Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Jussi Niinistö /ps(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kansallisarkisto eli entinen Valtionarkisto vastaanottaa ja säilyttää viranomaisten ja yksityisten asiakirjoja, hankkii Suomen historian kannalta merkityksellistä arkistoaineistoa sekä edistää sen käyttöä tutkimuksessa. Kansallisarkiston tehtävänä on myös johtaa arkistolaitoksen toimintaa. Se ohjaa valtion keskushallinnon arkistotointa ja toimii valtakunnallisena keskusvirastona ja toimialansa tutkimus- ja kehittämiskeskuksena.
Kansallisarkiston toimintaa säännellään arkistolaissa. Se tuli voimaan vuonna 1994 ja korvasi aiemman, vuonna 1981 annetun lain. Uusi laki muun muassa vähensi arkistolaitoksen valvontatehtäviä ja viranomaisten arkistotoimen yksityiskohtaista säätelyä. Uudella lailla haluttiin myös ottaa huomioon tietotekniikassa ja tiedon käytössä tapahtunut kehitys.
Samassa rytäkässä kuitenkin lensi niin sanotusti lapsi pesuveden mukana, sillä tuolloin Valtionarkiston perinteikäs, vuodesta 1869 asti käytössä ollut suomenkielinen nimi muutettiin Kansallisarkistoksi. Valtionarkisto-nimi jäi kuitenkin elämään, ja se elää tänäkin päivänä. Esimerkiksi arkistolaitoksen pääjohtaja käyttää edelleen valtionarkistonhoitajan arvonimeä. Nurinkurista on myös se, että Kansallisarkiston ruotsinkielisenä nimenä säilyi lakimuutoksen jälkeenkin yhteispohjoismaisen sopimuksen mukaisesti Riksarkivet. Summa summarum: arkistolain uudistuksessa suomenkielinen nimi Valtionarkisto muutettiin mutta ei ruotsinkielistä Riksarkivet-nimeä.
Arvoisa puhemies! Puolinainen nimenmuutos oli hötkyilyä. Toisaalta se on ajankuva. Väitän, että yhteispohjoismaisen käytännön mukainen hyvä suomenkielinen nimi Valtionarkisto sai hetken huumassa väistyä, kun Suomi oli matkalla Euroopan unionin jäseneksi. Sivumennen sanoen hetkessä vanhentui myös koko suomalaisen historiantutkimuksen lähdemerkintäjärjestelmä. EU-huumassa on tehty paljon muitakin huonoja päätöksiä. Tämä EU-huumassa tehty, huonosti harkittu päätös on kuitenkin helposti korjattavissa, jos tahtoa löytyy.
Esitänkin tässä yksinkertaisessa lakialoitteessani, että historialliseen perinteeseen ja pohjoismaiseen käytäntöön nojaten Kansallisarkiston suomenkielinen nimi palautetaan Valtionarkistoksi.
Keskustelu päättyi.