Juho Eerola /ps:

Arvoisa herra puhemies! Suhtaudun nyt käsillä olevaan esitykseen verraten positiivisesti, olinhan itse mukana siinä parlamentaarisessa ryhmässä, joka tätä asiaa valmisteli. Minulla oli siis tilaisuus tuoda sekä omat että eduskuntaryhmän näkemykset valmisteluluun, mutta ihan niin kuin äsken sote-keskustelussakin, ihan kaikkia asioita ei jokainen oman mielen mukaan saa menemään.

Tärkein positiivinen vaikutus kunnallisvaa-lien — vai pitäisikö nyt jo opetella sanomaan, että kuntavaalien — siirtämisestä keväälle on se, että tuore valtuusto pääsee suoraan vaikuttamaan seuraavan vuoden budjettiin. Nythän on aiemmin käynyt niin, että kun aiemman valtuuston huonoihin päätöksiin tyytymättömät kuntalaiset ovat äänestäneet vanhan valtuuston vaihtoon, on se yleensä viime töinään päättänyt viimeisessä budjettikäsittelyssä lopettaa parit koulut tai jotain muuta yhtä fiksua. Sitten kun ne seuraavana vuonna ovat käytännössä loppuneet, niin asia on kaatunut uusien valtuutettujen syyksi kuntalaisten silmissä, vaikka nämä eivät todellisuudessa siihen ole millään tavoin voineet vaikuttaa. Nyt siis voivat, pääsevät tuoreeltaan kuntavaalien jälkeen vaikuttamaan seuraavan vuoden budjettiin.

Tämän valmistelun aikana oli esillä myöskin äänestysikärajan laskeminen 16 vuoteen, ja se jäi onneksi siitä pois. Olen aiemmin itse ollut äänestysikärajan alentamisen kannalla, mutta en enää. Esimerkiksi tänä syksynä käydyt kirkollisvaalit todistivat, että hyvistä yrityksistä huolimatta sen ikäiset eivät vielä ole ollenkaan kiinnostuneita tämäntapaisesta vaikuttamisesta, ja se sitten johti äänestysprosentin yleiseen alenemiseen. Äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa on jo ilman nuorisoakin laskenut varsin matalalle tasolle. Vaalien ajankohdan tai sääolosuhteiden vaikutuksesta äänestysaktiivisuuteen ei ole osoitettavissa mitään selkeää tutkimusnäyttöä, mutta vaalien siirtäminen kevääseen saattaisi kuitenkin parantaa kampanjointimahdollisuuksia ulkona ja vaalien näkyvyyttä kaupunkikuvassa, ja tämä sitten osaltaan voisi aktivoida äänestäjiä. (Puhemies koputtaa) — Kiitos.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tämä esitys tosiaankin taitaa olla kaikkien eduskuntaryhmien yhteinen kompromissi, mutta olisin itse alun alkaen ollut kyllä sitä mieltä, että mikäli olisi haluttu ikään kuin äänestäjän kuluttajansuojaa parantaa ja mahdollisesti myös kohentaa äänestysprosenttia ihan kunnolla, niin kunnallisvaalien ja eduskuntavaalien kytkeminen yhteen olisi ollut tietysti yksi vaihtoehto.

Jos nyt sote-keskusteluunkin liittyen ja ylipäätään kuntakeskusteluun liittyen huomioidaan, että esimerkiksi viime kuntavaaleissa eri puolueet vahvasti kävivät valtakunnallisen kuntauudistuksen ympärillä kampanjaansa, ja kun nyt ottaa huomioon, että nyt nämä kaikki samat puolueet ovat löytäneet sellaisen sovun, joka ei ehkä ihan olekaan sitä, mitä silloin kuntavaaleissa 2012 — ja sillä perusteella kuitenkin ihmiset paljon niissä vaaleissa taisivat äänestää, toki paikallisinkin teemoin, ilman muuta — niin jotta tämä politiikka olisi vastuullisempaa ja ihmisten usko äänestämiseen säilyisi, niin nämä vaalit olisi voitu tässä mielessä yhdistää. Muualla päin maailmaa näitä vaaleja käydään myös samanaikaisesti. Etenkin nytten, kun kunnilta on leikattu, hallitus on leikannut vuodesta toiseen valtionosuuksia ja ne leikkaukset edelleen jatkuvat, niin tämä on kuitenkin sellainen tilanne, että kunnissa nyt ikään kuin saattaa olla samoilla puolueilla toinen ääni kellossa ja täällä taas tosiaan toinen. Tämä on minun mielestäni semmoinen iso kuva meidän demokratiasta, että meillä vastuu ei kohtaa valtaa.

Osmo Kokko /ps:

Arvoisa puhemies! Tämä vaalilain muutoshan on alkujaan lähtenyt siitä, että eduskuntapuolueiden puoluesihteerithän ovat tästä asiasta neuvonpitoa käyneet ja tulleet sitten tähän tulokseen, jota minäkin pidin aivan myönteisenä, koska varmasti voi olla, että osassa Suomenmaata ainakin pitkään on vaikutusta näilläkin keliolosuhteilla, vaikka itse kyllä uskon, että pitkälti tietysti se politiikan teko on vaikuttamassa siihen, mitenkä kansalaiset ovat aktiivisia näissä vaaleissa käyttäytymään.

Tuokaan ajatus, mitä edustaja Saarakkala toi tuossa puheessaan, että esimerkiksi eduskuntavaalien kanssa kuntavaalit olisi yhdistetty, ei ole ollenkaan hassumpi, koska kyllähän kummassakin käsitellään samantyyppisiä asioita. Esimerkiksi koeluontoisesti olisi voitu ajatella, että olisi katsottu, millä tavalla tämä vaikuttaa ja onko se lisäämässä kansalaisten aktiivisuutta vaaleja kohtaan.

Pidän tätä hallituksen esitystä kuitenkin ihan myönteisenä, ja seuraamme, mitä tulosta se tuo tullessaan.

Juho Eerola /ps:

Arvoisa puhemies! Tosiaan puoluesihteerit ensin kävivät keskustelua keskenään, ja sen jälkeen asia siirtyi tänne eduskuntaryhmien edustajille. Tästä, mitä edustajat Kokko ja Saarakkala toivat tässä esille, että näitä kuntavaaleja ja eduskuntavaaleja olisi yhdistetty, käytiin kyllä keskustelua puolesta ja vastaan mutta vähän pelättiin tosiaan sitä, että nämä kunnalliset ja paikalliset teemat saattavat jäädä sitten valtakunnan politiikan jalkoihin, ja tosiaan sitä, että lähinnä vain puoluejohtajat keskenään televisiossa keskustelevat sitten näistä isoista asioista ja sitten paikalliset teemat ja paikalliset ehdokkaat etenkin jäävät jalkoihin, olkoonkin, että tämä sote-asia, minkä Saarakkala toi tässä esimerkkinä esille, sehän leimasi hyvin pitkälti vaaleja viimeksi ja se oli valtakunnallinen asia ja sen ympärillä pyöri koko kuntapolitiikka monessakin kunnassa.

Mutta ehkä jonkunnäköisenä kompromissina tässä on sitten se, että vaikka niitä ei samassa yhteydessä käydä, niin ne käydään kuitenkin samana päivänä eli huhtikuun kolmantena sunnuntaina mutta eri vuosina.