Arvoisa puhemies! Suomessa on yli 300 000 omaishoitajaa. Tukea saavia omaishoitajia on 36 000. Tukimaksuja maksetaan vuodessa noin 155 miljoonaa euroa eli noin 5 000 euroa per omaishoitaja vuodessa. Jos kaikki laitoshoidon tarpeessa olevat olisivat laitoksissa, lasku olisi silloin 1,2 miljardia euroa vuodessa.

Miksi tätä säästöä ei kompensoida mitenkään omaishoitajien hyväksi? Kuitenkin nimenomaan omaishoitajat saavat tämän säästön aikaan, ja he ovat usein jo itsekin huonokuntoisia ja ikääntyneitä.

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja on siinä aivan oikeassa, että meillä omaishoitajat tekevät todella arvokasta työtä. Heitä tuetaan, noin 36 000 omaishoitajaa saa tällä hetkellä tukea. Heitä on kyllä paljon enemmän sellaisia henkilöitä, jotka täyttävät kriteerit mutta eivät valitettavasti saa sitä tukea.

Kunnat käyttävät hieman eri kriteereitä siinä, kenelle tukea annetaan, ja tämän yhtenäistämiseksi me olemme nyt antamassa kunnille näitä, että me saisimme nimenomaan omaishoitajat yhtenevään asemaan tässä yhteiskunnassa. Tämä on määrärahasidonnainen, eli jokainen kunta itse määrittelee, kuinka paljon varaa omaishoidon tukeen. Oma kannustukseni kunnille tietysti on, että siihen kannattaa varata, koska se on niin paljon edullisempaa ja useimmiten paljon, paljon inhimillisempää kuin laitoshoito.

Arvoisa puhemies! Haluaisin tietää, mitä tapahtuu silloin, kun ikääntynyt, huonokuntoinen omaishoitaja itse sairastuu ja joutuu esimerkiksi laitokseen? Mitä tapahtuu hoidettavalle? Me tiedämme kaikki, että kotihoidon resurssit eivät tähän riitä. Kuulin juuri erään helsinkiläisen kotihoitajan sanovan, että tämä on temppuhoitoa, mitä nykyään joudutaan tekemään. Aika ei yksinkertaisesti riitä.

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa rouva puhemies! Omaishoitajilla on lakisääteiset vapaapäivät. Valitettavasti joissain kunnissa on ollut mahdottomuus pitää niitä, koska ei ole sinne kotiin vietäviä palveluja riittävästi, ja sitten taas omainen ei itse välttämättä halua mennä laitokseen hoitoon siksi ajaksi.

Me olemme nyt monenlaisia erilaisia vaihtoehtoja kehitelleet, muun muassa laitoshoitoa, mutta myöskin perhehoitoa, että kun perhehoito on perinteisesti lasten ja nuorten paikka, myöskin ikäihmiset voisivat mennä perhehoitoon. Nyt me olemme myöskin tekemässä perhehoitolakiin sellaista muutosta, että voitaisiin käyttää sijaishoitajaa, joka tulisi kotiin.

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri, sanoitte, että todella niitä omaishoitajia, jotka täyttävät nyt jo kriteerit, on todella paljon enemmän. Voisiko ajatella niin — ilman että me nyt tarvitsemme uusia valtakunnallisia tarkennettuja kriteeristöjä — että me saisimme tämän subjektiiviseksi oikeudeksi? Jos se käsite on väärä, tämä subjektiivinen oikeus, jos jo nyt kuitenkin sanotaan, että kriteerit täyttäviä on nyt jo noin 300 000, niin eikö voi lähteä siitä, että he ovat oikeutettuja jo nyt ilman mitään uusia selvityksiä tai kriteeristöjen tekemisiä siihen, että he saavat sen tuen ja pääsisivät tämän piiriin? Voitaisiin siis hoitaa tämä jollakin muulla ratkaisulla kuin sillä, että odotetaan nyt tätä valtakunnallista kriteeristöä — jonka minä olen ymmärtänyt varmasti olevan kyllä ihan hyvä asia. Olisi välineitä muutenkin tämä ratkaista.

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa rouva puhemies! Niin kuin totesin, tällä hetkellä omaishoidon tuen määräraha on määrärahasidonnainen ja jokainen kunta päättää siitä itse. Meillä on kuitenkin sellaisiakin kuntia, jotka ovat tehneet päätöksen, että kaikki kriteerit täyttävät saavat sen omaishoidon tuen. Tällaisia esimerkkejä ovat Sastamala ja Pori muun muassa. Sitten meillä on semmoisia kuntia, että kun rahat loppuvat vaikka kesäkuussa, niin sitten loppuu myös omaishoidon tuki, ja tästä tilanteesta ja tästä monimutkaisuudesta ja eroavaisuudesta meidän pitäisi päästä eroon.

Mitä tulee siihen, että se muuttuisi subjektiiviseksi oikeudeksi, siinä on tietysti arvioitava, minkä hintainen se ratkaisu olisi. Tällä hetkellä siihen ei ole varattu rahaa. Me annamme valtionosuuksia, ja me toivomme tietysti, että kunnat käyttäisivät niitä inhimilliseen, laadukkaaseen ja myös kustannustehokkaaseen hoitoon.