12) Hallituksen esitys sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen
sähköistä käsittelyä koskevaksi
lainsäädännöksi
Osmo Soininvaara /vihr:
Arvoisa puhemies! Tämä esitetty laki on erittäin
merkittävä ja tulee huomattavassa määrin
parantamaan meidän terveydenhuoltomme toimintaa. Meillä oli
valiokunnassa kuitenkin kahdesta asiasta lievää erimielisyyttä,
ei kovin suurta, mutta joka tapauksessa. Toinen koski tutkimuksen
asemaa, jota käsiteltiin jo ensimmäisessä käsittelyssä.
Nyt tässä toisessa käsittelyssä haluaisin
esittää ponnen, joka on nimelläni kulkevassa
vastalauseessa, ja se koskee tietosuojaa. Tietosuoja tämmöisissä rekistereissä on
erittäin tärkeä, mutta se tapa, jolla
tietosuoja tässä on toteutettu, on hyvin kömpelö ja
se saattaa heikentää tämän sinänsä nerokkaan
järjestelmän toimintaa. Nimittäin joka
ikiseen asiaan tarvitaan asianomaisen kirjallinen suostumus, että toinen
yksikkö saa katsoa näitä tietoja, ja
suurimmalle osalle ihmisistä suurin osa terveystiedoista
on sellaisia, että heillä ei ole mitään
syytä salata niitä.
Nyt se kirjallinen suostumus kuitenkin vaikeuttaa esimerkiksi
puhelinneuvontaa ja muuta semmoista, koska puhelimessa ei kirjallista
suostumusta voi antaa. Sen takia tätä tietosuojalainsäädäntöä pitäisi
kehittää siihen suuntaan, että asianomainen
voisi etukäteen ilmoittaa joistakin tiedoista, että näitä saa
katsoa kuka tahansa, jolloin luulen, että tämä paperisota
asiassa vähenisi olennaisesti.
Arvoisa puhemies! Ehdotan, että eduskunta hyväksyisi
sen lausuman, joka on vastalauseessa.
Anne Huotari /vas:
Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Soininvaaran tekemää ehdotusta.
Samalla totean, että tämä sähköinen
potilaskertomus on erittäin tärkeä ja
iso asia terveydenhuollossa. Kun meillä tulevaisuusvaliokunnassa
tämän vuoden alkupuolella ja viime vuoden puolella
hyvinkin tarkkaan käytiin läpi suomalaisen terveydenhuollon
tulevaisuusnäkökulmia, niin siinä yhteydessä kävimme
aika laajasti läpi sitä, minkälainen
sähköinen potilaskertomus olisi, jotta se palvelisi
mahdollisimman hyvin myöskin potilaan omahoidon mahdollisuutta,
itsehoidon mahdollisuutta, ja jotta hänelle tulisi mahdollisuus
saada kirjallisesti sellaiset hoito-ohjeet, jotka annetaan.
Esimerkiksi nyt ihan viime päivinä on ollut paljon
keskustelua naisten rintasyöpäasioista, ja juuri
eilen luin eräästä lehdestä artikkelin,
missä puhuttiin siitä, että kun tällaisen
diagnoosin saa, niin sen jälkeen ei kuule eikä näe
enää mitään vähään
aikaan. Olisikin hyvä, että joku toinen henkilö olisi
mukana, kun näitä keskusteluita lääkäreiden
kanssa käydään. Mutta kaikilla ei semmoista
mahdollisuutta ole, ja yksi mahdollisuus olisi se, että tähän
sähköiseen potilaskertomukseen liitettäisiin
sellainen osio, missä ihan semmoisella tavallisella arkikielellä kerrottaisiin, mitä
jatkossa
tapahtuu. Se palvelisi myöskin tätä tarkoitusta.
Valto Koski /sd:
Arvoisa herra puhemies! Kun viime aikoina on ollut tapana,
että sosiaali- ja terveysvaliokunnan asiat ovat listan
lopulla, niin se käytännössä on
tarkoittanut usein sitä, että on tullut esteeksi
esitellä valiokunnan mietintö eduskunnalle. Kun
tässä on nyt kuitenkin, niin kuin ed. Soininvaarakin
totesi, tällainen hyvin merkittävä hallituksen
esitys potilastietorekisterin luomisesta, jossa on tietynlaisia
yhteyksiä tähän sähköiseen
reseptijärjestelmään, niin ajattelin,
että tässä yhteydessä käytän
puheenvuoron tältä osin.
Haluan nyt ensinnäkin todeta, että tämän
lain tarkoituksena on edistää sosiaali- ja terveydenhuollon
asiakastietojen tietoturvallista käsittelyä. Tietysti
on asetettava lähtökohdaksi tälle, että se
on tietoturvallista. Tällä lailla luotaisiin yhtenäinen
sähköinen potilastietojen käsittely-
ja arkistointijärjestelmä terveydenhuollon palveluiden
tuottamiseksi, niin kuin todettiin, potilasturvallisesti ja tehokkaasti
sekä potilaan tiedonsaantimahdollisuuksien edistämiseksi.
Tähän lakiin ehdotetaan sisällytettäväksi
säännökset sosiaali- ja terveydenhuollon
asiakastietojen sähköisen käsittelyn
yleisistä vaatimuksista, jotta turvataan näiden
tietojen käytettävyys, eheys ja säilyminen
sekä asiakkaan yksityisyyden suoja näiden tietojen
käytössä. Asiakastietojen käsittelylle
asetettavien yleisten vaatimusten avulla luotaisiin perusta asianmukaiselle
sähköiselle tietojenkäsittelylle, jossa
edellytetään yhteisen tietoturvan tason toteutumista
kaikissa asiakkaan tietojen käsittelyvaiheissa.
Terveydenhuollon potilastietojen säilyttämistä ja
luovuttamista varten ehdotetaan perustettavaksi keskitetyt valtakunnalliset
tietojärjestelmäpalvelut tietojen arkistoimiseksi
sekä tietojen luovutuksen toteuttamiseksi. Kansaneläkelaitos hoitaisi
tietojärjestelmäpalveluita, joiden avulla potilastietojen
sähköinen säilytys, käyttö ja
luovuttaminen voidaan toteuttaa valtakunnan tasolla yhteisin perustein
tietoturvallisesti. Valiokunnan kuulemisen yhteydessä käytiin
jonkun verran keskustelua tai mielipiteiden vaihtoa siitä, onko
Kansaneläkelaitos oikea toimija tietojärjestelmäpalvelujen
ylläpitäjänä. Kuitenkin kaikki seikat
puhuvat sen puolesta, että Kansaneläkelaitoksella
on tietojärjestelmäpalvelujen osalta parhaat valmiudet,
ja siltä osin ei ollut mitään poikittaista
sanottavaa.
Potilaan tiedonsaantia tällä lailla helpotettaisiin
myös siten, että potilas voisi saada sähköisen
katseluyhteyden avulla tiedon eräistä potilastiedoistaan
ja potilastietojen käyttöön liittyvistä luovutuslokitiedoista.
Katseluyhteyden toteuttaisi, niin kuin totesin, Kansaneläkelaitos
valtakunnallisena tietojärjestelmäpalveluna.
Sitten sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen on
tarkoitus perustaa sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon
neuvottelukunta, jonka kautta tätä tehtävää hoidettaessa
nämä asiat pääosin käyvät.
Lisäksi vielä totean, että ehdotetaan sosiaali-
ja terveydenhuollon saumattoman palveluketjun kokeilusta annetun
lain voimassaoloa jatkettavaksi kolmella vuodella 31. päivään
joulukuuta 2010, jotta lain nojalla toteutettuja aluetietojärjestelmäkokeiluja
voitaisiin jatkaa, kunnes siirrytään valtakunnalliseen
käsittely- ja arkistointipalvelujen käyttöön.
Muutama huomio valiokunnan käsittelyn yhteydessä esille
tulleista asioista.
Päivänselvää on, että sosiaali-
ja terveysvaliokunta pitää sähköisen
asiakastietojärjestelmän sääntelyä erittäin
tärkeänä. Jotkut sanovat, että Suomi
on tässä sähköisen asiakastietojärjestelmän
kehittämisessä maailman kärkimaita, mikä on
tietysti hyvä panna merkille ja toivoa, että meidän
tietohallintojärjestelmämme ovat niin kehittyneet,
että tästä voidaan sitten myöhemmin
ammentaa tietoja laajemmallekin.
Asiakastietojen asianmukainen käsittely on olennainen
osa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hyvää laatua,
ja erityisesti terveydenhuollossa potilastietojen saatavuuteen,
käytettävyyteen ja eheyteen liittyvillä seikoilla
on yksittäistapauksissa keskeinen merkitys. Esitys vauhdittaa
myös tarkoituksenmukaisella tavalla sosiaali- ja terveydenhuollon
tietostandardien yhtenäistämistä ja lisää valtakunnallista
ohjausta. Valiokunta toteaa, että tavoitteena tulee olla myös
tukea terveyden edistämisen kannalta olennaista kansalaisten
oma-aloitteista terveystiedon hankkimista.
Esitykset eivät juuri koske sosiaalihuollon asiakastietojen
sähköistä käsittelyä,
josta valiokunta kävi pitkän keskustelun. Tämä johtuu
ennen muuta siitä, että sosiaalihuollon sähköiset tietojärjestelmät
eivät ole yhtä kehittyneet ja siinä määrin
käytössä kuin terveydenhuollossa. Sosiaalihuollon
kehittämisohjelmassa aloitettuun sosiaalihuollon teknologiahankkeeseen
on kuitenkin syytä panostaa, jotta asiakastietojen yhtenäisten
määritysten rinnalla voidaan valmistella myös
tietojen liittämistä sosiaali- ja terveydenhuollon
asiakastietojen sähköiseen käsittelyyn. Uudistuksen
jatkotyössä valiokunnan mielestä tulee
kiinnittää huomiota terveydenhuollon, sosiaalityön
ja sosiaalipalvelujen rajapinnoilla tapahtuvaan tietojen luovuttamiseen
ja käyttöön.
Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi haluan todeta, että kuten
hallituksen esityksessäkin todetaan, liittyy keskitettyyn
potilastiedon ylläpito- ja arkistointiratkaisuun riskejä ja
epävarmuustekijöitä, mikä asettaa
suuria haasteita uudistuksen toimeenpanon ohjausjärjestelmälle.
Hankkeen toteutuksen suunnittelussa on tarkoitus varautua huolellisesti
sellaiseen ohjausjärjestelmään, jonka
avulla eri osapuolten onnistumista voidaan seurata ja tarvittaessa
tukea riittävillä toimenpiteillä riittävän
ajoissa. Esityksen mukaan asian hoitaminen käytännössä edellyttää laajaa
muutosohjelmaa, jonka sisällöllinen ja talousvalmistelu
tulee käynnistää pikaisesti. Uudet toimintatavat
edellyttävät kaikissa terveydenhuollon tehtävissä toimivilta
uudenlaista osaamista ja sopeutumista muutoksiin. Uudistus tuleekin
ottaa huomioon muun muassa terveydenhuollon henkilöstön
sekä perus- että täydennyskoulutuksessa. Valiokunta
pitää keskeisen tärkeänä uudistuksen toimeenpanon
huolellista seurantaa ja arviointia.
Vielä haluan omana mielipiteenäni, joka kyllä valiokunnan
käsittelyn yhteydessä tuli esille, todeta, kun
esimerkiksi asiantuntijakuulemisen yhteydessä esitettiin
näkemys siitä, että sairaanhoitopiirien
välinen kustannusvertailu ja lääkkeitten rinnakkaisvaikutusten
seuranta jne. tulisivat tämän sähköisen
järjestelmän kautta mahdolliseksi, että jos
kaikki ne ajatukset, joita tässä yhteydessä valiokunnassa
esitettiin ja jotka on tänne kannanottoihin kirjattu, toteutuvat,
niin olemme päässeet pitkän askeleen
terveydenhuollossa eteenpäin ja sillä tavoin olemme
edelläkävijämaa tässä mielessä,
mikä koituu sitten näin kaikkien kansalaisten
yhteiseksi hyväksi.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa herra puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta on tehnyt hyvää työtä,
ja täällä on koko joukko asiantuntijoita
kuultu, huomaan myös nämä tulevaisuusasiantuntijat.
Täällä ed. Anne Huotari viittasi
muun muassa juuri tähän tärkeyteen, miten
potilaan pitää saada oikeata, selkokielistä tietoa.
Usein sellainen tilanne, kuten pahanlaatuisen kasvaimen havainnointi
ja siitä kertominen, on stressihetki. Siinä pitää tietysti
olla elävä ihminen mielestäni paikalla,
joka on mieluummin lääkäri ja nimenomaan
hoitava lääkäri, joka tietää,
mistä on kysymys, ja myös pystyy vastaamaan siihen,
mitä voidaan tehdä.
Mutta on hyvä, jos ja kun nyt todella meillä tulisi
olemaan myös mahdollisuus niillä, jotka käyttävät
tietotekniikkaa, päästä omiin sairauskertomuksiin,
myös miettiä asioita sen dokumentin kanssa, joka
sieltä avautuu, ja ehkä sitten siinä kuvaruudun ääressä myös
keskustella jonkun asiantuntijan kanssa milloin tahansa. Se ei siis ole
silloin sidottu lääkärin vastaanottoaikaankaan.
Tämä on kyllä sellaista positiivista tulevaisuuden mahdollisuutta,
jota nyt ollaan avaamassa.
Samalla on tietysti myös todettava se, että puhdas,
tiukka, lääketieteellinen fakta ei avaudu helposti,
vaan siinä tulee olla tätä selittävää osuutta,
johonka ed. Huotari viittasi. Näin ollen tämäkin
asia on hyvä pitää mielessä.
Nythän kiire painaa kyllä sairaaloissa kovasti
päälle ja lyhythoitoaikainen kirurgia, päiväkirurgia,
on päivän sana ja potilaille ei juuri yksinkertaisesti
ehditä nyt antamaan paljonkaan tietoa heidän kotiutuksensa
yhteydessä. Tämä on olemassa olevaa arkipäivää tällä hetkellä,
liittyy myös näihin vajavaisiin sairaalaresursseihin.
Mutta, puhemies, potilastietojen sähköiseen luovuttamiseen:
On hyvä, että tässä on varsin
selkeästi potilaan oikeus kieltää myös
hakutietojensa luovutus. Se on hyvin tärkeä asia.
Aikaisemmin täällä todettiin myös
se — ed. Soininvaara viittasi siihen — että on
käytännössä hankaluuksia myös
potilastietojen saamisessa. Se on kyllä käytännön,
jokapäiväisessä työssä ihan
selvä asia. Eli potilaalta pitää joka
kerta pyytää allekirjoitus paperiin, jotta voidaan
saada asiakirjat sairaalasta vaikkapa avohoidon puolelle, sairaalasta,
missä häntä on hoidettu, ja saattaa olla
juuri niin, että siinä on pyytäjänä käytännössä,
pyynnön käynnistäjänä,
se sama lääkäri, joka on vaikkapa leikannut
potilaan muutama kuukausi sitten. Jos ei ole papereita paikalla,
niin kuitenkin siinä sitten tämä byrokraattinen
suostumus aina vaaditaan ja sitten joka kerta erikseen. Kyllä siinä on
ihan selvä sellainen raja, kumpi on potilaan oikea etu:
se, että aina pitää joka kerta uudistaa
se tilanne, vaiko se, että siihen olisi joku yleinen, kertaalleen
annettu oikeus. Ainakin niin, että jos se kuuluu somaattisen
sairaanhoidon piiriin, niin silloin yksi, ja sitten vaikkapa psykiatrisen
sairaanhoidon piirissä voi olla se toinen kerta, koska
se on laadullisesti hiukan eri asia.
Mutta sitten hakutietojen luovuttamisen lisäksi myöskin
turvallisuus, niin etteivät ne joudu vääriin
käsiin ja että tämä tietoverkko
on suojattu, on hyvin tärkeä asia. Kansaneläkelaitos
ja sen erittäin pystyvä ja nimenomaan kapasiteetiltaan suuri
tietoverkko ja vahvat tietokoneet kyllä tässä asiassa
ovat oikea koti näille tiedoille. Kansaneläkelaitoksessa
muutenkin on tähän tietosuojaan osattu suhtautua
vuosikymmenien mittaan ihan kiitettävällä tavalla.
Näin ollen tämä asia on siis hyvä.
Lopuksi haluaisin vielä painottaa sitä, että meillä on
edelleenkin tietoverkossa ongelmia eli avohoitotietoverkko ei ole
kytketty sairaanhoitopiirin tietoverkkoihin molemminsuuntaisesti. Myöskään
laboratoriovastauksia tai röntgenkuvien lausuntojakaan
ei saada oikea-aikaisesti edes lähiterveyskeskuksen, saman
sairaanhoitopiirin, alueella, puhumattakaan sitten isommista etäisyyksistä.
Eri sairaanhoitopiirien tietoverkkojen välinen keskustelu
on hankalaa, koska on erilaisia ostopäätöksiä aikoinaan
tehty, eli tämä asia on edelleenkin osin auki.
Ja mikä erittäin tärkeätä,
on se, että kun tämä tietoverkko lisääntyy,
niin meidän ei tule sitten unohtaa sitä, että vuosikymmenien
historiassa on koko joukko potilastietoja paperiversioina ja ne pitää säilyttää,
koska tarvitsemme usein lääketieteessä myös
sellaisia tietoja, joidenka ajallinen etäisyys voi olla
kymmeniä vuosia. Esimerkiksi se, onko lapsuudessa ollut
jotakin erityistä, tai sitten myöskin on hyvä tietää hoidettavan
potilaan vanhempien terveydestä. Näin ollen niiden tietojen
käsillä oleminen ja saaminen, vaikka jonkun ajankin
kuluttua, on tärkeätä.
Anne Huotari /vas:
Arvoisa puhemies! Ed. Tiusanen kävi tuossa jo hyvin
monelta kantilta tätä lainsäädäntöä läpi,
ja se jo osoitti sen, mitä tuolla tulevaisuusvaliokunnassakin
budjettilausuntoa tehdessämme mietimme, miksi näin
iso ja merkittävä periaatteellinen lainsäädäntö tehdään budjettilakina,
kun siihen olisi pitänyt olla riittävästi
aikaa pohtia, mihinkä suuntaan tätä viedään,
ja niin, että heti kohta ei tarvitse tätä lainsäädäntöä uudelleen
käsitellä täällä. Mutta
koska talon tapojen mukaan kaikki budjettiin liittyvä on budjettilakeja,
niin näin sitten on jouduttu sosiaali- ja terveysvaliokunnassa
menettelemään, ja voidaankin sanoa, että tässä on
nyt ensimmäinen vaihe menossa.
Kaikista pahimmassa tapauksessahan tässä käy
niin, että nykyiset epikriisit tulevat sinne potilaiden
käyttöön, jolloin siellä on
vain ne lääketieteelliset termit, jotka on tärkeätä siellä olla, mutta
se voi johtaa siihen, että sitten se aiheuttaa paljon kyselyjä.
Ja kuka niihin kyselyihin ehtii vastaamaan jne? Sen vuoksi pitäisi
tätä kehitellä eteenpäin ja
päästä siihen seuraavaan vaiheeseen,
jossa on olemassa nämä lääketieteelliset termit
ja se diagnoosi ja hoidot ja sitten tämä kansanomainen
versio, josta asiakas itse helpommin ymmärtää,
miten hänen hoitonsa jatkossa tulee olemaan ja mitä hän
itse voi tehdä, että hänen kuntoutumisensa
esimerkiksi paranisi.
Eli ongelmiakin tähän liittyy, mutta tämä on tärkeä askel,
ja vaikka Suomi on edistyksellinen näissä teknologian
käyttöönotoissa, niin täytyy sanoa,
että jotkut maat ovat tässäkin asiassa
päässeet jo vähän meitä edelle
ja kokemuksia myöskin näistä maista,
esimerkiksi Tanskasta, olisi hyvä ottaa.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! On siis hyvä asia, että Suomi
kehittää nyt tätä tietoteknologian
hyväksikäyttöä terveydenhoidossa. Ed.
Huotari on täysin oikeassa siinä, että siellä pitää olla
diagnoosien ja hoitopäivien määrän
ja muun tiedon lisäksi selkeästi tavallisen ihmisen tajuttavalla
kielellä tämän sairauden luonne ja prognoosi,
ennuste, ja sen hoito ja myöskin kuntoutukseen liittyvät
kysymykset.
Mutta samalla haluan painottaa sitä, että tämä tietoteknologia
ei lopeta sitä tarvetta, mikä meillä on
sairaaloissa lisätyövoiman ja lisärahoituksen
saamisen suhteen. Siellä eletään sairaanhoitopiireissä todella
tiukassa tilanteessa, hoitohenkilökunnan hiostaminen on
päivittäistä, ja siitä eniten
kärsivät tietysti potilaat. Näin ollen
tämä tilanne on selvä. Tämä on
uusi apu, jota voimme käyttää, jota pitää kehittää,
mutta tämä perusongelma säilyy tästä huolimatta.
Mutta apua tästä varmasti on kokonaisuudelle,
ja siinä pitää aktiivisesti myös
edetä.
Keskustelu päättyy.