Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys 102 maankäyttö-
ja rakennuslain muuttamisesta sisältää varsin
erilaisia kohtia maankäyttö- ja rakennuslaista,
joka tietysti on laaja, merkittävä lakikokonaisuus.
Tässä on sekä hyvää että huonoa.
Huonoista asioista äänestimme täällä ensimmäisen
käsittelyn yhteydessä. On tietysti syytä todeta
vielä nämä positiiviset puolet, kuten
esimerkiksi kansallisten kaupunkipuistojen kehittäminen.
Niissä luonnon monimuotoisuuden ja myöskin kulttuurin
monimuotoisuuden huomioimisen edistäminen on tärkeä asia.
Pääkaupunkiseudun yleiskaavan käsittely
oli mielestäni varsin ongelmallinen valiokunnassa. Siitä lopulta
tuli mietinnön konstikas pitkä osuus, mutta huolimatta
tästä, että on myös lausumaehdotus
asiaan liittyen, ei oikein päästy hyvään lainsäädäntöön,
mutta tästä ei lopulta tässä salissa äänestetty.
Velvollisuus liittyä kaukolämpöön
on positiivinen asia. Ympäristövaliokunta painottaa
mietinnössään uusiutuvan energian merkitystä. Muutenhan
liittyminen ei olisi ympäristön kannalta lainkaan
niin merkittävää kuin se on silloin,
jos kaukolämpö tuotetaan ympäristöllisesti kestävällä tavalla.
Näinhän ei usein ole. Turve monessa paikassa on
syrjäyttänyt ekologisesti tai ilmastonmuutoksen
kannalta parempia energian lähteitä, kuten esimerkiksi
maakaasun, mutta Pääkaupunkiseudulla erityisesti
vielä kivihiili on ongelmallinen energian lähde
kaukolämmössä.
Valituslupajärjestelmän kehittäminen
meni nyt mielestäni askeleita huonompaan suuntaan ja niin
myöskin korkeimman hallinto-oikeuden presidentin Pekka
Hallbergin mielestä. Hänen selkeä kantansa
ei kuitenkaan saanut valiokunnan enemmistöä muuttamaan
mieltään, vaan valiokunnan enemmistö siis
oli hallituksen esityksen takana, jossa tehdään
valituslupajärjestelmä hallinto-oikeuden ja korkeimman
hallinto-oikeuden väliin silloin, jos asemakaavasta on
valitettu ja asemakaava on oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella.
Tässä on kaavaerojen ongelma ja ristiriita, koska
yleiskaava on luonteeltaan toisenlainen kuin asemakaava ja sitä käsiteltäessä näitä
asemakaavaongelmia
ei useinkaan tiedetä etukäteen.
Edellisessä tätä koskevassa hallituksen
esityksessä puhuttiin siitä, kun tätä samaa
kohtaa muutettiin, että mikäli asia on ratkaistu
yleiskaavassa, niin silloin asemakaavan ollessa kyseessä ei valitusoikeutta
saa ilman lupaa, mutta silloin ympäristövaliokunta
muutti hallituksen esitystä ja päätökseksi
täällä tuli se, että se rajautui
vaan maankäyttöön. Mikäli maankäytön
tarkoitus on pääsääntöisesti
jo yleiskaavassa ratkaistu, niin silloin kielletään
nykylaissa kokonaan valitusmahdollisuus hallinto-oikeudesta korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Siis kielto valittaa siltä osin kuin alueen pääasiallinen
maankäyttö on ratkaistu, on voimassa. Se selvästi
rajaa, mistä on kysymys. Siinä on kysymys maankäytön
pääasiallisesta luonteesta, mutta nyt on tällainen
blankopaperi menossa läpi, ja siinä vain todetaan
tämä asemakaavan sijaitseminen yleiskaava-alueella.
Puhemies! Tästä asiasta siis äänestettiin,
ja siitä mielestäni on hyvä todeta, että vasemmistoliiton
ryhmän lisäksi myöskin neljä sosialidemokraattia,
toisin kuin valiokuntatyöskentelyssä tapahtui,
täällä salissa asettui eriävän
mielipiteen taakse. En käy heitä nimeämään,
mutta totean, että hyvin kokeneita ja nimenomaan ympäristökysymyksissä kansallisjärjestöissäkin
kunnostautuneita oli mukana tässä joukossa.
Tämä on tietysti määrällisesti
pieni kysymys. Näitä kaavoja, joista hallinto-oikeuden
ja korkeimman hallinto-oikeuden väliin haetaan valituslupaa,
on vain 60—80 kappaletta vuodessa, mutta onkin kysymys
periaatteesta ja perustuslaillisesta oikeudesta. Tämä tuli
myös selväksi valiokunnalle silloin, kun kuulimme
myös ympäristöjärjestöjä,
kuten Luonnonsuojeluliittoa, joka varsin usein joutuu tämän
tyyppisten asioitten kanssa tekemisiin. Näin ollen hallituksen
esitystä ei ole syytä esittää hylättäväksi,
koska se pitää sisällään
pääsääntöisesti enemmän
myönteistä kuin kielteistä.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Kiinnitän ainoastaan yhteen yksityiskohtaan huomiota.
Täällä ponsiehdotuksissa on edellyttämisponsi,
että hallitus edistäisi uusiutuvan energian käyttöä kaukolämmön
tuotannossa. Tietysti ei voi edistää kaukolämmön
tuotantoa, jos ei ole kaukolämpöverkostoa. Tämä asia
tuli tässä kesällä istuneen
Lappi-työryhmän työssä aivan
erikoisesti esille, ja kuntien johtajat sanoivat, että kyllä pitää olla
lailla velvoite luoda kaukolämpöverkosto silloin,
kun se taajamapoliittisesti on järkevää,
ja sitten käyttää siinä uusiutuvia
energianlähteitä, paikallisia sellaisia. Muun
muassa tässä suhteessa tämä on
oikein hyvä esitys.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Tuohon, mitä ed. Pulliainen totesi,
vielä jatkoksi: Tässä hallituksen esityksessä on
vielä sekin positiivinen puoli kyllä, että se
mahdollistaa sen, että sellaiset kiinteistöt,
pientalot, joidenka energiatase on hyvin matala, negatiivitalot,
taikka sellaiset, jotka ovat valmiit ottamaan esimerkiksi maalämmön
käyttöön kaukolämmön
sijaan, voidaan vapauttaa velvoitteesta ottaa kaukolämpö käyttöön,
jos kaukolämmön energiatase ja sen ilmastovaikutukset
eivät ole positiivisia, kuten tapahtuu, jos raaka-aineena
energian tuotannossa käytetään esimerkiksi
kivihiiltä.
Keskustelu päättyi.