Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! En malta Saimaan kanavaa 20 vuotta käyttäneenä olla muutamaa sanaa sanomatta.

Viime keväänähän kirjoitettiin valtiosopimus kanavan yläjuoksulla Lappeenrannassa Saimaan kanavan Venäjälle kuuluvan osan vuokraamisesta Suomelle. Sopimusta hierottiin pitkään ja hartaasti, ja monelta kanavan käyttäjältä meinasi loppua usko kesken. Teollisuus- ja vesiliikenneyrittäjät ovat joutuneet lykkäämään investointejaan kanavaliikenteen osalta pitkän epävarmuuden aikana.

Neuvoteltu lopputulos on kuitenkin mielestäni kohtuullisen onnistunut, ja kannatan tietysti sopimuksen hyväksymistä. Tällä varmistamme kanavaliikenteen jatkumisen seuraavaksi 50 vuodeksi. Tietysti tässä on mahdollisuus molemmilla osapuolilla sanoa se kanavaliikenne vuoden irtisanomisajalla poikki.

Vuokra ei ole halpa mutta minusta siedettävä. Se mahdollistaa monenlaisen kanavaliikenteeseen liittyvän yritystoiminnan jatkamisen ja kehittämisen edelleen. On olemassa riski, että vuokrankorotukset kuitenkin yritetään ottaa kanavan liikennöitsijöiden taskuista. Tältä osin on tärkeää, että valtion rahoitus pysyy jatkossakin samassa mittaluokassa. Saimaan kanavan vuokrasopimus on tehty Suomen ja Venäjän valtioiden välille, ja näin ollen valtion kuuluu kyllä myös maksaa tuo korotettu osa vuokraa budjetistaan ainakin alkuvaiheessaan.

Arvoisa herra puhemies! Vesiliikenne on kovassa kilpailutilanteessa muun liikenteen kanssa. Nykyisellä valtion kompensaatiolla on käytännössä mahdollistettu tavaraliikenteen jatkuminen kanavan kautta Eurooppaan ja myös tietysti Saimaalle ja sen moneen satamaan. Väylä- ja luotsausmaksujen huomattava korotus veisi pohjan toiminnan kannattavuudelta ja johtaisi tavaraliikenteen siirtymiseen vesiltä kumipyörille pomminvarmasti.

On tärkeää muistaa kanavan tuomat edut ja hyödyt. Kanavan vaikutuspiirissä on noin 7 000 työpaikkaa. Normaalilla käyttöasteella kanavan kautta kulkee reilut 2 miljoonaa tonnia tavaraa vuosittain. Tästä näkövinkkelistä katsottunakin kanavan työllistävä vaikutus korvaa monin verroin siitä maksettavan vuokran.

Sopimus uudistaa kanavan hallinnointia sekä linjaa käytön ja liikenteen ehdot. Uudistusten myötä metsäteollisuus voi tehdä omat arvionsa kanavaliikenteen hyödyistä. Viime vuosina metsäteollisuuden osuus Saimaan kanavan liikenteestä on ollut 25—40 prosentin luokkaa riippuen hivenen aina vuosista. Aika suunnitelmille on kypsä myös siinä mielessä, että biopolttoaineiden kuljetuksissa Saimaan alueella on kasvupotentiaalia. Biopolttolaitosten raaka-aineelle tutkitusti paras kuljetusmuoto on vesikuljetus. Tältä osin tarvitaan nopeita päätöksiä, sillä kerran maalla aloitetut kuljetukset eivät tahdo enää siirtyä valitettavasti vesille.

Saimaan kanava on tärkeä osa laajaa vesistökokonaisuutta, johon kuuluvat rajan takana Viipurinlahti ja Laatokka. Tämän alueen logistiikkaa tulisi kehittää ennakkoluulottomasti venäläisten ja suomalaisten virkamiesten ja yritysten keskuudessa.

Yksi iso huolenaihe vuokra-alueella on ylikuormitettu huoltotie, joka ennen kaikkea talviliikenteen osalta on hengenvaarallinen nykyisillä liikennemäärillä. Sen saaminen alkuperäiseen käyttöön mahdollistuisi vain sillä, että Nuijamaalta Viipuriin saataisiin kunnollinen valtatie.

Vielä, herra puhemies, lyhyesti: Ympärivuotisen liikenteen mahdollisuudesta kanavassa on tehty useita tutkimuksia. Liikennöinnin järjestäminen vaatisi arviolta noin 40—50 miljoonan euron investoinnit. Lämmitys onnistuisi Kaukaan tehtaan puhdistetuilla lauhdevesillä. Iso ongelma ja este kanavaliikenteen ympärivuotisessa liikenteessä on kuitenkin Viipurinlahden syvä jäätyminen. Väylän pitäminen ahtojäistä puhtaana olisi iso haaste, ja vastuu siitä todennäköisesti olisi vain meidän piikissämme.

Herra puhemies! Kanavan merkitys Kaakkois-Suomelle logistiikkaketjussa on aiemmin ollut huomattavan suuri, ja näin sen toivoisi olevan jatkossakin. Vesistöjen käyttäminen kulkureitteinä matkailu- ja virkistyskäytössä tulee myös tulevaisuudessa lisääntymään.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Vesiliikenne on ympäristöystävällistä, ja siinä kulkee tavaraa edullisesti vähällä energialla. Sen tietää jokainen, joka on vesillä liikkunut ja kokeillut jotain raskasta liikuttaa, jotain alusta tai nippuja. Itse olen uitossa ollut aikanaan nuorena poikana mukana, ja siinä yksi mies liikuttaa tuhannen nipun erää ihan hyvin, ja se liikkuu herkästi.

Tämä kuvaa sitä, jotta meidän vesiliikennemahdollisuuksia pitäisi kehittää. En sinällään vastusta tätä Saimaan kanavan vuokrasopimusta, mutta tämä ilmeisesti tarkoittaa nyt sitä, jotta sitten tämä Kymijoki—Mäntyharju-kanava, jota on pitkästi puuhattu, voidaan huoletta heittää unholaan, koska tämä Saimaan kanavahan vaatii investointeja, jotta se saadaan nykyaikaisesti toimimaan ja uusille aluksille käypäseksi, ja tämä tehdään vieraalle maalle. Siinä mielessä tämä investointi, joka tässä tullaan tekemään ... Olisi minusta ollut parempi, kun olisi saatu sen tyyppinen vaihtoehto kuin tässä edellinen puhuja sanoi, että olisi myös ympäri vuoden mahdollisuus pitää väylää auki, ja se Suomen puolelle tehty kanava olisi niiden selvitysten mukaan, mitä aikaisemmin kanavapuolueelle on esitetty ja virkamiehet taikka konsultit tehneet työtä — taitaa olla konsultti tutkimuksia tehnyt — mahdollistanut sen tyyppisen toiminnan. Toivonkin tässä nyt, että sitä ei kokonaan vielä haudattaisi, vaikka ilmeisesti näyttää tässä tilanteessa kuitenkin, jotta kahta kanavaa ei varmaan Suomeen sovi eikä löydy voimavaroja, kuka sen maksaisi.

Sitten tämä toinen näköala, miksi sitten kannattaa vuokrata. Minulla on semmoinen visio aina ollut tässä, jotta tämä Saimaan kanava sinällään matkailullisesti olisi hyvä, annettaisiin sen olla tuossa muodossa ilman isompia investointeja, ja se olisi tavallaan tämmöinen turisti-, matkailukanava ja sitten tämä toinen kanava palvelisi teollisuutta, joka mahdollistaisi isommat alukset ja isommat volyymit kuin mitä tällä hetkellä Saimaan kanava tuossa muodossaan pystyy mahdollistamaan.

Sinällään, niin kuin totesin, antaa mennä tämän, kun tätä näin pitkälle on valmisteltu, ja toivoisi, että jatkossakin, ketkä täällä eduskunnassa ovat, siihen suuntaan veisivät tätä eteenpäin, jotta saataisiin tämä vesiliikenne kuitenkin toimimaan. Kun katsoo Keski-Eurooppaa tai vaikka itääkin, niin siellähän hirveän paljon kuljetetaan vesiä pitkin hyvin raskastakin tuotetta, ja se on edullista ja ympäristöystävällistä.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Haluan ensinnäkin tukea ed. Paajasen ja ed. Lahtelan tuomia ajatuksia ja todeta omalta osaltani sen, että Saimaan kanava ja sen toimivuus ja kehittäminen on ehdottoman tärkeää Kaakkois-Suomen elinkeinon kannalta. Toivoisin tästä syystä, että luotsausmaksut ja muut maksut, joita kanavatoiminnassa peritään, tullaan säilyttämään kohtuullisella tasolla, jotta Saimaan kanavan toimintaedellytykset pystytään edelleen turvaamaan. Toivoisin myös sitä, että valtio olisi vahvasti tukemassa Saimaan kanavan toimivuutta, ja siihen muun muassa liittyvät nämä asiakasmaksut, joista äsken jo mainitsin.

Etelä-Karjalassa kehittyy tällä hetkellä erittäin vahvasti uutena elinkeinona matkailu, ja Saimaan kanavalla on erittäin suuri rooli ja merkitys myös siltä osin. Ne panokset, jotka Saimaan kanavaan tullaan satsaamaan valtion osalta, tukevat sekä sen alueen elinkeinotoiminnan kehittymistä ja monipuolistamista että koko valtakunnan elinkeinoa.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Kanavista täällä nyt laajemmin puhutaan. Tämä hallituksen esitys ja valiokunnan yksimielinen mietintö sinänsä ovat paikallaan, en niitä arvostele, mutta Suomi on yhä, ennen kuin kasvihuoneilmiö ja ilmaston lämpeneminen kovasti etenevät, pohjoinen ja kylmä ja jäinen maa, ja siinä mielessä nämä kanava- ja vesireitit ovat osan vuotta aina poissa käytöstä, ja se hankaloittaa meidän elämäämme tai Suomen olojen rakentamista sellaisiksi kuin jossakin Keski-Euroopassa tai lämpimissä maissa.

Mutta täällä nousi esille myös tuo Kymijoen kanavointi. Siitä on paljon puhuttu, ja varsinkin silloin runsaat 20 vuotta sitten, kun päätettiin tässä salissa rakentaa Keitele—Päijänne-kanava — ja se myös rakennettiin venäläisten toimesta korvauksena venäläisten veloista Suomelle — puhuttiin sen jatkamisesta merelle, mutta sitä ei ole tehty, ja se kanava eli Keiteleen ja Päijänteen välinen kanava on jäänyt kyllä varsin huonolle käytölle. Siellä ei ole kuin muutamia huviveneitä vuosittain. Siinä mielessä kyllä kanavahankkeita kannattaa hyvin tarkkaan miettiä. Se, onko sitten puunjalostusteollisuus esimerkiksi valmis uittoa käyttämään siinä mitassa kuin mitä kanavan kannattavuus edellyttäisi muualla kuin niillä alueilla, missä se on nyt ollut mahdollista, on iso kysymys. Puu ui kuitenkin melko hitaasti, ja yhdysliikenne vie voimavaroja ja edellyttää investointeja, eli kanavointia pitää hyvin harkiten ajatella Suomessa, Suomen oloissa. Mutta Saimaan kanava on, ja siihen varmaan nyt sitten sijoitetaan lisää varoja. Toivottavasti saamme sitä käyttää ja hyötyä siitä jatkossakin.