Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Talousarvion palautekeskustelussa on tullut toistuvasti esiin kuntien tilanne, ja tässä on ihan selvästi jatkuvasti erilainen käsitys siitä, onko satoja miljoonia, 700 miljoonaa euroa enemmän ensi vuonna käytettävissä rahaa kunnilla valtionapujen kautta kuin vuonna 2009. Kuitenkin, niin kuin täällä esimerkiksi ed. Kuoppa on todennut kahteenkin kertaan, asiakirjoissa, mietinnössä ja myöskin itse budjetissa todetaan, että vuodesta 2009, siis tästä vuodesta, ensi vuoden loppuun, valtionosuudet nousevat vain 209 miljoonaa euroa.

Tilanne saa myös ikään kuin hullunkurisia piirteitä. Tästä puhuimme myös Kotkan valtuustossa. Meillä on jäsenenä valtuustossa myös ed., ministeri Häkämies valtuutettuna, ja hän kertoi tämän 700 miljoonaa euroa. Kuitenkin Kotkan kaupungin talousjohtaja toteaa, että Kotka saa 800 000 euroa ensi vuonna enemmän valtionapuja kuin tänä vuonna. Tällaisen tavallisen suhteellisen taulukon mukaan siis tuon summan pitäisi olla sitten 7 miljoonaa, jos tämä 700 miljoonaa pitäisi paikkansa. Mutta kyllä toki hallituksen budjettikirja ja mietintö valtiovarainvaliokunnasta pitävät paikkansa.

Toinen asia, arvoisa puhemies, on tämä kysymys köyhyydestä. Täällä on todettu, että 85 prosentilla suomalaisista menee paremmin kuin koskaan ennen, tällainen sitaatti tämän päivän keskustelusta. Kuitenkin on todettava, että kyllä ensinnäkin se 15 prosenttia on ehdottoman tärkeä osa, yksi kuudesosa Suomen väestöstä, ja toisaalta kyllä epäilen tällaista 85/15-prosenttisääntöä, se ei ole pitävä. Kun ajattelemme heikentyneitä peruspalveluja, terveydenhoidon palvelun heikentymistä, monen muun, koulujen tilanteen heikkenemistä, yleistä turvattomuutta, henkistä pahoinvointia, sen erilaisia ilmentymiä, kuten jaksamisen heikkenemistä, uupumisen lisääntymistä, depressioita jne., niin se koskee läpi koko yhteiskuntaa. Tällaista ajatusta "85 prosenttia paremmin kuin koskaan ennen" en allekirjoita enkä usko.

Toimeentulotukea saa vuositasolla eri ihmisiä jopa 400 000. Ylemaksun yhteydessä on käyty laaja köyhyyskeskustelu koskien etenkin opiskelijoita ja monia muita. Tämä keskustelu kertoo paljon. Ei siis ole kysymys siitä, että edes 85 prosenttia nauttisi hyvinvoinnista, ja väitän, että sellainen yhteiskunta ei ole hyvinvointiyhteiskunta, jossa 15 prosenttia voi huonosti.

Toinen asia, johon haluaisin kiinnittää huomiota, on tämä Kööpenhaminan kokous. Täällä jo tänään puhuttiin siitä enemmän, mutta budjetin pitäisi ottaa huomioon ilmastonmuutoksen arvioinnin tulokset, siis vaatimukset toimia, paljon voimakkaammin kuin se tekee. Käytännössä tämä vuoden 2010 budjetti tekee sen vain muutaman kymmenen miljoonan euron verran. Sen pitäisi huomattavasti enemmän käsitellä asiaa. Siinä pitäisi olla oma lukunsa, joka olisi "Ilmastonmuutos ja sen aiheuttamat toimet". Sen pitäisi olla toki myös mietinnössä tällä tavalla.

Mutta eräs asia, joka koskee myös Suomen taloutta, etenkin suuria yrityksiä kuten Stora Enso, UPM, on se, että tämän puhtaan kehityksen mekanismin kautta nämä suuret yritykset saavat cdm-etuja eli saavat sitä kautta hankituksi itselleen päästöoikeuksia, joita ne voivat muuttaa rahaksi, minkä tämä cdm mahdollistaa. Tällainen tilanne tulee muuttaa, ja toteaisin lopuksi, että tapa, miten se voitaisiin muuttaa, on se, että suuret sellutehtaat suljettaisiin cdm-menettelyn ulkopuolelle aivan samalla tavalla kuin suuret vesivoimalatkin ovat sen ulkopuolella.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Tiusaselle voisi sanoa, että älkää nyt sentään liioitelko. Te olette jo siinä iässä, että tiedätte, minkälaisia ne palvelut olivat silloin, kun te olitte nuori, tai silloin, kun minä olin nuori. Suomessa ei ole koskaan ollut näin hyviä palveluja kuin tällä hetkellä, ei kuuna päivänä. Kysymys on vain siitä, kuinka ihmeessä me pystymme sen kaiken pitämään pystyssä ja rahoittamaan tämän laman jälkeen, tämän taantuman jälkeen, kun meillä on suurin piirtein puolet budjetista kohta velkaa. Ed. Tiusanen, joku järki täytyy liioittelussakin olla.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen täysin samaa mieltä: joku järki pitää liioittelullakin olla. Mutta tässä tapauksessa ei ole kysymys liioittelusta, vaan ihan siitä kokemuksesta, että 1980—1990-luvulla esimerkiksi terveydenhoidon, sairaanhoidon palveluihin pääsy, siis pääsy, oli helpompaa kuin se on tällä hetkellä. Julkinen avoterveydenhoito, työterveydenhoito ulos lukien, on selvästi heikentynyt siitä, mitä se oli 1980—1990-luvun alussa. Tämä alamäki alkoi 1990-luvun alussa, kun alettiin todella säästää ja leikata terveydenhoidon palveluja. Nimenomaan ensimmäinen lama, siis 1990-luvun alun lama, on ollut sellainen, jonka jälkiä ei ole vieläkään kompensoitu, kun tämä kakkoslama on tullut päälle.

Muuten olen sitä mieltä, että tästä eteenpäin pitäisi tietysti mennä niin, että otettaisiin aivan uudenlaisia ajattelutapoja yleensä yhteiskunnassa tämän laman opetuksena.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valitettavasti täällä ei ole ministereitä nyt paikalla, mutta minä todella edellytän ja vaadin, että ministerit tekevät tutkimuksen siitä, minkälaiset olivat palvelut 1980-luvulla, kun Tiusanen ja hänen kumppaninsa koko ajan sanovat, että silloin oli niin hyvä, silloin oli niin erinomaista. Minä voin sanoa esimerkiksi, että silloin peruspäivärahat eivät olleet ansioihin sidottuja. Äitiyspäivärahat eivät olleet ansioihin sidottuja. Ne olivat joka ikiselle ihmiselle samanlaiset, olivatpa tulot minkälaiset tahansa. Älkää nyt viitsikö, minä suutun kohta.

Päivi Lipponen /sd:

Arvoisa puhemies! Hallituksen verojen alentaminen ja pitäytyminen tiukoissa valtion menokehyksissä ei ole jättänyt tilaa riittävälle menoelvytykselle. Se on osaltaan johtanut siihen, että myös kotimainen kysyntä on Suomessa supistunut rajusti. Suomen vienti lähti jyrkkään alamäkeen viime vuoden marraskuussa. Tuolloin hallitus ei suostunut vielä reagoimaan asiaan. Tavaroiden ja palveluiden viennin määrä supistuu tänä vuonna edelleen runsaat 16 prosenttia. Edessä on totisesti synkkä tulevaisuus, sillä rakentamisen, teollisuuden ja viennin osalta pudotukset ovat olleet jopa 30—70 prosentin luokkaa.

Vaikka talouden pohjakosketus on nyt jo ohitettu, kehittyneiden maiden talouskasvu ei kuitenkaan muodostu nopeaksi vielä moneen vuoteen. Suomen talous on supistunut taantumassa niin paljon, että nousu tasolle, jolla oltiin vuonna 2008, vie hyvin pitkän ajan. Suomen kasvuvauhtia jarruttavat heikentyvä työllisyystilanne ja sen vaikutus palvelutuotantoon. Työttömyysaste loppuvuotta kohden on jo keskimäärin 10,5 prosenttia vuonna 2010. Vuonna 2010 valtiontalouden alijäämä suurenee 11,2 miljardiin euroon. Verotulojen hupeneminen iskee myös kuntatalouteen. Kuntien menot ovat nyt suunnilleen viime lamaa edeltävällä, siis 20 vuoden takaisella, tasolla.

Kuten äsken pienessä debatissa kuulimme, palveluita on parannettu, mutta monet ansioon ja tuloihin ja perusturvaan sidotut määrärahat ovat myös jääneet kehityksestä jälkeen. Kun siirtää katseen pois kansantaloudesta yksittäisten ihmisten elämään, huoli vain kasvaa. Ihmiset ovat todella runsaasti ottaneet velkaa. Yhä useammalla velallisella asuntokunnalla keskimääräinen velka on 1,5-kertainen vuosituloihin verrattuna. Monella asuntokunnalla velkaa on yli kolme kertaa vuositulot. Hallitus on suorastaan rohkaissut ihmisiä kuluttamaan muun muassa vähättelemällä kriisin totaalisuutta. Tiettyyn rajaan asti yksityisen kulutuksen kasvattaminen on toimivaa elvytystä. Raja nousee kuitenkin silloin eteen, jos kansalaisille tietoisesti annetaan liian optimistista käsitystä maan talouden kehityksestä ja tulevaisuudesta.

Pariisissa Oecd:n asiantuntijat sanoivat, että nyt on menossa vakavin työllisyyskriisi jäsenmaissa 70 vuoteen. Finanssikriisi on muuttumassa talouskriisin kautta sosiaaliseksi kriisiksi. Muutamassa kuukaudessa Oecd-maihin on tullut 15 miljoonaa uutta työtöntä. Ensi vuonna jäsenmaissa saattaa olla kaikkiaan 57 miljoonaa työtöntä. Suurimman työttömyysuhan alla ovat maahanmuuttajat, nuoret, huonosti koulutetut ja osa-aikatyössä olevat.

Olen erittäin huolissani hallituksen saamattomuudesta näiden suurten ongelmien keskellä. Ne ovat yksinkertaisesti jo kasvaneet aivan mahdottomiksi. Ensin jaettiin veronalennukset ja sitten on otettu velkaa ilman ajatusta siitä, kuinka se velka lopulta maksetaan pois. Nyt mietitään elvytyksen exit-strategioita, maata repivät työtaistelut. Tämä otettu velka olisi jo aikoinaan pitänyt kohdentaa Suomen tulevan kasvun synnyttämiseen. Toisekseen pääministerin olisi johdettava kolmikantaa. Sen sijaan Vanhasen oikeistohallitus siirtää kaikki suuret ratkaisut vuonna 2011 alkavalle vaalikaudelle. Lisäksi pääministeri ja valtiovarainministeri puhuvat täysin ristiin veroista ja leikkauksista.

Istuntosalissa monen vuoden ajan oikeistohallitus on parjannut edeltäviä demarihallituksia. Demarivetoisen hallituksen talouspolitiikka, jossa myös kokoomus oli mukana, mahdollisti viime laman jälkeen voimakkaan talouskasvun Suomeen. Demarivetoiset hallitukset mahdollistivat 300 000 uuden työpaikan syntyä, työn verotuksen alentamista ja valtionvelan lyhentämistä. Ja tuolloin Suomen kilpailukyky oli maailman kärkiluokkaa. Perusteena oli Suomen julkisen talouden vahvuus. Tämä kaikki perintö on nyt täydellisesti hukattu. Ja kuten olemme tässä keskustelussa jo kuulleet, ongelmat ovat niin mittavat, että me joudumme todella tekemään töitä, että tämä notkahdus saadaan joskus oikaistua ja pääsemme taas eteenpäin ja Suomen hyvinvointipalvelut voidaan turvata.

Marko Asell /sd:

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraatit vaativat suomalaisille työtä, turvaa ja palveluita. Tämä vaatimus saa erityisen painoarvon tänä päivänä, kun massairtisanomiset jättävät tuhansia suomalaisia työttömiksi. Viimeisen vuoden aikana on kadonnut lähes 120 000 työpaikkaa, ja suunta on edelleen huonompaan, vaikka talouden tilassa onkin valoa tunnelin päässä havaittavissa. Työllisyyden ennakoidaan kuitenkin edelleen supistuvan. 300 000 työttömän raja arvellaan rikottavan ensi vuonna ja synkimmissä ennusteissa pelätään jopa 400 000 työttömän rajan ylittyvän. Etenkin nuorisotyöttömyys on kasvanut räjähdysmäisesti, ja sillä on erittäin pitkäaikaiset ja kalliit seuraukset tulevaisuudessa. Tässä on siis erittäin haasteelliset ajat edelleenkin edessä, ajat, joissa vaaditaan vastuullista politiikkaa ja oikeudenmukaisia vaikuttavia toimia talouden parantamiseksi koko maan ja erityisesti myös kuntien sekä pieni- ja keskituloisten kansalaisten osalta.

Työllisyys ei supistu pelkästään teollisuudessa ja rakentamisessa, vaan yksityisen kulutuksen lasku heikentää työllisyyttä myös palvelualoilla. Tämä kertoo osaltaan sen, että porvarihallituksen verokohdennukset eivät ole elvyttäneet kotimaista kulutusta. Sitähän me sosialidemokraatit ennustimme jo vuosi sitten. Tuloveron alennusten ohjaaminen hyvätuloisille ei kotimaista kysyntää lisää niin kuin se olisi pieni- ja keskituloisten kohdalla tehnyt. Hyvätuloisten ei ole tarvinnut mitenkään osallistua nyt näihin talkoisiin, vaan toivotalkoot jäävät niille pienituloisille, joiden verotus kiristyy kunnallisverotuksen kautta. Hyvätuloisten ylimääräiset eurot, jotka ovat valtion ottamaa ulkomaista velkarahaa, valuvat tällä hetkellä edullisiin pörssiosakkeisiin ja kansainvälisiin rahastoihin.

Samalla kunnat ovat pakotettuja myös ottamaan velkaa, irtisanomaan, lomauttamaan henkilöstöään, leikkaamaan palveluita ja nostamaan veroäyriään. Tästä syystä sosialidemokraatit esittävät kuntien peruspalveluiden turvaamiseksi 500 miljoonan euron lisäystä ensi vuodelle. Tämä tarkoittaisi keskimäärin 100 euroa asukasta kohden vuodessa. Korotetulla valtionosuudella voidaan kunnissa parantaa vanhustenhoitoa, huolehtia perusterveydenhoidon tasosta ja panostaa lasten palveluihin. Lisäys vähentäisi myös tarvetta edellä mainittuihin veronkorotuksiin ja lomautuksiin sekä ylivelkaantumiseen.

Arvoisa puhemies! Työllisyyden parantamiseksi me sosialidemokraatit esitämme budjettivastalauseessamme useita toimenpiteitä, joilla turvataan tuotanto Suomessa ja sitä kautta myös työpaikat. Panostukset teollisuuden vahvistamiseen, ympäristövetoiseen kasvuun sekä työttömien auttamiseen ja koulutuksen tukemiseen muodostavat esityksemme perustan. Esitämme lisärahaa työvoimapoliittisiin toimiin ja työllisyysperusteisiin investointeihin. Nuorille työttömille on tarjottava riittävästi koulutusta, tukityötä, työharjoittelu- ja työpajapaikkoja. Koulutuksen avulla tarjotaan sekä mahdollisuus työllistymiseen että silta työstä ja työttömyydestä uuteen työhön. Esitämmekin lisärahaa myös aikuis-, ammatti- ja korkeakoulutukseen. Lisäksi sosialidemokraatit uudistavat vaatimuksensa valtionhallinnon tuottavuusohjelman keskeyttämisestä tässä taloustilanteessa.

Arvoisa puhemies! Vastalauseessamme esitämme menolisäyksenä yhteensä noin 1 465 miljoonaa euroa. Kuntien palvelujen turvaamiseksi siis se 500 miljoonaa euroa, jonka tuossa aikaisemmin jo totesin. Sitten työttömäksi jääneen perusturvaa parannamme korottamalla peruspäivärahaa 43 euroa kuussa nostamalla työttömyysturvan lapsikorotuksia 20 prosenttia. Lapsiperheitä tuemme nostamalla lapsilisän yksinhuoltajakorotusta 20 euroa kuukaudessa, nostamalla lapsiperheiden toimeentulotukea 30 euroa kuukaudessa sekä parantamalla yleistä asumistukea. Eläkkeensaajille kohdennamme asumistukeen 50—70 euron korotuksen. Esitämme lisäksi, että pienituloisten kunnallisverotusta kevennetään.

Lähes 1,5 miljardin euron menolisäykset pitää tietysti myös rahoittaa ja vastuulliseen politiikkaan, jota sosialidemokraatit tekevät myös oppositiossa, kuuluu esittää, mistä rahat saadaan, joten, arvoisa puhemies, ajanpuutteen vuoksi esitän tuloesitykset tässä lopussa vielä luettelonomaisesti. Elikkä kestävää kehitystä tukevat veroesityksemme ovat windfall-vero, josta on arvioitu 375 miljoonaa tuloa, pakkausvero 135 miljoonaa euroa, jäteveron laajentaminen myös 135 miljoonaa euroa, ja sitten reilumpaa veropolitiikkaa tukevat esityksemme ovat käännetty arvonlisävero 130 miljoonaa euroa, osakkeiden myyntivoittoverotus, arvioitu 300 miljoonaa tuloa, pääomaveron nosto 100 miljoonaa euroa ja 250 miljoonaa euroa siitä, että marginaaliveroa ei kevennetä, myöskin sitten Veikkauksen kaksivuotinen määräaikainen 80 miljoonan euron kohdennus kuntien liikuntatoimille.

Arvoisa puhemies! Tässä on sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vastalauseen pääpointti.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Täytyy ensimmäiseksi todeta ed. Marko Asellille se, että oli todella hyvin esitelty sosialidemokraattien vaihtoehtobudjetti. Toivon mukaan se nyt tuli sitten opposition toimesta myös hallituspuolueiden edustajille tiedoksi.

Arvoisa puhemies! Ympäristötöihin, joilla rahoitetaan muun muassa siirtoviemäreitä ja yhdysvesijohtoja ja pilaantuneiden alueiden kunnostuksia, on talousarviossa varattu ensi vuodelle vain 12,5 miljoonaa euroa, kun tänä vuonna määrärahaa oli varattu kaikkiaan lähes 19 miljoonaa euroa. Tässä luvussa on myös lisätalousarvion summat luettu yhteen. Moni tärkeä hanke jää siis edelleen odottamaan rahoitusta, ja alueiden jatkokehittäminen viivästyy. Nostan esimerkiksi tässä Hyrylän itäisen siirtoviemärin, jonka toteutuminen on uuden, noin 10 000—15 000 ihmisen asuinalueen rakentamisen edellytys ja josta olen tehnyt myös lisätalousarvioaloitteen. Toinen määrärahoja odottava kohde on Kellokosken ruukin pilaantuneiden maiden kunnostus, joka on tehtävä ennen kuin historiallisesti arvokasta aluetta päästään kunnostamaan ja kehittämään.

Arvoisa puhemies! Haluan nostaa esiin myös määrärahan osoittamisen pilaantuneiden maiden kunnostamiseen Uudellamaalla. Tämä on Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan yhteinen aloite.

Uudellamaalla on runsaasti pilaantuneita maa-alueita. Kiireellisesti kunnostettavia kohteita on asuinalueilla, tärkeillä pohjavesialueilla ja vedenottamoiden läheisyydessä. Useimmat vanhoista teollisuus-, varasto- ja satama-alueista sijaitsevat kaupunkien ja kylien keskustoissa. Yhdyskuntarakenteen tiivistyessä ja aikaisemman toiminnan loputtua tai siirryttyä muualle alueita on otettu muun muassa asutus- ja virkistyskäyttöön. Aikaisemmasta toiminnasta maaperään joutuneet haitalliset aineet, kuten sahojen kloorifenolit, dioksiinit ja furaanit tai pesuloiden liuottimet, aiheuttavat maaperän tai pohjaveden pilaantumista ja alueille puhdistustarvetta.

Tässä talousarvioaloitteessa esitetään, että edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta ottaa valtion vuoden 2010 talousarvioon momentille 35.10.77 lisäyksenä 1,5 miljoonaa euroa pilaantuneiden maiden kunnostamiseen Uudellamaalla.

Vielä painotan sitä, että tämä on kaikkien Uudenmaan kansanedustajien yhteisesti hyväksymä talousarvioaloite.

Arvoisa puhemies! Nyt kannattaa panostaa uusien tarpeellisten liikenneväylien suunnitteluun ja rakentamiseen. Se on aivan selkeästi investointia tulevaisuuteen ja talouden elvyttämistä.

Määrärahan osoittaminen Kehä IV:n suunnitteluun. Tämä talousarvioaloite on myös Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan yhteinen aloite.

Nykyisellään Hämeenlinnanväylän, Lahdenväylän ja Vanhan Lahdentien väliltä puuttuu seudullinen poikittaisyhteys. Kehä IV toteutettaisiin uutena tieyhteytenä välillä Hämeenlinnanväylä—Tuusulanväylä ja tien parantamisena välillä Tuusulanväylä — Vanha Lahdentie.

Kaupunkirakenne on levittynyt Hämeenlinnanväylän, Tuusulanväylän ja Lahdenväylän suunnissa Kehä III:n pohjoispuolelle. Helsinki-Vantaan lentoaseman pohjoispuolisen maankäytön kehittyminen lähitulevaisuudessa lisää poikittaisyhteyden tarvetta. Kehä IV:n toteuttaminen siirtäisi osan Kehä III:n liikenteestä tälle uudelle tieyhteydelle. Nykyisen Kulomäentien liikenneturvallisuus on huono, melun ohjearvot ylittyvät ja joukkoliikenne- sekä liittymäjärjestelyissä on puutteita.

Hankkeen toteuttamisen ansiosta nykyisen Kulomäentien liikenneturvallisuus paranee liikennevalojen ja kahden ajoradan myötä sekä meluhaitat vähenevät. Uusi tieyhteys lentoaseman pohjoispuolella mahdollistaa alueen maankäytön kehittämisen, Kehä III:n liikennemäärien kasvu hidastuu, sen rinnakkaisteiden liikennekuormitus vähenee, ja joukkoliikenteen toimintaedellytykset paranevat.

Hankkeen toteuttamisarvio on 71 miljoonaa euroa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta ottaa valtion 2010 talousarvioon momentille 31.10.20 lisäyksenä 2,5 miljoonaa euroa Kehä IV:n suunnittelua varten.

Sari Palm /kd:

Arvoisa puhemies! Maamme on historian valossa varakkaampi kuin koskaan. Silti taloussuunnittelu on erittäin vaikeaa ja talouden tunnusluvut synkkiä. Taloudellinen eriarvoisuus syvenee. Samaan aikaan kun nouseva kiinteistöverotus harmittaa osaa kansalaisia, osalla ei ole kotia, ei sitä ovea, jossa lukee oma nimi. Yhteiskunnalla, jossa on sekä pakkasta että asunnottomia, yhteiskunnalla, jossa on omat leipäjononsa, on ongelma. Huoli kansakunnan jakautumisesta on nykypäivää.

Tuotantomme lasku useilla prosenteilla, työttömyyden lisääntyminen ensi vuonna jopa mahdollisesti kaksinumeroiselle tasolle ja vientiriippuvaisen Suomen viennin tila eivät lupaa lämmintä talvea. Elvytysrahaa on varattu, mutta näkemykset elvytyksen osuvuudesta vaihtelevat. Itseäni vaivaa se, miten elvytyksen nimissä tehdään pysyväisluonteisia tekoja. Tosin, kuten tänään useampi kollegakin on todennut, en itsekään usko, että selviämme ilman verotuksen korjausliikkeitä verotusta lisäävään ja napakoittavaan suuntaan.

2000-luvun laman nimissä valtiolle nyt otettava laina ei ole ihan pikkuvippi lapsilta ja nuorilta. Vuonna 2010 valtiolle lainataan 13 miljardia. Näen itsekin, että lainaa tulee jonkin verran ottaa, mutta miten raha kohdennetaan, siinä meillä on varmasti näkemyseroja.

Kun verotetaan etukäteen lapsiamme ja nuoriamme, tulisi elvytystä tehdä myös nuoreen sukupolveen katsoen. Nyt näin ei täysin tapahdu. Veronkevennykset ja kiihdytetty kulutus ovat elvytyksen kärkenä tänään, tässä ja nyt, kun rahan panokset tulisi kiinnittää investointeihin, joiden kestävyys on kertakäyttöistä ostamisen iloa pidempi. Elvytystoimille tyypillinen määräaikaisuus ja kertaluontoisuus loisivat nyt käytettyä enemmän mahdollisuuden pitkävaikutteisiin työllistäviin investointipanostuksiin.

Korjausrakentamisen velka kasvaa vuosittain, tästä esimerkkinä tienpidon puolella vaikkapa sillat. Maanteillä on yli 14 000 siltaa. Tiehallinnon arvio on, että vuoteen 2020 mennessä puolet näistä on peruskorjausikäisiä. Huonokuntoisten siltojen määrä kasvaa hitaasti, vaikka tähän on nimenomaan Tiehallinnossa paneuduttu. Tämä eräänä esimerkkinä korjaustarpeista, muut väylät ja raiteet samalla tavalla löytävät oman paikkansa investointikohteina.

1990-luvun lamasta saatu syvälle osuva opetus koski lapsia ja nuoria. Juuri tälläkin hetkellä lastensuojelun merkittävä kohderyhmä on ne nuoret, jotka olivat edellisen laman aikaan pieniä, juuri syntyneitä lapsia. Panostukset lapsiin ja nuoriin, erityisesti ehkäisevien toimien osalta, kuten opetuksen, oppilashuollon ja vapaa-ajan ja perheen tukemisen osalta, ovat tämän laman merkittäviä tekoja, ja näitä tarvitaan edelleen lisää.

Tänään tässä salissa on paljon puhuttu nuorisotyöttömyydestä ja erityisesti muistettu nuoret miehet. Se on ihan oikein, vastuunkanto tässä asiassa on tärkeää ja vaatii kaiken ponnistelun. Itse nostaisin esiin erään muodon, joka on tällä hetkellä jäänyt meillä hiukan varjoon ja jossa olisi ihan asiantuntijoidenkin mukaan tekemistä: Oppisopimus on toimiva ja tärkeä koulutusmuoto, se tavoittaa myös vaikeasti koulutettavia ja työllistettäviä. Siinä koulutus tapahtuu yhdessä työelämän kanssa. Toiminta on samansuuntaista kuin perustutkinnoissa ja ammattitutkinnoissa mutta enemmän konkreettista ja käytännöllistä. Esimerkiksi Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Korkmanin mukaan oppisopimus olisi erinomainen keino saada erityisesti nuoria miehiä mukaan, joille on ollut haastavaa löytää koulutus- tai työpaikka. Korkman tuo esiin, että Suomessa on mahdollisuus jopa kymmenkertaistaa tämänhetkinen tilanne oppisopimuksessa ja saavuttaa näin muun muassa Saksan taso.

Eräs asia, johon vielä haluan kiinnittää huomiota: Minuun on karahtanut kyllä tänään kovin kipeästi korvaan se, kun täällä on monesti vedottu talvisodan henkeen. Kyllä tällä hetkellä meidän uhkamme on täysin toinen kuin 70 vuotta sitten. Silloin uhka oli se, onko kenelläkään edes kotiliettä; nyt me vain keskustelemme siitä, mitä meillä siellä kotilieden padassa pörisee. Tällä hetkellä tärkeää on yhteisvastuu, jakamisen ja antamisen tasapaino — ne ovat ne asiat, joista me nyt keskustelemme.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa puhemies! Köyhien määrä on lisääntynyt yli 100 000 henkilöllä vuoden aikana ja eriarvoisuus kasvaa, mikä näkyy selvästi nyt jo myös terveystilastoissa. Taloustilanne on nytkähtänyt hienoisesti ylöspäin, ja se nyt tietenkin kannattaa ottaa positiivisena vireenä, mutta jos vertaa taloustilannetta vuodentakaiseen, ollaan noin 7 prosentin huonommalla puolella. Myöskin Suomen Pankin ja Oecd:n arviot koko tältä vuodelta ovat samaa luokkaa. Samaan aikaan työttömyys kasvaa yhä suuremmassa määrin, ja nyt tämän talven aikana myöskin lomautukset tulevat realisoitumaan irtisanomisiksi, eikä vienti Suomessa ole kasvanut siinä määrin kuin muissa saman tyyppisissä maissa, muun muassa Ruotsissa ja Saksassa, on jo tapahtunut.

Vaikka alkuaan talouskriisi onkin ulkomailta lähtöisin, olisi myös kotimaisella talouspolitiikalla niin haluttaessa voitu tehdä huomattavasti enemmän. Nyt on kuitenkin valittu linja tämän hallituksen osalta tukea niitä ihmisiä, joilla jo omaisuutta ja rahaa ja palkkaa on. Samalla toteutetaan yrityksille ja muille tahoille hallitusohjelmassa annetut lupaukset riippumatta siitä, että seurauksena näyttää olevan palveluiden heikentäminen kaikkien kansalaisten osalta.

Suomen talouspoliittinen linja onkin saanut kritiikkiä Oecd:ltä, EU-komissiolta, hieman kritiikkiä myöskin eduskunnan puhemieheltä kehyksiin liittyen niin kuin pääministeriltä ja suomalaisilta talousasiantuntijoilta. Taitavat olla ainoat tämän talouslinjan puolustajat valtiovarainministeri Katainen ja oma esikuntansa valtiovarainministeriössä. Veroelvytykseen ei ole myöskään minkään näköistä vahvistusta muualta maailmasta, että se toimisi ainoana keinona talouslamasta selviämiseksi kulutusta nostamalla, sillä Suomessakin kulutus on itse asiassa kääntynyt negatiiviseen puoleen.

Nuorten työttömyys on kasvanut 60 prosenttia, ja tuskin millään alueella kohta enää Suomessa toteutuu nuorten yhteiskuntatakuu elikkä 3 kuukauden aikana työharjoittelu tai opiskelupaikka. Valitettavasti näyttää nyt siltä, että tapahtuu se edellisen laman toisinto, jolloin työttömäksi silloin jääneet nuoret ovat yhä edelleen niitä pitkäaikaistyöttömiä, jotka eivät ole missään kohden sitoutuneet tai päässeet työelämään kiinni. Tähän tarvitaankin siis pikaisesti toimia, ja ne toimet ovat koulutusta, työpaikkoja, tukipaikkoja, työharjoittelua ja työpajoja, mutta niiden toteuttamiseen tarvitaan myöskin resursseja ja ihan yksinkertaisesti jo pelkästään ohjausta työvoimahallintoon.

Työllisyyden ja viennin turvaamiseksi tarvitaan vahvoja keinoja, jotta nykyinen teollisuus voisi täällä toimia, muun muassa energiaverotukseen ja vaikkapa telakoille nopeuttamalla telakoiden tilauksia. Eri maissa on tehty hyvin erityylisiä ratkaisuja talouslamasta selviämiseksi, ja Suomen linja on ollut jättää satsaamatta kuntatalouteen ja julkisiin investointeihin, kuten muun muassa Norjassa on tehty, ja Norjan mallissa on selvitty näin huomattavasti paremmin. Nyt elvytys on jopa negatiivista, sillä samanaikaisesti kun kuntien verotus kasvaa sekä kuntaverotuksen että kiinteistöverojen puolella, myöskin kuntien investoinnit on laitettu lähes täysin jäihin, jotenka kokonaispanostus jää hyvin heikolle. Sosialidemokraattien linja olisi ollut toinen: 500 miljoonaa euroa valtionosuuksiin ja investointeihin julkiselle puolelle reaaliaikaisesti, eikä niin kuin hallitus on aikaisemmin esittänyt, taannehtivasti, vasta sen jälkeen, kun kunta on ensin maksanut itse.

Alueellisesti on suuria eroja, ja olisinkin olettanut, että hallitus olisi satsannut investointeja niille alueille, joilla työpaikkoja on menetetty kaikkein eniten. Mutta ei, tämä hallitus on tehnyt juuri päinvastoin. E18, joka olisi ollut tärkeä hanke, on siirretty eteenpäin, ei aloiteta vielä ensi vuonna Haminan ohitustietä. Rekkaparkki, jonka piti olla jo valmiina liikennepoliittisen selonteon mukaan, ei lähtenyt käyntiin tänä vuonna eikä nyt hallituksen esittämänä lähde myöskään ensi vuonna siitä huolimatta, että tälläkin hetkellä siellä seisovat kilometrien jonot ja paikalliset ihmiset kärsivät ja koko liikenneturvallisuus on siellä suurena kysymyksenä.

Eräänä kysymyksenä on myöskin se, että tulli Suomen puolella on pahasti ruuhkautunut. Suomi on sopinut vuonna 2007 Venäjän kanssa, että molemmille puolille tehdään eriytyskaistat. Venäjän puolella tilanne on hyvä. Ne valmistuvat ensi vuoden aikana. Meillä niitä ei ole edes aloitettu, vaikka sopimus on tehty siis 3 vuotta sitten kohta.

Toivonkin siis, että ainoa hanke, joka on tällä hetkellä jo hieman edennyt, Kotolahden ratapiha, saa sen loppurahoituksensa eikä rasita kokonaisuudessaan kuntataloutta, jotta meillä edes laivoista lähtevä rahti voisi hieman kulkea eteenpäin.

Sari  Palm /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvostan todella, että ed. Paatero nosti esille tämän Kaakonkulman liikennekuvion ja rekkaparkkitilanteen. Palaute on silloin annettava, kun on sen aika, ja tässä täytyy sanoa, että kyllä hallitus vatkaa kuin kakkutaikinaa tämän rekkaparkin kanssa, kun se lisäbudjettiin ensin oli luvalla ja sitten vedetään yli, ja kuitenkin juuri nyt, kun siellä on hiukan vakaampaa, olisi hyvä panostaa infran rakentamiseen niin teiden kuin tämän parkin osalta.

Tuomo Puumala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Paateron puheenvuorosta voi todeta, että tilannekuvaus on monilta osin minunkin mielestäni paikkansa pitävä ehkä vielä sillä korotuksella ja korostuksella, että tilanteesta voi tulla tulevina vuosina vielä vaikeampi kuin puheenvuorossanne kuvaatte.

Sen sijaan mielestäni totuuden vastaista on todeta ja todistaa sitä, että tilanne olisi merkittävästi erilainen, jos SDP olisi hallituksessa. En siihen usko ja luulen, että ette itsekään ajattele niin. Kyllä maailmantalous Suomea riepottelee ja vieläpä viiveellä. Tulevina vuosina erityisesti nuorten perheitten osalta tilanne tulee olemaan erittäin vaikea.

Aika vähän tarjositte kuitenkin vaihtoehtoja. SDP on esittänyt, että tuloveroja pitäisi keventää vielä enemmän kuin nykyinen hallitus esittää. Mielestäni se ei ainakaan ole riittävä vaihtoehto. Olennaista on se, kuka maksaa sen 50 miljardia tai paljon enemmän, jota tämä taantuma aiheuttaa. Mielestäni niissä maksutalkoissa pitää olla hyväosaisten myöskin mukana, ja näin valtiovarainministeri Katainenkin on tänään pöntöstä kysymykseeni vastannut ja todistanut.

Tuomo Hänninen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Valtion ensi vuoden 50,5 miljardin euron budjetti on mielestäni tähän tilanteeseen soveltuva esitys. Hallituksen elvytystoimet ovat oikea-aikaisia, oikein kohdennettuja ja mittaluokaltaankin perusteltuja. Elvytyksellä on säilytetty työpaikkoja ja käynnistetty hankkeita. Toki ensi vuonna otettava 13 miljardin velka ja sen takaisinmaksu meitä kaikkia huolettavat, mutta taloudellinen pohjamme on nyt parempi kuin viime lamassa. Pankit ja valtiontalous ovat hyvässä kunnossa. Toisaalta nyt ei tule tehdä samoja virheitä kuin edellisen laman yhteydessä tehtiin. Leikkaukset ovat viimeinen keino.

Hyviä linjauksia on tehty heikoimmassa asemassa olevien näkökulmasta, muun muassa takuueläke sekä lapsilisien ja vanhempainrahan sitominen indeksiin. Myös muuten on perusturvasta pidetty huolta ja pienituloisten verotusta on kevennetty. Ruuan alvin alentaminen on toiminut ihan suunnitellulla tavalla. Ravintola-alan alvin laskulla on selvästi työllisyyttä tukeva vaikutus.

Eri hallinnonalojen tarkastelussa otan tarkemmin yksityiskohtiin kantaa.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa puhemies! En tiedä, minkä version ed. Puumala on lukenut sosialidemokraattien vaihtoehtobudjetista, mutta me olisimme jättäneet tässä kohtaa tuloveronalennukset kyllä nyt tekemättä tämän 0,5:n osalta, jolla olisi voitu taata sitten huomattavasti enemmän käyttövaraa siihen malliin elvytyksestä, mistä me olisimme pitäneet, elikkä kuntatalouden puolelle ja julkisiin investointeihin. Tämä Norjan malli on näyttänyt huomattavasti paremman vaihtoehdon siitä, mitenkä koko maa selviää talouslamasta.

Ed. Hänniselle: On tietenkin hyvä ja kivan kuuloista puhua takuueläkkeestä, lapsilisän sitomisesta indeksiin, mutta nehän eivät toteudu vielä. Ne ovat sitten joskus. Enkä tiedä, millä niitä sitten rahoitetaan, vaikka tietenkin päätöksiä on tehty jo nyt.

Tuomo Puumala /kesk:

Herra puhemies! Tässäpä se ongelma juuri onkin, ed. Paatero, kun ei tiedä, mihin versioon tässä aina viittaa, kun näitä versioita SDP:llä on useampia. Tässä samassa salissa käytiin 15. päivä syyskuuta lähetekeskustelu, jonka yhteydessä teidän puolueenne puheenjohtaja ed. Urpilainen totesi, että SDP haluaa huomattavasti hallitusta suurempia nimenomaan tuloveronkevennyksiä. Hän painotti ja pyysi pysymään tässä totuudessa, kun joku aiemmin oli penkistä todennut, että SDP haluaa suurempia veronkevennyksiä ylipäätänsä. Hän sanoi, että ei suurempia veronkevennyksiä ylipäätänsä, mutta tuloveronkevennysten osalta voitaisiin tehdä niitä huomattavasti merkittävämminkin. Eli ongelma on se, ettei tiedä, onko kyseessä versio 1.0 vai 2.0 vai 3.0 vai 2.5, ja sen takia niihin kiinni ottaminen joskus voi tuottaa hallituspuolueen kansanedustajalle vaikeuksia.

Tuomo Hänninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Paaterolle totean vaan, että sanoin, että on hyviä linjauksia, että nämä ovat semmoisia asioita, joita ei missään nimessä pidä karsia vaan tasoa pitää kohottaa, koska heidän asemansa vaatii parannuksia, ja takuueläke kumminkin on semmoinen hyvä tavoite, josta meidän pitää pitää kiinni.