16) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi alueiden kehittämisestä ja
rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista sekä alueiden kehittämisen
ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta
Pirkko Mattila /ps(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kiitos, nyt en jaksa enää tulla sinne.
Tässä esityksessä esitetään
kumottavaksi alueiden kehittämisestä annettu laki
ja rakennerahastolaki ja säädettäväksi
uusi laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan
hallinnoimisesta. Uusi laki liittyy Euroopan unionin vuosina 2014—2020
toteutettavaan rakennerahastokauteen ja siihen liittyviin kansallisiin
uudistustarpeisiin. Tämä on yleisesti alueiden
kehittämisessä sovellettava laki, jossa määritellään suunnittelujärjestelmä ja
siihen liittyvät viranomaistahot samaten kuin toimivaltuuksia
valtioneuvostolle ja sitten asiakirja, joka on valtioneuvoston hallituskaudeksi
päättämä, ja siinä näkyvät
nämä alueitten painopisteet.
Valtioneuvoston päätöksellä ohjataan
siis valtion eri hallinnonalojen ja maakuntien vetämää alueiden
kehittämistä ja sitten niiden toimenpiteitten
yhteensovittamista. Keskeinen asiakirja olisi edelleen maakuntaohjelma,
kuten nykyisinkin, ja näin maakuntaliitot jatkavat tässä toimintaansa,
ja Lapin maakunnasta mainittakoon erityisesti saamelaiskäräjät
ja saamelaiskulttuurin alue.
Alueiden kehittämiseksi laadittaisiin kansallinen rakennerahasto-ohjelma
ja myöskin koskemaan osarahoitettavia ohjelmia. Nykyisin
rakennerahasto-ohjelmien hallinnointia koskeva lainsäädäntö on
keskitetty työ- ja elinkeinoministeriöön,
joten lainsäädännön tarve on
näin ollen vähentynyt.
Lakiesityksessä mainitaan ne tahot, jotka toimivat
välittävinä eliminä näitä rakennerahastoja hallinnoitaessa
ja suunnitelmia tehtäessä. Tässä tämä lakiesitys.
Nyt en ajanpuutteen vuoksi tätä lähde
käymään läpi, mutta tämä sisältää vastalauseen
ja vastalauseen mukaisia pykälämuutosesityksiä.
Timo V. Korhonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Meillä on käsittelyssä nyt
alueitten kehittämisen kannalta aivan keskeinen lakiesitys,
ja tätäkin lakiesitystä kyllä koskevat
ne samat moitteet, mitä muun muassa äskeisiä verolakien
käsittelyjä. Alueitten kannalta äärettömän
keskeinen lakiesitys, mutta se tungetaan tänne eduskuntaan viime
vaiheessa ja vielä sillä tavalla, että tämän salikäsittely
kohdistuu tänne keskellä yötä.
Tosin tietysti on pakko todeta, että ei tämä lakiesitys
nyt näytä kiinnostavan hallituspuolueitten edustajia
päivälläkään.
Keskustan valiokuntaryhmä on huolissaan aluelähtöisen
aluekehittämisen tulevaisuudesta. Seuraavalla EU:n alueohjelmien
rahoituskaudella vuosina 2014—2020 aluekehitysrahoitus
Suomessa leikkautuu peräti kolmanneksella. Tämän lisäksi
menetetään saman verran kansallista vastinrahaa.
Lisäksi päätösvaltaa aluekehittämisessä ollaan
hivuttamassa maakunnan liitoilta ja alueellisilta ely-keskuksilta
yhä enemmän valtion keskushallinnolle, erityisesti
työ- ja elinkeinoministeriölle. Merkittäviä muutoksia
tehdään lakiin kirjattujen asetuksenantovaltuuksien
perusteella eduskuntaa kuulematta.
Hallitus on keskittämässä aluekehittämisen
rahoitusta ja päätöksentekoa seuraavalla
EU-ohjelmakaudella. Ensinnäkin on muistettava, että valtaosa
valtion panoksista elinkeinotoiminnan kehittämiseen kanavoituu
tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan tukena erityisesti Tekesin
kautta, jonka volyymi on huomattavasti suurempi kuin EU-rakennerahasto-ohjelmien
ja joka kohdentuu erittäin voimakkaasti suurimmille yliopistopaikkakunnille.
Tästä huolimatta aluekehityslakiesityksessä alueitten
kehittämiseen on sotkettu muun muassa kaupunkipolitiikkaa
sekä valtion ja kaupunkien välisiä kasvusopimuksia
tavalla, joka on omiaan rakentamaan tarpeetonta vastakkainasettelua
sekä ohituskaistoja myös maakunnan sisällä jaettaessa
rajusti hupenevia aluekehitysrahoja.
Vasta äskettäin esiin tuodulla linjauksella
EU-rakennerahasto-ohjelmassa käyttöön
otettavista niin sanotuista liikkuvista kehyksistä, valtioneuvoston
päättäessä valtion talousarvioon
varattujen määrärahojen jakamisesta alueittain,
annetaan työ- ja elinkeinoministeriölle
mahdollisuus asetuksella ohjata jopa 5—10 prosenttiyksikköä rakennerahastovaroista
parhaaksi katsomallaan tavalla. Tämä linjaus on
monella tavalla alueitten kehittämisen kannalta vahingollista.
Se on suuralueitten, eli Etelä- ja Länsi-Suomen
ja Itä- ja Pohjois-Suomen, tekemän sopimuksen
vastainen huolimatta siitä, että aiemmin työ- ja
elinkeinoministeriö aina ministereitään
myöten oli luvannut noudattaa tehtyä sopimusta.
Rakennerahastojen hallinnointi on tarkoitus keskittää ely-keskuksia
koskevaan lakiin kirjatulla asetuksenantovaltuudella neljälle
ely-keskukselle. Lähtökohtina esitykselle on kerrottu hallinnon
yksinkertaistaminen ja kustannustehokkuuden lisääminen.
Lopputulos on kuitenkin sellainen, että aluehallintoon
syntyy 11 ely-keskusalueella uusi hallinnollinen porras. Muutosesitys
veisi päätösvaltaa pois maakunnista.
Samalla se avaa hallitukselle mahdollisuuden muuttaa merkittävästi
muitakin aluehallinnon tehtäviä ilman, että eduskunta
on edes tietoinen asiasta. Muutoksesta on päätetty
maakunnan liittoja kuulematta.
Maakunnille on tullut täydellisenä yllätyksenä myös
tieto, että perusrakenteen investointitukea ollaan poistamassa
rakennerahasto-ohjelmasta. Jatkossa hankkeisiin ei voisi enää käyttää rakennerahastorahaa,
koska tukikelpoisten hankkeitten tulee olla hallituksen päättämän
rakennerahasto-ohjelman mukaisia. Näillä näkymin
tuleva rakennerahasto-ohjelma ei salli tällaisten hankkeitten
rahoittamista. Asiasta ei neuvoteltu avoimesti aluekehityslakia
valmistelevassa työryhmässä. Perusrakenteen
investointituki on erittäin vaikuttavaa vipu-, osarahoitusta
niin Itä- ja Pohjois-Suomessa kuin erityisesti
Etelä- ja Länsi-Suomen alueilla. Päättyvällä ohjelmakaudella kyseistä tukea
on käytetty muun muassa yritystoimintaa palvelevan liikenneinfran
osarahoitukseen sekä tarkasti määriteltyyn
yritystutkimusyhteistyöhön, jotka EU:n komission
mukaan ovat edistäneet Suomen kilpailukykyä.
Arvoisa puhemies! Toisin kuin hallitus, haluaa keskusta kehittää koko
maata alueitten ehdoilla. Koko maata on kehitettävä,
koska Suomi tarvitsee noustakseen koko maan henkisiä ja
taloudellisia voimavaroja. Maailmanlaajuinen trendi osoittaa, että tulevaisuudessa
kasvun toimialoja ovat esimerkiksi bioenergia, ruuan omavaraisuus,
puhdas vesi, kaivannaismineraalit sekä matkailu. Siksi
maakunnan liitot ovat luontevia aluekehityksen vetureita. Esitänkin,
että nämä mietinnön vastalauseen
mukaiset lakiehdotukset otetaan käsittelyn pohjaksi. Vastalause
pitää sisällään myös
lausumaehdotuksen, ja sen tulen esittämään
sitten lain toisessa käsittelyssä. Tähän
keskustan vastalauseeseen on yhtynyt myös perussuomalaisten
valiokuntaryhmä.
Arto Pirttilahti /kesk:
Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Korhosen tekemää esitystä vastalauseen
mukaisista pykälämuutoksista.
Kaikkinensahan tämä aluekehittäminen
on aika ihmeellistä Suomessa. Tässä on
kahteen suuntaan aina vedetty, mikä hallitus on minkäkin
värisenä ollut, ja varsinkin tässä on
ollut, onko se maakuntaliitoilla se asia vai onko se keskushallinnolla
tai keskushallinnon alaisilla ely-keskuksilla, tämä valta
näissä asioissa.
Tämänhetkinen aluekehittämislain
rakennehan on se, että strategiat ja kehittämisen
suunnitelmallisuus ja painopisteet tehdään maakuntaliitoissa.
Sitten kuitenkin kaikki rahat oikeastaan ja nyt edelleen tämänkin
päätöksen kautta, aluekehittämisrahat,
ovat siirtymässä kokonaan elyyn eli valtionhallinnon
alle. Eli rahojen ja strategian ero on siinä, ja sitten
loppupeleissä, kun niitä hankkeita rakennetaan,
niin eivät sitten välttämättä kohtaa
tämä strateginen tahto ja sitten tämän
rahoittajan tuomat omat mausteet siihen asiaan.
On todella surullista tämä maakunnan kehittämisrahan
vähentyminen lähes minimiin tällä hetkellä,
ja lisäksi se on vielä sitten muokattu nimellisesti
saaristo- ja keskuskaupunkialueitten osittain kehittämiseen.
Eli siellä nyt ei enää tätä vapaata
rahaa ole. Vapaan maakunnan kehittämisrahan ideahan on
ollut juuri, että se on ollut niin sanotusti helppokäyttöistä rahaa
maakunnan omiin tarpeisiin ja omista lähtökohdista
nostettaviin kehittämishankkeisiin tai niitten selvittämiseen,
joita on sitten loppupeleissä rahoitettu muualta tulevilla
rahoilla, joko yksityisellä riskirahalla tai muulla toiminnalla.
Vielä tässä on yksi asia. Keskuskaupungit ovat
tässä aluekehittämisroolissa ottaneet
ihan oman paikkansa lisäksi MAL-sopimusten kautta, ja muiden
kehittämissopimusten kautta ne kiilaavat niin sanotusti
maakuntastrategioitten ohitse ja ylitse ja ovat ottamassa siitä omaa
rahoituspanostaan. Muun muassa tässäkin lakiesityksessä ollaan
eriarvoistamassa aluekehittämistä siten, että maakunnan
keskuskaupungilla olisi eri asema suhteessa maakuntaliittoihin kuin
muilla kunnilla.
Eli tässä kaikkinensa on kyllä aluekehittämisen
osalta aika surullinen esitys tämäkin, ja todellakin
tämä vastalause on todella hyvä.
Ari Jalonen /ps:
Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Korhosen tekemää esitystä.
Kuten siinä puheessa jo kuultiinkin, perussuomalaiset ovat
tässä mukana, ja tämä tuntuu
olevan yhteinen huoli, toisin kuin hallituksella: hallitus autioittaa
maaseutuja.
Suomen yksi rikkaus on siinä, että meillä on kirjava
ja monimuotoinen maakuntaverkosto, oikeastaan voisi sanoa näin,
ja jos me haluamme pitää Suomen semmoisena idyllisenä,
hienona paikkana, mihin esimerkiksi matkailijan on hyvä tulla,
muuallekin kuin tänne raitiovaunujen kolkkeen keskelle,
niin se vaatii sitä, että me pidämme
koko Suomen elinvoimaisena ja niin sanotusti kunnossa.
Yleiskeskustelu päättyi.