikä sillä alalla rehottaa, pitäisi tietenkin jotain tehdä, se on selvä, mutta tämä ei ole niin yksiselitteistä, vaikka se kuulostaa hyvältä. Eli kyllä pitäisi kuunnella tarkasti rakennusteollisuutta, joka vastustaa tätä, ja miettiä, onko joku muu konsti, millä tähän voidaan puuttua. Jotain varmasti pitää tehdä, mutta välttämättä tämä ei ole se paras vaihtoehto.

Juha Mieto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kallio otti tärkeän asian esille, kun hän otti tämän harmaan talouren kitkemisen. Totuushan on näin, jotta ei tämä vitkuttelu tämän hallituksen syytä oo. Demarit on ollu hallitukses kuinka kauan lie, tämän olis voinu hoitaa hyville raiteelle jo teiränki aikana. Mutta on se tärkiän hyvä asia, että siitä puhutaan. Se on meirän kaikkien rehellisten suomalaisten veronmaksajien hyöty, että harmaa talous saarahan kurihin.

Reijo Kallio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! SDP todellakin kattaa kaikki ne menolisäykset, mitä esittää, edellä mainitsemillani veroilla. Eli me emme ole lisäämässä velkaa yhtään enempää kuin hallituskaan.

Mitä tulee sitten tähän käännettyyn arvonlisäverojärjestelmään, niin ed. Hemmilä varmaan hyvin tietää, että ei tämä poliisienkaan keskuudessa vielä kovin pitkään ole ollut esillä, kyllä tämä on ihan tämmöinen viime vuosien asia. Tämähän on otettu Ruotsissa pari vuotta sitten käyttöön, Itävallassa jo jonkun verran aikaisemmin. Ainakin kokemukset Itävallasta ovat osoittaneet, että se todellakin selkeästi tuo verotuloja huomattavasti enemmän valtiolle. Ruotsin kokemuksista vielä ei mitään lopullista voi sanoa, varmaan kannattaa sitäkin selvittää. Mutta minulla on se käsitys, että tämä on yksi keskeinen keino silloin, kun taistellaan harmaata taloutta vastaan. Ilman muuta tämä kannattaa Suomessa ottaa käyttöön mahdollisimman nopeasti.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kallio on ihan oikeilla jäljillä siinä, että Itävallassa todellakin tämä on tuottanut hyvän tuloksen, mutta se ei ole ollenkaan samassa muodossa kuin mitä täällä esitettiin viisi vuotta sitten. Viisi vuotta sitten ensimmäisiä kertoja nostettiin esiin tämä mahdollisuus käännetystä arvonlisäverosta, ja itsekin puhuin tuolloin tästä, mutta silloin kyllä silloinen hallitus suhtautui suorastaan jyrkän kielteisesti tähän. Mutta hyvä niin, koska se on ehkä jalostunut nyt tässä matkan varrella.

Tässähän voitaisiin toteuttaa, niin kuin monessa muussakin asiassa, tämmöistä määräaikaista lainsäädäntöä, että määräajaksi, kahdeksi taikka muutamaksi vuodeksi, säädettäisiin tämä laki käännetystä arvonlisäverosta ja katsottaisiin, mitä se tuottaa. Sen jälkeen nähtäisiin myöskin, pitääkö sitä säätää johonkin uuteen muotoon. Se olisi erittäin hyvä, se koeaika; sitä ei pystytä muuten arvioimaan etukäteen.

Marjo Matikainen-Kallström /kok:

Arvoisa puhemies! Budjetin yleisperusteluista käy ilmi, kuten kaikki me tiedämme, että Suomi on ajautunut nykyiseen syvään taantumaan, koska olemme poikkeuksellisen suuresti viennistä riippuvainen avotalous. Tämä taloutemme vientivetoinen rakenne on ollut Suomen oma strateginen valinta, jonka teimme 1990-luvun lamasta selvitäksemme. Strategia onnistui tuolloin, mutta nyt saamme kokea sen nurjan puolen, kun maailmantalouden vaikeudet kertautuvat viennin laantumisen kautta Suomeen. Mutta kun vienti taas elpyy, on odotettavissa Suomen nopea elpyminen ja komeita kansantalouden kasvulukemia.

Käsillä oleva budjetti on rakennettu tämän ajattelun varaan. Budjetin yleisperusteluissa ikään kuin hyväksytään ajatus Suomen taloudesta keinuna, joka välillä seisoo, välillä menee lujaa, mutta tasaista menoa näillä rakenteilla ei ole luvassa. Istumisen ja juoksemisen väliaikana valtion ja kuntien talouksia ylläpidetään velalla, jota sitten hyvinä aikoina pitäisi maksaa takaisin. Tällainen "stop and go" eli suomeksi "istu ja juokse" -strategia voidaan tietysti kyseenalaistaa ja keskustella uusista vaihtoehdoista. Tämä keskustelu tulisi tietysti käydä täällä eduskunnassa.

Parhaillaan budjetin yleisperusteluista käytävä keskustelu soveltuu talousstrategian pohtimiseen huonosti, jos lainkaan, sillä budjetin yleisperusteluissa käsitellään finanssipolitiikkaa vain budjetin numero-osan perusteluja silmällä pitäen. Kun puhutaan Suomen talousstrategiasta, on kysymys paljon laajemmasta asiasta kuin valtion budjetista. Talousstrategialla tulisi johtaa myös koko kansantaloutta, ei ainoastaan valtion budjettia.

Miten sitten Suomen talousstrategiasta tulisi eduskunnassa päättää? Eri yhteyksissä hyväksi havaittu selontekomenettely puolustaa hyvin paikkaansa tässäkin yhteydessä. Erittäin olennaista on se, miten, missä ja ketkä tuon talouspoliittisia linjavalintoja koskevan selonteon laativat. Valtiovarainministeriön kansantalousosasto on siihen aivan liian suppea, sillä sen toimiala rajoittuu valtion budjettiin.

Lopputuloksen kannalta olisi tärkeää, että selonteon valmistelu- ja lausuntovaiheeseen osallistuisivat kaikki ne keskeiset talouden toimijat, joita tuo uusi talouspoliittinen linjaveto tai Suomen uusi talousstrategia koskee. Hyvänä ideana pidän myös eduskunnan puhemiehen esittämää ajatusta siitä, että talousviisaiden ryhmä kokoontuisi etsimään Suomelle uutta talouslinjaa. Eduskuntakeskeiseen selontekomenettelyyn voidaan tämä viisaiden ryhmä luontevasti ottaa mukaan, kun huomataan, että viime kädessä jonkun tulee istua alas ja kirjoittaa selonteon pohjapaperi eduskuntakäsittelyä varten.

Vielä kerran rautalangasta: Suomelle tarvitaan uusi talousstrategia. Ei siksi, että entinen olisi epäonnistunut, vaan päinvastoin siksi, että tuo vientivetoinen strategia on vanhentunut onnistumisensa myötä. Uuden strategian työkaluksi soveltuu eduskuntakeskeisessä päätöksenteossa selontekomenettely. Selonteon valmisteluun on otettava kuulemis- ja lausuntomenettelyn avulla mukaan kaikki ne keskeiset asianosaiset, joita tuleva talousstrategia koskee. Varsinaiseen valmisteluun tulisi koota erillinen suppea työryhmä talous- ja muista viisaista. Näin menetellen eduskunnalle luotaisiin riittävät valmiudet valita Suomelle talouspoliittinen strategia, joka perustuisi huolelliseen ja kattavaan valmistelutyöhön.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Valtio ja kunnat ovat nopeasti velkaantuneet pääasiassa siksi, etteivät ne ole varautuneet taloussuhdanteiden vaihteluun eikä voimavaroja ole kohdennettu taantuman seurauksia hillitseviin suhdannepuskureihin. Jo 1990-luvun laman jälkeen olisi pitänyt oppia, ettei talouskasvun aikana lisääntyviä verotuloja saa käyttää toimintamenoihin, vaan valtaosa ylijäämistä pitäisi säästää puskurirahastoina matalasuhdannetta, taantumaa tai lamaa varten. Näin ei kuitenkaan tehty 2000-luvulla, vaan rahat pantiin taivaan tuuliin. Puolueilla on taipumusta lupailla jatkuvasti uudistuksia, jotka lisäävät menoja. Säästöjä ja menoja karsiva talouspolitiikka tuntuu olevan mahdollista vain pakon sanelemana. Nyt me olemme tilanteessa, jossa on harkittava talouspolitiikkaa vähintään kolmesta näkökulmasta.

Ensiksi: miten velkaa lyhennetään ja korot maksetaan niin, että valtiolla ja kunnilla on riittävästi taloudellista liikkumavaraa, mikä on valtion ja kuntien velan hyväksyttävä taso? Miten verotusta uudistetaan niin, että lisääntyvien verotulojen avulla valtion velkataso saadaan hyväksyttävälle tasolle? Sekä kolmanneksi: miten valtio ja kunnat varustautuvat seuraavaan taantumaan ja finanssikriisiin, joka hyvin todennäköisesti iskee viimeistään 2020-luvulla?

Ensisijainen vaatimus julkisen talouden hoitamiselle on, että valtio ja kunnat siirtyvät talouden reaktiivisesta hoitamisesta ennakoivaan hallintaan. Tulevat mahdolliset riskit ja uhat on arvioitava ja ennakoitava. Valtion ja kuntien pitää valmistautua mahdollisiin riskeihin samalla, kun talouden kestokykyä vahvistetaan. Opposition ainaislääke on lisävelan ottaminen, mutta Suomi on pieni, viennistä riippuvainen maa, eikä sillä ole mahdollisuuksia ylläpitää suhteessa samaa velkatasoa kuin Japanilla tai Yhdysvalloilla. Velka on siis maksettava. Sitä pitäisi lyhentää systemaattisesti seuraavien 50 vuoden aikana. Valtionvelan hyväksyttävänä tasona voidaan pitää noin 45:tä miljardia euroa, joka vastaa suurin piirtein vuotuista budjettia. Kuntien velan hyväksyttävä velkataso voisi olla korkeintaan noin 5 miljardia euroa.

Arvoisa puhemies! Valtiolla ja kunnilla on merkittäviä mahdollisuuksia menojen vähentämiseen. Eräs tapa lisätä kuntien toiminnallista ja taloudellista liikkumavaraa olisi poistaa lainsäädännöstä osa subjektiivisista oikeuksista. Kuntia kuormittava kehitys ei voi jatkua, koska voimavarat ovat lopussa. Myös valtio voi huoletta luopua monista tehtävistä. Tämä tietysti edellyttää, että heikoimmista pidetään huolta.

Tiedämme jo nyt, että veroastetta pitää nostaa, mutta miten? Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että verotuksen tulee olla tehokas, oikeudenmukainen ja hallittavissa. Verojärjestelmä ei saa haitata myöskään työllisyyden, yrittäjyyden tai talouden kasvua. Meillä on vaadittu erityisesti varakkaiden verotuksen kiristämistä. Vaatimus lienee moraalisesti oikea, mutta hyvätuloisten verotuksen merkittävälläkään kiristämisellä ei saada aikaan riittäviä verotuloja. Suuri keskiluokka on aina se, joka on rahoittanut ja tulee rahoittamaan yhteiskunnalliset hankkeet. Suomen tulonjako on melko tasainen, jonka takia keskiluokka maksaa valtaosan veroista. Silti verotuksen rakenteella on aina tulonjakovaikutuksia. Hallitus on päättänyt jo arvonlisäveron korotuksista. Kulutusveron korottaminen vaikuttaa kielteisesti pienituloisten asemaan. Koska ensi vaalikaudella joudutaan korottamaan ehkä merkittävästikin kulutusveroja, on samalla lisättävä tulonsiirtoja pienituloisille kuitenkin niin, että valtion tulot lisääntyvät. Jos kulutusveroja nostetaan 2—5 prosenttia, voidaan hieman laskea myös tuloveroa. Näin työn tekemistä kannustetaan ja luodaan työllistymiselle myönteiset olosuhteet.

Arvoisa puhemies! Pidän tärkeänä pohtia palkka- ja pääomatulojen verotuksen välistä suhdetta. Pääomatulojen verotuksessa suurimpana ongelmana on ollut erilainen verokohtelu eli kysymys siitä, saadaanko pääomatulo korkotuloina pörssilistatun tai -listaamattoman yrityksen jaetuista tai jakamattomista voitoista vai omistusasunnosta vai eläkesäästämisestä. Oikeudenmukaisinta lienee se, (Puhemies: 5 minuuttia!) että keskimääräinen tulovero ja pääomatulosta perittävä vero ovat melko lähellä toisiaan. Pääomaveroprosentin pitäisi olla sama riippumatta tulojen lähteestä. Tärkeintä on pitää pääomavero sellaisella tasolla, että se kannustaa säästämään, investoimaan ja sijoittamaan.

Varallisuusvero on nostettu oppositiopuolueiden taholta kattavaksi rahoitusratkaisuksi. Varallisuusveron tuotto on niin vähäinen, ettei valtion tuloja sillä merkittävästi lisätä. On syytä korostaa, että kannustava yritysverotus on paras keino talouden taantuman voittamiseen. Kansainvälisten arvioiden mukaan suomalaisen yrittäjän verotus oli kilpailukykyisintä pienimmässä kokoluokassa, mutta ryhmässä, jossa yrityksen voitto ennen veroja oli 200 000 euroa, suomalaisen yrittäjän verotus oli kolmanneksi kireintä Euroopassa. Verotus ei saa estää yrityksen kasvamista. Odotankin hallituksen kehittävän yritysverotuksen kokonaisuutta niin, että se kannustaa yksinyrittäjiä sekä mikro- ja pienyrityksiä kasvuun.

Antti Vuolanne /sd:

Arvoisa puhemies! Hyvät Suomen kansan kansanedustajat! Olemme erittäin tärkeän, ensisijaisen asian äärellä, kun puhumme taloudesta. Täällä on ollut hyviä puheenvuoroja. Poliittiselta laidalta toiseen on kannettu aitoa huolta siitä, että Suomi menestyisi tulevaisuudessa ja että voisimme turvata hyvinvointiyhteiskuntamme ja tulevaisuuden palvelut ja varautua myös seuraaviin laskukausiin ja lamatilanteisiin.

On myös puhuttu siitä, että Suomi tarvitsee taloudellista strategiaa. Hyvät edustajat, Suomen ykkösstrategia voi perustua vain siihen, että Suomessa tehdään tuottavaa työtä, jonka tulokset voidaan myydä avoimilla markkinoilla maailmalle. Se, että Suomessa on kannattavaa yritystoimintaa ja sellaista työntekoa, jonka tuotokset kiinnostavat muita, on ainoa pitkällä jännevälillä kestävä taloudellisen kasvun lähtökohta. Miten tähän pääsemme? Siinä on vielä varmasti monia talouden rakennemuutoksia edessä. Kuitenkin ahtaammat ja kiristyvät kilpailuolosuhteet pakottavat taloutta yhä suurempaan tehokkuuteen ja tuottavuuteen. Pienemmillä resursseilla pitäisi tuottaa enemmän ja paremmin ja samalla huolehtia kaikista suomalaisista. Tämä on yhtälö, joka äkkiseltään täältä katsoen tuntuu erittäin vaikealta, jopa mahdottomalta tehtävältä. Miten pieni Suomi voi pärjätä tulevaisuudessa? Miten voimme puolustaa ja suojella sen suuren työn, jonka edellissukupolvet ovat tehneet, kun ovat luoneet kehitysmaasta nykyaikaisen hyvinvointivaltion ja tämän Suomen kansantalouden?

Kun katsomme sitä, missä pullonkaulat tulevat olemaan, niin ensimmäinen huoli on valtiontalous, sen kestävyys. Menopaineet tulevat olemaan huomattavasti aikaisempaa suuremmat, kun suuret ikäluokat poistuvat työikäisyydestä ja samaan aikaan ikäluokat pienenevät. Syntyvyys ei ole niin paljon kasvanut, että se tuon vajeen pystyisi täyttämään. Silloin täytyy kiinnittää huomiota aivan erityisesti meidän koulutusjärjestelmäämme ja siinä ammatilliseen opetukseen ja siihen, että se vastaa työelämän tarpeita mahdollisimman hyvin ja että näissä koulutusinvestoinneissa olisi huomioitu mahdollisimman realistisesti se lopputulema ja tulevaisuuden työelämän muutokset.

Toinen asia on se, että meille olisi tulossa ammatillisesti koulutettavissa olevaa, työnteosta, yrittämisestä innostunutta väkeä ulkomailta. Miten me osaisimme tällaista työperäistä maahanmuuttoa hallitusti ohjata siten, että osaamme sitten integroida ja kotouttaa maahanmuuttajat suomalaiseen yhteiskuntaan ja sopeuttaa suomalaiseen työelämään? Minun mielestäni nämä kaksi asiaa ovat aivan keskeisiä siinä, että me saamme tuon yhtälön toimimaan: toisaalta siis ammatillinen ja työelämään valmistava opetus ja sitten toisaalta työperäisen maahanmuuton hyvistä edellytyksistä huolehtiminen.

Näissä kahdessa asiassa mielestäni, jos me järkevästi toimimme, meidän pitäisi täällä eduskunnassa pystyä näkemään se, että hyvin suunnatut lisäpanostukset myös tuottavat tulevaisuudessa enemmän. Meillä täytyy olla riittävän suuri ammattitaitoinen väestö, joka tekee sen arvonlisäyksen, josta me sitten myös nämä hyvinvointiyhteiskunnan palvelut turvaamme.

Ajan puitteissa palaan asiaan vielä myöhemmin.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En ollut uskoa korviani, kun kuuntelin ed. Vuolanteen puhetta. Sehän oli niin tasapainoinen ja maltillinen, ettei sitä kyllä oikein hevin uskoisi SDP:n kansanedustajan puheeksi. Siinä ei ollut turhaa retoriikkaa, ei vaatimusta lisärahoista, ei vaatimusta lisäelvytyksestä, ei vaatimusta eikä surkuttelua siitä, että kaikilla menee niin huonosti. Minä kiitän ed. Vuolannetta. Jos kaikki tässä talossa olisivatkin näin, miten minä sanoisin, fiksuja ja käsittelisivät asioita, niin kuin ne ovat, niin meillähän menisi todella hyvin. Kiitos, ed. Vuolanne!

Antti Vuolanne /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan sydämellisesti kiittää ed. Ukkolaa viisaista sanoista.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! On erittäin ikävää, että valtion toimin kurjistetaan jatkuvasti kuntataloutta. Meillä on suuri määrä kuntia, joissa ei kyetä vastaamaan kuntalaisten palvelutarpeeseen. Tiedämme, että ihmisten eriarvoisuus kasvaa muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuudessa. Parempiosaiset ihmiset saavat riittävästi palveluita, mutta ne ihmiset, jotka eniten ovat palvelujen tarpeessa, jäävät usein ilman palveluita.

Mielenterveyspotilaiden asemasta ovat useat hallituspuolueidenkin edustajat olleet huolissaan, ja olemme kuulleet heiltä salikeskustelussa hyviä puheenvuoroja mielenterveyspalveluiden kehittämiseksi ja lisäämiseksi. Valitettavasti hallituksen talousarvioesityksessä mielenterveyspotilaiden palvelujen saatavuuden parantaminen on unohdettu. Kauniit sanat ehkä antavat hetkeksi lohtua, mutta pelkät sanat eivät paranna mielenterveysasiakkaiden palveluja. Tarvitaan myös päätöksiä budjettivarojen kohdentamisesta mielenterveyspalvelujen kohentamiseksi.

Arvoisa puhemies! Hallituksen jäsenet puhuvat kauniisti siitä, kuinka sosiaalista politiikkaa he tekevät. Hallitus huolehtii mielestään pienituloisista ja köyhistä ihmisistä kohdistamalla budjettivaroja pienituloisten ihmisten auttamiseksi. Tiedämme kuitenkin, että köyhyys koettelee maassamme yhä useampia perheitä ja yksittäisiä ihmisiä. Asunnottomuus ja ihmisten pahan olon tunne kasvaa. Onko hallituksessa mietitty sitä, minkä takia suomalainen yhteiskunta on ollut niin turvallinen?

Arvoisa puhemies! Nyt pitää elvyttää ja kohdistaa määrärahoja työllisyyden hoitoon. Kaikille nuorille on taattava aktiivitoimia työttömyyden kohdatessa. Juuri nyt tarvitsemme niin julkisen kuin yksityisen sektorin sitoutumista nuorten työllistämiseksi. On syytä koota kaikki yhteistyötahot pohtimaan asiaa toden teolla. Vaakakupin toisella puolella on hyvin paljon hyviä asioita, joita voidaan menettää, jos nuorten työllisyyteen ei panosteta.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä työttömyys uhkaa joka viidettä suomalaista. Työpaikkojen puute kaatuu tällä hetkellä rankimmin juuri nuorten niskaan. Aiemmassa keskustelussa mainitsin jo tästä ikuisesta kysymyksestä, valtion tuottavuusohjelmasta, joka todellakin tulppaa tällä hetkellä osaltaan nuorten työmarkkinoille pääsyä.

Aiemmin valtiolla oli mahdollisuus työllistää, mutta tänä päivänä sitä mahdollisuutta ei enää ole. Onko järkeä, kun tuottavuusohjelman raamit puristavat meidän kaulassamme niin tiukasti, ettei järkevään toimintaan ole varaa? En sano, etteikö tuottavuutta ja tehokkuutta pidä valtionhallinnossakin harjoittaa, mutta onko se järkevää tänä päivänä siinä mittakaavassa kuin sitä esimerkiksi työvoimahallinnon piirissä toteutetaan?

Työvoimahallinnon virkamiehet ovat todenneet, että työ- ja elinkeinoministeriössä pitäisi olla kunnolla valtion rahaa varattuna esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyyden katkaisuun, "piikin pitäisi olla auki". Se tarkoittaisi käytännössä tällekin vuodelle ja tulevalle vuodelle, että ensi vuoden puolella pitäisi pystyä käyttämään tehokkaasti varoja ja viimeistään kevääksi tehdä lisäbudjetti, jolla täydennetään työllisyysrahoja, ettei tarvitsisi pelätä, mistä niitä rahoja kaivetaan vai kaivetaanko niitä mistään.

Temmin virkamiehet ovat edellyttäneet välityömarkkinoille talvisodan henkeä. Mahtaakohan sitä löytyä tästä meidän talostamme? Te-toimistot ovat useiden työelämään ja työllisyyden hoitoon, työttömyyden hoitoon liittyvien lakien käsittelyn yhteydessä lähettäneet oman hätähuutonsa meille kansanedustajille. Uskon, että moni muukin on saanut viestejä ympäri Suomen isoista ja pienistä te-toimistoista siitä, että resurssit ovat vähäiset ja asiakasmäärä kasvaa. Ihmiset ovat burnoutin partaalla, ja burnoutin partaalla olevat ihmiset tuskin jaksavat hoitaa sitä kasvavaa asiakasmäärää, mikä on lankeamassa heidän tehtäväkseen ensi vuoden alusta.

No, toiseen asiaan. Yliopistokeskuksia on hehkutettu tänäkin päivänä tässä salissa. Valitettava tosiasia on se, että vaikka yliopistolakiin saatiin kirjaus yliopistokeskusten asemasta, niin esimerkiksi Kajaanissa ollaan ajamassa alas liikunnanopettajien koulutusta. Eikö nyt pidäkään se, mistä sovittiin vuonna 2007? Yksikkömme oli silloin vaakalaudalla. Opetusministeriön kanssa sovittiin, että se riittää, kun karsintatoimia tehtiin, mutta se ei sitten seuraavana vuonna enää pitänytkään. Nyt olemme miettineet Kainuussa, mihin voimme uskoa. Tuleeko tässä käymään niin, että saimme kauniin kirjauksen yliopistolakiin, mutta toiminta loppuu kuin siivettömän linnun lento?

Sitten vielä kolmantena ikuisuuskysymys: rautatieliikenteen kehittäminen tässä maassa. Se on auttamattomasti lapsenkengissä, ja ilmeisesti se niihin kenkiin jääkin. Verrattuna muihin Euroopan maihin meillä liikutaan kivikaudella, kun puhutaan rautatieliikenteestä. Meillä puhutaan, ettei se kannata. Ei kannata lähteä vetämään kunnon linjoja pohjoiseen, sisämaahan, Itä-Suomeen, mutta samanaikaisesti muualla maailmassa kannattaa kehittää ja pistää panokset kaikkinensa myös ympäristönäkökulmat huomioiden rautatieliikenteen kehittämiseen. Kumma maa tämä Suomi, kun täällä ei kannata.

Sitten lopuksi vielä ikuisuuskysymykseni. Olen tehnyt talousarvioaloitteet Pelson vankilan ja Kajaanin teatterin alueteatteritoiminnan vakinaistamisen osalta. Pelson vankilan toiminnan toivoisi jatkuvan entisellään, koska siellä ei näitä kuuluisia paljusellejä ole, joista Suomi on saanut tyrmäystuomion ajat sitten. Mutta ilmeisesti tässäkään ei järki voi voittaa, vaan täytyy ajaa toimivaa yksikköä alas ja rakentaa sitten uusia sellejä muualle.

Alueteatteritoiminnan kannalta ollaan todella kriisissä. Kajaani on linjannut vaikeassa taloustilanteessaan, että alueteatterin toiminta ajetaan alas vuonna 2011. Hätähuuto Kajaanista on todellinen. Rakennemuutosrahat uusien työpaikkojen luomiseen eivät ole suinkaan nostaneet kuntataloutta siitä syvästä suosta, mihin aika ja erilaiset tapahtumat ovat johtaneet. Tarvitsemme konkreettista apua ja tukea myös tulevina vuosina.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Toteaisin ensiksi, kun ed. Matikainen-Kallström täällä totesi, että puhemies Niinistö on esittänyt, että perustettaisiin semmoinen viisaitten miesten ryhmä Suomeen Suomen asioita ajamaan: minun mielestäni tämmöinen esitys, jonka Niinistö on esittänyt julkisuudessa, osoittaa, että tämä hallitus on syönyt kyllä eväänsä, kun haetaan nyt apua hallituksen ulkopuolelta. Miksi ei valittu jo viisaita miehiä hallitukseen?

Vanhasen ja Kataisen hallitus on epäonnistunut laman hoidossa. Ensiksikin veropolitiikka on ollut kestämätöntä. Hyvätuloisten veronkevennykset miljardimitassa ovat entisestään lisänneet tuloeroja. Tämän lisäksi nämä veronkevennykset ovat olleet talouspoliittisesti tuhoisia. Rikkaille jaetut rahat ovat menneet suoraan säästöön; niillä ei ole ollut juuri minkäänlaista taloudellista vaikutusta työttömyyden torjunnassa tai kotimaisen kysynnän lisäämisessä. Kunnista lähes 200 nostaa veroäyriään, ja maksut nousevat kaikkialla. Luokkakoot kasvavat, ja säästöjä haetaan milloin mistäkin. Kunnat joutuvat nyt vähentämään työpaikkoja, aivan niin kuin hallitus käskee. Likainen työ on ulkoistettu kuntien tehtäväksi. Hallitus kuitenkin vastaa peruspalveluitten suoranaisesta alasajosta.

Työttömien määrä alkaa keväällä lähennellä jo puolta miljoonaa. Maata ajetaan nyt kovalla vauhdilla lamaan. Ohjelma ihmisten työllistämiseksi kuntien kautta puuttuu, ja samoin puuttuu ohjelma varallisuusveron palauttamiseksi. Nyt olisi syytä hallituksen perua muun muassa kelamaksun poisto. Se oli miljardiluokan vaje Kelan talouteen, ja nyt pitäisi sitten se poistaa. On muistettava, että ahdinkoon ajettu Kela on nimenomaan pieni- ja keskituloisten ihmisten Kela. Kelamaksun poisto pitäisi sen takia heti perua. Suomi on sillä lailla lamassa. Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa on ruokajonoja, ja jo se osoittaa, että tämä perusturva ei Suomessa toimi. Jos sitä vielä heikennetään tällaisella kelamaksun poistolla, niin ollaan väärällä tiellä.

Arvoisa puhemies! Nuorisotyöttömyys lähestyy 100 000:ta, ja samalla ministerit jauhavat työurien pidentämisestä joskus 10—15 vuoden päästä. Hallituksen linjana näyttää olevan jakaa maa niihin, joilla on töitä, ja niihin, joilla ei ole. Työssä olevien pitäisi jaksaa ponnistella ylitöitten, tulospalkkojen ja huonon työilmapiirin vallitessa melkein hautaan saakka, kun taas työttömille ei työn jakamisjärjestelyä harkita. On laskettu, että työstä syrjäytyvän nuoren lasku yhteiskunnalle, jos kaksikymppinen syrjäytyy ja jos sitten ei enää työkyky palaudu, on noin miljoona euroa.

Suomalaisen teollisuuden merkittävimpien toiveitten kärjessä on energiaratkaisu. Jo liian kauan on hallitus vatuloinut sillä, riittääkö teollisuudelle edullista sähköä vai ei. On muistettava, että tehdasinvestoinnit ovat satojen miljoonien, jopa miljardien luokkaa, eikä niitä voida tehdä epävarmuudessa asiasta, joka olisi helposti ratkaistavissa. Lisäksi teollisuus ja sitä myötä suomalaiset työpaikat tarvitsevat kunnollista infrastruktuuria kuljetusten hoitamiseksi. Yksin tieverkostomme rapistuu vuosi vuodelta; ylläpitoa ei ole hoidettu asianmukaisella tavalla.

Ratainvestointien tekeminen olisi mitä mainiointa elvytystä ja luo töitä. Eräs mahdollisuus olisi tukkoisen rantaradan taikka Pohjanmaan radan rinnalle rakennettava Sisä-Suomen rata, jonka linjaus on hahmoteltu Oulusta Kuopioon, sieltä Jyväskylään ja Jämsän kautta Lahteen Lahden oikoradalle. Tämä voitaisiin aloittaa pikaisesti Jämsä—Lahti-radalla, jolla saataisiin jo Keski-Suomen ja Pohjois-Savon ratayhteydet ajan tasalle. Seuraavassa vaiheessa myös Oulu-yhteys Helsinkiin saataisiin nykyistä nopeammaksi.

Arvoisa puhemies! 1990-luvun lamasta noustiin aravarakentamista vauhdittamalla. Tämä valtion helposti käynnistämä rakentaminen loisi kerrannaisvaikutuksineen tuntuvasti työtä ja pysäyttäisi syöksyn syvempään lamaan. Suuret kaupungit kärsivät samaan aikaan edullisten vuokra-asuntojen puutteesta.

Hyvä hallitus! Tarvitsemme heti tuntuvan ohjelman aravarakentamiseen.

Klaus Pentti /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys ensi vuoden talousarvioksi on voimakkaasti elvyttävä, ja kansalaisille pyritään turvaamaan peruspalvelut ottamalla menojen katteeksi 13 miljardia velkaa. Erityisen haastavaa on julkisessa taloudessa syntyneen yli 6 prosentin kestävyysvajeen kannalta nimenomaan työllisyys ja erityisesti nuorten työllisyys, josta asiasta on tänään jo paljon puhuttukin ja johon itsekin jo debatissa otin kantaa. Myös väestömme ikääntyy ennennäkemättömästi, ja työuria tulisi pystyä pidentämään. Tässä yhteydessä on erittäin tärkeää, että voidaan kaikin keinoin työllisyyttä tukea, ja erittäin ratkaisevaa siinä on, että saamme vientiteollisuutemme vauhtiin, ja se edellyttää panostuksia osaamiseen ja koulutukseen ja tutkimukseen ylipäätään. Tässä suhteessa budjettiesitys on hyvä, ja näitä panostuksia siellä ollaan ohjaamassa.

Budjetissa on osoitettu lisävaroja nuorten työvoimakoulutukseen ja työpajatoimintaan ja nuorten oppisopimuskoulutukseen, ja tämä on eräs tärkeä keino nuorten työllistämisen kannalta, ja varmaan tähän on jatkossa vielä enemmän kyettävä osoittamaan varoja ja keinoja, miten nuoria saadaan oppisopimuskoulutuksen avulla työllistettyä ja mukaan työelämään. Nuorten työttömyys on hurjaa vauhtia lisääntynyt, niin kuin täällä on jo aiemmin todettu, ja kaikki keinot, joilla nuoria saadaan mukaan työelämään, ovat jo kestävyysvajeenkin hoidon kannalta tulevaisuudessa erittäin tärkeitä, koska me tarvitsemme kaikki nuoret mukaan työelämään ja sitä kautta kansantalouttamme vahvistamaan.

Syrjäytymisriski on nuorten kannalta suuri, ja kunnissakin tapahtuvat säästöt tätä riskiä osaltaan suurentavat, sillä kunnat ovat säästäneet peruskouluopetuksessa, ja myös kouluavustajien määriä on vähennetty. Olen jo aiemminkin kantanut huolta erityisesti oppimisvaikeuksissa olevien nuorten osalta, jotka ovat kaikkein suurimmassa vaarassa syrjäytyä ja jäädä työttömiksi. Samoin nuorten mielenterveyspalveluihin osoitetaan lisää määrärahoja. Ylipäätään mielenterveyspuolella näyttää, että siellä on henkilöstövajekin uhkana ja palveluitten järjestämisessä suuria ongelmia eri puolilla valtakuntaa.

Budjettiesitys on monessa mielessä hyvä, ja valtiovarainvaliokunta on tehnyt vielä monia tärkeitä parannuksia budjettiesitykseen. Vaikka ne korjaukset eivät euromäärissä niin kovin suuria ole, niillä varmaan saadaan paljon hyvää aikaan. Nostan esimerkiksi maa- ja metsätaloussektorilla neuvonnan määrärahojen lisäämisen erittäin tärkeänä toimenpiteenä. Samoin vesihuoltotöihin on osoitettu lisää rahaa, ja tarpeet olisivat huomattavastikin suuremmat, mutta hyvä, että edes vähän on voitu tuolle momentille rahoja osoittaa lisää.

Liikennepuolella tarpeita on valtavasti, ja määrärahoja sinnekin perustienpitoon on osoitettu. Liikenneinfraa ollaan parantamassa, mutta tarpeet ovat suuret. Pirkanmaan kannalta ykköshanke on Hämeenkyrön ohitustie, joka on listalla vuoden 2011 jälkeen tulossa, ja pidän tärkeänä, että tämä hanke voidaan jatkossa viedä niin, että jo vuonna 2011 päästäisiin tätä tärkeätä Kolmostien parannusosuutta viemään eteenpäin.

Juha Mieto /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2010, jos ei se oo ny vahavasti elvyttävä, on kuitenkin elvyttävä. Ainut, mikä pikkuusen tuolta maaseurulta tulleena korventaa, ed. Kangas ottikin sen jo esiin, mutta ennen kaikkia vieruskaverini Vistbacka tuos päivällä, on perustienpito. Se kyllä rappeutuu siihen pistehin kohta, jotta sen ylläpitäminen on tulevaisuudes tosi vaikiaa. Se räjähtää perustoja myöti siihen pistehen, että siellä ei enää mikkään rahamäärät päre.

Mutta metsäteollisuus, kaikki tierämme, on kovien rakennemuutosten eressä ollu ja tuloo olohon, mutta nyt on oivallinen tilanne tarttua härkää sarvista kiinni ja ruveta metsästä jalostamahan pitkälle jalostettua huonekalutoimintaa, ja ennen kaikkea ruvetahan puusta rakentamahan entistä enemmän. Kaikki tierämme Tanskan, joka aikoinansa Suomesta paljon on puuta ostanu, ostaa tänäkin päivänä, niin siellä kun jalostetahan puu moninkertaaseen hintahan, niin se on kansantaloudellisesti erittäin suotavaa, jotta me Suomes toimitaas juuri näin.

Tänä päivänä, jos ajatellahan terveyrellisistä syistä, niin kaikki tiedämme, että monenmoiset allergiat on lisääntyny, kuinka paljon sairauksia tuloo tämän suhteen. Ja jos puusta rakennetahan, puutalossa asuminen, nukkuminen, niin monilta sairauksilta vältyttääs, ja nyt varsinkin, ku eletähän Kööpenhaminan ilimastokokousten aikaa, johona on kovia vääntöjä, niin kaikki tieretähän, että hiilinielunaki puu on vertaansa vailla, ja varsinkin, kun se jalostetahan, että se säilyy siel puun sisällä.

Tietenkin meirän pitääs vielä korostaa sitä seikkaa, joka on onnahrellen lähtenyt käyntihin: tämä bioenergiatuotanto. Niin hurjalta kun se tuntuu joistakin, vaikialta meinaan, että siihen ei kannata satsata, mutta pitää muistaa: joka kohore, mihinä sitä energiaa tehostetahan sieltä kehitysvaiheesta itte jalostuksen päähän asti, joka euro pyörii kotimaas. Kaikki eurot jää tänne viimestä ensimmäistä euroa myöden.

Ja sitten pikkuusen tulevaisuuren hahmottelua. Ny ku eletähän tällaista taantumaa, laman aikaa, niin Suomi on pantu oikeahan järjestykseen, tai meirät on pantu järjestykseen. Meirän pitää, ollahan sitten oikialta tai vasemmalta, ottaa niskasta kiinni, rauhallisesti istua ja kattoa peilistä, kuinka tästä etehenpäin. Suomi on hyvinvointivaltio, kaikki tieretähän se. Meirän pitää huoli pitää vanhuksista, jokka on tämän maan hyvinvoinnin meille rakentanu. Siitä me kaikki lähäretähän, me ollaan huolissaan siitä.

Mutta se seikka, kuinka tästä etehenpäin; kyllä meirän pikkuhiljaa pitää kattoa, että mikkä meirän vaatimukset on elintasoa jatkuvasti nostattaen, jos meiltä täältä leluja tuonne maailmalle vierähän. Suomi elää vientiteollisuuresta, sieltä saarahan sitä hyvinvointia. Jos mietitähän sitä seikkaa, että tänä päivänä Kiina, Intia rynnistää voimakkaasti, johona on yks kolomasosa maailman väestöstä, näissä kahdessa maassa, siellä tehrään pitkää päivää työtä, siel tehrään uutterasti töitä. Silloin, kun tehrään intohimolla töitä, niin työn laatuki on hyvä. Tänä päivänä valitettavasti myös Suomesta koulutettu työvoimakin vierähän, ostetahan sinne, ja täälä suomalaanen valtio tukoo meirän opiskelijoota, kun ne valmistuu tohtoreiksi ja maistereiksi ja kuka miksiki, ja Kiina ja Intia ostaa ne sinne niitä kouluttamahan. Tähänkin kannattaas tarttua, että pitääkö meirän kouluttaa Intiahan ja Kiinahan tällä lailla iliman työvoimaa.

Jos vielä sitä seikkaa ajatellahan, minkämoinen elintaso siel on: ne haluaa nostaa omaa elintasoa samahan mallihin kun me täällä talavisoran melskeitten jälkiin. Ottakaamme härkää sarvista kiinni ja nöyrrytähän kaikki niin oikialla kuin vasemmalla ja ruvetahan töihin.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Mieto otti esille tärkeän asian, Kiinan ja Intian kaupan. Varsinkin Kiina on ainoa maa, jolla on plussalla talous, 7—8 prosenttia bkt kasvaa, ja sinne on ponnisteltava vientiponnistelulla. Mutta pitää kumminkin muistaa, kun hän sanoi, että meidän pitäisi ottaa oppia Kiinasta, että siellä kumminkin työntekijät tekevät euron tuntipalkalla töitä. En ihan Suomeen sitä mallia ottaisi, me emme sillä kyllä täällä elä.

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Mieto otti todella tärkeän asian puheessaan esiin eli puurakentamisen. Voisin tässä ihan nyt antaa vinkin, että Keski-Uudellamaalla Tuusulan ja Järvenpään alueelle suunnitellaan uutta asuntoaluetta lähelle Tuusulanjärveä ja lähelle Rantatietä. Tämä olisi aivan oiva sijainniltaan tähän puurakentamiseen, tämmöinen ekokohde. Haluaisin, että tätä asiaa sitten jatkossa työstetään ja mietitään. Mutta nimenomaan puun käyttöä täytyy lisätä, ja puurakentamiseen sitä olisi järkevää käyttää nykyistä enemmän.

Sitten ed. Mieto puhui siitä, että kiinalaiset ovat intohimoisia työntekijöitä. Täytyy sanoa, että niin ovat suomalaisetkin. Nykyisin suomalaiset nuoret (Puhemies: Minuutti!) ovat niin kiinni työelämässä ja tekevät todella pitkiä työpäiviä, kellä tällä hetkellä vielä työpaikka on.

Juha Mieto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaasin leppoisasti sanoa ed. Kankaalle tästä. Olen käynyt Kiinassa kaksi kertaa, nähäny, kun ne on intohimoissaan tehny töitä. Pitää muistaa: en halunnu moittia meitä suomalaisia, mutta halusin vain sanoa sen, että kun me ruvettihin rakentamahan tätä Suomea, hyvinvointivaltiota, soran jälkiin, meilloli samammoinen ote ku kiinalaisilla ny. En väitä sitä, ettei täällä burnoutti ja nämä valitettavasti oo tullu kansantauriksi, jos tällasta sanontaa käyttää. En halunnut tällä moittia meitä suomalaasia, mutta halusin vähän meitä herätellä.

Päivi Lipponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä oli ilo kuulla hyviä sanoja puurakentamisen puolesta. Valitettavasti nyt keskustavetoisen hallituksen aikana tämä puurakentaminen on jäänyt taka-alalle, suorastaan pysähtynyt. Me olimme erittäin johtavia puurakentajia aikaisempien hallituksien aikana, mutta nyt Ruotsi on mennyt ohi, ja Ruotsi vie Suomen läpi Venäjälle tätä puurakentamisosaamista. Kyllä meidän täytyy tässä nyt erityisesti ryhdistäytyä, koska metsä on se meidän luonnonvaramme, jolla me voimme sitä tulevaa hyvinvointia Suomeen rakentaa.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kuusistolle voisi sanoa sen verran, että varmasti hän on oikeassa siinä, että nuoret tekisivät töitä, jos niitä olisi. Mutta nuorisobarometrin mielipidetutkimus nuorten asenteista oli kyllä hälyttävä, ainakin tulevaisuuden kannalta hälyttävä. Nuorten asenteissa ei ollut enää erityisempää halua tehdä töitä. Ennemmin otetaan se työttömyyskorvaus vastaan kuin mennään töihin, koska ne ovat niitä paskaduuneja, joihin nuoret menevät; näin he itse ajattelevat. Tietenkin nuorten täytyy saada hyvä koulutus, muuten ei tietenkään tule mitään. Mutta ei voi lähteä siitä, että tyhjästä annetaan kaikki, ilman vastinetta annetaan kaikki. Kyllä jokaisen täytyy tämän yhteiskunnan hyväksi tehdä jotain. Jos saa työttömyyskorvausta, niin minun mielestäni pitäisi myös nuoren pystyä tekemään töitä.

Janne Seurujärvi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Mieto tuossa ansiokkaassa, keskustelua herättäneessä puheenvuorossaan nosti esille Kiina- ja Intia-ilmiön. Meillä Suomessahan on käyty keskustelua koulutuksen osalta, ei niinkään siitä, tulisiko meidän ottaa tänne muualta opiskelijoita, vaan siitä, tulisiko heidän saada opiskella täällä ilmaiseksi vai olisivatko lukukausimaksut sallittuja, kuten nyt on päätetty. Sillä tavalla katsoisin tilannetta Suomen näkökulmasta, että sen osaajamäärän kartoittaminen, jota voidaan muualta maailmasta meidän koulutusjärjestelmän kautta saada, on paikallaan. Tämä lukukausimaksujärjestelmä, joka tulee käyttöön, on minun mielestäni asiallinen, ja sillä tavalla voidaan myös sitten tasoittaa tätä painetta, joka myös Suomen koulutuslaitokseen tulee. Mutta se, että emme kouluttaisi ketään, niin kuin ed. Mieto esitti, ei ole kyllä Suomenkaan näkövinkkelistä hyvä ajatus.

Minna Sirnö /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Mieto aloitti hyvin puurakentamisesta näkökulmilla, joihin itsekin voin yhtyä, mutta sitten päätyi Kiinaan. Mielestäni ed. Miedolta oli hyvin harkitsematonta syyllistää suomalainen työmies ja työnainen, joita parhaillaan työmarkkinat palkitsevat lopputilillä. Siinä tilanteessa ei ehkä olla niin kovin talvisodan hengessä rakentamassa tulevaa Suomea, jos käytännössä talvisodan henkeä viljellään sillä mentaliteetilla, että vain niille, joilla on, annetaan lisää ja ne, jotka tekevät työt, palkitaan lopputilillä.

Mielestäni vertaus kiinalaiseen arkeen on myös ontuva sen takia, että Kiina teettää orjatyönä ympäri maailmaa tällä hetkellä oman maansa kansalaisilla työtä. Muun muassa Etiopiassa tuhat vankia rakentaa ilman minkäänlaista korvausta yötä päivää sellaisissa leirimäisissä olosuhteissa, joissa on hyvä, kun on juomavettä, Etiopiaan rakennuksia ja teitä. (Puhemies: Minuutti!) Tällaista tulevaisuuttako ed. Mieto haluaisi suomalaisille työmiehille ja työnaisille?

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oli pakko tulla tänne saliin oikaisemaan muutama pahin väärinkäsitys, mikä täällä on lausuttu.

Mitä tulee käännettyyn arvonlisäveroon, sen valmisteluhan käynnistyi viime vaalikaudella. Tein paljon silloin töitä yhdessä Saksan valtiovarainministerin kanssa, jotta saisimme aikaan myönteisen asennemuutoksen tähän asiaan nimenomaan sen takia, että se on osoittautunut sekä Saksan että Itävallan kokemuksissa tärkeäksi harmaan talouden vastustajaksi. (Ed. Rajamäki: Myös Ruotsi!) Jos tämä asia ei nyt oikein etene siellä hallituksessa, niin ed. Miedonkin olisi viisainta kyllä sen sijaan, että hän kääntyy hurskain toivein meidän puoleemme, puhua omille ministereilleen, joilla on kaikki valta tässäkin asiassa.

Tämähän on vähän sama asia kuin windfall-veron kohtalo. Siitäkin puhuttiin ja valmistelu käynnistettiin viime vaalikaudella. Sos.dem. eduskuntaryhmä kävi jättämässä ministeri Pekkariselle asiaa koskevan mallin syksyllä 2007, eikä ole siitäkään kuulunut sen jälkeen yhtään mitään. Menetykset ovat miljardiluokkaa, kun lasketaan vaalikaudet yhteensä, mikä on tästä jäänyt saamatta ja mikä on mennyt energiayhtiöiden voittojen lisukkeena omistajien taskuun.

Juha Mieto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Seurujärvelle ensin korjaisin. En tarkoottanu niitä kiinalaisia, jotka tuloo tänne opiskelemaan, vaan suomalaasia opiskelijoita, ja heti täältä huippuopiskelijat valmistuttuaan menöö sinne — joku sanktio siinä.

Sitten se, että en missään nimessä halunnu aliarvioida suomalaasta työvoimaa ja suomalaasia työihmisiä. Mutta vain se kauhukuva, ku mä olen siellä tehtahilla käyny, mä olen kahtena vuonna ollu kolome viikkoa siellä ja nähny: intohimoissaan tekivät töitä.

Erustaja Heinäluomalle, jota kovasti arvostan, voin sanoa, että kyllä ministeri Pekkarisellekin tästä on puhuttu. Munkin mielestä hitaasti etenee tämä bioenergia ja puurakentaminen, mutta ehkä nyt tuloo puhtia.

Janne Seurujärvi /kesk:

Arvoisa puhemies! Kuluneen vuoden poliittista keskustelua on hallinnut meilläkin muun maailman tapaan talouskriisi. Viime vuosikymmenen laman muistijälki on piirtynyt syvään, ja niinpä hallitus on tarttunut päättäväisellä otteella ja eduskunnan enemmistön tuella toimeen kriisin voittamiseksi. (Ed. Heinäluoma: Ja tulokset näkyvät!)

Ennen pitävää tilannekuvaa talouskriisin uskottiin ohittavan Suomen kevyellä raapaisulla. Toisin kävi. Suomen talouden keskeiset tunnusluvut ovat olleet vapaassa pudotuksessa, ja kuluvana vuonna Suomen bruttokansantuote laskenee jopa 7 prosenttia. Onneksi käänne parempaan on viimeisten tutkimusten mukaan tapahtunut. Talouskriisin ensimmäinen aalto iski ennakoidusti yrityksiin, toinen valtioon, ja kolmantena talouden pohja on pettämässä kunnista. Nousun alkaessa toipuminen tapahtuu puolestaan samassa järjestyksessä, tosin paljon alamäkeä hitaammin. Suomen vastaus talouskriisistä selviämiseen on ollut rahamarkkinoiden vakauden turvaaminen ja voimakas talouden elvytys tavoitteena pitää kotimarkkinoiden pyörät pyörimässä. Tällä on haluttu välttää viime laman virheet, jolloin menoleikkauksilla syvennettiin taantumaa ja hidastettiin uuden nousun alkamista.

Suomen julkinen talous on valjastettu vauhdittamaan kasvua ja ylläpitämään työllisyyttä. Valitun linjan johdosta otamme ensi vuoden 50 miljardin euron budjetista ainakin 13 miljardia euroa lisävelkaa, jotta menoleikkauksiin ei tarvitse ryhtyä. Ennusteen mukaan valtion kokonaisvelka voi kasvaa lähivuosina lähes 100 miljardin euron tasolle. Tätä voi suhteuttaa liki koko 2000-luvun vahvan talouskasvun aikana tehtyihin 20 miljardin euron lainanlyhennyksiin. Velan ottaminen on helppoa mutta sen maksaminen paljon vaikeampaa. Jokainen meistä tietää, että velanmaksun aika tulee vielä. Miten tämä tapahtuu, on poliittinen arvovalinta, johon liittyvä keskustelu lienee kuumimmillaan vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Ennen sitä on tehtävä lujasti työtä talouskasvun ja julkisen talouden tasapainon saavuttamiseksi.

Arvoisa puhemies! Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta tämän ja ensi vuoden talousarvio tuo mukanaan monia sosiaalisia uudistuksia helpottaen tavallisten ihmisten arkea. Myös kuntien ja yritysten tukemiseen panostetaan eri tavoilla satoja miljoonia euroja.

Kuntien tiukkaa taloustilannetta helpotetaan 750 miljoonalla eurolla. 30:lle erityisen harvaanasutulle ja saaristokunnalle kohdistetaan ensi vuodesta eteenpäin lisää valtionosuuksia 30 miljoonaa euroa, mikä tuo merkittävää apua niiden tiukkaan taloustilanteeseen. Suurimman lisävaltionosuuden 3,3 miljoonaa euroa saa Inarin kunta. Sodankylän lisäosuus on 3,2 miljoonaa euroa, ja asukaslukuun suhteutettuna eniten, 1,6 miljoonaa euroa, tulee saamaan Utsjoki. Koko Lapin osuus lisävaltionosuuksista on 12 kunnan osalta 18 miljoonaa euroa.

Lapille yksi tämän vaalikauden tärkeä linjaus on valtakunnallisen laajakaistaprojektin eteneminen. Tavoitteena on tuoda nopeat laajakaistayhteydet joka kotiin vuoteen 2015 mennessä. Valtio ja EU osallistuvat hankkeen kustannuksiin 91 miljoonalla eurolla. Lähes koko Lappi tullee olemaan hankkeessa tuettavana alueena. Hanke käynnistyy ensi vuonna 15 miljoonan euron varauksella.

Yritysten osaamisen varmistamiseksi teknologia- ja innovaatiopolitiikkaa sekä yritysten kansainvälistymistä tuetaan ensi vuonna ennätyksellisellä 871 miljoonalla eurolla. Tuotekehittelyn tukemiseen erikoistuneella Tekesillä on käytettävissään myöntövaltuuksia 582 miljoonaa euroa. Talouskriisin takia kannattavuus- ja maksuvalmiusongelmista kärsiville yrityksille on puolestaan otettu käyttöön Finnveran myöntämät suhdannelainat ja -takaukset. Näiden yritysten auttamiseksi on varauduttu myöntämään lainoja yhteensä 900 miljoonalla eurolla vuosina 2009—2011. Tässä yhteydessä on hyvä muistuttaa myös 800 miljoonan euron päätöksestä poistaa työnantajien kelamaksu osana työmarkkinajärjestöjen sosiaalitupoa.

Arvoisa puhemies! Eduskunnan budjettiin tekemät 41 miljoonan euron täydennykset kohdistuvat jälleen järkevästi harkittuihin kohteisiin. Haluan omalta osaltani kiittää niistä kolmesta lisäyksestä, joihin liittyviä talousarvioaloitteita olen itse tekemässä.

Utsjoen kiinteän laajakaistan runkoverkon rakentaminen nytkähtää nyt eteenpäin, kun tähän tarkoitukseen osoitetaan 200 000 euron määräraha. Ylä-Lapin maanomistus- ja vesioikeuksien meneillään olevaan selvitystyöhön myönnetään puolestaan 30 000 euron määräraha. Erityisen uhanalaisen inarinsaamen oppimateriaalin tuottamiseen kohdennetaan ensi vuonna 20 000 euroa. Lisäksi Paliskuntain yhdistyksen alimitoitettuun budjettiin saadaan tärkeät lisäykset porotalouden yleisten toimintaedellytysten turvaamiseen.