Jouko Jääskeläinen /kd:

Arvoisa herra puhemies! Päivän päätteeksi pari sanaa puhujakorokkeelta.

Nykyinen tilannehan yksityisen perusopetuksen järjestäjän yksikköhinnan korvauksessa on 90 prosenttia sen kunnan yksikköhinnasta, jossa opetus pääasiassa järjestetään. Tässä suhteessa laki on hieman erilainen niille kouluille, jotka ovat olleet toiminnassa ennen heinäkuun 31. päivää 1998, eli kaikille uusille kouluille tämä korvaus on siis 90 prosenttia eikä 100 prosenttia.

Lakialoitteessa esitämme, että myöskin uusille kouluille, joita on perustettu ja joita tullaan perustamaan, sikäli kuin ne luvat saavat, korvaus olisi 100 prosenttia. Tässä suhteessahan laki, joka perusopetuksesta säädettiin, rahoituslaki, oli parannus aikaisempaan tilanteeseen muun muassa siltä osalta, että maksu menee nyt suoraan koululle, siinä ei tarvita kunnan välittävää toimintaa. Mutta kun ottaa huomioon, että käytännössä koulun kustannukset eivät sillä 100 prosentillakaan tulisi katetuiksi, mielestämme tämä lakialoitteemme on tarpeellinen. Itse asiassahan hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että vuoden 95 kustannustietojen mukaan peruskoulua korvaavien koulujen oppilaskohtaiset todelliset kustannukset ovat eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta suuremmat kuin asianomaisen kunnan oppilasta kohden laskettu yksikköhinta, eli se 100 prosenttiakaan ei riittäisi. Lisäksi todetaan, että tämä merkitsee sitä, että moni nykyinen peruskoulua korvaavan koulun ylläpitäjä joutuu jatkossakin sopimaan kunnan kanssa yksityiselle koululle yksikköhinnan lisäksi maksettavasta kunnan rahoituksesta.

Ei ole ollenkaan itsestäänselvää, että kunta suostuu lisäkorvausta maksamaan. Kun täytyy muistaa, että näitten koulujen kohdalla lapsilta ei luonnollisestikaan saa maksuja periä, sitten jää eri tavalla vanhempainyhdistysten ja koulujen tehtäväksi lisätulojen hankkiminen elikkä menojen peittäminen. Tuo tehtävä olisi hieman helpompi, jos valtiolta suoraan tuleva korvaus yksikköhintaan suhteutettuna olisi 100 prosenttia eikä 90 prosenttia. Tässä suhteessahan täytyy lähteä siitä, että kuluttaja eli kuntalainen on kuningas, joka päättää, minkälaisessa koulussa hän haluaa lapsensa käyvän. Siinä mielessä pitäisi täysin tasavertaiset mahdollisuudet kaikille kouluille säätää.

Täytyy lisäksi muistaa, että laki kertoo siitä, että lukioiden kohdalla tuo korvaus on sama eli yksikköhinta on sama kuin kunnalle laskettava yksikköhinta, joten siellä tätä erotusta ei ole.

Näillä saatesanoilla toivon, että sivistysvaliokunta tätä asiaa käsittelee myönteisessä hengessä.

Marja-Liisa Tykkyläinen /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Jääskeläinen puuttui sellaiseen epäkohtaan, joka on todellinen. Yksityiskouluja on eri kunnissa. Kun sitten kuntalaki muuttui, sen yhteydessä muuttui myöskin päätöksentekovalta kunnille. On ihan totta, että on olemassa oppilaitoksia, joille kaikki kunnan päättäjät eivät oikein mielellään anna tietynlaista tukea.

Itse näkisin kuitenkin, että osittain voi olla rikkauttakin se, että on olemassa yksityisiä oppilaitoksia. Otan esille esimerkiksi kristilliset koulut. Ilmeisesti ed. Jääskeläinen on osittain näitä tässä tarkoittanutkin. Siellä annetaan sellaista opetusta, jota nykyaikana olisi hyvä antaa myöskin normaalioppilaitoksissa. Toivoisin, että tämä tulisi käsiteltyä sivistysvaliokunnassa asianmukaisesti.