Opetus- ja viestintäministeri  Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen tavoitteena on kehittää näyttötutkintojärjestelmää niin, että yhteyttä työelämään vahvistetaan. Tarkoituksena on siis se, että näyttötutkintojärjestelmän toimintamalleja yhtenäistetään ja toimijoille suunnattua tukea lisätään. Voin sanoa, että 20 vuoden jälkeen tätä uudistusta on todella odotettu ja se osuu juuri sopivaan kulmaan, koska näyttötutkintojärjestelmä täyttää vuosia.

Arvoisa puhemies! Keskeistä tässä uudistuksessa on se, että me tuotamme kansalaisille sellaista osaamista, jota työelämä tarvitsee, ja tarjoamme tilaisuuden osoittaa työssä opittu tutkintotilaisuudessa. Eli selkeytämme eri toimijoiden roolit ja tehtävät näyttötutkintojärjestelmän eri vaiheissa suunnittelusta toteutukseen sekä edelleen järjestelmän arviointiin ja sen kehittämiseen.

Tarkoituksena on myös pitää huolta siitä, että näyttötutkintojärjestelmä tuottaa työelämään sen tarvitsemaa osaamista ja että eri toimijat voivat omalta osaltaan luottaa järjestelmän laatuun. Näyttötutkintojärjestelmän kehittämisessä varmistetaan työelämän osallistuminen päätöksentekoon näyttötutkintojärjestelmän kaikissa vaiheissa. Työelämän ja opetushenkilöstön edustajista koostuvien arvioijien roolia ja arvioitsijoiden asemaa tarkistetaan suhteessa nykyiseen. Samalla tutkintotoimikuntien tehtäviä käydään läpi niin, että niissä nykyistä enemmän korostuisivat näyttötutkintojen kehittäminen ja järjestelmän laadunvarmistus. Tutkintotoimikunnat kuitenkin vastaisivat edelleen tutkinnon järjestämissopimusten tekemisestä tutkinnon järjestäjien kanssa. Tutkintotoimikunnat myös antaisivat vieläkin todistuksen tutkinnoista ja niiden osista, mutta nykyistä selkeämmän arvioinnin perusteella. Laatua vahvistettaisiin säätämällä näyttötutkinnon järjestäjälle asetettavista edellytyksistä sekä näyttötutkinnon järjestäjän tehtävistä. Näyttötutkinnon järjestäjällä tulisi olla riittävät taloudelliset ja ammatilliset edellytykset näyttötutkintojen järjestämiseen sekä riittävä näyttötutkintojärjestelmän ja järjestämiensä tutkintojen asiantuntemus.

Näitä tutkintotoimikuntia avustaisi niille laissa säädettyjen tehtävien hoitamisessa Opetushallitukseen perustettava näyttötutkintosihteeristö, jota on kovasti odotettu. Näyttötutkintojärjestelmän työelämälähtöisyyttä syvennettäisiin myös säätämällä arvioinnista ja arvioitsijoista. Arviointiin tyytymättömällä olisi mahdollisuus hakea oikaisua tutkintotoimikunnalta, joka voisi tarvittaessa määrätä uuden arvioinnin. Näin myös koulutuksen piirissä olevien henkilöiden oikeusturva paranisi.

Nämä lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. päivänä elokuuta 2016.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä esityshän on erittäin hyvä. Esityksessä määrätään näyttötutkintojen järjestäjän tehtävistä ja edellytyksistä ja muun muassa työelämän läheisyyttä syvennetään säätämällä arvioinnista ja arvioijista tarkemmin. Kuten ministeri äsken mainitsi, niin tällöin arviointiin tyytymättömällä on myös muun muassa selvillä reitti oikaisuun tai valittamiseen, jos siihen on aihetta.

Näyttötutkinnon kehittämistä kokonaisuudessaan on saatu vähän odotella, ja on hyvinkin tärkeää kehittää järjestelmää edelleen. Yhä paremmin työelämässä hankitun osaamisen osoittamiseksi on tärkeää selkeyttää eri toimijoiden roolit ja varmistaa se, että järjestelmä tuottaa työelämään sen tarvitsemaa osaamista. Näyttötutkintojen arvioijan rooli on siksi myös hyvin tärkeä. Siellä pitää olla henkilöitä, jotka myös itse tuntevat työelämän tarpeet ja vaatimukset. Kyseessä on siis ennen kaikkea näytönantajan oikeusturva.

Olen itse suorittanut näytön vastaanottajan tutkinnon aikoinaan ja oikeastaan hyvinkin alkuaikoina, kun näitä näyttöjä alettiin käyttää. Kyllä huomasin, että vastaanottajana kaipasin oman osaamiseni kehittämistä kaiken aikaa. Tässä esityksessä on tarkoitus myös vahvistaa näyttötutkintojärjestelmän resursseja kaiken kaikkiaan, kun järjestelmää laajennetaan.

Tarja Filatov /sd:

Arvoisa puhemies! Yhdyn niihin kiitoksiin, että näyttötutkinnosta vihdoinkin tulee ihan oikeasti totta ja konkreettista.

Kun itse olen paljon tekemisissä hyvin pitkään työttömänä olleiden ja vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien kanssa, joiden kanssa on yritetty kehittää opinnollistamista, jolloin esimerkiksi työtä tekemällä ja erilaisissa tukitoimissa olemisella voisi suorittaa osan opinnoista, niin toivoisin, että tätä yhteyttä kehitettäisiin jatkossa. Tällä hetkellä tuota opinnollistamista oikeastaan keksitään vähän joka puolella ikään kuin uudelleen ja uudelleen, ja me pystyisimme luomaan tähän rinnalle sellaisen valtakunnallisen mekanismin, joka veisi eteenpäin myös tätä tässä rinnalla, koska sen ajatus on tietyllä tavalla sama, että ne, joiden elämä ei teoreettiseen opiskeluun istu, voisivat tehdä sitä vähän toisilla keinoin. Uskon myös, että tästä on paljon hyötyä nuorille aikuisille, jotka ovat olleet pidempään työelämässä mutta jotka eivät koskaan ole suorittaneet mitään koulutusta, josta he olisivat saaneet todistuksen.