Kulttuuri- ja asuntoministeri  Pia  Viitanen

Arvoisa puhemies! Tässä sitten asuntoministerinä jatketaan esittelyä. Eli tästä myös on laadittu minulle esittely ihan siksi, että tässä on myös tärkeää asiaa sisällä. Tässä muutamme maankäyttö- ja rakennuslakia siten, että elinkeinoelämän toimivan kilpailun edistäminen asetetaan kaavoituksen tavoitteeksi. Eli tämä liittyy hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan sekä terveen kilpailun edistämisohjelmaan.

Tällä esityksellä tuodaan elinkeinoelämän toimivan kilpailun edistämisen näkökulma siis maankäyttö- ja rakennuslain kaavoitussäännöksiin. Tämän toimivan kilpailun, sen edistämisen, ehdotetaan ulottuvan kaikille kaavatasoille ja kaikille kaavatasoille nimenomaan tavoitteeksi sekä perusteeksi arvioitaessa asemakaavan laatimistarvetta. Lisäksi kaikilla kaavatasoilla tulevat jatkossa arvioitavaksi kaavaratkaisun vaikutukset toimivan kilpailun kannalta. Tämän tavoitteena on, että yrityksille osoitetaan laadultaan ja määrältään riittävästi sijoittumispaikkoja. Myös asuntorakentamisessa on kilpailun toimivuuden kannalta tärkeää, että kunnissa on riittävä ja monipuolinen tonttitarjonta.

Toinen tärkeä asiakokonaisuus, mikä tässä laissa on sisällä, on se, että tällä edistetään sujuvampaa kaavoitusta ja eräällä tavalla myös valitusten vähentämistä. Eli esityksellä täsmennetään ja selkeytetään kaavojen laatimiseen liittyvien selvitysten ja vaikutusten arvioinnin kohdentamista. Selvitykset, joita kaavaprosessissa tehdään, ehdotetaan kohdennettaviksi kaavaratkaisun kannalta olennaisiin asioihin välttäen päällekkäisten selvitysten tekemistä eri kaavatasoilla. Tavoitteena on tehostaa kaavoitukseen käytettävien resurssien käyttöä, välttää liian yksityiskohtaisia päällekkäisiä selvityksiä sekä jouduttaa kaavaprosesseja vähentämällä jatkossa selvitysten riittämättömyyteen perustuvien valitusten määrää. Tämä selvitysten riittävyyshän on ollut jatkuvasti yleisiin menettelyihin liittyvä valitusperuste asemakaavoituksessa. Kaavavalitukset ja tarve niiden rajoittamiseen ovat tällä vaalikaudella hyvin paljon olleet myös täällä eduskunnassa esillä monesti, ja tässä mielestäni on siitä näkökulmasta tarpeellinen esitys, joka myös tuli siitä maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisarvioinnin ehdotuksesta.

Tässä on myös kolmas tärkeä asia, eli tämän lain myötä kunnan maapolitiikan toimivaltasäännös niin sanotusti kirjataan lakiin. Kun kunta aktiivisella maapolitiikalla voi tietenkin pitää yllä laadultaan ja määrältään riittävää asunto- ja työpaikkarakentamisen tonttitarjontaa, niin tätä kautta sitten pystymme viemään eteenpäin myös yhteisiä asuntopoliittisia tavoitteitamme.

Maapolitiikan toimenpitein kunta voi varmistaa, että kaavoitetut tontit, rakennettu kunnallistekniikka, katuverkosto sekä koulut ja päiväkodit tulevat ajallaan ja kustannustehokkaasti käyttöön. Luovuttamalla tontteja kysyntää vastaavasti kunta voi vaikuttaa siihen, että tonttien hinnat pysyvät edullisella tasolla. Tämä on tärkeä asia. Riittävä ja monipuolinen tonttitarjonta edistää myös kilpailun toimivuutta asuntorakentamisessa ja elinkeinoelämän toimialoilla. Mielestäni tämä on tärkeää, koska kukaan asunto-ongelmia esimerkiksi täällä pääkaupunkiseudulla ei pelkästään valtion tukitoimin ratkaise, vaan myös kuntien tonttitarjonta, maankäyttö, kaikki tämä, on hyvin olennaista, ja tässä lainsäädännön myötä haluamme edesauttaa tätä maapolitiikan hoitoa. Eli kunnan on huolehdittava yhdyskuntien kehittämisen edellyttämästä maapolitiikan harjoittamisesta. Tähän esitetään nyt sitten tämän esityksen myötä säännöksiä.

Minulta on joskus kysytty, että no mitä, eikö se ole itsestään selvää, että kunta hoitaa maapolitiikkaa, ja olen vastannut, että kyllä, kyllä se näin on, eli käytännössä tietenkin kunnat vastaavat siitä jo nykyisellään, mutta tämän ehdotuksen tarkoituksena on nimenomaan kannustaa kuntia aktiiviseen maapolitiikkaan. Jatkossakin kunta voi itsenäisesti valita keinot, joilla se maapolitiikkaansa toteuttaa, ja ehdotuksella ei ole myöskään vaikutuksia maanomistajien oikeudelliseen asemaan.

Ja vielä sitten neljäs asia — tässä tämän lain pääkohdat — eli kunnan rakennusvalvonnan hallintopakkomenettelyä myös joudutetaan tämän lain myötä. Lakiesitykseen sisältyy kunnan rakennusvalvonnan käytössä olevaa hallintopakkomenettelyä koskeva muutos, jonka mukaan rakennusvalvontaviranomainen voi käyttää hallintopakkoa esimerkiksi silloin, jos rakentaminen on luvatonta tai jos rakennus ei täytä lain määrittämiä terveellisyyden tai turvallisuuden vaatimuksia.

Nykyisellään tämä hallintopakkomenettely on pitkä ja hidas prosessi, ja esityksen mukaan menettelyä joudutetaan nyt sitten rajoittamalla muutoksenhakulupaa ja siihen liittyvää jatkovalitusmahdollisuutta korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Tähän itse asiassa sisältyy myös edustaja Jari Lindströmin aikanaan tekemä lakialoite, ja se tulee osin tämän kirjauksen mukaan sitten täytettyä.

Puhemies! Itse asiassa vielä viides kohta: Tässä on myös vähittäiskaupan suuryksiköiden siirtymäaika, jota myös sitten pidennetään, eli aiemmin mainittua voimaantuloa muutetaan siten, että paljon tilaa vaativa erikoiskauppa tulee vähittäiskaupan suuryksikköä koskevan säätelyn piiriin vasta 15.4.2017 alkaen. Tätä alkuperäistä siirtymäaikaa siis jatketaan parilla vuodella. Sen tarkoituksena on antaa maakunnan liitoille ja kunnille riittävästi aikaa laatia tarvittavat kaavat.

Eero Reijonen /kesk:

Herra puhemies! Varmaan hallituksen esityksen tavoitteet ovat ihan hyviä, ja tosiasia kai lienee kuitenkin se, että kaikki ei ehkä mene maaliin niin kuin on ajateltu. On tietysti erittäin hyvä, että kaupan ja asuntorakentamisen kilpailua edistetään, tonttitarjontaa lisätään. Se, että kunnille tulee nyt velvoite, on tietysti aika kova määräys, kun tiedetään se, että yleisesti puhutaan, että kunnilla on kaavoitusmonopoli, mutta kaikki tässä salissa tiedämme, että sen kaavoituksen viimeisen sanan sanoo kuitenkin ely-keskus ja kunnat ovat siinä heikoilla. Kun nyt tähän on kirjattu ympäripyöreästi, että nimenomaan näitä vaikutusten arviointeja — yvat ynnä muut — selkeytetään, en ehtinyt kyllä lukea niin pitkälle, mitkä ovat ne konkreettiset toimenpiteet tämän selkeyttämisen osalta, mutta tavoite on varmaan ihan hyvä.

Lähtökohtaisesti pitäisi päästä siihen, että näistä kaavoista tämä valitusprosessi saataisiin nopeammaksi eikä jatkuvasti valiteta. Ne kaavoitusprosessit kestävät kahdesta viiteen vuoteen. Tämä vaikeuttaa kuntien maapolitiikkaa ihan oikeasti. Jos ajatellaan näitä asuinalueitten kilpailuja, niin monet kaupungit ja kunnathan lähtevät siitä, että tavallaan isoista aluerakentamiskohteista on kilpailu, johon keskisuuret ja pienet rakennusliikkeet eivät juuri pysty millään pääsemään sisään, ja se kyllä on vääristänyt kilpailua, enkä tiedä, että tällä nyt sitä ratkaistaan, mutta toivottavasti, ainakin tavoite ja idea ovat ihan hyviä.

Hallintopakon osalta on varmasti ihan hyvä, että lainmukaisesti rakennetaan, mutta erityisen huonoa minusta on se, että täällä alueitten käytön tavoitteissa on aikanaan todettu, että uusia asuinalueita ei saa sijoittaa irrallaan yhdyskuntarakenteista. Me olemme kyllä keskustassa selkeästi ajamassa sitä, että jatkossa pitäisi päästä kyläkaavoihin ja sitä kautta myös pienempiä alueita pitäisi voida kehittää ja sitten ne palvelut tulevat sitä myötä, että ei lähdettäisi tähän keskittämisen politiikan linjalle, niin kuin nyt on ollut selkeästi nähtävissä.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! On todella hyvä, jos tällä selkeytetään tätä kaavoitusta ja maankäyttöä, kun on käynyt niinkin, että asianomainen arkkitehti, joka on suunnitellut kaavan, on itse valittanut siitä. Elikkä tämä on tämmöinen huipputapaus minun mielestäni. Ja sitten ely-keskuksen ja kuntien kesken, kaupunkien kesken ei aina ole saatu yksimielisyyttä siitä, millä tavalla asioita vietäisiin eteenpäin. Se on pitkittänyt näitä prosesseja. Mitenkä ministeri arvelee: minkä verran tällä lailla on nyt tähän asiaan parantamista, ja syntyykö tämmöistä ely-keskuksen ja kaupungin keskeistä yhteistä neuvottelua ja jotakin tämmöistä tietynlaista ohjeistustakin siitä, millä tavalla edetään, että päästäisiin tästä eipäs—juupas-keskustelusta ja tavallaan, kun on syytetty virkamiehiä asian pitkittämisestäkin, saataisiin nyt jouhevaksi tämä ja dynaamisuutta myös tähän kaavoitustoimintaan?

Markus  Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! Odottelin tässä vain, että mikrofoni aukeaa. — Kun tässä nyt paikalla on asuntoministeri ja käsitellään tätä maankäyttö- ja rakennuslakia, niin haluaisin kyllä kysyä, kun aika monesti törmää siihen ongelmaan, että meillä on paljon erittäin hyviä maa-alueita, joissa voitaisiin rakentaa, mutta syystä tai toisesta ne kaavat eivät etene, tai jos ei alueita ole kaavoitettu, niin poikkeamislupia ei saa myöntää.

Nythän meillä on se tilanne, että ranta-alueilla, jos siellä ei ole ranta-asemakaavaa, kunta ei voi myöntää poikkeamislupaa. Haluaisin kysyä ministeriltä, mikä teidän näkemyksenne on tästä asiasta: voitaisiinko siirtää kunnalle tässäkin tapauksessa tämä poikkeamisluvan myöntäminen? Nythän se joudutaan hakemaan ely-keskuksesta, ja asia menee heti paljon monimutkaisemmaksi ja myöskään se päätöksenteko ei tapahdu silloin kovin lähellä, ei ehkä tunneta ihan juuri niitä paikallisia olosuhteita parhaalla tavalla. Mielestäni tämmöinen demokraattisen päätöksenteon alla oleva kunta on nimenomaan oikea elin päättämään siitä, saadaanko poikkeamislupa myöntää jollekin alueelle vai ei. Tässä on kysymys myös meidän elinkeinojen kehittämisestä välillisesti ja vetovoimatekijästä, että me voimme saada myös muuttajia paremmin alueille, joissa olisi työpaikkoja, jos meillä on tarjota vetovoimaisia rakennuspaikkoja.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Haluaisin kysyä ministeriltä, kun sanoitte, että tässä on tarkoitus paitsi edesauttaa rakentamista myös helpottaa kilpailua, tehdä kilpailusta parempaa: tarkoittaako tämä nyt sitten sitä, että kilpailua laajennetaan radikaalisti koko sisämarkkina-alueelle, ja onko mitalin toinen puoli se, että meidän kotimaiset työt näiltä osin karkaavat muille sisämarkkinoilla oleville valtioille ja heidän työntekijöilleen? Tuleeko tässä sitten käymään niin, että myöskin ulkomaisen työvoiman määrä lisääntyy Suomessa tätä kautta, mikä tarkoittaa osaltaan sitä, että meidän kotimainen työttömyytemme — tarkoitan kotimaalla Suomea, Suomen työttömyys — saattaa kasvaa entisestään?

Kulttuuri- ja asuntoministeri  Pia  Viitanen

Arvoisa herra puhemies! Tällä kilpailunäkökulmalla on nimenomaan senkaltaisia tarkoituksia tässä lainsäädännössä, että saisimme lisää toimijoita rakentamaan koteja ihmisille. Saisimme tätä kautta vireyttä, tasapuolisuutta, riittävästi tonttitarjontaa, erityyppisille toimijoille monipuolista asuntotarjontaa. Tietenkin kilpailu liittyy myös kauppaan ja elinkeinoelämän edellytyksiin niin, että tontti- ja maapolitiikka on senkaltaista, että elinkeinoelämällä on hyvät kilpailulliset edellytykset toimia. Se on tämän lain lähtökohta, ja se pursuaa myös sieltä maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisarvioinnin arvioinneista sen suhteen, mitä pitäisi nyt tälle maankäyttö- ja rakennuslaille tehdä. Siitä tehtiin hyvin laaja kokonaisarviointi.

Kokonaisarvioinnissa käsiteltiin myös näitä valitusaikoja ja poikkeuslupa-asioita. Tässähän kevennettyjä poikkeuslupia, sellaisia kokeiluja, on ollut meneillään ja niitä on jatkettu. Mielestäni ne ovat sinänsä ihan hyviä asioita, niin että jatkossakin katsomme, mitä voidaan tehdä sen suhteen, että kuntatasolla voitaisiin poikkeuslupia myöntää ja sitä kautta jouhevoittaa näitä järjestelmiä. Uskon sen olevan tulevaisuuden tie kaikkinensa, myös tämän maankäyttö- ja rakennuslain arvioinnin toteuttamisen ja edelleen viemisen yhteydessä. Samoin olemme parhaillaan ministeriössä pohtimassa sitä, miten näihin valitusmenettelyihin tulemme sitten jatkossa kenties muutoksia tekemään. Sitä myös edellytti tämä arviointi, että näitä keinoja pohditaan, ja tämänkaltaisia seikkoja on nyt vahvasti kaiken kaikkiaan pöydällä.

Minusta tämä edustaja Piiraisen näkemys siitä, että pitää tehdä yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa, on hyvin tärkeä, koska sillä tavallahan sitä hyvää syntyy, että keskustellaan mieluummin etukäteen kuin riidellään jälkikäteen, ja tähän kyllä kannustan erinomaisen paljon.

Toinen asia vielä liittyen tähän, mitä äsken puhuin näistä valituksista tai kaavoitusprosessien pituudesta: todettakoon, että se, että tällä nyt lakisääteisestikin kevennetään sitä velvollisuutta selvittää joka ikistä asiaa, joka välttämättä sen kaavan kannalta tässä nyt ei ole olennainen, on mielestäni myös yksi tämmöinen joustavoittava ja tärkeä tämän päivän asioihin liittyvä tekijä. Ja kyllä sitten sekin, että tässä lakiin tuodaan se maankäytön velvoite kunnille, on mielestäni tärkeä toimi, koska me tarvitsemme erityisesti pääkaupunkiseudulla tontteja, tontteja ja tontteja. Ei niitä koteja synny, jos tontteja ei ole kylliksi, ja ainakin ministerinä itse haluan mahdollisimman paljon edistää myös sitä näkökulmaa, miten näitä tontteja kylliksi saamme.