Mika Lintilä /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainministeriön pääluokka ei perinteisesti ole ollut niitä kaikkein suosituimpia pääluokkia puhua, ja niin kuin jälleen salista näkee, näin on. Tässähän tietysti on vielä toisaalta se pikkasen ongelmallinen tilanne, että pääluokkahan jakautuu periaatteessa kahden jaoston kesken eli kunta- ja terveysjaoston ja sitten oman jaostoni eli verojaoston kesken. Verojaoston osalta meillehän kuuluvat siis verotus, tulli ja eläkkeet niiltä osilta, miten ne on meille sijoitettu. Muilta osilta varmaankin ed. Väätäinen esittelee sitten kunta- ja terveysjaoston puheenjohtajana tätä pääluokkaa.

Oikeastaan voisi muutaman sanan sanoa siitä, mitä tässä taustalla on, ja niistä keskeisistä asioista, jotka kuuluvat verojaostolle. Ehkä suurinta huolta pitkin syksyä verojaosto on kantanut siitä, kuinka valtiovarainministeriön vero-osasto pystyy vastaamaan tällä hetkellä siihen verovalmisteluun, jota siltä vaaditaan ja jota siltä odotetaan. Kuten edustajakollegat hyvin tietävät, niin useat verolait ovat budjettiverolakeja ja se painopiste tulee tänne joulun alle ja niihin resursseihin mitoitettuna nykyinen verolakien paine on liikaa valtiovarainministeriön vero-osastolle. Siinä oikeastaan toimia, joita tulisi hyvin vakavasti harkita, ovat resursoinnin lisääminen tai sitten määritellä tarkemmin se, mitkä verolait ovat loppujen lopuksi sitten budjettilakeja ja mitkä eivät. Tällainen rajaus olisi ehkä syytä tehdä senkin vuoksi, että yhä enemmän verovalmistelussa valtiovarainministeriössä käytetään selkänojana komission yhteisöverolainsäädäntöä ja ehkä meillä tulisi olla myös näitten rajapintojen tarkastelemiseen enemmän aikaa, jota tällä hetkellä valitettavasti ei ole, ja voi sanoa, että viimeisimmän kerran se tuli esille meille metsäveroa koskevassa valmistelussa ja sen tulkinnassa sitten jaostossa myöhemmin.

Toinen verotukseen liittyvä asia, jonka kanssa jaosto hyvin usein joutuu asioimaan, on sitten verohallintoon liittyvä ja lähinnä päätösten yhtenäistämiseen. Varsin usein tulee kyselyjä itse kullekin meistä yleishyödyllisten verotuksesta, niitten vaihtelevasta käytännöstä. Olisi hyvin toivottavaa, että tässä vaiheessa, kun tätä selkeyttämistä on jo useampi vuosi haettu, pystyttäisiin tekemään ja saamaan tällä tavalla tämä tilanne sellaiseen tulokseen, että yleishyödylliset yhteisöt olisivat sitten levollisin mielin siltä osilta, koskeeko verotus heitä, heidän toimintaansa joltain osa-alueelta.

Kolmas keskeinen osa, joka verojaostolle kuuluu, on tulli. Niin kuin hyvin tiedetään, niin olemme vasta tehneet viimeisiä veronkorotuksia alkoholin osalta. On tehty myös tupakan verotuksen korotuksia. Samaan aikaan ollaan kuitenkin tilanteessa, että Virosta tuontirajoitukset ovat poistumassa. Tämä yhtälö tulee tekemään sen, että meidän tulee entistä tarkemmin valvoa rajojamme. Nämä ratkaisut eivät saa avata sitä tietä, että salakuljetus ja siihen liittyvät muut, voisiko sanoa, alamaailmaan liittyvät asiat saisivat vallan. Tullien resurssit ja oikeastaan sen teknologian täysimääräinen hyödyntäminen, joka tällä hetkellä tulleilla on, tulisi voida taata myös tulevaisuudessa.

Valiokunnan mietintöön verojaosto kirjasi hyvin vähän. Siellä on käyty keskustelua taiteilijaeläkkeistä. Verojaosto näkee ja valiokunta näkee sen, että taiteilijaeläkkeet ovat edelleen merkittävä osa. Niillä on merkittävä rooli. Mutta tietyllä tavalla ongelmalliseksi on tullut se, että nämä taiteilijaeläkkeet tulevat valtiovarainministeriön pääluokan kautta ja ne kuitenkin ratkaisee opetusministeriö ja sieltä tulevista rahoista, joten valiokunta kirjasi tästä, että varsin pikaisesti tehtäisiin tällainen selvitys, viimeistään ensi elokuun loppuun mennessä, jossa tämä työnjako tarkasteltaisiin. Sinällänsä valiokunta antoi tukensa myös tulevaisuudessa tapahtuville taiteilijaeläkkeitten myöntämisille, niitten lisäämiselle, mutta tämä toiminnallinen problematiikka oli se, johonka valiokunta halusi keskittää huomionsa.

Muilta osiltaan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Väätäinen varmaan esittelee tämän pääluokan. En usko, että siinä sinällänsä suuria tunteita herättäviä asioita on, jos ei nyt tietysti mukaan lasketa sitten maksuja EU:lle.

Tuula Väätäinen /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuntien tukemisesta ja kuntataloudesta. Kuntatalouden tila on poikkeuksellisen hyvä ollut vuonna 2008, ja arvioiden mukaan se jatkuu myös ensi vuonna kokonaistasoltaan hyvänä. Laskusuhdanteen myötä julkisen talouden tila on kuitenkin heikkenemässä nopeasti ja riskit kuntatalouden kiristymiselle ovat lisääntyneet huomattavasti. Heikon talouden kuntien määrä kasvaa todennäköisesti jo ensi vuonna, ja erityisesti riskit niissä kunnissa, joissa taseet eivät ole kunnossa ja joissa yhteisöveron painoarvo on suuri, tulevat olemaan vaikeuksissa. Muun muassa metsäteollisuuden supistuksen lisäksi monilla paikkakunnilla on vireillä irtisanomisia ja lomautuksia.

Talousarvioesitykseen sisältyy paljon elvyttäviä toimia, jotka vaikuttavat myös kuntatalouteen, mutta ne eivät kuitenkaan ole välttämättä riittäviä, mikäli laskusuhdanne jatkuu voimakkaana. Valiokunta korostaa, että kuntien ja valtion on varauduttava lisäämällä elvyttäviä, kuntataloutta tukevia toimia. Valiokunnan mielestä jo ensi vuonna on ryhdyttävä valmistelemaan sellaisia työllisyyttä parantavia hankkeita ja investointeja, jotka voidaan tarvittaessa käynnistää heti vuoden 2010 alussa. Kuntien harkinnanvaraiseen avustukseen on varattu ensi vuodelle 15 miljoonaa, joka on 5 miljoonaa kuluvaa vuotta vähemmän. Talouden ja työllisyyden heikkeneminen lisännee nopeasti harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen tarvetta, ja tämän vuoksi valiokunta pitää tärkeänä, että kuntien tilannetta seurataan ja momentin määrärahaa lisätään tarvittaessa. Valiokunta pitää välttämättömänä, että valtio sitoutuu toteuttamaan pitkäjänteistä ja vakaata kuntapolitiikkaa ja että kunnallisten peruspalveluiden saatavuus ja laatu voidaan turvata koko maassa kohtuullisella vero- ja maksurasituksella.

Sitten kuntarakenteen uudistamisesta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kuntien yhteistoiminta on lisääntymässä ja puitelain mukaiset väestöpohjavelvoitteet sosiaali- ja terveystoimen osalta ovat toteutumassa. Ongelmia puitelain velvoitteista on vielä noin 30 kunnassa. Kuntaliitosten osalta taas prosessi on edennyt odotettua nopeammin, joten kun tällä hetkellä kuntia on 415, niin määrä kuntaliitosten jälkeen putoaisi 348 kuntaan. Valiokunta korostaa, että kuntaliitokset eivät yksin ratkaise väestörakenteen muutoksen aiheuttamia haasteita vaan samalla on huolehdittava palvelurakenteen ja palvelujen tuotantotapojen kehittämisestä. On huolehdittava siitä, että palvelut eivät pirstaloidu ja että perusterveydenhuoltoon ja siihen läheisesti liittyen sosiaalihuoltoon ja erikoissairaanhoitoon luodaan vahvat järjestelyvastuualueet. Kuntaliitosten lukuisuuden vuoksi kuntien yhdistymisavustuksiin osoitettu määräraha kasvaa ensi vuonna lähes 100 miljoonalla eurolla kuluvaan vuoteen verrattuna.

Valiokunnan mielestä kuntaliitostukeen tulisi liittää myös kannustavia ja tulokseen liittyviä elementtejä. Parhaillaan valmistellaan myös kuntien toimintaan läheisesti vaikuttavaa lainsäädäntöä, kuten terveydenhuoltolakia sekä aluehallintoon liittyviä uudistuksia. Valiokunta pitää tärkeänä, että valmisteilla oleva lainsäädäntö muodostaa kuntien ja muiden toimijoiden kannalta johdonmukaisen kokonaisuuden ja että se yhteensovitetaan huolella niihin ratkaisuihin, jotka edistävät puitelain tavoitteiden toteutumista. Näitä lakeja tällä hetkellä valmistellaan varsin erillisinä, ja tämä valiokunnan huoli on aiheellinen. Toivomme, että hallitus ottaa tämän kommentin huomioon.

Marjo Matikainen-Kallström /kok:

Arvoisa puhemies! Suomen kuntatalous on uudessa tilanteessa. Nyt kun viennin vetoon ei voidakaan turvautua, tarvitaan uutta työtä kotimarkkinoilla. Koti-Suomen tekemättömien töiden lista onkin pitkä. Vanhat tiet ja väylät ovat huonossa kunnossa, ja uusiakin pitää rakentaa. Asuntokanta kaipaa kohennusta. Kansallisomaisuutemme kunnissa ja valtiolla kaipaa uusimista ja kunnossapitoa. Nyt jos koskaan on hyvä aika näille kotitöille.

Kaikki nämä julkisen sektorin työt tarvitsevat toteutuakseen rahoitusta. Näiden hankkeiden lisäksi myös suomalaisten yritysten rahoituksesta tulee huolehtia. Finanssikriisin myötä rahoituksen saatavuus on yllättäen osoittautunut niukaksi, ja julkisen sektorin hankkeiden rahoitus niukentaa sitä edelleen, ellei ryhdytä erityistoimiin tällä alalla. Pelkona on yleinen luottolama. Tämän vuoksi rahoituspääomien tuonti Suomeen valtion ja kuntien hankkeiden tarpeisiin on erittäin tärkeää. On ilmeistä, että nykyisessä taloustilanteessa finanssipääomia Suomeen voidaan tuoda enää vain joko Suomen valtion tai Suomen kuntien luottokelpoisuuteen nojautuen. Niiden varassa toimivia luottolaitoksia tai luottoyksiköitä on kolme: Valtiokonttori, Kuntarahoitus ja Finnvera. Näiden luottolaitosten avulla nyt uhkaavaa luottolamaa voidaan torjua. Uusia toimijoita ei ole aikaa perustaa, sillä niiden tulisi rakentaa kansainvälisten markkinoiden suhdeverkostot aivan tyhjästä ja luoda jalansija omalle varainhankinnalleen. Tehtävä on lyhyessä ajassa mahdoton.

Kuntarahoituksen ja Finnveran toiminnan aktivointi on jo aloitettu nyt tehdyillä lisäpääomituksilla. Pääomituksen lisäysten tulee olla Rahoitustarkastuksen laatuvaatimusten mukaisesti pysyviä ja kansainvälisesti läpinäkyviä, jotta noiden toimijoiden uskottavuus kansainvälisessä varainhankinnassa olisi turvattu. Väliaikainen ja nopeasti poistuva tilapäinen pääomitus on kansainvälisen uskottavuuden kannalta myrkkyä, jota ei pitäisi edes mainita näissä vakavissa yrityksissä. Riittävä pääomitus turvaa Kuntarahoituksen ja Finnveran aktivoinnin niiden nykyisten toimialojen sisällä.

On kuitenkin hyvä varautua myös luottolaman syvenemiseen ja tilanteen vaikeutumiseen. Järkevää varautumista olisi uusien ja entistä laajempien toimivaltuuksien määrittäminen molemmille luottolaitoksille niillä toimialoilla, jotka ovat EY-kilpailulainsäädännön mukaisesti mahdollisia mutta joita Suomessa ei ole määritelty niiden toimialaan kuuluviksi. Tämä antaisi meille hyvät institutionaaliset edellytykset torjua luottolamaa yhdessä muiden yksityistä pankkisektoria tukevien toimenpiteiden kanssa.

Arvoisa puhemies! Pankkien suhtautuminen valtiontakausten vastaanottoon lyö ällikällä. Takaukset kyllä sinänsä kelpaisivat, mutta valtio ei saisi asettaa niiden antamiselle minkäänlaisia ehtoja. Kaikki muut tahot tässä vaikeassa tilanteessa kyllä joustavat vaan eivätpä pankit. Tästä seurauksena lainananto vakavaraisillekin yrityksille on loppunut ja konkursseja tulee mitättömien likviditeettiongelmien vuoksi. Valtio eli veronmaksajat kelpasivat maksumiehiksi 1990-luvulla ja kelpaisivat nytkin mutta vain maksajan rooliin.

Elvytys on taitolaji, jossa oikeat aikataulut ja oikea mitoitus kunakin ajankohtana on tarkkaan harkittava. Kollegoilleni salin vasemmalla laidalla muistuttaisin, ettei elvytyksessä ole kysymys huutokaupasta, siitä, kuka eniten tarjoaa, niin kuin nyt on vähän tapahtunut. (Ed. Kuoppa: Teillä on paremmin kirpputori!) Kysymys on siitä, mitkä toimet vaikuttavat nopeimmin, mitkä kestävimmin ja mistä saadaan paras työllisyysvaikutus, ja näinhän hallitus tekeekin.

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Vastoin ed. Kalliksen odotuksia keskityn tähän kuntapolitiikkaan, joka on tämän pääluokan tärkeä kokonaisuus.

Herra puhemies! Vanhasen kakkoshallitus on hoitanut erittäin vastuullisella tavalla kuntapolitiikkaa, ja pitkälle sen seurauksena kuntatalouden tila on tänä vuonna ollut poikkeuksellisen hyvä ja monilla myönteisillä ratkaisuilla luodaan edellytyksiä myöskin kuntatalouden pitkän aikavälin hyvälle hoitamiselle. Kuntien taloutta on vahvistettu viime vuosina hallituksen toimesta merkittävästi. Vuodesta 2008 lähtien valtionosuuksien indeksikorotukset toteutetaan täysimääräisenä, kun ne aiempina vuosina on tehty puolitettuna tai 75-prosenttisesti. Vuosina 2008—2012 kunnat saavat yli 400 miljoonaa euroa enemmän aikaisempaan menettelyyn verrattuna. Tämän lisäksi valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus, 250 miljoonaa euroa, maksetaan tänä vuonna kunnille kokonaisuudessaan. Edellisillä kerroilla kunnat ovat saaneet kustannustenjaon osoittamat valtionosuudet usealle vuodelle porrastettuna.

Molemmat Vanhasen hallitukset ovat korvanneet veronkevennysten aiheuttamat veromenetykset täysimääräisesti. Ennen vuotta 2003 kunnille kohdistuivat yli 800 miljoonan euron veromenetykset, joita ei korvattu lainkaan. Vuodesta 2003 lähtien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia on lisätty veromenetyksiä vastaavasti. Kokonaisuudessaan kuntien valtionosuuksien arvioidaan lisääntyvän vuonna 2007—2011 yhteensä 1,7 miljardilla eurolla. Vuosina 2003—2007 vastaava luku oli noin 1 miljardi. Tällä osoitan sen, että nykyinen hallitus on poikkeuksellisen voimakkaasti halunnut vahvistaa kuntataloutta.

Kuitenkin meillä on yhteinen huoli siitä, että talouden kasvun heikentyminen ja taantuma merkitsevät paineita myöskin kuntatalouteen. Se on suoraan sanottava. Esimerkiksi ensi vuodelle esitetty harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen määrä on todennäköisesti liian matala ja sitä joudutaan tarkistamaan ensi vuoden aikana. Kokonaisuudessaan kuitenkin on erittäin tärkeää, miten kunnat onnistuvat palvelutuotannon kehittämisessä. Tässä mielessä on syytä kannustaa kuntia jatkamaan edelleen palvelutuotannon tehostamista ja parhaitten käytäntöjen levittämistä. Nyt on hyviä hankkeita vireillä, ja tämän Paras-hankkeenkin kautta monia yhteistoiminta-alueita on muodostettu ja myöskin kuntarakenne on vahvistunut. Mutta työ on vasta alussa ja tarvitaan pitkäjänteistä työtä, jotta palvelutuotantoa pystytään edelleenkin kehittämään. Tässä mielessä hallituksen linja on oikea ja sitä pitää jatkaa, mutta päävastuu on pitkälle myöskin kunnilla jatkossa.

Kuntien valtionosuusjärjestelmää uudistetaan vuoden 2010 alusta. Tässä on erittäin tärkeää, että uusi järjestelmä pystyy turvaamaan kaikkien kuntien rahoituspohjaa ja palveluitten saatavuutta, niin että kuntien välisiä tuloeroja pystytään kaventamaan huomioimalla riittävällä tavalla erilaisia olosuhdetekijöitä, kuten sairastavuutta, kunnan sijaintia ja muita olosuhdetekijöitä. Myöskin verotulojen tasausjärjestelmää pitää edelleen parantaa, jotta siitä hyvästä talouden kasvusta, mitä voidaan yhteisillä ponnistuksilla aikaansaada, riittävä osa tulee kaikkien Suomen kuntien hyödyksi.

Puhemies! Pääministeri Vanhanen esitti muutama viikko sitten mielenkiintoisen avauksen, joka sai myös keskustan puoluevaltuuskunnan tuen. Se koskettaa veroprosenttikaton asettamista kunnallisveroon. Nythän meillä on käynyt viime vuosien aikana niin, että kuntien väliset veroprosenttierot ovat kasvaneet voimakkaasti, ja tälle kehitykselle pitäisi saada jonkinlainen katto. Sen takia on perusteltua selvittää, mitä merkitsisi, jos asetettaisiin veroprosentin katto, jonka yli menevästä osuudesta valtio vastaisi ja tulisi näitten heikoimman tulopohjan kuntien tueksi turvaamaan kansalaisten tärkeät peruspalvelut, koska siitä on pidettävä kiinni, että peruspalveluitten yhtäläinen saatavuus pitää varmistaa ja viime käden vastuunkantaja on valtio ja yhteiset resurssit ja verovarat. Toivon, että tätä asiaa hallituksen piirissä myös valmistellaan ja löydetään yhteinen poliittinen linjaus sille, että ikään kuin tietynlainen perälauta asetetaan tähän veroprosenttien kasvulle. Toki se edellyttää sitä, että ne kunnat, jotka tähän menettelyyn tulisivat mukaan, joutuisivat hyvin voimakkaalla tavalla sopeuttamaan omaa toimintaansa ja huolehtimaan siitä, että kustannustehokkuus on palvelutuotannossa paras mahdollinen.

Hannakaisa Heikkinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Käytän tämän puheenvuoroni valtionhallinnon tuottavuusohjelman pohdintaan. Tuottavuusohjelman koordinaatiovastuuhan kuuluu valtiovarainministeriölle. Tuottavuusohjelmaahan raamitettiin Matti Vanhasen ensimmäisessä hallitusohjelmassa, jolloin hankkeesta koordinaatiovastuussa olevaa valtiovarainministeriötä luotsasi ensin Antti Kalliomäki ja loppukaudesta Eero Heinäluoma. Matti Vanhasen toinen hallitus jatkaa ohjelman eteenpäinviemistä. Nyt hankkeen koordinaatiovastuuministerinä on Jyrki Katainen. Tuottavuusohjelman tarpeellisuus oli ja on yhä kiistaton. Työikäisten vähetessä ja vanhusväestön lisääntyessä työn tuottavuuden on kasvettava, toimintojen tehostuttava ja työntekijöiden riitettävä myös julkisen sektorin ulkopuolelle.

Tuottavuutta tavoitellaan kehittämällä työmenetelmiä ja johtamista, hyödyntämällä uutta teknologiaa ja parantamalla yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Yhteistyö, päällekkäisten toimintojen karsiminen ja muun muassa niin sanottu yhden luukun periaate ovat sekä kustannustehokkuuden kannalta perusteltuja että myöskin tavallista kansalaista paremmin palvelevaa toimin-taa. Myös onnistuneita, jo toteutettuja toimenpiteitä valtion alaisten laitosten kehittämisessä on, esimerkiksi Verohallinnon puhelinpalvelu, jossa puhelu ohjautuu sinne, missä ei ole ruuhkaa. Eihän ole väliä, missäpäin Suomea virkailija on. Tärkeintä on, että palvelu on viivytyksetöntä ja asiantuntevaa. Samoin Kelan verkkosivut ovat saaneet paljon kiitosta selkeydestään ja monipuolisuudestaan.

Oikein toteutettuna tuottavuuden lisääminen vaikuttaa myös työntekijöiden arkeen parantaen työelämän laatua, lisäämällä työhyvinvointia ja tehden valtion työpaikoista houkuttelevampia. Näihin tavoitteisiin keskusta on sitoutunut. Valitettavasti koko tuottavuusohjelman eteenpäinviennin ajan sitä ovat leimanneet väärät tekijät. Heti alkuun lähdettiin takamus edellä puuhun, kun tuottavuusohjelmasta tulikin henkilöstön leikkauslista. Tällä hallituskaudella taas tuottavuusohjelmassa on korostunut yltiöpäinen usko, että säästöjä saadaan ulkoistamalla ja yksityistämällä toimintoja. Tästä huolestuttavana esimerkkinä oli taannoinen linjaus ulkoistaa vankien ruokahuolto. Se olisi tullut miljoona euroa kalliimmaksi kuin toiminnan hoitaminen julkisella sektorilla.

Tuottavuusohjelmaa on arvosteltu kovin sanakääntein niin eduskunnasta kuin myös valtion työntekijöiden taholta. On selvää, että jokaisessa organisaatiomuutoksessa epävarmuus ja ylipäänsä tuttujen toimintatapojen muuttuminen aiheuttavat torjuntaa. Välillä on haasteellista erottaa, mikä osa arvostelusta on vain muutosvastarintaa ja mikä johtuu todellisesta huolesta siitä, että tuottavuusohjelman linjaukset vaarantavat kansalaisten palvelujen saannin.

Arvoisa puhemies! Politiikkaa on tehtävä ajassa. Tuottavuusohjelmaa on tähän syksyyn saakka saatu viedä eteenpäin suurimpana huolena uhkaava työvoimapula. Nyt on tilanne toinen. Hallituksen on arvioitava, millaisia kurssin muutoksia tuottavuusohjelmaan tarvitaan. Esimerkiksi työ- ja elinkeinokeskusten ja -toimistojen toimintakyky on aivan oleellisen tärkeä tulevina kuukausina. Myöskään yhtään uutta työtöntä ei valtio saa ulkoistamistoimillaan tehdä. On kuitenkin räikeää julkisuuden tavoittelua vaatia koko tuottavuusohjelman pysäyttämistä, erityisesti taholta, joka on ollut sorvaamassa koko ohjelmaa ja nuotittamassa sitä, että ohjelmasta tulikin juustohöyläävä henkilöstön vähennysohjelma. Käsillä oleva talouden alamäki ei poista sitä tosiasiaa, että iso osa työvoimastamme siirtyy lähivuosina eläkkeelle ja että ihmisten työhyvinvointia ja työmenetelmiä on kehitettävä. Näihin haasteisiin tuottavuusohjelmalla on pyrittävä edelleen vastaamaan. Sitä tarvetta ja tosiasiaa ei taloustilanteen äkillinen muuttuminen muuta.

Kuten valtiovarainvaliokunta toteaa mietinnössään, tuottavuusohjelma on edelleen perusteltu ja tarpeellinen. Väestön ikääntymisen aiheuttama palvelutarpeen kasvu ja julkisen talouden kestävyyden varmistaminen edellyttävät julkisen hallinnon sekä julkisten palveluiden tuottavuuden ja tehokkuuden lisäämistä. Valitettavasti vetovastuussa kulloinkin olleet tahot ovat nähneet tuottavuuden kehittämisen kapeakatseisesti lähinnä vain säästettyinä henkilötyövuosina. Suosittelen lämpimästi tutustumisjaksoa työelämään. Tuottavuutta ei voida mitata vain tuijottamalla lukuja, siis vähentyneen henkilöstön määrää ja sen tuomia euromääräisiä säästöjä. Tuottavuutta lisätään muun muassa hyvällä ja inhimillisellä johtamisella, työhyvinvoinnin lisäämisellä, kehittämällä työmenetelmiä ja ottamalla uutta teknologiaa käyttöön.

Arvoisa puhemies! Toivon hallitukselle ja ministeriölle herkkyyttä avoimeen keskusteluun ja suoraselkäisyyttä tehdä painopistelinjauksia, joita vaativat niin muuttunut taloudellinen tilanne, eduskunta kuin tähän asti saadut kokemukset tuottavuusohjelman eteenpäinviemisestä.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hallitusta on kritisoitu opposition taholta hitaasta reagoinnista maailmantalouden tilanteeseen. (Vasemmalta: Aiheesta!) Opposition tarjoamat vaihtoehdot hallituksen johdonmukaiselle politiikalle ovat olleet lähinnä rahan huoletonta lisäämistä milloin minnekin. Tarjottujen vaihtoehtojen pitäisi sisältää muutakin kuin vain korkeampi rahantarjous ja sitä myöten rajumpi velanotto. Sen sijaan, että syytellään hallitusta toimettomuudesta, meidän täytyy kaikkien pistää hanskat heilumaan ja tukea yhdessä tehtäviä ratkaisuja talouskriisin torjumiseksi.

Hallituksen viime vuosina määrätietoisesti toteuttama valtionvelan lyhentäminen on ollut tulevaisuuteen katsomista parhaimmillaan. Näin varauduttiin nyt eteemme tulleen hitaamman talouskasvun aikaan. Velan lyhentäminen loi puskuria muun muassa terveydenhuollon kasvavien kustannusten kattamiseen. Taloutemme kestää nyt mittavankin velkaantumisen, jos siihen on todellista ja aitoa tarvetta.

Suhdannetilanteen kehittyminen on otettu huomioon myös veronkevennyksissä. Niillä kannustetaan yksityistä kysyntää talouden painuessa taantumaan. Kaikkien tuloluokkien veronkevennykset auttavat talouden pitämistä jaloillaan, ja kotitalouksien ostovoima lisääntyy ensi vuonna jopa jo 4 prosentilla.

Kuntien lakisääteisen palvelutuotannon turvaaminen ilman velkaantumista on haasteellista nykyisessä taloustilanteessa, kun vielä verokehitys ensi vuonna näyttää laskevalta. Kunnille osoitettuja velvoitteita on paljon, ja monet kunnat ovat joutuneet ottamaan ulkopuolista velkaa. Kuntien välinen yhteistyö ja kuntaliitokset ovat tuoneet joitakin ratkaisuja ja säästöjä palveluiden järjestämisessä. Kaikkiin ongelmiin kuntaliitokset eivät kuitenkaan luo hetkellistä helpotusta. Väestön vanheneminen lisää palvelujen kysyntää ja kuntien menoja entisestään. Talouden laskusuhdanne puolestaan lannistaa yrittäjiä ja vähentää yritysten kunnille tuomia tuloja. Hyvin monilla paikkakunnilla on vireillä lomautuksia ja irtisanomisia, joista rakennus- ja metsäteollisuus varmasti kärsivät eniten.

Elvyttävät ja työllisyyttä tukevat toimet, kuten väylä-, asunto- ja korjausrakentaminen, ovat nyt erittäin ajankohtaisia. On nimenomaan keskityttävä hankkeisiin, jotka voivat käynnistyä mahdollisimman nopeasti ja myöskin työllistävät mahdollisimman paljon. Myös peruspalveluiden laatu ja saatavuus on taattava. Kuntien tilannetta on seurattava tarkasti, koska harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen tarve luultavasti kasvaa. Kuntapolitiikan on oltava määrätietoista ja pitkäjänteistä. Kuntaliitostukien määrärahat nousevat kuntaliitosten kasvaneen määrän vuoksi, ja nyt olisi hyvä liittää tukeen myös kannustavia ja ennen kaikkea tulokseen liittyviä elementtejä.

Aila Paloniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! Kiinnitän vain lyhyesti huomiota tähän lainsäädäntöpuoleen, jota on menossa erittäin runsaasti tällä hetkellä liittyen aluehallintoon, liittyen terveydenhuoltoon ja liittyen sekä sosiaalipuolen substanssiin että sen hallintoon.

Minäkin toivoisin, että nämä lukuisat isot lakipaketit onnistuttaisiin nyt sitten kytkemään niin yhteen, ettei harmaita alueita synny, niin että kunnissa ihan aidosti voitaisiin luoda järkevää rakennetta palveluille, tuottaa niitä uudella tavalla ja ylipäätään päästä eroon noista katvealueista.

Sosiaalipuoli on kytkettävä entistä paremmin terveydenhuoltopuoleen, koska ne asiat, joita näillä sektoreilla käsitellään, liittyvät myöskin arjessa ja käytännössä erittäin paljon toisiinsa. Toivoisin, että yli hallinnonrajojen voitaisiin nyt sitten tämä yhteensovitus tehdä.

Vielä toinen asia: On hyvä, että harkinnanvaraisiin avustuksiin kunnille tulee lisää rahaa. Huomauttaisin vielä siitä, että monilla kunnilla on tällä hetkellä sellainen tilanne, että ne tarvitsisivat harkinnanvaraista avustusta muun muassa siihen, että saisivat pikaiset huostaanotot, joita erittäin monissa kunnissa joudutaan tekemään paljon, että he saisivat sosiaali—terveysbudjettinsa pysymään reilassa. Kun viisi kuusikin lasta otetaan perheestä huostaan, niin se voi kaataa pienen kunnan koko budjetin. Tällaisia esimerkkejä on tullut. Minä toivoisin, että tuota harkinnanvaraista avustusta tällaisissa tapauksissa, kun laki ei sitä kiellä, voitaisiin myös antaa sellaisille kunnille, jotka eivät näistä lastensuojelun haasteista selvästikään tällä hetkellä selviä.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Uusista lomautuksista ja irtisanomisista uutisoidaan joka päivä. Laskusuhdanne ei voi olla heijastumatta julkiseen talouteen, ja myös kuntatalous kiristyy nopeasti. Lomautusten ja irtisanomisten jyrkkä lisääntyminen heijastuu voimakkaasti kuntien kunnallis- ja yhteisöverokertymiin. Yhteisöveron tuottoarviota onkin jo alennettu tänä syksynä todella reippaasti. Verotulot romahtavat, mutta toimintamenot kasvavat. Tehty palkkaratkaisu, sopimuksen kumuloituminen, on keskeinen tekijä kuntien toimintamenojen kasvussa. Tänä vuonna kuntien palkkamenojen kasvu vuoden alusta muistaakseni syyskuun loppuun mennessä on ollut 8,5 prosenttia. Tässä on mukana myös sen asian vaikutus, että kuntiin on palkattu uutta väkeä. Puhdas — käytän sitä sanaa — palkkamenojen nousu on kuitenkin noin 6 prosenttia.

Kuntatalouden tulevaisuus ei näytä siis ruusuiselta, eikä se ole sitä suurella osalla kunnista tälläkään hetkellä. Menot kunnissa kasvavat, ja esimerkiksi muuttotappiokunnille vuoden alusta toteutettu sivistystoimen valtionosuus oli varsin huono. Eli sehän lasketaan nykyisin siten, että oppilasmäärällä kerrotaan yksikköhinta ja siitä sitten vähennetään summa, joka saadaan, kun kuntien asukkaiden määrällä kerrotaan joku luku á euroa. (Ed. Kallis: Se jaetaan neljällä!) — Aha, vai niin. — Tämä laskutapa todella vääristää vanhusvoittoisille kunnille maksettua valtionosuutta sivistystoimen osalta. Muutenkin, kun ajatellaan sellaisia kuntia, joissa on vinoutunut ikäjakauma, tilanne ei ole paras mahdollinen.

Arvoisa puhemies! Valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistus on tarkoitus saada voimaan 2010 alusta. Se on helpommin sanottu kuin tehty, eli haasteet ovat melkoiset. On yhdyttävä siihen, mitä sanoi ed. Rantakangas, eli jatkossakin tulisi ottaa huomioon nämä olosuhdetekijät, kuten sairastuvuus, suuret etäisyydet ja ikärakenne, vähintään samalla painolla kuin tässä nykyisessä valtionosuusjärjestelmässä. Myös verotulojen tasausjärjestelmän pitäisi jatkossakin olla voimassa.

Totesin jo eilen näitä alijäämäkuntia olevan viime vuodelta reilut 150 ja alijäämän runsaat 423 miljoonaa euroa. Nämä kunnat ovat useassa tapauksessa ansiotasoltaan ja elinkeinorakenteeltaan keskimääräistä heikompia, ja tuloveroprosentti on näissä jo korkeampi. Eli kun nyt taantuma on iskenyt, talous ja työllisyys heikentyneet, niin erityisesti nämä ensimmäisenä ovat ahdingossa. Jos ajatellaan menojen sopeuttamista tulojen tasolle, niin se on entistä haasteellisempi tehtävä. Täällä on jo otettu monessa puheenvuorossa esille harkinnanvaraisten rahoitusavustusten pikainen lisääminen. Se tulisi tehdä jo tässä vaiheessa ensi vuoden talousarvioon. Se olisi välittömin keino auttaa näitä kuntia. Sosialidemokraatit esittävätkin 5 miljoonaa nyt omassa budjetissaan.

Arvoisa puhemies! Taantuman torjumiseksi tässä ja nyt tarvitaan voimakasta elvytystä. Täällä talossa ollaan eri mieltä panostuksesta siihen; hallituksen puolelta panostukset, mistä puhutaan, ovat todella vaatimattomia. Kyllä täytyy ihmetellä sitä, miksi odotetaan helmikuuta.

Otan esille kuntien kohdalta, että kunnille peruskorjausinvestointeihin tulisi kohdentaa rahaa. Eli kouluissa, terveyskeskuksissa, kulttuurilaitoksissa on hyvin paljon korjaustarvetta jo tällä hetkellä. Toki kuntienkin on osallistuttava myös taloyhtiöiden (Puhemies: 5 minuuttia!) peruskorjaukseen. Valitettavasti niitä peruskorjauksia on siirretty ja siirretty, eli lisättäköön näitä peruskorjausavustuksia, esimerkiksi hissiavustuksia, niin uusia työpaikkoja saadaan. Ja, arvoisa puhemies, kun näitä hissejä tulee taloihin, ne mahdollistavat erittäin monen kuntalaisen kotona asumisen jatkumisen vuosilla.

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! On selvää, että tämä nopeasti heikentyvä suhdannetilanne kiristää myöskin kuntatalouden tilaa ja lisää riskejä kuntatalouden varsin nopeallekin heikkenemiselle. On selvää, että aina silloin, jos tulojen kasvu hidastuu ennakoitua voimakkaammin mutta kuitenkin menot pysyvät edelleen korkealla tasolla, totta kai kokonaistasapaino voi heiketä hyvinkin nopeasti. Mutta etenkin tässä vaiheessa on vielä vaikea arvioida kokonaisuudessaan niitä vaikutuksia kuntatalouteen, mutta se tässä tilanteessa on positiivista, että vuodesta 2005 lähtien kuntatalouden tilahan on aina tähän syksyyn saakka jatkuvasti parantunut, ja myös kun ajatellaan ensi vuotta, niin valtionosuuksien kasvu on edelleen ensi vuonnakin hyvä. Sitä kautta tavallaan valtion puolelta ollaan vahvasti tuota ensi vuotta tukemassa.

Myöskin kunnilla on hyvä, noin 4,4 miljardin euron, kassavaranto ja kertynyttä ylijäämää melkein saman verran, kun taas alijäämien saldo on noin 500 miljoonaa euroa. Negatiivisen vuosikatteen kuntien määrähän on tässä jatkuvasti vähentynyt, ja ennakkotieto tämän vuoden osalta on se, että niiden määrä pysyy noin 50:nä. Myös velkaa lisänneillä kunnilla on pääsääntöisesti varsin hyvä velanmaksukyky, mutta ylipäänsä, niin kuin hyvin tiedämme, kuntien taloustilanne vaihtelee erittäin suuresti, ja sinänsä tämä meidän keskeinen haasteemme on juuri se, että kuntatalous on viime vuosina eriytynyt. Toki se, että kun talouskasvussa mennään ensi vuonna hyvin todennäköisesti pakkasen puolelle, se vaikuttaa näiden hyvän talouden kuntien tilanteeseen myöskin kielteisesti.

Eli on ilman muuta selvää, että tätä tilannetta pitää aktiivisesti seurata. Täällä on monessa eri puheenvuorossa kiinnitetty huomiota harkinnanvaraisten avustusten määrään, ja samaan tapaan kuin tänä vuonnakin, kiitos valtiovarainvaliokunnan, myöskin lisäbudjeteissa löydettiin vähän lisärahoitusta näihin harkinnanvaraisiin. Pitää sitten ensi vuonna katsoa sitä kuntatalouden kokonaiskuvaa ja sitä, mikä se todellinen tarve myöskin tuolle harkinnanvaraisen momentille oikein on. Sinänsä on erinomaista, että eduskunnassa on laajalti halua köyhän asian ajamiseen, on kyse sitten kyse köyhistä ihmisistä tai köyhistä kunnista. Tämä pitää ottaa huomioon myöskin, kun tehdään tuota valtionosuusuudistusta.

On selvää, että kun taloustilanne on heikkenemässä vahvasti, niin tällaisen valtionosuusuudistuksen vaikeuskertoimet kasvavat erittäin paljon. Mutta hallitusohjelmassa ja myöskin Paras-lainsäädännössä on kyllä aika vahvasti linjattu, minkä tyyppistä uudistusta tässä ollaan tekemässä: siis sellaista, joka aikaisempaa paremmin pystyy kuntien erilaisia olosuhde- ja palvelutarvetilanteita tasaamaan. Eli tällaisella Robin Hood -mentaliteetilla tuota uudistusta ilman muuta tehdään eli rikkailta otetaan ja köyhille annetaan. Mutta niin kuin sanoin tuossa aikaisemmin, tässä tilanteessa, kun näitä rikkaita on vähemmän, rikkailta on vähän huonompi sitten tässä tilanteessa ottaa. Mutta todellakin tuon uudistuksen perusperiaatteet ovat siinä, että pystytään aikaisempaakin paremmin huolehtimaan siitä, että joka puolella Suomea kuntapalvelut pystytään järjestämään.

Myöskin niissä elvytystoimenpiteissä, joista hallitus on jo nyt päättänyt tuossa budjetin täydennysosassa, kunnat ovat myös saamapuolella. Mutta kun ensi vuonna lisää elvytystoimenpiteitä ollaan todennäköisesti tekemässä, niin silloin pitää myöskin erityisesti kuntien tilanne katsoa, jotta pystyttäisiin kannustamaan kuntia heikentyvästä taloustilanteesta huolimatta tekemään niitä investointeja, jotka joka tapauksessa on muutaman vuoden kuluttua tehtävä. Rakennusalalla tuleva liikkumavara ja myöskin hintojen lasku pitää siinä mielessä pystyä käyttämään nimenomaan sellaisiin investointeihin, jotka joka tapauksessa on tehtävä.

Monessa puheenvuorossa täällä on myös kiinnitetty huomiota siihen, että meillä on useita eri uudistushankkeita menossa: on aluehallintouudistusta, on terveydenhuoltolain uudistamista ja on Paras-hanketta, ja kyllä kun näitä kaikkia viedään eteenpäin, erityisesti tätä terveydenhuoltolakia, niin erittäin keskeinen periaate ja tavoite hallituksellakin on se, että Paras-hanke ja terveydenhuoltolakihanke ovat synkronissa keskenään, niin että kunnat eivät nyt ole tekemässä sellaisia päätöksiä, joita sitten muutaman vuoden kuluttua jouduttaisiin auki repimään. Se on jonkin verran haastavaa, mutta tämä asia on ilman muuta näissä lainsäädäntöhankkeissa keskeinen tavoite hallituksessa, että kaikkia uudistuksia vietäisiin todellakin samojen suuntaviivojen pohjalta eteenpäin.

Tanja Karpela /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kiitokset ministerille hyvästä puheenvuorosta, ja erityisen kiitettävää oli kuulla ministerin huoli kuntien harkinnanvaraisista avustuksista ja myös kiinnostus siitä, että jos tämä laskusuhdanne saman näköisenä jatkuu, niin tarvetta tullee tuohon korotukseen ja varmasti siihen sitten palattaneen tarvittaessa.

Mutta toinen erinomaisen hyvä yksityiskohta valtiovarainministeriön hallinnonalalla on valiokunnan esille ottama ylimääräinen taiteilijaeläke. Tuo asia on ollut jo pitkään ongelmana, sillä taiteilijaeläkkeen määräthän on valtiovarainministeriöstä käsin määrätty, joskin opetusministeriö nämä esittää. Määriä laskettiin 1990-luvun alussa 65:stä aina sinne 35:een, ja tämä on ollut ihan selkeä ongelma. Tarvetta on huomattavasti suuremmalle määrälle, samoin kuin myöskin tarvetta on selkeyttää, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) että nämä saataisiin saman hallinnonalan alaisuuteen. Tälle toivotan menestystä ja toivon, että opetusministeriö substanssiministeriönä tästä tulevaisuudessa pääsisi päättämään.

Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kähköselle: Niin kuin sanoin omassa puheenvuorossani, elvytys on taitolaji ja oikeat aikataulut ja oikea mitoitus kunakin ajankohtana on tarkkaan harkittava. Sen takia ei kannata roiskia nyt ihan minne sattuu, vaan ne harkitaan ja palataan sitten ensi vuonna lisäelvytyksellä, jos sitä tarvitaan.

Ed. Rantakangas, onko keskusta nyt tosissaan tässä kunnallisverotuksen katossa? Oletteko te irtautumassa Paras-hankkeesta ja kuntien harkinnanvaraisista avustuksista, kun te tätä lähdette esittämään, kun nimenomaan näillä hankkeilla, sekä Paras-hankkeella että harkinnanvaraisilla avustuksilla, turvataan kuntalaisten palvelut ympäri Suomea?

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meillä on olemassa kuntia, joilla on kuntatalous todella huono, ja me tiedämme, että näillä kunnilla on vaikeuksia selviytyä palvelurakenteista huolehtimisesta ja palvelujen järjestämisestä. Kun nyt sitten puhutaan näistä niin sanotuista rikkaammista kunnista, joilla talous on kunnossa, niin tiedämmekö me, millä tavalla nämä paremmin toimeen tulevat kunnat ovat huolehtineet palveluistaan? Vähän on semmoinen epäilys siitä, että sitä rahaa, mikä on käytössä, ei ehkä suunnata sinne, mihinkä tarvittaisiin, elikkä palveluiden järjestämiseen ja myös sitten lakisääteisten ulkopuolella olevista palveluista huolehtimiseen. Onko ministerillä tietoa siitä, millä tavalla nämä paremmin toimeen tulevat kunnat ovat hoitaneet palveluvelvoitteensa lähinnä kuntalaisia kohtaan?

Merja Kyllönen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olisin kysynyt ministeriltä, onko hallituksessa keskusteltu Senaatti-kiinteistöistä ja niiden vuokratasosta, joka aiheuttaa kunnissa ja valtionhallinnossa aivan käsittämättömiä tilanteita tänä päivänä. Kun samaan aikaan vuokratasot nousevat ja Senaatti-kiinteistöt ryöhältävät miljoonien edestä plusmerkkistä tulosta, niin onko tässä asiassa enää oikein mitään järkeä ja onko se kenenkään hallinnassa?

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitusneuvotteluissa sovittiin, että yksi kuudesta tavoitteellisesta painopistealueesta on harmaan talouden kuriin saaminen. Mitä nyt tähän mennessä puolentoista vuoden aikana on tapahtunut, arvoisa ministeri? On tapahtunut, että kaksoislaskutuksen hävittämiseen tähtäävä lakiesitys on tänne tullut, mutta kaikki muut viestit, jotka ovat tulleet, ovat olleet negatiivisia eivätkä positiivisia. Tuorein esimerkki tästä oli vastauksenne kirjalliseen kysymykseen 797 esitutkintaviranomaisten mahdollisuudesta saada pankeilta tilitapahtumatietoja elektronisessa muodossa, jonka tyrmäsitte täydellisesti. Kysyn teiltä, ministeri: koska tuotte kvartettiin ja sitä kautta eduskuntaan hallitusohjelman mukaisen harmaan talouden torjuntaohjelmanne?

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Valiokuntakäsittelyssä on käynyt ilmi, miten pienellä määrärahalla voidaan saada suuria muutoksia aikaan tai ainakin suurta helpotusta sellaisille piireille, jotka ovat sitä määrärahaa odottaneet.

Mutta tässä keskustelussa on myöskin puhuttu verotuksesta, ja ed. Lintilä toivoi, että yleishyödyllisistä yhdistyksistä annettaisiin selkeät ohjeet, milloin ne ovat verovelvollisia, milloin eivät. Tämä epävarmuus ja nämä kielteiset päätökset, jotka ovat tulleet, ovat kyllä tuottaneet paljon harmia ja surua aatteellisissa yleishyödyllisissä yhteisöissä. En ole tavannut yhtäkään kansanedustajaa enkä eduskuntaryhmää, joka olisi sitä mieltä, että näitten verotuksen tulisi muuttua.

Sitten toinen asia, joka on myös tämmöinen pieni, loppujen lopuksi hyvin yksinkertainen asia, on omaishoitajien verotus. Joka ikinen kansanedustaja sanoo, että on väärin, että omaishoitajia verotetaan ankarammin (Puhemies: Minuutti on mennyt!) kuin muita palkansaajia, mutta mitään muutosta ei ole tullut, ja peräänkuulutan sellaista.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Matikainen-Kallströmille sen verran, että keskusta haluaa jatkaa Paras-hankkeen toteuttamista ja haluamme myös pitää harkinnanvaraisen rahoituselementin olemassa. Mutta tässä veroprosenttikatossa on kyse siitä, että meillä on Suomessa muutamia kymmeniä kuntia, jotka ovat sijainniltaan ja olosuhteiltaan sellaisia, että ne tarvitsevat erityistoimia. Muuten kansalaisten kannalta syntyy kohtuuton tilanne veroprosentin eroissa. Meillä esimerkiksi Haapavedellä on erilainen tilanne kehittää elinkeinoelämää kuin Espoolla ihan sijainnista ja eräistä muista tekijöistä johtuen. Tässä mielessä tarvitaan vielä lisää tasausjärjestelmää, ja tämä veroprosenttikatto on hyvä avaus selvitettäväksi. Siinä ei valtiontalouden kannalta ole kuin muutamista kymmenistä miljoonista välttämättä kysymys, mutta näitten kansalaisten kannalta on kyse erittäin isosta tasa-arvo- ja oikeudenmukaisuuskysymyksestä, josta keskusta haluaa pitää kiinni edistäen sitä, toivottavasti myöskin hallituskumppanit.

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoisalle ministerille, olisin kysynyt oikeastaan tästä valtionosuusuudistuksesta, kun jo muutaman vuoden ja edelleenkin olen itse selvitellyt sitä, koska se on niin monimutkainen järjestelmä. Olisi erittäin hyvä kuntien näkökulmasta, että se olisi ennakoitavissa oleva, selvästi yksinkertaisempi järjestelmä, jolloin pystyisi myöskin suunnittelemaan tulevaisuuteen. Toivottavaa olisi, että se todella yksinkertaistuisi.

Sitten hiukan huolissani olen siitä kommentista, jossa sanotaan, että rikkailta otetaan ja köyhille annetaan, koska yksi järjestelmähän on tietysti se, että täytyisi olla myöskin niille kunnille kannustava malli, jotka tekevät työpaikkoja, jotka saavat yrityksiä. Sitä kautta sitä täytyisi myöskin tukea. Siinä yhtenä riskinä, ed. Rantakangas, on juuri se, että enää ei ole kannustavaa mallia, kun luodaan tietynlainen katto. Se antaa sellaisen viestin, että okei, mennään kattoon asti, mutta sitten ei tarvitsekaan enää tehdä mitään, ja sama kysymys on (Puhemies: Minuutti on mennyt!) harkinnanvaraisiin liittyen.

Reijo Laitinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Täytyy sanoa, että joitakin asioita löytyy, mistä olen samaa mieltä ed. Jaskarin kanssa, ja tämä on sellainen asia. Nythän tässä kepu yrittää viedä sellaista mallia tällä kunnallisverokatolla eteenpäin, että muut laitettaisiin maksamaan huonosti tai leväperäisesti hoidettujen kuntien velvoitteita. Tästähän tässä kysymys on. Jos me katsomme kuntarakennetta ja katsomme sitä, mitkä ovat voimasuhteet niissä kunnissa, mistä me nyt, ed. Rantakangas, puhumme ja mitä te voimakkaasti ajatte, niin siellä on keskusta pääpuolueena hyvin monissa kunnissa yksinkertaisella enemmistöllä. Valtionosuusuudistuksen osalta tarvitsee totta kai katsoa erilaiset vaihtoehdot, mutta kyllä tässä kepu nyt ujuttaa keittiön oven kautta sellaista järjestelmää, jossa muut tuodaan sitten maksajiksi niihin ongelma-alueisiin, mistä nyt on kysymys.

Toivon, että kokoomus nyt tässä mielessä on (Puhemies: Minuutti on mennyt!) hereillä.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kunnille tulevien valtionosuuksien nettolisäys on vain vähän yli parikymmentä miljoonaa euroa. Se on todella vaatimaton. Sitä taustaa vasten olisi ehdottoman tärkeää, että kuntien perusrahoitusta nostettaisiin ja myöskin harkinnanvaraisia valtionosuuksia nostettaisiin.

Täällä on puhuttu kuntien palveluista ja vaaditaan, että tulee uusi tapa järjestää palveluja, ja se on hallituksen tunnussana, joka suomennettuna on kunnallisten palvelujen ulkoistaminen. Sitähän käytännössä merkitsee se teidän puhumanne uusi tapa, enkä voi pitää sitä kyllä ainoana oikeana ratkaisuna, että tavoitteena on vain ulkoistaa mahdollisimman paljon palveluja.

Toisena asiana on vielä tämä matalapalkkatuki täällä. On käsittämätöntä, että työnantajat palkitaan siitä, että ne maksavat tarpeeksi pientä palkkaa, 900—2 000 euroa, 54-vuotiaille tai sitä vanhemmille työntekijöille. Ne saavat palkkion siitä. Minä ymmärtäisin, jos se palkkio annettaisiin työntekijälle, mutta kun palkitaan työnantajat siitä, että ne maksavat tarpeeksi pientä palkkaa, se on täysin käsittämätöntä.

Heli Järvinen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tänä vuonna on nähty poikkeuksellisen runsaasti kuntaliitoksia. Meillä Itä-Savossakin Savonlinna ja Savonranta yhdistyvät nyt vuodenvaihteessa, ja varmasti näitä kuntaliitoksia nähdään niin Itä-Suomessa kuin muuallakin ensi vuonna lisää. Sen takia on hyvä, että kuntien yhdistymisavustuksiin on osoitettu määrärahaa 100 miljoonaa euroa tämänvuotista enemmän. Kun kuitenkin tutkimukset osoittavat, että vanhoissa kuntaliitoksissa, 1970-luvulla tehdyissä, liitokset eivät ole tuoneet taloudellista säästöä ja monissa tuoreemmissakin kuntaliitoksissa on ollut monenlaisia ongelmia, haluaisin kysyä ministeriltä: mitä muita kannustimia tai ohjekirjoja tähän kuntaliitos- ja kuntayhdistymisasiaan on tulossa tai tuotu, jottei uusien yhdistyvien kuntien tarvitsisi rämpiä tätä vaivalloista tietä?

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minäkin pidän erinomaisena, että vihdoinkin selvitetään näitten ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden tilanne, niiden asema ja merkitys tässä kokonaisuudessa. Se on erittäin hyvä, koska valtiovarainministeriössä ei oikein mielestäni ymmärretä näitten ihmisten tilannetta, jotka ovat näitten ylimääräisten eläkkeitten tarpeessa. Suuri osa heistä on erittäin puutteellisen eläketurvan piirissä. He ovat eläneet pienillä palkkioilla, pienillä apurahoilla jne. Heitä on erittäin paljon, joukoittain tulossa eläkeikään. Ihan samalla tavallahan on monien muidenkin ammattiryhmien kohdalla, mutta tämä ryhmä nyt kannattaa kerta kaikkiaan katsoa, mitä se on syönyt, ja jatkossa lisätä näitten ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden määrää. Ei ole valtiontaloudessa kyllä iso asia laittaa sinne muutama satatuhatta lisää.

Leena Harkimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan nostaa esiin valtiovarainministeriön muuttuneen käytännön. On merkittävää, että kuntien valtionosuuksien laskennassa koskien muun muassa liikuntatoimen yksikköhintojen korotusta, vaikutukseltaan noin 18:aa miljoonaa, ja opetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen suunnattua 16:ta miljoonaa ei huomioida laskennassa valtionosuuksia vähentäen. Kysymys on tällöin aidoista euroista ruohonjuuritason toimintaan kuntalaisten hyväksi.

Veikkauksen tuotosta ja sen kohdentamisesta yleisesti haluan muistuttaa niin ministeriä kuin ministeriötä sikäli, että myös jatkossa tuotto tulee ohjata vain lainsäätäjän tarkoittamille, jakosuhdelain mukaisille edunsaajille, toisin sanoen tieteelle, taiteelle, nuorisotyölle ja liikunnalle.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Matikainen-Kallströmille: Olen samaa mieltä, että tämä elvytys on varmasti taitolaji ja todella haasteellinen. On mielenkiintoista nähdä, kun kevätistuntokausi alkaa, ovatko hallituksen puolelta ne panostukset 100 miljoonan luokkaa tai hiukan alle ja mikä tilanne on siinä vaiheessa vai todetaanko sieltä, että todella olisi pitänyt aiemmin reagoida, niin kuin itse uskon.

Arvoisa puhemies! Edelleen vaivaa tuo, että erityisesti kokoomuksen puolelta tuodaan jatkuvasti esille sitä, että valtionosuuksia on lapioitu, niitä on roiskittu. Edustajat aivan hyvin tietävät, että olosuhteet ovat varsin erilaiset, mitä tulee kuntavero- ja yhteisöverokertymiin. Eri alueilla (Puhemies: Minuutti on mennyt!) yritysten toimintaedellytykset ovat erilaiset. Onko toivottavaa ja haluaako kokoomus juuri sitä, kun erityisesti kokoomuksen puolelta näin todetaan, että tänne Etelä-Suomeen tulisi kaikkien siirtyä?

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eilisessä ja tämänkin päivän keskustelussa hallituspuolueitten edustajat ovat syyttäneet oppositiota siitä, että se roiskii rahaa, mutta on sitä roiskintaa täällä budjettikirjassakin ainakin viidelle vuodelle: toistasataa miljoonaa euroa vuodessa täysin tarveharkinnatonta, tehotonta ja kallista tukea työnantajalle sillä perusteella, että kunhan maksavat työntekijöille tarpeeksi pientä palkkaa, ja yhtään uutta työpaikkaa ei ole syntynyt. Siitä rahasta riittäisi elvytykseen ja riittäisi kuntatalouteen.

Ministeri Kiviniemi, jos te haluatte kuntatalouden ongelmia poistaa, miksi ette lähde sieltä pahimmasta päästä? Utsjoki on Suomen ainoa saamenkielinen kunta. Sen talous on ollut hyvin pitkään, monta vuotta, kriisissä. Se on ainoa kunta, joka haluamalla halusi kriisikuntien joukkoon. Silti sen kunnan avuksi ei ole riennetty. Utsjoen kunnanvaltuuston puheenjohtaja muotoili tilanteen niin, että heille riittäisi ensimmäiseksi askeleeksi se, kunhan he pääsisivät edes siihen tavalliseen kuntakurjuuteen. Miksi te ette lähde sieltä vaikeimmasta päästä?

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! On helppo yhtyä ministerin näkökulmaan siitä, että valtionosuusjärjestelmän täytyy olla myös sekä pienempiä, syrjäisempiä ja muilta olosuhteiltaan poikkeavia kuntia tukeva. Siinä mielessä täällä on, ehkä voisi sanoa, vähän niin kuin rikkaiden kumu käynyt tässä salissa. Mutta hallituksen tulee jatkaa omalla linjallaan ja rakentaa valtionosuusjärjestelmää juuri niin, että se huomioi nuo poikkeavat olosuhteet. Ne maksavat kunnille, ja ne ovat myös kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta äärimmäisen tärkeitä.

Toisaalta varsinkin pienissä kunnissa myös pelätään sitä, että valtionosuusjärjestelmää viedään siihen suuntaan, että sillä ikään kuin pakotetaan kuntia liitoksiin. (Ed. Zyskowicz: Se on hyvä!) Tässä suhteessa on hienoa havaita, että sellaista äänenpanoa ei ainakaan ministerin suunnalta ole havaittavissa, jos sitä jostakin muualta tulee. Perustuslaki kuitenkin lähtee siitä, että kunnilla on itsehallinto ja verotusoikeus. Paras-laki kulkee omaa tietään, mutta valtionosuusjärjestelmää siihen ei saa lähteä sotkemaan, se on aivan selvä. Kun ed. Laitinen sanoi, että kepu ujuttaa jotain, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) keskusta ei ujuta mitään, vaan tuo sen selkeinä hallituksen esityksinä.

Eero Akaan-Penttilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaksi kysymystä eläkkeistä.

Ensimmäinen koskee palomiehien eläkeikää. Koko sali tietää, mikä ongelma siihen liittyy sen jälkeen, kun sitä pitkitettiin ja nostettiin ikävuoteen 65. Työterveyslaitos on tutkinut ihan selvästi, että joku 20 prosenttia heistä on enää työkykyisiä 56 ikävuoden jälkeen kaikkiin vaativiin hälytystehtäviin. Täällä sisäministeri sanoi, että teiltä voi kysyä, mitä tälle järjestelmälle nyt kuuluu. Sen takia kysyn sitä teiltä. Voisitteko vastata, miten asia tältä osin menee eteenpäin?

Toinen koskee sitten tätä taitelijaeläkettä. Olen siitä aikaisemminkin täällä puhunut omasta puolestani, ja näen oikeana sen, että sinne kohdennetaan lisää rahaa, että yhä useampi taiteilija pääsisi eläkkeelle. Mutta koen vaan niin, että se eläke-sana on siinä väärä, koska eläke on semmoinen, missä kaikkien tietyt kriteerit täyttävien pitää päästä eläkkeelle, on sitten vanhuuseläkkeestä, työkyvyttömyyseläkkeestä, osa-aikaeläkkeestä, mistä tahansa kysymys. Taiteilijaeläke ei täytä tätä kriteeriä. Voisiko ajatella jotain uutta termiä tämän tilalle nyt, (Puhemies: Minuutti!) kun te tätä muutenkin suunnittelette?

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuntien itsemääräämisoikeus on todellakin arvo, ja sitä ollaan kyllä romuttamassa tällä Vanhasen esittämällä säädöksellä, jolla tehtäisiin katto kuntaveroprosentille. Myöskin olen huolissani siitä, mihin se sitten kaatuisi, meille muille maksettavaksi varmaankin näitten osalta.

Toinen kysymys on sitten tämä uusi valtionosuusjärjestelmä. Toivottavasti olen saanut väärää informaatiota, kun kuulin, että se ei niinkään ohjaa kuntien yhdistymiseen vaan pitää tilanteen nykyisellään. Elikkä kuntien itsemääräämisoikeus sillä osuudella kyllä on säilymässä ja on lähes Paras-hankkeen vastainen.

Ed. Matikainen-Kallströmille: meillä opposition puolella oli vahvaa tahtoa pankkien jatkolainauksen tukemiseen, että ne siirtyisivät myöskin kunnille, yrityksille ja yksityistalouteen, mutta sitä ei näissä papereissa vaan sattunut näkymään.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysyisin myös palomiesten eläkeiästä. Täällä Anne Holmlund kertoi, että on ministeri Kiviniemen päätettävissä, lasketaanko se 55 vuoteen. Tilannehan on tällä hetkellä se, että on paljon palomiehiä, jotka eivät selviä edes siihen 55 vuoteen työelämässä, ja se on heille työturvallisuuskysymys ja se on potilasturvallisuuskysymys.

Hallitusohjelmassahan on sovittu, että tällä hallituskaudella selvitetään, voidaanko eläkeikää alentaa. Nyt on hallitus puolessavälissä. Minun mielestäni nyt pitäisi jo kiireesti tuoda tämmöinen esitys, jos ikää aiotaan sitten laskea. Aiotaanko nyt rahoittaa jo tässä budjetissa se, ja mikä teidän näkemyksenne on?

Ministeri kertoi, että tämä hallitus on tämmöinen Robin Hood -hallitus, antaa köyhille ja ottaa rikkailta. Kyllä tämä veronalennus, mikä nytkin on lähes 1 000 miljoonaa euroa, antaa rikkaille (Puhemies: Minuutti on mennyt!) ja ottaa köyhiltä.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty pari hyvää puheenvuoroa näistä valtion taiteilijaeläkkeistä, yksi mielestäni vähemmän hyvä puheenvuoro. Olen itse tehnyt talousarvioaloitteen tästä asiasta, että näiden taiteilijaeläkkeiden määrää lisättäisiin, ja olin erittäin tyytymätön siihen vastaukseen, jonka sain valtiovarainministeriöltä. Siinä vastauksessa nimittäin sanotaan, että asia on taiteilijoiden eläkkeiden suhteen nyt kunnossa, koska apurahansaajat saavat sosiaaliturvan ensi vuoden alusta.

Nyt tilanne on kuitenkin se, että kestää monta kymmentä vuotta, ennen kuin eläkettä on riittävästi kertynyt niiden kohdalla, jotka ensi vuoden alusta alkavat kerryttää apurahojensa avulla maksamalla itselleen sosiaaliturvaa ja alkavat saada tätä eläkettä. Syy siihen, että taiteilijat eivät ole olleet samalla tavoin tasavertaisessa asemassa muihin palkansaajiin nähden, johtuu siitä, (Puhemies: Minuutti mennyt!) että taiteilijat ovat eläneet näillä apurahoilla, jotka eivät ole kerryttäneet eläkettä. Siinä mielessä taiteilijoita ei voi verrata muihin palkansaajiin tai eläkkeensaajiin, kuten täällä eräissä puheenvuoroissa tehtiin.

Esko Ahonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kuntatalous on aivan erilainen täällä Helsingissä, Espoossa, Pääkaupunkiseudulla kuin se on meillä tuolla Järviseudulla. Johtuu ennen kaikkea siitä, että meillä on työllisyysrakenne, ammattirakenne, ikärakenne aivan erilainen ja tulotasot aivan erilaisia. Sen takia minun mielestäni nyt, kun tästä harkinnanvaraisesta on keskusteltu ja siitä, mitä sen tilalle, tämä meidän keskustan esittämä verokatto on hyvä vaihtoehto nostaa keskusteluun ja lähteä siltä pohjalta rakentamaan uusia vaihtoehtoja.

Mutta, arvoisa puhemies, ihan muutama sana erikoissairaanhoidon kuluista. Nehän meillä — sanotaan Evijärvellä, Alajärvellä, tällaisissa ikärakenteeltaan vanhoissa kunnissa — ovat se ongelma, joka vie meidän kuntatalouttamme alaspäin. Sen takia minun mielestäni siinä pitäisi miettiä, mikä olisi valtion rooli kattaa näitä ylimeneviä osuuksia.

Ulla Karvo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten ed. Jaskari totesi, kannustavuus on erittäin tärkeää kuntien taloudenhoidossa, mutta se ei aina auta. Mutta kokoomuksessa kyllä tiedetään, että maan eri osissa on erilaiset olosuhteet, ja kokoomuksessa tiedetään esimerkiksi, että Lapissa, joka on yksi kolmasosa Suomen pinta-alasta, on vain 21 kuntaa ja kuntaliitoksilla ei ole suurtakaan merkitystä kuntien taloudenhoidon auttamisessa, sillä pitkät välimatkat ja harva asutus asettavat kunnat aivan eri asemaan. Mutta siihen, mitä ed. Laitinen sanoi aiemmin, että ei tiedettäisi, missä mennään, voin sanoa, että varmasti tiedämme.

Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yksi esimerkki ja yksi kysymys. Meillä Kiteellä nostettiin veroprosenttia sillä lailla, että se on 20,75 ensi vuoden alusta. Kiinteistöverot nostettiin melkein tappiin, mitä voi nostaa. Lisäksi työpaikkoja on menossa siten, jotta ilmeisesti täytetään ja täytetäänkin kriisialueen tunnusmerkit, ja siitä huolimatta me emme saa talousarviota kasaan, vaan keväällä se joudutaan avaamaan, että täytetään nämä alijäämien kattamisvelvoitteet. Kyse on siitä, jotta eikös tämän tyyppisissä, missä todetaan, että työpaikkoja on paljon mennyt, on rakennemuutospaikkakunnan tunnusmerkit, luonnostaan pitäisi silloin lähteä siitä, jotta on tämä harkinnanvarainen valtionosuus tulossa. Eikös nämä pitäisi nyt kytkeä yhteen? Kysyn tätä ministeriltä, eikö tätä voisi tehdä näin, koska sehän selkeästi tarkoittaa, että ensi vuonna verotulot vähenevät yhä enemmän, koska tulee työttömyyttä lisää.

Jyrki Yrttiaho /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Talous on taantumassa, mutta talousrikollisuus kasvaa ja voi hyvin. Ihmetyttää valtiovarainministeriön rooli tässä torjuntatyössä. Ministeriöstä on tullut merkittävä jarru tehokkaiden toimien käyttöönotossa ja säätämisessä. Kun asiantuntijaryhmä laati sisäisen turvallisuuden ohjelmaa ja ehdotti siihen kuusi kohtaa talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjumiseksi, ministeriö vastasi seuraavasti: "Valtiovarainministeriön koordinoitu kanta on se, että raporttiin ilmestynyttä talousrikostekstiä on mahdoton hyväksyä. Siinä sanotut asiat ovat pahasti kesken, ja valmistelun aloittamisestakin (Puhemies: Minuutti on täysi!) vallitsee täydellinen erimielisyys." Onko tässä nyt ministeriö asettunut rinnalle ryövärin?

Susanna Haapoja /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kuntaliitoskunnissa, varsinkin jos on monta kuntaa liittynyt yhteen tai perustanut uuden kunnan, mietityttää useimmiten myös valtionhallinnon palvelujen sijaitseminen uuden kunnan alueella. Kysyisin ministeriltä, onko nyt suunnitelmissa kannustavia tekijöitä nimenomaan talouden osalta näiden yhteispalvelupisteiden tai sitten muuten valtionhallinnon ja kuntien palvelujen suhteen. On nimittäin niin, kuten täällä ed. Kyllönen totesi, että meillä on kiinteistöjä siellä alueilla ja toisaalta taas me kipeästi tarvitsemme niitä palveluja, joita myöskin valtio omalla alueellaan tuottaa.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä, ed. Laitinen, voitte nukkua yönne rauhassa tästä eteenkinpäin. (Ed. Laitinen: Toivottavasti!) Kokoomus ei tietystikään hyväksy mallia, jossa valtio palkitsisi kuntia siitä, että ne eivät saa asioitaan kuntoon. Tämä Paras-hanke, jolla pyritään kannustamaan kuntia sekä palvelurakenteiden kehittämiseen että kuntarakenteen kehittämiseen, on paras lääke siihen, että joissakin kunnissa uhkaa veroprosentti nousta sietämättömän korkealle. Toivon, että keskusta malttaa kunnallisvaalituloksen jälkeenkin seistä tämän Paras-hankkeen takana ja viedä sitä eteenpäin. Näin saamme nykyistä elinvoimaisempia kuntia, jotka tuottavat palvelut kuntalaisilleen nykyistä järkevämmillä tavoilla.

Krista Kiuru /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Talousarvioesityksessä on talouden tilaa arvioitu vielä varsin hyväksi vuonna 2008 ja tulevanakin vuonna 2009. Samaan aikaan kuitenkin kuntien menojen ja tulojen ristiriita uhkaa jatkuvasti kärjistyä. Kuntien rahoitusasemakaan ei todellisuudessa parane huolimatta siitä, että valtionosuudet lisääntyvät. Mutta kustannusten nousun ja tuloverotuksen keventymiseen liittyvien veromenetysten kompensoimisesta jää lopulta käteen kuitenkin noin parikymmentä miljoonaa euroa. Samaan aikaan kuntien toimintamenot kasvavat 3—4, jopa 5:kin prosenttia. Näin ollen keskeinen kysymys on, miten kunnat tulevana vuonna tulevat todellisuudessa pärjäämään, kun me tiedämme, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) että jo 800 000 kuntalaisen veroprosentti nousee ensi vuonna. Kysynkin ministeriltä, mitä nyt on tehtävissä.

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vielä talousarvion kirjoittamisen aikaan on oletettu, että työvoiman saantivaikeudet saattaisivat lisätä palkka- ja ostomenoja vielä ennakoitua enemmän. Kuntasektori on kuitenkin esimerkki julkisesta tahosta, missä vielä viime keväänä kamppailtiin ehkä tulevan työvoimapulan kanssa. Nämä muuttuneet taloussuhdanteet ovat kuitenkin johtaneet siihen, että varsinainen työvoimapula on oletettavasti hieman hellittänyt. Kysyisinkin ministeriltä, onko taantuman mukanaan tuomia työllisyyden muutoksia nyt pystytty ennakoimaan, kun lomautusuutiset muilta sektoreilta ovat kuitenkin arkipäivää.

Paula Sihto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuntatalous on ollut vielä tänä vuonna poikkeuksellisen hyvää johtuen hallituksen hyvästä talouspolitiikasta, ja kuntatalouden ennustetaan pysyvän vielä kokonaistasoltaan hyvänä ensi vuodenkin ajan. Kuntien talouksissa on sen sijaan suuria eroja tällä hetkellä, samoin kunnallisveroprosenttien vaihtelut ovat huomattavan suuria. Heikon talouden kuntien määrä on vaarassa nousta entisestään. Kassavarojen ja kertyneitten ylijäämien myötä kuntien talousarviot pystytään monissa kunnissa vaivoin tekemään jollain lailla siedettäviksi. Investointipaineiden myötä kuntien on vaikeaa saada huonoa talouttaan kuntoon. Monessa kunnassa otetaan velkaa vanhan velan hoitoon. Kysyisinkin arvoisalta ministeriltä, mitä näiden kuntien olisi tehtävä päästäkseen jaloilleen vai onko kuntaliitos ainoa mahdollisuus.

Tuomo Hänninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aluehallinnon uudistus menee, aivan kuten ministeri kertoi, kovaa vauhtia eteenpäin. Tähän uudistukseen sisältyy myöskin koulutus. Tuleviin elyihin ja alluihin on tulossa erityisesti koulutuksen ennakointiin liittyviä tehtäviä. Elyihin on tulossa ammattikoulutuksen, aikuiskoulutuksen ja ammattikorkeakoulun ennakointia. Alluunkin tulee koulutusasiaa, muun muassa ennakointia.

Arvoisa ministeri! Millaiseksi arvioitte tulevien yksikköjen koulutusosaamisen tason tällä hetkellä, ja miten koulutusosaajia näihin yksiköihin saadaan sitten lisää?

Jouko Laxell /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perintöveroratkaisu meni miten meni. Yritysten sukupolvenvaihdoksiin ei ole saatu ratkaisua hallitusohjelman edellyttämällä tavalla. Kysyn ministeriltä: Mihin suuntaan perintöveroa on tarkoitus hallituskauden loppukaudella kehittää? Tuleeko hallitukselta esityksiä perintöveron lisähuojennuksista yritysten sukupolvenvaihdosten helpottamiseksi?

Timo V.  Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kieltämättä yksi kansalaisten tasavertaisuuden kannalta suurimpia tämän päivän ongelmia on jopa yli 5 prosenttiyksikön erot kunnallisveron tasoissa. Jos esimerkiksi ed. Laitinen tarkemmin perehtyy näihin erojen syihin, niin kyllä ne erot johtuvat etäisyyksistä, harvasta asutuksesta, siitä, että valtio on määritellyt kunnille uusia tehtäviä jne., jne. Eli on aivan välttämätöntä, että asialle on tehtävä jotain. Paras-hanke siihen ei välttämättä riitä. Onko se sitten joku veroprosentin katon asettaminen tai mikä, mutta oleellista on huomata se, että kysymys on siitä, että kansalaisille pystytään turvaamaan peruspalvelut. Ei kysymys ole kuntien itsemääräämisoikeudesta, ei kysymys ole kuntien palkitsemisesta, vaan siitä, että peruspalvelut pystytään turvaamaan. Kunnat eivät ole itsetarkoitus, vaan se, että nämä palvelut pystytään kansalaisille, kuntalaisille tuottamaan.

Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vapaa taloudenpito, vastuulliset kunnallispoliitikot ja toimiva lähidemokratia tuottavat maailman parhaan kuntatalouden. Jokainen tavoite tähän vapauden ja vastuullisuuden yhtälöön johtaa kuntatalouden heikkenemiseen. Tästä on esimerkkejä maailmalla. Erityinen lainalaisuus löytyy maailman kuntatalouksista. Kun kuntatalouksien velkaantumista ryhdytään säätelemään ylhäältä, esimerkiksi valtion taholta, ja sille asetetaan yläraja, niin kuntatalous velkaantuu lyhyessä ajassa hyvinkin nopeasti. Sama pätee kunnallisveroon. Kun sille asetetaan yläraja, niin kummallista kyllä, tuohon ylärajaan päästään aika nopeasti ja kiivetään aika nopeassa aikataulussa, ihan niin kuin se olisikin joku tavoitetaso, jonka jälkeen alkaa sitten valtion holhous. Tätä signaalia valtion tulevasta holhouksesta ei saa antaa kunnille, joten edelleen kannatan sitä, että kannattaa toimia vastuullisesti kunnissa ja mennä sen eteen, että meillä on hyvät kunnallispoliitikot ja he osaavat elvyttää oikein, niin kun pitää. Ed. Kähkönen, edelleen sanoisin, että te sitä vastakkainasettelua ajatte (Puhemies: Minuutti on mennyt!) pohjoisen ja etelän suhteen, ei kokoomus.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä koko joukolle edustajatovereita kommentti. Nythän on niin, että luottoluokituksessa julkinen sektori on yksi kokonaisuus, jossa yksikin kunta jos joutuu selvitystilaan, koko julkisen sektorin luottoluokitus laskee. Siis toisin sanoen kunta ei voi tehdä käytännössä konkurssia ja tähän on varauduttu Lex Karkkila -mallilla. Edellisen hallituksen aikana kuntaministeri Manniselta kysyttiin monta kertaa täältä salista, onko se Lex Karkkila -paperi valmiina hänen pöytälaatikossaan. Hän sanoi, että se on aina valtiovarainministeriössä ministerin pöytälaatikossa. Elikkä toisin sanoen kunnallinen veroprosenttikatto on käytännössä olemassa jo. Ei sitä tarvitse ujuttaa mihinkään. Sen ovat hyväksyneet kokoomus, keskusta, vasemmistopuolueet ja kaikki. Tässä on vähän semmoista semantiikkaa.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskustalle on jokainen kuntalainen yhtä tärkeä, asui hän sitten missä päin Suomea tahansa. Tässä meillä on filosofinen ja aatteellinen ero. Minusta on hieno asia, että SDP:stäkin löytyy ed. Kähkösen kaltaisia suoraselkäisiä edustajia, jotka kantavat huolta myöskin koko maan asioista. Sinänsä ed. Laitisen kanta oli hivenen pettymys. Samoin on hienoa, että kokoomuksessa on ed. Karvon tapaisia henkilöitä, jotka tunnustavat Suomen laaja-alaisuuden ja kattavuuden ja ne erityisolosuhteet. Tällä tavalla meidän pitää yhteisesti kantaa huolta siitä, että kaikilla kuntalaisilla on yhdenvertaisia palvelunsaantimahdollisuuksia kohtuullisella verorasituksella. Siitähän tässä on kyse, koska ei kaikilla ole samoja edellytyksiä kehittää hyvää kuntataloutta tai elinkeinoelämää, kun on niin paljon erilaisia lähtökohtia. Yrittäkää ymmärtää kokoomuksessakin tämä tosiasia ja kantakaa huolta koko Suomesta, niin kuin joskus olette vaaliohjelmassakin kertoneet.

Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Keskustelu kuntataloudesta on mielestäni erittäin hyvä ja sen kannalta äärimmäisen välttämätöntä, koska meillä Suomessa on paljon kuntia ja nimenomaan maan sisäiset erot ovat todella suuret. Kunnat järjestävät kansalaisilleen palvelut, ja tämä on totta joka puolella Suomea. Jos eivät verotulot kehity kunnissa, niin kuntien palveluja ei pystytä lähivuosina hoitamaan. Paras-hanke etenee omaa tahtiaan, samoin harkinnanvaraisia valtionosuuksia, totta kai, valtio budjettiinsa ottaa aina silloin tällöin. Paras-hankkeen tarkkailulla ja hallintovaliokunnan ja eduskunnan ansiokkaalla työllä seurataan, mitä tapahtuu tässä maassa, mutta ilman järkevää ja vahvaa elinkeinopolitiikkaa ei Suomessa ole joka puolella ihmisillä töitä. Muuttoliike on jatkunut kymmeniä vuosia, ja se on kulminoitunut tähän tilanteeseen, mitä Suomi tänä päivänä elää.

Toivon, arvoisa puhemies, että ministeri vastaisi kysymykseeni, aiotaanko tällä elinkeinojen kehittämispuolella todella ottaa (Puhemies: Minuutti mennyt!) merkittäviä uusia askeleita, että kuntien talous lähtisi positiiviseen kehitykseen koko maassa.

Ilkka Kanerva /kok(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Olen lukenut hallitusohjelman ja koettanut sen sisäistääkin. Mutta paikka paikoin, herra puhemies, on pakko myöntää, että nyt käsillä olevan väliportaan hallinnonuudistuksen filosofiaa on ehkä vaikea kiteyttää niin, että se olisi veistetty nimenomaan hallitusohjelman puusta. Minä en pidä kansantalouden saavutusten näyttelyssä tätä aivan parhaana mahdollisena tuloksena, mitä väliportaan hallinnonuudistuksen osalta on nyt asetuttu tavoittelemaan, ja varsinkin, kun tässä tilanteessa ollaan vielä julkisen hallinnon puolella perustasolla tekemässä Paras-uudistusta, seutukuntauudistus on odottamassa kulman takana, niin pitäisi olla hyvin selvä näkemys, hyvin selvä filosofia sen osalta, mitä Suomi tavoittelee. Olemmeko menossa kohti alueiden Eurooppaa, jossa painopistettä punnitaan myös sen osalta, voitaisiinko maakunnilla nähdä olevan merkittävämpi vastuu oman alueensa kehittämisestä nykyistä vahvemmin ja selkeämmin? Tätä minä toivoisin tässä suhteessa ministerin täällä linjaavan.

Reijo Laitinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Toivon myös samalla tavalla kuin ed. Kanervakin, että pohdittaisiin näitä asioita vähän syvällisemmin sillä tavalla, että katsotaan kansakunnan etua eikä lähdetä poliittisista perusteista liikkeelle, niin kuin nyt, keskusta- puolue, kiistämättä on tässä kunnallisveroprosentin katossa kysymys. Siitä on kysymys. On todettava, että tässä asiassa kyllä sosialidemokraatit ovat lähempänä kokoomusta tässä perusajattelussa. Meillähän on, ed. Timo Korhonen, siitä johtuen, että on erilaisia kuntia, on erilainen toimintaympäristö, verontasausjärjestelmä luotu sitä varten, jolloin rikkaat kunnat antavat vähän köyhemmille kunnille, jotta tulisivat paremmin toimeen. (Eduskunnasta: Robin Hood!) — Tämmöistä robinhood -politiikkaa on toteutunut. — Sitten meillä on ollut harkinnanvarainen avustus kunnille, joka nyt on 15 miljoonaa euroa ensi vuoden talousarvioehdotuksessa. Tänä vuonna se on 20 miljoonaa euroa. Me sosialidemokraatit esitämme, että sitä nostetaan, jotta hivenen paremmin (Puhemies: Minuutti on mennyt!) pystytään sitten tukemaan heikommassa asemassa olevia kuntia.

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Tässä tuli niin paljon kysymyksiä, etten millään ehdi jokaiseen vastaamaan. On pakko jättää suosiolla pois sellaiset, jotka eivät omaan hallinnonalaani kuulu vaan kuuluvat valtiovarainministeriössä ministeri Kataiselle, muun muassa Senaatti-kiinteistöt, harmaa talous ja yleishyödylliset yhteisöt ynnä verotus, samoin sitten enemmän opetusministeriön puolelle kuuluvat nämä taiteilijoiden eläkeasiat.

Mutta mitä tulee tähän kirjalliseen kysymykseen, niin kyse on kuitenkin teknisestä ongelmasta tilitietojen osalta eikä missään tapauksessa mistään harmaan talouden estämisen vaikeuttamisesta. (Ed. Pulliainen: Onhan se!) — Kun lukee sen kirjallisen kysymyksen vastauksen, niin näkee tämän puolen aivan selkeästi.

Mutta mitä tulee tähän valtionosuusuudistukseen, josta käytettiin monta puheenvuoroa samoin kuin tästä kuntien harkinnanvaraisesta avustuksesta, jo tässä nykyisessä lainsäädännössä ja myöskin liittyen Paras-lainsäädäntöön meillä on selkeät klausuulit siitä, että jos kunnan taloustilanne menee heikoksi, jos usealla eri mittarilla se jää kiinni seulasta, niin se joutuu valtion holhoukseen. Keskustelu siitä, pitäisikö olla joku kunnallisverokattoprosentti, liittyy oikeastaan vähän tähän, että ei meillä tähänkään mennessä mikään kunta ole pystynyt olemaan vapaamatkustaja, että antaa mennä vaan ja muut maksavat. Se ei ole ollut enää pitkään aikaan mahdollista eikä sen pidäkään olla mahdollista. Jokaista kuntaa tässä maassa kyllä koskevat nimenomaan ne velvoitteet, jotka myös sitten Paras-laissa ihan yksiselitteisesti on listattu. Sitten joutuu 9 §:n perusteella seurantaan ja tietyllä tavalla holhoukseen, jos ei pysty asioitaan hoitamaan.

Kyllä kyse on nimenomaan näissä muutamissa esimerkiksi Lapin kunnissa siitä, että rahat eivät vaan yksinkertaisesti riitä, kun pitää niissä hankalissa olosuhteissa palvelut järjestää. (Ed. Mustajärven välihuuto) — Juuri siksi, ed. Mustajärvi, Utsjoelle ollaan taas torstaina valtioneuvostossa osoittamassa harkinnanvaraisista erittäin iso summa rahaa, että valtionosuusjärjestelmä ei sen kohdalla toimi, ja siksi myös sitä ollaan uudistamassa. — Erikseen hallitusohjelmassa on kirjattu se, että nämä harvan asutuksen, saaristoisuuden ongelmat ratkaistaan erikseen. Siinä mielessä juuri näille kunnille, joilla rahat eivät millään riitä ja veroprosentti on katossa, pyritään sitä helpotusta löytämään.

Sitten taas tähän valtionosuusjärjestelmään on äärimmäisen hankala ottaa sellaista kannustavaa elementtiä, että se kannustaisi kuntaliitoksiin. Kyllä se kannustaminen pitää hoitaa muulla tavalla, esimerkiksi näillä porkkanarahoilla. Mutta valtionosuusjärjestelmästä pitää putsata kaikki ne esteet, mitä siellä tällä hetkelläkin vielä on kuntaliitoksien tiellä. Niitä on jo sieltä otettu vähän yksitellen pois myös osana Paras-hanketta, mutta pitää huolehtia todellakin siitä, että seuraava valtionosuusjärjestelmä todellakin on näiltä osin neutraali. Mutta jos siellä olisi ikään kuin kannusteita kuntaliitokseen valtionosuusjärjestelmän sisällä, niin se saattaisi taas sitten johtaa epätarkoituksenmukaisiin kuntaliitoksiin, eli eihän kuntaliitos itsessään ole mikään sinänsä päämäärä tai tarkoitus vaan sellainen kuntaliitos, jonka myötä pystytään palvelut järkevämmin järjestämään ja hoitamaan ne sitä kautta jokaiselle kuntalaiselle.

Sitten täällä oli myöskin kysymys siitä, ed. Väätäinen kysyi, onko ikään kuin näissä rikkaammissa kunnissa sitten palveluvelvoitteet hoidettu jotenkin sillä tavalla huonommin, että on laitettu ikään kuin rahaa vähän turhempiin asioihin kuin köyhemmissä kunnissa. Ehkä tämmöistä trendiä nyt on vähän vaikea huomata. Kun katsoo myöskin tämmöisiä palvelutyytyväisyyskyselyitä, niin kyllä sekä vähän köyhemmissä kunnissa että rikkaammissakin kunnissa ollaan vaihtelevasti tyytyväisiä ja tyytymättömiä. Mutta kyllä tämä sinänsä on ihan relevantti kysymys. Tärkeintä on tietenkin jokaiselle kunnalle se, että pystytään nimenomaan nämä peruspalveluvelvoitteet mahdollisimman hyvin hoitamaan ja turvaamaan.

Ed. Haapoja kysyi yhteispalvelupisteiden osalta, ja siinä olemme vauhdittamassa valtiovarainministeriön toimesta tätä uutta yhteispalvelupistekonseptia niin, että se otettaisiin käyttöön mahdollisimman monessa kunnassa ja myöskin juuri näissä kuntaliitoskunnissa, eli sen osalta ollaan edistymässä.

Samoin kysyttiin työvoiman saatavuudesta, näkyykö jo nyt ikään kuin helpotusta pitkällä tähtäimellä tähän ongelmaan. Vielä tietenkään tämä talous- ja työllisyystilanne ei yksiselitteisesti näy sillä tavalla, että voitaisiin sanoa, että tästä työvoiman saatavuusongelmasta oltaisiin edes väliaikaisesti nyt ikään kuin selvemmillä vesillä, puhumattakaan sitten pidemmän ajan trendistä. Mutta toki ensi vuonna ollaan tämänkin osalta viisaampia.

Toki näiden elyjenkin osalta, ed. Hänniselle, koulutusosaamista uskon kyllä riittävän alueille jatkossakin, että pystytään ikään kuin velvoitteet tältä osin täyttämään.

Kun ed. Kanerva kysyi aluehallintouudistuksen osalta sitä näkemystä, niin kyllä se näkemys ja ne peruslinjat ja viitoitukset on ihan yhdessä hallituksessa päätetty, silloin kun hanketta lähdettiin eteenpäin viemään. Niissä pyrittiin ottamaan huomioon myöskin tämä alueiden Eurooppa-näkemys. Mutta toki, jos mentäisiin ihan riittävän pitkälle siinä alueiden Euroopan toteuttamisessa, niin kyllähän se merkitsisi sitä, että me menisimme alueilla suoriin vaaleihin, ja siihen ei tietenkään ollut hallituksessa yhteisymmärrystä, vähän erilaisia näkemyksiä eri hallituskumppaneilla, mutta se jää sitten seuraaville vaalikausille. Mutta tämäkin aluehallintouudistus, joka nyt saadaan aikaan, ilman muuta selkiyttää tätä nykyistä aluehallintojärjestelmää. Siinä mielessä mennään yksi askel eteenpäin.

Ed. Akaan-Penttilä kysyi palomiesten eläkeikäasiasta. Ensi vuoden puolella tullaan hyvin todennäköisesti tämän osalta päätöksiä tekemään. Sisäasiainministeriössähän on tällainen työkykyhanke menossa, ja sen osalta odotamme tuloksia, jotta pystymme sitten niitä päätöksiäkin jatkossa tekemään.