Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Jatketaan eilistä keskustelua. Joitakin huomioita hallitusohjelman keskeisimmistä tavoitteista.

Kuten edustajat ovat voineet lukea, niin talouspolitiikan keskeisin päämäärä on ylijäämän saavuttaminen valtiontaloudessa 2011, joka siis on keskeinen edellytys sille, että pystymme varautumaan ikääntymisen mukanaan tuomiin haasteisiin tulevina vuosina. Tämä tavoite on erittäin vaativa, kun otamme huomioon työllisyyskehityksen mahdollisuudet. Hallitus on omat kehyksensä rakentanut sen varaan, että työllisyyskehitys on huomattavasti vahvempi kuin esimerkiksi teknisten kehysten pohjille on rakennettu. Tämä kehysten toteutuminen, ylijäämän saavuttaminen edellyttää siis erittäin hyvää kansainvälisen talouden kehitystä, mutta se tarkoittaa myös sitä, että meidän täytyy päästä noin 80 000—100 000:n työllisyyden lisääntymiseen. Tämä on se edellytys, jolla pystymme toteuttamaan tämän ylijäämätavoitteen, johon uskon, että eduskunta mielellään yhtyy, ja toisaalta jolla pystymme toteuttamaan kaiken sen, mitä suunnitelmissa on.

Näin ollen työllisyystavoitetta voidaan pitää huomattavasti haasteellisempana kuin edellisen hallituksen työllisyystavoitetta, koska työelämästä poistuminen iskee toden teolla noin tuossa vuoden 2010 tienoilla ja työllisyyskehityksessä olemme lähestymässä niin sanottua arvioitua rakenteellista työttömyyden tasoa. Näin ollen myös politiikkavalikoima, sekä veropolitiikka- että muu finanssipolitiikkavalikoima, täytyy etsiä sen mukaan, jotta pystymme pureutumaan erityisesti rakenteelliseen työttömyyteen, jotta pystymme aikaansaamaan selkeästi oletettua vahvempaa talouskasvua. Näin ollen esimerkiksi veropoliittisissa keinoissa, niitten kappalemääräisessäkin laajuudessa, on verraten suuri ero esimerkiksi nyt edellisen tai sitä edeltävän hallituksen vastaaviin ohjelmakirjauksiin. Näin ollen muun muassa työnteon verotuksen alentaminen on yksi painopiste. Tämä on ehkä kaikkein selvin jatkumo aiempaan linjaan, elikkä pyrimme tätä kautta lisäämään kotimaista ostovoimaa, toisaalta lisäämään työnteon kannustavuutta ja toisaalta helpottamaan työllistämistä.

Aivan yhtä lailla euromääräisesti pienemmät uudistukset, kuten nyt pienten osinkojen verottomuus, toisaalta ensimmäisen työntekijän palkkauksen helpottaminen, matalapalkka-alojen tuki nuorille sekä vammaisille, nämä kaikki ovat sen tyylisiä verotoimenpiteitä, joilla pystytään vahvistamaan suomalaista kasvuyrittäjyyttä ja sitä kautta myös työllisyyttä.

Eli Suomen tulee näyttää vuonna 2011 jokseenkin erilaiselta maalta kuin tänä päivänä. Se ero tulee nimenomaan yrittäjyyden, kasvuyrittäjyyden ja korkean osaamisen hyödyntämisen kautta. Kuten edustajat, jotka ovat perehtyneet hallitusohjelmaan, voivat todeta, niin osalla veropoliittisista toimenpiteistä ja muista politiikkatoimenpiteistä on välittömiä vaikutuksia, osa on selkeästi pitkän aikavälin investointeja. Muun muassa yliopistojen perusrahoituksen vahvistaminen sekä pyrkimys niin sanotun huippuyliopiston perustamiseen ovat sitten näitä pitkän aikavälin tavoitteita.

Verotuksesta voisi oikeastaan mainita myös sen painopistesiirroksen, että hallitus tietoisesti haluaa lähteä korottamaan tiettyjä valmisteveroja, millä toivomme olevan kulutusta ohjaavaa vaikutusta erityisesti ympäristönäkökulmat huomioon ottaen, ja toisaalta tätä kautta pystymme myös sitten saamaan lisää verotuloja, joita voimme ohjata sekä palvelujen parantamiseen, tulonsiirtojen vahvistamiseen että sitten työllisyyttä paremmin tukeviin veroratkaisuihin, veronkevennyksiin.

Eilisessä keskustelussa odotetusti käytiin hyvin vahvasti läpi hallituksen oikeastaan historiallista kirjausta palkkatasa-arvon vahvistamisesta. On hyvä, että siitä käydään keskustelua tässä salissa, koska eilisestä keskustelusta sain sen käsityksen, että koko eduskunta tukee hallitusta tässä palkkaratkaisussa. Jokainen tietää, että neuvottelukierros ei ole edes vielä alkanut, mutta hallitus on oman selkeän tahtotilansa halunnut esittää. Näin ei ole ollut tapana tehdä aiemmissa hallituksissa. Tämä on tietysti poikkeus.

Hyvin paljon tietysti on myös esillä ollut virheellistä tietoa. Uskon, että sen motiivina on — en halua uskoa oppositiosta tätä, mutta ehkä tuolla kaupungilla ja kylillä on — jonkunmoista poliittista tarkoitushakuisuutta. (Ed. Gustafsson: Eilen tuli kyllä sanottua tosi pahasti!) Samoin ehkä joissakin muissa tahoissa voi olla tarkoitushakuisuutta, mutta on varmasti syytä käydä läpi se, millainen tavoite hallituksella on ja millaista tavoitetta hallituksella ei ole. (Ed. Gustafsson: Meillä on yhteinen tavoite!) — Se on positiivista kuulla.

Ei hallitus eikä kukaan ole ilmaissut mitään selkeää palkkatavoitetta. Päinvastoin on kerrottu suoraan muun muassa vaalien alla lukuisissa julkisissa esiintymisissä, että emme tule määrittelemään mitään selkeää euromääräistä palkkatavoitetta, koska se ei ole poliitikkojen tehtävä. Myöskään 500 euron korotustarpeita ei ole missään kukaan maininnut. (Hälinää — Ed. Skinnari: Mistä se on tullut?) Jos joku näin väittää, niin minä toivon, että ihan rehellisyyden nimissä voisitte toimittaa kirjallisena sellaisen linjauksen, jossa on otettu yksiselitteisesti kantaa, että yhdessä tulosopimuksessa ratkaistaisiin vaikkapa nyt hoitoalan henkilöstön palkkaus 500 eurolla. Eli minä tiedän, että täällä myös nyt äänessä olevat ihmiset tietävät, että näin ei ole kukaan esittänyt, mutta jos sitä keskustelua haluaa jatkaa ja jos haluaa pysyä rehellisellä linjalla, niin tietysti silloin kannattaa näyttää mustaa valkoisella.

Mutta tahtotila on aivan selkeä, me olemme kiinnittäneet huomiota muun muassa terveys- ja vanhuspalvelujen vakavaan ongelmaan nimenomaan henkilöstön saannissa. Tässä on kaksi keskeistä ongelmaa: yksi on työolosuhteet ja toinen on sitten palkkaus, joka ei monestikaan vastaa työn vaativuutta. Näin ollen olemme halunneet näyttää selkeän tahtotilan. Tiedän, että voi olla poliittisia intohimoja esittää erilaisia vääriä tulkintoja, mutta toivon, jos halutaan pysyä rehellisellä linjalla, että puhutaan myös faktoista. Jos ei haluta pysyä rehellisillä linjoilla, niin sitten voi tietysti huutaa ihan mitä hyvänsä.

Mutta joka tapauksessa fakta on se, että tämä hallitus poikkeuksena edellisiin hallituksiin on halunnut näyttää selkeää suuntaa, halunnut osoittaa selkeän ongelmakohdan tietoisena siitä, että tämä ei ole helppo projekti, mutta me haluamme yrittää, ja me haluamme, että myös pääsemme tähän tavoitteeseen.

Tämä ei ole helppoa myöskään sen takia, että työmarkkinajärjestöjen keskuudessa meidän tavoitteillemme ei ole kovin suurta tukea. Tämän päivän sanomalehdistä voidaan lukea muun muassa Taloussanomista, että tämä tavoite on tyrmätty, mutta me emme halua antaa sen pilata hyvää mahdollisuutta. Me haluamme, että tämä asia saadaan hoidettua kuntoon. Minä toivon, että pystyisimme saamaan sekä poliittisen että työmarkkinajärjestöjen tuen tavoitteellemme.

Matti Ahde /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ihan sen takia, kun ministeri Pekkarinen joutui illalla poistumaan ja osoitti puheenvuoronsa lähtiessään minulle, haluan palata siihen, käyttää tilaisuutta hyväksi ja todeta tästä perintöveron poistamisesta ainoastaan kaksi asiaa.

Ensinnäkin me hyväksyimme, emme ole koskaan sitä kiistäneet, edellisen eduskunnan aikana varallisuusveron poiston raskain sydämin osana tulopoliittista kokonaisratkaisua. Varallisuusvero poistettiin kaikilta. Sen takia ei enää pitäisi perintöveroa poistaa, kun varakkaille on jo tehty tämä varallisuusveron poisto. Sitä ei ole missään muualla Euroopassa toteutettu. Edelleen on todettava, että perintöveroa ei poisteta kaikilta kansalaisilta vaan vain kaikkein rikkaimmilta, ja se on verotuksen oikeudenmukaisuusperiaatteen kannalta erittäin valitettava ja väärä asia. Tämän haluan vain sanoa ministeri Pekkariselle.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Katainen, te annoitte ymmärtää, ettei aikaisemmin eduskunta ole vaikuttanut tulopoliittisiin ratkaisuihin esimerkiksi palkkoja korottamalla. Kyllä minä muistan, että kun me olemme budjettia käsitelleet, niin oikeusministeri ei monesti, mutta joitakin kertoja on pyytänyt lisää määrärahaa, jotta syyttäjien, tuomareitten palkkoja voitaisiin korottaa. Kyllä hallituksella on tähän mahdollisuus. Kun te nyt puhutte siihen tyyliin, että teette kyllä kaikkenne, jotta hoitajien ja näiden palkkoja nostettaisiin, niin kyllä hallitus voi lisäämällä määrärahaa kunnille ja nimenomaan osoittamalla, että nämä menevät hoitajien palkkoihin, korottaa näitä palkkoja, jos tahtoa on. (Ed. Zyskowicz: Näinhän hallitus on ilmoittanut tekevänsä!) — No, silloin tulee korotuksia, (Puhemies koputtaa) silloin tulee korotuksia, kun lisäätte määrärahaa.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Katainen puhui, että haetaan tasapuolisuutta, selvitetään ja tehdään taas jotakin, mitä on selvitelty. Ei tämä ole nyt selvityksestä enää kiinni. Nyt tiedetään kyllä, mitä pitää tehdä, jos on halua tehdä.

Ed. Zyskowicz heilutteli täällä neljä vuotta paperia, jossa oli ministeri Hyssälän nimi. Aivan samalla lailla nyt voi kysyä, missä ovat ne katteettomat lupaukset. Kyllä te annoitte ymmärtää aivan selvästi, että hoitajien palkat hoidetaan. Ne pystytään hoitamaan nimenomaan kuntarahoituksen kautta nyt, jos sinne 250 miljoonaa tulee. Kuntaliitto itse laski, että siellä on noin miljardin euron aukko. Ei 250 miljoonaa riitä lähtemäänkään, että sillä voitaisiin hoitaa sitä. Ei nyt enää tarvitse selvittää mitään, nyt tarvitsee tehdä päätöksiä, ministeri Katainen. Teillä on nyt se mahdollisuus. Tehkää esityksiä, eduskunta vahvistaa, oppositio tulee olemaan teidän tukenanne.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensin ed. Ahteelle: Ymmärrätteköhän itsekään, mitä tahatonta komiikkaa sisältyi siihen lausumaanne, että varallisuusvero poistettiin sentään kaikilta, mutta perintö- ja lahjavero poistetaan vain rikkaimmilta.

Sitten ed. Kallikselle ja ed. Korhoselle: Ei täällä hallitusohjelmassa puhuta mistään selvittämisestä tältä osin, vaan hallitus on sitoutunut ohjelmassaan ylimääräisiä valtionosuuksia antamaan sellaisen kunnallisen palkkaratkaisun tueksi, jossa naisvaltaisten matalapalkka-alojen, kuten hoiva-alan, palkkoja erityisesti huomioidaan. Tämä ei ole mikään selvitys, tämä on selkeä kirjaus hallitusohjelmaan, ja näihin varoihin on myös on varauduttu, ja se ei sisälly siihen 250 miljoonaan, mistä te puhuitte.

Janina Andersson /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ymmärrän hyvin tämän huolen siitä, että eriarvoisuus jatkaa kasvuaan. Sehän on jatkunut jo pitkään, laman jälkeen vielä kovemmin vuoden 2000 jälkeen. Mutta haluan vaan muistuttaa, että täällä on muitakin asioita kuin mistä nyt on puhuttu. Täällä on muun muassa myös kunnallisen verotuksen perusvähennys, joka nostetaan 2000:een, elikkä on jotakin, joka menee niille pelkillä peruspäivärahoilla tai pienillä palkoilla eläville. On myös muita elementtejä. Aina voisi olla enemmän. Mutta tämä koko ajan jatkuu ja teidän paineenne on tarpeellinen, että tämä taistelu jatkuu, jotta muistetaan, että meillä on myös köyhiä Suomessa. Tämä hallitus kuuntelee tarkkaan, ja me muistamme, että edelleen on korvat, jotka kuuntelevat.

Liisa Jaakonsaari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen iso linja, että ylijäämän kautta halutaan varautua tuleviin haasteisiin, muun muassa ikääntymiseen, on tietysti aivan oikea. Tästähän Suomi sai jo arvostetun Bertelsmann-säätiön palkinnon, jossa todettiin, että Suomi on Euroopan maista ainoana aloittanut varautumisen ikääntymiseen erittäin varhain. Mutta sitten tulee tämä iso kysymys, ja toivoisin, että työministeri olisi täällä paikalla, koska kokoomushan on natkuttanut työvoimapolitiikasta erittäin pitkän ajan. Nyt tulevaisuuden työvoima muodostuu ikääntyneistä, pitkäaikaistyöttömistä, maahanmuuttajista, vajaakuntoisista. Juuri tähän tarvitaan työvoimapolitiikkaa. Mutta nyt ei ole hallitus mitenkään tämän keskustelun aikana vielä ehtinyt vastata, millä tavalla oikeasti työvoimapolitiikkaa uudistetaan, miten se on mahdollista tämän hallinnollisen hyrskynmyrskyn oloissa, kun toteutuu se oikeiston ja kokoomuksen pitkäaikainen haave, että tämä niin sanottu demarien bunkkeri eli työvoimaministeriö lakkautetaan. Millä tavalla tätä työvoimapolitiikkaa uudistetaan? Siihen haluaisin pientä valaisua hallitukselta myös tässä keskustelussa.

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Ahde puhui täällä varallisuusveron poistosta. Nimenomaan sosialidemokraatit, te avasitte tämän ladun. Yksikään sosialidemokraatti, joka äänesti varallisuusveron poistoa vastaan, ei pudonnut eduskunnasta.

Sitten toinen asia. Kysyin eilen pääministeriltä, paljonko EU-pakkojäsenmaksut kasvavat tällä hallituskaudella. Kysyn teiltä, valtiovarainministeri Katainen: Paljonko rahaa menee enemmän EU-Moolokin kitaan nykyisten nettomaksujen lisäksi?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti täältä paikan päältä.

Ed. Ahde, me teimme sen viime vaalikaudella yhdessä. Me poistimme varallisuusveron, mutta me teimme vähän jotain muutakin hyvää. Se hyvä oli se, että me kajosimme myöskin perintöverotukseen, yritysten sukupolvenvaihdosten (Ed. Ahde: Olisi luullut, että se olisi riittänyt!) perintöverotukseen. Ja mitä me teimme siellä, ed. Ahde? Me teimme 60 prosentin huojennuksen. Verotettava varallisuus, yritysvarallisuus, jos se on 100, siitä 60 pois ja loppuun sovelletaan näitä tunnettuja prosentteja, jäljelle jäi se 40 prosenttia. Nyt tämä hallitus on todennut ohjelmassaan, että se rudimentti on siellä este monelle asialle. Se on tarpeeton. Se on syytä poistaa. Se on 15 miljoonaa euroa, sen poisto, kun se niin kuin venytetään pitemmälle ajalle. Voi olla, että se ensimmäisenä vuonna tulee olemaan vähän enemmän, mutta pitemmälle aikajaksolle venytettynä sen arvioidaan olevan noin 15 miljoonaa euroa. Tämän suuremmasta hankkeesta siinä ei ole kysymys. Verrattuna siihen, mitä me teimme teidän kanssanne viime vaalikaudella, tämä on huomattavan paljon pienempi kädenojennus yksittäisenä kädenojennuksena yrittäjyyden suuntaan.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Kataiselle totean, että sairaanhoitajien vatsat eivät täyty syödyistä vaalilupauksista. Korkeintaan niihin tulee ilmaa, joka turvottaa vatsaa, ja se ei ole hyvä asia.

Kun täällä puhutaan siitä, että on vahva tahtotila palkkatason parantamiseen ja palkkatasa-arvoon, ed. Zyskowicz, ministeri Sarkomaa, ministeri Vapaavuori: Esimerkiksi Helsingissä, jossa on ollut konkreettinen mahdollisuus parantaa sairaanhoitajien palkkoja Helsinki-lisällä, kuntakohtaisilla määrärahoilla, nämä esitykset, joita vasemmisto, sosialidemokraatit ja vasemmistoliitto, on tehnyt, on tyrmätty. Nyt täällä ollaan kyllä puhumassa, että jos tulee tulopoliittinen kokonaisratkaisu, katsotaan mahdollisuuksia. Teillä on ollut jo näitä konkreettisia mahdollisuuksia. Te olette kuulleet nyt niillä suurilla korvilla tämän kutsun. Ongelma vaan on, että ne suuret korvat tuntuvat heiluvan kovasti, kun te puhutte täällä nyt näistä sairaanhoitajien palkoista. (Kokoomuksesta: Pikku-Tennilä puhuu!)

Antti Kalliomäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Valtiovarainministeri aloitti minusta mielenkiintoisella tavalla puheenvuoronsa, kun hän totesi, että talouspolitiikan keskeisin tavoite on ylijäämän aikaansaaminen valtiontalouteen. Jään miettimään, onko todella näin vai onko niin kuin itse ajattelisin, että se olisi kyllä finanssipoliittinen reunaehto talouden tavoitteille, mutta keskeisimpänä tavoitteena varmaankin pitäisi olla työllisyys ja talouden kasvu.

Viittasitte myös siihen, että työllisyystavoite on nyt aiempaa haasteellisempi. Silloin, kun edellinen hallitus tuon tavoitteen puolesta taisteli, täällä kokoomus nimitti sitä tavoittamattomaksi utopiaksi. Miksi nyt kutsuisitte tätä omaa uutta, haasteellisempaa tavoitettanne?

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan hieman muuttaa tämän debatoinnin suuntaa, koska meillä on erittäin suuri haaste myöskin tulevaisuudesta. Ne haasteet eivät ole pelkkää hoitajien palkkaa. Merkittävä vastuu on se, minkälaisen yhteiskunnan me jätämme meidän lapsillemme. Minä haluaisinkin kysyä, voimmeko me myöskin keskittyä siihen, mistä me saamme näitä tuloja, joista me saamme sitten jaettavaa lisää. Tänä päivänä se, että me keskitymme pelkästään palveluyhteiskuntaan, jossa palvelemme toinen toisiamme, on hyvin vaarallista pitkällä tähtäimellä, minkä vuoksi näenkin hyvin tärkeänä, että me tarkastelemme myöskin elinkeinoelämää ja sitä, miten me voimme luoda työpaikkoja, joissa henkilön saama palkkasumma on mahdollisimman korkea, jolloin myöskin henkilön hyvinvointi kasvaa ja samalla meille yhteiskunnalle jää enemmän jaettavaa ja samalla me pystymme myöskin hoitajille maksamaan ne palkat.

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun valtiovarainministeri Katainen halusi ikään kuin Suomea ohjata sille tielle, jolla varaudutaan ikääntymisen haasteeseen, niin miksi te ette sitten panosta niihin palveluihin, joita me tässä ja nyt jo tarvitsemme, jotta me voimme vastata niin nyt kuin tulevaisuudessa siihen ikääntymisen haasteeseen? Jos katsotaan sitä liikkumavaraa, jonka te olette arvioineet tälle hallituskaudelle, niin se on hiukan suurempi kuin edellisen hallituskauden arvio ja käyttämä rahasumma, mutta te käytätte siitä huomattavasti pienemmän summan palveluiden parantamiseen. Edellisellä hallituskaudella me varasimme 400 miljoonaa euroa hyvinvointipalveluihin, terveydenhuoltoon ja vanhustenhoivaan. Nyt te varaatte 250 miljoonaa euroa siitä huolimatta, että teidän kehyksenne on hiukan runsaampi, ja siitä huolimatta, että me kaikki tiedämme, että tuo 400 miljoonaa ei ollut riittävä summa ja että sen jälkeen haasteet ovat kasvaneet. Jos me emme huolehdi vanhustenhoivasta nyt, tässä ja nyt, siitä, että siellä on riittävästi henkilöstöä ja siellä on riittävästi resursseja, niin emme me saa sinne tulevaisuudessa henkilöstöä. (Puhemies koputtaa)

Mitä tulee tähän tasa-arvotupoon, niin on mielenkiintoista, että te ette ollenkaan ollut yhtä innokas korjaamaan näitä väärinymmärryksiä ennen vaaleja kuin nyt vaalien jälkeen.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! On tietenkin ymmärrettävää, että valtiovarainministeri Katainen puhuu nyt hallitusohjelmasta, mutta me joudumme kyllä puhumaan myöskin siitä, mitä kokoomuspuolue lupasi ennen vaaleja, suunnilleen näin: Vanhustenhoidosta on saatava sama palkka kuin paperikoneen pyörittämisestä. Olisi nyt mielenkiintoista nähdä, montako sataa euroa tai tuhatta euroa vanhustenhuollon henkilöstölle tarvitaan lisää kuukaudessa palkkaa, jotta palkka on sama kuin paperikoneenhoitajilla, vai onko niin, että ministeri Kataisen tavoitteena on, että paperikoneenhoitajien palkkoja lasketaan? Siis nämä kaksi vaihtoehtoahan tässä on. Minä nyt muistutan vaan ministeri Kataista siitä, mitä te puoluejohtajana ja teidän puolueenne lupasitte ennen vaaleja pienipalkkaisille työntekijöille.

Leena Rauhala /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meille kaikille suomalaisille on tärkeää, että me säilytämme korkean sivistystason ja osaamisen ja hyvän koulutuksen hyvinvointiyhteiskunnassamme ja nimenomaan eri alueilla koko Suomea ajatellen. Meillä Suomessa eri korkeakoulut ja yliopistot ovat kehittäneet omaa tutkimustyötään. Perusopetuksen kehittäminen on ollut vahvasti esillä. Nyt hallituksen ohjelmassa olen pikkuisen huolissani siitä, että vaikka täällä on kirjaus, että yliopistojen perusvoimavaroja lisätään, niin täällä on kirjaus myös huippuyliopiston kehittämisestä ja muodostamisesta. Onko nyt niin, että myös kaikkien meidän yliopistojemme ja korkeakoulujemme perusvoimavaroja todella kehitetään tai pysytetään, että siellä voimavarat ovat sellaisia, että perusopetusta voidaan kehittää nimenomaan näissä muissakin yliopistoissa?

Heli  Paasio  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jotta ei jouduta enää jatkamaan tätä väärinkäsitysten vänkäämistä, niin kysyn suoraan teiltä, valtiovarainministeri Katainen:

Mitä kokoomus mielestänne lupasi ennen vaaleja? Ja mitä mielestänne tämä historiallinen hallitusohjelmakirjaus tarkoittaa? Asioita ja palkkoja mitataan useasti prosenteissa tai euroissa. Ei tarvitse olla täsmällinen, haarukka riittää. Jottei tämä asia kätkeydy näiden työmarkkinaosapuolten taakse, niin mitä vastaatte siihen, jos kokoomus- ja keskustavetoisissa kunnissa etenkin keskityttäisiin tekemään tätä niin kutsuttua paikallista sopimista ja kunnallisesti voitaisiin päättää niistä palkkaratkaisuista, joita te olette ajaneet, mihin valtio tässä tapauksessa on luvannut tulla mukaan?

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten me kaikki tiedämme, miesten ja naisten väliset palkkaerot kasvoivat viime hallituskauden aikana, eli jo tämän historiankin valossa on selvää, että palkkaerojen kurominen umpeen tai sen palkkaeron pienentäminen on hyvin haastava tehtävä. On hyvä asia, että tämä hallitus on omassa ohjelmassaan sitoutunut siihen, että naisvaltaisten, pienipalkkaisten alojen palkkatasoa pyritään nostamaan.

Ed. Kuoppa, te huolehditte tästä kysymyksestä, paperityöläisten ja sairaanhoitajien palkkojen välisestä erosta. Tästä asiasta ed. Filatov totesi eilisessä keskustelussa tuhahtaen, että se nyt joka tapauksessa on täysin mahdoton haave.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Katainen, te ette voi väittää sitä, ettette olisi luoneet äänestäjille ennen vaaleja toivoa siitä, että luotaisiin valtakuntaan uusi tasa-arvotupo. Ja nyt sitten tämä on selkeästi jätetty kuntasektorilla syntyvän palkkaratkaisun varaan. Samanaikaisesti ed. Ben Zyskowicz väittää ja kertoo, että hallitus on varannut kuitenkin lisämäärärahan tai määrärahan, joka ei ole näkyvillä budjetissa. Nyt kysyisin: Missä tämä raha on? Jos tähän suuntaan ollaan menossa, tämä 15 prosentin korotus tarkoittaisi neljän vuoden aikana lähes 3 miljardia euroa, ja budjettiin on varattu kuitenkin noin miljardi euroa. Kysyisin: Missä nämä rahat ovat?

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Ed. Jaakonsaari kysyi, minkälaista työvoimapolitiikkaa hallitus aikoo harjoittaa, ja vastaus on, että aktiivista työvoimapolitiikkaa, jossa (Ed. Jaakonsaari: Mikä ero entiseen?) — hetki, vastaus tulee — rakenteelliset uudistukset, joissa työvoima ja työpaikat kohtaavat paremmin, on tarkoitus toteuttaa. Samoin hallitus on asettanut erittäin kunnianhimoiset tavoitteet sille, että niistä, jotka ovat käyneet läpi työvoimapoliittiset toimenpiteet, 40 prosenttia työllistyisi, mikä on erittäin kunnianhimoista ja tavoitteellista. Sen lisäksi työvoimapoliittisia määrärahoja kohdistetaan yhä enemmän yrittäjien tarpeisiin ja erityisesti pienyrittäjään kiinnitetään huomiota ja työvoimatoimistojen toimintaa parannetaan.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Täytyy aloittaa oikeastaan siitä kohdasta, joka on kaikkein vähiten herättänyt arvostelua ilmeisesti juuri siitä syystä, että saattaa olla hieman huono omatunto joillakin ja toisaalta voi olla suurta tyytyväisyyttä, eli nimenomaan koulutuspolitiikasta. Tämä hallitusohjelma on loistavaa luettavaa niille, jotka uskovat osaavaan Suomeen, niille, jotka uskovat huippututkimukseen, niille, jotka uskovat siihen, että Pisa-tutkimukset eivät ole saavutettuja etuja, vaan se korkea opetuksen laatu täytyy joka kerta, joka päivä ansaita uudestaan luokkahuoneessa. Tässä on poikkeuksena edellisen hallituksen toimenpiteisiin se, että ikäluokkien pienenemisestä aiheutuvat säästöt on nyt jo siirretty opetusministeriön kehykseen siten, että sillä vahvistetaan koulutuksen laatua. Aivan yhtä lailla olemme halukkaita vahvistamaan ammatillisen koulutuksen uudelleen suuntaamista siten, että nuorilla ja vanhemmilla ihmisillä on aidosti mahdollisuus saada sellaista koulutusta, joka johtaa työpaikan saamiseen, ei vain muotialojen koulutukseen.

Aivan yhtä lailla, kun täällä edustaja kysyi yliopistojen rahoituksesta, hallitusohjelmassa selkeästi lukee se, että haluamme vahvistaa yliopistojen kykyä profiloitua nykyistä selkeämmin ja haluamme vahvistaa yliopistojen perustutkimus- ja perusopetusmäärärahoja, jotta Suomesta voisi tulla nykyistä vahvemmin maailman huippuluokan perustutkimuksen ja sitä kautta soveltavan tutkimuksen maa.

Arvoisa puhemies! Joitakin kommentteja muihin täällä käytettyihin puheenvuoroihin: Edustajat Kallis, Korhonen ja Arhinmäki puhuivat tästä palkkakysymyksestä ja siitä, eikö kunnille voida antaa rahaa. Tämähän juuri se mekanismi on. (Ed. Skinnari: Missä rahat?) Täällä kysyttiin, mitä esimerkiksi kokoomus lupasi vaalien alla, voin lukea sen tästä hallitusohjelmasta. Elikkä "hallitus on valmis ... (Hälinää)

... tukemaan korotetulla valtionosuudella sellaista kuntasektorille syntyvää palkkaratkaisua, joka edistää naisvaltaisten alojen palkkojen kilpailukykyä. Korotetun valtionosuuden suuruus riippuu siitä, kuinka selkeästi kuntasektorilla tehtävää palkkaratkaisua onnistutaan kohdentamaan koulutetuille, naisvaltaisille aloille, joiden palkkaus ei vastaa työn vaativuutta." Tämä on juuri se, josta halusimme puhua. Tämä on juuri se, jota hallitus haluaa edustaa. Me odotamme tietenkin, aivan yhtä hyvin kuin sosialidemokraattien tai vasemmistoliiton luulisi tietävän, että olennaista on odottaa tämä palkkaratkaisu ja sitten katsoa, millä osuudella valtio voi tulla tähän tavoitteeseen mukaan. Näinhän se on aina mennyt.

Aivan yhtä lailla tuloverotuksen yhteydessä me kävimme muun muassa ed. Heinäluoman kanssa sitä keskustelua vaalien alla, voiko tuloverotuksen suuruutta määritellä etukäteen. Hän oli vahvasti sitä mieltä, että ei missään nimessä, koska se vaikuttaa palkkaratkaisujen sisältöön. Me otimme tästä vinkistä vaarin. Emme määrittele suoraan tuloverotuksen alentamisvaraa vielä tässä vaiheessa. Se osittain riippuu palkkaratkaisuista. Aivan samalla tavalla tämä korotettu valtionosuus riippuu palkkaratkaisuista. Emme halua määritellä sitä suoraan. Tämä on juuri se toimintamalli, jota haluamme vahvistaa. Tämän aamun lehdet ja eiliset lehdet valitettavasti kertovat sitä tarinaa, että palkansaajajärjestöissä ja myös työnantajajärjestöissä ei ole kovin suurta halua tupoon, mutta me haluamme sitä vielä yrittää, koska se olisi kaikkein yksinkertaisinta ja kaikkein ennustettavinta, mutta en tiedä, kuinka pitkälle tässä tavoitteessa pääsemme.

Ed. Kalliomäki kritisoi hieman puheitani siitä, että keskeisin tavoite on ylijäämän saaminen. Tämä on vähän semantiikkaa. Tähän ylijäämään päästään vain, jos työllisyys on paremmalla tasolla. Ei oikeastaan hirveästi muita keinoja ole, ellei sitten vedetä menoja aivan minimiin, mutta jos työllisyys ei kehity positiivisella tavalla reilusti, meillä ei oikeastaan ole varaa yhtään mihinkään. Kysyitte, miksi kutsumme tätä työllisyystavoitetta. Kutsumme sitä välttämättömäksi.

Eli paraneva työllisyys vaatii täysin uudenlaisia toimenpiteitä. Sen takia tässä kehyksessä on niinkin suuri painotus sellaisille veroratkaisuille, sellaisille työllisyyspoliittisille ratkaisuille, joilla me pystymme saamaan nykyistä paremman työllisyyden aikaiseksi. Tästä syystä me siis lähdemme tekemään sitä vaurautta, tekemään sitä rahaa, jolla pystymme maksamaan palvelut jatkossa. Jos sitten näin ei toimita, meillä ei ole tälläkään hetkellä sitä rahaa olemassa, ei ole olemassa sitä jakovaraa, josta vaalien alla kukin puolue väitteli, kuinka paljon sitä on ikään kuin ilmaisena rahana, joka odottaa valtiovarainministeriön kassassa. Se pitää tehdä, ja sen takia nämä kehykset on valittu juuri tätä tarkoitusta tukeviksi. Elikkä verot, menolisäykset siten, että saamme lisää työpaikkoja, lisää tuloja (Puhemies koputtaa) ja sitä kautta lisää hyvinvointia.

Ed. Filatov kysyi, miksi emme korjanneet näitä perättömiä 500 euron väitteitä vaalien alla. Ihan joka kerta korjasin, kun sitä kysyttiin. Arvostamani ja rehellisenä ihmisenä tunnettu kollega Heinäluoma voi sen varmasti todistaa. Ihan joka kerta, kun kysyttiin, että eihän se ole mahdollista, että 2 miljardia tai miljardi pistetään tuosta vaan menemään, totesimme, että ei tietenkään, vaan tarvitsemme useita samaan suuntaan kulkevia palkkaratkaisuja, jotta pääsemme korjaamaan esimerkiksi hoitajien kohdalla tämän palkkaongelman. Tämän voi ihan jokainen, jos haluaa pysyä totuudessa ja rehellisyydessä, tarkistaa ihan mistä vaan tietokannasta.

Arvoisa puhemies! Tässäpä ehkä suurin osa vastauksista.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tähän tasa-arvopalkkakeskusteluun lyhyesti. Puheenjohtaja, ministeri Katainen, te ennen vaaleja sanoitte yksiselitteisesti, että valtion pitää antaa yleisen korotuslinjan yli menevä osuus kunnille. Kysyn teiltä: Onko tämä lupaus nyt voimassa, että valtio maksaa kunnille yleisen korotuslinjan yli menevän palkan osuuden?

Sitten ylijäämätavoitteeseen. Te sanotte, että prosentti on haastava tavoite. Tosiasiahan on se, että kun te nyt sanotte, että vaalikauden lopussa on prosentin ylijäämä, niin meillä viime vuonna oli jo 1,5 prosenttia. Viime vuonna oli 1,5 prosenttia ylijäämätavoite. Te varaatte siis vaalikauden aikaa heikentää sitä 0,5 prosentilla.

Sen ohella, mikä ylijäämä on valtiontaloudessa, toinen kysymys oli, mitä tehdään työeläkkeiden puolella. Sehän on sitä varautumista, että nyt pitäisi rahastoida tulevaisuutta varten, huolehtia siitä, että meillä on vahvat työeläkevarastot olemassa, jotta sieltä voidaan maksaa nykytasoiset työeläkkeet tulevaisuudessakin. Hallitus ei ole linjannut (Puhemies koputtaa) tätä asiaa kestävällä tavalla koko vaalikauden osalta. Te olette jättäneet tämän vain vuoteen 2008. Loppu on auki, ja se on suuri huoli ajatellen tätä ikääntymiseen vastaamista. Onko hallituksella linjaa työeläkemaksujen osalta jatkovaalikauden kohdalta?

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä ministeri Kataisen linjaukset nyt työmarkkinapolitiikkaan ovat kovin kevyitä. Te tietoisesti tai tietämättänne unhoitatte nyt vastata, mitä te aiotte tehdä yksityisen sektorin palkkapolitiikan puolella, valtion palkkapolitiikan puolella. Siellä on hoivahenkilökuntaa valtavat määrät. Jätetäänkö heidät sitten hoitamatta vai miten se hoidetaan, saisiko siihen nyt vastauksen jollakin lailla.

Toinen, jonka jätätte vastaamatta, on se, että kun te määrittelette, että koulutetulle henkilökunnalle. Ei siellä juuri kouluttamatonta henkilökuntaa ole. Siellä on keittiöhenkilökunta, siellä on siivoushenkilökunta, siellä on tekninen henkilökunta. Mihin te nyt vedätte oikein näitä rajoja, ja millä te aiotte hoitaa sen? Te haluatte nyt mennä kyllä siitä, missä aita on matalin, ja sanoa, että te olette vain luvanneet jonkun teoreettisen mallin, jota itse asiassa ette aiokaan toteuttaa. Eikö se olisi sitä rehellistä, että vastaisitte? Mutta ei teillä ole keinoja tai teillä ei ole halua, jompaakumpaa, hoitaa nyt sitä ongelmaa pois päiväjärjestyksestä.

Tuula Haatainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Eilen täällä keskustelussa kävi ilmi pääministerin puheenvuorossa, että hallitus antaa hyvinvointipalveluihin ja hyvinvointiyhteiskuntaan 200 miljoonaa euroa vähemmän rahaa kuin edellinen hallitus.

Ministeri Katainen, ennen vaaleja te sanoitte näin, että valtio maksaa kokonaisuudessaan yleisen korotuslinjan yli menevän osuuden naisten palkkauksen nostamiseksi. Nyt minä haluan tässä salissa eduskunnan edessä kuulla, aikooko hallitus tehdä tämän ja missä ne rahat ovat.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Herra puhemies! Kuulosti ihan hyvältä, että ylijäämätavoitetta pidetään vaatimattomana. Minulle kyllä sopii erittäin hyvin, että sitä tavoitetasoa korotetaan, mutta sitten minä pyydän teiltä myös tukea siihen, että siihen myös päästään. Me teemme kaikkemme, että työllisyys nousee, ja sen myötä me uskomme, että pääsemme tähän 1 prosenttiin. Jos työllisyys ei nouse siitä enempää, niin sitten toivon, että saan mukaan teidät siihen talkooseen, että se ylijäämä on vielä suurempi. Palataan tähän tuossa hallituskauden puolivälissä. Voidaan tarkentaa sitten vielä näitä tavoitteita.

Eläkemaksujen kohdalla on päivänselvää, että meidän täytyy kantaa huolta eläkkeiden tason tulevaisuudesta, ja tämän ratkaisun me teemme, kunhan se tulee ajankohtaiseksi. (Ed. Heinäluoma: Minkä ratkaisun?)

Samaten kysyttiin tästä valtionosuudesta. Kannattaa lukea nyt hallitusohjelma vielä kertaalleen, elikkä siis palkkoihin tulevan valtionosuuden suuruus riippuu siitä palkkaratkaisusta, joka saavutetaan, ja hallitus varautuu siihen.

Lenita Toivakka /kok:

Arvoisa puhemies! Haluan kiinnittää huomiota kahteen tärkeään asiasisältöön hallitusohjelmassa.

Ensiksikin totean ilolla, että uuden hallitusohjelman lupaamat panostukset lasten, nuorten ja perheitten hyvinvoinnin lisäämiseksi ovat merkittävät. Vaikka hallituksen perhepoliittisia toimia on tässäkin salissa jo kritisoitu, on kuitenkin muun muassa asiantuntijajärjestö Mannerheimin Lastensuojeluliitolta tullut kiitosta hallitusohjelman sisällöstä.

Lapsilisän yksinhuoltajakorotusta nostetaan samoin kuin kolmannesta lapsesta maksettavaa lapsilisää. Sekä yksityisen hoidon tukea että kotihoidon tukea korotetaan. Isyysvapaata pidennetään kahdella viikolla ja pienimmät äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahat sekä sairauspäivärahat nostetaan työmarkkinatuen tasolle. Osittaista hoitorahaa korotetaan ja laajennetaan sitä myös yrittäjille.

Erinomaista on myös se, että hallitusohjelmaan on sisällytetty lasten, nuorten ja perheitten poikkihallinnollinen hyvinvointiohjelma. Sen tavoitteenahan on ehkäistä ja vähentää pahoinvointia ja syrjäytymistä. Erään laskelman mukaan yksi syrjäytynyt aiheuttaa 40 vuodessa noin 700 000 euron kansantulon menetyksen ja vastaava julkisen talouden menetys on noin 400 000 euroa. Varhainen puuttuminen ja ennalta ehkäisevä työ onkin nostettu hallituksen painopisteeksi, ja ne tulevat paljon halvemmiksi kuin jälkikäteen tehtävät korjaukset.

Erityisen tärkeää on kiinnittää enemmän huomiota lapsuuden ja nuoruuden nivel- ja murrosvaiheisiin. Ongelmien varhaiseen havaitsemiseen ja reagointiin on panostettava.

Haluan jo etukäteen kiittää hallitusta siitä, että alkoholin verotusta viimein nostetaan. Tämän veronkevennyksen taloudelliset ja inhimilliset seuraukset ovat olleet valtavat, ja ne ovat kohdistuneet erityisesti lapsiin ja nuoriin. Veronkorotuksen lisäksi tarvitaan myös asenteiden muutosta. Tämä korotus on hallitukselta juuri oikeanlainen viesti yhteiskuntaamme.

Arvoisa puhemies! Suomalaisista kolme neljäsosaa asuu Pääkaupunkiseudun ulkopuolella, ja näin varmasti haluamme jatkossakin olevan. Maamme tasapainoinen kehittäminen ja ihmisten arjen ymmärtäminen kasvukeskusten ulkopuolella on meille kansanedustajille erittäin tärkeää. Maakuntien ja alueitten elinvoimaa voidaan tehokkaimmin parantaa hyvällä, yrittäjyyttä edistävällä elinkeinopolitiikalla. On tärkeää, että nuoremme saavat työtä omalta seudultaan, perustavat yrityksiä ja ryhtyvät jatkamaan perheyrityksiä.

Isämme ja isoisämme ovat maatamme voimakkaasti puolustaneet, ja toivottavasti me ymmärrämme kunnioittaa tätä saavutusta kehittämällä Suomea tasapuolisesti. Juuri nyt väestökato uhkaa monia maakuntia, ja syynä tähän on pääasiassa työpaikkojen vähyys ja toisaalta työvoiman ja työpaikkojen kohtaanto-ongelmat. Suuri uhka ovat myös lähitulevaisuudessa edessä olevat yritysten sukupolvenvaihdokset. Tämä koskee seuraavan kymmenen vuoden aikana arviolta 70 000:ta yrittäjää ja heidän omistamissaan yrityksissä yli puolta miljoonaa työntekijää.

Uusi hallitusohjelmamme onneksi luo uudenlaisia mahdollisuuksia tasapuolisemmalle alueiden kehittämiselle. Tällaisia konkreettisia parannuksia ovat perintö- ja lahjaveron poistaminen yrityksiltä ja maatiloilta, ensimmäisen työntekijän palkkaamisen sivukulujen alentaminen ja kaiken kaikkiaan työn tekemiseen ja yrittäjyyteen kannustaminen, matalapalkkatukikokeilun laajentaminen nuorille, oppisopimuskoulutuksen ja nuorten työpajatoiminnan lisääminen. Tärkeää on myös Itä- ja Pohjois-Suomeen kohdistettavat erityistoimet sekä harvaanasutun Itä-Suomen aseman turvaaminen rakennerahastojärjestelmässä.

Maakunnissa on kaivattu tällaista viestiä, viestiä siitä, että maan hallitus tiedostaa maakuntien haasteet ja sitoutuu kehittämään maatamme tasapuolisesti. Se antaa uskoa maakuntien omaan tekemiseen ja yrittämiseen ja siihen, että maakuntien kehittäminen on kannattavaa. Myös elinkeinoelämä, pääomasijoittajat ja yrittäjät ovat kaivanneet tätä viestiä.

Lisäksi tarvitaan luonnollisesti panostuksia väylähankkeisiin, perustiestön kunnossapitoon, alueiden koulutukseen ja tutkimukseen. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistokeskusten asemaa on edelleen vahvistettava ja virastojen hajautusta maakuntiin jatkettava, aivan kuten uuteen hallitusohjelmaan on kirjattukin.

Esimerkkinä haluaisin sanoa, että esimerkiksi kotimaakuntani Etelä-Savo ei millään tavalla ole syrjäseutua vaan erittäin kehityskelpoinen maakunta lähellä Pääkaupunkiseutua ja miljoonakaupunki Pietaria. Hiukan vetoapua, ja olemme kasvussa mukana.

Arvoisa puhemies! Olen ohjelmaan kokonaisuutena erittäin tyytyväinen. Näillä eväillä on hyvä rakentaa suomalaista tulevaisuutta.

Saara Karhu /sd:

Arvoisa puhemies! Matti Vanhasen johtaman porvarihallituksen ohjelma on tekijöidensä näköinen. Kirjaukset vastuullisesta, välittävästä ja kannustavasta Suomesta kuulostavat ontoilta suhteutettuina ohjelman taloudellisiin panostuksiin. Se tarkoittaa, että kyseessä on pelkkä sanahelinä paperilla, sanahelinä, joka tulee realisoitumaan niin, että se kasvattaa tuloeroja: köyhät köyhtyvät, rikkaat rikastuvat.

Erityisen huolissani olen työttömien ja erityisesti pitkäaikaistyöttömien asemasta. Hehän kuuluvat Stakesin taannoisen selvityksen mukaan maan kaikkein köyhimpien joukkoon. Heille ei porvarihallitukselta ole luvassa ilmeisesti kuin kannustusta vai pitäisikö sanoa keppiä. Erityisesti kokoomus suomi meidän demareiden työllisyyspolitiikkaa tempputyöllistämiseksi. Ollaanko nyt keppityöllistämisessä?

Entä missä on kokoomuksen lupaama mittava sairaanhoitajien palkankorotus? Moni hoitoalan ihminen ihan oikeasti uskoi lupaukseen. Viesti oli niin vahva, että moni vähemmän koulutettukin uskoi saavansa palkankorotuksen, mikä olisi kyllä oikein ollutkin, jos se ylipäätään olisi annettu. Nyt täällä puhutaan vain luoduista mielikuvista, ei annetuista lupauksista. Mutta viesti oli todella vahva. Moni ihminen uskoi tuohon lupaukseen. Kokevatko he nyt tulleensa petetyiksi? En ihmettelisi, jos niin olisi.

Toinen ryhmä, josta välittäminen jäänee vain puheeksi paperilla, ovat vanhukset. Tällä ohjelmalla ei vanhusten hoito- ja hoivapalveluita korjata. Asia on akuutti, ja siihen on tartuttava tosimielellä. Nyt kauniit puheet olivat vain vaalipuheita. Muutenkin karmaisevaa on verrata tätä hallitusohjelmaa toisen päähallituspuolueen, kokoomuksen, vaalilupauksiin ja -puheisiin. Missä ovat lapsilisien indeksikorotukset, jotka kokoomuksen puheenjohtaja Katainen nosti jopa hallituskysymyksen tasolle? Mitä sanoivat vihreät, kun indeksitarkistukset haudattiin?

Tehdyt korjaukset lapsiperheiden toimeentuloon ovat oikean suuntaisia mutta pieniä, ja epäillä sopii, riittävätkö ne poistamaan lapsiperheiden köyhyyden. Lisäksi ongelmana on, etteivät ne kohdennu lainkaan kaikille lapsiperheille. Esimerkiksi lapsilisäkorotuksen ulkopuolelle on laskettu jäävän — laskelma on muistaakseni STTK:n käsialaa — yli 80 prosenttia lapsiperheistä. Tätä taustaa vasten voikin syyllä kysyä, mitä sanovat ne vaikkapa kahden lapsen tavalliset työtä tekevät perheet, joille jää porvarihallituksen ohjelmasta pelkkä luu käteen. Kokevatko he nyt tulleensa petetyiksi? En ihmettelisi, jos niin olisi.

Entä sitten eläkkeensaajat? Mukana on verotuseron korjaaminen ja tasokorotus, tärkeitä ja hyviä asioita molemmat. Mutta mihin jäi monien kokoomuslaisten lupaama taitetun indeksin korjaaminen, jopa sen muuttaminen puoliväli-indeksiksi? Selvittelyjen kirjaaminen hallitusohjelmaan ei lupauksilla sumutettuja eläkeläisiä lämmitä. Moniko eläkeläinen antoi vaaleissa äänensä kokoomukselle tämän lupauksen perusteella? Moni kertoi niin tekevänsä. Kokevatko he nyt tulleensa petetyiksi? En ihmettelisi, jos niin olisi.

Lisäksi on iso joukko eläkeläisiä, jotka eivät saa yhtään mitään. Tämä on se pientä työeläkettä saavien ryhmä, joka ei hyödy kansaneläkkeen tasokorotuksesta eikä veronalennuksista. Ruuan arvonlisäveron alennus saattaa hyödyttää heitä, jos ja toivottavasti kun ale siirtyy hintoihin. Mutta toisaalta hallitus vie rahan pois ja todennäköisesti kertoimen kanssa kasvavien asiakasmaksujen ja energiakustannusten muodossa, jotka ovat muutenkin jo korkeita, ja tämä sama tilanne tulee olemaan ongelma myös lapsiperheille.

Entäpä sitten omaishoitajat? Heitähän moni muisti vaalipuheissaan. Silkkaa selvitystä on luvassa heillekin. Pettyneitäkö? Todennäköisesti. Lupaukset vaalien alla olivat ihan muuta kuin näitä pelkkiä hyvän tahdon kirjauksia. Toivotaan, että sana muuttuu vaalikauden aikana lihaksi. Omaishoitajat ovat sen ansainneet.

Arvoisa puhemies! Perintövero oli tärkeä asia vaalien alla. Me demarit emme luvanneet sen poistoa kokonaan. Moni sanoi asian olevan niin tärkeä, että he äänestävät kokoomusta, sillä se lupaa poistaa koko perintöveron. Mielikuva oli luotu; näin asia oli ymmärretty. Onnittelut kokoomukselle loistavasta mielikuvamarkkinoinnista, sillä nyt tehty linjaus on tähän mielikuvaan nähden erittäin vaatimaton. Selkein hyöty tästä nykyisestä linjauksestakin valuu niille, joilla jo valmiiksi on. Moni siis antoi äänensä kokoomukselle sen hövelin perintöverolupauksen vuoksi. Kokevatko he nyt tulleensa petetyiksi? En ihmettelisi, jos niin olisi.

Vaalilupaukset eivät voi olla pelkkää sanahelinää, joka heti vaalien jälkeen unohdetaan ja leimataan pelkiksi mielikuviksi. Jos ihmisiä halutaan uurnille jatkossakin, pitää omaan huutoonsa vastata. Viime kaudella kokoomus muistutti kerta toisensa jälkeen ministeri Hyssälää katteettomasta eläkelupauksesta. Ikävä juttu sekin, mutta nyt on kyseessä vielä isompi asia, puolueen vaalilupaukset. Toivottavasti kokoomuksen hipiä kestää nyt muistuttelun näistä kovin pieneksi kuivuneista isoista puheista. Siltä ei tosin ministeri Kataisen aamunavauksen perusteella tuntunut.

Liikennepolitiikasta vielä sen verran, että hämmästellä täytyy hallituksen kiirettä vastoin monia huonoja kansainvälisiä kokemuksia alkaa selvittää Suomen henkilöraideliikenteen kilpailutusta. Mikä järki olisi antaa Pääkaupunkiseudun liikenne, raideliikenteen paras ottipaikka, yrityksille kermankuorintaa varten ja jättää muu, se kannattamaton tai kannattamattomampi osuus, veronmaksajien kontolle? Eikö ulkomaisista surkeista yksityistämishankkeista ole opittu yhtään mitään?

Viimeisenä haluan nostaa esiin ihmettelyni hallinnon paisuttamisen johdosta. Ministereitä on niin paljon, ettei eilen aitioon tahtonut sopia, ja lisäksi rajustikin väliin muun muassa istuntosalissa valtiosihteerijärjestelmää arvostellut ja vastustanut kokoomus on nyt sujuvasti rekrytoimassa itselleen valtiosihteereitä. Eikö nyt pitäisi olla selkärankaa kieltäytyä moisesta "turhasta rälssistä"?

Jyrki Kasvi /vihr:

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelma on aina yhden sortin ihme. Kuvitelkaa nyt: Suljetaan parisataa ihmistä taloon viideksi päiväksi, kotiin pääsee vain suihkuun ja nukkumaan, muu aika istutaan ja kokoustetaan, vaatimuksia esitetään, muutetaan, hyväksytään ja hylätään, 12—18 tuntia päivässä. Hallitusohjelmaneuvottelut ovatkin kestävyyslaji. Jo pelkän uupumuksen luulisi takaavan sen, että tuloksena olisi hallituskokoonpanosta riippumatta hyvin sekavaa tekstiä. Ohjelmaneuvottelujen sihteereitä ei voi kuin ihailla. He ovat pystyneet kokoamaan yhteen neuvottelijoiden kaikki ajatukset, joista kaikkia ei suinkaan esitetty kovin selkeästi.

Tuoretta hallitusohjelmaa on täällä ehditty jo kehua ja haukkua monesta eri näkökulmasta. Keskityn siis vain kolmeen itseäni eniten kiinnostavaan kokonaisuuteen: mielenterveys- ja tietoyhteiskuntakysymyksiin sekä yrittäjiin.

Mielenterveysongelmat, etenkin depressio, ovat Suomessa jo kansantauti. Masennuksen sairastaa jossain elämänsä vaiheessa suomalaisista naisista joka toinen, miehistä joka neljäs. Ei ihme, että mielenterveyden häiriöt aiheuttavat jo kolmanneksen työeläkemenoista.

Hallitusohjelmassa mielenterveys nostetaankin esiin useissa eri kohdissa. Erityisen iloinen olen siitä, että koulu- ja opiskeluterveydenhoidossa varmistetaan mielenterveyspalveluiden ja psykiatrisen hoidon riittävä saatavuus. Tällä hetkellä esimerkiksi yläasteikäisistä nuorista noin 13 prosenttia sairastaa keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta, 13 prosenttia. Jokaisella koululuokalla heitä on useita, ja jos he eivät saa asianmukaista hoitoa, vaarana on depression kroonistuminen, koko elämän kestävä, elämänlaatua radikaalisti laskeva sairaus.

Myös perusterveydenhuollossa mielenterveystyötä kehitetään ja erityishuomiota kiinnitetään lasten, nuorten, työikäisten, vanhusväestön — jäikö joku ikäluokka mainitsematta, kertokaa, niin lisätään se sinne — mielenterveysongelmien tunnistamiseen, palveluiden saatavuuteen sekä mielenterveystyön osaamiseen. Myös mielenterveyskuntoutujiin kiinnitetään ohjelmassa huomiota. Monista psyyken sairauksista on mahdollista kuntoutua siinä, missä monista somaattisistakin sairauksista. Tämä vaatii kuitenkin tukea, muuten ihminen kokee, että hän ei enää kelpaa yhteiskunnan jäseneksi, ja psyyken sairautta ylläpitävä kierre on valmis.

Olen usein miettinyt, miksi psykiatria on niin pitkään jäänyt somaattisen terveydenhoidon jalkoihin, vaikka mielenterveysongelmilla on valtavat inhimilliset ja kansantaloudelliset seuraukset. Onko psyykkisiin sairauksiin liitetty stigma tosiaan niin vahva, että me poliitikot emme voi sanoa julkisesti, että kun olin viimeksi Kellokoskella, näin, että väkeä ja tilaa tarvittiin ehdottomasti lisää? Lonkkaleikkauksen jälkeen näitä lausuntoja nimittäin kyllä kuulee.

Arvoisa puhemies! Tietoyhteiskuntapoliittisia linjauksia löytääkseen tässä ohjelmassa on kurkistettava rivien väliin. Siinä missä edellinen hallitus toteutti suurisuuntaisen politiikkaohjelman, nyt nämä asiat on leivottu ohjelman sisään. Nyt ei enää selvitellä, nyt käydään toimeen. Esimerkiksi viestinnän eriyttäminen omalle ministerilleen kertoo sen, että viestintäinfra on nyky-Suomessa vähintään yhtä tärkeä kuin liikenneinfra.

Yksi edellisen hallituksen tietoyhteiskuntapolitiikkaohjelman toimenpidesuosituksista oli tekijänoikeusjärjestelmän uudistaminen. Vaalien alla käytiinkin niin puolueiden välillä kuin sisälläkin kiivasta keskustelua siitä, tulisiko immateriaalioikeusasiat keskittää yhteen ministeriöön. Mielenkiintoisena kompromissina hallitusohjelmassa on se, että järjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä vastaa oikeusministeriö, ei opetus- eikä työ- ja elinkeinoministeriö. Kahden ministeriön välisen kissanhännänvedon ratkaisee kolmas ministeriö.

Tämä on mielestäni perusteltu ratkaisu. Siinä missä esimerkiksi tekijänoikeusasioissa opetusministeriö on keskittynyt tekijän näkökulmaan, työ- ja elinkeinoministeriön perustellusti pelätään tarkastelevan asiaa vain alan teollisuuden näkökulmasta. Ehkä oikeusministeriö muistaa ottaa mukaan myös koko rumban maksajan, kuluttajan, näkökulman. Joka tapauksessa immateriaalioikeusjärjestelmän uudistuksessa on kyse valtavasta urakasta. Viimeksi pelkkien tekijänoikeuksien uudistaminen kesti kaksi vaalikautta. Toivottavasti nyt selvitään yhdellä.

Koulupuolella tavoitteeksi otetaan se, että jokaisella oppilaalla olisi käytössään henkilökohtainen tietokone. Tämä on hyvin tärkeää, sillä nykyään ne lapset, joille vanhemmat eivät tietokonetta halua tai pysty hankkimaan, joutuvat todella eriarvoiseen asemaan koulussa. Kynä ja kumi ja vihko eivät vaan enää riitä nykyajan kouluvälineiksi.

Lisäksi haluan kiinnittää huomiota kirjaukseen, jonka mukaan julkisen sektorin tietojärjestelmissä kiinnitetään huomiota yhteentoimivuuteen ja avoimiin rajapintoihin. Meillä tuhlautuu nykyään valtavasti voimavaroja siksi, etteivät tietojärjestelmät toimi yhdessä. Esimerkiksi sairaaloissa joudutaan edelleen siirtämään tietoja tietojärjestelmästä toiseen käsin printtaamalla ne ulos toisesta järjestelmästä ja syöttämään ne siitä toiseen järjestelmään — käsin. Tästä syystä esimerkiksi Tanskassa onkin säädetty laki, jonka mukaan kaikkien julkisten asiakirjojen on oltava avoimissa tiedostomuodoissa, jotta niitä pystytään käyttämään kaikkien laite- ja ohjelmistovalmistajien järjestelmissä. Esimerkiksi meidän Yleisradiomme käyttää netissä striimausformaattia, joka toimii vain yhden ohjelmistotoimittajan järjestelmässä, tai saa ne kyllä auki Linuxissakin, mutta silloin siihen joutuu tekemään virityksen, jonka meidän uusi tekijänoikeuslakimme teki laittomaksi.

Erityisen iloinen olen siitä kirjauksesta, jonka mukaan Suomi pyrkii EU:ssa viestinnän lainsäädäntöä harmonisoitaessa ottamaan huomioon paitsi tekniikan kehittymisen ja tulevaisuuden tarpeet myös kansalaisten perusoikeuksien turvaamisen tietoyhteiskunnassa. Viime hallituskaudellahan näitä sananvapauden ja yksityisyyden suojan kaltaisia vuosikymmenten kovalla työllä ansaittuja perusoikeuksia leikattiin nimenomaan sähköisessä tietoliikenteessä.

Arvoisa puhemies! Lopuksi on pakko ihmetellä, mitä ihmettä SDP:llä ja vasemmistoliitolla on työpaikkojen turvaamista vastaan. Me menetämme jatkuvasti työpaikkoja, koska perheyritysten, pienyritysten sukupolvenvaihdokset eivät onnistu, uusi omistajapolvi kun joutuu nyhtämään ne perintöverorahat asiakkaidensa kukkarosta. Kilpailijoilla tätä lisärasitetta ei ole. (Ed. Viitanen: Me emme vaan pidä semmoisesta verosuunnittelusta!) — Eivät ne perintöverorahat tyhjästä sinne yrittäjän taskuun ilmesty, ne otetaan asiakkaalta.

SDP:n ryhmäpuheenvuorossa ja monien demariedustajien puheenvuoroissa tihkuva yrittäjävihamielisyys ihmetyttää muutenkin. Mistähän ne uudet työpaikat tähän maahan tulevat, elleivät yrittäjien menestyksestä? Pienyrittäjät ovat suurtyöllistäjiä tässä maassa. On korkea aika, että esimerkiksi yrittäjien, etenkin pienyrittäjien, sosiaaliturva saatetaan lopultakin samalle tasolle palkansaajien kanssa. Sitä edellyttää jo perustuslakikin, kaikkien kansalaisten, myös yrittäjien tasavertaista kohtelua sosiaaliturvan edessä.

Thomas Blomqvist /r:

Värderade herr talman! Regeringsprogrammet är ett digert dokument som med sina linjedragningar kommer att visa oss vägen de kommande fyra åren. Jag vill särskilt lyfta fram för mig tre viktiga tyngdpunktsområden: kommunerna, regionerna och landsbygden.

När det gäller våra kommuner bör vi speciellt värna om att medborgarna har tillgång till en god service oavsett boningsort och språktillhörighet. För att vi skall kunna trygga den här servicen krävs en stark ekonomisk grund och fungerande kommunstrukturer som vågar introducera nya sätt att producera servicen på. Användningen av servicesedlar samt utnyttjandet av hushållsavdraget bör stödas även i fortsättningen.

Jag välkomnar varmt att regeringen fortsätter det målmedvetna arbetet med att genomföra kommun- och servicestrukturreformen för att trygga livskraftiga och serviceinriktade kommuner för alla invånare. Den specialiserade sjukvården, primärvården, socialvården — för att inte nämna det förebyggande hälsoarbetet — är de sektorer som kräver mest omsorg för att verksamheten skall finna de fungerande lösningar som krävs.

Arvoisa herra puhemies! Kuntatalous on merkittävien muutosten edessä. Valtionosuusjärjestelmää uudistetaan seuraavan vuosikymmenen alusta, ja järjestelmästä poistetaan kuntaliitosten ja yhteistyön esteet. Valtionosuuksia lisätään muun muassa vanhustenhuollon turvaamiseksi. Harkinnanvaraista rahoitusjärjestelmää jatketaan, ja tämä kytketään tiukemmin siihen, miten kunnat onnistuvat rakenteiden ja palvelutuotannon uudistamisprosesseissa. On myös hyvä, että hallitusohjelmassa todetaan, että mahdolliset muutokset kuntien veropohjassa kompensoidaan täysimääräisesti kunnille.

Herr talman! Regeringen har som mål att stärka regionpolitiken, speciellt på de svaga områdena i vårt land. Regeringen stöder en strategisk utveckling på eget initiativ i våra regioner samt en sammanföring av de lokala och regionala resurserna. Landskapsprogrammen kommer att få mera tyngd i framtiden och landskapsutvecklingspengarna står inför en nivåförhöjning. Det är bra att det i regeringsprogrammet finns en skrivning om att regionaliseringen av arbetsplatserna inom statsförvaltningen fortsätter på ett jämnare sätt i olika delar av landet.

Herra puhemies! Maaseutuelinkeinojen toimintamahdollisuuksien parantaminen on erityisen tärkeää maaseutumme kehityksen edistämiseksi. Palvelut, turvallisuus, työllisyys ja yrittäjyys, mahdollisuudet etätyön tekemiseen sekä toimiva infrastruktuuri täytyy turvata. Toimivat liikenneyhteydet koko maassa, myös maaseudulla, on kasvun ja hyvinvoinnin edellytys. Panostus tieverkkoon on viisasta aluepolitiikkaa. Siksi olen iloinen, että hallituksella on tavoitteenaan osoittaa riittävää rahoitusta liikenneväylien hoitoon ja ylläpitoon, jotta palvelutaso ja liikenneturvallisuus turvataan. On hyvä, että perusväylänpidon rahoituksen puutteellisuus huomioidaan ja alemmanasteisen tieverkon kunnossapidon sekä yksityisteiden merkitystä toimivassa tieverkossa korostetaan. Hallitus aikoo myös parantaa rautateiden tasoa ja jatkaa sähköistämisohjelmaa, mikä on aivan oikein ja tärkeä toimenpide.

Värderade herr talman! Regeringen vill betona unga människors betydelse för landsbygden. De unga står för livskraften och säkerställer målet att också i fortsättningen hålla landsbygden bebodd och levande. Bland annat byarnas utveckling står för en väsentlig del av landsbygdens välmående.

Herr talman! Jag är nöjd med regeringsprogrammet. Det har alla förutsättningar för att konkret kunna utveckla och garantera en god service för invånarna i landets alla delar.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Vanhasen toisen hallitusohjelman nimi on lupaava ja oikeuttaa niin kansalaisia, kaikkia äänestäjiä, kuin meitä edustajia, päättäjiä, odottamaan uudistuksia ja nimenomaan niitä uudistuksia, mitä on luvattu vaalikentillä.

Heikoimmasta huolehtiminen on hyvinvointiyhteiskunnan toteutumisen ja säilymisen perustekijä. Toivonkin, että tämä hallituskausi toteuttaisi ne lupaukset, mitä vaalikentillä nyt vastuussa olevat hallituspuolueen edustajat ovat luvanneet. Asioiden siirtämistä vain selvityksiin ei tule enää jatkaa. Hallitusohjelman sisällä näyttää vielä olevan lauseita, jotka sisältävät enemmänkin selvityksien tekemisiä kuin konkreettisia toimenpiteitä.

Sinivihreän hallitusohjelman yhdistävinä arvoina on mainittu välittäminen sekä sivistys ja osaaminen. Nämä ovat erittäin tärkeitä. Ohjelman ensimmäisellä sivulla on lupaus, että "yhteiskunnan sosiaalisia tukia ja palveluita pitää kohdentaa huolenpitoa eniten tarvitseville", ja vielä todella vahvasti sanottu lause: "Ketään ei jätetä yksin." Todella hyvä, että hallitusohjelmassa on tämä kirjaus. Meidän kristillisdemokraattisen ohjelmamme sisällähän nimenomaan heikoimmasta välittäminen on ydin, perusasia.

Hallitusohjelma sisältääkin joitain selkeitä esityksiä, joita on odotettu jo kauan. Näitä ovat muun muassa kansaneläkkeiden nosto, minimiäitiysrahan nosto, opintorahan korottaminen, ruuan arvonlisäveron alentaminen. Kuitenkin ohjelmasta puuttuu useita kipeästi tarvittavia uudistuksia, jotka kylläkin liittyvät nimenomaan perhepolitiikan alueelle ja vanhuspolitiikan alueelle. Näitä olisin odottanut, että tässä hallitusohjelmassa olisi vahvemmin nostettu esille.

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma, on hyvä, että se on otettu sinne, samoin kuin terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Mutta tässäkin se, onko kysymys vain ohjelman tekemisestä, siitä, että tämän hallituskauden aikana tehdään politiikkaohjelmaa. Nyt odottaisin konkreettisia esityksiä, toimenpiteitä lasten ja perheiden ja ikääntyvien ihmisten hyvinvoinnin ja palvelujen turvaamiseksi ja vielä niin, että ne olisivat etupainotteisesti, että emme jää odottamaan, että siellä viimeisen vuoden aikana tällä eduskuntakaudella sitten vasta esitetään näitä ehkä juuri tärkeimpiä asioita.

Huoli nousee, kun lukee hallitusohjelmasta kirjauksen, että toimenpiteitä toteutetaan vain siinä määrin kuin se on kehyspäätösten puitteissa mahdollista. Tiedämme, että kehykset on määritelty tiukasti, ja tietysti kehyksissä pitää pysyä. Kuntaliiton toimitusjohtaja Parjanne onkin jo arvioinut, että hallitusohjelman talouslinjaukset eivät paranna kuntataloutta. Kuitenkin kuntalaisten palveluja tulisi kehittää ja laajentaa ja tuottaa nimenomaan laadukkaampina. Siis ketään ei tulisi jättää hoidon ulkopuolelle tai hoitaa huonosti, näinhän hallitus lupaa.

Erityisesti suuri huoli nousee vanhusten palvelujen laadusta ja riittävyydestä. Palvelujen laadun varmistaminen ja riittävyyden turvaaminen edellyttää resursointia, ei vain ohjelmakirjausta. Vanhuspolitiikan keskeisimpiä valtakunnallisia tavoitteita ovat ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen sekä kotona asumisen tukeminen. Vanhuspalvelujen avopainotteisuus on ollut tavoitteena jo pitkään. Kuitenkin muun muassa vuonna 2005 Etelä-Suomen lääninhallitukseen tuli useita vanhustenhuoltoa koskevia kanteluita. Määrä oli kaksinkertaistunut edelliseen vuoteen 2004 verrattuna.

Tämä osoittaa sen, että vanhusten palvelujen kohdalla kehitys on mennyt huonompaan suuntaan. Näen, että juuri tämän vuoksi erityisellä pieteetillä tulisi puuttua siihen, miten näihin vanhuspolitiikan hyviin tavoitteisiin päästään. Vanhustyön keskusliiton mukaan kunnallisten kotipalvelujen kattavuus on useimmissa kunnissa vähentynyt. Vanhukset ovat hyvin eriarvoisessa asemassa eri kunnissa. Suomi on jäänyt erityisesti vanhuspalvelujen kattavuudessa jälkeen muista Pohjoismaista. Kodinhoitoavun kattavuus on laskenut lähes puoleen vuoden 1990 tasosta. Kotipalvelun sisällöt ovat myös kaventuneet, ja niiden ehkäisevä ja kuntouttava rooli on heikentynyt.

Hallitusohjelmasta on kiitoksella mainittava se, että sinne on kirjattu: "Vanhusväestön oikeus hyvään hoitoon turvataan. Vanhustenhuollon palveluja uudistetaan tavoitteena erityisesti kotihoidon vahvistaminen ja sitä tukevien palveluiden kehittäminen. Vanhustenhuollossa ja vanhusten palveluiden kehittämisessä keskeistä on ikääntyneiden toimintakyvyn, omatoimisuuden ja itsenäisen suoriutumisen vahvistaminen. Vahvistetaan kuntouttavaa työotetta."

Tämä on siis kirjattu ja on todella tärkeä kirjaus. Se, mikä tästä tietenkin nyt jää odottamaan, on se, että tämä ei toteudu ilman rahoituksen lisäämistä. Tarvitaan myös lisää työntekijöitä, tarvitaan lisää koulutusta, osaamista ja uudenlaista asennoitumista. Tämä ei näy hallitusohjelmassa. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 7.2.2006 selvityshenkilö Sirkka-Liisa Kivelän laatimaan ehdotuksia niistä toimenpiteistä, joiden avulla muun muassa geriatrista hoitoa ja vanhustyötä voidaan laadullisesti kehittää. Nämä Sirkka-Liisa Kivelän ehdotukset toimenpiteiksi ovat selkeitä, ja kuitenkaan niitten painotuksia nyt hallitusohjelmaan ei ole kirjattu.

Seuraavien 5—10 vuoden ajan tarvitaan siis vahvaa panostusta koulutukseen, niin perus-, jatko- kuin täydennyskoulutukseen, ja tämä edellyttää nimenomaan resursointia. Tiedämme, että henkilöstön kuormitus vanhustenhuollossa on erittäin suuri. Työntekijöiden kokemalla kiireellä ja vaikutusmahdollisuuksien vähäisyydellä on myös merkitystä hoidon laatuun. Kaikkien kansalaisten arvostusta vanhuksiin ja vanhustenhoitoa kohtaan tulee vahvistaa. Tämä edellyttää arvokeskustelua ja uutta yhteisöllisyyden kohottamista koko maassamme.

On siis kysyttävä, miten hallitusohjelman kirjaus välittävästä Suomesta toteutuu.

Pentti Oinonen /ps:

Arvoisa puhemies! Menneissä eduskuntavaaleissa vaalimotossani kyselin seuraavaa: Nyt kun on saatu optiomiljonäärien ja ökyrikkaiden talous kuntoon, joko nyt vihdoinkin olisi köyhän kansan vuoro? Tutkaillessani uutta hallitusohjelmaa en voi muuta kuin todeta, että pahalta näyttää, pahalta näyttää.

Vanhustenhuollossa uusi hallitus aikoo panostaa erityisesti kotihoidon saatavuuden turvaamiseen erilaisin taloudellisin ja rakenteellisin muutoksin. Hallitus ei kuitenkaan sitoudu ohjelmassaan siihen, että omaishoidon tukea nostettaisiin ja näin luotaisiin pohja järjestelmälle, jossa omaiset voisivat ottaa entistä paremmin osaa vanhusten päivittäiseen hoitoon taloudellisen toimeentulonsa ollessa turvattuna.

Eläkeläisille uusi hallitus lupaa kansaneläkkeisiin 20 euron korotuksen ensi vuoden alusta alkaen. Onhan se tietysti parempi kuin edellisen hallituksen 5 euroa. Perussuomalaisten mielestä korotuksen olisi pitänyt kuitenkin olla vähintään 50 euron suuruinen, jotta se edes jollain tavoin vaikuttaisi eläkeläisten elintasoon. Ei pienen eläkkeen varassa olevilla olisi korotus mennyt etelänmatkoihin, turkiksiin, timantteihin tai hanhenmaksapalleroihin, vaan rahat olisivat menneet jokapäiväiseen elämiseen, jota kautta ne olisivat tulleet takaisin yhteiskunnan käyttöön.

Ne eläkeläiset, jotka saavat tällä hetkellä kaikkein pienimpiä eläkkeitä, joutuvat kuitenkin odottamaan omia korotuksiaan vuoteen 2010 asti hallituksen valmistellessa mallia, josta kukaan ei vielä tiedä, mitä se tuo tullessaan. Hallitusohjelmassa mainitaan vain, että valmistellaan kaikkein pienimpien eläketulojen varassa eläville toimeentulon nykyistä paremmin turvaava malli vuoden 2009 loppuun mennessä. Uuden hallituksen taholta ei ole odotettavissa kovinkaan paljon apua eläkeläisten toimeentulon parantamiseen, kun mietitään, mitä korotuksia tulee kansalaisten maksettaviksi tällä hallituskaudella. Muutaman esimerkin mainitakseni uusi hallitus kaavailee nostavansa kotitalouksien sähkön hintaa, polttoaine kallistuu, terveyskeskusmaksut nousevat ym. ym. Kysymys kuuluukin: Paljonko eläkeläisille jää käteen eläkkeisiin tulevan 20 euron korotuksen jälkeen? Kansaa huijataan jälleen antamalla vähän yhdessä kohdassa mutta heti toisessa kohdassa ottamalla se moninkertaisesti pois.

Arvoisa puhemies! Hallitusneuvottelujen tuloksena rikkaat saavat entistä enemmän verohelpotuksia. Erityisesti osinkoverotuksen kevennys hyödyttää sitä kansanosaa, jonka tulot muodostuvat pörssikurssien kehityksen mukaisesti. Uusi hallitus siis jatkaa edeltäjähallituksensa linjalla.

Hallitusohjelmassa olisi voitu ja olisi pitänyt puuttua yritysjohtajien läksiäislahjana saamiin miljoonaluokan kultaisiin kädenpuristuksiin sekä käsittämättömän suuriin summiin nouseviin optioihin. Optiosopimuksia laadittaessa tulisikin muistaa, että työttömyyskortistossa on tälläkin hetkellä sata hyvää ja kaksisataa vieläkin parempaa työtöntä insinööriä, jotka pelkällä peruspalkalla tekisivät esimerkiksi Fortumin pääjohtajan työt vaatimatta siitä itselleen miljoonaoptioita.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmaan on kirjattu lausumat, että perusopetuksessa toisen kotimaisen kielen koulutusta kehitetään valtioneuvoston tekemien päätösten mukaisesti ja että korkeakoulujen kehittämissuunnitelmassa huomioidaan ruotsinkielisen korkeakoulutuksen erityistarpeet. Näilläkö tavoitteilla ruotsalaisesta kansanpuolueesta tuli hallituskelpoinen? Näyttää pahasti siltä, että hallitukseen pääsyn takeena ruotsalaisella kansanpuolueella on yksistään kaksikielisyys. Jos näin on, seuraavaan hallitukseen täytyy antaa ministerinsalkku myös saamelaisille ja romaneille, sillä onhan myös heillä oma kieli ja kulttuuri.

Lopuksi haluan muistuttaa hallituspuolueita tyhjistä vaalilupauksista. Kansalla on hyvä muisti. Sen sai karvaasti todeta todeksi eräs nykyinen oppositiopuolue.

Tapani Tölli /kesk:

Arvoisa puhemies! Matti Vanhasen toinen hallitus aloittaa työnsä kohtuullisen hyvistä lähtökohdista. Edellisen hallituksen jäljiltä on taannoisia ennusteita parempi perintö. Kansantalous on vahvistunut, työllisyys on parantunut, ja lähiajan näkymät ovat myönteiset. Tästä on hyvä lähteä eteenpäin. Hallitus ja tietysti myös eduskunta ja koko yhteiskuntamme on suurten haasteiden edessä. Hyvinvointipalveluiden turvaaminen väestön ikääntyessä, kunta- ja palvelurakenneuudistuksen eteenpäinvieminen, perusturvan kokonaisuudistus, varautuminen ilmastonmuutokseen ja uusiutuvan energian käytön lisääminen muun muassa kuuluvat niistä keskeisimpiin.

Talouspolitiikan tärkeimpiä tehtäviä ovat työllisyyden vahvistaminen ja vakaan talouskasvun turvaaminen. Ne luovat myös pohjan perusturvan vahvistamiselle. On hyvä, että hallitusohjelman tavoitteena on saada aikaan selvästi ennusteita parempi talouskasvu. Ohjelman sisältämät toimenpidesuunnitelmat ovat myös sen mukaisia. Muun muassa työmarkkinoiden toimivuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Hallitusohjelmaan sisältyy selkeä sosiaalinen painotus. Pääministeri Vanhanen totesi eilen esittelypuheenvuorossaan, että hallituksella on herkkä sosiaalinen omatunto. Tämä onkin tärkeä, ja on tärkeää, että se myös säilyy herkkänä. Yksi tärkeimpiä asioita yhteiskunnassamme on tällä hetkellä menestymisen ja oikeudenmukaisuuden yhteensovittaminen.

Eilisessä keskustelussa ja tänäänkin oppositio arvosteli muun muassa sitä, että pieniin eläkkeisiin ei tule korjauksia. On kuitenkin todettava, että tämä ohjelmahan lupaa monin verroin enemmän kuin edellisten hallitusten ohjelmat. Ensi vuoden alussa kansaneläkkeet nousevat 20 euroa ja monilla toiset 20 euroa paikkakuntakalleusluokituksen poistumisen myötä. Lisäksi valmistellaan kaikkein pienimpien eläkkeiden varassa elävien toimeentulon nykyistä paremmin turvaava malli vuoden 2009 loppuun mennessä. Pitkään keskusteluissa ollut ja nykyisen oppositionkin vaatima korjaus eläkeläisten verotukseen toteutetaan nyt. Eläkeläisten verotus alennetaan korkeintaan palkansaajien verotuksen tasolle. Voi tietysti kysyä, ovatko nämä toimet riittäviä. Ovat ne ainakin oikean suuntaisia ja enemmän kuin monet tätä arvostelevat ovat esittäneet.

Hallitus tulee toteuttamaan ohjelmansa mukaan aikaisempaa aktiivisempaa perhepolitiikkaa. Erityisesti halutaan parantaa monilapsisten perheiden ja yksinhuoltajien taloudellista asemaa. Perheiden hyvinvointiin sijoittaminen on parhaimpia investointeja tulevaisuuteen. Suhtautumisessa lapsiperheisiin tapahtui jo edellisen hallituksen toimesta selkeä suunnanmuutos, ja tämä suunnanmuutos tässä hallitusohjelmassa on vain vahvistunut. Tavoitteena on nykyistä lapsiystävällisempi Suomi. Lapsille ja nuorille tulee hallitusohjelman mukaan ensimmäistä kertaa oma politiikkaohjelmansa, jossa tarkastellaan perheiden hyvinvointia kokonaisuutena. Tästä sitten varmasti tulee konkreettisia toimenpiteitä. Hallitusohjelman mukaisia konkreettisia toimenpiteitä on muun muassa pienimpien äitiyspäivärahojen tuntuva korotus. Tämä on ollut pitkään tavoitteena. Tulee lapsilisien korotus kolmannesta lapsesta alkaen, kotihoidon tuen korotus ja yksityisen hoidon tuen korotus. Myös lapsiperheiden palveluja parannetaan. Ohjelmassa todetaan myös, että luodaan perheille aitoja mahdollisuuksia valita lapsille paras hoitomuoto. Niin ikään todetaan, että parannetaan lapsiperheiden mahdollisuuksia saada kotipalveluita.

Arvoisa puhemies! Hallituksen keskeinen tavoite on peruspalveluiden turvaaminen koko maassa. Tässä on keskeisessä roolissa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteuttaminen. Tähän liittyy myös kuntien rahoitusjärjestelmän uudistaminen ja rahoituksen turvaaminen. Hallitus panostaa ohjelman mukaan palvelujen kehittämiseen, johon on varattu hallitusneuvotteluissa 250 miljoonaa euroa. Kuntien valtionosuudet kasvavat vaalikauden aikana aikaisemmin päätetyn teknisen kehyksen mukaisesti noin 560 miljoonaa euroa. Rahoitusjärjestelmää uudistettaessa on otettava huomioon se, että kuntien erilaiset olosuhde- ja palvelutarvetekijät otetaan riittävässä määrin huomioon. Samoin on turvattava riittävä verotulojen tasaus. Kaiken kaikkiaan on huolehdittava selkeästi siitä, että kuntien tehtävät ja resurssit ovat tasapainossa.

Arvoisa puhemies! Edellä aikaisemmin viittasin siihen, miten hallitusohjelma on hyvin lapsiperheystävällinen. Haluan kuitenkin ottaa esille vielä yhden asian, josta en ole iloinen. Hallitusohjelmaan on kirjattu se, että nais- ja miesparien oikeus perheen sisäiseen adoptioon tehdään mahdolliseksi. Tämä merkitsee yhdeltä osaltaan edelleen perinteisen perheen peruskäsitteen murentamista. Mielestäni tämä asia on suuri periaatteellinen kysymys ja kuuluu myös niin sanottuihin omantunnonkysymyksiin, ja suhtaudun siihen sen mukaisesti, jos siitä tulee lakiesitys eduskunnalle.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmaan kokonaisuudessaan voi olla varsin tyytyväinen. Se vastaa monilta osin ajan haasteisiin ja mahdollistaa hyvän ja onnistuneen politiikan.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! "Vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi" — uuden sinivihreän hallituksen ohjelman nimi on paljon lupaava. Hallitusohjelmassa on uusia avauksia, joilta voi odottaa paljon. Kuitenkin yhteisen tulevaisuuden tekemiseen tarvitsemme kaikkia täällä eduskunnassa, niin hallitus- kuin oppositiopuolueitakin.

Viime hallituskaudella meitä siivitti maailmantalouden myötätuuli. Odotettavissa on kasvun hidastuminen. Lisäksi työvoiman siirtyminen pois työmarkkinoilta ja tulevan työvoiman pieni määrä ja toisaalta tuottavuuden noston vaatimukset asettavat meidät todellisten haasteiden eteen. Uskon kuitenkin, että esimerkiksi sukupolvenvaihdoksiin tehtävät muutokset kasvattavat myös kauppaa ja palveluiden käyttöä. Samalla tehostetaan ammatillisen koulutuksen arvostusta, houkuttelevuutta ja parannetaan työelämälähtöisyyttä. Tarvitsemmehan mestareita, ei vain maistereita.

Vaalikentillä useat puolueet lupasivat eläkkeensaajien verotukseen alennusta siltä osin kuin verotus on korkeampaa kuin palkansaajien. Nyt se on hallitusohjelmassa. Samoin opiskelijoille luvattiin opintorahan nostoa, ja tämäkin toteutui, samoin kuin opiskelijan vapaan tulon rajan nosto. Tämä tukee valmistumaan nopeasti, ja molemmat uudistukset on otettu opiskelijoiden taholta iloiten vastaan. Samaan listaan voi laittaa perintöverotuksen helpotukset lähiomaisille ja yritysten sekä maa- ja metsätilojen perintöveron poiston sukupolvenvaihdoksissa.

Itse olen erityisen ilahtunut siitä, että kotitalousvähennystä kehitetään edelleen. Kotitalousvähennys on tuonut noin 5 000 uutta työpaikkaa, ja muutama satatuhatta on käyttänyt verovähennysoikeutta hyväkseen. Näin hiljalleen syntyy palvelutoimintaa vakaalle pohjalle.

Hallitusohjelma lupaa vanhusväestölle oikeuden hyvään hoitoon. Tämä on rohkea tavoite. Tällä hetkellä tilanne on kriittinen. Useat vanhukset jäävät vähäisen avun varaan, ja usein terveydenhoidonkin tilanteessa on osalla ikäihmisistä parantamisen varaa. Uskon, että tähän tulee avuksi hallitusohjelman lupaama vanhusten neuvolajärjestelmä, omaishoidon kehittäminen, osaltaan myös lupaus, että veteraanisukupolvesta huolehditaan, ja sekin, että kansalaisten vapaata hakeutumista palveluihin yli kuntarajojen edistetään.

Lainsäätäjänä seuraan mielenkiinnolla, mitä tuo kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain yhdistäminen terveydenhuoltolaiksi tullessaan. Sosiaalilainsäädännön tilkkutäkkimäisyyttä luvataan perata selkiyttämällä sosiaalilainsäädäntöä. Toivottavasti se tehdään yhteensovittamalla sosiaalipuolen lait keskusteleviksi uuden terveydenhuoltolain kanssa. Tämä juuri siksi, että seniorikansalaisten asioita hoidetaan paljon juuri sosiaalilainsäädännön kautta. Lakeja uudistettaessa on kuultava työntekijöitä. Toivottavasti matalapalkkaisten naisten asemaa saadaan parannetuksi ja siten esimerkiksi sairaanhoitajat alansa töihin.

Hammaslääkäripalkkioista vakuutetulle maksettavien kelakorvausten tasoa muutetaan siten, että todellinen korvaustaso nousee 40 prosenttiin korvausperusteesta. Suunta on oikea. Olisin mielelläni nähnyt, että myös lääkärinpalkkioiden kelakorvauksia olisi tarkistettu. Ehkä nyt suunniteltu parannus rohkaisee laajentamaan kelakorvausten tarkistamista.

Autoverotuksen uudistusta odotetaan ja se on lyhyesti mainittu ohjelmassa. Kuten useasti on todettu, auto ei ole ylellisyysväline vaan perin tarpeellinen kulkuneuvo pitkien etäisyyksien maassa.

Kakkosasunnon kulujen verovähennysoikeus edesauttaa työllisyyden, työvoiman liikkuvuuden ja kohtaannon parantamista, samoin ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen varattu tuki.

Nopeasti laskien löysin hallitusohjelmasta pitkälti yli kaksikymmentä kohtaa, jotka ovat saman suuntaisia kuin toimintani viimeisten kahdentoista vuoden aikana. Täytyy myöntää, että olen tyytyväinen hallitusohjelmaan. Toivon, että ohjelma toteutuu käytännön toimiksi hyvällä menestyksellä.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Minun täytyy kyllä sanoa, että minulla on nyt vähän Kataista ikävä. Nimittäin minä olisin toivonut, että tuo äskeinen debattivaihe olisi voinut kestää hivenen pitempään, koska tämä ei ole hyvää kulttuuria, että avaamme päivän siten, että debatti jää täysin puolitiehen. Monet hyvät puheenvuorot ja vastauspuheenvuorot, kiinnostavat väittelyt jäävät väittelemättä. On hyvin ikävää, että tässä on nyt mennyt toista tuntia istunnon alusta ja tilanne dynaamisen uuden hallituksen aikana on varsin staattinen tässä salissa. Minä todella nyt toivon, että ministerien läsnäolon myötä ja sen myötä, että he käyttävät puheenvuoroja, saisimme näitä debatteja tässä aikaan.

Olisin halunnut puhua Kataisen läsnä ollessa niistä asioista, joita hän otti omassa puheenvuorossaan esille. — Hyvä, että pääministeri saapuu. Minä juuri moitiskelin, että pitäisi olla dynaamista tunnelmaa täällä salissa. — Mutta olisin halunnut puhua esimerkiksi tästä kunnianhimottomasta työllisyystavoitteesta tai näistä asioista, mutta säästän näitä sitten enemmän vielä tuohon debattivaiheeseen. Niitä varmasti vielä jatkossakin tulee.

Se mikä minusta oli kiinnostava ja pelottava huomio samaan aikaan tuossa äskeisessä debatissa, oli se, että kun ed. Jaakonsaari täällä aivan oikein kysyi, mitkä nyt ovat niitä uusia avauksia työvoimapolitiikassa, niin vastaus oli, että aktiivista työvoimapolitiikkaa harrastetaan ja harjoitetaan, eli minä en ainakaan päässyt kärryille siitä, mitä uudistusta tai uutta tässä tulee, toivottavasti ei ainakaan heikennystä. Nimittäin täällähän on vielä se rahasumma 250 miljoonaa euroa, vai olisiko se 200, mitä ei ole määritelty, mistä se otetaan pois. Tehdään sisäisiä siirtoja. Ja mikäli katsotaan kokoomusta viime hallituskaudella, niin jatkuvasti niissä varjobudjeteissa oltiin ottamassa nimenomaan näistä työllistämismäärärahoista.

Jos tällaista kehitystä tulee, mitä me emme siis tiedä tästä hallitusohjelmasta keskustellessamme — se pitäisi tietää tietenkin tässä vaiheessa, mutta me emme tiedä — niin minä vaan toivon, että sitten ei ainakaan tapahdu heikennystä juuri niiden väestöryhmien osalta, mitkä ed. Jaakonsaarikin täällä mainitsi: maahanmuuttajat, pitkään työttömänä olleet, ikääntyvät työttömät. Juuri näitä reservejä me tarvitsemme tulevaisuudessa. Tämä on äärimmäisen tärkeä ja vakava kysymys.

Täällä on hyvin tullut ilmi se, että tämän hallitusohjelman isoin kipupiste on varmasti se, että riittävästi rahaa näihin palveluihin ei ole. Nyt täällä on ainakin peruspalveluministeri Risikko paikalla, niin että ehkä voisitte jossain vaiheessa puheenvuorossanne määritellä sitä, miten katsotte, että tämän 250 miljoonan euron sisällä me pystymme parantamaan esimerkiksi vammaisten palvelujärjestelmää tämän henkilökohtaisen avustajan suhteen. Se on varsin kallista, mutta eduskunta on ponnellaan viime kaudella sitoutunut tämän asian kuntoonsaattamiseen. Siellä on hyvin paljon, kuten tässä on tullut ilmi, tarpeita vanhuspuolella, ja kyllä minä niihin lasten palveluihinkin katsoisin, että sinne sitä rahaa tätä päivää enemmän tarvitsemme. Tämä on sellainen yhtälö, tämä 250 miljoonaa ja se, mitä se pitää sisällään, että on todella tärkeää, että sitä pystyttäisiin meille edustajille vielä enemmän avaamaan.

Tänäänhän joku täällä, oliko se ed. Zyskowicz vai kuka, sanoi, että se ei sisältäisi tätä palkkarahaa. Mutta sitten tietenkin siinä vaiheessa, jos se ei sitä sisällä, olisi hyvin hyvä tietää, että se palkkaraha on olemassa, missä se on ja paljollako siihen on varauduttu — aivan olennaisia kysymyksiä, kun puhutaan tästä kehyksestä ja tasosta, missä täällä liikutaan. On hyvin vaikea päästä sisälle tähän hallitusohjelmaan.

Puhemies! Muutama sana ympäristöpolitiikasta tässä hallitusohjelmassa. Täällä eilen varsin kriittisesti sanottiin vihreiden suunnasta meihin demareihin päin, että me emme saisi kritisoida tätä ympäristöosuutta. Mielestäni se ei ole hyvä ote, koska opposition tehtävä suorastaan on käydä näitä papereita läpi ja nostaa esiin kriittisesti niitä huomioita, jotka opposition mielestä ovat ongelmakohtia tässä paperissa. Minun mielestäni on outoa — tämä ei ole mitään lällättelyä tai pilkantekoa, vaan tämä on vakavaa asiaa, ja olen siitä aidosti huolestunut — ihan oikeasti outoa, että meillä vihreät ovat sellaisessa hallituksessa, jossa rakennetaan ydinvoimaa. Samana päivänä, kun tiesimme, että vihreät tulevat hallitukseen, minun kännykkäni piippasi STT:n tekstiviestiä, jossa kerrottiin, että kuudeskaan ydinvoimala ei riitä, vaan seitsemäskin ydinvoimala aiotaan rakentaa tai ainakin lupia kovasti ollaan kohta hakemassa.

Täällä määritellään turve uusiutuvaksi energialähteeksi, ja se on muutakin kuin retoriikkaa. Se on nimittäin sitä, että jos se onnistuu Euroopan tasolla, niin Suomihan voi sitten turpeen kautta tyydyttää tätä tavoitettaan lisätä uusiutuvia energialähteitä, niin että kysymys ei ole vain retoriikasta.

Täällä määritellään lisää tukia turkistarhoille. Täällä kerrotaan, että rakennetaan lisää rannoille, ja tyydytään vain selvittämään jäteveron laajentaminen yksityisille kaatopaikoille. Viime kauden lopussa me teimme jäteverouudistuksen, missä vihreätkin olivat meidän kanssamme samassa rintamassa. Me olimme silloin hallituksessa erimielisiä tästä keskustan ja Rkp:n kanssa, ja aivan ehdoton edellytys tässä jätelainsäädännöllisessä tilanteessa, jos näin voisi sanoa, olisi se, että tämän veron ulottaminen yksityisille kaatopaikoille tapahtuisi hyvin nopeasti. Kuntaliitto on muun muassa tästä hyvin hyvin huolissaan. Toivottavasti selvitys päätyy sitten siihen, että tämä ulottaminen tapahtuu.

Se, mikä on iso kysymys, on se, että tässä ohjelmassa ei puhuta siitä, miten aiotaan näitä maatalouden päästöjä hillitä. Lisätään tukia mutta samaan aikaan ei lisätä ympäristövelvoitteita, vaikka me tiedämme, että Suomen yksittäinen suurin kuormittaja Itämereen ja vesistöihin on kuitenkin maatalous. Nämä ovat ongelmakohtia.

Vesivoimakirjaus on omituinen. Siis me tiedämme, että hyvä, vihreät vastustavat onneksi Vuotoksen ja Kollajan altaiden rakentamista, mutta siitä huolimatta minä en ole varma, tietävätkö esimerkiksi sidosryhmät tässä yhteiskunnassa, mitä tällä kirjauksella tarkoitetaan. On esitetty tulkintoja, että tämä tarkoittaa ainoastaan, että tehoja voidaan lisätä, tai ainoastaan, että pieniä voimaloita voidaan lisätä, mutta kuitenkin Pohjolan Voima samaan aikaan ilmoittaa, että he miettivät juuri parhaillaan ympäristövaikutusten arvioinnin aloittamista Kollajan altaan suhteen, koska tämä hallitusohjelmakirjaus suorastaan rohkaisee rakentamaan lisää vesivoimaa. Eli tiedetäänkö tässä nyt, kun tämä kirjaus on tehty, mitä tämän osalta on sovittu, sen minä haluaisin tietää. Tämä on aika iso kysymys, jos yhteiskunnassa sitten ei tiedetä, mitä tämä kirjaus tarkoittaa, mitä aiotaan tämän suhteen tehdä.

Eli voisi sanoa, että tässä ei ole sellaista kokonaisvaltaista otetta kuitenkaan ympäristön suhteen. Sellaiset tietynlaiset vanhat konservatiiviset rakenteet edelleen säilyvät, ja minun mielestäni se, että tällaista aika vanhanaikaista vesivoimaa kirjataan lisättäväksi, kyllä kuvaa aika hyvin ympäristölinjausten ajanmukaisuutta tässä paperissa. Eli voisi kiteyttää, kun tässä dynamiikka on niin muotia, että tältä osin kyllä on aika konservatiivinen ja staattinen ote tässä.

Puhemies! Minun oli tarkoitus puhua vielä muutama sana asuntopuolesta ja siitä, miten aiotaan näillä kirjauksilla hillitä ihan oikeasti asumisen hinnannousua, hillitä sitä, että lapsiperheet eivät asuisi ahtaasti, ja miten ottaa haltuun se, että myös tätä valtion tukemaa asuntotuotantoa jatkossa nousee (Puhemies koputtaa), miten vastata yhdyskuntarakenteen haasteisiin, mutta aika kävi tässä tilanteessa siihen liian lyhyeksi. Mutta toivottavasti, kun uusi asuntoministeri saatiin — se on hyvä asia, että on asuntoministeri — niin ehkä hän jossain vaiheessa käy täällä sitten näistä asioista meidän kanssamme keskustelemassa.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr:

Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajakollegat! Ed. Viitaselle ihan lyhyesti sellainen kommentti, että hallitusohjelmassahan lukee, että vesilaki tullaan avaamaan ainoastaan hallituksen ja eduskunnan yksimielisellä sopimuksella, (Ed. Viitanen: Kertokaa se myös Pohjolan voimalle!) ja koska me sitä vastustamme, niin se tarkoittaa sitä, että sitä ei avata.

Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajakollegat! Hallitusohjelma sisältää lupauksen perusturvan uudistamisesta niin, että köyhyys vähenee ja työnteon kannattavuus paranee. Tavoitteena on riittävä ja aukoton sosiaaliturva kaikille. Eräs keskeisistä keinoista on sosiaaliturvajärjestelmän selkeyttäminen ja yksinkertaistaminen. Hallitus lupaa tarkastella esimerkiksi asumistukijärjestelmää uudelleen. Työn kannattavuutta tulisikin parantaa siten, ettei keikkatyön vastaanottaminen välittömästi veisi asumistukea.

Sosiaalipoliittisesti tärkein hallitusohjelmaan sisältyvä kirjaus on lupaus lapsiperheiden köyhyyden vähentämisestä ja eriarvoistumiskehitykseen puuttumisesta parantamalla lapsiperheiden taloudellista asemaa. Hallitusohjelmaan sisältyviä konkreettisia tekoja tämän tavoitteen saavuttamiseksi ovat minimietuuksien korotukset samoin kuin kunnallisveron perusvähennyksen korotus 1 400 eurosta 2 000 euroon. Tuet ovat oikean suuntaisia, vaikkakaan eivät riittäviä.

Köyhyystutkimukset olisivat esimerkiksi tukeneet lapsilisän nostamista tai parantamista jo toisesta lapsesta alkaen, mikä oli neuvottelutavoitteemme, mutta mihin valitettavasti emme neuvotteluissa sitten päätyneet. Myös lapsilisän sitominen indeksiin oli vihreiden tavoitelistalla. Myös se olisi ollut tutkimusten mukaan perusteltua. Tähän tulokseen ei valitettavasti myöskään neuvotteluissa päädytty. Toivottavasti kuitenkin tulemme saamaan myös oppositiolta tukea näissä tavoitteissamme tulevalla hallituskaudella.

Tulonsiirtojen lisäksi lapsiperheiden tilannetta parannetaan pitämällä huolta siitä, että julkiset palvelut ovat toimivia ja tasa-arvoisesti kohdentuvia. Hallitusohjelmaan sisältyykin hallituspuolueiden yksimielinen kirjaus siitä, että kansalaisille tulee varmistaa toimivat peruspalvelut asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta.

Lapsiperheille päivähoito on tärkeimpiä kunnallisia palveluita. Subjektiivista oikeutta päivähoitoon pidetään yllä paitsi laajentamalla erilaisten hoitomuotojen saatavuutta erilaisissa elämäntilanteissa oleville perheille myös turvaamalla päivähoidon kohtuullinen hintataso. Kokopäivähoitoon on oltava varaa kaikissa elämäntilanteissa. Muuten subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta ei voi enää käytännössä puhua.

Eräs tärkeimmistä hallitusohjelmaan sisältyvistä keinoista perheiden hyvinvoinnin parantamiseksi on lupaus kiinnittää erityishuomiota mielenterveyspalveluiden saatavuuteen. Pahimmat hoitojonot tällä hetkellä ovat lasten ja nuorten psykiatrisessa hoidossa ja mielenterveyspalveluissa. Tämä on tosiseikka, joka tulee muistaa, kun hoitotakuun toimivuutta ja toimintamalleja tullaan hallitusohjelman mukaisesti arvioimaan. Hoitotakuun toteutumiseksi on pidettävä mielessä lupaus lasten ja nuorten psykiatrian määrärahojen turvaamisesta.

Myös lupaus lapsiperheiden kotipalvelun parantamisesta on olennainen ja vihreiden mieleen. Lapsiperheiden köyhtymisen pysäyttämiseksi on pidettävä mielessä myös hallitusohjelmaan sisältyvä lupaus siitä, että vanhemmuuden kustannukset tullaan vihdoinkin jakamaan nykyistä tasaisemmin työnantajien kesken. Tämä uudistus tulee toteuttaa mahdollisimman pikaisesti.

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Hallitusohjelmaan sisältyy monia hyviä tavoitteita pätkätyöntekijöiden toimeentuloturvan parantamiseksi. Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä on rakennettu aivan liikaa kokopäivätyön ehdoilla, mikä ei vastaa enää työmarkkinoiden todellisuutta. Pätkätyöntekijöistä, pienyrittäjistä ja apurahan saajista on tullut nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän väliinputoajia.

Olen erityisen iloinen siitä, että hallitusohjelmaan sisältyy vihdoinkin lupaus parantaa paitsi pienyrittäjien myös apurahan saajien sosiaaliturvaa. Tämä ei kuitenkaan toteudu ilman taloudellista panostusta, ja siksi lupaus apurahan saajien sosiaaliturvan uudistamisesta on muistettava myös tulevissa budjettineuvotteluissa ja kehysriihessä. Hallitusohjelma lupaa myös parantaa tieteen- ja taiteentekijöiden työttömyysturvaa lainsäädäntöä täsmentämällä. Työvoimaviranomaisten epäselvien laintulkintojen vuoksi nykyisin monet tutkijat jäävät tyystin työttömyysturvan ulkopuolelle. Tieteen- ja taiteentekijällä tulee rahoituksen päätyttyä olla sama oikeus työttömyysetuuteen kuin kenellä tahansa palkansaajalla.

Jotta hallitusohjelmaan kirjattu lupaus luovan talouden vahvistamisesta toteutuisi, tulee myös luovan talouden työnehtoja parantaa. Ammattimaista tutkijanuraa on mahdoton tehdä houkuttelevammaksi, ellei tutkijoiden sosiaali- ja työttömyysturvaa paranneta. Kansainvälistä huippututkimusta ja kansainvälisesti arvostettua taidetta on aina tehty myös apurahoilla.

Taiteentekijöiden aseman turvaamiseksi tulisi tekijänoikeudet puolestaan säilyttää vastaisuudessakin opetusministeriössä.

Mikaela Nylander /r:

Värderade talman! Den som hade hoppats på eller varit rädd för att det nya regeringsprogrammet likt ett stormregn skulle svepa över Finland blir nog besviken. Därremot kan alla de som anser ett stilla sommarregn vara det mest hållbara sättet att nå framgång vara nöjda.

Regeringsprogrammet för regeringen Vanhanen II kommer att driva igenom behövliga reformer samtidigt som man i regeringsprogrammet beaktar de goda och framtidsinriktade åtgärder den förra regeringen och även tidigare regeringar åstadkommit. Det finns utan tvekan två stora frågor under den kommande perioden. Klimatförändringen och de behov av åtgärder på alla samhällsområden som förändringen kräver är utan tvekan en utmaning vi måste anta medan tid ännu är.

Samtidigt är det ytterst viktigt att vi som ansvarskännande beslutsfattare fortsätter och fördjupar den politik som bedrivits och som ämnar att möta de utmaningar vi står inför med en åldrande befolkning. Finland har i motsats till många andra europeiska länder redan skridit till åtgärder beträffande reformer av pensionssystemet och för att höja den faktiska pensionsåldern, men politiken bör breddas och till viss mån även fördjupas.

Klimatpolitiken är givetvis mycket mera än energipolitik, men eftersom energisektorn står för nästan 80 procent av utsläppen av växthusgaser kommer den här sektorn att vara speciellt intressant under kommande period. Energipolitiken och framförallt klimatpolitiken borde bedrivas mer långsiktigt och därför är det alldeles nödvändigt att regeringen genast tar itu med den i regeringsprogrammet utlovade klimat- och energistrategin.

Trots, eller kanske på grund av den spirande kärnkraftsdebatten är det alldeles nödvändigt att regeringen tar de förnybara energiformerna och utvecklandet och stödjandet av dessa på största allvar. De klämmar som riksdagen godkände i samband med att man röstade om den femte kärnreaktorn har inte till alla delar uppfyllts. För att regeringen verkligen skall nå sitt mål att i en betydande omfattning öka användningen av förnybara energikällor från den nuvarande nivån på cirka 25 procent kommer det att krävas prioriteringar och ekonomiska satsningar.

De förnybara energikällorna bör utvecklas under kommande perioder oberoende av vad som sker med kärnkraften och en utbyggnad av den. Det är också ytterst välkommet att regeringen ämnar presentera ett åtstramat energisparprogram före utgången av 2008. Energisparandet har en potential som inte längre kan förbises eller förnekas.

Arvoisa puhemies! Yksi tämän hallituksen viisaimmista ja kauaskantoisimmista päätöksistä liittyy kieltämättä maahanmuuttopolitiikan muuttamiseen keskeiseksi menestystekijäksi koko meidän yhteiskunnalle. Ikääntyvä väestö vaatii ripeitä toimenpiteitä, ja kirjaus hallitusohjelmassa siitä, että tavoitteena on kehittää kokonaisvaltaista ja johdonmukaista politiikkaa, joka täysipainoisesti ottaa huomioon niin työvoimatarpeen kuin maahanmuuttajien moninaiset lähtökohdat, on välttämätön. Tänne ei kuitenkaan muuta pelkästään työntekijä, vaan tänne muuttaa ihmisiä, joilla on kulttuuriset, kielelliset ja uskonnolliset tarpeet ja myös oikeudet.

Maamme pakolaispolitiikka on kuitenkin pidettävä erillään varsinaisesta työperäisestä maahanmuuttamisesta, ja meiltä tullaan edelleen vaatimaan kansainvälistä solidariteettia pakolaisia kohtaan. Emme kuitenkaan saa tehdä samoja virheitä kuin esimerkiksi Ruotsissa on tehty. Jokaiselle ihmiselle, joka muuttaa Suomeen, on annettava riittävä määrä kieliopetusta. Ilman sitä osaamista kukaan ei pärjää.

Työperäinen maahanmuutto ei yksinään tietenkään riitä vastaamaan ikääntyvän väestön mukanaan tuomiin haasteisiin. Tarvitaan linjauksia ja toimenpiteitä, jotka takaavat, että suomalaiset jaksavat olla töissä mahdollisimman kauan. Sekä valtion että kuntien täytyy luoda pitkäjänteinen työnantajastrategia. Julkisen vallan täytyy myös huolehtia siitä, että meillä on oikein resursoitu vanhustenhuolto, ja siitä, että meillä on kestäviä palvelurakenteita. Näihin haasteisiin hallitusohjelma pyrkii vastaamaan.

Työllisyyden hoito ja sen nostaminen, joka on hallitusohjelman keskeisin asia, on perusedellytys sille, että meillä on resursseja käytettävissä pohjoismaisen hyvinvointivaltion kehittämiseen.

Talman! All statistik och forskning visar att till de fattigaste grupperna i samhället hör personer som lever enbart på folkpension och barnfamiljer, både ensamförsörjarfamiljer och familjer med många barn. Därför är det motiverat att satsa en stor del av inkomstöverföringarna på just de här grupperna. Att frikoppla folkpensionens basdel från övriga stödformer möjliggör en större satsning på folkpensionen och denna riktade åtgärd har länge efterlysts av riksdagen.

Alla är vi i något skede av vårt liv beroende av en god samhällsservice och en god familjepolitik som utjämnar sociala och ekonomiska klyftor förutsätter också att vi kan erbjuda alla barn och unga en välfungerande utbildning. Skrivningarna om rejäla satsningar på de grundläggande utbildningarna är därför en av de viktigaste skrivningarna vi har i hela regeringsprogrammet.

Mindre grupper, satsningar på stöd och specialundervisning samt satsningar på själva trivseln i skolan är investeringar för framtiden. Det kan också de utlovade satsningarna på att förhindra utslagning via verkstäder, läroavtal och ett utökat antal nybörjarplatser inom yrkesutbildningen sägas vara. Skrivningarna om att utveckla undervisningen i det andra inhemska språket är bra och bör konkretiseras så fort som möjligt.

Regeringsprogrammet utlovar också en jämlikare behandling av skärgårdsborna via skrivningen om att den service som tillhandahålls av färjor inom skärgårdstrafiken och förbindelsefartyg tryggas på åtminstone nuvarande nivå. Det här är alldeles nödvändigt med tanke på de stora problem vi har för tillfället.

Puhemies! Tämä hallitusohjelma tarttuu isoihin haasteisiin. Ohjelma uskaltaa uudistaa siinä, missä on uudistamisen tarpeita, ja ohjelma on viisas siinä mielessä, että se lähtee olemassa olevista hyvistä lähtökohdista siinä, missä niitä löytyy.

Sari Palm /kd:

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa on jonkin verran myös ihan käypää luettavaa. Haluankin ensimmäiseksi kiittää perheitä tukevasta otteesta. On arvostettavaa, että hallitus on valmis korottamaan lapsilisää, äitiys- ja vanhempainrahan vähimmäistasoa, ja pidän tärkeänä myös lasten ja nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmaa. Perhepoliittinen suuntautuminen on koko tulevaisuuspolitiikkamme syvintä ydintä. Onhan tulevaisuuden tekijämme kasvamassa nimenomaan perheissä. Vuodelta 73 olevan päivähoitolain uudistamisen aika on nyt. On hienoa, että se on kirjattuna hallitusohjelmaan ja toteutumassa.

Koulutus on merkittävä menestystekijä tulevaisuuteen. Perusopetuksen normiohjaaminen on oleellista, jos haluamme säilyttää oikeasti opetuksessa ne resurssit, jotka ikäluokkien pienenemisen myötä vapautuvat. Tarvitaan myös laki ryhmien kokoja säätelemään. Opettajien koulutukseen, täydennyskoulutukseen ja työsuojeluun on panostettava säilyttääksemme tämän ammattikunnan mahdollisuudet laadukkaaseen opetukseen.

Kouluikäisten puheopetus, mitäs se on? Tällä hetkellä puheopetus on se, josta karsitaan aivan liikaa perusopetuksen piiriin kuuluvien lapsien osalta.

Lapsen oikeus äitiin ja isään on jo geneettinenkin kutsumus. On tärkeää, että tämä hallitusohjelma on kiinnittänyt huomiota parisuhde- ja perheneuvontaan.

Minkä takia suomalaiset juovat niin paljon? Pelkät veroratkaisut eivät riitä. Alkoholiverotuksen korjaus ylöspäin on vastuullinen teko, vastuullinen keino vaikuttaa kulutustottumuksiin, vaikka se ei riitä lisääntyvän alkoholin suurkulutuksen korjaamiseksi. Pidän sitä paitsi hallitusohjelmassa esitettyä korotusta kovin, kovin optimaalisena. Ovathan asiantuntijoiden esittämät nostopaineet noin 20 prosentin luokkaa. Missäs tämä nosto on kirjattuna?

Erilaisen hoivatyön osuus hallitusohjelmassa on niukkaa. Etsin lupauksia paremmasta vanhushoivasta, huumehoidoista ja lisäyksiä mielenterveystyöhön erityisesti lasten ja nuorten osalta. Pikkumaininnat eivät tyydytä minua. Huoli hoivatason heikkoudesta jää elämään hallitusohjelman lukemisen jälkeenkin. Myös lähes 8 000 suomalaisen asunnottomuus on unohtunut ohjelmasta. Minusta kyse ei ole pelkästään markkinavoimavetoisesta asuntopolitiikasta.

Turvallisuuspolitiikan osalta näkisin laajan ja perusteellisen Nato-tietouden jalkautumisen kansan pariin tärkeäksi. Hallitusohjelmissa aina kirjataan sanoja vähän eri järjestyksessä, ja työtä kuitenkin tehdään eurooppalaisessa Nato-ilmapiirissä. Kansalaisten kannalta oikean tiedon saaminen ja sitä kautta turvallisuudentunne on merkittävä.

Erityinen alueellinen turvattomuutta lisäävä seikka on kaakkoisessa Suomessa rajaliikenne. Ehdotankin pieni ketunhäntä kainalossa ministerivierailumatkaa kimppakyydein pikkuautoilla vaikka Kotkasta Vaalimaalle. Se on tosi mies, joka ei rekkajonojen välissä pelkää. Itse tulee ajeltua näillä seuduilla, ja voin myöntää, että pelottaa. Mitä mahtaa miettiä ne ihmiset, jotka elävät arkensa rekkajonojen varjossa? Ihan ilman ketunhäntää vaatimalla vaadin liikenneministeri Vehviläistä aloittamaan arkityönsä nimenomaan täältä rekkajonoista. Tänne Helsinkiin tuo rekkarumba ei samalla tavalla kuulu kuin se koskettaa kaakkoisen Suomen asukkaita.

Arvoisa puhemies! Tässä tiivistäen joitakin arkisia kohdennuksia, niitä, jotka vaalikentillä jäivät korvan taakse. Haluan kohdistaa vielä huomioni tärkeään asiaan, ilman sarvia mutta hampailla, terveydenhoidon alalta.

Vanhasen ensimmäisen hallituksen hallitusohjelmassa todettiin: "Selvitetään mahdollisuudet parantaa julkisen hammashuollon saatavuutta." Mitä me saimme? Viime vuoden lopulla terveyskeskushammaslääkärin viroista 275 oli ilman viran- tai toimenhaltijaa. Hammaslääkäriliiton kyselytutkimuksen mukaan hammaslääkäreiden työuupumus on yleistynyt kolmen viimeisen vuoden aikana. Työolot ovat vaikeutuneet erityisesti julkisella sektorilla. Samoin 2000-luvulla on valmistunut yllättävän vähän hammaslääkäreitä ja palvelut ovat myös jakautuneet epätasaisesti maassamme. Tulossa on siis huomattava hammaslääkäripula. Poistuma on suurempi kuin valmistuvien lääkäreiden määrä.

Tuoreessa, nyt keskustelussa olevassa hallitusohjelmassa tavoitteena on, että hammaslääkäripalkkioista vakuutetuille maksettavien kelakorvausten tasoa muutetaan niin, että todellinen korvaustaso nousee 40 prosenttiin korvausperusteesta. Uudistus on hyvä, mutta ei riittävä. Korvaustason nostamisen perusteena on, että potilaat voisivat käyttää enemmän yksityisiä palveluita, jottei julkinen puoli tukkeudu. Tulkitsen tämän niin, että kaikkien selvitysten jälkeen halutaan nimenomaan puoltaa näitä yksityisiä palveluita.

Hammashoidossa, kuten muuallakin terveydenhoidon piirissä, tarvitaan todellisia toimenpiteitä, jotka pureutuvat ongelmaan, ei vain selvityksiä, joiden kestäessä tilanne tosiasiassa huononee, eikä mitään peitepuikkopolitiikkaa, joka kätkee kuprun, mutta ei poista sitä.

Aila Paloniemi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Keskityn puheessani tuomaan esille kotipalvelujen ja perhetyön merkitystä ahdingossa eläville lapsiperheille. Nimittäin tuo huono-osaisuuden monimutkainen ongelmavyyhti ei ratkea pelkästään perheiden tulotasoa nostamalla. Toki sekin on tärkeää, ja tulonsiirroissa on keskitytty tässä hallitusohjelmassa juuri noihin huonoimmin voiviin ryhmiin.

Mutta köyhien lapsiperheiden tilanteen parantamisessa aivan keskeistä on sosiaalisen tuen turvaaminen peruspalveluissa, kuten neuvoloissa, päivähoidossa, kouluissa ja kotipalvelussa. Sosiaalityössä perinteisesti noudatettu kokonaisvaltainen työote pitää nyt ulottaa koko perus- ja lähipalvelukenttään. Lisäämällä resursseja kotipalveluihin ja tilapäiseen lastenhoitoapuun me voimme aivan selkeästi ehkäistä muun muassa uupumista ja yksinhuoltajien hoivaköyhyyttä. Ongelmaperheitä voidaan auttaa kaikkein parhaiten menemällä sisään perheiden arkeen. Monia perheitä pitää tänä päivänä opastaa esimerkiksi ruuanlaitossa, talouden suunnittelussa, lasten kehityksen tukemisessa. Onneksi sekä kotipalveluista että perhetyön vahvistamisesta on kirjaukset nyt hallitusohjelmassa.

Yhteiskunnallisen murroksen myötä perheitä aiemmin ympäröinyt turvaverkko on katkennut ja valtion hoidettavaksi ovat jääneet nuo turvaverkon tehtävät. Meidän on kiireesti löydettävä keinoja, joilla sosiaalisia verkostoja voitaisiin luoda uudestaan. Hyviä esimerkkejä, yksittäisiä sellaisia, ovat vaikkapa Välittävät sukupolvet -hanke sekä menossa oleva Perhe-hanke. Ensin mainitussa aikuisystäväparit ja laajat yhteiset tapahtumat ovat auttaneet perheitä löytämään ystäviä ja tukiverkostoja. Perhe-hankkeessa kuntien ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton yhteistyöllä on tehostettu perhekahviloiden toimintaa ja tarjottu uusi mahdollisuus perheiden keskinäiseen tukeen. Yksinäisyys, uskokaa tai älkää, on tänä päivänä myös monissa lapsiperheissä erittäin suuri ongelma, ja sosiaalisten verkostojen solmiminen, uuden yhteisöllisyyden löytäminen tässä ajassa on äärettömän tärkeää.

Sitten toinen kirjaus, joka mielestäni on erittäin hyvä ja josta olen mielissäni: "Uuden lastensuojelulain käytännön toteutus ja kansallisen kehittämistyön jatkaminen turvataan", luvataan hallitusohjelmassa. "Uudistetaan perhehoitolainsäädäntöä tavoitteena sijaishuollon painopisteen siirtäminen perhehoitoon. Vahvistetaan perhetyötä osana lastensuojelun avohuollon tukitoimia. Suomalainen lastensuojelu ja sen sijaishuollon organisointi on painottunut laitospalveluihin. Laitospalvelujen laajentaminen on taloudellisesti yhteiskunnalle erittäin raskasta, eikä laitos nykyisessä mittakaavassaan ole ollenkaan kaikille sijoitetuille oikea hoitopaikka.

Suomi on lastensuojelun sijaishuollossa Euroopan ehdottomasti laitosvaltaisimpia maita, ellei kaikkein laitosvaltaisin. Suureen, osittain lamakauden synnyttämään lastensuojelun sijaishuollon tarpeeseen on meillä vastattu laitoksia lisäämällä, kun niitä muilla sosiaalipalvelujen alueilla on systemaattisesti pyritty purkamaan. Samalla on unohdettu sijaisperheiden rekrytointi ja toimintamahdollisuuksien kehittäminen. Esimerkkinä voisi mainita pohjoismaisen hyvinvointivaltion Norjan, jossa kaikista sijaishuollon lapsista noin 80 prosenttia on sijoitettuna toimeksiantosuhteisiin sijaisperheisiin. Suomessa sijaisperheissä on sijoitettuna vuoden 2005 tilastojen mukaan 36 prosenttia, siis vain 36 prosenttia lapsista ja nuorista. Sijaisperheiden osuus pienenee 2 prosentin vuosivauhtia, ja tähän tilanteeseen, yhä laajeneviin laitospalveluihin tällä alueella, meidän ehdottomasti on kiinnitettävä huomiota.

Mitä pitäisi tehdä? Valtion roolin lastensuojelun tahtotilan synnyttäjänä ja toiminnan linjaajana pitää olla tulevaisuudessa paljon vahvempi, kuten muissakin Pohjoismaissa on. Ennalta ehkäisevään avohuollon lastensuojelutyöhön tarvitaan lisää voimavaroja, uusia työmenetelmiä ja työntekijöitä. Avohuollon tuellakaan emme jatkossakaan välty kaikilta sijoituksilta, ja siksi tarvitsemme lastensuojelun sijaishuoltoa linjaavan valtakunnallisen tavoiteohjelman. Kalliin laitospainotteisen hoidon laajentamisen sijaan on kehitettävä sijaisperheissä tapahtuvaa hoitoa. Tavoiteohjelman keskeisenä sisältönä pitäisi mielestäni taata lapsille riittävän ajoissa tarkoituksenmukaisia sijaishuoltopaikkoja.

Lastensuojelutyöntekijöitä tarvitaan kipeästi kuntiin lisää. Työmäärä on saatava vastaamaan lisääntyviä lastensuojelutarpeita. Laitoshoidosta on pääsääntöisesti pyrittävä luopumaan pienten lasten sijaishuoltopaikkana ja tilalle on rekrytoitava ja valmennettava riittävä määrä sijaisperheitä, joiden aloittamismahdollisuuksia ja toiminnan tukemista kehitetään vastaamaan nykypäivän lastensuojelutarpeita.

Marjo Matikainen-Kallström /kok:

Arvoisa puhemies! Suomen menestymisen ja kilpailukyvyn kannalta tärkeimpiä asioita, joista tulee huolehtia, on innovaatiotoiminnan kannustaminen ja siitä saatujen tulosten edistäminen. Siksi hallitusohjelman innovaatiotoimintaa käsittelevä kohta onkin erittäin mieluisaa luettavaa. Myös monessa muussa hallitusohjelman kohdassa viitataan innovaatiotoiminnan tärkeyteen. Esimerkiksi yrittäjyydestä puhuttaessa korostetaan uusien ideoiden ja uuden teknologian merkitystä tuottavuuden ja työllisyyden lisääntymiselle.

Jo hallitusohjelman asiaan keskittyvä otsikko "Innovaatiokyky kilpailukyvyn ja tuottavuuden kasvun moottoriksi" lupaa hyvää. Ilman innovointiin kannustavaa ilmapiiriä koulutuksen kaikilla tasoilla emme pysty kehittymään ja kehittämään tulevaisuuden menestyvää yhteiskuntaa. Suomen strategisten alojen valinta on myös innovaatiotoiminnan kannalta aivan oleellista. Koska kaikkia aloja ei voida edistää yhtä suurin painotuksin resurssien rajallisuudesta johtuen, on keskeiset alat valittava ja erityisesti huolehdittava niiden tarpeista.

Tiede- ja teknologianeuvosto on tehnyt esityksen viidestä alueesta, jotka ovat energia ja ympäristö, metallituotteet ja koneenrakennus, metsäklusteri, terveys ja hyvinvointi sekä tieto- ja viestintäteollisuus ja -palvelut. Näiden strategisten alojen lisäksi tulisi voimavaroja keskittää myös elektroniikka- ja sähköteollisuuteen, joka ala edustaa Suomen viennistä tällä hetkellä viidennestä. Tämä ala on jo nyt keskeisessä asemassa Suomen kilpailukyvyn kannalta. Jotta tämä ja muut strategiset alat pystyvät menestymään ja luomaan siten hyvinvointia myös tulevaisuudessa, on innovaatiotoimintaa tuettaessa otettava nämä alat erityisesti huomioon.

Innovaatioiden syntyminen vaatii useimmiten vuosien pitkäjänteistä työtä, ja jo sinä aikana työ vaatii resursseja. Ketjun heikoin kohta on silloin, kun innovaatiokehitys johtaa onnistuneeseen tulokseen ja innovaation ympärille kehitetään yritystoimintaa. Siemenrahoituksen saaminen joskus epävarmalta tuntuvalle yritykselle on vaikeaa, joskus mahdotonta. Pahimmassa tapauksessa vuosien työn tulos lipuu ulkomaille, mistä riskirahoitusta on helpompi saada. Nyt hallitusohjelmassa luvataan apua myös tähän ongelmalliseen vaiheeseen. Julkisten ja yksityisten t&k-rahoituksen nousu 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta on hyvä tavoite, ja siihen hallitus lisää julkista tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusta.

Yliopistojen julkisen perusrahoituksen lisääminen kauttaaltaan on todella välttämätöntä, samoin tieteellisen toiminnan tukemiseen suunnattujen lahjoitusten verovähennyskelpoisuus. Yleensäkin yliopistojen taloudellisen autonomian lisääminen mahdollistamalla niille julkisoikeudellisen oikeushenkilön tai yksityisoikeudellisen säätiön asema on tervetullut parannus yliopistojen taloudenhoitoon. Valtion tuottavuusohjelman haitat yliopistokoulutuksen laadukkuudelle ja tasolle on otettu ohjelmassa huomioon ja luvataan niiden tarkistaminen siten, että tieteen ja tutkimuksen vaikuttavuus ei heikkene niiden vuoksi.

Huippuyliopiston toteuttamisen edistäminen hallitusohjelmassa on maamme yliopistopolitiikalle askel kansainvälisen tason saavuttamiseksi. Tärkeää on, että tämä yhdistyminen toteutetaan huolella ja eri osapuolia kuunnellen ja että se saa oman riittävän rahoituksen muiden yliopistojen rahoituksen siitä kärsimättä. Taloudellisesti pieni mutta yksityisille henkilöille tärkeä asia on apurahan saajien sosiaaliturvan järjestäminen asianmukaiseksi.

Arvoisa puhemies! Uusiutuvan energiankäytön huomattava lisääminen edellyttää alan tutkimus- ja kehittämistyön merkittävää lisäämistä. Koska Suomessa ollaan jo pitkällä tällä alalla, on Suomella hyvät mahdollisuudet olla ympäristöteknologian yritystoiminnassa vahva kansainvälinen toimija. Tämä varmistetaan vain panostamalla riittävästi uusiutuvan energian ja muun ympäristöteknologian tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja tehtyjen innovaatioiden kaupallistamiseen. Tähänkin innovaatioketjuun liittyy vahvasti patentoinnin ongelmallisuus. Suomi ei ole edelläkävijän roolistaan huolimatta kunnostautunut keksintöjen patentoinnissa. Hallitusohjelmassa luvataankin parantaa yksityisen keksintötoiminnan edellytyksiä. Ilokseni monet tiede- ja tutkimuspoliittisen raporttini linjaamat epäkohdat ovat saaneet hallitusohjelmassa huomiota ja niitä pyritään nyt korjaamaan. Tätä hallitusohjelmaa on helppo tukea.

Jutta Urpilainen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Keskityn omassa puheenvuorossani porvarihallituksen koulutuspoliittiseen osioon.

Koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen panostaminen on ollut suomalaisen yhteiskunnan menestyksen tae 90-luvun lamavuosista lähtien, ja tänä globalisaation aikana tulevaisuuteen panostaminen on mielestäni entistäkin tärkeämpää. Tämän takia on erittäin valitettavaa, että hallituksen osaamispanostukset jäävät varsin vaatimattomiksi, 350 miljoonaan euroon. Tämän on todennut myös muun muassa Elinkeinoelämän keskusliitto. Vaikka tiede- ja teknologianeuvoston puheenjohtajana toimii pääministeri Matti Vanhanen, ei hallitus silti huomioinut tuon tiede- ja teknologianeuvoston esitystä, jonka mielestä osaamispanostuksia olisi tällä hallituskaudella tehtävä ainakin 500 miljoonan euron edestä. Ei riitä siis, että porvarihallituksen ohjelman yhteisiksi arvoiksi kutsutaan sivistystä ja osaamista, jos lisäpanostukset suomalaisen osaamisen vahvistamiseksi ovat näinkin köykäisiä.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa on kirjoitettu kauniita sanoja perusopetuksen kehittämisestä: "Tavoitteena on ryhmäkokojen pienentäminen sekä tuki- ja erityisopetuksen, opinto-ohjauksen ja oppilashuollon vahvistaminen ja koulujen kerhotoimintaan panostaminen." Erittäin hieno tavoite, mutta haluaisinkin kysyä hallituspuolueiden edustajilta ja ministeriltä, miten tämä aiotaan toteuttaa. Onko hallitus tuomassa eduskuntaan esityksen, jossa opetuksen normiohjausta esimerkiksi opintojen ohjauksen osalta tullaan lisäämään? Ryhmäkokojen osalta uusi opetusministeri Sarkomaa ehti jo tällä viikolla ilmoittaa, ettei lakia tai asetusta opetusryhmien maksimikoosta olla säätämässä. Tämä on erittäin mielenkiintoista, koska kokoomuksen varapuheenjohtaja, peruspalveluministeri Paula Risikko oli täysin toisella kannalla vielä Opetushallituksen vaalipaneelissa ennen eduskuntavaaleja. Itse pidän tätä normiohjauksen lisäämistä erittäin tärkeänä ja olen tehnyt asiasta myös toimenpidealoitteen viime vaalikaudella. Mikäli kokoomus ei halua lisätä valtion ohjausta opetusryhmien pienentämiseksi tai esimerkiksi oppilaanohjauksen lisäämiseksi, on suuri riski olemassa, että hallitusohjelman kirjaukset jäävät puhtaasti sanahelinäksi. Uskon, että suomalaiset opettajat ovat varsin pettyneitä tähän tilanteeseen.

Arvoisa puhemies! Porvarihallitus haluaa ohjelmallaan lähteä romuttamaan maksuttoman koulutuksen periaatetta, jonka mukaisesti tutkintoon johtava koulutus on Suomessa maksutonta. Nyt hallitus valmistelee aloitettavaksi kokeilua, jossa yksittäisille maisteriohjelmille tulisi mahdollisuus kerätä lukukausimaksuja EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Kirjaus on hallitusohjelmassa hyvin epämääräinen. Esimerkiksi kokeilun kestosta ei mainita yhtään mitään. Lisäksi jää epäselväksi, miten vähävaraisille opiskelijoille tarkoitettu stipendijärjestelmä aiotaan rahoittaa — ei ilmeisesti ainakaan valtion budjetista, jos hallitusohjelmaa tarkastelee.

Sosialidemokraattien mielestä tasa-arvoinen ja maksuton koulutusjärjestelmä peruskoulusta korkeakouluun on ollut suomalaisen yhteiskunnan menestystekijä. Lisäksi se on merkinnyt mahdollisuuksien tasa-arvoa kaikille hakeutua korkeakouluun varallisuudesta tai perhetaustasta riippumatta. Ihmettelenkin suuresti, että vihreät, jotka ovat vastustaneet lukukausimaksuja sekä omassa vaaliohjelmassaan että viime vuoden koulutuspoliittisen selonteon lähetekeskustelun ryhmäpuheenvuorossaan, ovat nyt antaneet hiljaisen siunauksensa lukukausimaksuille. Ilmeisesti koulutuksen maksullisuuskaan ei ollut vihreille lopulta periaatteellinen kysymys, kun ovea hallitukseen raotettiin.

Arvoisa puhemies! On hienoa, että hallitusohjelmassa on huomioitu myös SDP:n tavoitteena ollut opintorahan korottaminen 15 prosentilla. Opiskelijoiden huoli toimeentulostaan on aito ja vaatii nopeita toimia. Kysynkin, aikooko hallitus korottaa opintorahaa 15 prosentilla 1.1.2008, kuten opiskelijajärjestöt ovat vaatineet. Hallitusohjelman menolisäyksissä koko opintotuen kehittämiseen eli opintorahan korottamiseen ja tulorajojen 30 prosentin nostamiseen oli varattu vain 79 miljoonaa euroa lisää. Tämä summa ei missään nimessä tule riittämään, sillä pelkästään opintorahan korottaminen maksaa vuositasolla lähes 70 miljoonaa euroa. Ilmeisesti hallituksella on sukanvarressa ylimääräistä rahaa, joka ei hallitusohjelman menolisäyksissä näy, tai sitten opiskelijat joutuvat odottamaan parannusta toimeentuloonsa seuraavalle vuosikymmenelle asti. Toivon todella, että eduskunta voi lunastaa opiskelijoille ennen vaaleja annetut lupaukset opintorahan korotuksesta eikä tämä porvarihallitus seiso tämän tavoitteen toteuttamisen tulppana.

Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkiaan porvarihallituksen hallitusohjelman koulutuspoliittinen osio jää erittäin ylimalkaiseksi. Useimmissa kohdissa vain todetaan, että asioihin kiinnitetään erityistä huomiota, asioita edistetään ja asioita vahvistetaan, mutta keinot ja konkretia jäävät puuttumaan.

Kirsi Ojansuu /vihr:

Arvoisa puhemies! On myönnettävä, että alkava hallituskausi ei tule olemaan helppo. Hallituksen on vastattava vaikeisiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja väestön ikääntymiseen. Meille vihreille keskeisiä tavoitteita ovat hallitusohjelmassa köyhyyden vähentäminen ja uskottava ilmastopolitiikka sekä ympäristönsuojelu. Nyt käsittelyssä oleva hallitusohjelma tarttuu määrätietoisesti näihin tärkeisiin kysymyksiin. Kun hallitusohjelmaan on saatu kirjattua hyviä tavoitteita, siirtyy vääntö siihen, miten ja milloin ne toteutetaan. On aika ryhtyä toimimaan aktiivisesti sen puolesta, että tavoitteet myös konkretisoituvat.

Hallitusohjelma lupaa 80 miljoonaa euroa lisärahaa perusopetuksen epäkohtien korjaamiseksi. Ed. Urpilainen, näillä rahoilla on tarkoitus todellakin parantaa oppilashuoltoa, opintojen ohjausta, tuki- ja erityisopetusta ja pienentää luokkakokoja. On pidettävä huolta — siis sehän on kaupunginvaltuustojen tehtävä jokaisessa kunnassa — siitä, että nämä rahat todella päätyvät sinne, minne ne on tarkoitettu, eli kouluihin. Valtionosuuksien yhdistäminen, joka oli punamultahallituksen aikaansaama, vähentää ohjausvaikutusta. Uudistuksen seurauksia on voitava arvioida tarkasti tulevan hallituskauden aikana. Ohjausvaikutuksen vähentäminen on mielestäni riski. Siksi tiukempaan normiohjaukseen siirtymistä olisi syytä mielestäni vielä harkita.

Koulujen osalta toinen ilahduttava asia hallitusohjelmassa on taito- ja taideaineiden aseman vahvistaminen valinnaisuutta lisäämällä. Se on tärkeä tapa tukea lapsen kokonaisvaltaista kehitystä. Pelkällä teoreettisella tiedolla ei enää pärjää, vaan myös luovaa osaamista, innovatiivisuutta, ennakkoluulottomuutta ja rohkeutta on harjoiteltava. Taide- ja taitoaineiden tunneilla opitaan taitoja, joista on suurta hyötyä muuttuvassa maailmassa. Monikulttuurinen yhteiskunta vaatii oman perinteen tuntemusta sekä siitä nousevaa ennakkoluulotonta suhtautumista vieraisiin kulttuureihin. Kulttuurien osaamista, kuten kuvanlukua ja multimediataitoja, tarvitaan kulttuurien muuttuessa visuaalisemmiksi. Kädentaitojen riittävyydestä tulevaisuudessa on kannettu huolta laajasti. Näillä taidoilla torjutaan myös uusavuttomuutta ja tehdään ennalta ehkäisevää terveystyötä.

Oppilashuollon sekä koulu- ja opiskelijamielenterveyden kirjaukset ohjelmassa on syytä ottaa hyvin vakavasti. Näiden palvelujen ongelmat tunnistettiin laajalti myös koulutuspoliittisessa selonteossa viime kaudella. Palveluiden saatavuudessa on puutteita, minkä ratkaisemiseksi tarvitaan lisävoimavaroja sekä moniammatillisia ratkaisumalleja. Nämä terveyden- ja sosiaalihuollon palvelut ovat tärkeitä välineitä koulutuksellisen syrjäytymisen ehkäisyssä. Syrjäytymistä torjutaan toisella asteella vahvistamalla toisen asteen erityisammattioppilaitosten toimintaa.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelma sisältää yliopistoyhteisölle paljon uudistuksia, joista osa on hyviä ja osa vähemmän hyviä. Suurin periaatteellinen muutos entiseen on, että hallitusohjelmaan tuli kirjaus lukukausimaksukokeilusta. Täytyy sanoa ed. Urpilaiselle ja muillekin demareille, jotka ovat tästä meitä haukkuneet, että tämä kirjaus oli meille vihreille kuitenkin torjuntavoitto. Meille koulutuksen maksuttomuus on edelleen tärkeä sivistysyhteiskunnan ja sivistysylipiston perusperiaate, josta emme haluaisi tinkiä yhtään. Pienetkin muutokset maksullisuuden suuntaan avaavat osaltaan ovea sille, että lukukausimaksut koskisivat kaikkia opiskelijoita, ja tämän me olemme sanoneet ja tiedostaneet. Paineet lukukausimaksujen käyttöönottoon EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille olivat hallitusneuvottelussa erittäin suuret, ja ilman meitä vihreitä ne olisivat tulleet automaattisesti sinne. Siksi on torjuntavoitto, että lukukausimaksuja ei oteta yleisesti käyttöön, vaan kyseessä on yksittäisiä maisteriohjelmia koskeva kokeilu.

On merkittävää ja tärkeää, että lukukausimaksukokeilun tulokset arvioidaan huolella ja puolueettomasti. Toivon siis, ettei lukukausimaksujärjestelmän jatkosta muodostu kenellekään arvovaltakysymystä. Tuloksista on voitava vetää myös se johtopäätös, ettei maksullisuus kannata. Tällä hetkellä esimerkiksi Helsingin yliopiston ulkomaisista opiskelijoista 60 prosenttia ei olisi valmiita maksamaan opinnoistaan. Tanskassa lukuvuosimaksujen käyttöönotto pudotti ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää kolmanneksella. Tällainen kehitys olisi kova isku suomalaisten korkeakoulujen kansainvälistymiskehitykselle.

Toinen suuri mullistus on päätös innovaatioyliopiston perustamisesta. Elinkeinoelämälle tämä oli kaikista tärkein tavoite. Näin he sanoivat. Yliopistoväki tuntuu suhtautuvan innovaatioyliopistointoon lähinnä skeptisesti ja hämmentyneesti, ja minun on helppo yhtyä näihin skeptikkoihin. En usko, että uudesta yliopistokeskittymästä on tulossa sellainen kansainvälinen menestystarina kuin mitä elinkeinoelämän piirissä kaavaillaan. Mielestäni tähänastisessa suomalaisessa yliopistojärjestelmässäkään ei ole ollut perustavanlaatuista vikaa. Ongelmat eivät niinkään ole johtuneet innovaatioyliopiston vaan resurssien puutteesta. Niukat resurssit suhteessa opiskelijamääriin sekä professorien ja tutkijoiden työajan tuhlaaminen apuraharumbaan ovat heikentäneet sinänsä toimivia yliopistoja turhauttavasti, ja tästä ovat kyllä sosiaalidemokraatit suuresti vastuussa. Teillä oli 12 vuotta opetusministeri, ja tälle asialle ette juurikaan tehneet mitään.

No, olen nyt iloinen siitä, että hallitus lupaa parannusta tähän yliopistojemme perusrahoitusongelmaan. Vaikka me vihreät emme saaneetkaan aivan haluamaamme summaa, perusrahoituksen lisäys on tuntuva eli 80 miljoonaa euroa. Toinen tärkeä kirjaus yliopistojen perusrahoituksen kannalta on se, ettei innovaatioyliopiston rahoitus ole muun yliopistolaitoksen perusrahoituksesta pois, ja tästä on pidettävä kiinni jatkossakin. On rehellistä tietenkin myöntää, että yliopistot loppujen lopuksi aina kilpailevat samoista rahoista, mutta kuten elinkeinoelämä on vakuuttanut, toivon, että innovaatioyliopiston rahoitus tulisi jatkossa enimmäkseen elinkeinoelämältä, jonka idea ja lempilapsi tämä yliopistokokonaisuus on alusta saakka ollut.

Toinen muutos oikeaan suuntaan on myös yliopistojen rahoituskriteerien uudistuminen siten, että niiden rahoituksessa ryhdytään painottamaan laatua määrän sijasta.

Ja lopuksi: Hallitusohjelmassa todetaan, että ympäristökasvatuksen asemaa vahvistetaan. Konkreettinen toimi sen toteuttamiseksi olisi luontokoulujen tuominen valtionosuuden piiriin. Sen kustannus olisi vain 1,4 miljoonaa euroa, mutta sillä olisi erittäin suuri merkitys tämän toiminnan vakiinnuttamiselle, ja siihen palaamme varmastikin budjettiriihessä.

Tarja Tallqvist /kd:

Arvoisa puhemies! Oli ikävä huomata, että tässä hallitusohjelmassa on nonsaleerattu taitavasti hoitajat sulattamalla heidät muiden koulutettujen matalapalkkaisten naisten joukkoon odottamaan tuporatkaisua ja kuntien päätöksiä, ihan niin kuin tähän saakka on ennenkin tapahtunut. Hallitusohjelmassa sanotaan, että vanhusväestön oikeus hyvään hoitoon turvataan. On turha puhua ja suunnitella vanhusten hyvää hoitoa, ellei ensin saada hoitajien palkkoja kuntoon elikkä siihen luvattuun ja kiisteltyyn 500 euroon. Nyt saa riittää murut rikkaitten pöydiltä.

Suomessa tikittää aikapommi. Hoitajapula on suurempi kuin halutaan tai edes uskalletaan myöntää. Sairaaloissa vanhukset näkevät nälkää, kun henkilökunta ei ehdi heitä edes syöttämään. EU-direktiivi vaatii lehmille oikeuden ulkona oleskeluun 60 päivää vuodessa, mutta meillä Suomessa on tuhansia vanhuksia, jotka eivät ole olleet ulkona vuosikausiin. Sairaaloissa suljetaan osastoja, vanhainkoteja suljetaan, lasten- ja nuortensairaalassa joudutaan tänä kesänä sulkemaan ainakin yksi osasto ja leikkausjonot kasvavat. Jopa keuhkosyöpäpotilaat jonottavat viikkotolkulla ja kun pääsevät jonon päähän, heidät joudutaan diagnosoimaan uudestaan, koska aikaa on kulunut liikaa ja syöpä on kehittynyt eteenpäin. Jokainen voi vaan kuvitella, miltä tuntuu siinä jonossa hetkikin.

Henkilökunta on meillä jo kansallinen hätä. Meillä kyllä koulutetaan hoitajia ja lähihoitajia, mutta sitten he lähtevät muille maille kolmekin kertaa suuremman palkan ja inhimillisempien työolosuhteiden perään. Koulutettuja hoitajia istuu jopa kauppojen kassoilla ja mitä odottamattomimmissa muissa töissä. Meilläkin on täällä eduskunnassa muutama hoitaja minun lisäkseni.

On paremminkin sääntö kuin poikkeus, että hoitaja joutuu työpaikasta riippuen tekemään 14 tai 17 tunnin päivän eli kaksi vuoroa peräkkäin, kun iltavuorossa oleva onkin yhtäkkiä sairastunut. Seuraava aamu saattaa alkaa taas seitsemältä. Tämän takia monet hoitajat eri sairaaloissa ovat pyytäneet minua ottamaan selvää, onko tämä enää potilasturvallista työntekoa, ja kuitenkin tämä on yleinen tapa kaikissa Suomen sairaaloissa ja hoitopaikoissa. Hoitajat sairastuvat. On ihan tilastollisesti tehty tutkimus, että hoitajat myös sairastuvat työväkeä, työvoimaväkeä, miten se sanotaan, enemmän, mikä ei ole mikään ihme tietenkään. Hoitajien työmoraali ja sitoutuminen hoidettaviin ei saa olla kiristyskeino. Siitä täytyy maksaa kunnon korvaus.

Hallitusohjelmassa luvataan paljon. Sanotaan muun muassa, että kotihoitoa tullaan vahvistamaan ja sitä tukevia palveluja kehittämään. Tämä on aika epämääräistä. Jätetään pois se tosiasia, että vain hoitohenkilökuntaa tarpeeksi lisäämällä saadaan aikaan hyvää hoitoa myös kotihoidossa. Hallitusohjelman kauniit lauseet, kuten että "ketään ei jätetä yksin", toivottavasti toteutuvat, vaikka siihen on aika vaikea uskoa. Ainakin tällä hetkellä henkilökohtaisesti tiedän, että Pääkaupunkiseudulla kotihoidossa viruu yksin asuvia, heitteille jätettyjä vanhuksia, heitteille jätettyjä sen takia, että parhaimmillaan kotihoitaja käy aamulla, auttaa sängystä, pesee ja vaihtaa kuivat vaipat, antaa lääkkeet ja tekee mikrossa nihkeän puuron. Aikaa saa kulua noin 20—30 minuuttia. Ruokapalvelu tuo vauhdilla sitten päivän ruuan, ja illalla hoitaja tulee laittamaan nukkumaan 6—7:n aikaan. Siihen on hoitajalla taas aikaa nämä parikymmentä minuuttia.

Eräs 74-vuotias mies, diplomi-insinööri aikoinaan, joka tarvitsi nämä avut fyysisten tautiensa takia — älyltään ja mieleltään hän oli aivan skarppi — sanoi minulle, että hän ei olisi ikinä voinut kuvitellakaan, että hänen kohtalonsa on tämä, että vieras ihminen tulee ja laittaa hänet nukkumaan iltaisin kuudelta, haluaa hän sitä itse tai ei, ja vieras ihminen sen takia, että kotihoitajat vaihtuvat melkein päivittäin sen takia, että vaihtuvuus on suuri tämän sairastamisen takia ja sijaiset tekevät sijaiskeikkoja. Siinä särkyy muuten myös hoitajan sydän. Se on hirveätä.

Vanhustenhoidon laadullisia tavoitteita ei hallitusohjelmassa määritellä. Selvitysmies Sirkka-Liisa Kivelä pyynnöstä teki kuitenkin raportin vanhustenhoidon kohentamisesta. Se on ehdotus laiksi, jossa määritellään oikeudet avohoitopalveluihin ja henkilöstön mitoitus laitoshoidossa. Se on unohtunut hallitusohjelmasta täysin.

Viime vuonna yli 400 000 kansalaista vaati hoitajille lisää palkkaa ja virkoja, jotta sen kautta myös vanhustenhoito saadaan hyvään kuntoon. Kun nimet eduskunnan portailla annettiin silloiselle valtiovarainministerille Heinäluomalle, oli ilmassa lupaus, että joko valtionosuus kunnille korvamerkitään tai sen käyttöä valvotaan. Nyt nykyisellä valtiovarainministerillä Kataisella on mahdollisuus lunastaa tämä lupaus.

Pertti Salovaara /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallitusohjelma on uudistushenkinen ohjelma, jolla viedään Suomea eteenpäin taas seuraavat neljä vuotta. Kahden lapsen isänä olen tyytyväinen etenkin hallitusohjelman perhepoliittiseen osioon. Tämä on tärkeää, koska yhteiskuntahan voi hyvin silloin, kun perheet voivat hyvin. Vanhasen ensimmäinen hallitus käänsi perhepolitiikan kurssin Lipposen hallitusten linjalta etuuksien kasvattamisen tielle. Vanhasen toinen hallitus jatkaa tätä ensimmäisen linjaa. Hallitus parantaa lapsiperheiden taloudellista asemaa. Erityisesti eriarvoisuutta ja syrjäytymistä vastaan toimitaan pontevasti. Korotuksia on luvassa lähes kaikkiin lapsiperhe-etuuksiin. Hallitus käynnistää kokonaisen politiikkaohjelman, jossa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia tarkastellaan kokonaisvaltaisesti läpi eri hallinnonalojen.

Eräs kipeimmin kaivatuista toimista oli päätös korottaa pienimpiä äitiys-, isyys- ja vanhempain- ja sairauspäivärahoja työmarkkinatuen tasolle eli noin 500 euroon kuukaudessa. Vertailun vuoksi on todettava, että keskustan tullessa hallitukseen vuonna 2003 minimiäitiyspäiväraha oli hieman alle 290 euroa kuussa, joten suunnanmuutos on ollut merkittävä.

Lukuisten tutkimusten mukaan erityisen ongelmallisessa asemassa ovat olleet yksinhuoltajaperheet ja monilapsiset perheet. Siksi lapsilisän korotukset on suunnattu juuri näille eniten tarvitseville. Lapsilisän yksinhuoltajakorotus nousee 10 eurolla kuussa vuoden 2008 alusta ja lapsilisät kolmannesta lapsesta ylöspäin 10 eurolla vuoden 2009 alusta ja ruuan arvonlisäveron alentaminen pienentää erityisesti lapsiperheitten ruokalaskua.

Lasten päivähoidossa korostetaan perheiden valinnanvapautta. Lipposen hallitusten aikana lasten kotona hoitamisen edellytyksiä heikennettiin ideologisista syistä, ja tuo alasajo taittui vasta viime hallituskaudella. Jokainen perhe tietää itse parhaiten, kuinka haluaa lapsensa hoitaa. Yhteiskunnan tehtävä on luoda tähän edellytyksiä.

Hallitusohjelma sisältää lukuisia myönteisiä askeleita tähän monipuolisempaan suuntaan. Kotihoidon tukea korotetaan 20 eurolla ja yksityisen hoidon tukea suunnilleen saman verran. Osa-aikaisen hoidon mahdollisuuksia sekä avoimia päiväkoteja ja kerhotoimintaa lisätään ja myös osittaista hoitorahaa korotetaan.

Miesten osallistumista lastenhoitoon kannustetaan pidentämällä isyysrahaa kahdella viikolla. Miesten ja naisten tasa-arvoa edistetään myös tasoittamalla entisestään vanhemmuudesta koituvien kustannusten jakaantumista erilaisten alojen ja valtion kesken.

Monelle tiukalla olevalle lapsiperheelle on tärkeä myöskin hallitusohjelman kirjaus, jossa luvataan parantaa mahdollisuuksia saada kotiapua. Tämä perheiden kotihoitotyö ajettiin alas laman aikana, ja nykyisin kotihoidontukea on edelleen vaikea saada edes aivan mahdottomissa tilanteissa.

Arvoisa puhemies! Vielä pari sanaa liikenteestä. On hyvin tärkeää, että väyläsuunnittelua ja liikenneturvallisuustyötä tehdään pitkällä jänteellä. Siksi odotankin tänä vuonna annettavaa liikennepoliittista selontekoa hyvillä mielin. Selonteon yhteydessä paalutetaan myös alan rahoitus. Liikennerakentaminen tarvitsee ennustettavuutta, onhan kysymys maamme kilpailukyvyn kannalta elintärkeästä teollisuudenhaarasta, ja veropolitiikalla on tärkeä rooli ympäristön ja liikenneturvallisuuden parantumisen kannalta. Olemme selkeästi komission viitoittamalla tiellä suuntana auton oston verottamisen alentaminen ja sitä korvaavat vuotuiset ympäristöperusteiset maksut. Tämä on hyvä linja. Juuri näin pitää tehdä.

Hallitusohjelmassa mainitaan, että toimia verotuksen uudistamiseksi nopeutetaan. Ainoastaan autoveroa alentamalla saamme tehokkaasti uudistettua Euroopan vanhinta autokantaamme, joka on sitä kautta myös turvaton, epämukava ja saastuttava.

Vanhasen hallituksen ohjelma on merkittävä päänavaus myös liikenteen telematiikan vakavalle kehittämiselle. Se mahdollistaa käyttöperusteisen liikenteen hinnoittelumallien ja älykkäiden tiemaksujärjestelmien pilotoinnin. Älykkään liikenteen ratkaisuihin kannattaa panostaa. Niistä voi kehittyä maallemme merkittävä vientivaltti. Maa toisensa jälkeen ottaa käyttöön erilaisia telemaattisia sovellutuksia liikenteen ohjailussa ja rahoituksessa, ja Suomella on tällä sektorilla hyvin paljon annettavaa.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Vanhasen toisen hallituksen ohjelma poikkeaa edeltäjästään merkittävällä tavalla. Edellisen hallituksen ohjelmaa leimasi pitkälti erilaisten selvitysten ja arvioiden laatiminen, kun taas tämän hallituksen tavoitteet ovat konkreettisia muutoksia ja hankkeita. Monessa suhteessa on nähtävissä siirtymistä sanoista tekoihin. Toisaalta edellisen hallituksen hyvät hankkeet, kuten yrittäjyyden politiikkaohjelma ja Paras-hanke, jatkuvat myös tulevan hallituksen agendalla. Hallituksen aloittaessa työtään on tärkeä nähdä, mitkä haasteet Suomella ja suomalaisilla ovat edessä. Katseemme ei saa rajoittua vain neljän vuoden vaalikauden päähän, vaan meidän on pyrittävä ennakoimaan niitä haasteita, joita odotamme kohtaavamme seuraavien vuosikymmenten aikana.

On päivänselvää, että ykköshaasteemme tulee olemaan edelleen työllisyys. Tämä siitäkin huolimatta, että väestömme ikääntyy ja esimerkiksi hoitopalveluiden tarve tulee siten kasvamaan kenties räjähdysmäisesti. Työllisyys on kuitenkin ykkönen. Meillä Suomessa sammuu valot monessa kylässä lähitulevaisuudessa, jos emme kykene vastaamaan työvoiman saatavuuden ja työllisyysasteen nostamisen kaltaisiin haasteisiin.

Viime vuosien aikana on tapahtunut huolestuttavaa kehitystä muun muassa kohtaanto-ongelmien lisääntymisenä vapaitten työpaikkojen ja työntekijöiden välillä. Meillä on yhä enemmän pulaa ammattiosaajista ja samaan aikaan rakennetyöttömyytemme pysyy korkeana. Meillä ei kerta kaikkiaan ole taloudellista pohjaa ja varaa tähän rakenteelliseen ongelmaan, ja tämän vuoksi tarvitsemme siihen nopeita rakenteellisia muutoksia. Työllisyyden parantaminen ei onnistu yksin hallituksen toimesta, vaan tarvitaan perinteistä kolmikantayhteistyötä. Tärkeää on kuitenkin, ettei hallitus jättäydy tuossa yhteistyössä äänettömän yhtiömiehen rooliin, vaan esimerkiksi tasa-arvotupoa ajettaessa hallituksen tulee olla aktiivinen neuvottelujen edistämiseksi. Kolmikannan toimivuuden kannalta on tärkeää saada yhteistyöhenki pelaamaan jo alkumetreillä. Tarvitsemme kestävän ja tasapainoisen ratkaisun, joka takaa esimerkiksi dynaamisen veropolitiikan jatkumisen myös tulevina vuosina.

Arvoisa herra puhemies! Suomalaiset äänestivät muutoksen puolesta. Suomalaiset tahtovat kannustaa työllisyyttä ja yrittäjyyttä, tukea hyvinvointia ja turvata suomalaisten menestyksen myös tulevina vuosikymmeninä. Hallitusohjelmassa esitetään runsaasti konkreettisia toimia muun muassa yrittäjyyden tukemiseen. Uskon, että helpottamalla sen ensimmäisen työntekijän palkkaamista saamme Suomeen runsaasti työtä. Meillä on maassa noin 150 000 mikroyritystä, joissa lepää valtava työllistämispotentiaali. Nyt hallitus antaa mahdollisuuden näille yrityksille työvoiman palkkaamiseen.

Toinen merkittävä asia tässä hyvässä ohjelmassa on perintö- ja lahjaverotuksen poistaminen yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdoksilta. Tämä on merkittävä linjaus suomalaisen omistamisen ja yrittämisen puolesta.

Hallitusohjelma sisältää myös kirjauksen ruuan arvonlisäverotuksen keventämisestä nykyisestä 17 prosentista 12 prosenttiin. Muutoksen hintalappu on noin 500 miljoonaa euroa. Ruuan arvonlisäveron alentaminen on kannatettava hanke, mutta sen sivuvaikutus ravintola-alalle ruuan myynnin osalta voi olla erittäin haitallinen. Hallitusohjelmassa luvataan tutkia myös ruuan arvonlisäveroa vastaava alennus ravintoloiden osalta, mutta kun emme kansallisesti voi sitä tehdä ilman EU:n hyväksyntää, Suomen mielestäni pitää hakea siihen lupa mahdollisimman pikaisesti. Ongelmaksi tässä ravintoloiden verokohtelussa tulee se, että rajankäynti siitä, mikä on ravintolatoimintaa ja mikä ruuan päivittäistavarakauppaa, on kuin veteen piirretty viiva. Siis toisessa paikassa sama tuote saa kylkiäisenä 22 prosentin verokohtelun ja vastapäisessä liikkeessä vero on 10 prosenttiyksikköä matalampi.

Arvoisa puhemies! Väyläverkkomme on kansallinen omaisuus, jonka ei pidä missään nimessä antaa rappeutua. Suomi on pitkien välimatkojen maana riippuvainen väyläverkoston toimivuudesta. Esimerkiksi vuonna 95 laman ollessa pahimmillaan liikenteeltä kerätyistä veroista liikenteen kehittämiseen palautui noin 45 prosenttia, kun vastaava luku viime vuonna oli vain 17 prosenttia. Väylärahoituksessa vuosia jatkunut rahoitusalijäämä on johtanut tieverkon, siltojemme ja rataverkkomme rappeutumiseen. Pahimmissa arvioissa tuo alijäämä on ainakin 200 miljoonaa. Hallitusohjelmassa väylärahoitusta korjataan, mutta vain 35 miljoonalla eurolla. Se paikkaa edellisen budjettiin tehdyn leikkauksen, mutta se ei korjaa rahoituksen perusongelmaa.

Kuntien talouksien näkymät ovat olleet kovin synkät jo pitkään. Viime vuosina on tehtailtu ennätyksiä lähinnä alijäämää tehneiden kuntien lukumäärissä tai kunnallisverojen korotuksissa. Tämän hallituksen tehtävä on saada kuntien taloudelliset resurssit ja menokehitys tasapainoon. Suurin syy heikkoihin tuloksiin on lisääntyneissä pakkovelvoitteissa, joita kunnille on sysätty ilman riittävää rahoitusta. Jään mielenkiinnolla odottamaan hallitusohjelmaan kirjattua valtionosuusuudistusta, jossa luvataan säädäntöä yksinkertaistaa.

Vielä lopuksi, arvoisa puhemies, Vanhasen toisen hallituksen ohjelma on onnistunut kokonaisuus, joka yhdistää kotimaista kysyntää ja työllisyyttä tukevan veropaketin, kansalaisten hyvinvoinnin turvaavan menokehyksen, tulevaisuuteen luotsaavan julkisen sektorin kehittämisen sekä kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävän lainsäädännöllisen ohjelman. Tämän ohjelman pohjalta onkin erittäin hyvä lähteä liikkeelle.

Miapetra Kumpula-Natri /sd:

Arvoisa puhemies! Käytän oman puheenvuoroni kahdesta tulevaisuuden haasteesta: työllisyydestä ja ilmastonmuutoksesta.

Työllisyyden parantaminen on kaikissa laman jälkeisissä hallituksissa ollut tärkeimpänä tavoitteena. Toki tuon tavoitteen tästäkin hallitusohjelmasta löytää, mutta vasta hetkellisen tutkimisen jälkeen. Jos näin naiivisti katsoo, niin johdannossa työllisyydestä puhutaan peräti jo yhdeksännessä kappaleessa. Se on minusta yksi arvovalinta, koska se on kuitenkin kaikkein tärkein kansakuntamme ja maamme tulevaisuudelle.

Erityisesti huolettaa, mitä hallitus on ajatellut tehdä pitkäaikaistyöttömyydelle. Tätä sanana en tästä löydä ollenkaan, mutta varmasti sitä on sinne jonnekin ajateltu ja siihen ratkaisua mietitty, koska pitkäaikaistyöttömyys on yksi valtavimmista haasteista, sillä työttömyys kaikkien tutkimusten ja mittausten mukaan helposti myös periytyy. Työttömyyden katkaisu perheessä on kansantaloudellisesti kannattavaa, saati sitten inhimillisesti. Se on myös lasten kannalta tärkein apu, se, että isä ja äiti saavat työtä, joskus on jopa parempi, että tempputyöpaikan kuin ei työtä ollenkaan.

Kun nyt on ajatuskanta käännetty niin, että ajattelemme aina työtä yrittäjän kautta, niin olen aivan vakuuttunut ja tiedän lähipiiristäkin, että yrittäjä palkatessaan haluaa palkata hyvän työntekijän. Pitkään työelämän ulkopuolella olleet kaipaavat monenlaisia tukipalveluja. Yhtenä hyvänä kohtana hallitusohjelmasta löydän, että työpajatoiminta kuitenkin jää olemaan. Siellä voidaan tehdä näitä tukitoimintoja. Aktiivista työvoimapolitiikkaa kokoomus haukkui koko neljän vuoden ajan oppositiosta tempputyöllistämiseksi, esitti jokaisessa talousarvioesityksessä niiden määrärahojen leikkaamista. Nyt odotan, mitä kokoomus hallituspuolueena tekee.

Monilta osin työvoimapolitiikan kehittämisen puolella työelämän kehittämiset ja nimeltä mainitut työlainsäädäntöhankkeet perustuvat edellisen hallituksen työlle. Siinä on tietenkin hyvää paljon, mutta ehkä lupaus kaikesta uudistamisesta jää silloin aika ohueksi.

Yksi tärkeimmistä käynnistetyistä toimista on muutosturvajärjestelmä. Sen loi aikanaan työministeri Filatov, ja nyttemmin EU:ssakin ollaan ottamassa ideaa toteutettavaksi. Hallitusohjelma sanoo, että muutosturvajärjestelmää kehitetään, mutta ei kerro, mihin suuntaan. Sille luvataan turvata riittävät resurssit. No, niin on onneksi tehty tähänkin saakka; aina on saatu rahaa niin paljon kuin on tarvittu.

Ennakoiva muutosturva jää hallitusohjelmassa löysäksi, eikä ohjelmasta lainkaan riittävästi huomiota löydy sille, että työelämässä on tänä päivänä lähes 400 000 henkilöä, jotka ovat työelämässä ilman ammattitutkintoa tai vähäisen tai vanhentuneen koulutuksen antaman tutkinnon varassa. Sen takia meillä täytyisi olla muutosten maailmassa, globaalissa yrityskentässä työskentelevien ihmisten työttömyyden ehkäisemiseksi ja ennakoimiseksi paljon tätä tulevaisuuteen katsovaa, aktiivista työvoimapolitiikkaa ja nimenomaan yhdistettynä opetukseen, yhdistettynä koulutukseen. Toivon, että elinkeinoministeriö ei huku sitten vain yhteen katsantokantaan ja katso asiaa vain yrittäjyyden näkökulmasta, vaan nimenomaan koulutuksen ja työelämän laatukysymystenkin kannalta.

Ilmastonmuutos on yksi tulevaisuuden suurimpia haasteita. Sen suurimmat ratkaisut tehdään energiapolitiikassa. Kirjauksia hallitusohjelmasta löydän rehellisyyden nimissä niin paljon, että juurikaan kritiikkiä en voi esittää tässä vaiheessa. Mielenkiintoista on, kun vuodet kuluvat, mitä kaikkea siellä saadaan toteutetuksi, ja jo hallituksen sisälläkin kannat ovat hyvin erilaisia. Uskon, että jos ne sieltä tasapainoisesti tulevat esiin, niin ei mennä ainakaan paljon pieleen. Mutta tietenkin nyt näyttää siltä, että siellä on kädenjälki niin vihreillä kuin keskustalla kuin kokoomuksella. Kun kaikki nämä on koottu yhteen, niin ei sieltä paljoa puutu. Mitä siis todella tehdään, jää tulevien keskustelujen varaan.

Verovapaus on tässä jo luvattu sähköverostakin teollisuudelle ja maataloudelle. Maksajiksi jäävät siis kotitaloudet ja palvelualan yritykset. Onko tämä parasta työllisyyden ja elinkeinoelämän kannalta, jää sitten tarkemmin lakiesitysten arvioinnissa tehtäväksi.

Yksi suuri haaste, jota en esitä edes nyt vain hallituksen kannettavaksi, vaan suomalaiseksi haasteeksi, on biopolttoaineiden lisääminen liikenteessä. Viime hallitus sitoutui EU:ssa yhdessä asetettuun tavoitteeseen, biopolttoaineiden 5,75 prosentin osuuteen vuoteen 2010 mennessä. Maanantaina kuulimme uutisen, että ainoa toteutumassa oleva mittava bioetanolitehdashanke kariutui, kun Altia keskeytti tehdashankkeensa Koskenkorvalla. Nyt olemme siis lähes yksinomaan tuonnin varassa. Haaste on koko Suomen ja yhteinen.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Tallqvist puhui täällä hyvin, ja haluan vakuuttaa, että nuo huolet terveydenhoidon, sairaanhoidon tulevaisuudesta ja henkilökunnan loppumisesta ovat olleet täällä jo useamman vuoden esillä ja niistä on puhuttu. Sen takia on erityisen yllättävää, että tämä hallitus, tämä oikeistohallitus, ei ole kuitenkaan tunnustanut tätä tosiasiaa eikä ole omassa ohjelmassaan varmistanut sitä, että voidaan terveydenhoito, sairaanhoito nostaa siitä kriisistä ylös, missä se tällä hetkellä on. Se on aivan sama, minkälainen, minkä merkkinen maksa taikka minkä merkkiset keuhkot on, ovatko ne oikeistolaiset, vasemmistolaiset tai keskustaa tai vihreitä, mustia tai punaisia, ne tarvitsevat hoitoa. Ihmiset tarvitsevat terveyden- ja sairaanhoitoa, ja se olisi yhteiskunnan velvollisuus.

Arvoisa puhemies! Haluaisin puhua myös ympäristökysymyksistä. Täällä on edellinen ympäristöministeri ja sitten tuleva äitiysloman sijainen paikalla, mutta itse ympäristöministeri valitettavasti ei ole. Kuitenkin ympäristökysymykset ovat tässä hallitusohjelmassa nostettu mielestäni osin paremmin esille, kuin mitä ne ovat olleet aikaisemmin. Hallitus lupaa tehdä ilmasto- ja energiastrategian, joka on pitkäjänteinen. Edellinen hallitushan ei pystynyt tähän lainkaan. Se teki aivan lyhytnäköisen ja hyvin kääpiöityneen energiastrategian. Sehän jopa muutti sen nimenkin käsittelyn aikana ilmastostrategiasta ensisijaisesti energiastrategiaksi.

Mutta tässä nykyhallituksen ohjelmassa on myös koko joukko ristiriitakysymyksiä eri sivuilla, ympäristökysymysten näkökulmasta aivan erilaista tekstiä. Sivulla 20 puhutaan yhdyskuntarakenteen eheyttämisestä, sivulla 54 lisätään rantarakentamista ja vapaa-ajan asuntojen muuttamista ympärivuotisiksi. Hyvin ristiriitaisia näkökulmia ympäristön kannalta. Sivulla 51 todetaan vesistöjen sisäisen kuormituksen vähentäminen, ja taas sivulla 37 lisätään turpeen käyttöä ja tuodaan tuo todella kummallinen turpeen käsitemäärittely "hitaasti uusiutuvaksi energiaraaka-aineeksi" tähän hallitusohjelmaan. Tässä kyllä vihreä puolue on tehnyt älyllisen kuperkeikan, kun se on lähtenyt allekirjoittamaan tällaisen hallitusohjelman. Edelleenkin tässä hallitusohjelmassa sanotaan kaavoitusprosessien ja valitusjärjestelmien arvioimisen olevan tärkeätä, ei kuitenkaan sanota, mitä se tarkoittaa, halutaanko kansalaisten mahdollisuutta vaikuttaa heidän elämäänsä kohdistuvaan päätöksentekoon, halutaanko sitä kaventaa.

Puhemies! Hallitusohjelmasta on ehdottomasti jäämässä eläkeläisille kylmä kivi käteen. Hallitus ei aio oikaista leikattua indeksiä. Myöskään vaikeavammaisille ei tosiasiassa osoiteta sitä, mitä tämä eduskunta ja kokoomus ollessaan oppositiopuolueena vahvasti vaati, eli jokaiselle vaikeavammaiselle omaa henkilökohtaista avustajaa, subjektiivista oikeutta siihen.

Edelleenkin tässä hallituksessa on todellakin jäänyt sivuun se näkökulma, mikä on keskeistä tulevaisuuden kannalta. Pääministeri sanoi, että vanhusten hoiva ja hoito pitää nyt pystyä ratkaisemaan, koska haasteet ovat ensi vuosikymmenellä edessämme ja sylissämme. Kuitenkin nämä haasteet pitää tänään pystyä ratkaisemaan. Vanhusten hoiva ja hoito on todellakin jo nyt suuressa kriisissä. Meillä on todellakin tilanne se, kuten täällä ed. Tallqvistkin puhui, että vanhainkodeissa ihmiset, hoidettavat, näkevät nälkää, koska ei ole työntekijöitä auttamaan heitä päivittäisissä tarpeissa. Näin ollen nämä asiat ovat tämän päivän ratkaisulistalla, ei voida odottaa vuosia eteenpäin. Terveyden- ja sairaanhoidon, vanhustenhoivan kysymykset pitää pystyä ratkaisemaan ehdottomasti tänään.

Arvoisa puhemies! On hyvä ehkä jatkaa tätä keskustelua ympäristökysymysten kohdalta silloin, kun täällä on ympäristöministeri paikalla. Täällä tässä hallitusohjelmassa on kummallisuuksia ympäristökysymyksissä.

Haluan todeta, että biodiversiteetin ja luonnon monimuotoisuuden kohdalla kaikkein ongelmallisimmaksi on ilmaantunut merimetso, ja tuon pelikaanilinnun asettaminen hallitusohjelman keskeiseksi kysymykseksi kuvaa kyllä tätä hallitusohjelmaa. Sitä värittää musta väri, arvoisa puhemies.

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa herra puhemies! Me elämme talouden nousukautta. Värikkäitä mainoksia vilisee televisiossa ja kaduilla. Tarjotaan luksusmatkoja, ylellisiä tuotteita ja turhaa roinaa. Maapallo ei vain kestä jatkuvaa kulutusjuhlaa. Tutkijat ovat selvittäneet, että jo 70-luvulla ohitettiin se aika, jolloin ylimääräinen materia ja jatkuva talouskasvu eivät tuoneet onneen mitään lisää. Onni tulee läheisten hyvinvoinnista, terveydestä, elämyksistä puhtaassa luonnossa, pienistä asioista. Olemme tulleet siihen pisteeseen, että on jätettävä hyvästit kaikki tänne heti tässä ja nyt -elämäntavalle. Meidän on huolehdittava heikoimmista, lapsista, sairaista ja vanhuksista. Meidän on varmistettava luonnon monimuotoisuuden säilyminen seuraaville sukupolville.

Vihreät lähtivät mukaan hallitusneuvotteluihin, sillä ihmiset ja ympäristö eivät voi enää odottaa neljää vuotta. Tämä on ensimmäinen hallitus, joka suhtautuu vakavasti ilmastonmuutokseen ja edistää reilusti uusiutuvaa energiaa. Tämä hallitus tulee parantamaan heikoimmassa asemassa olevien tilannetta, hakee sosiaaliturvajärjestelmälle parhaiten tähän päivään sopivia ratkaisuja. Hallitusohjelmassa on vahvoja kirjauksia vanhusten, sairaiden ja vammaisten aseman parantamisesta. Opiskelijat saavat vihdoinkin kauan kaivatun korotuksen opintotukeen.

Seuraavan kymmenen vuoden aikana väestörakenne tulee muuttumaan, kun huomattavat määrät siirtyvät eläkkeelle ja huollettavien joukko kasvaa. Pystymmekö aina huolehtimaan kaikista? Ainakin siihen hallitus varautuu. Hyvä julkinen terveydenhuolto on tärkeää. Vaikka se maksaa, se koskettaa jokaista. Jokainen haluaa hyviä terveyspalveluja itselleen ja läheisilleen maksukyvystä riippumatta.

Lapsiköyhyyden lisääntyminen on hälyttävää. Syventynyt kahtiajako hyvin toimeen tulevien ja heikoimmassa asemassa olevien kesken on saatava loppumaan. Monesti tilanne on vaikea yksinhuoltajaperheissä ja monilapsisissa perheissä. Kymmenen euron lisä lapsilisiin toki helpottaa, muttei ihan riitä, ja siksi sosiaaliturvan uudistamisessa on otettava huomioon nämä seikat.

Siitä olen iloinen, että räikeään epäkohtaan, minimivanhempainrahaan, on tulossa muutos. Tähän asti pientä vauvaa hoitava äiti, nuori äiti, on saanut huomattavasti vähemmän tukea kuin työtön. Asia korjaantuu, kun minimivanhempainrahan taso nostetaan alimman työttömyyspäivärahan tasolle.

Monikulttuurisuus on uudessa hallitusohjelmassa nostettu keskeiselle sijalle, ja hyvä niin. Voimakkaan kasvun vuosina siirtyi valtaosa Suomen väestöstä suuriin kaupunkeihin, ja nyt viimeisten vuosikymmenten aikana ovat tulleet maahanmuuttajat Venäjältä, Virosta, Afrikan ja Aasian maista. On syntynyt monikulttuurinen Suomi. Mutta toimiiko sulautuminen valtaväestöön, vai syntyykö erillään asuvien ryhmien yhteisöjä? Tämä on haaste ja myös mahdollisuus. Näihin haasteisiin voi Maahanmuuttovirasto tarttua. Ihmisten yhteisöllisyyden kehittyminen näkyy koulujen arjessa, työyhteisöissä kohtaavat kulttuurit ja rodut. Tarvitaan sopeutumista ja erilaisuuden hyväksymistä.

Arvoisa puhemies! Olen erittäin huolissani kohtaanto-ongelmasta. Lamasta saakka jatkunut pitkäaikaistyöttömyys on kovin suuri työvoimapulasta huolimatta. Lisäksi vakituinen työpaikka nykyaikana nyky-Suomessa on etuoikeus.

Me tarvitsemme paljon luovaa ajattelua, koulutuspolitiikan rohkeaa uudistamista, työn tekemisen arvostusta ja palvelualojen työolojen parantamista. Laman jälkeen tilannetta toki autettiin, kun lisättiin koulutusta. Moni opiskeli toisen tutkinnon, ja järjestettiin työvoimakoulutusta. Vanhempia ikäluokkia siirtyi eläkkeelle heti tai työttömyysrahakauden jälkeen. Paljon tehtiin, mutta talouden epäsuotuisat suhdanteet estivät asioiden korjaantumista. Pahimmillaan työttömiä oli virallisesti puoli miljoonaa, nykyisin vielä yli 200 000. Rakennetyöttömyys jäi pysyväksi. Lisäksi on piilotyöttömyyttä, mikä ilmenee jatkuvana opiskeluna tai ammattiin valmistumisen viivästymisenä.

Hallitus on ymmärtänyt, ettei näin voida jatkaa. Työn verotuksen keventäminen ja korvaavien verotulojen hakeminen ekologisella verouudistuksella kuuluvat näihin toimenpiteisiin. Erityisen tärkeässä asemassa on perustutkimus, jolle hallitus takaa lisää resursseja. Työllisyyden kannalta pienet ja keskisuuret yritykset ovat tärkeitä. On erittäin hyvä, että hallitus helpottaa ensimmäisen työntekijän palkkaamista. Uusiutuvaan energiaan panostaminen luo uusia työpaikkoja.

Arvoisa puhemies! Täällä puhutaan paljon tärkeästä asiasta, matalapalkkaisten alojen palkkauksen parantamisesta. Koska edelliset hallitukset ovat päästäneet tilanteen niin kärjistetyksi, tilanteen korjaaminen vaatii runsaasti resursseja. Lisäksi on hyvä miettiä, kuka on pienipalkkainen, kuka elää köyhyysrajalla, kun palkka ei yksinkertaisesti riitä elämiseen. Heitä on paljon. Pieniä ryhmiä, jotka eivät voi käyttää painostuskeinoja mutta joiden tehtävä ja merkitys on yhteiskunnallisesti elintärkeä. He ovat ihmisiä, joilta puuttuu kyky puolustautua, kyky pitää itsestään meteliä. Ajattelen omaishoitajia, hoitajia ja pienipalkkaisia toimistotyön ja päiväkotityön tekijöitä; ajattelen pienipalkkaisia tutkijoita epävarmoine apurahoineen, taiteilijoita, joiden tulot vain poikkeustapauksissa riittävät elantoon; ajattelen pienyrittäjiä, joilla on vähäiset resurssit ja työtä kellon ympäri. Hallitus helpottaa tasapuolisesti monen heikossa tilanteessa olevan ihmisryhmän asemaa.

Useinkaan luovat ihmiset eivät ole järjestäytyneitä. Heillä ei ole joukkovoimaa tukenaan, ja kuitenkin heidän työpanoksensa on tärkeä, sillä miten muuten syntyvät uudet innovaatiot. Uusi idea tarvitsee tuottavaan toteutukseensa saattamisessa oivallusta, kokeilua, yrittämistä ja sinnikästä puurtamista. Tarvitaan valtavasti työtunteja, yhteistyötä ja onnistuneessa tapauksessa markkinointiakin. Toisaalta tiedetään, että kaikki lupaavat ideat eivät ole toteutuskelpoisia. Ei synny tuotetta, vaikka työtä olisi tehty miten paljon tahansa. Mistä saadaan tällaisen työn palkka? Meidän on hyväksyttävä se tosiasia, että (Puhemies koputtaa) globaalissa markkinataloudessa pärjäämme laadulla, innostuksella ja suunnan näyttämisellä. Tieteessä ja tutkimuksessa säästäminen on hölmöläisen hommaa.

Nykyajalle on omaleimaista hektisyys, väliaikaisuus pysyväistyy, pätkätyöt ja osaamisen lyhyt elinkaari ovat tätä päivää. Tarvitaan elinikäistä oppimista. Taloudellisten erojen kasvu on saatava taittumaan. On ehkäistävä kehitystä, jossa syntyy erillisiä saarekkeita (Puhemies koputtaa) ja yhdyskuntia. Yhteisöllisyyteen ja ennaltaehkäisevään toimintaan on syytä panostaa. Hallitus auttaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia, muun muassa kunnallisveron perusvähennystä laajennetaan 2 000 euroon vuodessa. (Puhemies koputtaa)

Uusien energiaratkaisujen käyttöönotto on välttämätöntä ilmaston kannalta, jätteen syntyä ehkäistään ja kierrätysmateriaalia hyödynnetään. Me vihreät tulemme hallituksesta käsin toimimaan vahvasti yleisen hyvinvoinnin eteen, ympäristön puolesta ja Itämeren suojelutoimia tehostaen. Kaikkeen tähän on eväät hallitusohjelmassa. Kannatan hallitusohjelman hyväksymistä.

Sanna Perkiö /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ympäristön kannalta käsissämme on hallitusohjelma, joka kattaa ympäristöasiat läpäisyperiaatteella. Tärkeimmät ohjelman osat ovat ilmasto- ja energiapolitiikka sekä ulkopolitiikka.

Ilmaston muuttuminen on tieteellinen tosiasia, jonka johdosta politiikkaamme on todellakin suunnattava uudelleen. Myös EU asettaa meille kovat tavoitteet. Tärkeimmän päämäärämme ilmastopolitiikassa tulee olla tuottaa energiaa päästöttömästi. Erinomaista, että hallitusohjelma linjaa energiapolitiikkaa selvästi päästöttömämpään suuntaan. Se puoltaa ydinvoiman lisärakentamista silloin, kun se on yhteiskunnan kannalta edullista, ja vesivoiman käyttöä on tarkoitus lisätä. Myös muut päästöttömät energiamuodot ovat hyvin esillä ohjelmassa.

Hallitusohjelma vahvistaa ympäristöalan innovaatiotoimintaa. Suomi pystyy vastaamaan ilmasto- ja energiahaasteisiinsa korkean osaamisensa ja insinööritaitojensa johdosta. Uutta myytävää maailmalle saadaan kehitettyä ohjelman tukemana. Tekniikka on ratkaisu ympäristöongelmiin, se ei ole niiden aiheuttaja. Hallitusohjelma lisää yhteiskunnan energiatehokkuutta. Tärkeä ohjelman tavoite on jätteen energiakäytön lisääminen. Vaikeudet jätteenpolttolaitosten perustamisessa ovat olleet lähes ylipääsemättömiä, ja on erittäin tärkeää, että jätteen energiakäyttö tulee hyväksyttävämmäksi. Kaatopaikkojen täyttäminen hyödynnettäväksi kelpaamattomalla jätteellä on tuhlausta. Ohjelma antaa puitteen yhteiskunnan tehostumiselle tältä osin.

Hallituksen tärkein toimenpide ilmasto- ja energiapolitiikassa on pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian sekä tulevaisuusselonteon laatiminen. Meidän tulee vastata EU:n asettamiin kasvihuonekaasujen vähentämissitoumuksiin ja toisaalta huolehtia, että luonnonvarojamme käytetään kestävästi. Strategiaa tehtäessä kasvihuonekaasujen eri vähentämiskeinojen ilmasto- ja kilpailukykyvaikutukset tulee selvittää syvällisesti ja läpinäkyvästi. Selvitysten tulee kattaa tuotanto- ja kulutusketjut kokonaisuudessaan. Tulevien energialinjausten on perustuttava etenkin ilmaston mutta myös kilpailukyvyn kannalta perusteltuihin ratkaisuihin. Kaikki muut ketunhännät on pidettävä poissa kainaloista. Myös pääoman tarvetta eri energiajärjestelmien välillä tulee vertailla. Laskun maksaa lopulta Suomen kansa ja elinkeinoelämä. Ei ole sama, mihin rahamme investoimme.

Arvoisa puhemies! Hallitus laatii energia- ja ilmastopoliittisen tulevaisuusselonteon. Tämä on erittäin tärkeä selonteko. Tämän tulevaisuusselonteon laatiminen on poikkeuksellisen haasteellista. Energia-ala on voimakkaassa murroksessa. Eri energiaraaka-aineiden — kuten öljy, uraani, hiili — loppumisen ajankohdan ennustaminen on aika mahdotonta. Tekniikat kehittyvät, emme tiedä, millä aikataululla eri tekniikat ovat valmiita laajaan käyttöönottoon. Talouden reunaehdot muuttuvat. Emme tiedä, miten ne tulevat muuttumaan.

Toisten valtioiden energiaratkaisut ja jopa kesien sateisuus vaikuttavat Suomen energiamarkkinoihin. EU ajaa voimakkaasti sähkömarkkinoiden ja -verkkojen yhdentymistä. Tämä oletettavasti vaikuttaa sähkön hintaan ja saatavuuteen. Tulevaisuuden sähkön ja energiaraaka-aineiden hintaa on vaikea ennustaa, sillä myös ylitarjonta ja hintojen laskeminen on mahdollista. Reunaehdot eivät pääosin ole lainkaan Suomen käsissä, eikä energiaomavaraisuuden kasvattaminen muuta oleellisesti tilannetta, vaikka päällisin puolin siltä näyttää. Se, mikä ei ole taloudellisesti tai teknologisesti mahdollista tällä eduskuntakaudella, voi muuttua paremmaksi tai huonommaksi seuraavalla kaudella. Tästä syystä ilmasto- ja energiapoliittista tulevaisuusselontekoa tulee päivittää joka eduskuntakaudella. Tulevaisuus ei näissä asioissa tule kerralla valmiiksi.

Arvoisa puhemies! Parasta hallitusohjelmassa on ympäristöasioiden ulottaminen ulkopolitiikkaan. Hallitus valmistelee uuden turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon laajan turvallisuuskäsitteen pohjalta. Laaja turvallisuuskäsite sisältää sotilaalliset, sosiaaliset ja ympäristöuhat. Turvallisuuskäsitteen alle sopivat Itämeren öljykuljetukset ja lähialueen ydinvoimalat. Tässä yhteydessä olisi tervetullutta käsitellä myös kaikki Venäjän ja Suomen energiayhteistyöhön liittyvät uhkakuvat. Energiayhteistyö Venäjän kanssa on mahdollisuus. Turhat pelot sen ympäriltä on saatava poistettua.

Hallitus uudistaa Suomen lähialueyhteistyön, ja ympäristöasiat ovat keskeinen uudistuksen aihe. Myös hallituksen kehityspolitiikassa painotetaan ympäristökysymyksiä. Oma arvioni on, että kehittyvät maat sitoutuisivat paremmin ilmastotavoitteisiin, jos nämä tavoitteet jouduttaisiin hyväksymään kaupan kylkiäisinä. Siksi ehdotankin, että ilmastotavoitteet kytkettäisiin osaksi Maailman kauppajärjestön Wto:n toimintaa. Tässä onkin hyvä sarka tarmokkaalle ulkomaankauppa- ja kehitysministerillemme. Hallitusohjelman laatijat ovat tehneet erinomaista työtä.

Arvoisa puhemies! Hallitus pitää Suomen puhtaana, vastaa ilmasto- ja energiahaasteisiimme sekä tarttuu jämäkästi Itämeren alueen ongelmiin. Kiitoksia siitä!

Kimmo Tiilikainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Pääministeri Vanhasen toisen hallituksen ohjelma ja sen nimi, Vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi, kertoo paljon. Minusta tämä alkulause, missä todetaan, mitkä arvot yhdistävät uutta hallitusta ja sen ohjelmaa — "ihmisen ja luonnon tasapaino, vastuu ja vapaus, välittäminen ja kannustaminen sekä sivistys ja osaaminen" — luo aika kattavan kehyksen sille, mitä kaikkea tämän hallituksen hyvän ohjelman sisältä sitten löytyykään. (Ed. Gustafsson: Eilen kyseenalaistettiin sitä välittävä-ilmaisua!) — No, siellä välihuutelijat haluavat, että aloitetaan tästä välittämisestä. Aloitetaan siitä välittämisestä.

Ed. Gustafsson, välittäminen on sitä, että pidetään huolta niistä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa. (Ed. Gustafsson: Paljonko vanhuksille on rahaa?) Niinpä sosiaaliturvakirjauksissa lähdetään minimietuuksien korottamisen kautta. Minimiäitiys-, -vanhempain- ja -sairauspäivärahan nosto työmarkkinatuen tasolle, yli 100 euron korotus kuukautta kohti näihin etuuksiin on aika kova juttu kaikkein heikoimmassa asemassa oleville. Kansaneläkkeen nosto kohdistuu kaikkein pienituloisimpien eläkkeisiin. Eläkeläisten verotuksen oikaisu menee vähän toiseen tuloluokkaan, mutta sitten kun otetaan vielä täydennykseksi kunnallisveron perusvähennyksen nosto, se taas helpottaa niitä eläkeläisiä, jotka ovat siinä kansaneläkkeen ja 1 100 euron kuukausieläkkeen välillä, käsittääkseni. (Ed. Gustafsson: Se on hyvä asia se!) Kyllä aika kattavasti myös eläkeläiset näistä asioista hyötyvät. (Ed. Skinnari: Tuskin malttavat odottaa, käyvät pankkiautomaatilla joka päivä!) Edelleen opintotuen korotus kohdistuu minimietuuteen ja sen korottamiseen. Tämä on sitä välittämistä.

No, sitten välittämisen vastapainona on mukana myös kannustaminen. Täältä työelämä- ja työvoimapolitiikkaosiosta löytyy hyvin tiivistävä lause. Tässä kun on jo repullinen tätä paperia mukana, menee hetki plaratessa. "Hallituksena tavoitteena on, että jokainen voi osallistua osaamisensa ja kykyjensä mukaan työtä tekemällä yhteiskunnan rakentamiseen." Kun sitä lähdetään purkamaan auki, niin ilmiselvä tavoite on, että jos halutaan, että Suomessa hyvinvointia riittää, niin työikäisen porukan työllisyysasteen on oltava todella korkea jatkossa. Ei riitä pelkästään se, että niin sanottu priimatyövoima on töissä, vaan täältä löytyy kirjauksia myös niihin tavoitteisiin, että tällä hetkellä esimerkiksi mielenterveysongelmien takia työmarkkinoilla nitkuttelevia tai jo pois tippuneita pyritään vetämään omien osaamisensa ja kykyjensä ja jaksamisensa mukaan takaisin työmarkkinoille. Tämän tyyppisiä asioita täältä kirjauksista löytyy.

No, kaiken kaikkiaan tuosta kannustavuudesta suurin revohka tulee olemaan sosiaaliturvan uudistaminen kannustavaksi sillä tavalla, että sosiaaliturvaa, työttömyysturvaa, kaikkia yhteiskunnan etuuksia tarkastellaan kokonaisuutena sillä tavoin, että ihmiselle olisi aina kannattavampaa henkilökohtaisen taloudenkin kannalta ottaa vastaan töitä kuin olla ottamatta. Siihen liittyy monia kysymyksiä, eikä se tule olemaan pieni ja helppo savotta. Niinpä se onkin pantava ponnekkaasti liikkeelle.

Arvoisa puhemies! Koska työ on edelleen parasta sosiaaliturvaa, niin kuin se oli viimekin hallituskaudella, niin eräs näkökulma, millä sitä työtä pyritään sitten ihmisille saamaan, on se, että yrittäjyyttä tuetaan. Jatketaan sen yrittäjyyden tukemista, otetaan käyttöön uusia keinoja. Esimerkiksi arvostetun työelämävaliokunnan ehdotukset ensimmäisen työntekijän palkkaamisen tukemisesta nyt löytyvät täältä hallitusohjelman kirjauksista. Edelleen arvostetun työelämävaliokunnan ehdotukset esimerkiksi juuri vajaakuntoisten työllistämisestä ja sen helpottamisesta löytyvät täältä hallitusohjelmasta.

Mutta vielä, yrittäjyyden kautta kun mennään, niin sukupolvenvaihdosten tukeminen on mitä tärkeintä työllisyyspolitiikkaa, koska meillä on erittäin suuri joukko yrityksiä siinä iässä, että tarvitsisi löytyä jatkaja. No, sukupolvenvaihdoksia helpottamalla, verokohtelua keventämällä varmistetaan se, että toimiva yritys siirtyisi mahdollisimman usein edelleen toimivana jatkajan pyöritettäväksi ja työpaikat säilyisivät. Yleensä, kun yritykseen tulee uusi jatkaja ja aikaperspektiivi on nuorella sukupolvella pitempi, se tarkoittaa, että yritys myös investoi tulevaisuuteen, kehittää toimintaansa, laajentaa toimintaansa, ja se tuo uusia työpaikkoja.

Tässä on hiukan ihmetelty, että työelämälainsäädännön kirjauksista puuttuisi jotakin. Ei sieltä mitään puutu. Nimittäin viime kaudella käsiteltiin erittäin kattavasti työelämälainsäädäntöä, uudistettiin tässä talossa vuosilomalaki, tasa-arvolaki, yt-laki. Ei kannata käynnistää lainsäädäntöä, ellei ole selvää tarvetta. On ilmiselvää, että nyt valmistelussa olevat lainsäädäntöhankkeet, niin kuin tapaturmavakuutuslaki, tullaan viemään läpi. Ei sitä tarvitse erikseen täällä vakuutella. Se on työmarkkinaosapuolten ja hallituksen kolmikantaisessa valmistelussa, ja totta kai se toteutetaan, kun on sen aika ja valmista syntyy.

Samaten täällä on peräänkuulutettu sitä, miksi ei sanota, mihin suuntaan muutosturvaa kehitetään. Muutosturvaa kehitetään. Se, jos mikä, on yhteistyössä työntekijä- ja työnantajajärjestöjen kanssa valmisteltava asia, ja sitä tämä hallitus haluaa kunnioittaa. Edelleen siellä samassa kappaleessa kirjataan sitten, että voimakkaisiin rakennemuutostilanteisiin varaudutaan reagoimaan nopeasti, niin kuin kyllä toimittiin menneelläkin hallituskaudella. (Ed. Gustafsson: Miten paikallinen sopiminen ja luottamusmiehen asema?)

Arvoisa puhemies! Koska työelämälainsäädännössä ei ole suuria remonttitarpeita seuraavien neljän vuoden aikana, hallitus päättikin yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa pistää paukut politiikkaohjelman kautta työelämän kehittämiseen. Meillä on iso haaste siinä, että työllisyys saadaan nousemaan ja toisaalta työn tuottavuus tehtyä työtuntia kohti nousemaan. (Puhemies koputtaa) Kun nämä kaksi talouskasvun osatekijää pistetään yhteen ja molemmissa päästään eteenpäin, meillä Suomessa talous kasvaa, työllisyys kehittyy ja jaettavaa riittää, pystytään toteuttamaan vastuullista, välittävää ja kannustavaa hallitusohjelmaa.

Jouko Skinnari /sd:

Herra puhemies! Puutun tässä kolmeen asiaan. Aloitan tästä täällä paljon käsitellystä työmarkkina-asiasta, jota mielenkiinnolla seurasin. Kokoomuskin lähtee nyt näitä työmarkkina-asioita käsittelemään ja esitti näitä korotuksia. Nyt kuin takiainen on tämä 500 euroa siellä sun täällä puheenjohtaja Kataisen puvussa, jota hän koettaa käydä täällä pyris-telemässä. Mutta kun katsotaan sairaanhoitajien alkupalkkaa, se on 1 745 euroa eli huomattavasti alempi kuin esimerkiksi kansanedustajan avustajan, tai perushoitajan, 1 587 euroa, niin että kyllähän Katainen oikealla asialla on ollut ennen vaaleja.

Nyt vaan on käynyt sillä tavoin, että kun vaalit ovat ohi, niin hän on ollut kuin sähköjänis, joka on lähtenyt 10 000 metrin juoksussa liikkeelle, ja on tarkoitus ollut tämä 500 euron lisä, mutta nyt hän on hypännyt radan syrjään ja sanonut, että juoskaa itse loppumatka, että hänen tarkoituksenaan olikin olla vain tämä sähköjänis. Tällä on sikäli vakavat seuraukset, että nyt sekä Tehy että Super on ajettu nurkkaan, josta ei ole minun käsittääkseni muuta tietä kuin lakon kautta yrittää päästä mahdollisimman lähelle sitä, mihin Katainen antoi aihetta. Selittäköön nyt sitten Tehyn kokoomukselaisen puheenjohtajan kanssa tämän asian parhain päin niin sairaanhoitajille kuin sitten Superin osalta myös perushoitajille.

Toinen asia on sitten tämä eläkeasia, joka täällä eilen oli esillä. Koetan tässä nyt tuoda esille sen asian, joka kuitenkin koskee sitten loppupelissä koko eduskuntaa. Eli tässä nyt annetaan liian hyvä kuva ihmisille tämän verouudistuksen osalta siitä, millä tavoin se kohdistuu kansalaisiin. Nyt kun katsotaan näitä eläketilastoja, niin tässähän on kysymys Veronmaksajain Keskusliitonkin graafisten käyrien mukaan siitä, että tämä eläkkeensaajan verotus on kireämpää 1 200 eurosta ylöspäin. Kun katsotaan sitten tätä Suomen eläkkeensaajien tilannetta, niin ainoastaan Uudellamaallahan päästään keskieläkkeessä noin 1 400 euroon, mutta sitten kun katsotaan koko maata, niin siellä esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla alhaisimmat eläkkeet tämän tilaston mukaan ovat alle 1 000 euroa, mutta joka tapauksessa keskimääräisesti Päijät-Hämeen tavoin eläke on Suomessa 1 100 euroa. Kun sitten katsotaan miesten osalta tilannetta, niin 1 200 euroa tai enemmän saa noin 250 000 suomalaista miestä. Naisten osalta, jotka ovat pienipalkkaisempia yleensä tai joiden työeläke jää kotona olemisen tai muusta syystä pienemmäksi, niitä on 175 000 naista keskimäärin, jotka tulisivat tästä hyötymään. Puhun nyt verouudistuksesta. Sitten on eri asia se, miten kohdellaan 90 000:ta kansaneläkkeen saajaa, mutta Suomessa on 1,2 miljoonaa omaeläkkeen saajaa. Tässä suhteessa olisi pitänyt ottaa huomioon myös muut, koska tämä tulee herättämään katkeruutta: kun ihmiset menevät sitten katsomaan tätä eläkettään, että mitenhän se minun eläkkeeni on noussut, niin verouudistuksen myötä se nousee vähemmistöllä.

Kolmas asia on sitten tämä valtion omistajapolitiikka. Siitä vastaava ministeri Häkämies ei tänään ole ollut paikalla. On varmaan mennyt pörssiin heti kymmeneltä katsomaan, mitä tehdään näitten myymisten kanssa. Nythän hallitusohjelmassa on käsittääkseni laskettu, että noin 4 miljardilla eurolla myytäisiin, mikä käytännössä merkitsisi sitä, että maksimissaan yli 400 miljoonaa ylittävästä osasta 150 miljoonaa voitaisiin käyttää sitten investointeihin ja muihin, mitä ne ovatkaan hallituksen mielestä, mikä on tietysti mielenkiintoinen kysymys, mitä ne tulevat käytännössä olemaan, ja mielenkiintoinen kysymys on, mitä myydään, mitä myydään 4 miljardin euron edestä. Meillähän on myyntivaltuuksia TeliaSoneralla, Sammossa, Rautaruukissa, Outokummussa ja Stora Ensossa, joista suurimmillaan TeliaSonerassa 4 miljardia, ja sitten nämä pienimmät tässä tapauksessa ovat miljardiluokkaa, kaiken kaikkiaan 11—12 miljardia on näitä myyntivaltuuksia.

Mutta nyt on kysymys siitä, mitä suomalaiselle omistamiselle tehdään, koska aina kun myydään, niin käytännössä se tarkoittaa sitä, että ulkomaalaiset tulevat ja omistavat entistä enemmän. Jo tällä hetkellä Helsingin pörssissä ulkomaalaiset ovat ne, jotka omistavat. Hallitus nyt tässä ohjelmassa hieman yrittää raottaa sitä, että myös kansalaisille tultaisiin näitä osakeanteja antamaan. Mutta millä tavoin tämä tulee tapahtumaan, se tässä on epäselvää.

Mutta kyllä nyt pitäisi kuitenkin puolustaa tätä suomalaista omistamista. Kun Venäjällä on epäilty, että Gazpromilla olisi oikein oma armeija, niin meillähän on nyt sikäli Venäjän malliin varauduttu tähän niin, että puolustusministeri on myös sitten omaisuussalkunhoitaja, joten meillä on armeija sikäli omasta takaa saman peukalon alla, että tätä ongelmaa ei ole.

Mutta pelko on nyt se, että tätä porvarillista isänmaan omistamista, tämänkin eduskunnan vuosikymmenien aikana verovaroilla hankkimaa omaisuutta ruvetaan nyt sitten laittamaan eteenpäin ja ei huolehdita, niin kuin voisi sanoa, isiemme perinnöstä. Kyllä nähdään tällä mikrotasolla se, miten tärkeätä on, että omaisuus siirtyy verottomasti sukupolvelta toiselle, mutta sitten tämän valtion omaisuuden osalta ollaan hyvin höylejä myymään tätä eteenpäin. Minä en tätä pidä kovin isänmaallisena tekona.

Matti Kauppila /vas:

Herra puhemies! Suomeen on nimitetty vihdoinkin porvarihallitus, (Ed. Zyskowicz: Kahdella r:llä!) sitä on toivottu joissakin piireissä jo muistaakseni edelliset neljä vuotta, ja kukaan siihen ei vielä maaliskuun alkupuolella uskonut. Mutta näinhän se on. Odotukset ovat korkealla. Vaalivoittajat, lähinnä kokoomus ja vihreät, ovat antaneet sävyn hallituksen tulevalle oikeistolaiselle politiikalle. Vihreyttä tosin ei hallitusohjelmasta suurennuslasillakaan löydy. Keskustapuolue seuraa kiltisti suuren innostuksen vallassa toimivaa kokoomusta. Keskustalle tuntuu riittävän se, että pääministeriys ja eräät sisäpoliittisesti tärkeät ministeriöt ovat sen hallussa ja maa- ja metsätalouden rahoitusongelmat saadaan maksatettua suomalaisilla veronmaksajilla.

Pitkästä aikaa hallitusohjelmaan on kirjattu vaalilupaukset maamme hyväosaisille. Tuloverotusta kevennetään, perintö- ja lahjavero poistetaan kokonaan yritysten sekä maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksilta, perintö- ja lahjaveroa helpotetaan nostamalla sen alarajaa. Siis ei mitään köyhää porukkaa. Myönteistä ohjelmassa on ruuan arvonlisäveron lasku. Ehkä sellaiseksi on luettava myöskin alkoholi- ja tupakkaveron nosto. Alkoholihaittojen lisääntyminen näkyy erityisesti alkoholin aiheuttamien sosiaali- ja terveyskulujen nousuna, sillä tehtyjen veropäätösten suurin saldo on vielä korjaamatta. Se perintö jäi edelliseltä hallitukselta.

Pitkäaikaistyöttömien ja yleensä työttömien tilanne heikentyi jo edellisen hallituksen aikana. Uuden hallituksen linja näyttää tarjoilevan enemmän keppiä kuin porkkanaa. Pakkotyö, pakkoyrittäminen ovat piilosanoja, joilla viedään työttömyysuhan alla olevia muutosturvan avittamina ympäri maatamme mitä erilaisimpiin töihin.

Vanhusten tilanne on suorastaan kurja. Syynä on resurssipula, hoitopaikkojen ja kotipalvelun puute. Myös mielenterveyspuolella koetaan samoja ongelmia, vaikka palvelujen tarve on suorastaan räjähtänyt päättäjien käsiin. Nyt tarvitaan rakenteellisia uudistuksia, lisää taloudellisia resursseja. Nykyiset rakenteet eivät riitä. On selvää, että porvarit nostavat palvelumaksuja ja omavastuuosuuksia maksupolitiikassa siten, että pienituloisten ihmisten elintaso laskee roimasti.

Yksikään hallitus ei ole voinut aloittaa työtään niin positiivisten talousnäkymien vallitessa kuin Vanhasen uusi hallitus. Kotimaan talouskasvun uskotaan tulevina vuosina lähentelevän viittä prosenttia per vuosi. Paljon puhuttua jakovaraa pitäisi siis olla, vaikkei sitä Sailas myönnäkään. Hallitusohjelmassa liikkumavara kuitenkin kuitataan erilaisina verohelpotuksina parempiosaisille. Köyhyysongelman poistamiseen hallituksella on tarjolla vain lämmin lupaus vastuusta ja välittämisestä mutta ei kipeästi kaivattuja euroja.

Suomessa on EU-mittareiden mukaan satojatuhansia köyhiä. Se on liikaa rikkaalle sivistys-Suomelle. Vaalien alla köyhyysongelmaa pidettiin vakavana asiana, mutta uuden porvarihallituksen myötä köyhät ovat unohtuneet ja tahdin määrää talouseliitti. Kokoomus hykertelee vaalivoittonsa saldoa, kansantalouden lotossa tulee jättipotti sen kannattajille. Suomi on esimerkki maasta, jossa nopea kasvu on yhdistynyt suhteellisen pieniin tuloeroihin. Palkka- ja tuloerojen kasvattaminen ei siis ole automaatti nopeaan talouskasvuun. Siinä on haastetta tälle hallitukselle: siis ei palkkaerojen kasvua. Suomen lähiaikojen talouspolitiikan liikkumavaraa määrittää julkiseen talouteen syntynyt rahoituksellinen väljyys, hyvän taloussuhdanteen todennäköinen jatkuminen sekä näköpiirissä oleva väestön ikääntyminen ja siihen liittyvä työikäisen väestön määrän kääntyminen laskuun.

Meillä on sekoitettu palkansaajajärjestöjen suostumuksella palkkapolitiikka ja veropolitiikka keskenään, niin että hissukseen veronkevennyksistä onkin tullut olennainen osa palkankorotuksista. Mielenkiintoinen kuvio tuleville liittokohtaisille ratkaisuille, jos ei tupoa tule. Käytännössä siis palkansaaja maksaa oman korotuksensa luopumalla yhteiseen pottiin kerätyistä verorahoista, joilla on ylläpidetty julkisia palveluja.

Ainoa oikea johtopäätös on se, että palkkoja laskemalla emme luo lisää varallisuutta. Elintason turvaamme järkevällä talous- ja tulopolitiikalla. Nyt on korkeiden palkankorotusten aika. Siinä mielessä kokoomuksen 500 euron kuukausipalkan korotusheitto on ehkä ajankohtainen. En muista, että ammattiyhdistysliike tai työväenliike on edes hupijuttuna heittänyt, että 500 euroa kuussa korotetaan. Tämä on minusta historiallinen tapahtuma, ja täällähän siitä on puhuttu.

Keskustapuolueelle tuli mainio tilaisuus paikata kannattajiensa taskut antamalla kokoomukselle periksi hallituksen ministerijaossa. Kokoomus yrittää viedä Suomea lähemmäksi USA:ta ja Natoa. Ennustettavissa on, että Suomen porvaristo tulee ajamaan maamme pikaisesti länteen kaikilla tasoilla niin taloudellisesti kuin sotilaallisesti. Venäjä saa pelottimen paikan naapurina.

Hallitusohjelmassa sanotaan: "- - Suomi ylläpitää ja kehittää kansallista puolustusta ja uskottavaa suorituskykyä - -". Näissä sanoissa on muutama tärkeä ja kallis asia kirjoitettuna. Mitä tarkoittavat sanat "kansallista" ja "uskottavaa"? Onko meillä todella varaa pitää uskottavaa puolustuskykyä yksin? Onko se huomioitu budjeteissa menneinä vuosina? Aiotaanko puolustusmäärärahat nostaa aivan uudelle tasolle tulevissa budjeteissa, näinhän on jo vaadittu? Mistä raameista ne rahat otetaan tähän? Kokoomus on saanut ulkoministerin salkun haltuunsa, ja sitä kautta portit ulkoministeriön valtakoneistoon avautuvat. Mikä on sen puumerkki (Puhemies koputtaa) ulkopolitiikan saralla? Hyvät suhteet länteen ja vähättelevä suhde itäiseen naapuriin, Venäjään, niinkö?

Johanna Sumuvuori /vihr:

Arvoisa puhemies! Maahan ei saatu täydellistä hallitusohjelmaa, mutta saatiin kyllä mielestäni paljon parempi ohjelma kuin se paperi, jota edellinen hallitus noudatti ja jätti myös noudattamatta.

Pidin viime vuoden joulukuussa vihreiden ryhmäpuheen edellisen hallituksen viimeisen talousarvion palautekeskustelussa. Kun nyt katselen sitä oppositiosta käsin pitämääni puheenvuoroa, jossa tarkastelin kriittisessä hengessä edellisen hallituksen nelivuotiskauden saavutuksia, ja vertaan sitä uuden hallituksen ohjelmaan, voin todeta, että useammassa kohdassa mennään eteenpäin kuin jäädään paikoilleen.

Verojen ja menojen suhde ei tässä hallitusohjelmassa ole sellainen, että itse pystyisin olemaan siihen erityisen tyytyväinen. Kuitenkin menoja lisätään enemmän ja veroja vähennetään vähemmän kuin viime hallituskaudella ja ekologinen verouudistus laitetaan konkreettisesti käyntiin, joten suunta on huomattavasti parempaan.

Veronalennuksista huolimattakin paljon hyvää saadaan aikaiseksi. Opiskelijoiden törkeälle heitteillejätölle tulee viimein piste opintorahan 15 prosentin korotuksen ja tulorajojen noston muodossa. Opiskelijoiden mielenterveyspalveluiden parantaminen on myös tärkeä asia.

Opiskelijaliikkeeltä on jo tullut ohjelmasta myönteistä palautetta. Suomen ylioppilaskuntien liiton mielestä ohjelmassa otetaan hyvin huomioon opiskelijoiden näkökulma korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa, opiskelijaa koskevissa sosiaalipoliittisissa ratkaisuissa sekä Suomen kansainvälistymisessä ja kansainvälisten opiskelijoiden asemassa.

Tulevaisuuden osaajien tukemisen ja osaamisen ja sivistyksen vahvistamisen eteen tehdään liikettä kohti parempaa usealla rintamalla. 79 miljoonaa euroa opintotukeen, 80 miljoonaa perusopetukseen, 80 miljoonaa yliopistojen perusrahoitukseen, 90 miljoonaa tutkimus- ja kehitysrahoitukseen ja 21 miljoonaa euroa elinikäiseen oppimiseen eivät ole pieniä rahoja. Kaikki ovat myös panostuksia asioihin, joihin edellisen hallituksen saamattomuuksia viime vuoden lopulla listatessani kiinnitin huomiota.

Me vihreät olemme puhuneet paljon lasten luokkayhteiskunnasta. Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahojen vähimmäistason korotukset työmarkkinatuen tasolle vuoden 2009 alusta, isyysvapaan kahden viikon pidennys ja nais- ja miesparien oikeus perheen sisäiseen adoptioon ovat esimerkkejä hallitusohjelmaan kirjatuista teoista lasten hyväksi. Lapsilisän korotus vasta kolmannesta lapsesta alkaen sen sijaan on asia, jossa on vielä parantamisen varaa.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman ulkopoliittisessa osiossa olen erityisen tyytyväinen hallitusohjelman voimakkaaseen tukeen siviilikriisinhallinnan vahvistamiseksi. Tällä hallituskaudella luodaan myös kansallinen siviilikriisinhallintastrategia ja laajennetaan Suomen osallistumista siviilikriisinhallintatoimintaan. Kuten maailmalla on nähty, kriisejä ei ehkäistä aseilla, ja toisaalta kansainvälisillä kriiseillä on kauas ulottuvia, ihmisten turvallisuutta heikentäviä seurauksia. Hallitusohjelmassa on sitouduttu kiinnittämään erityistä huomiota myös naisten asemaan konflikteissa ja kriisinhallinnassa.

Köyhyyden ja epävarmuuden nujertamisen kannalta pidän hyvin merkittävänä uuden hallituksen päätöstä ryhtyä perusturvauudistukseen. Kun edellinen hallitus keskittyi puolustamaan sellaisia etuja, joita minun epävarmuudessa elävä pätkä- ja silpputyösukupolveni ei tunnu ikinä saavuttavan, tämä hallitus tunnustaa maailman muuttuneen. Jospa maahan saataisiin viimein perusturva, joka on tästä maailmasta.

Uusi hallitusohjelma on maahanmuuttopolitiikan osalta valtava loikka parempaan päin. Viime kauden ulkomaalaisvastainen linja on viimein päättymässä. Maahanmuuttoasiat siirretään poliisiministeriltä maahanmuuttoministerille. Maahanmuuttaja ei enää asioi Ulkomaalaisvirastossa vaan Maahanmuuttovirastossa, ja viranomaistoiminnan avoimuutta parannetaan. Maahanmuuttoa lisätään ja maahanmuuttajien kotouttamista ja työllistämistä edistetään. Ulkomaisten opiskelijoiden annetaan tehdä töitä ja apua hakevien lasten käydä koulua. Kun hallitusohjelmaan on listattu tukku muitakin parannuksia maahanmuuttopolitiikkaan, on syytä uskoa, että edellisen hallituksen pimeä perintö vaipuu pian unholaan.

Arvoisa puhemies! Ohjelmaan liittyy vihreästä näkökulmasta tietysti myös monia pettymyksiä. Yksi suurista pettymyksen aiheista on kehitysavun hidas kasvu. 12 vuotta hallituksessa istunut SDP jo nälvi vihreitä kehitysavun osalta ryhmäpuheessaan, mutta ei sitä tukea YK:n suositustason saavuttamiseen olisi vihreille demareiltakaan tullut, kuten tiistain Uutispäivä Demarin kannesta saatoimme lukea.

Ympäristöpolitiikan osalta hallitusohjelma on parempi kuin mikään aiempi hallitusohjelma, mutta ei silti niin hyvä kuin olisin toivonut. Parempaan suuntaan mennään. Rohkenen epäillä, että parempaakaan ympäristöpolitiikkaan ei olisi vihreälle löytynyt tukea oppositiolta, ja itse asetan kovia odotuksia hallitusohjelmassa luvatulle pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategialle.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelma jättää vielä auki monia kysymyksiä, joihin on neljän vuoden aikana löydettävä ratkaisu. Niitä ovat esimerkiksi perusturvauudistuksen sisältö ja sen toteutumisen aikataulu, siviilipalveluksen uudistamisen sisältö ja siviilipalvelusajan lyhentämisen kohtalo sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikan päivittäminen uuden selonteon valmistelun yhteydessä.

Vihreät ovat valmiita tekemään paljon töitä ja kantamaan vastuuta tästä hallitusohjelmasta, mutta myös pysymään nöyrinä ja hereillä suhtautumalla hyvin vakavasti opposition kriittisiin huomioihin.

Kyösti Karjula /kesk:

Arvoisa puhemies! Vanhasen ensimmäinen hallitus jätti hyvän perinnön. Valtiontalous on hyvässä kunnossa. Työllisyys on kehittynyt erittäin myönteisellä tavalla, ja tästä on hyvä edetä Vanhasen kakkosen, toisen hallituksen, varsin kattavalla ohjelmalla. Edessä ovat ilmastonmuutos, globalisaatio, väestön ikääntyminen ja työn ja osaamisen kasvava kansainvälinen kilpailu hyvin merkittävinä haasteina.

Mutta varsin tärkeää on panna merkille erityisesti vasemmisto-opposition suunnalta tulleet vahvat epäilyt siitä, millä tavalla tämä sinivihreä hallitus pystyy vastaamaan edessä olevaan kaksoishaasteeseen, siihen, millä tavalla talous- ja työllisyyskehitys varmistetaan ja millä tavalla lisätään samanaikaisesti sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Yllättäen tämä Vanhasen kakkoshallituksen ohjelma on tässä suhteessa sisällöltään kattavampi kuin Vanhasen ensimmäisen hallituksen ohjelma. Talous- ja työllisyyspolitiikan osalta, erityisesti verotuksen osalta, vahvistetaan nimenomaan työllisyyden paranemista, mutta samalla myös yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta erityisesti ruuan arvonlisäveron alentamisen kautta.

Se, että toteutetaan erittäin merkittävä uudistus työ- ja elinkeinoministeriön osalta, vahvistaa myös alueellisen elinkeinopolitiikan dynaamisuutta, luo erityisesti vahvempaa toimintaympäristöä myös yrittäjyyden lisääntymiselle. Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että hallitusohjelman yksi keskeinen alue on elinkeino- ja yrityspolitiikka, jossa nimenomaan yrittäjyyden olemus yhteiskunnan kantovoimana tunnistetaan aikaisempaa paremmin.

Kiinnitin erityisesti eilisessä sosialidemokraattien ryhmäpuheenvuorossa huomiota siihen, että jollakin tavalla kulttuuri ja yrittäminen asetettiin vastakkain nimenomaan luovuuden näkökulmasta. Minusta on äärimmäisen tärkeää todeta se, että sekä kulttuurin, taiteen, tieteen alueella että myös yrittämisessä luovuus on se keskeinen ulottuvuus, mitä kautta katalysoidaan uutta, luodaan uutta elinvoimaisuutta, ja tämän tyyppinen vastakkainasettelu on hyvin tarpeetonta. Voidaan tietyllä tavalla kiteyttää, että yrittäjyys on ehkä kaikkein tärkein luovuuden ilmenemismuoto tämän yhteiskunnan elinvoiman ylläpitämisessä.

Jos ajatellaan sitten tätä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kokonaisuutta, me saimme hallitusohjelmaan erittäin tärkeän ratkaisun opiskelijoiden osalta. Minua jollakin tavalla viime hallituskaudella harmittikin se, että tämä opiskelijakysymys oli asia, johonka päähallituspuolueiden kesken ei löydetty yksimielisyyttä siitä, että me olisimme joko korottaneet hieman opintorahaa taikka korottaneet tätä vapaan tulon tulorajaa. Nyt nämä molemmat asiat ratkaistaan tässä hallitusohjelmassa — erittäin merkittävä sosiaalista oikeudenmukaisuutta lisäävä päätös.

Toinen asia, joka on erittäin arvokas tässä hallitusohjelmassa, on nimenomaan lapsiperheisiin kohdistuvat ratkaisut. Nyt tunnustetaan ne tosiasiat, että sekä yksinhuoltajaperheet että monilapsiset perheet ovat ehkä kaikkein vaikeimmassa taloudellisessa asemassa suomalaisessa yhteiskunnassa, ja nyt nämä molemmat epäkohdat saavat paremman ratkaisun.

Hyvin olennainen asia on myös se, että kattavasti tämä hallitusohjelma kohtaa eläkeläiset, kun pieniin eläkkeisiin tulee merkittävä korotus ja sen lisäksi verotuksellisesti yhdenmukaistetaan palkkatuloa saavan ja eläketuloa saavan kansalaisen verotus. Tällä tavalla, voidaan sanoa, että ehkä yllättävästikin, myös sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen tämä hallitusohjelma pureutuu.

Arvoisa puhemies! Näiden monien hyvien asioiden lisäksi haluan tarttua yhteen minua henkilökohtaisesti harmittavaan hallitusohjelman sisältöön. Tässä hallitusohjelmassa luvataan toteuttaa nais- ja miesparien oikeus perheen sisäiseen adoptioon. Minä toivon, että tämä asia voidaan käsitellä nimenomaan omantunnon kysymyksenä. Henkilökohtaisesti en näe mitään syytä siihen, että ydinperheen asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa heikennetään.

Jos me ajattelemme sitä, mitenkä me monella tavalla kannamme huolta niistä ongelmista, jotka kohdistuvat lapsiin, minusta olisi aikuisen vastuullisuutta se, että me kattavasti ja johdonmukaisesti pyrimme eheyttämään perhettä, luomaan sille entistä paremmat toimintaedellytykset. Tässä suhteessa on toki hyvä asia, että politiikkaohjelmilla tartutaan muutamiin keskeisiin tulevaisuuden haasteisiin. Siellä nousee esille lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi, terveyden edistäminen ja erittäin tärkeänä asiana työn, yrittämisen ja työelämän edellytysten yhteensovittaminen.

Toivon, että nyt tämän alkaneen hallituskauden aikana nimenomaan politiikkaohjelmien osalta parannetaan eduskunnan ja hallituksen vuoropuhelua, annetaan myös eduskunnalle enemmän tilaa näissä politiikkaohjelmissa — ajattelen, että ihan ydinvaliokuntien työn kautta — antaa henkistä sisältöä siihen, millä tavalla todella saadaan tuloksia ja ehkä entistä tuloksellisempaa työtä myös näitten politiikkaohjelmien kautta.

Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkiaan voi todeta sen, että tämä esillä oleva Vanhasen kakkoshallituksen ohjelma parhaimmillaan varmistaa sen, että myönteinen talous- ja työllisyyskehitys etenee Suomessa ja suomalainen yhteiskunta rakentuu sosiaalisesti entistä oikeudenmukaisemmin.

Raija Vahasalo /kok:

Arvoisa puhemies! Olen iloinen siitä, että koulutus- ja tiedepolitiikka on tärkeässä asemassa tässä hallitusohjelmassa. Nyt meillä on vihdoin hallitus, joka on ymmärtänyt koulutuksen merkityksen maallemme. Henry Ford on sanonut sata vuotta sitten, että maan kilpailukyky ei ala tehdashalleista tai tutkimuslaboratorioista, se alkaa luokkahuoneista, ja toisaalta, että ken tuntee koulutuksen, hallitsee myös tulevaisuuden. Tämä on siis tulevaisuuden tekemisen hallitusohjelma.

Hallitusohjelmasta löytyvät ne kirjaukset, joita kouluväki on jo kauan kaivannut ja peräänkuuluttanut. Tämä hallitus vastaa nyt opetuksen ongelmien ja puutteiden korjaamisesta. Poimin joitakin tällaisia asioita.

Jokaiselle perusopetuksen päättävälle nuorelle turvataan koulutuspaikka. Tätä edellinen hallitus ei onnistunut tekemään. Opettajien työolosuhteita kehitetään ja koulutuksen järjestäjälle annetaan velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti täydennyskoulutusta. Tämä on erittäin tärkeä asia, koska tällainen samanlainen velvoite on ollut pitkään jo terveydenhuollon ammattilaisilla ja sosiaalialan ihmisillä, ja nyt se saadaan vihdoin myös opetustoimeen. Ikäluokkien pienentymisestä vapautuvat voimavarat käytetään koulutuksen laadun kehittämiseen. Tämä kirjaus oli myöskin edellisellä hallituksella, mutta he heittivät sen tylysti romukoppaan. Nyt porvarihallitus aikoo toteuttaa sen. Perusopetuksen voimavaroja vahvistetaan. Tällä ehkäistään syrjäytymistä, vahvistetaan osaamista. On turha vaatia suuria tuloksia ylemmiltä koulutusasteilta, jos perusta ei ole kunnossa. Ryhmäkokoja pienennetään. Tämä on meidän tinkimätön tavoitteemme.

Minusta demareiden käyttäytyminen ryhmäkokoasiassa on ollut varsin käsittämätöntä. Puoluesihteeri Feldt-Rannalla on vähän opettelemista oppositiossa olemisessa. Hän varsin oudosti, aika tökeröstikin, puhui vastoin totuutta tässä asiassa, sekoitti käsitteet, kuten päivähoidon, esiopetuksen, perusopetuksen, keskenään. Demareilla on ollut 12 vuotta aikaa hoitaa ryhmäkokoasia kuntoon. Tätä ovat vielä tukeneet nämä kirjaukset ikäluokkien pienenemisestä aikanaan hallitusohjelmassa, ja tätä on tukenut myös ed. Urpilaisen aloite, mutta mitään ei ole tapahtunut. Nyt vasta he sen sijaan heräävät, mutta me hoidamme sen asian hallituksessa. (Ed. Kuoppa: Kokoomus on vastustanut tähän asti!)

Taito- ja taideaineiden asemaa vahvistetaan, aamu- ja iltapäivätoimintaa kehitetään ja yksityiskoulut huomioidaan erikseen. Yksityiskoulujen asema viime hallituksen aikana oli varsin tukala, ja nyt heillekin koittaa valoisammat ajat. (Ed. Gustafsson: Mitä se tarkoittaa, valoisammat ajat, paljonko lisätään?)

Se, mikä on tärkeää, niin duaalimalli säilytetään sekä toisella asteella että korkeakouluasteella: lukiota vahvistetaan yleissivistävänä oppilaitoksena, ja ammatillisella puolella saadaan vahva ammattitaito.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tehtäväjakoa selkeytetään, ja se on varsin tervetullut toimenpide, sillä hämmennystä ja sekaannusta on syntynyt viime vuosina kummankin osalta. Yliopistojen perusrahoitus laitetaan kuntoon, taloudellista autonomiaa lisätään, opintososiaalisia asioita parannetaan jne. jne. Hienoa listausta koko hallitusohjelma, iloista luettavaa kouluväelle.

Arvoisa puhemies! Se, mistä olen myös erittäin iloinen, niin vanhusväestön, ikääntyvän väestön, osalta linjaus on hienosti kirjattu hallitusohjelmaan. Olen käynyt Tanskanmaalla tutustumassa vanhustenhuoltoon. Tanska on Euroopan vanhushoidon mallimaa, ja siellä korostetaan toimintakyvyn ylläpitämistä, omatoimisuuden tukemista, ja siellä on tällainen kuntouttava työote. Hallituksen kirjauksessa on juuri nämä samat periaatteet.

Tanskanmaalla on näin, että siellä kun on käytetty näitä toimenpiteitä ja linjauksia, niin lääkärissäkäynnit ovat vähentyneet, sairaalajaksot lyhentyneet ja elämänlaatu parantunut, on yksilöllinen ote elämään. (Ed. Guzenina-Richardson: Siellä on palkat puolet korkeammat kuin Suomessa!) Ihan kokonaan ei voi ottaa, yksi yhteen, tietenkään Tanskan mallia, mutta tämä, mikä on kirjattu täällä hallitusohjelmassa, on aivan hieno asia, ja tätä halutaan. Haluatteko te, hyvät arvoisat demarikollegat olla nyt täällä laitoshoidossa, johon on laitettu liian vähän resursseja? Laitoshoito meillä on aivan liian painottunutta.

Tanskassahan tämä asia hoidetaan niin, että laitoshoito on mahdollisimman lyhyt, ja sitähän meilläkin haetaan. Tällä kirjauksella, mikä hallitusohjelmassa on, tällä kirjauksella sinnepäin päästään. Vahvistetaan kotihoitoa ja sitä tukevia palveluita, ja se on juuri sitä, mitä Tanskassa on, mitä on Suomeenkin yritetty saada ja yritetään, koska tämä on ainoa tapa, millä ikääntyvä väestö saadaan hoidettua paremmin. Tätä ei ole kukaan muu näyttänyt vastustavan paitsi demarit, jotka haluavat vanhuksensa laitoksiin, mutta me emme sinne halua. (Ed. Guzenina-Richardson: Jälleen väärä todistus!)

Toivon todellakin, että nämä kirjaukset saavat hyvän sisällön ja päästään parempaan vanhushoitoon kuin tähän asti Suomessa on ollut. Se, että lisätään hoitohenkilöstöä laitoksiin, ei pelkästään riitä. Tämän ovat sanoneet hoitajat itsekin, vaan tarvitaan rakenteellisia uudistuksia, ja tässä on juuri näitä rakenteellisia uudistuksia, mitä kaivataan.

Satu Taiveaho /sd:

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa on aivan liian pienet panostukset tämän ajan palvelutarpeisiin nähden. Palveluihin satsataan selvästi edellistä kautta vähemmän, vaikka tarpeet ovat aiempaa selvästi suuremmat. Hallitusohjelma ei tartu esimerkiksi maamme ykköshuoleen, ikäihmisten palveluiden laadun parantamiseen. Olen todella huolissani vanhustenhuollon tilanteesta maassamme.

Hallitusohjelmassa ei mainita sanallakaan vanhustenhuollon laadun parantamista, vaikka se oli vaalien ykkösteemoja. Vanhustenhuollon osalta on kirjauksia sinänsä tärkeästä kotipalvelun kehittämisestä, mutta yhtään kehittämis- ja parannusehdotusta porvarihallitus ei lupaa kaikkein heikoimmassa asemassa oleville, laitoshoidossa oleville. Ihmisarvoisen elämän toteutumisen ikäihmisille olisi pitänyt olla hallitusohjelman ykköspanostus väestön ikääntyessä ja selvien hoivan puutteiden ollessa tiedossa. Laki ikäihmisten laadukkaista palveluista näyttää jäävän unelmaksi.

Myös muut sinänsä hyvätkin hallitusohjelmaan kirjatut asiat, kuten tärkeä sosiaalitakuu tai SDP:n vahvasti ajama moniammatillisten hyvinvointineuvoloiden ajatus, jäänevät niin ikään unelmiksi, koska niihin ei näyttäisi olevan resursseja varattuna. Vammaistenkin osalta kirjaukset ovat ohjelmassa vähäiset, ja esimerkiksi henkilökohtaisen avustajan osalta kirjaus on hyvin väljä, ja resurssit palveluihin tämänkin osalta askarruttavat. Samasta syystä on vaikea uskoa parannuksia tulevan esimerkiksi päihde- ja mielenterveyspalveluja tarvitseville, jotka ovat usein kipeimmin apua tarvitsevia.

Sen sijaan yksityistämisen tuuli puhaltaa. Se näkyy kaikkialla. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyssektorilla on paljon yksityissektoria tukevia toimia. Osa näistä toimista on sinänsä kyllä hyviä, mutta kun ne tapahtuvat julkisen sektorin kustannuksella, niin huoli on melkoinen. Ne eivät usein hyödytä myöskään kaikista pienituloisimpia. Ensisijaisia ja tärkeimpiä toimia ei ole yksityisen hoidon tuen korotus ja palvelusetelin laajentaminen kotisairaanhoitoon. Kotitalousvähennyksen yhteensovittaminen sosiaali- ja terveyspalveluihin viittaa myös siihen, että on olemassa ajatusta laajentaa kotitalousvähennystä palveluihin, mikä ei hyödytä pienituloisimpia.

Samanlainen eriyttämisen ja yksityistämisen henki välittyy myös opetusministeriön hallinnonalan kirjauksista.

Tuloerojen kaventamisen sijaan hallitus on valinnut toisenlaisen suunnan. Veroratkaisut suosivat suurituloisia; satsauksia löytyy runsaskätisesti osinkoverotuksen keventämiseen tai maatalouden saralle. Hyvää on eläkeläisten verotuksen tekeminen oikeudenmukaisemmaksi, mutta iso virhe on, ettei työeläkerahastojen vahvistamiseen ole varauduttu, kuten SDP edellytti.

Kunnallisveron perusvähennyksen nosto on tärkeä ja hyvä sekä selvästi pienituloisimpia suosiva ratkaisu. Hyvää on myös korotukset pienimpiin vanhempainetuuksiin, yksinhuoltajakorotukseen ja kansaneläkkeeseen. Tosin samaan aikaan palvelumaksuja ollaan nostamassa, mikä syö tulojen nousun. Kaikkein köyhimmät, kuten toimeentulotuen saajat, hallitus unohtaa täysin. Työttömien osalta apua ei myöskään ole.

Hallitusohjelma ei lupaa lapsiperheille myöskään juuri mitään. Lapsilisän korotukset koskevat vain pientä joukkoa perheitä. Vaikka kohdennus monilapsisiin ja yksinhuoltajiin onkin perusteltu, niin summa on riittämätön. Toimeentulotukeen olisi tarvittu lasten tarpeiden parempaa huomioon ottoa esimerkiksi lasten perusosan korotuksen muodossa tai siinä muodossa, että osa lapsilisästä olisi säädetty etuoikeutetuksi tuloksi.

Tasa-arvotupon tavoitteen takana olemme vahvasti. Tosin kokoomus on osin perunut lupauksiaan, mutta me muistutamme ja tuemme hyvää hanketta. Surullista on kuitenkin maininta vain korkeasti koulutetuista, kun yhtä lailla tärkeää olisi varmistaa esimerkiksi lähihoitajien saatavuus kilpailukykyisellä palkkauksella.

Ympäristöasioissa ihmettelen hallituksen yritystä turpeen luokittelemiseksi uusiutuvaksi energialähteeksi, vesivoiman käytön tuntuvaa lisäämistä ja ydinvoimamyönteisyyttä. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi esimerkiksi toimet energiansäästön edistämiseksi ovat sen sijaan kunnianhimottomia eikä ekologisen yhdyskuntarakenteen tavoitetta ole riittävästi huomioitu. Uusiutuvien energialähteiden käytön edistämistä pidän sen sijaan myönteisenä.

Vesiensuojelussa ei oteta tärkeitä askelia esimerkiksi maatalouden päästöjen vähentämisessä. Etelä-Suomen metsien suojelun edistäminen jää myös ohjelmassa avoimeksi, vaikka edellytys taittaa luonnon monimuotoisuuden häviäminen on tämän ajan ykköshaasteita. (Ed. Kerola: Siellä on maininta!)

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen markkinoima toivo taitaa kuitenkin olla hallitusohjelman mukaan aikamoinen toivomuskaivo, jossa luvattiin paljon vaalien alla, mutta josta onnea saa vain ne, joilla on lanttia heittää riittävästi pohjalle. Moni pienempituloinenkin heitti vaaleissa lantit kokoomuksen kaivoon mutta tulee huomaamaan, että tässä kaivossa on voittoja ja toivoa jaossa vain hyvin toimeentuleville. Kaiken dynaamisuuden ja markkinahumun seassa tai sen sijaan kaipaan vahvempaa sosiaalista omaatuntoa.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa puhemies! Paljon hyvää, mutta monta tyhjää kultajyvää. Hallitusohjelman ensimmäisillä sivuilla julistetaan, ettei ketään jätetä yksin. Kova tavoite yhteiskunnassa, jossa kansamme entistä selkeämmin jakaantuu hyvin toimeentuleviin, hyvinvoiviin ja heikkotuloisiin pahoinvoiviin, jotka eivät suinkaan pääse osallisiksi yhteiskuntamme herkuista. Yksinäiset löytyvät asunnoistaan kuolleina viikkojen, jopa kuukausien jälkeen syrjäytyneinä ja unohdettuina.

Ohjelmassa sivulla 17 vankiloiden kohdalla on tärkeää pitää huoli, että vankiloiden riittävät henkilöstöresurssit varmistetaan, sillä jaksamisensa äärirajoilla toimivat työntekijät eivät todellakaan tule venymään loputtomiin.

Ohjelman sivulla 18 puhutaan poliisivoimista, ja arkitodellisuus on osoittanut, että poliisivoimamme kaipaavat kipeästi lisäresursseja. Syrjäisten seutujen odotusajat ovat pitkät, ja monissa hätätilanteissa tuntien odottaminen on tappavaa, vai onko tavoitteena, että ainakin pohjoisen poliisivoimat tulevaisuudessa ympäristöä säästäen liikkuvat polkupyörillä tai jopa kävellen?

Sivulla 19 maahanmuuton kohdalla tulisi huomioida lasten edun lisäksi myös ikäihmis- tai vanhusturvapaikanhakijoiden tilanne. Onko asiallista palauttaa heitä tai hylätä hakemus, mikäli iäkkään perhe on maassamme ja hänet päätetään vanhana ja sairaana palauttaa maahan, jossa hänellä ei ole läheisiä tai jossa hänestä ei huolehdi kukaan?

Sivulta 22 olisin halunnut saada vahvistuksen, että Itä- ja Pohjois-Suomen sekä Etelä- ja Länsi-Suomen haasteellisille alueille kohdennetut erityistoimet ovat sitten niitä positiivisia toimia eikä kurjistamislinjaa, koska pelkkä maininta erityistoimista ei vielä nosta hurmosta alueellisesti.

Sivulla 25 on vahva ristiriita. Sanotaan, että tavoitteena kansainvälisen on huippuosaamisen lisääminen, kun samanaikaisesti annetaan lupa kerätä maksua EU/Eta-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta. Siis maksuillako kannustetaan kansainvälisten huippuosaajien saamista maahamme? Maksupolitiikkaa on edelleen helppo laajentaa koko koulutukseen, kun tie on aurattu auki uudelle opiskelumaksupolitiikalle.

Sivulla 26 sosiaalisten etujen kohdalla, opintotuen 15 prosentin korotuksen kohdalla, olisi ollut mukava nähdä se "parasta ennen" -kirjaus eli milloin tämä realisoituu todellisuudeksi, viimeisenä vuonna vai heti vuoden 2008 alussa.

Sivu 27: Lasten ja nuorten kulttuuritoiminnan ja taidekasvatuksen osalta kehittämisajatukset ovat erittäin hyviä, mutta myös rahaa asian hoitamiseen tulisi varata, koska ei esimerkiksi lippuja koululaisnäytöksiin osteta pelkällä hyvällä tahdolla ja toivomuksilla.

Sivu 33: Liikenteellä on merkittävä osavastuu ilmastonmuutoksesta, mutta ei ilmeisesti siltikään kannata autoverotuksen keinoin vaikuttaa yksityisautokannan uudistamiseen. Siis vanhat ropposet kauan eläkööt ja kävelkää, oi köyhä perukan kansa.

Hallitus turvaa julkisen liikenteen peruspalvelut haja-asutusalueilla, ja toivottavasti tämä ei sitten tarkoita yhtä linja-autovuoroa kerran kuukaudessa esimerkiksi pohjoisen syrjäisillä seuduilla.

Energiapolitiikassa energian säästäminen on kadonnut hallituksen tavoitteista ja hukkunut kerskakuluttamisen pohjattomaan laariin. Säästäminen ei olekaan enää arvo eikä suinkaan trendikästä.

Sivulla 44 tavoitteet veteraanisukupolven hyvinvoinnista ovat erittäin tärkeitä. Nyt on huolehdittava myös alueellisesti siitä, että koko maassa veteraanisukupolven asiat hoidetaan nopeasti kuntoon, eikä entinen papereiden pöydällä makuuttaminen esimerkiksi kuntoutuspäätösten osalta saa jatkua enää yhtään pidempään. On kansallinen häpeä, ettei asia edelleenkään ole kunnossa, vaikka asiasta on puhuttu koko minun elinaikani eli yli 30 vuotta.

Omaishoitajien tilanne on vaikea ja lakisääteiset vapaapäivät on varmistettava eikä pelkästään mahdollisuuksia parannettava. Pelkkä hyvä tahto ei lisää ihmisten jaksamista. Omaishoitajat tekevät pyyteetöntä työtä, ja sitä pyyteettömyyttä ja ihmisten kiltteyttä käytetään yhteiskunnassamme sumeilematta hyväksi. Siinä meillä kansanedustajilla on tekemistä, kun kaikki Suomen omaishoitajat lyövät hanskat tiskiin ja jättävät rakkaansa meidän hoidettaviksi.

Vammaisten henkilökohtaiset avustajat ovat subjektiivisella oikeudella taattava eikä vain luvattava kehittää järjestelmää. Avun tarve on todellinen, ja jokaisella ihmisellä vammastaan huolimatta on oltava oikeus inhimilliseen ja monipuoliseen osallistuvaan elämään, vai eikö vammaisella ole oikeutta nauttia elämästä kuten meillä "terveillä"?

Hallitusohjelman todellinen poliittinen lausekliimaksi on sivulla 46. Suora lainaus: "Tässä yhteydessä selvitetään kohteleeko sosiaalietuuksien ostovoimaa turvaavien indeksitarkastusten kulutuskori tarkoituksenmukaisella tavalla erilaisia kulutusrakenteita omaavia kansalaisia, kuten kansaneläkettä tai työeläkettä saavia ikäihmisiä". Ja kori tuli ja kohteli heitä huonosti. Kori iski eläkeläisiä kintuille. Hyi olkoon moinen kori.

Pelkällä toivolla, uskolla ja katteettomilla lupauksilla ei kansamme elä. Siihen tarvitaan riihikuivaa rahaa, kaikkinensa palveluihin, korotuksiin, lisäyksiin ja muuhun mannaan, jota kansallemme luvataan. Valitettavasti jo laatustandardeissa opetetaan, että sitä mitä ei ole kirjattu, ei ole olemassa, ja jos rahaa ei ole kirjauksissa osoitettu, niin missäs luuraakaan lupausten lunastaminen arkielämässä?

Inkeri Kerola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ohjelmansa avulla hallitus haluaa selkiyttää kansalaisen oman vastuun, yhteisen vastuun ja yhteiskunnan välistä suhdetta. (Ed. Kuoppa: Ja porvareiden edut!) Tähän tähtää muun muassa hallituksen linjaama sosiaaliturvauudistus. (Ed. Mustajärvi: Miten työttömyys?) Uudistuksen tulee kannustaa kansalaista omaan aktiivisuuteen elämäntilanteensa ja elinolosuhteidensa parantamiseksi. Juuri tässä onkin se oleellinen punainen lanka, joka erottaa nykyisen hallituskoalition edellisestä. (Ed. Gustafsson: Ei kenelläkään ole mitään tuota ajatusta vastaan, ed. Kerola!)

Suomen elinkeinorakenne tulee muuttumaan siinä määrin, että emme voi pääsääntöisesti tukeutua pelkästään koulutukseen, joka tähtää työntekoon toisen palveluksessa. Koulutuksen tulee tukea yrittäjyyttä ja yrittämistä. Tämän periaatteellisen muutoksen tulee näkyä myös asenteissa yhteiskuntaa ja lähellä olevia kohtaan. Yhteisvastuu ja toisista huolehtiminen tulee meidän jokaisen omaksua uutena asenteena. (Ed. Gustafsson: Paljonko vanhustenhoitoon on rahaa?)

Uusi hallitusohjelma on arvokas erityisesti perheiden hyvinvointiin tähtäävien uudistusten vuoksi. Paitsi perheiden taloudellisten tukien lisäämiseksi tässä hallitusohjelmassa on paneuduttu lasten ja nuorten sekä perheen huoltajien pahoinvointiin. Tarpeellinen avaus on lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman käynnistäminen. Hallituksen tavoitteena on lapsiystävällisempi Suomi, mitä edellyttää myös ongelmallinen väestörakenteemme. Kaikki ongelmat eivät ratkea rahalla, mutta hallitusohjelma pyrkii poistamaan ainakin köyhyydestä johtuvan eriarvoistumiskehityksen lapsiperheiden osalta. Uusien sukupolvien kasvattaminen on yhteiskunnan kannalta arvokas tehtävä. Kuntia tulee myös edelleen kannustaa järjestämään lapsiperheille lisää kotiapupalveluja. Se on parasta ennaltaehkäisytyötä elämästä selviytymisen tukemisessa.

Arvoisa puhemies! Poiketen edellisten hallitusten ohjelmista opiskelijoiden taloudellista tilannetta helpotetaan tässä ohjelmassa korottamalla opintorahaa ja nostamalla tulorajoja. Näin päästään vuosien alakynnessäolon jälkeen opintotuessa sille tasolle, joka sillä oli viimekertaisessa opintotukiuudistuksessa. Tulevaisuudessa toivoisin, että tulorajat voitaisiin poistaa niin sanottujen virallisten lukukausien ulkopuolisen ajan osalta kokonaan. Tämä kannustaisi hankkimaan myös omaa elantoa opintojen turvaksi.

Yhteiskunnan rakentumisen kannalta on oleellista, että kaavoitusprosesseja nopeutetaan ja valitusjärjestelmien toimivuutta arvioidaan uudelleen. Elinkeinoelämän kannalta on tärkeää, että sitä tukevia hankkeita edistetään joustavan kaavoitusmenettelyn avulla. Suunnittelu ja kaavoitus luovat pohjan sille, kuinka Suomi rakentuu paitsi yksityistalouksien myös yrityselämän suunnasta katsottuna.

Hallitusohjelma tähtää kokonaisuudessaan aktiiviseen Suomeen. Vastusten ajatteleminen johtaa tappioon, keinojen miettiminen vie menestykseen.

Juha Hakola /kok:

Arvoisa herra puhemies! Sinivihreä hallitus on osoittanut hallitusohjelman oikeuspolitiikkaa ja sisäistä turvallisuutta koskevassa osiossa vahvaa vastuuta arjen turvallisuudesta huolehtimisesta. Ihmisten käsitys arkipäivän turvallisuudesta on viimeksi kuluneiden vuosien aikana muuttunut rajusti. Uhkana ei niinkään koeta ulkopuolisen vihollisen hyökkäämistä perinteisen sodan muodossa, vaan onnettomuuksien, terrorismin tai muun vastaavan väkivallan kohteeksi joutumista.

Hallitus on ohjelmassaan kiinnittänyt ansiokkaasti huomiota kansalaisten oikeusturvaan ja oikeuden tasa-arvoiseen saatavuuteen. Oikeudenkäyntien kokonaiskeston lyhentämiseen tähtäävät tavoitteet ovat osoitus siitä, että hallitus on oivaltanut ihmisten ja yhteiskunnan tarpeen korkeatasoiseen oikeusturvaan sekä käsittelyaikojen nopeuttamiseen. Kansalaisia nimittäin harvoin kiinnostaa se, miten hyvin jokin yksittäinen oikeudenhoidon toimija suoriutuu tehtävästään, vaan pikemminkin se, miten laadukkaasti ja miten ripeästi juuri hänen asiansa käsitellään sen vireilletulosta lopulliseen ratkaisuun asti.

Arvoisa puhemies! Vaativien rikosasioiden tutkinnan tehostamisen kannalta on hallitusohjelmassa mainittu esitutkinta-, pakkokeino- ja poliisilain kokonaisuudistus varsin tervetullut. Kaikkia kolmea edellä mainittua lakia on muutettu useaan otteeseen niiden säätämisen jälkeen. Nyt tehtävässä kokonaisuudistuksessa tuleekin huolehtia siitä, että esimerkiksi poliisin toimivaltuussäännökset ovat nykyistä selkeämmät ja ajantasaisemmat eivätkä ne edellytä jatkuvaa päivittämistä toimintojen eri osa-alueiden kehittyessä.

Kansalaisten turvallisuuden ja turvallisuudentunteen parantaminen on haastava tehtävä. Hallitus tuleekin määrittämään sisäisen turvallisuuden keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet erityisessä sisäisen turvallisuuden ohjelmassa. Hallitusohjelmassa onkin aikaisempaa enemmän nostettu esiin kansalaisen turvallisuuteen vaikuttavia asioita. On tärkeää, että tulevaisuudessa keskeinen painopiste on edelleen huumausainerikollisuuden ja muun järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa. Erityisesti ohjelman laajentaminen merellisiin suuronnettomuuksiin, asumisen turvallisuuteen, lähisuhdeväkivaltaan sekä terrorismin torjuntaan osoittaa hallitusohjelman laaja-alaisuutta.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman kirjaukset poliisipiirien määrän vähentämisestä sekä turvallisuusalan, erityisesti poliisin, henkilöstötarpeiden pitkän aikavälin suunnitelmasta liittyvät asiallisesti toisiinsa. Poliisiorganisaation uudistamisen yhteydessä tulee varmistaa poliisipalveluiden säilyminen lähellä kansalaisia. Hallitusohjelma ravistelee perinteisiä hallintorakenteita ja samalla siirtää voimavaroja hallinnosta poliisipalveluihin. Poliisitoiminnan operatiivisen johtamisen erottaminen ministeriön ohjaus- ja valvontatehtävistä on oikean suuntainen muutos.

Poliisien määrää tulee lisätä niin, että pohjoismainen taso voidaan saavuttaa. Tämä edellyttää työttömien poliisien täystyöllistämistä sekä poliisien koulutusmäärien nostamista vastaamaan pitkällä tähtäimellä ikääntymisestä johtuvaa poistumaa. Vuoden 2008 alussa aloittava uusi poliisiammattikorkeakoulu mahdollistaa koulutusmäärien lisäämisen. Oleellista on, että niin henkilöstöresurssit kuin koulutusmäärät suunnitellaan pitkällä tähtäimellä ja vallalla olevasta tempoilusta luovutaan. Uskon, että suunnitelmallisella ja pitkäjänteisellä työllä kansalaisten turvallisuutta edistetään parhaiten.

Arvoisa puhemies! Erityisen kiitoksen ja huomion ansaitsee hallitusohjelman kirjaus pelastuslaitosten toiminta- ja palvelukyvyn turvaamisesta. Tehokas ja oikein mitoitettu pelastustoimi on avaintekijä turvallisuuden saavuttamisessa. Pelastustoimen mitoituksen on perustuttava lakisääteisten velvoitteiden lisäksi kattavaan riskien sekä onnettomuusuhkien analysointiin ja sen avulla päätettävään palvelutasoon. Pelastusalan henkilöstön ikääntyminen on yksi keskeisimmistä uhkista pelastuslaitosten toiminnalle, pelastusalan henkilöstölle sekä viime kädessä kansalaisten turvallisuudelle. Näkemykseni mukaan nyt tulevan hallitusohjelman mukaisesti tulisikin kiihkottomasti ja objektiivisesti tutkia pelastushenkilöstön eläkeiän vaikutuksia, kun tarkastelun näkökulmaksi otetaan pelastuslaitosten kyky vastata normaali- ja poikkeusolojen riskistä.

Hätäkeskuslaitoksen osalta totean, että kansalaisten näkökulmasta on koko sisäisen turvallisuuden alueella tärkeää, että hälytyspalvelut saadaan nopeasti ja niin, ettei turvallisuus vaarannu. On ensiarvoisen tärkeää, että hätäkeskuksen henkilöstöresursseista huolehditaan niin määrältään kuin koulutuksen osalta todellista tarvetta vastaavasti. Hätäkeskusten työn kuormittavuuteen, henkilöstön jaksamiseen ja koulutustarpeeseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota.

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan muistuttaa, että sisäistä turvallisuutta ei pidetä yllä yksin viranomaisten voimin. Kolmas sektori ja muu julkinen sektori ovat viranomaisten tärkeitä kumppaneita turvallisuuden ylläpitämisessä. Hallitusohjelma, Vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi, on erinomainen vastaus kansalaisten arjen turvallisuuden parantamisessa.

Juha Korkeaoja /kesk:

Arvoisa puhemies! Keskityn puheenvuorossani hallitusohjelman maa- ja metsätaloutta koskevan osion käsittelyyn. Se on mielestäni hyvä, ja tietysti minun pitääkin olla siihen tyytyväinen, koska olen itse keskeisesti voinut vaikuttaa sen sisältöön sen kirjoittajana.

Aloitan kuitenkin yleisistä havainnoista tämän osion suhteen. Se on pyritty kirjoittamaan muotoon "hallitus toteuttaa", ei siis niin, että hallitus pyrkii toteuttamaan, vaan hallitus toteuttaa tiettyjä tärkeitä asioita, ja huomionarvoista on, että myöskin taloudellisessa mielessä näihin tarkoituksiin varataan tarvittavat resurssit. Tässä mielessä se on siis sekä taloudellisten puitteitten että sisällön suhteen tasapainoinen esitys.

Totean tässä aluksi muutamia verokohtia, jotka ovat tärkeitä maatalouden kannalta. Paljon keskusteltua osuuspääoman korkojen verovapaata osuutta korotetaan. Myös maatilojen sukupolvenvaihdosten verotusta alennetaan edelleen. Sehän ei ole kovin korkea nytkään, mutta tässä edetään edelleen. Tärkeää on, mikä oli niin sanotussa Sailaksen työryhmän muistiossa, että todetaan, että poistetaan valmistevero omalla tilalla käytetyltä ja tuotetulta biopolttoaineelta. Tässä siis hyvin konkreettisia maa- ja metsätalouden verotukseen liittyviä asioita.

Tärkeää maaseutuyritysten kannalta on myös se, niin kuin hallitusohjelmassa todetaan, että edistetään ensimmäisen työntekijän palkkaamista osittain ilman sivukuluja. Maaseudullahan on kasvava määrä pienyrityksiä, joiden laajenemista on syytä tällä tavalla tukea ja edistää.

Itse maatalouspolitiikkaosiosta todetaan, että maataloutta kehitetään elintarvikkeiden tuotantoketjua kokonaisuutena ajatellen niin, että se perustuu osaamiseen, innovaatioihin, uudistumiseen, tuottavuuden kehitykseen, joka luo kannattavan toiminnan edellytykset ja joka luo kannattavan ketjun pellolta pöytään asti. Tavoitteena on tuotantomäärien säilyttäminen elintarviketuotannossa nykytasolla ja tuotannon kasvattaminen maataloudessa biopolttoaineiden energian tuotannon osalta. Perheviljelmäpohja on lähtökohta. Kuitenkin tuottavuutta pyritään nostamaan, koska toimitaan yhteisillä eurooppalaisilla markkinoilla. Reunaehtoina suomalaisella maataloudella on korkea ympäristön- ja eläinsuojelun taso ja korkea elintarvikkeiden turvallisuus, mistä Suomi saa olla ylpeä ollessaan maailman kärjessä.

Kiinnitetään aikaisempaa enemmän huomiota siihen, että Suomi vaikuttaa yhteisen maatalouspolitiikan uudistamiseen pitkäjänteisesti niin, että 2014 uudistukseen saadaan sisälle meille tärkeitä asioita. Valitettavasti artiklaa 141 koskevia neuvotteluja ei voitu ratkaista hallitusneuvotteluissa. Hallituksen vaihdoksesta riippumatta tämä ongelma säilyy, mutta hallitusohjelmaan on kirjattu niin vahva selkänoja hallituksen maatalousministerille näitä neuvotteluja ajatellen kuin voidaan ajatella.

Tärkeää on, että investointien rahoitus turvataan siirtämällä heti kevään ensimmäisessä tai tämän vuoden toisessa lisäbudjetissa 100 miljoonaa euroa Makeran rahoituksen turvaamiseksi, ja sitten todetaan myöhemmin, että maa- ja metsätalousministeriön kehystä kasvatetaan 60 miljoonaa euroa ja tästä voidaan sitten ehkä noin 30 miljoonaa vuosittain siirtää Makeran rahoituksen turvaamiseen. Eli tämä tärkeä kehittämisrahoitus on tällä tavalla turvattu ja siihen myöskin tarvittavat resurssit on esitetty.

Tutkimus ja tuotekehitys on myös elintarviketalouden ja maatalouden kannalta tärkeää. Tämä hallitushan pohjaa työtään innovaatio-, tutkimus- ja tuotekehityspolitiikalle. Se koskee myös elintarvikesektoria aivan samalla tavalla kuin muitakin sektoreita. Se todetaan tässä yhteydessä.

Hallitus lupaa käynnistää myöskin suomalaisen ruuan edistämisohjelman. Me saamme hyvällä syyllä olla ylpeitä suomalaisesta ruuasta, joka on terveellistä ja turvallista. Suomalainen ruokakulttuuri on menestynyt viime vuosina hyvin muun muassa kansainvälisissä kokkikilpailuissa, kokkiolympialaisissa. Tätä yhteistyötä on syytä kehittää ja tehdä suomalaista, pohjoismaista ruokakulttuuria tunnetuksi maailmalla. Se tukee samalla meidän matkailuamme ja muutenkin on edistämässä Suomen tunnettuisuutta maailmalla.

Yksi tärkeä yksityiskohta on se, että hallitusohjelmassa todetaan, että eläinlääkärikoulutusta lisätään. Tällä hetkellähän erityisesti tuotantoeläinten parissa työskentelevistä eläinlääkäreistä alkaa olla aika kova pula.

Maaseudun kehittämisessä tärkeä osa on bioenergian, nimenomaan biokaasumuotoisen energiatuotannon kehittäminen. Siihen on hallitusohjelmaan ja hallitussopimukseen liittyen päätetty ohjata huomattavasti resursseja, ja sen lisäksi tämä syöttötariffijärjestelmä antaa vakaan pohjan kehittää tätä sekä ympäristön kannalta tärkeää että energiapolitiikan kannalta tärkeää maaseutuelinkeinomuotoa.

Metsätaloudessa nojataan Kansallisen metsäohjelman uudistamiseen ja sitä varten tehtyyn tulevaisuuskatsaukseen, jossa on selkeät tavoitteet kasvattaa kotimaista puuntuotantoa 10—15 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, mikä edellyttää parinkymmenen miljoonan euron lisäsatsausta tälle alalle, mihin myöskin resurssit on hallitusohjelman puitteissa sovittu olevan. Tämähän on kansantalouden kannalta hyvin myönteinen asia. On laskettu, että 600 miljoonaa euroa vuodessa bkt lisääntyy, kun tämä 10—15 miljoonaa mottia otetaan käyttöön kotimaista puuta enemmän.

Kalastuspolitiikassa noudatetaan pitkälti ohjelman mukaan entistä politiikkaa. Sovitetaan muun muassa lohipolitiikassa yhteen sekä ammattikalastuksen että matkailu- ja vapaa-ajan kalastuksen tarpeita. Pyritään tutkimukseen pohjautuvaan politiikkaan niin, että luonnonlohen lisääntymisedellytykset turvataan mahdollisimman hyvin. Tämähän on ollut politiikan tavoitteena tähänkin asti.

Arvoisa puhemies! Haluan sanoa, että tämän ohjelman puitteissa on maa- ja metsätaloudelle luotu hyvät kehittämisen edellytykset.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeätä tietysti, että Euroopan unionin yhteiseen maatalouspolitiikkaan voitaisiin vaikuttaa niin, että se ottaisi huomioon eri tuotanto-olosuhteet ja muun muassa pohjoiseen tuotantoon liittyvät erityisolosuhteet. Tämä on tietysti tärkeä kansallinen tavoite, mutta on tärkeätä, että tässä työssä onnistumme myös niin, että tämä kansallisten tukien hyväksyttävyys varmistetaan. Tässä suhteessa ei voi olla politiikka sitä, mikä on ollut tämän MTK-johtoisen keskustan politiikka, että EU:lta haetaan lupaa maksaa enemmän palkansaajien verorahoja maataloudelle ilman, että käydään kunnon keskustelua tukien julkisuudesta ja tukien vaikuttavuudesta eri tuotantosuuntien ja muun muassa kotieläintuotannon alueelliset tarpeet huomioon ottaen. On erittäin tärkeätä, kun Maatilatalouden kehittämisrahaston apparaatille yhtäkkiä löytyy 100 miljoonaa euroa rahaa, 100 miljoonaa euroa tuosta noin, että arvioidaan myös, miten tätä tukipolitiikkaa on parempi suunnata vaikuttavuuden kannalta.

Metsäpolitiikan osalta metsälakeja on syytä myöskin arvioida ensiharvennusten ja metsänhoidollisten velvoitteiden paremmaksi täyttämiseksi. Metsälakikomiteassa jouduin jättämään vuonna 95 eriävän mielipiteen tältä osin, koska metsäpoliittisesti emme raakapuun tuotannon osalta riittävästi ole reagoineet.

Kalastuksen osalta olen iloinen, että valtioneuvoston lausumani Pohjois-Suomen ja pohjoisen lohen turvaamisesta on nyt hallitusohjelmassa kirjattu. (Puhemies: Aika!) On erittäin tärkeätä, että tältä osin varmistetaan lohen nousu pohjoisen jokiin.

Pertti Salolainen /kok:

Herra puhemies! Miellyttävää olla jälleen tässä puhujapöntössä. 26 vuottahan tätä on tullut harjoitelluksi aikanaan; että nyt on aika pitää uusi neitsytpuhe täällä eduskunnassa. (Ed. Gustafsson: Seuraamme arvostuksella!)

Herra puhemies! Vaalikeskustelujen aikana ei keskusteltu juuri lainkaan ulko- ja turvallisuuspolitiikasta eikä myöskään EU-politiikasta. Hallitusohjelma kuitenkin osoittaa, että nämä sektorit ovat meidän politiikassamme äärettömän tärkeitä, onhan se ensimmäinen varsinainen ohjelmakohta, joka tuolla ohjelmassa tulee perustellummin käsitellyksi.

Tämä on aika ihmeellinen tilanne, että vaalikeskusteluissa ei lainkaan ulkopolitiikasta keskusteltu ja se haluttiin suorastaan torjua, kun samaan aikaan Suomi ja Ruotsi neuvottelivat suhtautumisesta Naton nopean toiminnan joukkoihin, ja tämä keskustelu käytiin tavallaan kokonaan pinnan alla. Lehdistöhän on tulkinnut tästä asiasta informoimisen, tai vuodot tai mitä ne nyt sitten olivat, vasta vaalien jälkeen salailuksi, ja eräät lehdet ovat leimanneet sen suoranaiseksi skandaaliksi. Tässä hallituksen ohjelmassahan viitataan myöskin näihin Naton nopean toiminnan joukkoihin.

Tämä on hyvin ihmeellinen asia. Vaalien jälkeen eduskunnalle valittiin ulkoasiainvaliokunta, mutta ulkoasiainvaliokuntaa ei ole lainkaan informoitu tästä asiasta. Esimerkiksi henkilökohtaisesti sain tietoa tästä asiasta vain pyytämällä sihteeristön välityksellä, tietoa ulkoministeriöstä näistä asioista. Eduskunnassa siis oli toimiva ulkoasiainvaliokunta, ja mitään tietoa ei tullut eduskunnalle, vaan tiedot saatiin lukea lehdistä ja kuulla radion uutisista. Tällainen menettelyhän ei voi olla asianmukaista, eikä tällainen menettely saa jatkua. Eduskunnan arvovallan säilyttämisen nimissä tällainen ei voi olla järkevää.

Suomi on nyt vastannut suullisesti Natolle pohtivansa näitä asioita. Tällainen vastaus on tehty, mutta kaiken kaikkiaan asiasta käyty keskustelu on ollut aivan olematonta ja ajatellen asian merkityksellisyyttä ehdottomasti liian vähäistä.

Mielestäni olisi nyt aika Suomessa siirtyä siihen, että ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta voitaisiin keskustella aivan normaalisti, normalisoida keskustelu, poistaa se selkäpiissä vallitseva valtava jännitys, joka on aina, kun näistä asioista puhutaan, ja puhua aivan normaalisti asioitten oikeilla nimillä. Mielestäni jos tämän vaalikauden aikana tähän tavoitteeseen päästään, niin paljon on Suomessa ja eduskuntatyössä saavutettu. Me emme enää elä vanhassa maailmassa. Me elämme uudessa maailmassa, jossa on voitava asioista salailematta keskustella.

Ajanpuutteen vuoksi en käsittele tätä teemaa nyt pitemmälti. Puhun lyhyesti toisesta teemasta, nimittäin asioista, jotka mielestäni ovat todella tärkeitä ympäristön ja luonnonsuojelun kannalta.

Ensinnäkin Itämeri. Edellinen hallitus menetti valtavan mahdollisuuden ollessamme EU-puheenjohtajamaana saada Itämeri EU:n erityisalueeksi. Tämä olisi ollut täysin mahdollista, jos hallitus olisi ponnistellut tämän tavoitteen hyväksi, mutta näin ei tehty ja Itämerestä ei tullut EU:n erityisaluetta samalla tavalla kuin on Välimeri. Me olisimme saaneet sillä tavalla EU-projekteja, EU-rahaa.

Muun muassa Puola on suuri ongelma. Aina puhutaan Pietarista. Pietari on suurin yksittäinen Itämeren saastuttaja, kyllä, se pitää paikkansa, pistesaastuttaja, mutta Puola on valtava saastuttaja, ja Suomen rantavesien suurin saastuttaja on edelleenkin suomalainen maatalous. Sehän on fakta. Suomen maatalouden valumat jokia pitkin jnp. (Ed. Korkeaoja: Siis Suomesta?) ovat edelleen Suomen rannikkovesien suurin saastuttaja. — Suurin saastutus tulee maataloudesta. (Ed. Korkeaoja: Ei, kyllä ne tulevat Pietarista!) — Itämeren kokonaiskuormitus tulee tietysti jostain muualta. — Eli nyt pitäisi tämän uuden hallituksen todella vakavasti, kun siitä puhutaan hallitusohjelmassakin, pyrkiä siihen, että Itämerestä tulee EU:n erityisalue, jossa on projektit. Meidän mepithän ovat jo työskennelleet tämän tavoitteen hyväksi.

Toinen seikka, johon haluan kiinnittää huomiota ympäristönsuojelun alueella, on koskien ja vesistöjen valjastaminen. On ihmeellistä, että kun lukee esimerkiksi pohjoisen lehtiä, niin siellä Kemijoki Oy ja Pohjolan Voima täysin jo suunnittelevat Kollajan ja Vuotoksen rakentamista, vaikka hallituksessa on sovittu, että näitä ei rakenneta siinä tapauksessa, että niistä ei vallitse yksimielisyyttä. Minun on mahdoton käsittää, että esimerkiksi vihreät voisivat hallituksessa suostua siihen, että nämä rakennettaisiin. Näistä esiintyy täysin virheellistä tietoa julkisuudessa. Voin kertoa, että olen asiantuntijalta tarkistanut, että riippuen siitä, montako voimalaitosta rakennetaan, Vuotos tuottaisi 0,2—0,4 prosenttia Suomen energiasta, Kollaja tuottaisi noin 0,7. Kokonaisuudessaan pysytään noin prosentissa Suomen energiatuotannosta. On aivan järjetöntä valtavia luonnonarvoja tuhota tällaisen mitättömän asian vuoksi.

Itse olen aikanaan, kun Suomeen rakennettiin ensimmäinen ydinvoimala, ollut silloin jo ydinvoiman kannalla, ja olen ollut ydinvoiman rakentamisen kannalla nimenomaan sen vuoksi, että sillä tavalla me voimme säästää korvaamattomia luonnonarvoja: matkailu, kalastus, luonnonsuojelu. Ei tämä luonnonsuojelu tule viimeisenä näissä yhteiskunnallisissa arvioinneissa. Se on hyvin korkealla näissä arvioissa, ja sitä täytyy kunnioittaa.

Olen myöskin selvittänyt, että Vuotoksen energiatuotanto voitaisiin korvata 2 miljoonalla energiansäästölampulla. Australiassa hallitus tukee nimenomaan ohjelmallaan energiansäästölamppujen käyttöönottoa. Vuotos ja Kollaja yhdessä voitaisiin korvata 100 000 lämpöpumpulla pientaloihin.

Eli me puhumme sellaisista asioista, jotka ovat todella tärkeitä. Vaikka ne vaikuttavat pieniltä, ne ovat todella tärkeitä. Senpä vuoksi näihin asioihin on kiinnitettävä huomiota, ja toivon, että pohjoisen voimayhtiöt eivät nyt jatkuvasti kaavaile ryhtyvänsä rakentamistoimiin ja kuluta varoja turhaan tällaiseen hankkeeseen. Näitä ei tulla rakentamaan.

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa herra puhemies! Nyt käsiteltävänä oleva pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelman nimeksi on annettu Vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi. Nimeä voi kuka tahansa pitää hyvänä, olennaista on kuitenkin itse ohjelman sisältö. Siihen tutustuva voikin huomata, että tekijöiden kädenjälki näkyy lopputuloksessa toisenlaisista väitteistä huolimatta, kun puolueilla on eroja ja värillä on väliä.

Työllisyyspoliittisissa linjauksissa näkyy hyvin ero uuden porvarihallituksen ja edellisen hallituksen työssä näkyneen sosialidemokraattisen toimintatavan välillä. Työllisyystavoitteen osalta hallitusohjelmaa ei voida pitää järin kunnianhimoisena. Työllisyyden parantuminen ei ole tavoitteena niin keskeisessä asemassa kuin aikaisemmilla hallituksilla. Ohjelmassa kyllä arvioidaan, että työpaikkojen määrä voi vaalikauden aikana kasvaa 80 000—100 000 työpaikalla. Tätä ei kuitenkaan edellisten hallitusten tapaan ole asetettu selkeäksi tavoitteeksi, vaan työllisyyden parantuminen jätetään suhdanteiden varaan.

Hallituksen suhtautumistapaa kuvastaa se, ettei hallituksella ole varsinaista työllisyysohjelmaa eli suunnitelmaa siitä, miten työttömille saadaan töitä ja miten kaikkiin avoimiin työpaikkoihin löytyy sopivia työntekijöitä. Työmarkkinoiden todellisiin haasteisiin vastaamisessa edellisen hallituksen työllistämispolitiikan haukkuminen ei enää riitä. Hallituksen keinovalikoimaan kuuluu kannustinloukkujen purkaminen, muun muassa työttömyysturvan kehittäminen työllistymistä kannustavaan suuntaan. Kun keinoa ei ole kerrottu, mieleen tulee oikeiston aiemminkin hellimä suunnitelma työttömyysturvan tason alentamisesta työttömyyden pitkittyessä. Se kyllä vaikeuttaa työttömän toimeentuloa, muttei auta uusien työpaikkojen luomisessa.

Aiemmin sosialidemokraattien johdolla menestyksekkäästi toteutetun työllisyyspolitiikan väheksymislinjaa konkretisoivat hallinnolliset uudistukset. Työministeriö ajetaan alas ja tilalle perustetaan tämä superministeriö. Superministeriö näyttääkin valjastetun yritysten ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Työttömän ihmisen työllistymisen tarve näyttää jäävän toissijaiseksi, ja joka tapauksessa hallinnon uudistuksen toteuttamiseen hukkuu paljon työaikaa ja energiaa, jota tarvittaisiin työvoimapolitiikan aktiiviseen hoitamiseen.

Myös hallituksen vastuullisuus ja välittäminen asettuu ikävään valoon vertailtaessa uuden ja edellisen hallituksen painotuksia hyvinvointiyhteiskunnan palveluihin. Hyvinvointipalvelujen kehittämiseen kun on varattu lähes puolet vähemmän euroja kuin edellisen hallituksen aikana. Suomen väestön ikääntyessä Euroopan nopeinta vauhtia tarpeet ovat kuitenkin ennemminkin lisääntymässä kuin vähentymässä. Pelkona on, että palvelupuolelle syntyy rahoituskriisi, joka johtaa yksityistämiseen. Hallituksen tavoitteena taitaakin olla se, että riittävää hoivaa ja palveluita saavat vain ne, joilla on ne varaa itse maksaa. Pienituloiset toissijaiseen asemaan asettavaa hallituksen linjaa vielä vahvistaa terveyskeskus- ja muiden asiakasmaksujen nosto.

Arvoisa puhemies! Lapsiperheiden osalta hallitusohjelmasta löytyy hyvääkin, kun perustetaan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma. Seurasin itse viime hallituskaudella tiiviisti kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaa ja näin hyödyllisenä sen, että eri ministeriöissä koottiin voimavaroja yli hallinnollisten rajojen. Tällöin asioiden hoidossa on enemmän vaikuttavuutta. Perheasioiden saralla työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamisessa, päivähoidon ja kotihoidon tuen kehittämisessä, perhevapaiden yleistymisessä ja lapsiperheiden talouden kuntoon saattamisessa hallituksella riittää tulevaisuudessa tehtävää.

Muutoin hallitusohjelma jää lapsiperheiden osalta ohueksi. Lapsilisien korotukset eivät kohdistu kaikkiin lapsiperheisiin, kuten edellisellä hallituskaudella, vaan lapsilisä nousee vasta kolmannen lapsen osalta. Tämä toki suuntaa lisäyksen taloudellisesti heikoimmassa asemassa oleviin monilapsisiin perheisiin. Myös yksinhuoltajien lapsilisän korotus on erittäin tarpeellinen. Suurin osa perheistä jää kuitenkin vaille korotusta. Ruiskukkapuolueen edustajat pitivät vaaleissa kovasti ääntä lapsilisien indeksiin sitomisen puolesta, mutta myös tämä lupaus näyttää jäävän hartaaksi toiveeksi.

Kaiken kaikkiaan hallitusohjelma on kirjoittajiensa näköinen. Rahallisten satsausten painopisteet olisivat olleet toiset, jos vasemmisto olisi saanut valtakirjan politiikan tekemiseen seuraavalle neljälle vuodelle. Hallituksen ratkaisu, jossa perintö- ja osinkoverohuojennukset menevät kaikkein varakkaimmille, sotii oikeustajuntaa vastaan. Oikeudenmukaisuuden kannalta ei ole oikein, että verot poistetaan suurelta varallisuudelta ja sen sijaan verot maksatetaan muilla kansalaisilla.

Hallitusohjelman lähempi tarkastelu osoittaa, että hyvin toimeentulevat saavat paljon erilaisia helpotuksia, kun puolestaan pienituloiset jäävät melkoisen haalean halauksen varaan. Hallitusohjelmassa on unohdettu syrjäytyneet ja kaikkein vähävaraisimmat. Näihin lukeutuvat myös ylivelkaantuneet, jotka ovat velkojensa vuoksi eläneet jo vuosia syrjässä normaalista yhteiskunnallisesta elämästä ja joiden velkaongelmat ovat edelleen ratkaisua vailla. Tiedossa on, että ylivoimainen velkataakka aiheuttaa myös koko joukon muita ongelmia. Kun ongelmat kasautuvat, niistä selviämiseen tarvitaan usein ulkopuolista apua ja tukea. Tähän lukeutuvat myös lainsäädäntötoimet, jotka nyt hallitusohjelmassa on kuitattu peräti yhden virkkeen maininnalla henkilökohtaisesta konkurssista. Toivottavasti hallitukselta ja ministeriltä löytyy edeltäjiensä tapaan vähän enemmän tarmoa paneutua asian vakavuuteen.

Jyrki Yrttiaho /vas:

Arvoisa herra puhemies! Tässä keskustelussa on lukuisissa puheenvuoroissa arvosteltu, ja ihan syystäkin, kokoomuksen vaalilupauksia, mutta kannattaa muistaa, että näillä lupauksilla on myös puolensa. Nimittäin me ammattiyhdistysaktiivit tiedämme, että hoiva-alan liitot Tehy ja Super ovat valmistautuneet ajamaan seuraavalla sopimuskierroksella palkkoihin kunnolliset korotukset. Siksi liitot ovat hioneet työtaisteluvalmiuttaan jo pitkään. Siksi heitä on syytä onnitella, että he ovat onnistuneet saamaan tavoitteilleen ja samalla työtaisteluvalmisteluille johtavan oikeistopuolueen julkisen ja sitoutuneen tuen. Tällaisesta me emme olisi voineet koskaan Turun metallin lakkoja valmistellessamme toivoa.

Mutta ajattelin tässä puheenvuorossa puuttua oikeastaan yhteen keskeiseen, suureen, asiaan, joka on sosiaaliturvan kokonaisuudistus, joka tähän ohjelmaan on kirjattu. Tämä Vanhasen II hallituksen ohjelmahan on samalla Raimo Sailaksen ties monesko ohjelma jo. Sen linja on ihan yhtä oikeistolainen ja vahva kuin aiempienkin.

Hallitusohjelmaan on sisällytetty muutamia euromääräisiä korotuksia; täällä on jo moneen kertaan ne todettu.

Kansaneläkkeitä luvataan korottaa 20 eurolla ensi vuoden alusta lukien. Korotus on nettona päivässä puolen euron tietämissä. Korotus on mitätön varsinkin, kun eläkeindeksiä ei luvata korjata eikä leikattuja, poistettuja, eläkeosia palauttaa, perusosaa ja muuta. Jos eläkeläisille olisi haluttu korvata indeksiheikennysten ja leikkausten aiheuttama menetys, olisi korotuksen pitänyt olla 135 euroa.

Ohjelmaan on heitetty kymppejä sinne, kymppejä tänne, mutta pienituloisten ja köyhien asemaa niillä ei korjata. Ne on tarkoitettu jyväsiksi median myllyihin, jotta voidaan elämöidä tulevilla, luvassa olevilla korotuksilla.

Suuret ja merkittävät hankkeet ja heikennysuhat on sen sijaan verhottu kehittämishankkeiksi, kokonaisuudistuksiksi jne. Eräs esimerkki tästä on ohjelmaan kirjattu sosiaaliturvauudistus: kannustava ja oikeudenmukainen sosiaaliturva. "Työmarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä arvioidaan verotuksen, perusturvan - - sekä työttömyysturvan uudistaminen." Näin ohjelmassa todetaan. Yleiset luonnehdinnat eivät kerro uudistuksen sisällöstä ja suunnasta, niitä me voimme vain arvailla.

Mutta lista heikennyksistä on jo valmiina. Edellisen hallituksen viime kesänä hyväksymä Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat vuoteen 2015 sanoo asioita selvemmin. Siinä kerrotaan, mitä tämä kannustava sosiaaliturvauudistus käytännössä tarkoittaa. Tämä suunnitelma on sosiaali- ja terveysministeriön, Markku Lehdon virkamiestyötä ja valtiovarainministeriön, Sailaksen ja kumppanien, vahvistama. Siihen on kirjattu monia heikennyssuunnitelmia muun muassa eläketurvaan, työttömyysturvaan jne.

Strategiassa todetaan: " - - eläkkeelle jäämistä myöhennetään asteittain siten, että eläkkeelle siirrytään joustavasti 64—70 ikävuosien välillä." Keinovalikoima on ainakin minulle tuttu. Se merkitsee eläkkeelle pääsyn vaikeuttamista. Viime vuodet olen joutunut läheltä tutustumaan työkykynsä ja terveytensä raskaissa telakka- ja konepaja-ammateissa menettäneiden epätoivoiseen kamppailuun heidän pyrkiessään työkyvyttömyyseläkkeelle. Kyllä sitä, hyvät ystävät, leukoja heiluttaa ja strategioita ja hallitusohjelmia kirjoittelee vielä seitsemänkymppinenkin, mutta miten onnistuu hitsaaminen ja levysepän työ tuiskussa ja helteessä, kun sitä useimmilla on takana jo yli 40 vuotta.

Aiemmin kovan työn kuluttamille nopein apu tuli työttömyyseläkejärjestelmästä ja muista varhaiseläkkeistä. Nyt eläkeuudistuksen myötä työttömyyseläke on siirtymässä historiaan. Tämä sama kehitys kyllä nähdään mainitussa sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiassa, mutta aivan toisesta näkökulmasta. Siinä todetaan: "Varsinaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle jäätiin kahden edeltävän vuosikymmenen ajan yhä harvemmin. Viime vuosina tämä myönteinen kehitys on katkennut. Lähivuosina hakeutuminen työkyvyttömyyseläkkeelle uhkaa nousta varhaiseläkkeiden lakkauttamisen vuoksi. Elinaikainen työura ei voi pidentyä, jollei työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrää kyetä vähentämään." Näin siis tuossa mainitussa strategiassa, joka on hyvin läheistä sukua tämän hallituksen ohjelmalle. Voi sanoa, että tämän ohjelman sosiaaliturvaa koskevat kohdat ovat suoraan lainaa sieltä.

Niinpä keinotkin ovat tylyt ja yksinkertaiset: vähennetään työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä, suositaan osatyökyvyttömyyseläkkeitä ja määräaikaisia työkyvyttömyyseläkkeitä. Ei strategia eikä hallitusohjelma kerro, miten ikääntynyt työkykynsä menettänyt ja sen takia työttömäksi joutunut työntekijä tulee toimeen osaeläkkeen varassa, kun työttömyysturvan päivät kuluvat loppuun ja uutta, sopivaa työtä ei ole tai sitä ei kykene ottamaan vastaan. Heitä on kymmeniä, kymmeniä tuhansia yli 200 000 työmarkkinatuensaajasta. Strategia puhuu kannustavasta työttömyysturvasta työllisyysasteen kohottajana, ei työttömän toimeentulon turvana. Strategia toteaa: "Työttömyysturva on tarkoitettu ensisijaisesti lyhytaikaiseksi turvaksi, joka tukee aktiivista työnhakua ja edistää työmarkkinoiden joustavuutta." (Puhemies: Aika, 7 minuuttia!)

Vielä lopuksi. Tässä esitetään konkreettisesti passiivisen työttömyysturvan enimmäiskeston lyhentämistä, turvan tason porrastamista ja työttömyysturvan kytkemistä työhistoriaan. Ja edelleen työttömyysturvan lisäpäiviin oikeuttavaa ikärajaa siinä vaaditaan nostettavaksi ja tästä kokonaan luovuttavaksi.

Nämä ovat ne konkreettiset tavoitteet, jotka ovat tämän hallitusohjelman takana, ja näistä tulee kova taistelu.

Hannakaisa Heikkinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajakollegat! Vaalityössäni painotin voimakkaasti terveysteemoja, lapsiperheiden hyvinvointia, työssäjaksamista ja vireän vanhuuden eväitä. Näille asioille sain Savonmaata kiertäessäni suurta ymmärtämystä ja vastakaikua. Samoja kysymyksiä aion kaiuttaa nyt täälläkin saamallani vahvalla valtakirjalla. Olen erittäin ilahtunut hallituksen valitsemista kolmesta politiikkaohjelmasta. Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman, terveyden edistämisen politiikkaohjelman ja lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman kautta hallitusohjelma saa inhimilliset kasvot. Valittujen politiikkaohjelmien viesti äänestäjälle on, että hallitus on kiinnostunut tavallisen ihmisen arjesta. Suomalainen elämänmeno koostuu reilun viiden miljoonan tavallisen ihmisen arjesta, ja arjen sujumattomuus on se, joka erityisesti näkyy ja maksaa. Arjen sujumattomuus on sitä, mitä yritetään paikata ja korjata veroeuroilla.

Erityisen tärkeäksi koen terveyden edistämisen politiikkaohjelman. Se lienee aihepiiriltään kenties kattavin ja samalla vaativin politiikan alue. Terveyshän on koko elämänkaaren läpäisevä perustekijä. Se on myös Suomen menestyksen kilpailutekijä, kuten hallitusohjelmassakin todetaan. Siksi terveysnäkökohdat tulee ottaa huomioon laajasti kansalaisia koskevassa päätöksenteossa eri sektoreilla ja yli hallinnollisten raja-aitojen. Kaikkein vaativin haaste liittyy väestörakenteemme muutokseen, mutta se ei yksin koske vanhenevaa väestöä. Yhtälöön kuuluvat myös jaksavat työikäiset ja varttuva nuoriso, joiden kontolla on taloudellisen perustan vahvistaminen sen lisäksi, mitä pian työstä pois siirtyvät tai jo siirtyneet ovat oman elämänsä aikana rakentaneet.

Arvoisa puhemies! Terveyden edistämiseen kuuluu paitsi sairauden hoito ja ehkäisy myös laaja kirjo ihmisen sosiaalisen ja taloudellisen hyvinvoinnin kysymyksiä. Terveyteen liittyviä lakeja ja ohjelmia on lukuisia, samoin erilaisia toimijoita. Kansanterveyslaki asettaa vastuuta kunnille niin, että niiden tulee ottaa terveysnäkökohdat huomioon kunnan kaikissa toiminnoissa sekä tehdä yhteistyötä terveyden edistämiseksi muiden kunnassa toimivien julkisten ja yksityisten tahojen kanssa. Kunnat yksin eivät toki voi vastata kaikesta, vaikka ne lähinnä ihmistä ovatkin. Yliopistot, tutkimuslaitokset ja kansalaisjärjestöt urheiluseuroja myöten ovat ensiarvoisessa roolissa terveyden edistämisessä. Yhtä lailla ja entistä enemmän vastaisuudessa tulee työyhteisöjen tuntea vastuunsa jäsenistään. Tänä päivänä valtaosa sairauspoissaoloista ei aiheudu enää tuki- ja liikuntaelinten sairauksista tai vammoista vaan siitä, että työssä ja työpaikoilla on paha olla. Mielenterveysongelmat ovat tällä hetkellä suurin syy työkyvyttömyyseläkkeisiin. Olen ilahtunut siitä, että työssäjaksamiseen kiinnitetään huomiota työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman kautta. Huomion kiinnittämistä henkilöjohtamisen kehittämiseen ei voida ohittaa. Huono johtaminen on kallista niin yksilön kuin yhteiskunnankin tasolla.

Arvoisa puhemies! Terveyttä edistäviin toimiin on arvioitu käytettävän vuosittain noin 50 euroa kansalaista kohden, kun taas sairaudenhoidon kulut ovat vastaavasti 2 000 euroa. Vaikka nämä olisivatkin vain tilastollisia laskelmia, niiden mittaluokka kertoo kuitenkin selkeästi, että perälauta niin sanotusti vuotaa. Olisiko siis ajattelua muutettava niin, ettei terveyden edistämiseen ohjattu euro ole kulu vaan tuottava investointi? Se on sitä erityisesti yksilön kohdalla koko eliniän mutta yhteiskunnalle lähivuosien kohtalonkysymys.

Eri väestöryhmien terveyserojen kaventaminen on paitsi inhimillisyys- ja tasa-arvokysymys myös valtiontaloudellinen. Työttömyys, syrjäytyminen, mielenterveysongelmat ja näköalattomuus lietsovat epätervettä elämäntapaa, joka sitten ruokkii itse itseään. Se näkyy jo nyt vakavina kansanterveysongelmina, liikalihavuutena, tyypin 2 diabeteksen lisääntymisenä, alkoholin ja tupakan liikakäyttönä. Lapsiperheissä ongelmat vain kumuloituvat köyhissä lapsiperheissä ja yksinhuoltajatalouksissa etenkin. On vaikea nähdä sellaisessa asemassa olevien pystyvän voimaantumaan vain valistuksella, sitä yhtään väheksymättä. Tarvitaan perusteellista palvelujärjestelmien remonttia ja resursointia niin, että ne nykyistä yksinkertaisemmin, tehokkaammin ja varhemmin voisivat puuttua ahdinkotilanteisiin. Kun lapsista ja nuorista kasvaa terveitä aikuisia, se kantaa parempana työkykynä kauemmin. Samalla kun eläköityminen kenties siirtyy muutaman vuoden eteenpäin, säilyy itsenäinen ja aktiivinen elämänote työuran jälkeenkin pidempään. Tavoitteena tulee olla, että tämä niin sanottu kolmas ikä kestäisi mahdollisimman pitkään, sillä sen ansiosta vanhusten laitoshoidon tarpeen kasvua saadaan hillityksi. Vaikka pelätty eläkepommi jäisikin suutariksi eli eläkemenojen nettokasvu jäisi pelättyä pienemmäksi, terveyden jatkuminen pitkälle elämän ehtooseen saakka on tavoiteltava arvo sinänsä, jota yhteiskunnan tulee edistää.

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysministeriön terveydenedistämissuunnitelma tälle vuodelle tarvitsee edelleen tehostettua jatkoa myös tulevina vuosina, jotta Terveys 2015 -kansanterveysohjelman selkeät ja varsin konkreettiset tavoitteet toteutuisivat ja mieluiten jo etupainotteisina. Mitä enemmän terveyden eteen tehdään nyt, sitä pienemmällä riesalla ja pienemmin taloudellisin panostuksin selvitään jatkossa.

Tässä yhteydessä haluan kiinnittää hallituksen huomion Itä-Suomen hälyttävään hammaslääkäripulaan. Hallituksen on nyt ripein ottein puututtava tähän epäkohtaan ja mahdollistettava hammaslääketieteellisen koulutuksen aloittaminen uudelleen Kuopiossa. Suomessa on viime vuosikymmeninä saatu ylpeillä maailman kauneimmilla valkoisilla hymyillä, siis terveimmillä hammasrivistöillä, mutta tämä on nyt pahasti rapautumassa isossa osassa Suomea. Terve suu on paljon enemmän kuin vain esteettinen asia. Vanhusten palvelukeskuksen osastonhoitajana tiedän myös, mitä on vanhuksen elämä, jos suu on niin kipeä, ettei syöminen onnistu, eikä hammaslääkärille saa mahdottomien jonojen takia aikoja viikkoihin.

Arvoisa puhemies! Hallituksen politiikkaohjelmien tavoitteet lyövät kättä toisilleen, ja toteutuessaan niiden lopputuloksena tulisi olla terveempi ja tuottavampi Suomi. Työmaata siis kyllä riittää, mutta töissähän täällä ollaan.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Matti Vanhasen kakkoshallituksen ohjelma on varsin kunnianhimoinen ja laaja. Se on paljon paksumpi kuin aikaisemman hallituksen ohjelma oli. Ihmettelen, miksi tässä hallitusohjelmassa on sellaisia uudistuksia, joita olisi pitänyt tehdä jo kauan sitten, koska niiden korjaustarve on ollut huutava. Ovatko siihen syynä olleet ideologiset syyt, että jotain ei ole korjattu, vaikka olisi pitänyt, vai onko asia niin, että me kansanedustajat ja ministerit olemme edenneet niin kauas kansasta, että emme oikeastaan tiedä, mitä pitäisi pikaisesti korjata?

Kiinnitän tässä puheessa huomiota kahteen terveydenhuoltoon liittyvään epäkohtaan, jotka olisi pitänyt ratkaista jo edellisellä kaudella mutta tulevat nyt tämän hallituksen aikana todennäköisesti ja nopeasti ratkaistua. Ensimmäinen on hammaslääkäripalkkioiden kelakorvausten nostaminen ja toinen hoitohenkilökunnan saatavuus julkisessa terveydenhuollossa. Näitä ei ratkaistu, vaikka tiedettiin, että ne ovat kipeitä ongelmia.

Edellisellä eduskuntakaudella kyselytunnilla ja budjettikeskustelujen yhteydessä vähintään kaksikymmentä kertaa kysyttiin ministereiltä hammashoidosta, miksi ihmiset eivät pääse hammaslääkäriin varsinkaan suurissa kaupungeissa. (Ed. Kuoppa: Kokoomus oli silloin hallituksessa, kun vähennettiin hammaslääkärien koulutuspaikkoja!) — Koulutuspaikat ovat tärkeät. Niin kuin ed. Heikkinen sanoi, niin nämä koulutuspaikat ovat erittäin tärkeät, mutta se ei ratkaise tätä kysymystä, koska me emme voi julkiselle puolelle varustaa niin paljon uusia hammaslääkärintuoleja ja hammashoitajia ja hammaslääkäreitä, että se palvelisi koko kansaa. Tämän vuoksi meidän on kerta kaikkiaan hyväksyttävä se, että puolet hammaslääkäreistä toimii yksityispraktikuksina ja toinen puoli toimii julkisella puolella, ja tämän vuoksi nämä kelakorvaukset olisi kauan sitten pitänyt nostaa.

On siis ihan mahdotonta ajatella, että kaikki suurten kaupunkien potilaat todella hakeutuisivat tähän julkiseen terveydenhuoltoon. Helsingin kaupungissa meillä on esimerkiksi jonossa hammaslääkärille 9 700 ihmistä, jotka ovat jonottaneet yli kuusi kuukautta. Jonoja on ihan mahdoton purkaa varustamalla näitä julkisen terveydenhuollon paikkoja. Lisäksi tämä kilpailutus, jota olemme yrittäneet järjestää, useimmiten päättyy siihen, että me olemme markkinaoikeudessa, koska kun kilpailutamme hammaslääkäreitä ja hammaslääkäriasemia, niin yleensä tapahtuu niin, että osa näistä, jotka eivät ole saaneet sitä sopimusta, valittaa markkinaoikeuteen, ja siellähän se asia sitten viipyy vähintään kaksi vuotta. (Ed. Gustafsson: Eikö kokoomus ole johtava puolue Helsingissä?) — No, mitä me olisimme voineet tehdä? Me olemme yrittäneet kilpailuttaa, mutta se ei onnistu kerta kaikkiaan sen takia, että meillä on tämä valitusoikeus. Olisi pitänyt nostaa nämä kelakorvaukset jo silloin, kun tämä hammaslääkärihoito tuli koko kansalle, eli siis oikeastaan vuoden 2003 alusta. (Ed. Gustafsson: Ettei vaan Niinistö ollut valtiovarainministeri silloin?) — Oli, silloin oli. Myös kokoomus on tähän syyllistynyt, mutta kun kerran te huomasitte, että tässä on tällainen epäkohta, niin miksi ette silloin tarttuneet tähän kysymykseen? Miksi annoitte näitten jonojen kasvaa? (Ed. Gustafsson: Neljä vuotta sitten taloustilanne oli vaikeampi kuin nyt!) — Kyllä siitä olisi riittänyt se 17 miljoonaa niin, että olisi saatu ihmisten hampaat hoitoon, niin kuin esimerkiksi ed. Heikkinen sanoi, että on hyvin epäterveellistä olla risoilla hampailla. (Ed. Gustafsson: Se on totta!) — Siis jonot eivät kerta kaikkiaan lyhene muuta kuin sillä tavalla, että ihmiset itse hakeutuvat takaisin omille hammaslääkäreilleen, koska meillä on yksityisiä hammaslääkäreitä melkein joka korttelissa täällä Helsingissä.

Toinen asia, josta nyt on paljon puhuttu tässäkin salissa, on tämä matalapalkkaisten koulutettujen naisten asema. Me olemme todella katastrofin partaalla Husissa tällä hetkellä: meiltä puuttuu 800 sijaista ensi kesänä. Se johtuu siitä, että meillä ei ole ollut rahaa kunnissa panna näitten ihmisten palkkaukseen ja sen takia meiltä on 3 000 sairaanhoitajaa valunut ulkomaille töihin. Lisäksi jotkut toimivat ihan muissa ammateissa. Toivon todella sydämestäni, että tämän hallituksen asia siitä, että näillä hoitajilla olisi paremmat palkat, saataisiin ensi syksyyn mennessä jo ratkaistua, jotta he pysyisivät työpaikoissaan.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa puhemies! Porvarihallituksen ohjelmassa on monia hyviä asioita, se on totta. Onnittelut siitä! Konkreettiset tavoitteet ja keinot näiden toteuttamiseksi olisivat tehneet ohjelmasta kyllä uskottavamman. Äskeiseen puheenvuoroon ed. Asko-Seljavaaralle: Muun muassa tämä kuulutettu vanhusten hoitotakuulaki olisi varmaan ollut yksi tällainen konkreettinen keino, jonka olisi suonut näkyvän, niin kuin lupasitte, myöskin tässä hallitusohjelmassa. (Ed. Asko-Seljavaaran välihuuto) — Niin, mutta ei ole sitä hoitolakia.

Nyt siis odotamme näitä konkreettisia toimia usean vuoden ajan, mitä nämä kauniit sanat sitten tarkoittavat käytännössä. Haluan nähdä myöskin, mitä tarkoittavat ne ehkä epämääräisesti muotoillut sanat päivähoitolain tarpeellisesta uudistuksesta. Se on hyvä. Tarkoittaako se jotakin subjektiiviselle päivähoito-oikeudelle? Mitä tarkoittaa lääninhallitusten tehtävien uudelleenorganisointi? Tarkoittaako se lääninhallitusten lakkaamista? Mitä sitten sisältääkään sanonta "kannustavampi sosiaaliturva", saapas nähdä.

Kuntien talous on heikossa kunnossa. Viime vuoden 700 miljoonaa negatiivinen tulos tarvitsee aikamoisia toimia. Edellisen hallituksen aikana aloitettiin hyvä kunta- ja palvelurakenneuudistus, jolloin kokoomus kovaan sanaan halusi tiukempia linjauksia kuntarakenteen muuttamiseksi. Hyvä juttu, olimme samaa mieltä. Sitä ei vaan tästä hallitusohjelmasta näe. (Ed. Asko-Seljavaara: Kyllä!) Todetaan kyllä, että odottelemme sitä selontekoa vuonna 2009. Samaisissa puheenvuoroissa oli myös ajatus siitä, että harkinnanvarainen valtionapu kunnille lakkaa pikkuhiljaa olemasta. Nyt on kirjoitettu, että sitä jatketaan. Näyttää siis mieli muuttuneen.

Lähtökohtana oli myös toteuttaa valtionapujärjestelmän kokonaismuutos, mikä on erittäin hyvä, yhdistämällä myöskin valtionavut ja muuttaa samalla kuntien verotulo-osuutta. Tämä ensimmäinen asia on kyllä kirjattu hallitusohjelmaan, mutta on tainnut unohtua tämä kuntien veropohjan vahvistaminen ihan täystykkänään, ei meinaan löydy täältä. (Ed. Asko-Seljavaara: Löytyy! — Ed. Hiltunen: Ei löydy!)

Kuntien hyvinvointipalveluiden ohjaukseen on olemassa monenlaisia keinoja. Korvamerkityt valtionavut ovat yksi keino, joka nyt on siis poissa pelistä, mutta ei löydy myöskään tästä ohjelmasta sitä toista hyvää keinoa, joka olisi normituksen, ohjeistuksen ja kriteeristöjen tiukempi tekeminen. Tästä muun muassa vanhustenhuolto olisi välttämättä tarvinnut näitä kriteereitä. (Ed. Gustafsson: Juuri näin!)

Veropohjan muutokset on luvattu kompensoida täysimääräisesti. Mutta siinä kohtaa, kun puhutaan palveluiden järjestämisestä, niiden laajentumisesta tai uusien palveluvelvoitteiden tekemisestä kunnille, tähän on luvattu puolet rahasta. Kun lähdettiin tekemään kunta- ja palvelurakenneuudistusta, oli ajatus, että tässä kohdin korvataan laajentuvat ja uudet palvelut sataprosenttisesti. Näin minä ainakin tämän asian muistan.

Kuntataloutta on vaikea nostaa ja tehokkuutta, jos lisävelvoitteet tulevat kuntien maksettaviksi. Tämä siis varmaan tarkoittaa monellekin kunnalle painetta nostaa kuntaverotusta. Kiva kiva kaikille kansalaisille! Kunnat voivat tietenkin helpottaa omaa talouttaan, niin kuin hallitusohjelmaan on kirjattu, nostamalla asiakasmaksuja, mikä valitettavaa kyllä kohdistuu taas kerran niihin kaikkein pienituloisimpiin, ja jo tälläkin hetkellä palveluiden tasa-arvoiseen saatavuuteen vaikuttaa se, kuinka paljon on käytössä olevaa rahaa.

Ikääntymisestä johtuvat muutokset, muun muassa hoivahenkilökunnan tarve julkisessa palvelutuotannossa, eivät näy ohjelmassa, niin kuin on tahdottu. Sitä vastoin siellä on lisää palvelusetelijärjestelmiä, kotitalousvähennyksiä. Näiden käyttö vaan vaatii jo ihmisiltä ensin rahaa ja myöskin tietoa ja taitoa kilpailuttaa ja hoitaa sitä asiaa itse. (Ed. Asko-Seljavaara: Ei palveluseteliä tarvitse kilpailuttaa! — Ed. Hiltunen: Kyllä tarvitsee!) — Kyllä tarvitsee. Nähtäväksi jää, miten tämä sitten vaikuttaa ihmisten arkeen.

Sitten muutama sana terveyden edistämisen politiikkaohjelmasta. Erittäin hyvä! Tämä luki sosialidemokraattien vastauksissa. Olemme olleet tällä linjalla jo vuosikymmenet. Mutta tämä on varsin kapea-alainen. Se keskittyy lähes täysin terveydenhuoltoon ja sille sektorille. Varsin kapealla alalla ovat liikunta ja päihteet, joille on kuitenkin tässä annettu sentään yksi sana, alkoholi. Keinot vain ovat pikkuisen vähissä, jos siellä on ainoastaan verojen korotus. Sieltä ovat täysin poissa luvanvaraisuus, mainonta, valvonta, kaikki muut keinot.

Se, mitä terveyden edistämisen osalta liikunnan puolelle olisi myöskin toivonut, olisi edes jonkin verran resursseja, esityksiä edes tuntimäärän lisäämiseen tai keinoihin sille puolelle.

Alkoholin osalta kuulin myös, että vielä viime metreillä oli puhuttu pelkästään väkevien verotuksen korotuksesta. Onneksi tämä oli viimeisten kahden päivän aikana muuttunut, koska jos puhutaan kokonaiskulutukseen vaikuttamisesta, on se hinta kyllä ihan yhtä tärkeätä myöskin oluen ja viinien osalta kuin pelkkien väkevienkin kohdalla.

Terveyden edistäminen on laaja kokemus, joka tarkoittaa myöskin sosiaalista, yhteisöllistä, näkökulmaa. Terveyden edistämisen kannalta ovat tärkeitä elinolosuhteet, missä ihmiset elävät, elämäntavat, sosiaaliset verkostot. Sinne tarvittaisiin lisää yhteisöllisyyttä, koska se on se, millä voidaan sanoa olevan suurin vaikutus ihmisten terveyteen. Jo ihmisten kokema terveys siitä, että hänellä on toimivat sosiaaliset verkostot, toimiva yhteisö ja inhimilliset elinolosuhteet, on se, jota tästä hallitusohjelmasta saa kyllä kaivaa varmaan jonkun kiven ja kannon takaa. Terveydenhuolto on hyvä asia, ja sen on oltava kunnossa, mutta pelkästään sillä ei terveyden edistäminen onnistu.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä ed. Paatero on aika huonosti lukenut tämän hallitusohjelman, eikä se mikään ihme olekaan, koska tämä on kyllä aika laaja ja tämän lukeminen vaatii suhteellisen paljon aikaa. (Ed. Paatero: Mekin olemme käyneet koulua!) Kyllä tämä hallitusohjelma jatkaa kunta- ja palvelurakenneuudistusta, ja vaikkei korvamerkittyä rahaa tulekaan, niin kyllä kuntien rahoitustilanne tulee jatkuvasti paranemaan. Ja vanhushoidosta täällä on pitkät pätkät, samoin kuin tästä ... (Ed. Gustafsson: Mutta ei ole rahaa!) — No, ei tässä joka sivulla puhuta siitä, kuinka paljon rahaa. Rahat ovat kaikki täällä takasivulla. Kyllä tässä kaikki nämä asiat on otettu huomioon, joista ed. Paatero kovasti moitiskeli.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Hallituksen vero- ja sosiaalipoliittinen linja noudattaa suurelta osin viime vuosien linjaa. Yleisiin tuloverohelpotuksiin panostetaan eniten. Edellisen hallituksen poistaman varallisuusveron lisäksi kevennetään osinkotulojen verotusta ja perintöverotukseen tehdään erityinen veroaatelisto. Kun omistaa oikeaa omaisuuslajia, voi vapautua kokonaan perintöverosta, vaikka omaisuus olisi kuinka suuri hyvänsä. Onko tämä myös vihreiden veropoliittinen linja? Sen sijaan tavallinen kansalainen maksaa tulevaisuudessakin perintöveroa. Kunnallisverotuksen perusvähennyksen korottaminen on oikean suuntainen, ja se hieman helpottaa työmarkkinatuella olevien työttömien verotusta, mutta se on todella vaatimaton rikkaille annettaviin verohelpotuksiin verrattuna.

Sosiaaliturvan parantamiseen on varattu niukemmin rahaa. Kuitenkin uusia elementtejä ovat muun muassa elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen, jota vasemmistoliitto on ajanut, sekä eräiltä osin aikaisempaa runsaammat tulonsiirtojen muutokset, joita olemme vasemmistoliitossa vaatineet jo aikaisemmilta hallituksilta, opintotuen korotus, kansaneläkkeen uusi 20 euron tasokorotus, osittainen lapsilisien korotus. Mutta lapsilisien tasokorotusta ei ole eikä opintotukea ja lapsilisiä edelleenkään sidota indeksiin. Kokoomus vaati lapsilisän indeksisidonnaisuutta vielä viime vuoden joulukuun budjettiäänestyksessä, mutta nyt ilmeisesti vihreät, Rkp ja kepu estivät lapsilisien ja opintotuen sitomisen indeksiin.

Työttömien perusturvaan ei kuitenkaan luvata konkreettista parannusta. Työmarkkinatuen ja peruspäivärahan alhainen taso on yksi suurimmista syistä ihmisten joutumiseen kunnallisen toimeentulotuen asiakkaaksi. Hallituksen esittämistä lapsilisien korotuksista ei kunnallista toimeentulotukea saava perhe hyödy senttiäkään, herra pääministeri. Hallitus on jättänyt kaikkein köyhimmät lapsiperheet ilman sentinkään tulonlisäystä. Tämäkö on vastuullista, välittävää politiikkaa, kun köyhimmät lapsiperheet jätetään ilman tulonlisäystä? Tähän ei auta muun muassa yksinhuoltajaperheitten lapsilisien korotus, koska jos he ovat toimeentulotuella, he eivät hyödy senttiäkään tästä korotuksesta.

Kaikista köyhimmät lapsiperheet unohdettiin, jätettiin kokonaan kylmästi ilman minkäänlaista korotusta. Tämä on yksi syy siihen, miksi Suomessa on niin paljon köyhiä lapsiperheitä. Mitä hallitus tekee ja miten se vastaa näille lapsiperheille? Vastaako se vain sillä, että se on tilapäistä? Mutta tilapäisen ajan ylikin näitten lapsiperheitten tulee elää. Näihin perheisiin kohdistuvat hallituksen kaavailemat energiaveronkorotukset. Samalla tavalla myös köyhä, yksinhuoltajan vastuulla oleva lapsiperhe tarvitsee sähköä. Polttoaineen hinnankorotukset kohdistuvat myös heihin.

Lisäksi nyt hallitus avaa portit terveydenhoidon maksujen korotukselle. Tutkittu tosiasia on, että sairaudet aiheuttavat köyhyyttä ja pienituloiset saavat huonommin terveydenhuollon palveluja kuin rikkaat. Kuilu tulee entisestään kasvamaan hyvätuloisten ja köyhien perheiden välillä. Terveydenhoidon maksut sidotaan indeksiin, joten maksut tulevat nousemaan automaattisesti. Kuntataloutta laitetaan kuntoon sairaiden ja pienituloisten kustannuksella.

Vireille pantava sosiaaliturvan kokonaisuudistus antaa mahdollisuuden nostaa laajemmin esille nykyisen järjestelmän epäkohtia, joista suurin on ensisijaisen sosiaaliturvan riittämätön taso. Meillä on liian pienet eläkkeet, meillä on liian alhainen työttömyysturvan perustaso, meillä on liian alhainen sairausajan päivärahojen perustaso jnp. Sosiaaliturvan aukot erityisesti työkyvyttömyystapauksessa, jossa hoitava lääkäri toteaa henkilön työkyvyttömäksi mutta vakuutusyhtiön päätös tekee työkyvyttömästä työkykyisen, ovat suurimpia puutteita. Ne aiheuttavat todella yksilötasolla suuria ongelmia ja todellista köyhyyttä ja toimeentulon hätää.

Hallitusohjelman ongelmallisimpia kohtia ovat muun muassa kuntien palvelujen yksityistämiseen viittaavat kohdat sekä julkisen hallinnon rakenneuudistus. Jos työministeriö lakkautetaan ja sulautetaan uuteen työ- ja elinkeinoministeriöön, se voi johtaa työllisyyspolitiikan ja työelämään liittyvien tehtävien painoarvon vähentymistä. Oikeistolainen kynänjälki näkyy myös ohjelmassa monissa kohdin. Osingonsaajien verohelpotukset, matalapalkkatuen laajentaminen, kuntouttavan työtoiminnan velvoittavuus kaiken ikäisille, kotitalousvähennyksen laajentaminen ynnä muut ovat sellaisia kohtia.

Valtiontaloudelle määritellään uudella tavalla rajoja ja uudistuksen toteuttaminen asetetaan riippumaan menokehyksistä. Lainaus: "Hallitusohjelman mukaisia toimenpiteitä toteutetaan siinä määrin, kuin se on kehyspäätöksen puitteissa mahdollista". Se voi olla niin, että verohelpotukset kyllä rikkaille ja hyvätuloisille tehdään, mutta silloin kun tulee pienituloisten ihmisten etujen parantamisen vuoro, silloin tulevatkin kehykset vastaan.

Sitten ohjelma antaa ymmärtää, että osa lupauksista voi jäädä toteutumatta, jos valtiontalouden tasapaino huononee suhdanteiden vallitessa. Miten sitten, kun työvoimalta vaaditaan yhä suurempaa liikkuvuutta? Mikä on sosiaalisen asuntotuotannon tulevaisuus Suomessa? Aravalainoista luovutaan. Aravalainajärjestelmä on turvannut sadoille tuhansille suomalaisille markkinahintaa halvemman asumismahdollisuuden. Nyt tästä koko järjestelmästä luovutaan. Se romutetaan. Sen sijaan sitä olisi pitänyt kehittää, sillä se on jäänyt kyllä ajastansa jälkeen, mutta se ei edellytä sitä, että koko järjestelmä romutetaan. Näin ollen Valtion asuntorahastosta tuloutetaan valtion budjettiin rahoja, jotka tarvittaisiin kipeästi sosiaaliseen asuntotuotantoon. Työvoiman liikkuvuutta vaaditaan, mutta sen sijaan kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ei olla valmiita tähän maahan tuottamaan. Sitähän tämä aravajärjestelmän romuttaminen merkitsee.

Herra puhemies! Vielä muutama sana aamulla käydystä palkankorotuskeskustelusta. Iltalehden mukaan ed. Jyrki Katainen ei luvannut 500 euron kuukausipalkan korotusta kerralla, mutta ei kiistänyt, etteikö kokoomus luvannut hoitohenkilökunnalle 500 euron korotusta. Lainaus: "Kokoomus on esittänyt, että seuraavaan tupoon tulisi tasa-arvotupo, jonka yhteydessä koulutettujen naisvaltaisten alojen palkkoihin tehdään tuntuva korotus. Vanhusten hoitamisesta ei saa maksaa pienempää palkkaa kuin paperikoneen pyörittämisestä." Sairaanhoitajan peruspalkka on noin 1 850 euroa kuukaudessa. Paperiteollisuuden viime vuoden kolmannen neljänneksen miesten keskiansio vuosiansioksi laskettuna oli noin 32 000—33 000 euroa kuukaudessa. Tämä vaatii hiukan rahaa hallitukselta ja kokoomukselta, jos se aikoo toteuttaa sen lupaamansa korotuksen.

Timo Kaunisto /kesk:

Arvoisa puhemies! Sinivihreän hallituksen lähtökohtana on ohjelmassaan kannustaa uuteen yhteisöllisyyteen, jossa oman yhteisen ja yhteiskunnan vastuun rajat selkiytyvät. Tärkeää on edelleen rakentaa Suomea, jossa ketään ei jätetä yksin. Hallitus kannustaa ja tukee kasvuyrittäjyyttä, nostaa työllisyysastetta sekä pyrkii luomaan talouteen dynamiikkaa veroratkaisujen myötä. Keskeisessä asemassa ovat hallituskaudella tehtävät julkistaloudellisesti kestävät tuloveronalennukset sekä sosiaalisesti hyvin oikeudenmukainen ruuan arvonlisäveron alentaminen 5 prosenttiyksiköllä.

Tuloveronalennuksien toimivuudesta tuorein näyttö on viime hallituskaudelta, jolloin ne oikein ajoitettuina osaltaan edesauttoivat noin 100 000 uuden työpaikan syntymistä. Tavoite on nytkin, vaikkakin hankalammasta lähtökohdasta, asetettu kunnianhimoisesti samaan haarukkaan. Tähtäimen onkin oltava korkealla.

Ruuan arvonlisäveron alentamista tutkineet arvovaltaiset tahot arvioivat sen olevan dynamiikaltaan vastaavaa tuloveronkevennystä tehokkaampi keino. Esitetty alennus toisi arviolta useita tuhansia uusia työpaikkoja. Myös valtio voi ja sen pitää kantaa ruokakorin hinnasta yhteiskuntavastuuta. Pitää muistaa, että ruokaveroa korotettiin EU-jäsenyyden alkajaisiksi. Tuolloin Esko Ahon hallituksen aikana korotus päätettiin määräaikaiseksi, eikä seuraava Lipposen hallitus palauttanut sitä lähtötasolle. Näytön paikka on nyt vähittäiskaupallakin, joka on luvannut alennuksen pilkulleen toteuttaa.

Yrittäjyyttä tuetaan myös poistamalla yritysten sukupolvenvaihdoksilta perintövero. On tärkeää, että toimiville työllistäville yrityksille löytyy työn jatkajia, joita ei heti aseteta kovilla veroratkaisuilla kohtuuttoman kuorman eteen. Perintövero lievenee myös muiden perillisten osalta määrällisesti noin kymmenkertaisesti arvioituihin sukupolvenvaihdosten tarpeisiin verraten. Tällä helpotetaan erityisesti lesken ja lasten asemaa yhden Euroopan kovimman perintöveroasteikon suhteen.

Pitkällä tähtäimellä on keskeistä, että hallitus pitää huolta osaamisesta ja innovaatioista. Tähän suunnataan erityisesti ammatillista koulutusta, oppisopimusmalleja sekä huippututkimusta lisäämällä. Mittavat panostukset tulevaisuuden työvoimaan, osaamiseen ja yritysmaailmaan eivät todellakaan tule liian aikaisin. Osaamisen edistämiseen on varattu 350 miljoonan euron lisätuki, ja se sisältää panostukset niin perusopetukseen, yliopistoille kuin tutkimus- ja tuotekehitykseenkin. Tärkeää on myös se aluepoliittinen painotus, jolla hallitus tavoittelee Suomeen maailman kärkeen ulottuvia osaamiskeskuksia. Huippuosaamista edistetään yhteistyössä yrityssektorin kanssa.

Hallitus lupaakin tehostaa aluepolitiikkaa heikoimmilla alueilla ja vahvistaa suurkaupunkipolitiikkaa. Se lupaa myös käynnistää metropolipolitiikan, mikä Pääkaupunkiseudun haasteet huomioiden on kannatettavaa. Aluepolitiikan kaikkien toimien on oltava tasapainoisia ja vietävä kehitystä samaan toivottuun suuntaan. Erityisen tärkeää on, että rakennemuutosalueille suunnattua rahoitusta kehitetään ja vakiinnutetaan.

Myös maa- ja metsätaloussektorilla avainsana on tuottavuuden ja kilpailukyvyn tehostaminen. On välttämätöntä jatkossakin kehittää monipuolista maataloustuotantoa, jotta suomalaisille on edelleen tarjolla turvalliset kotimaiset elintarvikkeet. Hallitusohjelmaan on kirjattu myös lähtökohdaksi yrittäjyys vastuullisesti perheviljelmäpohjalta. Työn tueksi maaseudun kehittämisvaroihin on tulossa merkittävä siirto. Vaikka Maaseudun kehittämisrahaston toimintatapaa on jatkossa syytä miettiä, on välttämätöntä, että sen toiminta näin turvataan. Hallitus lupaa myös keventää maatalouden byrokratiaa ja huolehtia viljelijän oikeusturvasta. Molemmissa töitä riittää, kuten myöskin tavoitteessa kääntää maatalousyrittäjien tulotaso ja tuotannon kannattavuus vihdoin nousuun.

Puunjalostusteollisuuden jatkon kannalta on tärkeää, että hallitus tavoittelee kotoisen puun käyttöön 10—15 miljoonan kuutiometrin vuotuista lisäystä. Metsien kasvusta ja kasvun hyödyntämisestä huolehtimalla jatkamme Suomelle edelleenkin elintärkeän metsäklusterin kehittymistä ja vakautta. Samalla ilman ristiriitaa edellisen kanssa hallitus kuitenkin lupaa huolehtia myös metsien suojeluohjelmien toteuttamisesta aiemmin laajasti sovitulla tavalla.

Arvoisa puhemies! Hallitus käy aikamme suurimmaksi uhkaksi muodostuneen ilmastonmuutoksen torjuntaan ja haittojen ehkäisyyn rivakoin ja oikein ottein. Ensisijaisena tavoitteena on vähentää sekä energian kulutusta että sen aiheuttamia kasvihuonepäästöjä. Ohjelma tavoittelee myös tuntuvaa lisäystä uusiutuvan energian käyttöön hajautetun sähkön- ja lämmöntuotannon avulla. Tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuutta selvästi nykyisestä 25 prosentista. Ohjelmassa on erityinen paino biokaasulla sekä puu- ja peltoperäisellä polttoaineella. Nämä panostukset kulkevat EU:n taannoisen päätöksen kanssa hyvin sopusoinnussa.

Uusiutuvista energialähteistä jää kaipaamaan panosta esimerkiksi syöttötariffein tuetulle tuuli- ja aurinkoenergialle. Tavoitteet ovat kaiken kaikkiaan kuitenkin siksi mittavia, että kaikki uusiutuva energia käytettävissä olevia turve- ja vesivaroja myöten tullaan jatkossa tarvitsemaan. Oikea on myös tavoite turpeen määrittelemiseksi jälleen osaksi uusiutuvia luonnonvarojamme.

Ajoneuvotekniikan ja verotuksen muutokset tulevat puremaan liikenteen kasvihuonepäästöihin. Uudistus on toteutettava kuitenkin harva-asutuksemme ja yksityisautoilun tarpeet huomioiden. Tavoite viimeistenkin öljy- ja hiilikattiloiden vaihtamisesta hakkeelle tai muulle biopolttoaineelle on alue- ja kansantaloudellisesti erittäin järkevä. Hallituksen energiapoliittinen linjaus on bioenergian osalta rohkea mutta toteutettavissa. Samalla ohjelmassa todetaan, ettei ydinvoiman lisärakentamista suljeta pois. Marssijärjestys on mielestäni asetettu realistisesti ja oikein.

Hallitusohjelma on kaiken kaikkiaan raikas ja eteenpäin katsova. Ohjelma korjaa monia nykyisiä sosiaaliturvan kipukohtia, mutta etsii samalla aktiivisesti ratkaisuja, joilla huomisen ongelmat ovat voitettavissa. Suomi tarvitsee muutosta, jonka hallitus ohjelmallaan toteuttaa.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hallitus ottaa ohjelmassaan hienosti kantaa työllisyyden lisäämiseen. 80 000—100 000 uutta työpaikkaa vaalikauden aikana on reipas tavoite, joka oikein toimien voi myöskin toteutua. Työllisyysasteen nostaminen on erittäin tärkeä mittari tulevalle kaudelle. Kaikki työkykyiset tulee saada töihin. Yhtään työkykyistä ihmistä emme saa menettää sosiaaliturvamme pehmeälle patjalle makaamaan. Paljon uusia työpaikkoja saadaan jo sillä, että houkutellaan nykyiset harmaan työn tekijät virallisesti työtä tekevien joukkoon. Tässä auttaa tuloloukkujen purkaminen, jolloin moni työ tehdään kuten nytkin, mutta avoimesti ja verot maksaen. Koska rehellinen työ ei tällä hetkellä aina kannata, ovat työllistymisenkin suhteen heikoimmassa asemassa pienituloiset, erilaisten tukien varassa elävät.

Hyvä konkreettinen yksittäinen toimenpide hallitusohjelmassa on opiskelijoiden tulorajojen korottaminen 30 prosentilla. Samoin olisi hyvä saada kotitalousvähennys samalla, kun palvelu ostetaan. Tässä voitaisiin ottaa mallia kelakorvausjärjestelmästä. Lisäksi kotitalouden toimiminen työnantajana on aikamoinen soppa. Paperisota byrokratian pyörteissä on mahdoton useimmille kansalaisille.

Hallituksen ohjelmassa on lupaus lisätä työnteon kannattavuutta ja purkaa kannustinloukkuja keventämällä työn verotusta ja uudistamalla sosiaaliturvaa. On hieno asia, että näitä asioita tarkastellaan rinnakkain. Verotuksen progression keventäminen on tapa kannustaa tienaamaan enemmän niin itselle kuin yhteiskunnalle. Yksittäisen ihmisen tasolla on kyse esimerkiksi päätöksestä, teenkö lisää töitä, kuinka paljon siitä jää käteen. Nykyinen tilanne ei ole hyvä. Työnteon kannustavuus on kateissa. Lisätyön teosta itse asiassa rangaistaan. Verokarhu nimittäin ryövää siitä aimo osan. Samalla on muistettava, että ikääntyvä Suomi tarvitsee jokaisen lisätyötunnin kansalaisiltaan työtä tekevien määrän laskiessa.

Tuloloukkujen purkamisen lisäksi toinen tärkeä keino hallituksen työllisyyspolitiikan toteuttamiseksi on koulutuksen lisääminen niille aloille, joilla tarvitaan ammattitaitoista työvoimaa tulevina vuosina. Kouluilla on tärkeä rooli. Opinto-ohjauksella on vanhempien rinnalla vaikutuksensa nuorten ammatinvalintoihin. Ammattimies on vähintään yhtä arvokas kuin akateemisesti korkeakoulutettu. Jo nyt on niin, että hyvä putkimies tai maalari voi käytännössä itse määrätä työnsä hinnan ja maksaa nopeasti itselleen vaikka omakotitalon samassa ajassa kuin ikätoveri vasta kerryttää opintolainaa ja etsii yliopistossa vuosikausia motivaatioita opinnoilleen.

Hallitus lupaa ohjelmassaan parantaa ammatillisen koulutuksen arvostusta, houkuttelevuutta ja työelämälähtöisyyttä. Yhtenä keinona hallitus käyttää aloituspaikkojen määrän lisäämistä ja niiden suuntaamista alueellisen työvoimatarpeen mukaan. Samalla tulee arvioida korkea-asteen aloituspaikkamäärien sisältö ja määrä. Lisäksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen suhde vaatii uudelleentarkastelua. Päällekkäisyyksiä on. Kilpailukykymme yhtenä varmistajana ovat korkeakoulut. Korkeakoulutuksen arvo on säilytettävä, jotta niille ohjautuvat jatkossakin entistä motivoituneemmat opiskelijat. Hallituksen ohjelmassa niitä luvataankin kehittää tavoitteena koulutuksen ja tutkimuksen laadun parantaminen. Huolestuttavinta on, että meillä on paljon akateemista köyhälistöä. Korkeakoulutus ei takaa kunnon toimeentuloa. Tästä esimerkkinä voidaan ottaa opettajat ja tutkijat. Tässä on meille iso yhteiskunnallinen riski.

Tuloloukkujen poistamisen ja koulutuksen ohjauksen lisäksi tehokas väline työllisyyden kohentamiseksi on yrittäjyyden tukeminen. Hallituksen ohjelmassakin todetaan, että uuden menestyvän tuotannon luominen edellyttää vahvaa yrittäjyyttä. Hallitus lupaa toimia yrittäjyyskasvatuksen monipuolistamiseksi. Luvassa on myös yrittäjyyteen liittyvän byrokratian vähentämistä ja uusien pienyritysten starttiraha- järjestelmän kehittäminen. Nämä ovat tärkeitä keinoja alentaa kynnystä yrittäjäksi ryhtymisessä unohtamatta tietenkään yrittäjän sosiaaliturvan vahvistamista. Näillä keinoin me pystymme takaamaan Suomen tulevaisuuden työpaikat.

Suomen tulevaisuus on useasta palapelin palasesta kiinni. Kukin palanen rakentaa tulevaisuuden hyvinvointi-Suomea, Suomen olemassaoloa. Elinkeinotoiminnan kehittäminen, tutkimus ja tuotekehitys sekä koulutus ovat Suomen työvoimapolitiikan onnistumisen kulmakiviä. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen panostamalla varmistamme uusien työpaikkojen syntymisen. Suomi tarvitsee uusia Nokia-ilmiöitä. Koulutusjärjestelmämme varmistaa, että estämme syrjäytymistä ja saamme kaikki kynnelle kykenevät töihin oikealla osaamisella. Yrittäjyyttä ja yrityksiä avittamalla luodaan konkreettisesti työpaikkoja.

Arvoisa puhemies! Hyvä! Nämä hallituksen määrittelemät tavoitteet ovat askeleita 80 000—100 000 työpaikan luomiseksi. Tulevien neljän vuoden aikana nämä muuttuvat käytännön toimiksi, ja olemme kaikki kehittämässä niitä eteenpäin. Se on yhteinen asiamme. Toivon, että jaksamme kaikki rakentaa hallituksen tavoitteita todellisuudeksi hyvässä hengessä. Työ luo hyvinvointia!

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Porvarihallituksen hallitusohjelma sisältää monia sellaisia tavoitteita, jotka olivat myös sosialidemokraattien vaaliohjelmassa. Näitä ovat muun muassa kansaneläkkeiden ja opintorahan korottaminen, perintöverotuksen pahimpien epäkohtien korjaaminen, myös eläkeläisten verotuksen korjaaminen ja lapsiperheiden aseman kohentaminen sekä kunnallisverotuksessa perusvähennyksen korottaminen. Näillä voidaan kaikista heikoimmassa asemassa olevien henkilöitten asemaa parantaa. Seuraavassa puutun vain muutamaan erilliseen asiaan.

Ensinnäkin hallitusohjelmaa suoraan lainaten: "Perheyrittäjyyden edistämiseksi poistetaan perintö- ja lahjaverotus kokonaan yritysten sekä maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksilta. Huojennus kohdistuu vain aitoon yritys- ja maataloustoiminnan tuotannolliseen toimintaan liittyvään omaisuuteen." (Ed. Nepposen välihuuto) Tällä hetkellä sukupolvenvaihdoksissa omaisuus arvostetaan 40 prosenttiin, lukuun ottamatta puhtaita metsätiloja, niin kuin varmaan ed. Nepponen myös tietää. Tämä parannus tehtiin viime kaudella.

Nyt ollaan yritysomaisuus vapauttamassa perintö- ja lahjaverosta kokonaan. Erityisen suuri tämä muutos on niin sanottujen puhtaitten metsätilojen osalta. Kysyn tässä, miten käytännössä verottaja sitten tulee jatkossa tulkitsemaan näitä metsätiloja. Antaako sitten tämä tuleva muutos mahdollisuuden verosuunnittelun kautta veronkiertoon? Eli esimerkiksi, tullaanko määrittämään riittävän pitkä aikaväli, miltä ajalta luovuttaja on saanut toimeentulonsa pääosin metsästä? Eli tässä kiinnitän huomiota siihen, että lain valmistelussa nämä rajaukset ovat erittäin keskeisiä.

Toiseksi, perusopetuksessa ikäluokkien pienentymisestä vapautuvat voimavarat luvataan käyttää koulutuksen laadun kehittämiseen. Hyvä näin. Toivottavasti myös muut tavoitteet, kuten esimerkiksi tuki- ja erityisopetuksen ja opinto-ohjauksen vahvistaminen jne. toteutuvat. Vuodesta toiseen, niin myös eilen ja tänään, eduskunta on käynyt keskustelua siitä, tuleeko opetusryhmien maksimikoot kirjata lakiin. Henkilökohtaisesti vastustan jyrkästi normitusten kirjaamista lakiin. Sen myötä vietäisiin oppilaitoksilta ja niiden johtajilta sekä rehtoreilta keskeinen työkalu opetuksen järjestämisessä. Opetusryhmien joustava muodostaminen, niiden koon muuttaminen esimerkiksi kurssien sisällöt huomioiden ja ryhmien jakaminen ovat hyvin keskeisiä rehtorien ja koulun johtajien työkaluja. Entäpä jos esimerkiksi opiskelijoita on 25 ja tämä raja on laissa 25 opiskelijaa, otetaanko jälleen käyttöön sitten se, että Opetushallitukseen soitetaan ja sieltä anotaan poikkeuslupaa? Tuskin. Hyvät kollegat! Väitän, että suurin osa edustajista, jotka ovat vaatimassa ryhmäkokoja lakiin, eivät tunne käytännön koulutyötä ja sen johtamista. Jos ja kun ylilyöntejä oppilaitoksissa tapahtuu, niihin on toki puututtava ja keinoja löytyy. Kyllä myös kuntien luottamushenkilöillä on keskeinen rooli, kun käytettävissä olevia resursseja jaetaan ja priorisointi siellä kunnissa tehdään.

Kolmanneksi, lapsilisien korjaaminen on jäänyt tässä hallitusohjelmassa hallitukselta varsin vaatimattomaksi. Kokoomushan nosti hallituskysymykseksi aikoinaan lapsilisien sitomisen indeksiin. Sitä ei, niin kuin hyvin tiedätte, tässä ohjelmassa ole. Ja miksi vasta kolmannelle lapselle lapsilisää luvataan korottaa 10 eurolla? Suurin osa lapsista jää korotusta vaille tätä kautta eli lapsiperheiden enemmistö jää nuolemaan näppejään.

Toki kiitoksella on todettava, että yksinhuoltajakorotukseen tulee samainen 10 euroa lisää, mikä todella on erittäin hyvä. Valitettavasti lapsilisät eivät vieläkään ole niin sanottua etuoikeutettua tuloa, eli tässä toivoisi, että tällä vaalikaudella saadaan muutos. Eli jos perhe on toimeentulotuen piirissä, niin tässäkin tapahtuu, että toisella kädellä kun annetaan, niin toisella sitten otetaan näitten perheiden kohdalla tämä raha takaisin.

Arvoisa puhemies! Polttoaine-, sähkö- ja alkoholiveroja sekä palvelumaksuja on tarkoitus kiristää noin 360 miljoonalla eurolla, ja tämä suurelta osin sitten kumoaa tämän ruuan arvonlisäverokannan alentamisen vaikutuksen ostovoimaan ja tulonjakoon. Kuulun niihin edustajiin, jotka ovat tämän ruuan arvonlisäverokannan alentamisen puolesta puhuneet kahdeksan vuotta. Olen aina toivonut, että sitä kokeiltaisiin. Nyt sitten nähdään, meneekö tämä alennus hintoihin.

Aivan lopuksi vielä haluan puuttua perustienpidon ja perusradanpidon riittämättömiin resursseihin. Koko vaalikaudelle on suunniteltu kaikkiaan liikenneväyliin ja joukkoliikenteeseen 35 miljoonaa euroa lisäyksenä sovittuun kehykseen. Kuitenkin täällä hallitusohjelmassa on kirjaukset, että hallitus kiinnittää huomiota perusväylänpidon rahoituksen jälkeenjääneisyyteen, alempiasteisen tieverkon kuntoon jne., eli tässä on todella iso ristiriita. Toivottavasti sitten lisäbudjettien kautta näitä resursseja lisätään tänne infraan. Alueitten kehittämisen kannalta saavutettavuus ja sen myötä tietysti nämä liikenneasiat ovat varsin keskeisiä.

Aivan lopuksi totean, kun täällä on kirjaus, että joukkoliikenteeseen panostetaan suurissa kaupungeissa, niin toki se on tähdellistä, mutta pitäisi myös tähän panoksia löytyä muille alueille Suomessa.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Täällä on tuotu monia tärkeitä näkökohtia porvarihallituksen ohjelmasta. Yleisesti kuitenkin totean, että ohjelma on mielestäni hyvin epäkonkreettinen. Eräs esimerkki on opintorahan korotus 15 prosentilla. Kukaan ei ole vielä kertonut, milloin se tapahtuu, onko se ensi vuoden alusta vai joskus myöhemmin. Eli tarvittaisiin enemmän konkretiaa. Keskityn kuitenkin puheessani kolmeen asiaan.

Yksi tärkeä asia on kokoomuksen lupaus korottaa hoitohenkilöstön palkkoja 500 euroa kuukaudessa. Se on mielestäni oikea toimenpide. Hoitohenkilökunnan saatavuudessa on jo nyt suuria ongelmia. Raskas työ pienellä palkalla, useimmiten myös vuorotyö, ei houkuttele väkeä hoitoalalle. Toisaalta ulkomailla tarjotaan meidän hyvin koulutetuille hoitajillemme työtä huomattavasti suuremmalla palkalla kuin Suomessa, esimerkkinä vain Norja. Me tällä hetkellä koulutamme hyvin paljon nyt hoitajia ulkomaille, ja tässä minusta ei ole mitään järkeä.

Arvoisa puhemies! Tämän takia on tärkeää, että hoitoalalle ja muillekin naisvaltaisille aloille saadaan riittävän suuri palkankorotus. Ellei näin tehdä, meillä ei ole kohta riittävästi henkilöstöä sairaaloiden ja terveyskeskusten tärkeisiin tehtäviin, sillä muut alat tulevat palkkauksen johdosta houkuttelevammiksi, ne ovat jo nyt sitä, ja uusien opiskelijoiden saanti hoitoalalle todella vaikeutuu pahasti. Samalla vaarantuu myös meillä hoitoonpääsy. Nyt on jo liian pitkiä jonoja, ja sitten myöskään hoitotakuulaki ei näytä toteutuvan niin kuin sen toivottiin toteutuvan.

Näin ollen, arvoisa puhemies, on tärkeää, että kokoomuksen ja muidenkin puolueiden lupaukset tasa-arvotuposta toteutetaan mahdollisimman nopeasti. Ja tässä kyllä tarvitaan valtion mukaan tuloa aivan niin kuin kokoomus on sitä edellyttänytkin, että se ei ole pelkkä tupoasia, vaan myöskin valtiolla on tähän oma panostus. Olen varma siitä, ettei ainakaan vasemmistoliitto ole esteenä oikeudenmukaisen palkkapolitiikan toteuttamiselle. Hallitus saa varmasti täyden tuen meiltä, kun se vain hoidetaan vaalilupausten mukaisesti. Se tuki varmaan meiltä löytyy.

Arvoisa puhemies! Toivottavasti asialle ei käy kuitenkaan samalla tavalla kuin ministeri Liisa Hyssälän lupauksille eläkeläisille. Hänhän lupasi 300 euron korotusta kuukaudessa viime kaudella eläkkeisiin, ja loppujen lopuksi hän sai aikaan vain muutaman euron korotuksen. Tästähän ed. Zyskowicz on ansiokkaasti aina huomauttanut, tästä lupauksesta eläkeläisille. Toivotaan nyt, että tästä ei tule kokoomukselle samanlaista riippakiveä, tästä 500 eurosta hoitohenkilökunnalle, vaan te toteutatte, niin kuin olette luvannut. (Ed. Sasi: Kyllä toteutetaan!) —Hyvä, tämä kuulostaa hyvältä.

Arvoisa puhemies! Toinen asia liittyy valtion omistajapolitiikkaan. Keskustan taholta on kuulunut ääniä, että valtion hyvin tuottavia yhtiöitä pitää myydä eli yksityistää ja rahat tulee käyttää muun muassa tienpidon kunnostuksen tarpeisiin. Tämä on mielestäni hyvin lyhytnäköistä politiikkaa. Suomella ei ole mielestäni varaa menettää hyvin tuottavia perusteollisuuden ja energiasektorin yrityksiä ulkomaalaiseen omistukseen. Ostajia varmasti löytyy, esimerkkeinä vain Rautaruukki, Outokumpu, Kemira, Fortum ja Neste. Tällaiset yritykset, jotka tuottavat valtiolle hyvin, eivät saa olla mielestäni kauppatavaraa.

Tällä hetkellä muun muassa venäläisillä sijoittajilla on rahaa paljon käytettävissä ja on mahdollista, että jos näitä lähdetään myymään, ne ovat pian venäläisomistuksessa. Eli yhtiöiden myynti merkitsee sitä, että suomalaisomistus vaarantuu. En ymmärrä sitä, miksi yhtiöiden myynti kiinnostaa edelleen niitä tahoja, jotka puheissaan korostavat kovastikin isänmaallisuuttaan. Tämä valtion omistus taitaa olla semmoinen ideologinen kysymys, että sen takia niitä täytyy vain pelkästään myydä. (Ed. Gustafsson: Se jos mikä onkin sitä!) — Sitä se onkin, mutta näyttää siltä, että tämä on vain se ainoa syy, miksi niitä pitää myydä.

Arvoisa puhemies! Suomalaisomistus on säilytettävä valtionyhtiöissä, ja se tapahtuu parhaiten siten, että valtio ei luovu siitä omistusoikeudestaan, mikä sillä tällä hetkellä on jo näissä yhtiöissä. Näin me turvaamme tärkeän perus- ja energiateollisuuden Suomessa, kun me pidämme sen suomalaisomistuksessa.

Lopuksi vielä, arvoisa puhemies, kokoomuksen tulo hallitukseen näyttää vahvistaneen hallituksen haluja liittyä sotilasliitto Natoon. Samoin aseisiin ja varusteluun halutaan panostaa entistä enemmän. Viimeksi muun muassa puolustusministeri Häkämies tänään oli tällaisten ajatusten kannalla.

Arvoisa puhemies! Molemmat ajatukset ovat mielestäni sellaisia, joihin täytyy suhtautua hyvin varauksellisesti. Suomella on pitkät perinteet rauhantyön ja rauhanturvaamisen alueilla. En ymmärrä, miksi nyt, kun maamme asema on vakaa ja vakiintunut, meidän pitää lähteä sitä muuttamaan militaristisempaan suuntaan. Toivottavasti kuitenkin kansan ja tasavallan presidentin mielipiteet pitävät meidät edelleen perinteisen rauhanpolitiikan kannalla.

Ulkoasiainministeri Ilkka Kanerva

Arvoisa herra puhemies! Vaikka Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen toimintaympäristö on tietysti alati tapahtuvan muutoksen kohteena, niin on voinut aistia näiden parin päivän keskustelun valossa, että salissa vallitsee selkeä pyrkimys ulkopoliittisten ja turvallisuuspoliittisten kysymysten ymmärtämiseen kansallisen jatkuvuuden kysymyksenä, jossa peruslinjaa ei pyritä muuttamaan. Mutta tietysti pitää ulkopolitiikkaa tehdä ajassa ja sen vuoksi pyrkiä myöskin hallituksen toimesta löytämään sellaisia linjauksia, jotka vastaavat nykyaikaisiin kysymyksiin, niihin asioihin, jotka Suomi joka tapauksessa tulee muodossa ja toisessa kohtaamaan edessä olevien neljän seuraavan kalenterivuoden aikana, jolloin olennaista puolestaan on tietysti se, että muutos on se jatkuva elementti, johon Suomelta edellytetään oikean suuntaista asennoitumista tämän ulkopoliittisen peruslinjamme puitteissa.

Siis tämä kansainvälinen muutos on aihetta aina ottaa huomioon, kun pyritään linjaa toteuttamaan, kun katsotaan myöskin tulevaisuuteen. Tässä suhteessa on tietysti tärkeää, että Suomi niin nyt kuin huomennakin kykenee tiiviiseen yhteistyöhön strategisesti tärkeiden yhteistyökumppaniensa kanssa ja että osaltamme olemme mukana maailmanlaajuisen yhteisvastuun kantamisessa. Kansallinen yhtenäisyys ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruslinjasta on tietysti pienelle maalle koettu aina vahvuutena. Sellainen se on tänäkin päivänä, mutta se ei ole ainoa itseisarvo. Tietysti ulkopolitiikan toteuttamisessa on aihetta lähteä siitä, että ulkopolitiikassa kyetään vastaamaan niihin ajankohtaisiin haasteisiin, joista Suomeltakin edellytetään tämän kansainvälisen vastuun kantamisen valossa omia linjauksia. Samaan hengenvetoon on aihetta sanoa, että ulkoasiainhallintoamme toimintatavoiltaan ja resursseiltaan on aihetta pyrkiä kehittämään niin, että se osaltaan kykenee kantamaan vastuunsa maan ulkopolitiikasta ja kansalaisten eduista aina eri puolilla maailmaa.

Arvoisa puhemies! Euroopan unioni on Suomen tärkein viitekehys, Suomen tärkein ulkopoliittinen vaikutuskanava. Aivan kuten pääministeri totesi, Suomen aktiivinen ja aloitteellinen osuus Euroopan unionin jäsenmaana on tärkeä. Me pyrimme toimimaan unionin uudistamisen ytimessä. Kaikki muu tuntuisi varsin erikoiselta. Me toimimme siis Euroopan unionin kehittämiseksi ja Euroopan unionin vahvistamiseksi.

Euroopan unionin perustuslaillisen sopimuksen kohtalo on meille suomalaisille, mutta ei vain meille suomalaisille, vaan tietysti koko unionillekin, elintärkeä kysymys. Meidän perusasennoitumisemme lähtee siitä, että kykenisimme mahdollisimman tehokkaasti tukemaan nykyisen puheenjohtajamaan Saksan linjauksia perustuslaillisen sopimuksen saattamiseksi voimaan.

Kansainvälinen yhteistyö turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa on tämän päivän todellisuutta, ja se vahvistaa tietysti myös Suomen turvallisuuspoliittista asemaa. Suomi osallistuu hallitusohjelman mukaisesti määriteltynä täysipainoisesti Euroopan unionin yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan sekä kriisinhallintayhteistyöhön. Tässä yhteistyö Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden kanssa on meille toinen luonteva kehityssuunta.

Me kehitämme tietysti yhteistyötämme edelleen myöskin Naton kanssa rauhankumppanuuden pohjalla. Tämä kannattaa panna merkille juuri tässä ilmaistussa sanontamuodossaan eikä niin kuin ystäväni edustaja äskeisessä puheenvuorossaan toi julki. Tämä hallitus ei ole jättämässä jäsenyysanomusta. Meidän on tärkeää selvittää, minkälaiset yhteistyömuodot Suomelle kulloinkin parhaiten sopivat. Tässä katsannossa osallistumisemme paljon puhuttuihin Nrf-operaatioihin me arvioimme sen mukaan, minkälaisia kokemuksia Suomi saa Euroopan unionin nopean toiminnan joukoista. Tällaisiin johtopäätöksiin on päästävissä vasta sen jälkeen, kun meidän päivystysvuoromme on kertaalleen koettu.

Hallitusohjelman mukaisesti Suomi säilyttää tietysti mahdollisuutensa hakea myös Nato-jäsenyyttä, mutta se ei ole kenenkään piirustuslaudalla tänä päivänä sinänsä. Uuden hallitusohjelman mukaisesti Suomi ei enää viesti muun muassa eurooppalaisille yhteistyökumppaneille olevansa liittoutumaton. Tämähän sisältää sen viestin, että koemme muut Euroopan unionin maat liittolaisiksemme, joiden välillä vallitsee vahva keskinäinen solidaarisuutemme. Näin ollen liittoutumattomuus ei terminä kuvaa oikealla, todellisuutta kuvaavalla tavalla Suomen käytännöllistä asemoitumista kansainvälisessä politiikassa.

Hallitus antaa eduskunnalle turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon aikanaan. Siihen liittyen tullaan selvittämään EU:n turvatakuitten merkitys ja mahdollisen liittoutumattomuuden vaikutukset. Tähän liittyy myös se, että kaikkien eduskuntapuolueiden läsnäolon katsotaan olevan hyvin perusteltua tällaisen selonteon seurantaryhmän asettamisen muodossa, ja Kalliomäen—Ranta-Muotion kaltaisen työryhmän perustaminen näyttäisi tänä päivänä varsin perustellulta.

Suomen suhteet Pohjois-Amerikkaan ovat hyvät. Kun niistä kuitenkin kansallisessa keskustelussamme esiintyy aika ajoin epäselvyyttä, on aihetta toimia niin, että tällaiset kaikki epäselvyydet tältä osin kyetään häivyttämään. Sen vuoksi on tärkeää, että transatlanttinen suuntaus ja Suomen kahdenkeskiset suhteet myöskin pohjoisen Amerikan valtioihin, niin Yhdysvaltoihin kuin Kanadaankin, voidaan säilyttää moitteettomassa kunnossa.

Toinen meille tärkeä pääilmansuunta on tietysti myös mainittu hallitusohjelmassa, eli toisin sanoen Venäjä on tietenkin monistakin syistä johtuen niin tänä päivänä kuin huomennakin tärkeä naapurivaltiomme. Maantieteellinen asemamme on meille vahvuus, mikäli kykenemme hoitamaan asiamme viisaalla tavalla. Suomen on tärkeää edistää Venäjän kehittymistä demokraattisena ja ennen muuta eurooppalaiseen arvoyhteisöön suuntautuvana maana.

Itämeren alueen ja koko pohjoisen Euroopan toimiva yhteistyö talouden, turvallisuuden ja ympäristön aloilla on meille kaikille keskeisen tärkeää. Hallitus arvioi, kuinka hyvin Itämeren alueen yhteistyön rakenteelliset puitteet vastaavat alueen haasteisiin ja mahdollisuuksiin.

Arvoisa puhemies! Pohjoismainen yhteistyö ja pohjoismaisuus ikään kuin henkisenä arvona on Suomelle vahvuus. Suhde Ruotsiin on jo yhteisen historiammekin vuoksi tärkeä. Ei vähiten tästä syystä myöskin ensimmäinen työmatkani suuntautui hallituksen nimittämistä seuraavana työpäivänä nimenomaan Tukholmaan.

Arvoisa puhemies! Hallitus lähtee myönteisin mielin puolustamaan Suomen ja suomalaisten etua maailmalla.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ulkoministeri tuntuu aika lailla pitävän pienenä askeleena sitä, että Suomi ilmoittautuu Naton nopean toiminnan joukkoihin eli tähän Naton kaikkein kovimpaan taisteluyksikköön. Se on kuitenkin merkittävä askel lähemmäksi Natoa. Tätä ratkaisua näkyy perusteltavan sillä, että tässä kuljetaan tasajalkaa, tasatahtia, Ruotsin kanssa. Mutta tämä tapa toimiahan veisi siihen, että jos Ruotsin porvarihallitus päättäisi suuntautua Nato-tielle, niin myös Suomen porvarihallitus seuraisi välittömästi perässä.

Tässä Naton nopean toiminnan joukkoihin menossa on yksi hyvin erikoinen ja iso kysymys selvittämättä. Ainakin te, pääministeri Vanhanen, tiesitte Tuomiojan lisäksi sen, että tällainen on tekeillä, jo ennen vaaleja. Tästä yhteisestä taipaleestahan sovittiin, niin olemme nyt ymmärtäneet, Ruotsin ulkoministerin kanssa käydyissä keskusteluissa. (Puhemies koputtaa) Miksi te salasitte tämän uuden Nato-askeleen eduskunnalta, eduskunnan asianomaisilta elimiltä, ennen vaaleja? (Puhemies koputtaa) Oliko kysymys siitä, ettei haluttu Natoa vaalikeskusteluun?

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oli tärkeää, että ulkoministeri käytti levollisen ja asiantuntevan puheenvuoron näistä isoista linjauksista. Aivan kuten eilen demarien ryhmäpuheenvuorossa todettiin, niin annamme arvon sille, että hallituksen ulko- ja turvallisuuspolitiikka vastaa aivan päälinjoiltaan sosialidemokraattien näkemyksiä.

Kiinnittäisin huomiota kahteen yksityiskohtaan, joista ministeri puhui. Otitte esille ja totesitte, että suhteet Pohjois-Amerikkaan ovat hyvät. Tiedossamme on kuitenkin ollut, että tällaista veneen keikuttelua suhteissa jopa tasavallan presidenttiin ja edelliseen ulkoministeriin on ollut, ja oma tulkintani nyt on kuitenkin se, että ne veneen keikuttajat ovat olleet hyvin lähellä kokoomusta. Tältä osin toivon sitten, että ministeri Kanerva ojentautuu siihen suuntaan. (Puhemies koputtaa)

Toinen sellainen asia, joka minua henkilökohtaisesti kiinnostaa, on tämä Euroopan unionin läheisyysperiaate ja sen vahventaminen. (Puhemies koputtaa) Toivon, että ulkoministeri jatkossa toiminnassa kiinnittää siihen huomiota. Yksi esimerkki, jossa ministeri on asiantuntija, koskee esimerkinomaisesti tätä kansallista peliyhtiötä, maiden kansallista monopolioikeutta, ettei Euroopan unionilla ole mitään moraalista ja eettistä oikeutta tarttua tämän tyyppisiin asioihin.

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ulkoministerin linjaukset sisälsivät sen hyvän viestin, minkä hallitusohjelma sisältää. Niihin on helppo yhtyä. Ohjelma sisältää myöskin turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon, joka perinteisesti on laadittu määrätyllä aikataululla, ja viimeinen selonteko lähti siitä, että vuonna 2008 laadittaisiin seuraava. Nyt kuitenkin on kuulunut viestejä, että se on liian aikaisin. Kuitenkin tässä selonteossa linjataan niin turvallisuuspoliittiset päätökset kuin myöskin puolustuksen kehittämisen linjaukset. Pitkällä tähtäimellä puolustuksen rahat on sidottu näihin linjauksiin. Mitkä olisivat ne syyt nyt lykätä tätä selontekoa vuoden 2009 puolelle, kun odotettaisiin jo aikaisemmin päätöksiä puolustuksen rahavaroista? Ne ovat tärkeitä.

Antti Kaikkonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun tuon hallitusohjelman ulko- ja turvallisuuspoliittisen osion ja EU-politiikan osion lukee, voi todeta, että se on johdonmukainen ja siltä pohjalta on hyvä jatkaa ja tehdä tätä työtä tällä saralla tulevien neljän vuoden aikana.

Mutta ulkoministeri Kanervalle: Olette juuri ollut Ruotsissa ja käynyt siellä varmasti keskustelua ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ja pohjoismaisesta puolustusyhteistyöstä. Haluaisin siitä vielä kysyä hieman lisää konkretiaa. Itse ajattelen niin, että tätä yhteistyötä pitää edistää ja erityisesti Ruotsin kanssa yhteistyötä täytyy viedä, sanoisinko, niin pitkälle, että hirvittää. (Ed. Tennilä: Meitä hirvittää jo nyt!) Voitteko kertoa meille, minkälaisesta yhteistyöstä puhuitte Ruotsin kanssa nimenomaan? Mitä uutta voisi tulla tällä saralla?

Unto Valpas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt kun täällä on kaksi tärkeää ministeriä paikalla, niin ulko- kuin puolustusministeri, niin kysyisin ulkoministeri Kanervalta: Kun puolustusministeri aamulla sanoi, että on meille etu olla tulevaisuudessa Naton jäsenenä, niin oletteko te samaa mieltä puolustusministerin kanssa tästä asiasta?

Toinen kysymys myöskin ministeri Kanervalle: Aina viitataan tähän ajankohtaiseen haasteeseen ja siihen, että tähän pitää vastata. Kertokaa vähän tarkemmin: Mikä on nyt se ajankohtainen haaste, johon pitää sitten vastata?

Pääministeri Matti Vanhanen

Puhemies! Selonteon aikataulun osalta ei ole tehty nyt lopullista ratkaisua. Nämä oman puolustuksen määrärahakehykset puoltaisivat tätä aiempaa aikataulua. Toisaalta mietitään nyt sitä, pitäisikö ottaa huomioon EU:n perustuslakisopimuksen kohtalo, tuleeko ulkoministerin virka, tuleeko presidentin virka, ja tämä on avoimessa harkinnassa. Naton nopean toiminnan joukkojen osalta ei ole tehty uusia päätöksiä. Harjoitteluyhteistyön mahdollistavat päätökset on tehty. Muutenkin haluaisin jonkin verran riisua mystiikkaa tästä Nrf:stä. Se on normaali osa tällä hetkellä Naton toiminnan kehittämistä. Tähän mennessä sen tyyppistä toimintaa on käytetty lähinnä kahdessa yhteydessä: Ateenan olympiakisojen turvallisuuden suojelemisessa ja oliko se Pakistanin maanjäristysalueen humanitaarisen avun perille toimittamisessa. Riisutaan myös tästä semmoinen turha dramatiikka ja mystiikka pois.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vaikuttaa siltä, että uuden hallituksen toimintatapa on selvästi avoimempi ja rehellisempi. Aikaisempi hallitus oli ulko- ja turvallisuuspolitiikassa selvästi salaileva, mikä johtui siitä, että kehitys meni suuntaan, jota välttämättä presidentti ei aina halunnut ja jotkut hallituksen sisälläkään välttämättä eivät halunneet. Tämä Nrf-yhteistyökysymyshän on aika selkeä osoitus tästä. Kuten pääministeri totesi, mitään vaarallista tässä ei ole. Kysymys on vain ihmisoikeuksien puolustamisesta ja ihmisten auttamisesta silloin, kun on vakava hätätilanne, ja kyllähän Suomen pitäisi tällaisessa työssä olla kaiken kaikkiaan mukana.

Myöskin melkoista venkoilua oli edelliseltä hallitukselta silloin, kun oli turvatakeista Euroopan unionin perussopimuksen yhteydessä kysymys, kun todettiin, että ollaan jossakin mukana, josta oikein ei tiedetä, missä ollaan mukana. Nyt onneksi hallitus laittaa mutkat suoriksi ja toteaa, että Suomi ei ole sotilasliiton jäsen, mutta ei enää sanota niin kuin aikaisemmin, että olemme sotilaallisesti liittoutumattomia, (Puhemies koputtaa) ja tältä osin kuvataan tarkasti se tilanne, missä Suomi kaiken kaikkiaan on. Tärkeätä sinänsä on, että menemme käsi kädessä Ruotsin kanssa. (Puhemies koputtaa) Yhteistyö tuntuu porvarihallitusten kesken sujuvan hyvin. Sen sijaan demareitten välillä Suomessa ja Ruotsissa yhteistyö ei aina toiminut välttämättä.

Pekka Haavisto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisin kiinnittänyt ministeri Kanervan puheenvuorossa kahteen asiaan huomiota.

Kun yritän tässä opetella tukemaan hyvää hallitusta, niin olen edelleen ongelmissa sellaisen asian kanssa kuin kehitysyhteistyömäärärahojen kehitys. Ministeri Kanerva sanoi, että Suomen tulee tuntea globaalivastuunsa, ja valitettavasti niin aikaisempien hallitusten aikana kuin tässäkin hallitusohjelmassa kehitysyhteistyön taso ei tavoita 0,7:ää, ja se aiheuttaa sen, että Suomi on eri ryhmässä kuin esimerkiksi Pohjoismaat, Hollanti, edistykselliset maat Euroopassa. Mielestäni tähän tulevien budjettiriihien aikana pitää kiinnittää huomiota.

Toinen asia on Venäjä. Pidämme tätä seminaaria täällä tänään Jeltsinin hautajaispäivänä, ja kaikki tietävät, että kun tämä traaginen tapahtuma on meneillään, myöskin keskustellaan siitä, minne Venäjä on menossa demokratiakehityksen, ihmisoikeuskehityksen, lehdistönvapauden suhteen. Myöskin Suomen hallitukselle tulee olemaan hyvin suuri haaste, (Puhemies koputtaa) mikä on poliittinen kehitys lähinaapurissamme, myöskin ympäristöturvallisuus, ja siinä mielessä laajan turvallisuuskäsitteen pohjalta rakennettu hallitusohjelma on hyvä tässä mielessä.

Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ymmärsin sillä tavalla, että tämä EU:n perustuslaillinen sopimus on kuollut ja kuopattu, ja kuitenkin ministeri tuossa toivoi, että Saksan puheenjohtajuuskaudella se viedään läpi. En tiedä, onko jotain salattua tietoa olemassa, mutta minä en ainakaan ole huomannut missään, jotta Ranska olisi taipumassa tai Hollanti näihin juttuihin, ja ihme se olisi. Sen takia ihmettelin sitä optimismia, ja silloin, kun Suomi hyväksyi tämän eduskunnassa äänestäen, niin meiltä meni puheoikeus tavallaan koko hommassa. Meillä ei ole mitään sanomista siihen.

Mutta sitten nämä nopean toiminnan joukot yleensä, niin onpa ne EU:n tai Naton, niin mikä ihmeen hinku meillä on lähteä tämmöiseen mukaan? Onko meillä liian vähän sotainvalideja vai mikä tässä, että halutaan uusia kuntoutettavia? Tämä tuntuu ihmeeltä, miksi lähdetään sotimaan johonkin semmoiseen maahan, (Puhemies koputtaa) tehdään itsemme niin kuin alttiiksi semmoiselle toiminnalle, mikä ei ole hyvä.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ulkoministeri sanoi puheessaan, että perustuslaillisen sopimuksen kohtalo on Suomelle elintärkeä asia. Niinhän se on. Kun tämä sopimus tulee voimaan, niin siihen liittyy pari pulmaa. Yksi pulma on se, että ulkoministeri joutuu jatkossakin nykykäytännön perusteella olemaan ulkopuolella Eurooppa-neuvoston kokouksissa silloin, kun tärkeistä ulkopoliittisista asioista päätetään. Siellä on pääministeri ja presidentti. Meillä on ihan selvästi erimielisyyksiä siitä, miten tämä asia ratkaistaan. Minun käsitykseni mukaan perustuslaillinen sopimus tarkoittaa sitä, että myös EU:n ulkopolitiikka on ihan selkeästi hallituksen vastuulla. Silloin pitäisi olla myös ministeri Kanervan siellä päättämässä asioista. (Puhemies koputtaa) Tässä asiassa on puhemies eri linjoilla ja puolueen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Katainen eri linjoilla. Mikähän mahtaa olla herra ulkoministerin kanta?

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Minusta on dramatiikkaa siinä, että Suomi ilmoittautuu Naton kaikkein kovimpiin sotajoukkoihin ja on valmis lähtemään, kun käsky käy. Kyllähän se nyt on päätetty. Kyllä te tiedätte tämän asian. Harkinnat on tehty. Dramatiikkaa on minusta myös siinä, että tästä sovittiin jo edellisen hallituksen aikana tammikuussa, näinhän nyt tiedetään, mutta tuo asia salattiin eduskunnalta. Ei haluttu tuoda sitä silloin tänne keskusteluun. Näin vältettiin myös se, että siitä ei tullut vaalikeskustelun aihetta, tästä Nato-kysymyksestä. Suomi lähenee Natoa, mutta aina vaan tietenkin selitetään, ettei tässä mitään dramatiikkaa ole. Dramaattista on minusta myös se, että Ruotsin linjoihin on nyt Suomen linjat sidottu. Se on kyllä erikoinen ja aivan uudenlainen kytky.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman EU-politiikkaosio on hyvä ja johdonmukainen. Täällä todetaan muun muassa, että Suomi toimii unionin uudistamisen ytimessä. Jos ytimessä emme ole viime aikoina olleet, niin toivon, että ministeri Kanervan kokemuksella tuonne ytimeen Vanhasen kanssa pian takaisin päästään, sillä siellä maamme on syytä olla.

Puolustusratkaisu on myös hyvä; se, että yleinen ja yhtenäinen asevelvollisuus säilyy. Tämä on erittäin tärkeää, mutta ennen muuta tuonne ytimeen pääseminen on tärkeää. Reiluna kolmekymppisenä arvostan teidän, ministeri Kanerva, yli kolmekymmenvuotista kokemusta ja toivon, että tällä kokemuksella pian olemme takaisin ytimessä päättämässä EU:n tulevaisuudesta.

Antti Vuolanne /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tänään aikaisemmin ed. Salolainen ja nyt ed. Sasi sanoivat, että tässä on jotain uutta kielenkäyttöä tässä ohjelmassa. Kyllä uusilla vuosikymmenillä syntyneille suomalaisille tämä hallitusohjelma on ihan täyttä liirumlaarumia ja todellista tarkoitusta pyritään salailemaan ja hyvin ympäripyöreä varsinkin sotilaallisen liittoutumisen osalta. Jos täällä sanotaan sanatarkkaan näin: "Sotilasliittoon kuulumaton Suomi - - säilyttää mahdollisuuden hakea Naton jäsenyyttä", niin eihän se sano suomeksi yhtään mitään.

Ulkoasiainministeri Ilkka Kanerva

Puhemies! Ed. Tennilällä on luontainen ilmiömäinen kyky saada dramatisoitua keskustelua. Pidän siitä, että asiat tuuletetaan puolelta ja toiseltakin, varsinkin kun on lupa olettaa, että hän ottaa myöskin toisen osapuolen näkökannat asianmukaisesti huomioon. Ed. Tennilä hyvin tuntee myöskin Naton toimintatavat ja tietää sen erinomaisen hyvin, että Naton rooli on merkittävästi muuttunut, se on tänäkin päivänä muuttumassa ja se muuttuu varmasti huomispäivänäkin kohti sellaisia ominaisuuksia, jotka eivät ole historiasta johdettavissa samalla tapaa kuin mitä tämän julkisen, yleisen, keskustelun luonne antaisi Suomessa ymmärtää.

Me suomalaiset näemme Natossa mahdollisuuksia toteuttaa suomalaista rauhankumppanuutta. Se on olennaista tässä kysymyksessä. Suomella on rauhanturvaamisessa, nykyisin kriisinhallinnassa, sen siviilipuolella, jota pitää voimistaa kaikin tavoin, mutta myös sotilaallisen kriisinhallinnan alueella, kansainvälisesti erinomainen nimi. Suomella on hyvä maine sellaisten äärettömän kestävien kansainvälispoliittisten periaatteitten toteuttamisessa kriisinhallintatoimien kautta, että Suomen arvostus maailmalla sitä kautta on paljon korkeampi kuin mitä se olisi ilman sitä, varsinkin tilanteessa, johon ed. Haavisto viittasi, jossa me emme ole kyenneet kehitysyhteistyön puolella laisinkaan saman kaltaisiin saavutuksiin kuin rauhanturvatoiminnan ja kriisinhallinnan kyseessä ollen on asianlaita. Kun näillä toimenpiteillä myöskin vahvistetaan meidän kansallista puolustustamme, en oikein kykene löytämään luontevasti sellaisia periaatteita, että kun toiminta lisää Suomen kansainvälistä arvovaltaa, meidän nauttimaamme arvostusta, ja samalla parantaa meidän omia kansallisia valmiuksiamme vastata kansallisestakin puolustuksestamme, niin miksi meidän pitäisi, arvoisa puhemies, kääntää selkämme sellaiselle toiminnalle. En oikein löydä sille luontevia perusteita. Oletan, että me emme tässä asiassa, ed. Tennilä, ole niin vastakkainasettelua tarkoittavassa asennossa kuin mitä puheenvuoronne tuossa edusti, ja sen voimakkaasti insistoin, että niin luonnollista ja niin järkevää ja perusteltua kuin meidän yhteistyömme onkin Ruotsin kanssa, niin Suomi täysin sataprosenttisella itsenäisyydellä vastaa niistä johtopäätöksistä, joihin se osaltaan kaikessa yhteistyössä aina ryhtyy.

Suhteemme Pohjois-Amerikkaan ovat hyvät. Ed. Gustafsson siihen viittasi, ja yhdyn siihen. Samoin Yhdysvaltain viranomaiset ovat sen eri yhteyksissä todenneet, ja meidän yhteinen hankkeemme onkin tänä päivänä ymmärrettävästi tältä pohjin se, että nämä asian vierestä puhujat saadaan hiljennettyä asiallisilla argumenteilla, joissa yhtäaikaisesti Suomi ja Yhdysvallat voivat todentaa, että suhteet ovat kaikin puolin moitteettomassa kunnossa, ettei jää millekään arvailuille tilaa. Tässä suhteessa tarvitsemme kaikkien osapuolten myönteistä myötävaikutusta tämän asian toteuttamiseksi.

Samoin yhdyn siihen asiaan, johon ed. Gustafsson viittasi, kuinka Suomelle on tärkeä EU:n yhteydessä pitää omista kansallisista intresseistään huoli. Tässä yhteydessä hallitusohjelma antaa myös hyvän vastauksen Raha-automaattiyhdistyksen ja Veikkauksen asemaa koskevilla määrittelyillään. Se on hyvä, tarpeellinen ja itse asiassa välttämätönkin asiassa.

Ed. Nepponen, kysyitte selonteon aikataulusta. Pääministeri taisi siihen viitata, ettei mitään aikataulua ole lyöty lukkoon. Ei ole, enkä pysty siihen tällä haavaa myöskään osaltani vastaamaan, mikä on tuon selonteon lopullinen valmistumisaikataulu. Mutta olisi kai aika erikoista, jos sinänsä valtavan iso asia saadaan raiteilleen ja me jäisimme täällä ikään kuin kinaamaan siitä, milloin sen junan pitää tulla määräasemaansa. Se ei ole se suurin asia, vaan tässä asiassa on katsottava sen asian luonne ja tärkeysvaikutukset sillä tavoin, että se voidaan tehdä rauhassa ja ilman aikataulullisia pakotteita. Mitä tulee tämän selonteon vaikutuksiin esimerkiksi puolustusmäärärahoihin, niin olen vakuuttunut siitä, että herra puolustusministeri ne erinomaisen tarkasti taatusti peräänkatsoo, joten niiden suhteen en tunne pienintäkään epäluuloa.

Ed. Kaikkonen, todellakin ulkoministeri Bildtin kanssa käytiin yleisellä tasolla yhteisen agendan merkeissä poikkeuksellisen hyvähenkiset keskustelut, joissa nimenomaan pohjoismaista yhteistyötä katsottiin, mutta ei vain pohjoismaista yhteistyötä, vaan ennen muuta myös sitä, joka on myös hallitusohjelmassa mainittu, ja se on se, miten Itämeri ja sen ympärillä olevat valtiot ja Itämereen kytköksissä olevat toiminnot, poliittiset, taloudelliset, ympäristölliset vaikutukset, voidaan keskinäisellä yhteistyöllämme nostaa ikään kuin tärkeysjärjestyksessä keskiöön ja saada Euroopan unionin huomio kohdistumaan nykyistä vahvemmin Itämeren piirissä olevien valtioitten yhteistyön tiivistämiseen ja sitä kautta nostamaan myöskin meidän välineellistä painoarvoamme EU:n sisällä. Tässä suhteessa luulen, että meillä on uusi strateginen yhteisyys Ruotsin kanssa tämän asian hoitamisessa tehtävissä.

Ed. Valpas, näin puolustusministerin erinomaisen haastattelun tänä aamuna aamutelevisiossa. Minulla ei ole siihen mitään lisättävää. Meillä kaikilla on oikeus ja velvollisuuskin kertoa omista kannoistamme. (Ed. Valpas: Oletteko samoilla linjoilla?) — Missä suhteessa? (Ed. Valpas: Että se on etu olla Naton jäsen!) — No, varmaan se pitkällä tähtäimellä hyvin helposti tuollaiseksi nähdään, jos Naton kehitys myöskin jatkuisi sen tyyppisenä. Ei kai se kuvaus Natosta, johon puheenvuoroni alkuosassa viittasin, myöskään ed. Valppaalle ole vastenmielinen, jos se on maailmanlaajuinen kriisinhallinnasta, rauhanturvatoiminnasta, tehokkaasti vastaava organisaatio. (Ed. Valpas: Niinkö luulette?)

Ed. Haavisto, kehitysyhteistyörahoihin viittasin omalta osaltani aikaisemmin. (Puhemies koputtaa) Samoin pidän tärkeänä sitä, että laajan turvallisuuskäsitteen pohjalta tehdään nyt arviot Suomen turvallisuuspoliittisesta asemasta ja asemoitumisesta. Se on välttämätöntä. Se on liian kapea ja vaikutukset ulos rajaava, jos se tehdään pelkästään ikään kuin rautaisen turvallisuuden ympärille. Yhdyn käsitykseen tässä hyvin voimakkaasti.

Olen pahoillani, ed. Lahtela, jos ilmaisin itseäni vajavaisesti. En tarkoittanut, että perustuslaillinen sopimus saataisiin ajettua satamaansa Saksan kaudella, mutta ne toimet, joilla Saksa yrittää saada nyt ensin hallitustenvälisen konferenssin aikaiseksi ja millä toimilla siitä edetään, minkälainen on perustuslaillisen sopimuksen luonne ... Se tuskin onnistuu, kuten itsekin viittasitte, nykymuodossaan ajaa, niin että kaikki jäsenmaat siihen yhtyvät. Siihen täytyy tehdä modifikaatioita, muutoksia, ja sen vuoksi ainakin osaltani tuen saksalaisten näkemystä siitä, mikä nyt olisi järkevää: keskittyä tässä perustuslaillisessa sopimuksessa olennaisiin asioihin, saada siitä toimiva ja tehokas yhteisö, ja tässä suhteessa Saksalla on mielestäni hyvin järkevät linjaukset käytössään ja ylimääräinen höhä jätetään sivuraiteelle. En usko myöskään, että tässä suhteessa näkemyksemme voivat olla kaukana.

Mitä Nrf:ään tulee, niin Nrf:llä ei lähdetä sotimaan, vaan sillä lähdetään nimenomaan toimiin, joilla voidaan inhimillinen hätä, kärsimys ja murhenäytelmät sivuuttaa. Älkäämme itsekään suggeroiko itseämme käsityksiin, että Suomi näillä päätöksillä lähtisi rajojensa ulkopuolelle sotimaan. Me olemme kriisinhallintatoiminnoissa ja rauhankumppanuustoimissa mukana.

Ed. Tennilä vielä, palaan toiseen puheenvuoroonne. Me emme ole sidoksissa Ruotsiin. Päätökset ovat täysin yhtenäisiä, mutta kyllä se on maailmalla parempi kulkea sillä tavalla, että on kavereita kuin vihollisia. Tässä suhteessa Ruotsi on niin lähellä kaikin osin tietysti meidän yhteiskuntaamme ja heidän linjauksensa ovat monin tavoin lähellä meitä, että kyllä ystävät tässä suhteessa on katsottava tästä lähinaapurustosta. Nämä ovat lauseita, joita jo 70-luvulla on lausuttu, että ystävät on parempi hankkia tästä läheltä ja viholliset sitten kauempaa, jos niin olisi tarpeen tehdä.

Ed. Heinonen, kiitoksia erinomaisesta puheenvuorostanne. (Puhemies koputtaa) Se ydin nähdään nyt sillä tavalla tässä hallitusohjelmassa todellakin, että se on ytimessä olevaa toimintaa, jolla tehokkaimmin vaikutetaan EU:n huomiseen päivään. Tässä oli hyvä oivallus teiltä, ed. Heinonen.

Ed. Vuolanne, taisimme sitten tälläkin kertaa puhua toistemme ohi.

Antti Kaikkonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Täällä on käyty mielenkiintoista keskustelua, vaikka asetelma on ollut aika lailla odotusten mukainen. Hallituspuolueiden piiristä on kehuttu hallitusohjelmaa, ja oppositio on sitä sitten kritisoinut. (Ed. Nepponen: Äsken kehuttiin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa!) Ei tuo ohjelma varmaan ihan niin hyvä ole kuin täällä yltiöpäisimmissä puheenvuoroissa on kehuttu ja väitetty, mutta ei se myöskään niin huono ole kuin synkimmät oppositiopuheenvuorot ovat tuominneet. Eiköhän totuus ole jossain tuossa välimaastossa. Lopultahan ratkaisee se, miten tuo ohjelma sitten muuttuu käytännön toimenpiteiksi.

Oleellista, arvoisa puhemies, nyt joka tapauksessa on se, että Suomessa nyt todella varaudutaan väestön ikääntymiseen, panostetaan osaamiseen ja ennen kaikkea jatketaan työttömyyden painamista alaspäin, ja samalla tietysti työllisyyden nostoa ylöspäin, elikkä varaudutaan tulevaisuuden haasteisiin. Työllisyys paranee ennen kaikkea yrittäjyyden edellytyksistä huolehtimalla. Myös sosiaaliturvan uudistuksen käynnistäminen on välttämätöntä. Kannustinloukkuja on purettava siten, että työn tekeminen on tehtävä joka tilanteessa kannattavaksi.

Hallitusohjelmaan on kirjattu joukko ihmisten toimeentuloon suoraan vaikuttavia päätöksiä.

Olen erityisen tyytyväinen siihen, että opintorahan tasokorotus saadaan vihdoin aikaan. Tätä väännettiin kovasti viime vaalikaudella, ja on harmillista, että edellinen hallitus ei päässyt tästä asiasta ratkaisuun, vaikka jotkut meistä asiaa kovasti ajoivat. Nyt oli korkea aika saada ratkaisu aikaan. Myös opiskelijoiden tulorajojen korotus 30 prosentilla on erittäin perusteltu. Myös muut panostukset opiskeluun, koulutukseen ja sivistykseen ovat tarpeellisia. Tärkeä kirjaus hallitusohjelmassa on myös se, että varmistetaan koulu- ja opiskeluterveydenhuollon, erityisesti mielenterveyspalvelujen, sekä muiden opiskelupalvelujen tasa-arvoinen saatavuus.

Opiskelijoiden lisäksi olen iloinen muistakin hyvistä tavoitteista lasten, nuorten ja perheiden hyväksi. Erityisen merkittävää on, että hallitus korottaa pienimpiä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahoja. Hallitusohjelmassa ne korotetaan työmarkkinatuen tasolle vuoden 2009 alussa. Kyseessä on todella merkittävä ja tarpeellinen korotus.

Yritysten sukupolvenvaihdosten helpottaminen on myös oikea ratkaisu. On tärkeää, että hyvin toimivat yritykset voivat jatkaa myös eläköitymisen tullessa eteen. Tällaisia ratkaisuja meillä on edessä todella suuri joukko lähivuosien aikana.

Sitä en muuten, arvoisa puhemies, oikein ymmärrä, miten tästä perintöveron kevennyksestä on voinut nousta täällä niin kauhea meteli kuin on ollut. Verotettavan perinnön alarajan nosto koskettaa melkoista joukkoa aivan tavallisia ihmisiä. Ei voi sanoa, että tämä on vain rikkaita koskettava asia.

Myös ruuan arvonlisäveron kevennys on ratkaisu, josta hyötyvät kaikki. Lisäksi ratkaisu synnyttänee joitakin tuhansia uusia työpaikkoja. Ei kai sekään nyt paha asia voi olla.

Asuntopoliittinen osuus hallitusohjelmassa on viisaasti kirjoitettu, kuka lie sitten kirjoittanutkaan. Asuntomarkkinoiden pullonkauloihin puututaan, sosiaalista asuntotuotantoa kehitetään ja myös asunnottomuuteen puututaan uusin välinein. Helsingin seudun tonttipula on saatava hellittämään, ja myös kohtuuhintaisen vuokra-asumisen mahdollisuus on turvattava. On myös hyvä, että vanhukset, vammaiset ja opiskelijat huomioidaan asuntopolitiikassa entistä vahvemmin. Asuntopolitiikassa toki on huomioitava, että paljon jää toki tulevan asuntopoliittisen ohjelman varaan. Odotan monipuolista ja vaikuttavaa toimenpidepakettia.

Itämeren kunnostusta pitää edelleen jatkaa. Erityisesti tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä Pietarin jätevesiongelman ratkaisemiseksi, mutta myös kotimaisia päästöjä täytyy vähentää edelleen. Myös muuta vesiensuojelutyötä täytyy jatkaa. Edessä on melkoiset talkoot vesistöjen tilan parantamiseksi. On tärkeää, että erilaisiin vesihuoltohankkeisiin löydetään riittävä rahoitus.

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutos on noussut myös hallitusohjelmassa tärkeään asemaan. Nopealla aikataululla tarvitaan useita toisiaan tukevia toimenpiteitä, joilla ilmastonmuutosta torjutaan. Hallitusohjelmassa on myös tukku aivan konkreettisia toimenpiteitä. Energiapolitiikan kokonaisuus on tietysti avainasemassa, mutta kokonaisuus koostuu monista pienemmistä toimenpiteistä. Esimerkkinä voin mainita biokaasun syöttötariffin.

Samoin esimerkiksi käy pientalojen energiatuki, joka otettiin jo edellisellä kaudella innokkaasti vastaan. Meillä on melkoinen joukko pientaloja, joissa esimerkiksi öljykattila kannattaa vaihtaa maalämpöön. Pienellä valtion porkkanalla saadaan tällä saralla melkoisesti hyvää aikaan. Täytyy muistaa, että asumisen osuus Suomen hiilidioksidipäästöistä on todella merkittävä.

Ilmastonmuutoksen hillinnässä odotan, että tulevalla hallituskaudella kiinnitetään kasvavaa huomiota myös energian säästöön. Ei voi olla niin, että vuosi vuodelta käytämme yhä vain enemmän ja enemmän energiaa. Jossain pitää olla tappi, jolla todetaan, että tällä muuten pärjätään jo.

Myös luonnon monimuotoisuus on syytä muistaa. Tärkeänä osana sitä Etelä-Suomen metsien suojelua on syytä jatkaa ennen kaikkea vapaaehtoisin toimin metsäohjelman pohjalta.

Maaseudulle hallitusohjelman viesti on mielestäni positiivinen. Pitkästä aikaa saadaan joitakin hyviä uutisia myös maatalouden piirissä toimiville ihmisille. Sillä sektorilla niitä todella on jo pitkään kaivattu.

Hallitusohjelman ulko-, turvallisuus- ja EU-politiikkaa koskevat kirjaukset ovat tasapainoisia ja luovat hyvän perustan lähivuosien politiikalle. Ne ovat johdonmukaisia suhteessa edellisen hallituksen ohjelmaan ja toimintaan. Suomen on syytä jatkaa aktiivista EU-politiikkaa eurooppalaisten ja globaalien ongelmien ratkaisemiseksi. Euroopan unionin pitää keskittyä sellaisten ongelmien ratkaisuun, joiden ratkaisuun kansainvälinen hyvä yhteistyö on välttämätöntä. Sellaisiakin riittää, kuten talouden ja työllisyyden vahvistaminen, ilmastonmuutoksen torjunta, rikollisuuden ja terrorismin kitkeminen ja rauhan ja ihmisoikeuksien edistäminen.

Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä: Hallitusohjelma yksinään ei takaa kansalaisten hyvinvointia. Parhaimmillaankin se voi luoda sille vain edellytyksiä. Lopulta ratkaisevaa on se, minkälainen arvomaailma yhteiskunnassa vallitsee. Hyvä olisi, jos ihmiset huolehtisivat itse omasta ja lähimmäistensä hyvinvoinnista. Valtio voi olla tämän perustan lisäksi turvaverkkona. Turvaverkon on oltava sellainen, että se auttaa elämän vaikeissa tilanteissa, mutta myös ponnauttaa takaisin aktiiviseen yhteiskuntaan.

Tapani Mäkinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi on yhteinen tavoitteemme, ja uuden sinivihreän hallituksen ohjelma luo sille mitä parhaimmat puitteet. Meidän tulee luoda uutta yhteisöllisyyttä ja rakentaa suomalaista yhteiskuntaa siten, että luomme kansalaisille entistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä ja pitää huolta heistä, jotka eivät siihen itse enää pysty.

Yrittäjyys toimii yhteiskunnassa liikkeellepanevana voimana. Yrittäjät tuovat työpaikkoja, luovat uusia mahdollisuuksia ja toteuttavat markkinoilla uusia ajatuksia. Yrittäjyyden ja yritteliäisyyden tukeminen on helpointa ja samalla järkevintä, mitä hallitus voi tehdä. Hallitusohjelmaan kirjatut toimet yrittäjyyden edellytysten parantamiseksi ja suotuisan yritysympäristön luomiseksi ovat tervetulleita uudistuksia. Uudet työpaikat syntyvät pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, ja uudistukset tulevat helpottamaan näiden yritysten toimintamahdollisuuksia huomattavasti. Yrittäjyyteen liittyvää byrokratiaa tullaan vähentämään ja yrittäjien sosiaaliturvaa kehittämään, ja täten poistetaan mahdollisimman paljon pienyrittäjyyden esteitä. Ensimmäisen työntekijän sivukulujen alentaminen helpottaa monen yrityksensä kanssa kamppailevan pienyrittäjän elämää.

Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen nyky-yhteiskunnassa tuntuu välillä mahdottomalta alalla kuin alalla. Hallitus kannustaa perheiden perustamista perhevapain ja -rahoin, ja sen tulee jatkossakin kehittää uusia toimenpiteitä perheen ja työelämän yhteensovittamisen helpottamiseksi. Toivon, että niin isillä kuin äideillä on tulevaisuudessa entistä monipuolisemmat mahdollisuudet päättää omasta työajastaan.

Erityisen hankalaa perheen perustaminen on pienyrittäjille — tai toisinpäin, yrityksen perustaminen perheellisille. Siksi yrittäjien sosiaaliturvaa kehitetään ja parannetaan. Yrittäjille tulee luoda samat mahdollisuudet perheen hoitamiseen kuin palkatuilla työntekijöilläkin on. Yrittäjän työajat ovat epäsäännöllisiä ja päivät pitkiä. Vuorotteluvapaajärjestelmän ulottaminen yrittäjiin tulee selvityksen alle. Selvityksen tulee johtaa myös toimenpiteisiin mitä pikimmiten ja samalla kehittää muita ratkaisuja yrittäjyyden helpottamiseksi ja yritteliäisyyteen kannustamiseksi.

Arvoisa puhemies! Kuntien elinvoimaisuus ja mahdollisuudet tarjota peruspalveluita on taattava, ja tämä vaatii laajoja rakennemuutoksia. Vanhasen ykköshallituksen aikaan tehty työ kunta- ja palvelurakenteiden uudistamiseksi luo jo pohjan uusille ratkaisuille edessämme olevassa suuressa rakennemuutoksessa. Peruspalvelujen takaamiseksi valtion ja kuntien työnjakoa on suunniteltava uudelleen. Sosiaali- ja terveydenhuollon maksu-uudistus, uudet yhteistyömuodot julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä ja laajennettu palvelusetelijärjestelmä ovat hyviä esimerkkejä vastuullisesta välittämisestä.

Valtionosuusjärjestelmän selkeyttäminen ja valtionosuuksien lisääminen saattaa kuntatalouden taas terveelle pohjalle. Toivon, että uudistuksien myötä ei enää syntyisi tilanteita, joissa kunta joutuu lomauttamaan kaikki työntekijänsä sairaanhoitajia ja opettajia myöten. Kuntia ei saa enää saattaa vastaavaan tilanteeseen. Juuri tätä tarkoittaa hallitusohjelman vastuullisuus ja välittäminen. Kunnallisen itsehallinnon säilyttämiseksi hallitus laajentaa myös kuntien mahdollisuuksia yhdistyä, jakaa keskenään vastuuta, kustannuksia ja palveluita parhaaksi katsomallaan tavalla. Keinotekoisiin, vanhoihin rajoihin jämähtäminen on nyt taakse jäänyttä elämää. Samalla väistyvät vanhat esteet uusille yhteistyömuodoille ja todellinen luova ongelmanratkaisu voi alkaa.

Olen erittäin iloinen siitä, että hallitus on tunnustanut sen tosiasian, että Pääkaupunkiseudun, maamme ainoan metropolin, kehittäminen on tärkeää koko maan kehitykselle. Metropolialueen kehittämiseen ja sen toimivan rakenteen suunnitteluun ja ylläpitoon tulee kiinnittää erityistä huomiota koko maan kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden takaamiseksi. Pääkaupunkiseudun huomioiminen ja metropolipolitiikan käynnistäminen eivät vie mahdollisuuksia maamme muiden kaupunkien ja maaseudun kehittämiseltä, vaan saattaa kauan sitten jälkeenjääneen Pääkaupunkiseutu-politiikan nykyaikaan. Valtion tulee taata edellytykset metropolialueen kehittämiselle.

Kuntien itsemääräämisoikeuden lisäämiseksi on suunnitteilla myös kauan kaivattu aluehallintouudistus. Modernin kaupunki- ja aluepolitiikan takaavat jo nyt hyvin toimivat maakunnan liittojen yhteistyöryhmät. Maakunnan liitot ovat kuntien muodostamia, demokraattisesti johdettuja organisaatioita, joiden luottamushenkilöt ovat lähellä äänestäjää. Hallitusohjelma lupaa nykymuotoisen lääninhallinnon tehtävien uudelleenorganisointia. Hallituksen tulee samalla selvittää, onko lääninhallitusten olemassaolo enää edes perusteltua. Hallitusohjelmaan kirjattu alueiden kehittämispoliittisen toimivallan siirtäminen kansanvaltaiseen ohjaukseen on tervetullut muutos lähidemokratian lisäämiseksi ja valtion byrokratian purkamiseksi. Maakuntaliittojen kehittäminen, maakuntajaon mahdollinen korjaaminen ja ennen kaikkea byrokraattisen muinaisjäänteen, lääninhallinnon, purkaminen ovat oikeita askeleita demokraattisen ja terveen hallinnon kehittämiseksi.

Arvoisa puhemies! Askel vastuullisempaan hallintoon on työelämän kaivattu rakennemuutos. Hallituskauden suurimpia haasteita on ratkaista työn saatavuuden ongelma ja saada työpaikkoja työttömille ja työpaikoille työntekijöitä. Eläkemenot tulevat kasvamaan ja samalla työvoiman saatavuus vaikeutumaan. Tämän vuoksi kaikki vanhat esteet on purettava työvoiman ja työnantajan kohtaamisen helpottamiseksi. Eläkeläisille luvatut toimeentuloa parantavat uudistukset ovat kauan kaivattuja ja tarpeellisia. Meidän tulee pitää huoli siitä, että eläkejärjestelmän ylläpito on jatkossakin taloudellisesti mahdollista. Työnteon, yrittämisen ja toimeliaisuuden on oltava taloudellisesti kannattavaa. Senhän sanoo järkikin ja nyt myös maamme hallitus. Erityiskiitos siitä!

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmaan kirjattu aikuiskoulutusjärjestelmän uudistus parantaa ammatillista liikkuvuutta. Meidän tulee luoda entistä paremmat mahdollisuudet kansalaisille kehittää itseään ja vastata työelämän alati muuttuviin olosuhteisiin. Meidän tulee lakkauttaa kaikki vanhat järjestelmät, jotka pakottavat työnhakijat kursseille, joista ei ole hyötyä, ja työhön, johon heillä ei ole motivaatiota. Sitä vastoin meidän tulee tarjota mahdollisuuksia työntekijöille löytää se työpaikka, jossa he ovat parhaimmillaan. Tähän ei tarvita välttämättä lisää rahaa vaan resurssien uudelleenohjausta. Yksilöllinen palvelu takaa parhaimmat edellytykset oikeille ratkaisuille.

Susanna Haapoja /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Vanhasen toinen hallitus lähtee liikkeelle talouden tosiasioiden oivaltamisesta. Taloudellinen kasvu on tänään täällä, mutta on varauduttava tietenkin tulevaan. Tuotannon kasvu on edelleen leveällä pohjalla, kotimainen ja ulkomainen kysyntä jatkaa kasvuaan. Maailmantalouden vaikutusten ollessa tasaisia on huomioitava Suomen keskeisten vientimaiden talouden niin ikään nousujohteisuus. Tämä luo pohjaa mahdollisuudelle tehdä inhimillistä politiikkaa, ja sosiaalisista etuisuuksista tulee pitää huolta, kun siihen on mahdollisuus.

Arvoisa puhemies! Matti Vanhasen toisen hallituksen ohjelma on eteenpäin katsova, menneen reaalisen talouden maailmaan rakentava. Työllisyyskehityksen on oltava positiivista, on tehtävä parannuksia työvoiman ja tarjonnan kohtaantumisen eteen. On pidettävä huolta, että Suomessa on yrityksiä, jotka työllistävät koko maassa. Työnantajat haluavat työllistää, yrittäjät haluavat menestyä ja antaa mahdollisuuden jatkajalle.

Tähän lääkkeeksi hallitus haluaa politiikkaohjelman ja muiden täsmätoimien kanssa huolehtia yritysten tulevaisuudesta. Perintö- ja lahjaverosta luovutaan kokonaan yritysten sekä maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksissa. Uusien yritysten starttirahajärjestelmää kehitetään edelleen ja yrittäjien sosiaalipolitiikkaa kohennetaan vihdoin. Yrittäjyys ei synny itsestään. Koulutuksella sekä yritysten tuotteiden kehittämistuilla saamme menestystarinoita aikaiseksi. Yrittäjyyskasvatus näkyy koulutuspolitiikassamme. Uusi elinkeinoministeriö on iso asia ja vastaa nykyajan haasteisiin. Siihen onnea ministeri Pekkariselle.

Suomalainen maatalous- ja elintarvikepolitiikka on hallitusohjelman yksi onnistuneimpia kokonaisuuksia. Maatalousyrittäjän lomituspalveluiden kehittäminen sekä lomapäivien lisääminen tukee jaksamista ja inhimillistäkin toimintaa. Turkistarhauksen tuleminen lomituksen piiriin on myös hyvin kannatettava asia.

Maatalouspolitiikan kaksinapaisuus yhtäältä Euroopan unionin, toisaalta kotimaisin voimin tarkoittaa politiikan osalta riittävien varojen turvaamista Makeran ja metsätaloudessa Kemeran myötä. Seuraavat 141:n ja 142:n neuvottelut ovat erittäin tärkeät ja kulminaatiopiste maatalouspolitiikassamme. Maataloutta kehitetään edelleen niin sanotun perheviljelmämallin pohjalta, jossa pääsääntöisesti viljelijöinä toimivat ne, joilla on maahan hallintaoikeus. Tämä lisää sidonnaisuutta maaseutuun ja vastuuta viljelytoiminnasta, ja se on ainut oikea suomalainen malli toimia.

Maatalouden ympäristötukiohjelma ja mahdollisuudet tukea hyvää ympäristötoimintaa mahdollistuvat hallitusohjelmassa, ja hyvä toiminta jatkuu. Maaseutu on kokonaisuus, joka elää monenlaisista elinkeinoista. Maaseutu tarvitsee hyvää infrapolitiikkaa. Tiet ja laajakaistat tulee olla hyvässä kunnossa ja toimia koko maassa. Tarvitaan maatalouden neuvontaa, kyläpolitiikkaa, sen tukemista, maaseudun nuorten mahdollisuuksien huomioimista.

Suomi on ihmisten varassa. Suomalaiset kyllä pärjäävät, jos emme sitä politiikalla estä. Suomalaiset tarvitsevat apua erityisesti lapsina ja ikäihmisinä. Tarpeelliset lapsilisien korotukset, perheiden tukeminen näkyy tässä hallitusohjelmassa. Opiskelijat saavat vihdoin kohennusta toimeentuloonsa. Ehkä tärkeimpänä sosiaalipolitiikan parannuksena on eläkkeiden selkeä korottaminen vaalikauden aikana. Toisaalta perintö- ja lahjaveron verotettavan tulon alarajan nostaminen sekä lesken ja alaikäisten lasten aseman helpottaminen kuolemantapauksen kohdatessa on hyvä asia. Liian monia taloudellisia kohtaloita surun keskellä on Suomen maassa ollut nähtävänä.

Arvoisa puhemies! Suomi on pidetty sellaisessa kunnossa, että haluamme sitä puolustaa. Suomea kannattaa puolustaa yleisen asevelvollisuuden ja maanpuolustustahdon avulla. Riittävät resurssit on kuitenkin turvattava, ja materiaalihankinnat nielevätkin suuren osan puolustusbudjetista. Seuraava puolustuspoliittinen selonteko antaa mahdollisuuden laajasti käsitellä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Puolustusvoimien kehittämislinjat ja voimavarat tulee olla siinä linjattuina. Jo seuraavalla vuosikymmenellä meidän tulee huomioida suuret materiaalihankinnat Puolustusvoimissa. Haluammehan pitää Suomen armeijan edelleen hyvässä kurssissa. Meidän tulee tehdä kaikki mahdollinen, jotta esimerkiksi suomalainen lentokoulutus saa mahdollisuuden toimia joko kotimaisin voimin tai yhteistyössä eurooppalaisesti.

Arvoisa puhemies! Hyvää ohjelmaa voi onnitella. Menestystä ja intoa ja hyvää tulevaisuutta jokaiselle ministerille!

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Hallituksen elinkeinopolitiikan tavoitteena on varmistaa talouden kasvu, vakaa, riittävä kasvu, edellytykset sille, että kansantalous jauhaa sitä hyvää, mitä hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen ja edelleen parantaminen edellyttää. Tämänkin keskustelun aikaan eilen ja tänään pääpaino on monta kertaa ollut kaikessa siinä, mitä pitää rahoittaa, mihin valtion rahaa pitää jatkossa riittää. Se on tärkeä keskustelu, mutta sen keskustelun perusedellytykset viime kädessä syntyvät siitä, miten meidän taloutemme pyörii, miten kansantalous eri osiltaan kehittyy.

Elinkeinopolitiikan tavoitteena on siis luoda edellytykset sille, että vakaa talouskasvu varmistuu ja turvataan se, että talouden edellytykset jauhaa sitä hyvää, josta jakaa, niin kuin sanoin, on varmistettu. Tämän tehtävän hoitaminen lähivuosien aikana ei ole yhtä helppo tehtävä kuin aivan äskettäin viimeisen parin vuoden aikaan. Maailmantaloudessa on eletty varsin hyvää korkeasuhdanteen kautta, eivätkä merkit ihan lähimmälle ajalle ole aivan yhtä hyvät kuin taakse jääneen parin, ehkä kolmenkin vuoden aikaan ovat nuo todelliset olosuhteet olleet.

Tässä mielessä elinkeinopoliittinen tehtävä, jonka äsken kuvasin, on todella haastava ja vaikea tehtävä. Hallitus vastaa omalla elinkeinopolitiikallaan tähän haasteeseen oikeastaan kolmea perusuraa kulkien. Ensinnäkin, parantamalla ihmisten työllistymistä. Meillä on edelleenkin suuri määrä ihmisiä ilman työtä. Me tarvitsemme nämä ihmiset rakentamaan yhteistä kansantaloutta. Entistä enemmän pitää tehdä sen hyväksi, että työttömyys laskee ja työllisyysaste nousee.

Toisekseen, meidän työtä tekevien tuottavuus taloudessa, siinä tekemisessä, pitää saada nousemaan siitä, mitä se on viimeisten vuosien aikaan ollut. Kansainväliset vertailut eri toimialojen tuottavuudesta osoittavat, että löytyy sellaisia toimialoja, joissa Suomi sijoittuu kiistatta ihan maailman kärkeen. Mutta toisaalta selviä merkkejä on siitä, että kaikkia kotiläksyjä ei tällä saralla ole vielä tehty. Palvelusektori on tänään 70 prosenttia bruttokansantuotteesta. Sillä kuitenkaan tuottavuuskehitys ei yllä edes keskimääräiselle EU15:n, siis ennen laajenemista olleen EU:n keskimääräiselle tasolle. Eikä se yllä kunnolla sille tasolle, missä Oecd:n tuottavuusluvut ovat palvelusektorilla viime vuosien ajoilta.

Siispä talouden eri toimialojen tuottavuuskehityksen korjaamisessa ja kohentamisessa hallitus tunnistaa aivan erityiseksi tehtäväksi palvelualojen, sekä yksityisen että julkisen sektorin palvelualojen, tuottavuuskehityksen parantamisen ja kohentamisen nykyisestään. Mutta myös näitten perinteisten Suomen talouden tukijalkojen suunnalta löytyy sellaisia toimialoja, joilla tässä suhteessa tuottavuuskehityksen kohentamiseksi on vielä paljon tehtävää. Pari esimerkkiä näistä olkoon yhtäältä metsäteollisuus, jossa satsaukset tutkimuksen ja teknologian kehittämiseen ovat noin prosentin luokkaa sen toimialojen liikevaihdosta. Se on huikeasti alle sen, mitä pitäisi. En väitä, että noilla aloilla metsäteollisuudessa sen pitäisi olla sitä samaa, mitä ic-teollisuudessa, jossa se on 10, jopa ylikin 10 prosenttia liikevaihdosta, mutta toiset lukemat pitäisi pöytään löytyä ja nopeasti, jos halutaan, että tämä Suomen talouden yksi tukijalka, metsäteollisuus, voisi entistä paremmin, pärjäisi maailmanlaajuisessa kilpailukyvyssä entistä paremmin.

Niinpä hallitusohjelma tunnistaa myöskin tämän toimialan sellaiseksi, energia- ja myös sitten metsäteollisuuden, jossa tuottavuuskehitystä pitää kohentaa. Siis tarvitaan eri konsteja entistä useamman työttömänä tällä hetkellä olevan saamiseksi ja rekrytoimiseksi työelämään, se on yksi osa. Toinen on tämän tuottavuuskehityksen kohentaminen kauttaaltaan. Kolmas keskeinen tärkeä osa elinkeinopolitiikan uutta terää on entisestään niiden toimien teroittaminen ja parantaminen, jotka luovat yleisiä edellytyksiä yrittäjyydelle, ja hallitusohjelma myöskin tähtää erityisesti niitten pullonkaulojen poistamiseen, joita yrittäjyyden tiellä tällä hetkellä on. Nämä kolme asiaa ovat ne tukijalat, joille hallituksen elinkeinopolitiikka keskeisesti rakentuu.

Muutama sana näistä kaikista nyt sitten vielä hivenen tarkemmin. Ensinnäkin, tuottavuuskehityksen osalta hallitus lähtee siitä, että siinä pitää, jotta sen parantamisessa onnistutaan, kyetä satsaamaan entistä enemmän ihmiseen, hänen tietoihinsa, taitoihinsa, hänen koulutukseensa, sitä kautta se edellytys sille paremmalle suoritukselle, paremmalle tuottavuudelle kohenee. Siinä tarvitaan toimenpiteitä. Erityisesti yleisen koulutuksen, joka on sivistyspolitiikan alaa ja opetusministeriön alaa, lisäksi tarvitaan myöskin niitä toimia, jotka aivan uudella tavalla nostavat esiin jatko- ja täydennyskoulutuksen, työpaikkakoulutuksen ja aikuiskoulutuksen tyyppiset asiat, siis työvoiman edelleen kouluttamisen ja ikään kuin paremman tuottavuuskunnon varmistamisen niille, jotka jo ovat työelämässä ja jotka ovat koulunsa käyneet kertaalleen, oppinsa kertaalleen hakeneet, mutta jotka uuden työelämän haasteisiin vastaamisessa olisivat entistä parempia ja terävämpiä vastaamaan näihin haasteisiin. Siihen tarvitaan myös eri koulutusmuotoja, aikuiskoulutusjärjestelmän uudistamista ja monta muuta vastaavaa tointa, niihin en enempää.

Toisekseen tuottavuuskehityksen kohentaminen edellyttää sitä, että Suomi panostaa entistä enemmän innovaatiopolitiikkaan. Rahaa hallitus lupaa ohjelmassaan lisää näihin tarpeisiin ja myöskin sitten uusia painopisteitä, mihin sitä rahaa pitäisi tässä mielessä käyttää, hallitus tunnistaa. Äsken jo mainitsin nämä tietyt toimialat, palvelusektorin, metsäteollisuuden ja energiateknologian. Mutta sen ohella hallitus ohjelmassaan tunnistaa, että myöskin maan sisällä alueellisesti pitää tutkimuksen innovaatiorahoituksen ja kehittämisrahoituksen olla entistä enemmässä palvelemassa ei vain suurimpien keskusten menestysperustaa vaan laajemmin koko Suomen, sen maakuntien, sen eri seutujen menestysperustaa. Tässä mielessä hallitus antaa uutta suuntaa sille, miten näitä voimavaroja maan sisäisessä allokoinnissa, kohdentamisessa, pitää käsitellä.

Edelleen tavallaan tähän samaan asiaryhmään liittyy myöskin hallitusohjelman lupaus satsata entistä enemmän elinkeinoelämän tarvitsemaan tai yritysten tarvitsemaan riskirahoitukseen. Kun innovaatiojärjestelmä tuottaa sellaisia aihioita, joista on syntymässä uusia tuotteita, kenties uusia yrityksiä, ilmiselväksi ongelmaksi on todettu kaikista varhaisimman vaiheen riittävän riskirahan saaminen. Hallitus lupaa tähän kaikista varhaisimpaan vaiheeseen lisäpanostusta, samoin kuin nopean kasvun vaiheeseen, tyypilliseen venture capital -alueeseen, lisää resursseja, ei yksin valtion varoista, vaan valtion ja ennen kaikkea näiden eläkerahastojen yhteistyön kautta haettavia lisäresursseja.

Vielä mainitsen yrityspolitiikan. Myöskin siis yrittäjyyden edellytysten parantaminen on tärkeä osa niitä toimia, joilla noihin äsken sanottuihin haasteisiin, nopeamman kasvun edellytysten haasteisiin pitää vastata. Hallitus yrityspolitiikan osalta vastaa näihin haasteisiin monilla veroratkaisuilla. Niitä täällä on jo käsitelty, en käy niitä toistamaan. Sen lisäksi hallitus tunnistaa erityiseksi ongelmaksi pienyrittäjät, pienet ja keskisuuret yritykset, erityisesti sen totuuden, että varsinkin niiden pienimpien yritysten, jotka ovat aikeissa työllistää ensimmäisen vieraan työntekijän, niiden kohdalla kynnys sen vieraan työllistämiseksi on tavattoman korkea ja hallitus ohjelmassaan tunnistaa useampiakin, ainakin kaksi keskeistä tointa, joilla tätä kynnystä on tarkoitus madaltaa.

Arvoisa puhemies! Näiden toimien ohella siis tärkeätä on toimia myöskin työvoiman tarjonnan parantamiseksi ja lisäämiseksi. Tuottavuus on toinen ja tarjonta toinen puoli tarvittavia toimia. Hallitus tähtää siihen, että työllisyysaste nousisi vaalikauden aikaan 72 prosenttiin. Se on ollut hyvässä nousussa, ja tällä uralla pitää kyetä jatkamaan eteenpäin.

Niitä toimia, joilla ihmisten työllistymistä pyritään parantamaan, ovat jo kertaalleen mainitut koulutustoimet ja ne toimet, jotka merkitsevät työvoiman tarjonnan ja työvoiman kysynnän paremman kohtaannon aikaansaamista. Tämän paremman kohtaannon aikaansaaminen edellyttää sekä ammatillista että alueellista liikkuvuutta. Ammatillisen liikkuvuuden kohentamiseksi ne koulutustoimet, joihin jo kertaalleen kajosin, ovat yksi kategoria tarvittavia toimenpiteitä. Alueellistakin liikkuvuutta pitää voida näissä oloissa kohentaa ja lisätä. Ei niin välttämättä, että sitä henkilöä sieltä Joutsasta revitään niin kuin pysyvästi asumaan Turun seudulle telakkateollisuuden tarpeisiin taikka kysyntätarpeisiin, vaan niin, että autetaan niitä, jotka haluavat pitää kotiseutunsa, jotka tulevat määräajaksi työskentelemään vaikkapa telakkateollisuuteen tai johonkin muualle. Autetaan niitä ihmisiä niissä arkielämän ongelmissa, toisen asunnon hankinnassa, työmatkakulujen vähennysoikeuden lisäämisessä. Näihin tämän tyyppisiin asioihin hallitus lupaa helpotusta verotuksellisesti toisen asunnon hankinnan osalta ja ylläpitämisen osalta (Puhemies koputtaa) sitten myöskin verotuksellisesti näiden työmatkojen osalta.

Arvoisa puhemies! Kun pieni naputus jo sieltä puhemieheltä kuuluu, (Ed. Saarinen: Niin kuuluu pöntöstäkin!) sanon vielä lopuksi, että näiden toimien, mitä tässä äsken olen käynyt kursorisesti läpi, hyvä ja hallittu hoitaminen hallituksen mielestä edellyttää sitä, että ei vain joku kauppa- ja teollisuusministeriö ja työministeriö ja opetusministeriö ole vastuussa näistä, vaan laajemminkin tarvitaan monen eri hallinnonalan ja näiden taustalla olevien sidosryhmien hyvää yhteistyötä, jotta työvoiman tarjontaa voidaan lisätä, siis työttömyyttä vähentää, jotta työvoiman tuottavuutta ja (Puhemies koputtaa) työn tekemisen tuottavuutta voidaan parantaa. Tästä syystä hallitus on päättänyt perustaa tällaisen työelämän, työn ja yrittäjyyden politiikkaohjelman, laaja-alaisen politiikkaohjelman, jonka sateenvarjon alla on tarkoitus huolehtia siitä, että eri toimet tukevat toisiaan juuri äsken kertomieni tavoitteitten ja pyrkimysten hyväksi.

Edelleen hallitus ohjelmassaan lupaa, että hyvin nopeasti myöskin hallinto uudistetaan palvelemaan entistä paremmin sitä työvoimaa, (Puhemies koputtaa) sitä työllistettävää ja niitä yrityksiä, jotka viime kädessä työllistävät työvoiman. Tässä tarkoituksessa hallituksen tarkoituksena on rakentaa uusi työ- ja elinkeinoministeriö. Sen työn konkreettiset alkutahdit on ihan muutama aika sitten, muutama kymmenen minuuttia sitten pantu liikkeelle. Sitä työtä jatketaan nyt nopeasti niin, (Puhemies koputtaa) että uusi ministeriö on valmis sitten ensi vuoden 1. päivä.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisin toivonut, että ministeri Pekkarinen olisi kuitenkin aluksi sanonut muutaman nätin sanan siitä, kuinka hyvästä lähtökohdasta elinkeinopolitiikkaa pääsee uusi hallitus käynnistämään. Siis Suomen kilpailukyky on maailman huippuluokkaa. Meillä on kuitenkin erittäin paljon osaavia ihmisiä, meillä on turvallinen ympäristö jne.

Kiinnitän huomiota kahteen puutteelliseen kohtaan hallitusohjelmassa nimenomaan tästä tuottavuus- ja ihmisten työllistävyysnäkökulmasta. Minusta hallitusohjelmasta ei löydy sen kaltaista Noste-ohjelmaa, joka oli edellisen hallituksen ohjelmassa, joka lähtee siitä, että meillä on työelämässä 300 000—400 000 ihmistä ilman ammatillista perustutkintoa. Ja näiden ikään kuin mukaan saaminen työelämään on aivan välttämätöntä. Sen verran isänmaallinen sosialidemokraatti olen, että mieluummin nämä ihmiset työelämään (Puhemies koputtaa) ja vasta sen jälkeen sitten ulkomailta työvoimaa.

Toinen asia liittyy tähän tuottavuusnäkökulmaan. Meillä on 20 prosenttia tieteellisten tutkimusten mukaan yrityksiä, jotka ovat proaktiivisia, joissa tuottavuus ja henkilöstön vaikutusmahdollisuudet ovat balanssissa, (Puhemies koputtaa)ja siellä on valtava kehittämispotentiaali. Eli miten hallitus ikään kuin myötävaikuttaa aktiivisesti siihen, että nämä vuorovaikutussuhteet, luottamusmiesjärjestelmä, koko tämä työyhteisöilmapiiri saadaan paremmin toimimaan? (Puhemies koputtaa) Siinä tietysti tämä työpolitiikkaohjelma on yksi työkalu, mutta kun sinne on kerätty kaikki maan ja taivaan väliltä, niin se on aivan mahdoton juttu, että sieltä tulee kolmen vuoden aikana yhtään mitään ulos.

Kyösti Karjula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen ansiokkaasti tarkasteli tätä hallitusohjelman elinkeinopolitiikkaa. Siinähän on lähtökohtana nyt tämmöinen laaja-alainen innovaatiopolitiikka, jolla vaikutetaan nimenomaan siihen, että elinkeinopolitiikka tulee olemaan entistä tuloksellisempaa.

Hallitusohjelmaan on kirjoitettu myös tämä kansallinen innovaatiostrategia ja sen laatiminen. Tuleeko tämä kohdistumaan nyt lähinnä tämän uuden työ- ja elinkeinoministeriön vastuualueeseen, vai tuleeko tähän kansalliseen innovaatiopolitiikkaan nyt laajemmin myös tämä osaaminen mukaan?

Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Uuden ministeriön alkutahdit on puhallettu käyntiin hiljattain, niin kuin äsken ministeri Pekkarinen totesi. Tästä tempputyöllistämisestä meinasin kysyä, kun se on ollut ihan törkeätä tässä koko ajan, miten hallitus nyt aikoo puuttua siihen. Onko se tarkoitus lopettaa missä aikataulussa, onko neljän vuoden päästä enää tämmöistä työllistämistä ja kaikki ihmiset saavat niin kuin pysyvämpiä työsuhteita, vai miten tämä hoidetaan?

Mutta sitten tämä tuottavuusasia. Minusta se on hyvä asia, mutta toinen asia siihen liittyen, kun puhuitte metsäteollisuudesta: millä tavalla me saisimme sen aikaan, jotta tämä mekaaninen metsäteollisuus saataisiin nousemaan Suomessa? Nimittäin se olisi iso työllistäjä, ja ei pilkottaisi näitä puita selluksi ja paperiksi, vaan tehtäisiin ihan komeita huonekaluja ja tuotteita, jotka olisivat jonkun käytössä. Tämä on meillä lapsenkengissä ja meidän puut jalostetaan jossakin muualla huonekaluiksi.

Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Yhteen asiaan haluan kiinnittää huomiota. Ministeri Pekkarisen esitys oli todella hyvä, ja todella haluan kiinnittää siihen huomiota, että elinkeinopolitiikka, jota tämä uusi vahva ministeriö tulee ministeri Pekkarisen johdolla harjoittamaan, ja hallitusohjelman tavoitteet on aivan oikein ja hyvin kirjattu.

Toivon, että alueellisten erojen tasaamiseen kiinnitetään entistäkin enemmän huomiota, minkä tämä hallitusohjelma toki sallii, ja nimenomaan niin, että ihmisillä olisi mahdollisuus työllistyä mahdollisimman lähellä kotipaikkakuntaa, koska siinä tulee sellainen ongelma, kun ihmisiä siirrellään maan eri nurkista toiseen, että siinä ei synny pelkästään taloudellisia menetyksiä, vaan joudutaan kärsimään myös henkisistä ongelmista, jotka eivät välttämättä ole Suomen tulevaisuuden kannalta hyviä.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Kyllä se taitaa niin olla, että tämä globaali meno on maailmanlaajuinen, se haastaa tänään aika lailla samalla tavalla suomalaisen työntekijän ja suomalaisen yrityksen. Tämä on tavallaan tausta-ajatuksena sille idealle, että tarvitaan tällainen politiikkaohjelma ja tarvitaan myöskin yksi yhteinen työ- ja elinkeinohallinto. Työntekijä ja häntä työllistävä yritys globalisaation haasteitten edessä kyllä seilaavat erittäin vahvasti samassa veneessä.

Tästä syystä hallitusohjelma tunnistaa oikeastaan kaksi asiaa, joihinka yhtä aikaa pyritään hakemaan saman ohjelman ja saman hallinnon kautta ratkaisu. Globalisaation lainalaisuudet käytännössä merkitsevät sitä, että työelämässä tarvitaan enemmän joustoa, entistä enemmän joustoa. Entistä useampi joutuu kerran koulun käytyään jossakin vaiheessa kouluttautumaan uudelleen ja olemaan sitä kautta paremmin työllistyvä työmarkkinoille. Myöskin yritysten täytyy kyetä uudistumaan ja kyetä myöskin nopealiikkeisemmin vastaamaan niihin haasteisiin, mitä siellä on.

Mutta ei vain joustoa tarvita globalisaation haasteen edessä, vaan entistä enemmän tarvitaan myöskin turvaa. Työntekijä tarvitsee entistä paremman turvan sen globalisaation kovaa iskua vasten, mitä sieltä tulee kerta toisensa jälkeen. Ja hänen turvansa on entistä parempi silloin, jos hän on entistä paremmin koulutettu, jos hänellä on entistä paremmat valmiudet tulla sijoittuneeksi uudestaan, jos työelämä on sellainen, että siinä työn yhteydessä hän voi kaiken aikaa kouluttautua, hankkia lisää tietoa ja taitoa, olla tässä mielessä paremmin ikään kuin työllistyvä niihin tarpeisiin, mitä uusi aika ja globalisaation haasteet tullessaan tuovat. Siis toisaalta jousto, toisaalta turva ovat asioita, joita tämä meno käytännössä vaatii.

Niinpä tämän uuden ministeriön rakentamisen filosofia lähtee tavallaan siitä, että toisaalta katsotaan ne toimet, joilla sen työllistettävän ihmisen, sen työntekijän, työllistymisen, hänen työelämään sijoittumisensa, siellä pysymisensä, siellä etenemisen edellytyksensä luodaan. Se perusta, mistä ne luodaan, on viime kädessä kuitenkin samanlainen kuin se perusta, josta nousevat sen yrityksen, joka työllistää tämän työntekijän, edellytykset ja menestys. Samalta pohjalta, samasta strategiasta on ajatus ja tarkoitus rakentaa se hallinto, joka kantaa huolta sekä siitä työllistettävästä että siitä, joka työllistää, elikkä käytännössä siitä yrityksestä.

Hallituksen tarkoituksena ei ole käyttää keppiä. Näissä toimissa, kun hallitus tätä joustoa hakee, kun se tätä turvaa hakee, ensisijaisena ja oikeastaan lähes ainokaisena ikään kuin keinona näistä kahdesta klassisesta vaihtoehdosta keppi tai porkkana hallituksen keinovalikoima sisältää näitä porkkanoita. Konkreettia keppiä on erittäin vaikea tästä hallitusohjelmasta löytää. (Ed. Saarinen: Porkkanakeppejä!) — Porkkanoita löytyy, ed. Saarinen, ja tekin voitte niitä vielä maistella — tai me kaikki, koska kansalaisethan meille niitä tarjoilevat tai eivät tarjoile joka neljäs vuosi.

Mitä tulee kansalliseen innovaatiostrategiaan, niin se työ on tarkoitus panna liikkeelle nyt heti. Sen idea tavallaan on se, että meillä on tehty viime vuosien aikaan paljon tässä innovaatiokentässä, on päätetty näistä strategisista huippuosaamiskeskittymistä, on osaamisklustereista, hallitusohjelma puhuu huippuyliopistosta, sitten meillä on sektoritutkimuksen piirissä tehty tämmöisiä uusia linjanvetoja, sitten meillä on näiden ipr-oikeuksien osalta tehty tämmöisiä merkittäviä strategisia valintoja, on tehty monia erillisiä tällaisia hankkeita, joiden idea on parantaa Suomen innovaatiokykyä, iskukykyä, talouden tuottavuutta, mutta meiltä puuttuu sellainen selkeä strategia, joka rakentaa ja vetää yhteen nämä monet erilliset toimet. Tämä ikään kuin erillisten toimien yhteenkokoamisen strategia on tarkoitus käynnistää, se strategiatyö, välittömästi.

Mitä tulee vielä viimeisenä kysymyksenä mekaaniseen metsäteollisuuteen, niin sen kilpailukykyä yritetään parantaa sillä tavalla, että hallitus ohjelmassaan päättää jatkaa tätä puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen erillistä ohjelmaa ja sitä kautta yrittää löytää edellytyksiä, joilla iskukyky sekä kotimarkkinoilla että maailmanmarkkinoilla entisestään paranisi. Tässä palaan siihen, mistä kerran jo puhuin, kun puhuin metsäteollisuudesta. On se aika paradoksi, että metsäteollisuudessa t&k-panos vielä kertaalleen on noin prosentti liikevaihdosta, kun koko Suomessa se on 3,5 prosenttia koko kansantaloudessa. Metsäteollisuus ry:n uusi johto on mielestäni ottanut erittäin vahvalla vastuulla hanskaansa tämän tilanteen, ja tämän uuden strategisen huippuosaamisen ohjelman, ensimmäisen Shokin, niin sanotun, mikä on pantu pystyyn, puitteissa myös on tarkoitus sitten teroittaa sekä tämän kemiallisen että mekaanisen metsäteollisuuden menestysedellytyksiä.

Arvoisa puhemies! Jos puhemies myöhemmin illalla sallii, niin käyttäisin sitten joskus myöhemmin toisen puheenvuoron, jossa keskittyisin energiapolitiikkaan, koska se on erittäin tärkeä osa myöskin tämän hallituskauden taivalta.

Tuomo Puumala /kesk:

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarisen puheenvuorosta on hyvä jatkaa. Matti Vanhasen toinen hallitus on aloittamassa työtään haasteellisessa tilanteessa. Vaikka talous on kasvanut voimakkaasti parin viime vuoden aikana ja työllisyyskehitys on ollut suotuisaa, näkyy horisontissa tummia pilviä. Kaikki ihmiset eivät voi hyvin, talouskasvu uhkaa hidastua, ilmastonmuutos ja väestön ikärakenteen muuttuminen huolettavat. Tämä asettaa paineita voimakkaisiin toimenpiteisiin.

Olen kuitenkin pitämässä tätä puheenvuoroa luottavaisin mielin. Käsillä oleva hallitusohjelma vastaa edellä esitettyihin haasteisiin ennakkoluulottomasti ja pelottomasti. Se osoittaa lukuisia epäkohtia yhteiskunnassamme, mutta tarjoaa samalla työvälineitä niiden korjaamiseen. Se on onnistunut kokonaisuus, jolla rakennetaan uutta yhteisöllisyyttä, kartutetaan uutta jaettavaa ja viitoitetaan tietä valoisaan tulevaisuuteen. Hallitusohjelma sekä sitä edeltänyt rakentava ja hedelmällinen neuvotteluvaihe antavat lujan pohjan sinivihreän hallituksen toiminnalle. Luottamus on rakennettu, yhteistyö on käynnistetty. Nyt on aika ryhtyä tuumasta toimeen.

Herra puhemies! Haluan nostaa hallitusohjelmasta esille muutamia tärkeitä kohtia. Ensinnäkin minun on ilolla todettava, että opiskelijoiden huutoon on lopultakin vastattu. Noin 15 vuoden jälkeen opintorahaa vihdoin nostetaan. Hallitusohjelmaan ei valitettavasti ole kirjattu, milloin tämä korotus tapahtuu. Vetoan nyt hallitukseen, että opiskelijoiden ahdinkoa helpotettaisiin mahdollisimman nopeasti ja 15 prosentin korotus astuisi voimaan 1.1.2008.

Myös tulorajojen nostaminen on tarpeellinen ja tervetullut parannus opiskelijoiden taloudelliseen tilanteeseen. Edelleen hallitusohjelmassa luvataan kehittää ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltoa. Tämä on oleellinen tasa-arvoasia. Amk-opiskelijoita ei voida syrjiä hoitoon pääsyssä. Edelleen hallitusneuvottelujen aikana paljon puhuttaneita aiheita olivat huippuyliopistohanke, lukukausimaksut EU- ja Eta-maiden ulkopuolisille opiskelijoille ja tilauskoulutuksen järjestäminen. Mielestäni kirjaukset näistä hankkeista ovat onnistuneita. Lukukausimaksukokeilun tulokset tulee tosin arvioida kriittisesti ja perinpohjaisesti ennen jatkopäätösten tekemistä. Se argumentti opintojen maksullisuudesta, joka tässä salissa tämän keskustelun aikana on pelottelumielessä tuotu esille, on täydellisesti vailla perusteita. Tilauskoulutuksen mahdollistaminen ei avaa tietä lukukausimaksuille suomalaisten opiskelijoiden osalta. Siitä keskusta, ja olen vakuuttunut, että myös muut hallituspuolueet tulevat pitämään huolen.

Hallitusohjelmassa otetaan kattavasti huomioon myös pienemmän ihmisen asia. Nyt on aika jakaa sitä hyvää, mitä viime vuosina on karttunut. Verotuksen avulla pyritään lisäämään sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Kunnallisverotuksen perusvähennyksen laajentaminen ja elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen 12 prosenttiin tuntuvat juuri vähävaraisimpien kukkaroissa. Ruuan alv:n alentaminen auttaa niitäkin ihmisiä, jotka eivät hyödy tuloveron alennuksista senttiäkään.

Eläkeläisille on luvassa sekä välittömiä että välillisiä parannuksia. Tämä on äärimmäisen tärkeää. Näen, että eläkeläisten toimeentulo ja arvokas vanhuus on tulevaisuuskysymys, josta uuden sukupolven on otettava vastuu. Jokainen lukutaitoinen voi varmasti todeta, että sanoja ei ole syöty eikä eläkeläisiä unohdettu. Eläkeläisten verotuksen alentaminen palkansaajien tasolle ja kansaneläkkeen korotus ensi vuoden alussa lisäävät toimeentuloa. Ensi vuoden alussa astuu myös voimaan Vanhasen ensimmäisen hallituksen päättämä kalleusluokkien poisto, joka parhaimmillaan lisää eläkeläisten tuloja 20 euroa kuukaudessa. Yhteensä voidaan puhua 40 euron korotuksesta, jota voidaan pitää jo ainakin hyvänä askeleena oikeaan suuntaan.

Edelleen hallitusohjelmaan on kirjattu selkeästi keinon etsiminen pienemmällä eläkkeellä elävien toimeentulon kohentamiseen. Uskon ja toivon, että tässä salissa kaikki ovat sitä mieltä, että kenenkään ei pidä elää alle 500 euron eläkkeellä, kaikista vähiten niiden, jotka ovat olleet tätä maata rakentamassa. Tähänkin epäkohtaan tulemme tarjoamaan keinoja.

Arvoisa puhemies! Perheiden tilanteeseen on tulossa useita selkeitä parannuksia. Yksinhuoltajakorotus nousee, äitiys-, isyys-, vanhempainrahan vähimmäistaso korotetaan työmarkkinatuen tasolle, lapsilisä nousee kolmannesta lapsesta alkaen, vain muutamia esimerkkejä mainitakseni. Nykyinen järjestelmä lasten hoitomuodon valinnassa on vaihtoehdoton ja jäykkä. Se perustuu kahden työssä käyvän vanhemman oletukseen. Hallitusohjelmassa luvataankin luoda aitoja mahdollisuuksia valita sopivin ja paras hoitomuoto lapselle. Tavoitteena on siis ihmislähtöisyys ja ihmisen valinnanvapauden kunnioittaminen.

Sinivihreässä hallitusohjelmassa otetaan hyvin huomioon myös alueellinen tasa-arvo. Maaseudun kehittäminen ja elinvoimaisuuden säilyttäminen on ohjelman kantava periaate. Infrastruktuuriin panostaminen, esimerkiksi perustienpidon ja alempiasteisen tieverkoston rahoitus, on tärkeä osa alueellista kehittämistä. Se koskettaa läheisesti paitsi ihmisiä myös elinkeinoelämää. (Ed. Saarinen: Entäs raha?) Maakuntien profiilin ja vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen on niin ikään tervetullut uudistus. Maakuntien Suomessa päätösvallan ja resurssien lisäämistä on odotettu pitkään, näin myös kotimaakunnassani Keski-Pohjanmaalla.

Arvoisa puhemies! Tähän loppuun täytyy suureksi harmiksi todeta, että ne opposition puheenvuorot, joita tässä salissa on tiedonantokeskustelussa käytetty, painivat hieman samassa sarjassa kuin osittain se vaalikampanja, jota SDP kävi: perusteettomia vastakkainasetteluita osaamisen, kasvun, kannustavuuden, yrittäjyyden, heikommista huolta pitävän Suomen vastustamiseksi. Se viesti meni kyllä äänestäjille perille, luulen, että liiankin hyvin. Nyt olemme tässä. Siitä huolimatta samat puheet jatkuvat. Jos aitoa arvosteltavaa ei ole, se pitää keksiä. Pitää luoda vastakkainasettelu. Olen vahvasti sitä mieltä, että vastuullinen politiikka ei voi perustua siihen.

Vastuullisen, välittävän, kannustavan Suomen rakentaminen on vaativa tehtävä. Hallitus on ottanut toteutettavakseen sopivan haasteellisen ohjelman. (Puhemies koputtaa) Hyvillä mielin voin todeta: nyt tarvitaan yhteistyötä ja ennakkoluulottomuutta. Haastan myös opposition tämän maan rakentamiseen.

Outi Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelma on erinomainen. Se on tehty viisaudella ja lämmöllä, ja se vastaa todelliseen tarpeeseen. Monia merkittäviä kohtia siitä on jo ehditty käsitellä, joten ajan säästämiseksi keskitän kehuni kahteen asiaan.

Ensinnä, hallitusohjelma on tuomassa paljon toivottua selkeyttä liikennepolitiikkaan. Rahoitus liikenneväylien hoitoon ja ylläpitoon tulee todella tarpeeseen. Väyläverkoston palvelutaso sekä liikenneturvallisuus vaativat toimenpiteitä. Myös perusväylänpidon rahoituksen jälkeenjääneisyys, alemmanasteisen tieverkoston yleiskunto ja ylläpito sekä kevyen liikenteen väylät on hallitusohjelmassa hyvin huomioitu.

Nämä ovat osin ehkä pieneltä tuntuvia asioita, mutta niillä on suunnattoman suuri vaikutus turvallisuuteen ja tieverkoston toimivuuteen. Uskon, että tämän tietävät erityisesti Uudenmaan kasvukeskusten edustajat, jotka voinevat myös varmaan oppositiossa yhtyä näiltä osin tyytyväisyyteen. Nämä hallitusohjelman kirjaukset ovat osoitus siitä, että hallitus todella kantaa vastuunsa. Liikenne ja logistiikka ovat keskeisiä kysymyksiä myös alueiden kehittämisessä.

Toinen asia, johon haluan kiinnittää huomiota, onkin hallitusohjelman tavoite metropolipolitiikan käynnistämisestä. Se ilahduttaa erityisesti pendelöintialueen edustajaa. Laajaa, hyvinvoivaa metropolialuetta kannattaa todella tavoitella maakunnasta riippumatta, sillä se tutkijoiden ja asiantuntijoiden mukaan tulee säteilemään hyvinvointia laajalti Suomeen toimimalla porttina tärkeille kansainvälisille yhteyksille, kaupalle ja työvoimalle.

Aluepolitiikan avainalueet, elinkeino- ja yritystoiminta, osaaminen ja työvoima sekä palvelut ja yhteydet vaativat kokonaisvaltaista ajattelua eikä ole edullista, jos niitä käsitellään toisistaan irrallisina. Hallitusohjelman viisaus näkyykin juuri tässä, että eri hallinnonalojen yhteistyötä ollaan lisäämässä muun muassa juuri alueiden kehittämisen yhteydessä. Tämä on hyvä lähtökohta terveille ja pitkäjänteisille ratkaisuille.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmasta välittyvät väkevästi tärkeät hallituspuolueille yhteiset arvot, ihmisen ja luonnon tasapaino, vastuu ja vapaus, välittäminen ja kannustaminen sekä sivistys ja osaaminen. Uskon, että tällä hallitusohjelmalla saadaan vielä paljon hyvää aikaiseksi.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Tämä Vanhasen kakkoshallitus pääsee ponnistamaan todella tukevalta punamultalankulta. Perintö on ollut arvokas ja tulokset viime vaalikaudelta erinomaisen hyviä. Siitä on hyvä jatkaa.

Hallitusohjelmassa on hyvää, että eläkeläisiä koskeva verotusepäoikeudenmukaisuus korjataan. Sehän oli myös SDP:n vaaliohjelmassa. Meidän ohjelmassa se ei saavuttanut ihan niin suurta suosiota sitten äänestäjien keskuudessa kuin muiden puolueiden, mutta on tärkeää, että se korjataan. Hyvää on myös, että opiskelijoiden kauan toivomat opintotuet korotetaan. Nykyinen mitoitus vaan ei riitä kuin noin vuoden mittaiseen opintotuen maksamiseen korotettuna, ja mielenkiinnolla odotan, milloin voimaantulo tapahtuu. Nykyisellä hallitusohjelman lupauksella ja kirjauksella voimaantulo jäisi tämän vaalikauden viimeiselle vuodelle. Tämäkin asia oli myös SDP:n ohjelmassa.

Palvelut ovat jääneet kovasti taka-alalle. Vain 250 miljoonaa euroa, se on 150 miljoonaa euroa vähemmän kuin viime vaalikaudella ja viime vaalikaudella silloinen oppositio ankarasti moitti, että tämä 400 miljoonaa euroa palveluihin on alamittainen ja että se on aivan liian vähän. Nyt on ääni kellossa muuttunut. Samoin on tilanne liikennepolitiikan kohdalla. Pelkästään ylläpitovelkaa on perustienpidossa ja perusradanpidossa luokkaa 100 miljoonaa euroa vuositasolla. 35 miljoonaa euroa on tarjolla. Se on tarpeeseen nähden täysin mitätön ja olematon.

Sitten jotakin vaalilupauksista. On suuri houkutus tietysti kalastella äänestäjien suosiota, ja silloin puhutaan helposti suulla suuremmalla. Viime vaalikaudella täällä raadeltiin moneen kertaan ministeri Hyssälä, kun hän oli luvannut 300 euron korotuksen eläkeläisille. Nyt kokoomus teki ihan omat hyssälänsä lupaamalla sairaanhoitajille 500 euroa kuukaudessa. Tässä on Iltalehden kopio 18.4. Siellä lehti kirjoittaa: "Ennen vaaleja Iltalehti kysyi kaikilta eduskuntapuolueilta kantaa hoitajien palkankorotukseen. Pyysimme kyllä tai ei -vastausta seuraavaan väitteeseen: Hoitajien palkkoja on korotettava vähintään 500 eurolla kuukaudessa. Kokoomus vastasi kyllä."

Nyt kokoomus yrittää luikerrella tästä irti selittelemällä kantaansa. Kanta on ollut kyllä. Eiväthän perustelut voi olla ristiriidassa kannanoton kanssa. Mitkä ne semmoiset perustelut ovat? Perustelujen pitää tukea sitä kyllä-kantaa ja se on sillä selvä. Kokoomus ei ole myöskään Iltalehteen pyytänyt oikaisua. Valehteleeko lehti? Täällä väitettiin, että ei pidä paikkaansa. Sitten täällä eräs sairaanhoitaja toteaa, hän on nimeltään sairaanhoitaja Priuska-Mäläskä, kun häneltä kysytään: "Uskoitko todella kokoomuksen vaalilupaukseen - - ?" "Totta kai uskoin! Kyllähän meidän täytyy voida uskoa vaikutusvaltaisia puolueita ja niiden kansanedustajia tällaisessa asiassa." Ja sitten hän jatkaa: "Jos tällaista jatketaan, niin sehän osoittaa, että suoranaisesti ihmisiä huijaamalla pääsee eduskuntaan." Näin siis sairaanhoitaja Priuska-Mäläskä Iltalehdessä. Tämä tästä tällä kertaa. Tähän varmaankin palataan, kunnes tämä 500 euroa näkyy sairaanhoitajien tilipussissa. Me kannatamme tämän tavoitteen saavuttamista ja tuemme hallitusta raivokkaasti tämän asian hoitamiseksi.

Sitten kokoomus viime vaalikaudella lukemattomissa puheenvuoroissa vaati oppilasryhmien koon pienentämistä. No, SDP ei siihen pystynyt pitkän hallitustaipaleensa aikana, ja siitä täällä on nyt syyllistetty ikään kuin SDP:tä. Eihän se ole sosialidemokraattien vika, jos hallitusohjelmassa ei luvata pienentää opetusryhmiä. Valtahan on nyt teillä, jotka olette luvanneet oppositiossa ollessanne, että jos saatte vallan, niin opetusryhmien kokoa pienennetään. Nyt te olette saaneet sen vallan. Ei muuta kuin hallituksen esityksiä eduskuntaan. Eihän tällä tavalla voi sanojaan syödä, vaan puheet täytyy pitää, jos on kerran vastuullista oppositiopolitiikkaa jollakin tavalla ollut tarkoitus tehdä. On näytön paikka.

Sitten vielä, herra puhemies, perintöverosta. Lainaan siinäkin itseäni viisaampia. Vieraskynä-palstalla Helsingin Sanomat 23.4. Heikki Niskakangas. Kirjoittaja on siis vero-oikeuden professori Helsingin kauppakorkeakoulussa. Pari sitaattia: "Perintö- ja lahjaveron poistaminen yritysten sekä maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksilta johtaa laajaan verosuunnitteluun", kirjoittaa Heikki Niskakangas. Ja hänen tekstiään edelleen: "Koska ohjelman kirjoittajat eivät kuitenkaan ole hallinneet verojärjestelmän kokonaisuutta eivätkä verosuunnittelun keinoja, on syntynyt epäonnistuneita kirjauksia." Ja lopuksi Niskakangas toteaa: "Uudistus merkitseekin sitä, että verokonsultti on vastedes vakiovieras apteekkarin lesken kuolinvuoteella." Ei tällaisia asioita voi mitenkään kannattaa eikä tällaista hallitusohjelmaakaan. (Puhemies koputtaa) Parempaan olisi pitänyt pystyä tällaisen korkeasuhdanteen aikana ja niin hyvän perinnön haltijana kuin nykyinen hallitus on.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hyvät muutamat kollegat! On hienoa, että meillä on nykyisen kaltainen ohjelma tulevalle nelivuotiskaudelle. Kuten ministeri Pekkarinen tuossa kertoi, tärkeä tehtävä on pitää huoli taloudesta, työstä ja tuottavuudesta. Vasta sen jälkeen voimme jakaa hyvinvointia.

Köyhän asia, jota kentällä on viestitetty, se löytyy hallitusohjelmasta. Elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen tuo helpotusta nimenomaan vähätuloisille, niille alle 1 000 euron kuukausitulojen saajille, jotka eivät olisi tuloveron kevennyksestä hyötyneet. Joka sanoo, ettei 5 prosenttiyksikön veronalennuksesta ole mitään hyötyä, sen ei ole tarvinnut punnita makkarapaketti kädessään, raatsiiko ostaa leikkelettä leivälle. Hallitusohjelmassa on pienten eläkkeiden, alimman äitiyspäivärahan, lapsilisien ja opintorahan nostoa.

Erityisen ilahtunut olen, kun katson ohjelmaa maaseudun näkökulmasta. Täällä on keskusteltu paljon sukupuolten välisestä tasa-arvosta. Väitän, että alueellinen epätasa-arvo on paljon suurempi. Arvonlisäys henkeä kohti esimerkiksi Joutsan seudulla on rapiat 16 000 euroa, kun se on Uudellamaalla 40 000 ja keskiarvona 30 000, eli kun puhuimme siitä, että naisen euro on 80 senttiä, niin heikoimpien alueiden euro ei ole kuin vajaat 60 senttiä.

Äänestysaktiivisuuden lasku kuoppaisten teiden takana kertoi, että maaseudulla oli loppua toivo. Siispä on upeaa, että hallitusohjelmasta löytyy selkeitä linjauksia maaseutualueiden elinvoiman eteen. On kuitenkin turha satsata euroja muuhun maaseudulla niin kauan kuin bitti ja tukkirekka eivät kulje kivuttomasti. Pelkkä huomion kiinnittäminen alempiasteisen tieverkoston yleiskuntoon ja yksityistieverkon merkitykseen ei auta, vaikka hallitusohjelmassa niin sanotaan. Siis kysynkin, tai kysyisin, liikenneministeriltä, mitä lukuja tämän takana on, jos ministeri olisi paikalla.

Byrokratian karsiminen, apu ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen ja matalapalkkatuki auttavat yrittäjiä työllistämään, niin että meillä tulevaisuudessa on yhä vähemmän niitä, joiden elämästä muut joutuvat huolehtimaan. Jos emme saisi työhön osallistumista paranemaan, meillä olisi 60 000 verojen ja työeläkemaksujen maksajaa vähemmän vuonna 2012. Se, että jokainen kokee olevansa merkityksellinen lenkki tässä yhteiskunnassa, vähentää myös henkisiä ongelmia taloudellisten lisäksi.

Hallitusohjelman mukaan koetamme yhteisesti ponnistella ilmaston lämpenemistä vastaan ajamalla pikkuhiljaa kivihiilen ja öljyn käyttöä sähkön ja lämmön tuotannossa alas. Hajautettu uusiutuvan energian tuotanto luo työpaikkoja nimenomaan maaseudulle. Vaatii rohkeutta valtiollisilta päättäjiltä toimia maaseudun parhaaksi suurten yhtiöidenkin linjauksia vastaan. On aivan oikein tukea paikallisten biokaasu- ja lämpölaitosten rakentamista investointituin sekä niiden sähköverkkoon pääsyä syöttötariffein. Puoli-ilmaisen raaka-aineen tuottamisesta ei maaseutu vielä paljoa kostu.

Kestävän metsätalouden rahoitusta nostetaan niin, että metsien kasvukunnosta voidaan pitää huolta jatkossakin. Se, että Venäjän puutullien vuoksi puun vuotuinen lisätarve kotimaasta olisi 10 miljoonaa kuutiota, voidaan ottaa mahdollisuutena, joka tuo elinvoimaa maakuntiimme 600 miljoonan euron edestä. Hallitusohjelmassa on ymmärretty metsien pirstoutumisen merkitys puuhuollolle. On suorastaan historiallista se, että metsätalouden sukupolvenvaihdokset voivat jatkossa olla verovapaita. Metsätalous on yrittäjyyttä.

Maatalouspolitiikalla on luvattu kääntää viljelijöiden tulokehitys nousevaksi. Samalla halutaan huolehtia siitä, että eläinten hyvinvoinnin ja ympäristön huomioivasta tuotantotavasta voidaan pitää kiinni. Maaseudun investoinnit, myös energiainvestoinnit, on nähty yhtä lailla edistettävänä asiana kuin muukin teknologiakehitys. Vaikka massatuotannolla emme tule pärjäämään, täytyy meidänkin huolehtia kilpailukyvystämme ja siitä, ettei viljelijä uuvu työtaakan alle. Olen myös kiitollinen siitä, että sukupolvenvaihdoksen voi jatkossa tehdä vastikkeetta.

Hallitusohjelmassa on selkeä linjaus tulevista EU-neuvotteluista. Se antaa maa- ja metsätalousministerillemme hyvän selkänojan väännöissä maatalouskomissaari Fischer Boelin kanssa. Olen vakuuttunut siitä, että lampaantissimäinen ote tähän tanskalaiseen rautarouvaan ei auta. Yhtenäinen, vaikkakin heikko ja huonosti kohteleva maatalouspolitiikka on hänen missionsa. Olisihan sitä paitsi vauras maa oiva markkinakohde pohjavedet pilanneelle Jyllannin tehotuotannolle. Meidän pitää yhtenä rintamana 141-prosenttisesti puolustaa oman maamme maataloutta. Se, että saamme säilytettyä puhtaan suomalaisen ruuantuotannon, on oleva kuluttajan etu. Metropolipolitiikan lisäksi on siis rutkasti toimia maaseudun parhaaksi. En haluaisi tänäänkin kuultua vastakkainasettelua juuri nyt, kun toivo maaseudulla on syttynyt. Emmehän puhalla liekkiä sammuksiin. On meidän kaikkien etu, että koko Suomi menestyy. Se säteilee elinvoimaa myös tänne Pääkaupunkiseudulle.

Arvoisa puhemies! Positiivisuudella saamme paljon aikaan. Siksi muilta kuultu tarina kahdesta intiaanista, jotka istuivat tulilla: Toinen sanoi piippua poltellen viittansa alta, että minulla on sisälläni kuin kaksi koiraa, joista toinen sanoo, ettei tästä mitään tule ja toinen sanoo, että meillä on hyvä tulevaisuus. Intiaanit menivät yöpuulle ja aamulla toinen kysyi: "No, kumpi koirista voittaa?" Toinen vastasi: "Ystäväni, se koira, jota minä ruokin." Suomessa on nyt positiivinen vire, ruokkikaamme sitä yhdessä.

Jari Larikka /kok:

Arvoisa puhemies! Otan tästä hyvästä hallitusohjelmasta vain pari erinomaista asiaa esille, jotka ovat jääneet hieman vähemmälle tarkastelulle ja huomiolle.

Aluksi haluan kiittää vielä valtioneuvostoa tästä hyvästä hallitusohjelmasta. Se luottaa erinomaisesti tulevaisuuteen, niin kuin porvarihallitukselta voidaan hyvällä syyllä odottaakin. Aivan erityisesti haluan kiittää hallitusta vastuullisuudesta yhden ammattiryhmän puolesta, nimittäin ammatillisen palo- ja pelastushenkilöstön puolesta. Kirjaus "Hallitus ratkaisee pelastushenkilöstön eläkeikäkysymyksen" on ilolla otettu vastaan ympäri Suomea erilaisissa ja erikokoisissa palolaitoksissa puoluekantaan katsomatta. Oletus tietysti näissä palokunnissa on, että eläkeikä laskee jossain vaiheessa.

Oleellinen asia koko palohenkilöstön tämänhetkisessä eläkeiässä on, että se ei ole oikeassa suhteessa työn vaativuuden kanssa. Ei ole tarkoituksenmukaista, että palomiehillä ei ole edes teoreettista mahdollisuutta saavuttaa 65 vuoden eläkeikää työssään. Vaihtoehdot ovat vähissä. Mikäli jatkamme näin pitäen kiinni tiukasti palomiehille korkeasta eläkeiästä, on edessä palvelustason lasku. Palokunnat ovat kohta pakotettuja mitoittamaan palvelustasonsa henkilöstönsä suoritustason mukaan. Työterveyslääkärit ovat jo asiaan kiinnittäneet huomiota ja alkaneet kirjoittaa todistuksia työrajoitteista ikääntymisen johdosta.

Toinen vaihtoehto on toteuttaa hallituksen kirjaama tahto: "Turvataan pelastuslaitosten toiminta- ja palvelukyky pelastushenkilöstön epäedulliseksi muuttuneen ikärakenteen vaikutuksien varalta - -." Kysymys on pitkälti siitä, minkä tasoisia pelastuspalveluita haluamme tarjota kansalaisille. Palomiesten ammatillisen eläkeiän määrittäminen on ehdottoman tärkeää, ei sen pelkkä tutkiminen vaan myös sen korjaaminen. Onneksi se on nyt kirjattuna historiallisesti hallitusohjelmaan. Siitä palomiesten suuri kiitos hallitusohjelmassa!

Arvoisa puhemies! Toinen merkityksellinen asia, jonka haluan tuoda esiin, on vanhemmuudesta työnantajalle aiheutuvien kustannusten nykyistä parempi korvaaminen. Yrittäjän näkökulmasta kirjaus on hieman eksoottisessa paikassa, nimittäin Perheiden hyvinvointi -otsikon alla, mutta hyvä ja tarpeellinen asia siitä huolimatta.

Kirjaus "jotta naisten tosiasiallinen tasa-arvo työelämässä toteutuisi, korvataan työntekijän vanhemmuudesta työnantajalle aiheutuvat kustannukset nykyistä paremmin" ei ole aivan sitä, mitä Suomen Yrittäjät haki, mutta kuitenkin hyvä avaus asiaan. "Nykyistä paremmin" on kuitenkin enemmän kuin tähän asti on saatu aikaan. Mielestäni tämä asia jos mikä on hyvää tasa-arvopolitiikkaa. Se on hyvää naisten europolitiikkaa, se on hyvää työvoimapolitiikkaa ja tietysti myös yrittäjyyspolitiikkaa.

Varsin usein käy niin, että nuorten naisten on vaikea saada pitkäaikaista ja vakinaista työpaikkaa, mikäli lapset ovat vielä tekemättä. Uskon myös, että naisten pätkätyöt ovat suurelta osin seurausta siitä kustannuspelosta, jonka mahdollinen äitiys tuo tullessaan, ei siis työnantajan ilkeämielisyyttä teettää naisilla pätkätöitä.

Olen usein ihmetellyt, miksi naiset eivät ole paremmin yhdistäneet tässä asiassa voimiaan yli puoluerajojen, sillä eihän ole sen pahempaa asiaa kuin se, että nainen joutuu eriarvoiseen asemaan mahdollisen äitiyden vuoksi työtä hakiessaan. Naisten satavuotista äänioikeutta on juhlittu tänä vuonna varsin näyttävästi, ja olisin varsin mieluusti kuullut tämän teeman paremmin esillä juhlapuheissa, onhan äitiys ollut täällä eduskunnassakin nyt hyvin ajankohtainen puheenaihe.

Arvoisa puhemies! Nämä kaksi edellä mainittua varsin konkreettista asiaa eivät ehkä ole avainasemassa tätä hallitusohjelmaa arvioitaessa, mutta ne ovat asioita, joiden merkitys kasvaa varmasti jo lähitulevaisuudessa. Siksi kiitän näistä varsin tarpeellisista kirjauksista valtioneuvostoa ja toivon, että saamme kuulla varsin pian asioihin kuuluvista toimenpiteistä.

Harri Jaskari /kok:

Arvoisa puhemies! Arvoisat kollegat! Pääteemani tässä lyhyessä puheenvuorossa käsittelee työllisyyspolitiikkaa, mutten malta olla nyt poissa olevalle ed. Saariselle kommentoimatta, kun hän kysyi luokkakoosta ja kokoomuksen vaatimuksesta pienemmistä luokkako’oista. Olisi syytä tutkia hallitusohjelmaa, mitä siellä sanotaan. Olemme luvanneet, että kun ikäluokat pienenevät, siltikin sama summa käytetään rahoitukseen opetussektorille eli juuri myöskin pieneneviin luokkakokoihin ja sitä kautta parempaan opetukseen.

Tässä hallitusohjelmakeskustelussa on käytetty aika monta kertaa sanaa "työllisyyspolitiikka" ja kritisoitu työllisyyspolitiikkaa tässä hallitusohjelmassa. Eilen ed. Filatov sanoi, että hallitukselta puuttuvat todelliset toimet työllisyyden edistämiseksi. Myöskin ed. Lapintie sanoi, että ohjelmaan ei sisälly mitään sellaista, mikä tekisi edes alemman luvun 80 000 uutta työpaikkaa mahdolliseksi. Tänään ed. Jaakonsaari kysyi, mikä on hallituksen työllisyyspolitiikka. Myös ed. Kumpula-Natri sanoi, että työllisyyspolitiikasta ei löydy mainintaa muuta kuin sivulauseessa. Vallan ihmettelen sitä lukemista, minkälainen hallitusohjelman luku on ollut. Me todellakin uudessa hallitusohjelmassa annamme mahdollisuuksia aidoille työpaikoille, emme millekään tempputyöllistämiselle. Kyllähän se on tosiasia, että aidot työpaikat ovat myöskin parasta sosiaalipolitiikkaa, koska suurin raja köyhyyden puolella on se, onko töissä vai eikö ole töissä.

Muutamia esimerkkejä aidosta työllisyyspolitiikasta. Ensinnäkin olemme tekemässä työnteon kannattavammaksi. Työn verotus laskee, alenee jokaisessa tuloluokassa. On kannattavampaa tehdä työtä. Toiseksi olemme luvanneet myöskin uudistaa sosiaaliturvan siten, että työnteko on aina kannattavaa. Aikamoisia uudistuksia!

Toiseksi me olemme myöskin turvaamassa tuhansille ja tuhansille yrityksille, jotka ovat tekemässä sukupolvenvaihdosta, sen, että se on mahdollista tehdä, ja sitä kautta turvataan työpaikat.

Kolmanneksi me annamme myöskin ihmisille, suomalaisille, entistä enemmän mahdollisuuksia luovuuteen tai ilomieliseen luovuuteen, mitä myöskin puhemies Sauli Niinistö sanoi jossakin vaiheessa presidentinvaalikampanjan aikana. Me olemme lisäämässä yliopistojen perusrahoitusta. Me tavoittelemme, että yli 4 prosenttia on t&k-menojen osuus bruttokansantuotteesta. Me lisäämme myöskin yritysten riskirahoitusta. Mahdollisuuksia ilomielisempään luovuuteen tässä yhteiskunnassa on huomattavasti enemmän.

Me haluamme parantaa myöskin työpaikkojen ja osaavien ihmisten kohtaamista. Annetaan lisärahoitusta oppisopimukseen. Uudistetaan ammatillinen aikuiskoulutus. Annetaan lisärahoitusta myöskin nuorten työpajatoimintaan, että nuoret pääsevät työelämään paremmin mukaan. Helpotetaan työntekijöiden liikkuvuutta, koska aina työpaikat ja tekijät eivät ole samassa paikassa. Me kannustamme myöskin ihmisiä menemään eteenpäin elämässä.

Opiskelijoiden opintorahaa korotetaan. Mahdollistetaan myöskin se, että opiskelijoilla on paremmat mahdollisuudet tehdä töitä opiskeluaikana, eli kannustetaan ahkeruuteen. Onko se väärää työllisyyspolitiikkaa kenties opposition mielestä?

Me myöskin haluamme hallitusohjelmassa laskea yrittäjyyden kynnystä, helpottaa yritysten kasvua. Esimerkiksi siellä on lause, että yrittäjyyteen liittyvää byrokratiaa tullaan vähentämään tämän nelivuotiskauden aikana. Toisaalta yksinyrittäjien mahdollisuus palkata ensimmäinen työntekijä pääsääntöisesti ilman sivukustannuksia tulee mahdolliseksi. Täällä on kuitenkin yli 70 000 yksinyrittäjää Suomessa. Jos jokainen heistä palkkaa yhden henkilön, niin se on aikamoinen määrä uusia työpaikkoja.

Sitten me vielä lopuksi haluamme tehostaa nykyistä sirpaleista elinkeinopolitiikkaa perustamalla uuden työ- ja elinkeinoministeriön ja toteuttamalla myöskin työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman. Eikö tässä aika paljon ole jo sellaisia elementtejä, jotka liittyvät tähän työllisyyspolitiikkaan? Väitän, että huomattavasti enemmän kuin kenties aikaisemman hallituksen ajoilla.

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Tässä on ensimmäisiä askeleita uuteen, uuden hallituksen työllisyyspolitiikkaan.

Päivi Lipponen /sd:

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Kokoomus on lanseerannut perinteisille käsitteille uuden sisällön ja luonut aivan uusia käsitteitä. Ed. Sasi nosti täysistunnossa 18.4. esille käsitteen porvarillinen tasa-arvo. Se tarkoittaa, että toiset ihmiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset. Tämä porvarillinen tasa-arvo ilmenee nyt käsiteltävässä hallitusohjelmassa. On olemassa tasa-arvoisia kansalaisia ja sitten on ikääntyneitä, vähäosaisia ja mielenterveysongelmista kärsiviä kansalaisia. Ikääntyvä väestö kuvataan hallitusohjelmassa vain rasitteena. He esiintyvät menoerinä ja terveydenhuollon kohteina. Suomen eduskunta on juuri julkaissut mietinnön, jossa korostetaan, että erityisesti ikääntyvä väestö osallistuu ja haluaa olla rakentamassa Suomea. Tämä näkökulma puuttuu hallitusohjelmasta. Mielenterveyspotilaiden ja -kuntoutujien asema ei ole yltänyt myöskään hallitusohjelmaan.

Kysyn: Onko oikein siirtää ihminen sivuraiteille? Onko oikein, että pian työvoimapulasta kärvistelevä Suomi ohjaa vuosittain 9 000 ihmistä työkyvyttömyyseläkkeelle? Onko oikein, että nämä ihmiset, joista 40 prosenttia on alle 44-vuotiaita, eivät saa osallistua työvoimahallinnon työhön tukevaan ja kuntouttavaan toimintaan? Onko oikein, että nuorena sairastuneet ihmiset jäävät sinnittelemään noin 500 euron kuukausieläkkeellä koko loppuelämän ajaksi? Mielenterveyssyyt ovat yleisin syy jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle. Mielenterveysongelmien aiheuttamat sairauspäivärahakustannukset ovat kasvaneet 119 prosenttia vuosien 1990—2004 aikana. Viimeisten viiden vuoden aikana kasvu on ollut 40 prosenttia. Tähän olisi pitänyt vastata hallitusohjelmassa. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevissa mielenterveyskuntoutujissa on työhaluisia. Vaikka ihminen on työkyvytön, hänellä voi olla riittävällä tuella mahdollisuus työllistyä räätälöityyn tehtävään.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa lähdetään romuttamaan kunnallisia hyvinvointipalveluita. Ohjelmassa ei ohjata lisärahoitusta hyvinvointipalveluiden kehittämiseen. Tukea ohjataan yksityisten palveluiden järjestämiseen. Ohjelmassa ei varauduta kuntasektoria kohtaavaan suunnattomaan työvoimapulaan, kun suuret ikäluokat siirtyvät vuodesta 2010 joukoittain eläkkeelle. Tämän ohjelman toteutuminen merkitsee yksinkertaisesti hyvinvointipalveluiden romuttamista.

Ed. Kalmari lausui satua tässä puheensa lopussa, ja se intiaanisatu ei loppunut näin, kuten ed. Kalmari sanoo: "Se koira voittaa, jota minä ruokin." Satu loppuu: "Se koira, jota me ruokimme, voittaa." Porvarillista tasa-arvoa, sitä me nyt saamme.

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty aika paljon puheenvuoroja — minä olen nyt kaksi päivää tässä kuunnellut — myöskin näistä palveluista, ja ajattelin, että tulen hieman kertomaan hallitusneuvotteluista ja mitä siellä aikaan saatiin. Kiitoksia kaiken kaikkiaan niistä hyvistä puheenvuoroista, monet niistä ovat olleet hyvin analyyttisiä ja rakentavia, äskeinenkin, ed. Lipposen tärkeästä asiasta nostama, nämä terveysongelmat, joista sitten joskus myöhemmin puheenvuorossani puhun, tästä terveyspoliittisesta ohjelmasta ja terveyden edistämisen ohjelmasta.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmaneuvottelujen aluksi asetimme tavoitteeksi riittävien, laadukkaiden ja vaikuttavien sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisen kaikille palveluja tarvitseville. Tämän tavoitteen saavuttamisen tärkein edellytys on rahoituksen turvaaminen. Ilman talouden kasvua ei hyvinvointipalvelujen rahoitusta voi turvata. Hallitusohjelmassa todetaan: "Palveluiden järjestämisvastuu tulee säilyttää kunnilla ja rahoituksen tulee pääosin perustua valtionosuuteen ja kuntien omiin verotuloihin." Edelleen hallitusohjelmassa todetaan: "Kuntien palvelutuotantoa täydentävät yksityinen ja kolmas sektori."

Hallitus on lähtenyt rohkeasti uudistamaan palvelutuotantoa siten, että ihmisillä on nykyistä paremmat mahdollisuudet valita juuri itselleen sopivimmat palvelut. Erityisen myönteistä on palvelusetelin ulottaminen kotisairaanhoitoon vuoden 2008 alusta. Neljä vuotta sitten tämä asia kaatui SDP:n ideologiseen ennakkoasenteeseen. Käytäntö on nyt kuitenkin monissa kunnissa osoittanut, että kun palveluseteli ulotettiin muihin kotipalveluihin, olisi se samanaikaisesti pitänyt ulottaa myös kotisairaanhoitoon. Nyt tämä virhe korjataan.

Hammaslääkäripalkkioiden kelakorvausten nostaminen ensimmäistä kertaa sitten 1980-luvun on merkittävä askel oikeaan suuntaan. Olen varma, että kelakorvausten nostaminen lisää yksityisten hammaslääkäripalvelujen käyttöä ja siten vähentää jonoja julkisten palveluiden puolella, missä tällä hetkellä on aikamoinen jonotus.

Myös lapsiperheiden asemaa parannetaan merkittävästi. Pienten lasten yksityisen hoidon tukea nostetaan 20 eurolla kuukaudessa, ja vuoden 2009 alusta lukien yksityisen hoidon tuki nousee 160 euroon kuukaudessa. Tämä oleellisesti parantaa pienten lasten vanhempien mahdollisuuksia valita itse lapselleen sopivin hoitomuoto. Tämänkään korotuksen jälkeen ei yksityisen päivähoidon saama tuki ole kuin murto-osa kunnallisen päivähoidon saamasta subventiosta. Samassa yhteydessä myös kotihoidon tukea nostetaan 20 eurolla kuukaudessa.

Lapsilisien korotus on toteutettu hyvin oikeudenmukaisella tavalla. Hallitusohjelmassa nostetaan yksinhuoltajakorotusta 10 eurolla kuukaudessa, ja tämän lisäksi kolmannesta lapsesta alkaen lapsilisää nostetaan 10 eurolla kuukaudessa. Olemme halunneet keskittää panostukset yksinhuoltajiin sekä monilapsisiin perheisiin. Tutkimusten mukaan juuri yksinhuoltajien köy-hyysriski on suuri.

Tehtyjen tutkimusten mukaan pienten lasten vanhemmat tekevät koko ajan yhä pidempiä työpäiviä. Tämä kehitys on nyt jatkunut jo pitkään. Lasten kannalta tämä ei todellakaan ole hyvä suunta, lapsi tarvitsee aikuisen läsnäoloa. Hallitus haluaa kannustaa pienten lasten vanhempia, erityisesti myös isiä, käyttämään heille kuuluvaa lakisääteistä oikeutta tehdä lyhennettyä työpäivää. Osittainen hoitoraha nostetaan nykyisestä 70 eurosta 90 euroon kuukaudessa.

Arvoisa puhemies! Hallituksen hyvinvointipolitiikan perustavoitteet ovat varhainen puuttuminen, ennaltaehkäisy sekä palveluiden ja toimintojen vaikuttavuuden lisääminen. Erityinen painopiste hallitusohjelmassa tällä hyvinvointipolitiikan alueella kohdistuu ikäihmisten ja perheiden hyvinvointiin. Ikäihmisten palveluissa kehitetään erityisesti kotiin vietäviä palveluja.

Palveluiden kehittämisessä keskeistä on ikääntyneiden toimintakyvyn, omatoimisuuden ja itsenäisen suoriutumisen vahvistaminen. Näitä tukemaan luodaan kattava ikääntyneiden neuvonta- ja palveluverkosto koko maahan ja lisätään ennalta ehkäiseviä kotikäyntejä. Esimerkkinä tällaisista keskuksista on Rovaniemellä upeasti toimiva malli. Lapsiperheiden palveluja kootaan perhekeskuksiin. Tällä pyritään varmistamaan sama kuin ikäihmisten palveluissakin eli palveluiden saatavuus, laatu ja vaikuttavuus.

Täällä on tuotu esiin se, että miten rahat riittävät. Pääministerihän totesi, että palveluiden kehittämiseen on varattu 250 miljoonaa euroa. Kyllä minä peruspalveluministerinä totean, että se on haastava tehtävä näiden rahojen kanssa nyt sitten toimia. Kuitenkin, kun on verrattu siihen, että viime kaudella olisi ollut 400 miljoonaa euroa, että se on niin paljon paljon suurempi, nyt tietysti pitää ottaa huomioon, että meillä on niillä rahoilla tehty kaksi isoa hanketta, Kansallinen terveyshanke ja Kansallinen sosiaalialan hanke. Esimerkiksi Kansallisen terveyshankkeen sisällä on jonoja pystytty purkamaan hyvin paljon, ja se on valtavasti tuonut helpotusta siihen, että meidän jonomme on nyt purettu ja niin sanottu hoitotakuu eli hoidon saatavuutta koskeva lainsäädäntö on todella purrut. Kieltämättä on vielä sellaisia alueita, siis lääketieteen erikoisaloja, joissa se ei ole täysin toteutunut, ja myöskään sitten eri puolilla Suomea ei ihan tasa-arvoista tämä ole ollut. Se on tietysti sellainen asia, joka pitää korjata. Mutta kyllä täytyy sanoa, että todella paljon haasteitahan tässä on.

Ihan lyhyesti, arvoisa puhemies, vielä siihen keskusteluun, mitä täällä on käyty yleensä matalista palkoista ja nimenomaan naisvaltaisilla aloilla. Viime vuosina naisten ja miesten väliset palkkaerot ovat kasvaneet Suomessa. Tämä kehitys poikkesi kaikista muista perinteisistä EU-maista. Niissä sukupuoleen perustuvat palkkaerot pienentyivät. Suomessa sinivihreä hallitus nyt yrittää tosissaan kaventaa sukupuolten välisiä palkkaeroja.

Kun on kuunnellut nyt tätä keskustelua kaksi päivää, niin täytyy sanoa, että kun aikoinansa itse tulin neljä vuotta sitten tähän saliin oppositiopoliitikkona, tuoreena ja hyvin untuvikkona, ja sitten seniorikansanedustajat minulle neuvoivat, että politiikkaa pitää tehdä ja että oppositiopolitiikkaakin pitää tehdä ja saa tehdä, mutta tosiasioissa pitää pysyä, niin sen neuvon olisin toivonut myöskin nykyisen oppositiopuolen edustajille välitettävän, että oppositiopolitiikkaa saa ja pitää tehdä, mutta faktoissa pitää pysyä.

Itse olen todella ylpeä siitä, mikä hallitusohjelmassa on kirjattu naisvaltaisten alojen palkkatuesta. Jotenkin tuntuu nyt vain, että tämä on väärin sammutettu ja siitä täällä nyt sitten kiljahdellaan ja pillastutaan. Minä aina yritän muistaa sen, mitä vanha pohjalainen viisaus sanoo, että oikeen on paree, ja minä olen sitä mieltä, että tämä on oikein, että lähdetään naisvaltaisia aloja tukemaan.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Haluan tuoda näkökulmani vanhustenhoidon ja yleisemmin sosiaali- ja terveysalan kysymyksiin hallitusohjelmassa, vaikka asiasta on jo täysin aiheesta käytetty useita puheenvuoroja. Ennen vaaleja me kansanedustajaehdokkaat olimme puoluekannasta riippumatta hyvin yksimielisiä siitä, että erityisesti vanhustenhoito on saatava kuntoon. Lupaukset löytyvät hallitusohjelmasta nyt ympäripyöreinä lauseina. Valitettavasti vanhustyöhön ja hoitoalan kehittämiseen osoitetut keinot ja resurssit ovat vähäiset.

Koko alan suurimpia haasteita on ammattitaitoisen henkilökunnan riittävyys. Tällä hetkellä hoitohenkilöstöä ei ole riittävästi. Jatkuva henkilökunnan vajaus kuormittaa työvuorossa olevaa henkilökuntaa ja aiheuttaa henkilöstölle riittämättömyyden tunnetta. Kuntouttavasta työotteesta on puhuttu jo yli kymmenen vuotta. Se on henkilökunnalle itsestään selvä tapa tehdä hoitotyötä, tai se olisi sitä, jos henkilökuntaa olisi riittävästi. Vain hoitohenkilökunnan määrän lisääminen mahdollistaa kuntouttavan työotteen toteuttamisen. Sen avulla päästään tilanteeseen, jossa kustannuksetkin lopulta vähenevät ja ennen kaikkea asiakkaiden elämänlaatu ja omatoimisuus paranee, kun heidät pystytään hoitotyön keinoin kuntouttamaan ja useissa tapauksissa myös kotiuttamaan.

Tällä hetkellä hoitoala jo kärsii työvoimapulasta. Hoitoalan tulevaisuus on turvattava palkkausta parantamalla ja hoitohenkilökunnan määrää lisäämällä. Näihin kumpaankaan ei hallitusohjelmassa ole varattu riittävästi resursseja. Hallitusohjelman mukaan vanhustenhuollossa ja vanhusten palveluiden kehittämisessä keskeistä on ikääntyneiden toimintakyvyn, omatoimisuuden ja itsenäisen suoriutumisen vahvistaminen. Tavoite on hyvä ja kannatettava. Me kaikki toivomme, että läheisemme ja sitten aikanaan me itse säilytämme toimintakykymme mahdollisimman kauan.

Lupaus omaishoidon kehittämisestä, omais-hoitajien jaksamisen tukemisesta ja sijaisavusta ovat kaikki kannatettavia asioita. Tuttu lähiomainen hoitajana on usein hyvä vaihtoehto, mutta jos omaishoidon lisääminen perustuu vain haluun selvitä ikäihmisten hoidosta halvalla, ollaan väärillä jäljillä. Omaishoidon kehittämisen lähtökohtana tulee selkeästi olla se, että kyseessä on hoitajan valintaan ja vapaaehtoisuuteen perustuva hoivamuoto eikä pakko siitä syystä, että muita vaihtoehtoja ei ole käytössä.

Me kaikki toivomme myös, että siinä vaiheessa kun sairaus on vienyt toimintakyvyn ja omatoimisuuden, saamme silti ihmisarvoisen kohtelun ja hyvän hoidon viihtyisässä ympäristössä. Näiden kaikista heikoimmassa asemassa olevien vanhusten ja pitkäaikaissairaiden aseman ja hoidon parantamiseen eivät hallituksen lupaamat palvelusetelit riitä. He eivät myöskään ole yksityisten hoivakotien tai palvelutalojen haluamia asiakkaita, vaan heidän hoitamisensa jää paljolti julkisen sektorin tehtäväksi. Heidän asemaansa ei hallitusohjelman lupaamilla panostuksilla saada riittävää parannusta. Olisin toivonut, että vaalien alla vallinnut suuri yksimielisyys sosiaali- ja terveysalan kehittämisen tärkeydestä ja erityisesti vanhustenhoitoon panostamisesta olisi paremmin huomioitu hallitusohjelmassa.

Arvoisa puhemies! Kun edellä olen lähinnä arvostellut hallitusohjelmaa, tahtoisin nyt esittää myös kiitokset. Kiitokset siitä, että hallitusohjelmaan on kirjattu mukaan Pääkaupunkiseudun erityiskysymykset ja luvattu käynnistää metropolipolitiikka. Haluaisin tuoda siihen Kuuma-yhteistyön terveiset. Keski-Uudenmaan kuntien yhteistyötä eli Kuuma-yhteistyötä on toteutettu kuntien palvelurakenneuudistukseen liittyvänä kokeiluna nyt nelisen vuotta. Kuuma-kunnat, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula ovat Helsingin seudun nopeasti kasvavia kuntia. Yhteistyötä on tehty ja edelleen kehitetään palveluiden tuottamisessa, maankäytössä ja edunvalvonnassa.

Kuuma-kunnat sekä kuntaryhmä Neloset, Hyvinkää, Kirkkonummi, Sipoo ja Vihti, ovat valmiita kantamaan osaltaan vastuunsa Helsingin seudun kilpailukyvyn turvaamisesta. Kehyskunnat tarkastelevat seudun yhdyskuntarakennetta kokonaisuutena. Alueellemme tarvitaan asuntoja ja työpaikka-alueita, ja niitä kunnat ovat valmiita kaavoittamaan. Uusien alueiden avaaminen edellyttää kuitenkin suuria investointeja liikenteeseen ja muuhun infraan, ja siihen kehyskunnat tarvitsevat valtion kumppanuutta.

Helsingin seudun liikenne on pahasti ruuhkautunut, minkä vuoksi tarvitaan panostuksia liikenneverkkoon ja erityisesti poikittaisiin yhteyksiin, esimerkiksi Kehä neloseen. Myös joukkoliikenteen ja erityisesti raideliikenteen kehittäminen Helsingin seudun työssäkäyntialueella on tärkeää. Toivon, että edellä esitetty otetaan huomioon, kun metropolipolitiikkaa käynnistetään.

Lopuksi täytyy vielä kommentoida hallitusohjelmassa olevaa halua raideliikenteen kilpailuttamiseen. Siitä ei ole seurannut hyvää missään päin maailmaa. Suomessa kilpailuttamisen seurauksena kävisi niin, että joku yksityinen taho keräisi rusinat pullasta hoitamalla maan muutamat vilkkaasti liikennöidyt alueet. Syrjäisimpien alueiden raideliikenne jouduttaisiin kuitenkin rahoittamaan yhteisin varoin, tai sitten se lopetettaisiin kokonaan kannattamattomana. Tätä kehitystä en näe mitenkään järkevänä.

Ja, arvoisa puhemies, mihin hallitusohjelmasta unohtui perintöveron poisto niin sanotun tavallisen asumisomaisuuden osalta?

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Työnsä aloittavan sinivihreän hallituksen hallitusohjelmaan voimme me kasvatusalan ihmiset ja varmasti myös perheelliset olla tyytyväisiä. Kaikkia asioita ei hallitusohjelmaan ole kirjattu, mutta ohjelma on hyvä perusasiakirja siitä uudistamisen ja tulevaisuuden linjasta, jota uusi hallituksemme haluaa vaalia. Tällä hallituspohjalla on enemmän mahdollisuuksia kuin yhdelläkään tätä edeltäneellä hallituksella.

Arvoisa puhemies! En lähde tässä luettelemaan ja läpikäymään hyvää hallitusohjelmaamme kaiken kaikkiaan, vaan haluan paneutua ohjelman muutamiin perheiden, kasvatuksen ja koulutuksen painotuksiin. Olen niihin enemmän kuin tyytyväinen.

Uuden hallitusohjelmamme koulutuksen perusta lähtee siitä perusperiaatteesta, että suomalainen korkea sivistystaso sekä laadukas ja maksuton koulutus ovat hyvinvointimme perusta myös tulevaisuudessa. Tätä perustaa tulee tulevaisuudessakin vaalia. Uusi hallituksemme lupaa taata tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen aina varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Haluan korostaa tästä lauseesta sanoja "tasapuoliset" sekä "laadukkaat".

Tärkeää on myös se, että uusi hallitus ottaa huomioon myös yhteiskunnan ammatti- ja väestörakenteen muutoksen. Eduskuntaurani alussa pari viikkoa sitten sain osallistua Akavan opiskelijavaltuuskunnan, Aovan, tilaisuuteen, ja pöydässä tärkeänä asiana esille nousi huoli työllistymisestä ja ennen muuta niin sanotusta laadullisesta työllistymisestä. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikkien ihmisten tulisi saada koulutustaan vastaavaa työtä. Samalla uusi hallituksemme kantaa myös huolta ja ryhtyy toimiin koulutuksen keskeyttämisen vähentämiseksi, opinto-ohjauksen kehittämiseksi sekä vahvistaa myös oppisopimuskoulutuksen roolia yhteiskunnassa. Hyviä ja tärkeitä ratkaisuja ja päämääriä. Kiitos näistä hallitusneuvottelijoillemme. Nämä ovat vain esimerkkejä uuden sinivihreän hallituksen ennalta ehkäisevästä kehittämisotteesta.

Arvoisa puhemies! Myös koulujen ylisuuriin opetusryhmiin hallitusohjelma ottaa kantaa. Keskusta, kokoomus, Rkp ja vihreät lupaavat, että ikäluokkien pienentyessä vapautuvat voimavarat käytetään koulutuksen laadun kehittämiseen. Tämä ikäryhmien pienentymisestä säästyvä raha ohjataan lasten ja nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn, tuki- ja erityisopetukseen, opinto-ohjaukseen, oppilashuollon vahvistamiseen ja myös koulujen kerhotoiminnan ja kodin ja koulun välisen yhteistyön parantamiseen. Tavoitteena on myös ennen muuta ryhmäkokojen pienentäminen.

Uusi hallitusohjelmamme ei unohda myöskään varhaiskasvatusta. Päivähoitolainsäädäntö saadaan viimein uudistettua. Tätä on kunnissa ja päiväkodeissa odotettu kilpaa opiskelijoiden opintorahan nousun kanssa. Nyt siis uusi hallituksemme kukittaa kummatkin voittajiksi.

Opintorahaa korotetaan nyt 15 vuoden tauon jälkeen sinivihreän hallituksen toimesta 15 prosenttia ja vapaan tulon rajaa jopa yli vaalilupausten, 30 prosenttia. Myös koulu- ja opiskelijoiden terveydenhuoltoa tullaan kehittämään.

Vielä lopuksi, arvoisa puhemies, haluan todeta tyydytyksellä uuden hallituksemme kirjaukset osaavan henkilöstön kunnioittamisesta ja arvostamisesta. Uusi hallitusohjelma ei siis unohda myöskään osaavaa henkilökuntaamme. Saimme uuden hallituksen ohjelmaan myös kirjauksen ja lupauksen siitä, että koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia henkilöstön säännöllisestä täydennyskoulutuksesta. Erittäin tärkeä onnistuminen.

Kasvatusalan ihmisenä en voi olla muuta kuin tyytyväinen hallitusneuvottelijoiden tekemään työhön. Arvosana kiitettävä on paikallaan ainakin ohjelmasta uudelle hallitukselle ja ennen muuta niiden neuvottelijoille ja keskustalle, kokoomukselle, Rkp:lle ja vihreille. Miten sitten toteutuksessa pärjätään, sen arvioinnin ja itsearvioinnin aika on myöhemmin. Toisaalta, niin kuin koulumaailmassakin on todettu ja toimitaan, huolehditaan me siitä, että myös hallituksen arviointi on jatkuva prosessi.

Peruspalveluministeri Risikko toi ansiokkaasti esille tuoreen hallitusohjelman perheiden hyvinvointiasioita. Valinnan vapautta korostetaan, työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista korostetaan, niin kuin yksi näissä eduskuntavaaleissa erityisen paljon ääniä saanut ehdokas korosti. Se on tärkeää, että työssä voidaan viihtyä ja samaan aikaan yrityskin menestyy.

Tässä uutena kansanedustajana, kun olen keskustelua kuunnellut, on helppo yhtyä valtiovarainministeri Kataisen aamun sanoihin. Toivon, että jos halutaan pysyä rehellisellä linjalla, puhutaan myös faktoista. Jos ei haluta pysyä rehellisellä linjalla, niin sitten voi tietysti huutaa mitä tahansa. Ehkä hyvästä ohjelmasta on tylsillä hampailla vaikea saada mitään pahaa irti. Tällä ohjelmalla maallamme on valoisampi tulevaisuus.

Maria Guzenina-Richardson /sd:

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelma on kaunis pohjapaperi. Se antaa mahdollisuuksia paljoon hyvään, mutta rehellisyyden nimissä täytyy myös todeta, että tämän yleisluonteisuutensa vuoksi se antaa hallitukselle myös paljon mahdollisuuksia livahtaa takavasemmalle tiukan paikan tullen, etenkin kun kyseessä ovat yhteiskuntamme heikompiosaisten asiat. Tässä piilee mielestäni se suurin ongelma. Yhteiskuntamme heikompiosaisten ongelmat on valitettavan helppo sivuuttaa sanomalla, että rahaa ei ole tarpeeksi juuri heidän ongelmiensa korjaamiseen, ja sitten jatketaan kuin mitään ei todellisuudessa voitaisikaan tehdä, vaikka todellisuudessa voidaan tehdä paljonkin.

Hallitusohjelmassa on paljon oikean suuntaisia linjauksia, oikean suuntaisia toimia, ja näistä hallitus ansaitsee kiitosta. Yksinhuoltajakorotusta nostetaan 10 eurolla kuukaudessa, mutta vain 10 eurolla kuukaudessa. Hyvät hallitustoverit, sillä ei pitkälle pötkitä. Tilastojen mukaan yksinhuoltajaperheiden köyhyys on kasvanut sitten 90-luvun räjähdysmäisesti. Ne ongelmat, joita köyhyysrajalla sinnittelevissä perheissä koetaan, ovat konkreettisia. Lapsille perheen köyhyys tarkoittaa muun muassa harrastusmahdollisuuksien vähyyttä ja näin ollen sosiaalisen verkoston kapeutta. Tämä puolestaan eriarvoistaa lasta jo varhaisesta iästä alkaen. 10 euroa on kovin vähän. Sitä voi verrata Hyssälän taannoiseen 5 euroon, ja toivottavasti hallitus ei tällä 10 eurolla yritä ostaa itselleen hyvää omaatuntoa.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa todetaan ylevästi, että ketään ei tulla jättämään yksin. Jos näin todella tarkoitetaan, on lapsiperheiden köyhyyttä vähennettävä huomattavasti tehokkaammilla toimilla kuin nyt esitetään. Verotukseen on saatava lapsivähennys takaisin. Yksinhuoltajien asumistukeen on tehtävä parannuksia ja on poistettava se epäkohta, että esimerkiksi lapsilisän korotus on plus miinus nolla -peliä niille, jotka elävät toimeentulotuella. Kun hallitusohjelmassa korostetaan omaehtoista selviytymistä, on ensiarvoisen tärkeää, että matalapalkka-alojen työntekijöiden palkkausta nostetaan. Esimerkiksi hoito- ja hoivatyötä tekevien palkkakysymys ei ole ainoastaan vanhuuspoliittinen tai terveyspoliittinen kysymys. Sillä on suora vaikutus perheiden arkeen ja päivittäiseen hyvinvointiin.

Arvoisa puhemies! On hyvin harmillista, että hallituksen lupaukset hoito- ja hoivatyötä tekevien palkkojen nostamisesta ovat niin ympäripyöreitä, varsinkin kun täällä salissa tahto niiden korjaamiseksi on sataprosenttinen, näin väitän. Hoito- ja hoivatyötä tekevien palkkoja on mahdollista nostaa. Kyse on tahdosta, ja tällä hetkellä kyse on nimenomaan hallituksen tahdosta. Tupon taakse ei voi piiloutua, se on raukkamaista. On hyvä, että palkkojen minimitaso määritellään yleisessä tupopöydässä. Tämän lisäksi kunnille on annettava mahdollisuus sopia palkoista myös paikallisesti, parantaa palkkoja esimerkiksi työn vaativuuteen perustuvilla lisillä ja kuntalisillä.

Tätä käytäntöä on omassa kotikaupungissani Espoossa alettu osiltaan jo toteuttaa työn vaativuuden osalta. Meillä on myöskin selvitys sisällä tällä hetkellä siitä, miten me voimme kuntalisällä parantaa meidän hoito- ja hoivahenkilöstön palkkausta. Toki on huomioitava, että Espoossa taloudellisesti tähän on varaa. Olisi ollut myöskin Helsingissä, mutta nyt haluan sanoa kriittisen sanan helsinkiläisille kokoomuslaisille: Olen tehnyt töitä espoolaisten kokoomuslaisten kanssa hyvässä yhteistyössä, ja täytyy sanoa, että espoolaiset kokoomuslaiset ovat huomattavasti helsinkiläisiä kokoomuslaisia viisaampia. (Ed. Akaan-Penttilä: Kiitoksia!) — Olkaa hyvä, ed. Akaan-Penttilä. — Niitä kuntia, joilla ei ole omaa rahaa näitä palkkoja lähteä korottamaan, meidän on autettava. Hallituksen on nähtävä se hätä siellä kentällä ja ojennettava kätensä.

Arvoisa puhemies! Hoito- ja hoivatyötä tekevien palkka-asia ei saa jäädä ainoastaan puheiden tasolle, vaan se on toteutettava käytännössä. On ymmärrettävä, että kyseessä on investointi tulevaisuuteen, joka tulee säästämään meille tulevaisuudessa rahaa. Oikea-aikaisesti hyvää hoitoa saava kansalainen on puhdasta säästöä yhteiskunnalle. On myös huomioitava, että riittävää toimeentuloa työstään saavan arki, siis hoito- ja hoivahenkilökunnan arki, helpottuu, ja sekin on todellista ennaltaehkäisyä, jolla vaikutetaan laajasti yleisen hyvinvoinnin tasoon. Hoitajien palkkakysymys on siis hyvin laaja-alainen asia. Reilu palkka vaikuttaa niin hoitajien kuin heidän lastensakin asemaan tässä yhteiskunnassa. On suorastaan pöyristyttävää, että meillä Suomessa on laaja joukko työtä tekeviä ihmisiä, jotka eivät kuitenkaan tule tällä työllään toimeen.

Arvoisa puhemies! Ruuan arvonlisäveron alentamisen kustannukset olisi voitu kohdentaa hoito- ja hoivatyötä tekevien palkkojen parantamiseen tai johonkin muuhun hyödylliseen. Ihmettelen todella yleensä lukujen kanssa tarkkana toimivan kokoomuksen suostumista tähän keskustan hömpönpömpönasiaan. Arvonlisäveron alennus ei tule parantamaan maamme heikompien asemaa. Se menee suoraan kauppiaiden kassaan. Olisikin ollut keskustalta rehellistä sanoa, että ruuan arvonlisäveron alentamisella halutaan tukea kauppiaiden asemaa. Eihän siinäkään sinänsä ole mitään pahaa, (Ed. Mustajärvi: Kyllä sieltä joku euro tulee asiakkaallekin!) mutta tällaisina aikoina on tärkeää priorisoida sinne, missä apua eniten tarvitaan.

Arvoisa puhemies! Kuten totesitte täällä eilen, tulevaisuutemme on oltava turvallinen. Eriarvoistuva yhteiskunta ei luo pohjaa turvalliselle elolle, ja tästä toivottavasti olemme täällä salissa kaikki yhtä mieltä. Hallituksen olisi hyvä tutustua paremmin siihen, mitä suomalaisen arjen köyhyys todellisuudessa on ja mistä se johtuu, ja ryhdyttävä vaikuttavampiin toimiin sen poistamiseksi.

Arvoisa puhemies! Tämä on suuri haaste hallitukselle, mutta, hyvät hallitustoverit, teidän ei tarvitse tehdä tätä työtänne yksin. Oppositio tulee aivan varmasti antamaan teille täyden tukensa tässä työssä. Tämä on yhteinen asia, jonka tiimoilta saivartelun aika pitää kuopata menneisyyteen. Ihmisten hätä on todellinen, he tarvitsevat konkretiaa.

Reijo Kallio /sd:

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa on paljon tekstiä. Siinä on paljon yleisluontoisia, hyvää tarkoittavia tavoitteita, mutta myös useita yksityiskohtaisia kirjauksia aina merimetsoja myöten.

Jostakin hallitusohjelman kirjauksista voin olla samaa mieltä, niitä tukea. Tällaisia ovat muun muassa verotuksen osalta kunnallisveron perusvähennyksen korottaminen sekä eläkeläisten verotuksen korjaaminen palkansaajien tasolle, mikä oli myös sosialidemokraattien tavoite. Hallitusohjelman mukaan ruuan arvonlisäveroa alennetaan, ja on mielestäni tärkeää, että alennus menee täysimääräisesti hintoihin. Kuitenkin se, mikä tästä jää kukkaron pohjalle kansalaisille, hupenee kohoaviin sähkön ja bensan hintoihin.

Hallitusohjelman hyvistä asioista haluan vielä mainita tutkimus- ja kehitysrahoituksen lisäämisen, merenkululle tärkeän tonnistoveron uudistamisen, yliopistokeskusten kehittämisen sekä energiapolitiikasta sen, että mitään päästötöntä tai vähäpäästöistä sähkön tuotantomuotoa, ydinvoima mukaan lukien, ei ennalta suljeta pois. Näistä hyvistä kirjauksista, tavoitteista huolimatta hallitusohjelmasta kuitenkin puuttuu suuri ja kantava linja talouden ja työllisyyden parantamiseksi. Erityisenä puutteena pidän sitä, että hallitus jättää työllisyyskehityksen pelkästään kansainvälisten suhdanteiden armoille. Hallituksen oma aktiivinen ote puuttuu. Hyvä työllisyyskehitys ja korkea, selkeästi yli 70 prosentin työllisyysaste ovat välttämättömiä edellytyksiä hyvinvointiyhteiskuntamme ylläpitämiselle.

Toinen suuri puute mielestäni on se, että hallitus panostaa palveluihin aivan liian vähän, ja kolmas, että hallituksen veroratkaisut eivät tue riittävästi työllisyyttä ja oikeudenmukaista tulonjakoa.

Mielestäni hallituksen olisi pitänyt pyrkiä sopimaan koko hallituskauden mittaisesta työllisyysohjelmasta, jonka tavoitteena on 100 000 uutta työpaikkaa hallituskauden aikana. (Ed. Satonen: Juuri niin on tehty!) — Näin ei ole tehty, vaan todetaan, että kansainvälisistä suhdanteista riippuen Suomeen voi syntyä hallituskauden aikana 80 000—100 000 työpaikkaa, ja se on ihan eri asia kuin tavoitteellinen työllisyysohjelma. — Tähän työllisyysohjelmaan eri osapuolet olisi pitänyt sitouttaa ja ohjelman tueksi saada rakennettua pitkäaikainen tulopoliittinen kokonaisratkaisu ensi syksynä. Mutta tätähän hallitus vielä voi yrittää, toivottavasti siinä onnistuu. Tämä toimintatapa takaisi paremman talous- ja työllisyyskehityksen kuin hallituksen valitsema heittäytyminen kansainvälisten suhdanteiden armoille.

Tuloveronkevennysten osalta olisin odottanut, että ne painottuisivat pieni- ja keskituloisiin. Näin ne parhaiten tukisivat taloutta ja työllisyyttä. Nyt hallitus aikoo kuitenkin jakaa nämä kevennykset samalla prosentilla kaikkiin tuloluokkiin. Työllisyyden kannalta osa veronkevennyksistä meneekin tällä tavalla hukkaan.

Myönteistä työllisyyskehitystä helpottaisi myös se, jos työvoiman kohtaanto-ongelmaan kyettäisiin vastaamaan lisäämällä työvoiman ammatillista ja alueellista liikkuvuutta. Osaavan työvoiman varmistamiseksi olisi panostettava riittävästi työvoimapolitiikkaan ja koulutukseen. Nämä ovat hallitusohjelmassa jääneet aivan liian vähälle huomiolle.

Mitä sitten tulee tasa-arvotupoon, niin tämähän oli asia, jolla kokoomus onnistui hämäämään äänestäjiä. Vaalilupauksen pitäminen ei kuitenkaan tule olemaan helppoa siitäkään huolimatta, että hallitusohjelmaan on kirjattu valmius korotettuun valtionapuun tukemaan kunta-alan koulutettujen naisalojen palkkaratkaisua. Haluan kuitenkin huomauttaa, että kunnat päättävät lähes suvereenisti itse, miten suuri osa lisärahoituksesta käytetään hoitajien ym. palkkoihin. On myös syytä lisätä, että valtionosuudet kattavat vain kolmanneksen sosiaali- ja terveydenhuollon palkkamenoista. Loput tulevat kuntien omasta pussista. Tässäkin mielessä ulkopuolelta on vaikea lähteä ohjailemaan sitä, millaista palkkapolitiikkaa kunnat harjoittavat. Sinänsä pidän tärkeänä, että naisten ja miesten välistä palkkakuilua kurotaan umpeen, mutta tämän täytyy koskea myös muita, usein vielä hoitohenkilöitä alhaisemman palkan naisaloja.

Hallitusohjelman työvoimapolitiikka ei sisällä mitään uutta ja innovatiivista edelliseen hallitukseen verrattuna. Sisältö ja tavoitteet ovat jatkossa samoja kuin tähänkin asti. Tempputyöllistäminen siis jatkuu.

Työelämän kehittämisen sisällöt on otettu hallitusohjelmaan edellisen hallituksen valmistelun pohjalta. Työelämän kehittäminen kolmikantaisesti on hallitusohjelmassa mainittu muutamaan kertaan. Sinänsä mielestäni on hyvä, että tämä talous- ja työllisyyskehityksemme kannalta tärkeä yhteistyöfoorumi on mainittu ohjelmassa.

Arvoisa puhemies! Kolmikantayhteistyö on tähän asti tarkoittanut sitä, että työelämälainsäädännön kolmikannassa yksimielisesti valmistellut asiat on tuotu eduskuntaan lakiesityksinä. Voidaan kysyä, jatkuuko tämä käytäntö myös porvarihallituksen aikana. Mielestäni olisi kohtuullista saada selkeä vastaus siihen, mikä on porvarihallituksen linja tässä asiassa.

Keskustelun nopeatahtinen osuus päättyy.

Eero Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa puhemies! Minulla on muutamia havaintoja yhteiseksi hyväksi, ja ne kohdistuvat lähinnä terveys- ja sosiaali- ja hyvinvointipalvelujen alueelle tämän käytettävissä olevan ajan niukkuuden takia.

Nyt vastakohtien ajanhan pitäisi olla ohi. Meillä on puhemiehenä mies, joka tämän upeasti aloitti, ja siihen itse asiassa on oppositiokin erittäin pitkälle suostunut. Se tietenkin tarkoittaa, että tärkeissä, oikeissa koko Suomea käsittelevissä asioissa ei saisi olla vääränlaista vastakkainasettelua. Nyt suuri kysymys on kyllä, kun olen kaksi päivää kuunnellut tätä terveyspoliittista keskustelua (Ed. Mustajärven välihuuto) — vastaan siihen kyllä myöhemmin vaikka kahden kesken — toimiiko hallitus—oppositio-linja näissä asioissa niin kuin sen pitäisi.

Sairasta ihmistä ei kiinnosta, kuka tässä maassa on hallituksessa, kuka oppositiossa, vaan että ne asiat hoidetaan. Tulette kuulemaan erilaisten tilastojen kautta myöskin tällä hetkellä oppositiossa olevat, mitä tietoja te ette käyttäneet hyväksi silloin, kun teillä oli valta. Minulle on pikkasen ollut jopa epäselvää, hyväksyttekö te oppositiossa edes tätä hallituksen ohjelmaa, joka on Vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi. Osa teistä on nauranut ja ilkkunut sille, mitä minä ihmettelen kovasti. Tämä on erittäin hyvä, haastava otsikko. Kirjoittajatkin tietävät, että kaikki ei kerralla muutu auvoiseksi, mutta minusta opposition olisi syytä myöskin ottaa nämä sanat käyttöönsä, myöskin arvot vastuu, vapaus, välittäminen, maininnat siitä, että ketään ei jätetä yksin ja että Suomi kuuluu jokaiselle. Kukaan teistä ei ole näitä asioita onneksi arvostellut. Se ryydittää, arvoisat edustajat, teidänkin keskusteluanne.

Tarkoitukseni on tarkastella tätä asiaa, kuten sanottu, terveydenhuollon kannalta, jossa tilanne on pitkään ollut kehittymässä entistä hankalampaan suuntaan. Kerron teille erilaisia tilastoja. Voisin aloittaa vaikka vuodesta 1972. Silloin kansanterveyslaki tuli voimaan. Se oli nimenomaan sosialidemokraattien suuri haave. Siinä oli paljon hyvää, mutta se toi myöskin samalla jo selkeää pahoinvointia. Siitä ei kuntatyönantaja koko tänä aikana ole systemaattisesti ja selkeästi kuunnellut tai välittänyt, niin kuin viisas työnantaja olisi voinut tehdä.

Jos toisaalta hypätään sitten Euroopan tasolle ja ajatellaan tulevaisuutta, niin kun Euroopassa tilanne on vuonna 2025 Oecd:n mukaan sellainen, että yksi kolmasosa EU-maiden kansalaisista on yli 60-vuotiaita ja 80-vuotiaiden määräkin selkeästi suurenee, mikä on vähintään voimakas haaste meille, niin me olemme kakkosena näistä maista, arvon edustajat, vuonna 2025. Oppositio—hallitus-asetelma siis ei voi ratkaista näitä, vaan nämä on joka tapauksessa hoidettava.

Viime syksynä pelkästään Meilahden sairaalassa, Suomen johtavassa yliopistollisessa keskussairaalassa, kahdestatoista leikkaussalista kaksi oli kiinni käytännössä koko ajan. Kolmen sairaanhoitajan yhtäaikainen sairastuminen vaikkapa pelkkään flunssaan, kuumeiseen flunssaan, aiheuttaa sen, että jos he ovat samasta yksiköstä, niin yksi leikkaussali on kiinni. Niin pienistä lisävoimavaroista tai niiden puutteesta tässä on kysymys. Ensi kesänä tietojen mukaan pelkästään tämän Husin alueelta puuttuu 800 sijaista, ja näyttää siltä, että pelkästään Husin alueella kahdeksassa sairaalassa 50 prosenttia leikkaussaleista on kiinni. Eihän hoitotakuu edes tämmöisillä tiedoilla voi millään lailla toteutua.

Jos vähän lisään tätä numeroiden tuskaa, niin Sosiaalibarometri 2005:ssä on seuraavanlaista tekstiä siitä, minkälainen tämä tilanne tämän hallintoalan sisällä on: "Osaavan henkilöstön rekrytointi on jo nyt vaikeaa huomattavalla osalla julkisia palveluntuottajia. Henkilöstön saatavuuden ja riittävyyden haaste koskettaa kaikkia julkisia palveluntuottajia. Olemassa olevan henkilöstön ikääntyminen ja eläköityminen tulevien vuosien aikana tulee entisestään vaikeuttamaan hyvinvointipalveluiden, erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden tilannetta. Alan vetovoimaisuuden kasvattaminen ja tehtävien haasteellisuuden nähden asianmukaisen palkkauksen varmistaminen on välttämätöntä." Näin on teidän aikana kirjoitettu Sosiaalibarometrissa 2005.

Nyt kun meillä yritetään tasa-arvotupon nimellä tätä saada eteenpäin, niin kyllä riitti ilkkumista ainakin eilen ja tänään. Kuinka se on mahdollista sivistyneessä maassa, kun nämä tiedot ovat teilläkin olleet? Minä pyytäisin, että tässä kyllä toisella lailla harkittaisiin käytettäviä sanoja ja lähdettäisiin eri lailla myös puhumaan muusta kuin pelkästä rahasta, joka on aina kuitenkin rajallinen näissä ympyröissä.

Vuoden 2007 sosiaalibarometrissa, joka jaettiin tälle uudelle eduskunnalle, kerrotaan: "Terveyskeskuksista vain 14 prosentille pätevän henkilöstön saatavuus vuoden 2006 aikana oli ollut helppoa tai melko helppoa" — siis vain 14:lle — "ja peräti 56 prosentille henkilöstön saatavuus oli ollut vaikeaa tai melko vaikeaa. -- viimeisen neljän vuoden aikana tilanne on vaikeutunut selkeästi." Tästä voisi sanoa niin, että edellisen hallituksen aikana siis tosi huonosti olisitte hoitaneet, mutta minä en sano niin, koska tämä ei ole yhden hallituksen hallussa koko tämä prosessi. Tämä on niin monen vuoden asia. Tämä on erittäin vakava ja entistä vaikeammaksi menossa, jos meidän analyysitasomme, keskustelutasomme ja suhtautumisemme tähän asiaan ei muutu. Hallitus—oppositio-linjalla tätä asiaa ei ratkaista. Tässä on kysymys mitä selkeimmästä yhteistyöstä.

Lisäksi meille esimerkiksi sosiaali- ja terveysvaliokuntaan kerrottiin vuonna 2004 muun muassa seuraavat lähtökohdat koko tämän kyseisen organisaation parantamiselle: terveyspalvelujen rahoituspohja murenee — tämä oli vuoden 2004 tietoa — muutokset riepottelevat terveydenhuoltoa, julkinen palvelus rapautuu, tarve ja kysyntä eivät ohjaa tuotantoa, eriarvoisuus lisääntyy, potilaan asema ja valinnanvapaus heikkenevät, ja vaikeuksien syynä on huono organisaatio ja rahoitusrakenne.

Tällä kaikella, arvon puhemies, tähtään siihen, että tasa-arvotupo on vain yksi osa tästä kokonaisuudesta, jolla voidaan asioita parantaa. On paljon palkkapolitiikkaa, henkilöpolitiikkaa, koulutuspolitiikkaa, jossa tarvitaan myöskin opposition apua, että kaikki saataisiin käännettyä oikeaan suuntaan, koska teidän aikana ja teidän suustanne nytkään näitä puheita ei ole kuultu.

Ainoa asia tähän loppuun, jonka vielä, puhemies, sanon, on se, että hallitus otti hyvin tylyn kannan vaikeavammaisten tilanteeseen. Sanaa "vaikeavammainen" ei edes sanota tässä ohjelmassa, ja kun ajattelee niitä monia eduskunnan lausuntoja viime kaudelta ja sitä puhetta, niin tähän asiaan olen syvästi pettynyt, että vammaisliikkeen ykkösasiaa, joka koskee noin 4 000:ta ihmistä, ei hallitus pystynyt huomioimaan.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Akaan-Penttilä syytti oppositiota ja vasemmisto-oppositiota, että puhutaan perättömiä ja sellaisia, mitkä eivät pidä paikkaansa. Tämä tasa-arvotupo ja ne 500 euroa, mitä luvattiin hoitajille palkankorotuksia, ovat kokoomukselaisten vaalikentillä antamia lupauksia. Eivät ne ole opposition levittämiä asioita. Täällä vaan perätään niiden vaalilupausten perään, eli kyllä ne ovat teidän omia lupauksianne, ja nyt sitten hoitoalat ja hoitoalojen liitot jo täällä eduskunnassa ryhmissä käyvät kertomassa, että tämmöinen lupaus on annettu, ja nyt pitäisi täällä sitten se toteuttaa.

Eero Akaan-Penttilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kankaalle vain sanoisin, että juuri yritin äsken 7 minuuttia teille selittää, mistä kaikesta on kysymys. Kaksi päivää täällä on teille yritetty kertoa, mitä meidän tasa-arvotupomme tarkoittaa. Ei näy teille menevän perille, mitä me yritämme sanoa.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen taloudellinen lähtökohta on ollut se, että se on sitoutunut tavoittelemaan 1:tä prosenttiyksikköä bkt:stä vastaavaa rakenteellista ylijäämää. Tämä on hyvin vastuullinen tavoite, joka kertoo siitä, että tämä hallitus on valmis katsomaan pidemmälle nyt lasten ja tulevien sukupolvien asialla, jotta me emme eläisi kohtuuttomasti yli varojemme, kun me tiedämme, miten väestö ikääntyy ja siihen varautuminen on viimeistään nyt aloitettava. Siitä huolimatta, että hallitus on sitoutunut varsin haastavaan taloudelliseen tavoitteeseen, se on pystynyt tässä ohjelmassaan tekemään merkittäviä ratkaisuja, jotka edelliseltä hallitukselta jäivät tekemättä.

Jos ajatellaan niitä väestöryhmiä, jotka olivat kaikkein heikoimmassa asemassa edellisen hallituksen aikana, esimerkiksi opiskelijat, niin sen 12 vuoden aikana, kun sosialidemokraatit olivat hallituksessa, opiskelijoiden etuja ei kohotettu ollenkaan. Nyt tehdään opintotukeen 15 prosentin korotus ja myöskin vapaan tulorajan 30 prosentin korotus, eli opiskelijat voivat itse työllään tienata enemmän ja samalla kantaa myöskin kortensa kekoon. Myöskin se antaa heille mahdollisuuden valmistua sitten kohtuullisessa ajassa.

Kansaneläkkeen korotus 20 eurolla, eläkeläisten verotuksen alentaminen palkansaajien tasolle, nämä ovat ne asiat, joista on paljon puhuttu. Nyt ne tullaan toteuttamaan.

Perintöveron alentaminen, alarajan nostaminen, sen lisäksi erityisesti lesken ja alaikäisten lasten aseman huomioiminen ja perintöveron poistaminen kokonaan yritysten ja maatalousyritysten sukupolvenvaihdoksista ovat merkittäviä asioita.

Mitä sitten tulee tähän tasa-arvotupoon, niin on todettava se, että vaikka tupossa on monia hyviä puolia, niin kiistatta lopputulema on ollut se, että se ei ole riittävästi huomioinut erityisesti julkisen sektorin naisvaltaisia koulutettuja henkilöitä. He ovat jääneet pitkällä juoksulla palkkakehityksessä huomattavasti jälkeen. Nyt ensimmäistä kertaa maan hallitus on tarttunut tähän ongelmaan ja kirjannut hallitusohjelmaan varauman, että ollaan valmiina antamaan kunnille lisää rahaa, kun palkankorotukset kohdistetaan nimenomaan näille ryhmille. Tämä on historiallinen kirjaus, ja se ansaitsee arvonantoa.

Arvoisa puhemies! Suomen talous ja kansakunnan menestyminen riippuvat pitkälti siitä, miten työllisyys kehittyy tässä maassa. Hallitus on asettanut kovan tavoitteen, että 80 000—100 000 uutta työpaikkaa saadaan aikaan. Kun muistetaan jo se, että edellisen vaalikauden aikana tuli uudet 100 000 työpaikkaa, niin vielä se 100 000 työpaikkaa lisää on varsin kova tavoite. Sitä ei saavuteta enää pelkästään tuloveroja alentamalla, vaikka sekin pitää tehdä ja toteuttaa, mutta sen lisäksi se edellyttää täsmätoimia, kuten kakkosasunnon verovähennysoikeus, joka tekee työn vastaanottamisen myös oman kotiseudun ulkopuolelta taloudellisesti kannattavaksi, matalapalkkatuen laajentaminen sekä nuoriin että vammaisiin, ensimmäisen vieraan työntekijän palkkaamisen helpottaminen — tämä on hyvin merkittävä asia, koska meillä on noin 70 000 sellaista yksinyrittäjää, joilla olisi mahdollisuus, osalla heistä, palkata työntekijä, mutta se kynnys ensimmäisen työntekijän palkkaamiseksi on hyvin korkea, ja sen takia siihen pitää pystyä vastaamaan. Sen lisäksi koulutuspolitiikassaan uusi hallitus on linjannut sen, että koulutuspolitiikkaa tehdään entistä enemmän työelämän tarpeiden pohjalta ja koulutusta suunnataan niin aikuispuolella kuin nuorisopuolellakin selkeästi niille aloille, joilla on työvoiman tarvetta. Sillä tullaan saavuttamaan myöskin työllisyyttä edistäviä asioita.

Hyvin tärkeä kohta on myöskin kannustinloukkujen purkaminen. Tätä työtä ei ole tehty sen jälkeen, kun Arja Alhon nimissä toiminut kannustinloukkutyöryhmä aikoinaan Lipposen ensimmäisen hallituksen aikana tätä ansiokkaasti teki. Nyt ollaan uudelleen siinä tilanteessa, että on tilanteita, joissa työn vastaanottaminen ei ole taloudellisesti kannattavin vaihtoehto tai ainakaan sen tuoma taloudellinen hyöty ei merkittävästi paranna henkilön tai perheen taloudellista tilannetta, ja sen vuoksi tähän on tartuttava ja hallitus on siihen tarttumassa.

Sen lisäksi on myöskin merkittävää se, että työperäistä maahanmuuttoa tullaan edistämään. Me tarvitsemme tänne työntekijöitä ulkomailta työvoimakapeikkoihin, jotta me voimme sitten säilyttää myöskin kotimaiset työpaikat. Hyvä esimerkki tästä on esimerkiksi telakkateollisuus, jossa näiden suurien laivahankkeiden ja laivatilausten vastaanottaminen ei olisi edes mahdollista, jos ei voitaisi osittain käyttää ulkomaista työvoimaa. Eli tämän tyyppinen ratkaisu, jossa ei pelätä tätä ulkomaista työvoimaa, vaan nähdään se lisäarvona myös sille, että Suomessa olevat työpaikat ja suomalaisten työpaikat säilyvät. Tähän liittyy myöskin saatavuusharkinnasta luopuminen. Nämä ovat oikeita linjauksia, koska vain ja ainoastaan sillä, että Suomessa tehtävän työn määrä kasvaa ja kehittyy, me voimme kantaa taloudellisen vastuun ja säilyttää hyvinvoinnin tässä maassa, jossa väestö ikääntyy varsin nopeasti.

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt täytyy sanoa, että minusta tuntuu siltä, että kokoomukseen on iskenyt ylimielisyyden tauti. Tämän johtopäätöksen olen tehnyt, kun kuuntelin eilen ed. Tiuran ja tänään ed. Satosen puheenvuoroa. Jos te väitätte, että 12 vuoden aikana, jolloin sosiaalidemokraatit olivat hallituksessa, opiskelijoiden opintososiaalista asemaa ei ole parannettu lainkaan, tämähän ei pidä paikkaansa, sillä opintotuki muodostuu kolmesta elementistä: opintorahasta, asumislisästä ja opintolainasta. Viime vaalikaudella sosialidemokraattisen valtiovarainministerin johdolla parannettiin kahta näistä kolmesta elementistä. Nostettiin asumislisää 252 euroon ja sen lisäksi luotiin opintolainaan verovähennysoikeus. Näiden lisäksi vielä parannettiin kahteen kertaan alle 20-vuotiaitten toisen asteen opiskelijoiden opintotukea nostamalla heidän vanhempiensa tulorajoja. Eli toivoisin, että kokoomus myös puhuu totta puhuessaan opiskelijoiden asemasta täällä salissa.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta on kyllä ihan hyvä myös puhua täällä nyt tämä asia kerta kaikkiaan halki. Kun olen kuunnellut näitä puheenvuoroja tuolla työhuoneessani, niin siellä on hyvin usein tullut kokoomuksen puolelta tämä vaade, että puhutaan reilusti ja rehellisesti näistä asioista. Silloin jos näin on — ja toivottavasti kun näin on, pidetään se johtotähtenä jatkossakin — niin ei ole kerta kaikkiaan kohtuullista, juuri näistä ed. Urpilaisen mainitsemista syistä, kokoomuksen puolelta sanoa, että mitään ei ole tehty. Esimerkiksi tämä mainittu asumislisän nosto opiskelijoiden osalta paransi opiskelijoiden käteen jäävää tuloa noin 30 euroa. Ainakin itse kävin silloin SYLissä kiitoskahvilla viime kaudella, kun tämä saatiin toteutettua.

Mutta se, mistä me olemme nyt huolissamme, mihin me olemme pyytäneet vastausta, mutta me emme ole selkeästi sitä saaneet, ehkä me saamme sen sitten tänään, on, että kun tässä on kirjattuna teillä tämä meno 79 miljoonaa euroa opiskelijoiden osalta, niin sehän on vuoden tarpeisiin riittävä määrä. Eli ei kai tämä nyt vaan sitten tarkoita sitä, että tämä tulee vasta tämän kauden viimeisenä vuotena voimaan? Vai tarkoittaahan tämä sitä, että tämä tulee kuitenkin tästä rahasummasta huolimatta jo ensi syksynä? Nimittäin kaikki puolueet, niin kuin hyvin tiedätte, myös sosialidemokraatit, hyvin vahvasti tämän opintorahan nostivat seuraavaksi askeleeksi, koska askel askeleeltahan tässä edettiin opiskelijajärjestöjä itseänsä kuunnellen. He priorisoivat ensin tätä asumislisää, sitten alle (Puhemies koputtaa) kaksikymppisiä, ja ne hoidettiin, arvoisa puhemies.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Korjaan sen verran puhettani, että toki tarkoitin tätä opintotukea. Mutta nyt täytyy myös muistaa se asia, että näistä kahdesta muusta elementistä, jotka te täällä mainitsitte, lainasubventioasia on osoittautunut täysin toimimattomaksi. Opiskelijat eivät ole ottaneet enempää lainaa. Se on ollut täysin käyttökelvoton ase, joka ei ole mitään ongelmia ratkaissut. Asumislisän korotus on ollut hyvä asia, mutta sekin tehtiin niin, että edellisenä vuonna koko oppositio sitä vaati ja vasta seuraavana vuonna te sosialidemokraatit olitte valmiit hallituksessa siihen lähtemään mukaan.

Maarit Feldt-Ranta /sd:

Arvoisa puhemies, herr talman! Vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi, kuuluu hallituksen ohjelman nimi. Omasta arvomaailmastani katsottuna tätä ohjelmaa ja hallituksen valitsemaa linjaa kuvaamaan olisi voinut valita toisenlaisiakin adjektiiveja. Uuden hallituksen ohjelmassa näkyi selvästi tekijöidensä kädenjälki ja arvomaailma. Politiikan painopistettä on haluttu siirtää aikaisemmasta niin, että yhteistä hyvää jaetaan nyt avokätisemmin niille, joilla jo ennestään menee hyvin, ja ne, jotka tarvitsevat yhteiskunnalta tukea, jäävät monin paikoin liian vähälle. Monissa kohdin ihmisten tarpeet on alistettu talouden ehdoille. Tässä me sosialidemokraatit ajattelemme toisin.

Arvoisa puhemies! Sen lisäksi, että moni tänään apua tarvitseva jää vaille sitä, ei hallituksen ohjelmassa riittävästi varauduta myöskään tulevaisuuden tarpeisiin. Tämä näkyy sekä kunnianhimottomuutena työllisyyspolitiikassa että lyhytnäköisyytenä palvelupanostusten puolella. Paljon jätetään suhdanteiden, kansainvälisen kehityksen, työmarkkinajärjestöjen ja yritysten varaan. Oma tahtotila näyttää heikolta. Kansainväliset suhdanteet ja yritysten aktiivisuus vaikuttavat tietysti lopputulokseen, mutta viisautta on myös talous- ja työllisyyspolitiikalla itse aktiivisesti pyrkiä vaikuttamaan suhdanteisiin. Näin tehtiin edellisen hallituksen kaudella ja tulokset puhuvat puolestaan.

Ed. Jaskarilla oli täällä aikaisemmin hyvin ruusuinen kuva yrittäjien halukkuudesta työllistää esimerkiksi pitkäaikaistyöttömiä. Vaikeasti työllistettävien parissa itse työskennelleenä tiedän, että sillä polulla on enemmän piikkejä kuin ruusun terälehtiä. Taidankin kutsua ed. Jaskarin tutustumaan tähän arkipäivään.

Viime päivien keskustelussa ei myöskään ole voinut välttyä siltä vaikutelmalta, että valtiovarainministeri Jyrki Katainen odottaa kädet suorina työmarkkinajärjestöjen hoitavan ja kokoavan kasvua ja työllisyyttä tukevan tuloratkaisun syntymisen. Kunta-alan palkkaratkaisun synnyttämisessä hän on aloittanut varsinaisen kuurupiilon, jossa kuntatyönantajan etukäteen pitää yrittää arvata, mitä valtiolta voisi olla tulossa, ja yrittää saada näihin suunnitelmiin sopiva ratkaisu aikaan.

Ed. Akaan-Penttilälle: Ed. Akaan-Penttilä valitteli hetki sitten, ettei tämä mene perille oppositiolle. Ed. Akaan-Penttilä: Ei mene perille tällainen malli. Ei myöskään mene perille kunnille eikä niille kuntien pienipalkkaisille naisille, joiden palkkoja haluamme korottaa. Sen verran salamyhkäistä on tämä touhu.

Herr talman! Den nya regeringen tänker klara sig med mindre pengar till välfärden och samtidigt sköta de allt mer växande servicebehoven. En ekvation som helt enkelt inte går ihop.

Vi socialdemokrater skulle gärna ha satsat mera på vården och omsorgen. Denna regering valde ändå att rikta pengarna annorlunda. Vi hoppades på att regeringen skulle ha lagt upp en plan som sträcker sig över hela valperioden för att skapa beredskap för en hållbar och högklassig utveckling av åldringsvården. Vi hoppades på att regeringen skulle ge kommunerna klarare instruktioner än hittills för servicenivån inom åldringsvården, och vi uppskattade att det behövs minst 20 000 skötare till i vården för att ta hand om människor och för att göra arbetet inom vårdsektorn mänskligare.

Vanhanen II valde ändå annorlunda. Regeringen lanserar en servicesedel och hoppas på det bästa. Behoven inom åldringsvården har varit det största samtalsämnet under hela valperioden. Jag anser att det här borde ha beaktats bättre också i regeringsprogrammet och resurseringen.

Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoite koulutuksen laadullisesta kehittämisestä on mielestäni hyvä ja oikea. Yhtenäinen peruskoulu luo tasa-arvoa. On viisautta pitää kiinni kaikkien lasten oikeudesta laadukkaaseen koulutukseen taustastaan tai asuinpaikastaan riippumatta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä opintojen ohjaukseen, koulutuksen keskeyttämisen ehkäisemiseen sekä opettajien työssä jaksamiseen.

Ministeri Sarkomaa on ansiokkaasti puhunut näistä asioista täällä tänään, muttei ole esittänyt konkreettisia keinoja tahtotilan toteuttamiseksi. Ymmärrämme hyvin, ettei kaikkea saada kuntoon kerralla. Itsekin olemme edenneet hallitusvastuussa askel kerrallaan. Muun kehittämisen ohella me sosialidemokraatit toteutimme viime hallituskaudella merkittävän opetussektorin uudistuksen, kun käynnistimme pienten koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan. Tämä hallitus lupaa ohjelmassaan pienentää ryhmäkokoja, vahvistaa oppilashuoltoa ja parantaa koulutuksen laatua. Kannatettavia tavoitteita kaikki.

Opetusministeri Sari Sarkomaa ilmoitti aiemmin tällä viikolla luopuvansa tässä asiassa tärkeimmästä työkalustaan, kuntia ohjaavasta lainsäädännöstä. Ministeri Sarkomaa on ajatellut käyttää aseena valtionosuuksien lisäämistä. Kunnille annettavat rahat eivät, kuten kaikki tiedämme, ole korvamerkittyjä, eikä opetusministerillä ole mitään takeita siitä, että ryhmäkoot pienenevät tai laatu paranee, vaikka valtionosuuksia lisättäisiinkin. Luovuttuaan mahdollisuudestaan tehdä lainsäädäntöä ministeri Sarkomaa voi siis vain toivoa. Tällaisella toivomuslinjalla ei kunnissa nyt olisi perheiden ja lasten turvana aamu- ja iltapäivätoimintaa, vaan siihen ohjatut rahat olisi käytetty noin 400 tavalla eri puolella Suomea.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelma konkretisoituu kunnolla ensimmäisen kerran vasta syksyllä, kun tulemme näkemään, miten kirjaukset näkyvät hallituksen ensimmäisessä budjetissa. Ohjelma herättää myös monenlaisia kysymyksiä, joihin myös saamme vastaukset vasta myöhemmin. Näitä kysymyksiä ovat muun muassa: Miten paljon terveyskeskus- ja päivähoitomaksut tai kotitalouksien sähkövero nousevat? Perustetaanko kouluihin uudelleen tasoryhmät tai mitä hyvää tuo perhepoliittinen politiikkaohjelma valtaosalle lapsiperheitä, jotka nyt jäivät lapsilisäkorotusten ulkopuolelle?

Herr talman! Regeringsprogrammet innehåller självfallet också positiva skrivningar men den allmänna linjen är jag inte beredd att acceptera. Regeringen vill ge en större andel av sina medel till dem som har det bra redan idag och väldigt många i behov av statens stöd och service får lov att nöja sig med mindre. En omvänd Robin Hood-politik med andra ord.

Arvoisa puhemies! Kiitän hallitusta niistä yksittäisistä hyvistä esityksistä, valonpilkahduksista, joita ohjelmassa tietysti myös on. Valittua yleislinjaa kuitenkin paheksun ja yhdyn sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoron loppupäätelmään siitä, että hallituksen ohjelmasta puuttuvat todelliset toimet työllisyyden, palvelujen ja hyvinvoinnin vahvistamiseksi.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Odotin tältä hallitusohjelmakaudelta hieman enemmän. Näyttää kuitenkin siltä, että tosiasioiden tarkastelun sijaan täällä käydään hallitus- ja oppositiopuolueiden propagandataistelua. Tällainen ei ainakaan lisää poliittisen päätöksenteon laatua. Tähän mennessä täällä on muun muassa todettu, että kokoomusta äänestettiin siksi, että se vaaliohjelmassaan halusi poistaa kokonaan perintö- ja lahjaveron. On äänestäjän aliarviointia sanoa, että yksi asia ratkaisisi hänen äänestyskäyttäytymisensä. Kokoomuksen vaaliohjelmassa sanotaan sanatarkasti, että perintövero on asteittain poistettava kokonaan. Kokoomuksen mielestä perintö- ja lahjaveron uudistus on aloitettava poistamalla ensimmäinen luokka, mikä vapauttaisi puolison, vanhemmat ja lapset perintöverosta. Tähän ei kuitenkaan päästä, koska muut hallituspuolueet eivät olleet sen kannalla.

Hallitusohjelma on yleensä kompromissi, jossa minkään puolueen tavoitteet eivät useinkaan toteudu sellaisenaan. Sen sijaan yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdoksia helpotetaan poistamalla perintövero. Sen poistaminen on ensi sijassa työllisyyspoliittinen toimenpide. Valtaosa niistä kymmenistä tuhansista sukupolvenvaihdostilanteessa olevista yrityksistä on pieniä tai keskisuuria. Kun sukupolvenvaihdosta helpotetaan perintövero poistamalla, se tulee yhteiskunnalle edullisemmaksi kuin yritysten ja maatilojen toiminnan lopettaminen perintöveron takia. Jos yrityksen toiminta joudutaan lopettamaan perintöveron takia, yhteiskunta menettää paitsi yrittäjän verotulot, niin useissa tapauksissa myös työttömiksi kokonaan tai väliaikaisesti jäävien työntekijöiden verotulot. Yhteiskunnan pitää maksaa myös työttömiksi jääneiden työntekijöiden työttömyysturva. Kysymys ei siis ole verotuksellisista eduista, jotka kohdistuvat vain rikkaille, vaan yleensä pienistä yrityksistä, joissa yrittäjä toimii työntekijänä työntekijöiden rinnalla.

Työllisyyden ja työn tuottavuuden kasvu on nostettu yhdeksi tärkeimmistä talouspolitiikan tavoitteista. Kun työvoiman määrä pienenee väestön ikääntyessä, hyvinvoinnin ylläpitäminen ei ole mahdollista ilman nopeaa tuottavuuskasvua. Työn tuottavuuden kasvu on yrityksen kannalta ollut 20—30 vuoden aikana selvästi nopeampaa kuin kehittyneissä muissa maissa keskimäärin.

Arvoisa puhemies! Tuottavuuden taso onkin monilla aloilla jo lähellä kansainvälistä kärkeä. Teollisuus on kokonaisuutena katsottuna sen jo saavuttanut, ja palvelusektori on jo hyvää kansainvälistä keskitasoa. Innovaatiointensiivisyys vaikuttaa merkittävästi tuottavuuteen. Innovaatiot edistävät teknisen kehityksen kautta tuottavuutta ja siirtävät toimialojen sisällä voimavaroja korkeamman tuottavuuden yrityksiin ja toimipaikkoihin. Myös ulkomaisen kilpailun lisääntyminen vaikuttaa merkittävästi yritysten tuottavuuden kehittämiseen. Innovaatiopolitiikka on joka tapauksessa hallituksen elinkeinopolitiikan tärkeintä aluetta. Se on tulevaisuudessa sovitettava entistä huolellisemmin yhteen yrittäjyys- ja työllisyyspolitiikan ja rahoitusalan kehittämisen kanssa. Juuri tämän takia hallitus on organisoinut uudelleen ministeriöiden välistä työnjakoa siten, että työministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön sekä aluepolitiikan voimavarat liitetään yhteen.

Sinivihreän hallituksen tavoitteena on edellytysten luominen työllisyyden ja tuottavuuden kasvulle. 72 prosentin työllisyysaste onkin saavutettava vaalikauden loppuun mennessä ja tähän voisi lisätä: seuraavan vaalikauden aikana työllisyysasteen pitäisi saavuttaa 75 prosentin raja. Hallituksen työllisyystavoite on vaativa, koska talouskasvun ennakoidaan taittuvan noin 3—3,5 prosentin tasolle seuraavien vuosien aikana. Talouskasvun jatkuminen edellyttää siis tehokkaan työllisyyspolitiikan ja tuottavuuden kehittämisen lisäksi erittäin toimivaa innovaatiopolitiikkaa, jota kannustetaan toimivilla rahoitusinstrumenteilla.

Hallituksen tarkoituksena on vahvistaa talouden innovaatiokapasiteettia strategisilla osaamispanostuksilla valikoituihin kohteisiin, tukea osaamisen kehittymistä ja parantaa uuden riskipitoisen yritystoiminnan syntymisen ja kasvun edellytyksiä. Hallitus lisää julkista tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusta tavoitteena julkisen ja yksityisen tutkimus- ja kehittämispanoksen nostaminen 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Eräs tapa olisi koota kaikki tutkimukseen tarkoitetut yli 500 miljoonan euron voimavarat yhteen ja harkita tarkkaan niiden uudelleenjakoa. Nyt panostuksemme tutkimukseen ja kehittämistyöhön jakautuvat niin pieniin projekteihin, että niiden merkitys usein innovaatioiden ja kansainvälisesti tasokkaan huippututkimuksen kannalta on mitätön.

Arvoisa puhemies! Työllisyyspolitiikkamme onnistuu, jos pystymme lykkäämään eläkkeelle lähtöä ja aikaistamaan työhöntuloikää. Suomessa on saavutettava ensi vuosikymmenen alussa 63 vuoden eläkkeellelähtöikä. Pitää pyrkiä siihen, että yhä useampi työntekijä jatkaisi työssä joko koko- tai osa-aikaisena 68-vuotiaaksi. Työuran pidentämiseksi asiantuntijat ovat ehdottaneet, että yhteiskunta tarjoaisi taloudellisia kannusteita yrityksille, jotka pitävät ikääntyneitä työssä. Ikääntyneet työntekijät ovat itse asiassa yrityksen arvokasta pääomaa. Ikääntyneillä työntekijöillä on paljon sellaista hiljaista tietoa, joka liittyy työn tekemiseen ja jonka siirtäminen nuoremmille työntekijöille on arvokasta. Usein ikääntyneiden työntekijöiden työkokemus ja osaaminen on laaja-alaisempaa kuin vasta opiskelusta työhön siirtyneillä nuorilla. Työn aloittamisiän aikaistamiseksi tarvitaan koulutusputkien merkittävää lyhentämistä kansalaisten nuoruusvuosista ja koulutuksen rahoituksen siirtämistä aikuisten täydennyskoulutukseen. Näin voimavaroja siirretään aikuisten osaamisen jatkuvaan päivittämiseen.

Arvoisa puhemies! Suomen yrityskanta on äärimmäisen pientä. 90 prosenttia yrityksistämme on sellaisia, missä on alle kymmenen työntekijää. Meillä on lähes 140 000 yksinyrittäjää. On siis erittäin tärkeää, että hallitus panostaa pienten yritysten kasvuun. Ensimmäisen työntekijän palkkaamiseksi tarkoitetun yksinyrittäjän määräaikaisen tuen ulottaminen koko maahan on erittäin tärkeä haaste. Yksinyrittäjistä noin 30 prosenttia olisi valmis palkkaamaan ensimmäisen työntekijän, jos valtio tulisi hieman vastaan. Voisimme jopa 60 miljoonan nettopanostuksella luoda 10 000—12 000 uutta työpaikkaa. Pienten yritysten kasvumotivaation aikaansaamiseksi tarvitaan seutukohtaisia kehittämisprojekteja. Tämä on erittäin tärkeää, koska pienet yritykset luovat 80 prosenttia yrityksissä syntyvistä työpaikoista. Panostamalla pienten yritysten kasvuun tehdään erittäin hyvää työllisyyspolitiikkaa.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Eilen keskityin puheenvuorossani ilmasto- ja energiapolitiikkaan. Illan päätteeksi kuuntelin ed. Kankaanniemen puheenvuoroa, jossa aika ankarasti väitettiin vihreiden hävinneen oikeastaan kaikissa vihreille keskeisissä tavoitteissa hallitusneuvotteluissa. Ajattelin, että vaikka ed. Kankaanniemi nyt ei ole tätä kuulemassa, olisi ehkä paikallaan korjata hänen esittämiään virheellisiä väitteitä, koska saattaa olla, että oppositiossa joku muukin on jäänyt samaan virheelliseen käsitykseen. Ed. Kankaanniemi siis väitti, että vihreät uitettiin kölin alta moneen kertaan hallitusneuvotteluissa. Ydinvoima, koskiensuojelulaki, perustulo, vaalilainsäädäntö jne. olivat halpaa tavaraa.

Jos käydään kohta kohdalta läpi:

Ydinvoimassa hallitusohjelman kirjaus on sanasta sanaan sama kuin se, minkä eduskunta hyväksyi yksimielisesti silloin, kun talousvaliokunnan mietintöä energia- ja ilmastostrategiasta käsiteltiin täällä edellisellä vaalikaudella. Se on myös sisällöllisesti tismalleen sama kuin se, minkä Lipposen hallitukset aikanaan hyväksyivät omissa ohjelmissaan ja missä vihreät olivat myös taannoin mukana. Eli mitään merkittävää muutosta, yhtään piirua ydinvoiman suuntaan ei tässä hallitusohjelman kirjauksessa ole tapahtunut.

Itse asiassa jos tarkastellaan tarkemmin tätä kirjausta, niin tässähän todetaan, että mitään energiamuotoa ei saa sulkea pois, vaan kaikkia energiamuotoja tulee arvioida yhteiskunnan kokonaisedun kannalta. Tämähän on täysin järkevä ja kaikkien yhteisesti hyväksymä ajatus. Arvioidaan kaikkia energiamuotoja yhteiskunnan kokonaisedun kannalta ja sitten vedetään johtopäätökset. (Ed. Viitanen: Siis vihreät eivät ole vielä ydinvoimaa vastaan?) — Jos ed. Viitanen malttaa kuunnella sekunnin verran, niin tulen juuri tähän. — Eli vihreät ovat arvioineet energiamuotoja tähänkin asti ja tulleet siihen johtopäätökseen, että ydinvoiman lisärakentaminen ei ole yhteiskunnan kokonaisedun mukaista, ja tämä on se linja, jonka mukaisesti tulemme toimimaan myös vastaisuudessa, mikä on myös hyvin selvästi todettu.

Toinen ed. Kankaanniemen kritiikki koski koskiensuojelua. Hallitusohjelmassahan ei puututa sanallakaan koskiensuojelulakiin, joka siis turvaa useimmissa tapauksissa meidän koskiemme luonnontilan säilymisen. Sitten on sen lisäksi myös muutamia erillislakeja, ja vesilaki on oma kokonaisuutensa.

Vesilaista hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus uudistaa lain yksimielisesti. Hallituksesta vesilain uudistuksen eduskunnalle esittelee oikeusministeri, ja, niin kuin hyvin tiedetään, tällä paikalla istuu vihreiden Tuija Brax. Vihreät ovat kannattaneet vesilain uudistamista. Vesilaki on todennäköisesti monimutkaisin ympäristölaki Suomen lainsäädännössä. Se tarvitsee päivittämistä, ja se tarvitsee selkeyttämistä. Se valmistelutyö, joka sen eteen on jo tehty, on sinänsä enimmäkseen hyvä pohja. Me kannatamme vesilain uudistamista niin, että luontoarvot turvataan myös vastaisuudessa. Tässäkin asiassa hallitusohjelma turvaa hyvin selkeästi luontoarvojen säilyttämisen.

Perustulosta vihreät esittivät vaalien alla, että perusturvajärjestelmää Suomessa pitää uudistaa niin, että köyhyyttä voidaan vähentää, ihmisten toimeentulo turvata kaikissa tilanteissa ja perusturvan tulisi kannustaa nykyistä paremmin työn vastaanottamiseen.

Hallitusohjelmassa tämä asia todetaan hyvin saman suuntaisilla muotoiluilla. Hallitusohjelmassa todetaan: "Hallitus käynnistää sosiaaliturvauudistuksen, joka toteutetaan vaiheittain, ja ensimmäiset esitykset tuodaan eduskuntaan viimeistään syysistuntokaudella 2008". Eli jo aika pian. "Sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena on työn kannustavuuden parantaminen, köyhyyden vähentäminen sekä riittävän perusturvan tason turvaaminen kaikissa elämäntilanteissa."

Eli sosiaaliturvaa uudistetaan sinivihreässä hallituksessa hyvässä yhteisymmärryksessä juuri siihen suuntaan, jota vihreät esitti vaalien alla. Meidän näkemyksemme on se, että tämä kulkee perustulon suuntaan, mutta tietysti se, mitä tämän hallituskauden jälkeen tapahtuu, edetäänkö vielä lisäaskeleita kohti perustuloa vai onko suunta joku toinen, jää tietysti seuraavan hallituksen käsiin. Mutta tämä hallitus vie sosiaaliturvaa perustulon suuntaan ja kannustavampaan, köyhyyttä vähentävään ja toimeentulon paremmin turvaavaan suuntaan. (Ed. Lahtela: Kaikille neljäsataaneljäkymppiä puhtaana käteen!)

Neljäntenä kohtana ed. Kankaanniemi nosti vaalilainsäädännön. Vihreät, niin kuin monet muutkin puolueet kautta poliittisen kentän, ovat vaatineet vaalilainsäädännön uudistamista niin, että suhteellisuus toteutuisi vaaleissa paremmin. Kansalaisen äänen pitäisi olla saman arvoinen riippumatta siitä, missä päin Suomea hän sattuu asumaan. Sehän ei valitettavasti nyt toteudu, niin kuin hyvin tiedetään ja niin kuin hyvin nähtiin viime vaalien tuloksessa.

Hallitusohjelmaan on kerran kirjattu hyvin saman suuntainen tavoite. "Vaalijärjestelmää uudistetaan nykyisen vaalipiirijaon pohjalta. Uudistuksen perustana on vaalialuejärjestelmä - -. Työryhmän tavoitteena on tehdä esitys vaalikauden aikana siten, että uudistus on voimassa viimeistään vuoden 2015 eduskuntavaaleissa." Eli jälleen hallitus edistää asiaa vihreiden näkökulmasta juuri oikeaan suuntaan ja tietysti myös koko hallituksen näkökulmasta oikeaan suuntaan, koska kyseessä on yhteinen hallituksen ohjelma. Meidän näkemyksemme on se, että tavoitteena tulisi olla, että uusi järjestelmä olisi käytössä jo seuraavissa eli vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Se, onnistutaanko tässä, jää nähtäväksi. Mutta joka tapauksessa jo tämä hallitus tulee tekemään ne päätökset, jotka uudistavat vaalijärjestelmää niin, että suhteellisuus toteutuu paremmin, ja siinä mielessä kansalaisten yhdenvertaisuus ja demokratia toteutuvat paremmin.

Summaten voisi sanoa, että kaikissa kohdissa, joissa ed. Kankaanniemi esitti vihreiden joutuneen kölin ali vedetyksi, lopputulos on hyvin tasapainoinen. Se on kannatettava ja myös vihreiden tavoitteiden mukainen, ja niiltäkin osin vihreät voivat tukea tätä hallitusohjelmaa.

Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Tynkkyselle voisi todeta tästä perustulomallista, että ainakin tuolla iloisessa Itä-Suomessa teidän puheenjohtajanne markkinoi, että perustulo on sitä, jotta kaikille maksetaan neljäsataaneljäkymppiä puhtaana käteen, ei ole työhönlähtövelvoitetta, vaikka naapurissa olisi kaikilla mausteilla oleva työpaikka ja henkilö osaisi ja olisi työtön vielä, eikä tulisi mitään karensseja. Sen lisäksi vielä ei kuulemma maksa mitään. Kaikki raha on olemassa. Minä ihmettelen, miten hallitus ei toteuta tätä, koska vihreiden lehdessä, meidän paikallisessa lehdessämme luki vaalikampanjan aikaan, jotta kaikki raha on olemassa siis kunnalla ja valtiolla jo tällä hetkellä. Se vain käytetään sillä tavalla, jotta maksetaan kaikille 440 ja näin. Miksette saaneet hallitusohjelmassa läpi tätä ajatusta, kun se raha on olemassa siellä, vai onko siinä joku huijaus vai mikä tässä on?

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllähän tässä ydinvoima-asiassa me nyt ihan ed. Tynkkysen kanssa molemmat tiedämme, että jos niin käy, että se kuudennen ja seitsemännenkin ydinvoimalan hakemus tulee, niin tämä hallitus päättää ydinvoimaa rakentaa. Te tiedätte tämän, ja te olette menneet siellä tekemään sen kompromissin, että hyvä on, me saamme äänestää vastaan, emme lähde pois hallituksesta. Se on eri asia kuin se, mitä te, ed. Tynkkynen, näistä kirjauksista äsken sanoitte. Se olikin ihan hyvä kirjaus, mikä oli se eduskunnan yksimielinen linja viime kaudella näiden asioiden suhteen.

Minä olen ihan oikeasti huolissani tästä teidän koskiensuojelulaki- ja vesisuojelulaki- ja näistä kirjauksista, mitkä nyt tulevat tähän hallitusohjelmaan. Siitä on tänäänkin täällä puhuttu, ja itsekin kiinnitin siihen aiemmin huomiota, että esimerkiksi Pohjolan Voimahan parhaillaan harkitsee, aloittaako se yva-selvitykset tämän Kollajan altaan suhteen, koska heidän tulkintansa mukaan tämä hallitusohjelma suorastaan kannustaa rakentamaan lisää vesivoimaa. (Ed. Kangas: Se on järkevä päätös!) Eli siis tässä on nyt kysymys siitä, tiedättekö te itse, mitä te olette sopineet ja mitkä ovat nämä signaalit nyt sitten yhteiskunnalle. Minä en toivo, että rakennetaan näitä altaita. Mutta miten ihmeessä te merkittävästi lisäätte vesivoimaa rakentamatta niitä, koska ne tehojen lisäämiset eivät varmasti sitä merkittävää kirjattua tavoitetta tuo? (Puhemies koputtaa) Tämä on hämärä kirjaus, ja minä ainakin olen näiden luonnonarvojen puolella ja toivon todellakin, että vihreät ovat oikeassa oman tulkintansa kanssa.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt kun ministeri Risikko on paikalla, niin kysyisin ihan perustellusti tästä äskeisestä puheenvuorosta, kun tässä viitattiin siihen, että hallitus tulee muuttamaan selkeästi meidän sosiaaliturvamme rakennetta ja perusteita tämmöisen kansalaispalkka- eli perusturvamallin suuntaan, tuleeko tämä tarkoittamaan sitä, että meille tulee perusturva, kansalaispalkka ja sen lisäksi myös nykyisellä järjestelmällä oleva syyperusteinen perusturva, sosiaaliturva. Kuitenkin hallitusohjelmassa lukee selkeästi, että halutaan selkeyttää ja yksinkertaistaa nykyistä mallia. Mikä on se linjaus, joka hallituksella on tämän sosiaaliturvauudistuksen osalta?

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Risikko varmasti vastaa yksityiskohtaisemmin, mutta ed. Kiljusen kannattaa lukea tämä kirjaus. Siinä todetaan, miten sosiaaliturvaa on tarkoitus uudistaa. Meidän näkökulmastamme se uudistus kulkee perustulon suuntaan. Jotkut muut varmaan käyttävät toisia sanoja, mutta se suunta on selvä ja ne piirteet on tässä esitetty.

Kauppa- ja teollisuusministeriö on arvioinut, että nykyisten vesivoimaloiden tehoja korottamalla voitaisiin saada 300 megawattia suunnilleen lisää vesivoimakapasiteettia. Tämä on meidän mielestämme tuntuva lisäys. Koskiensuojelulakia ei avata. Vesilaki uudistetaan niin, että Vuotosta ei tulla rakentamaan. Tästä kirjaukset ovat aika selviä.

Ed. Lahtela kysyi tästä perustulosta. Perustulokeskustelua ei nyt ehkä tässä yhteydessä kannata käydä, koska tämä hallitus ei toteuta perustuloa, vaan uudistaa sosiaaliturvaa kannustavampaan ja paremmin köyhyyttä vähentävään suuntaan. Siitä, mitä tulevaisuudessa tapahtuu, vihreillä on oma näkemys. Muilla puolueilla on vähän toisenlaisia näkemyksiä.

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa puhemies! Täällä ed. Kiljunen kysyi siitä, mitä tässä nyt ollaan oikein tekemässä. Kyllä se, mitä on kirjattu sinne hallitusohjelmaan sivulle 43, on se, mitä siinä aiotaan tehdä. Elikkä tämän sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena todella on työn kannustavuuden parantaminen, köyhyyden vähentäminen ja riittävän perusturvan tason turvaaminen kaikissa elämäntilanteissa. Meillähän on sellainen tilanne, että eri etuisuudet saattavat syödä toista etuisuutta, ja se on ihan käsittämätön tilanne ja se, että meillä ei välttämättä kyetä ottamaan työtä vastaan, kun nämä etuisuudet leikkaavat toinen toistansa. Sitten on vielä sekin ilmiö, että tämä meidän etuisuusviidakkomme on niin monimutkainen, että me joudumme palkkaamaan palveluohjaajia siihen, että ihminen kykenee saavuttamaan ne kaikki edut, mitä on. Tämä on liian monimutkainen, ja tähän perustetaan komitea, ja se on yhdessä sovittu, ja minä uskon, että siitä hyvä tulee.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa luvataan alentaa palkkaveroja 1,1 miljardia euroa. On laskettu, että 60 000 euron vuositulon saajalle veroale tarkoittaa noin 200:a euroa lisää kuukaudessa puhtaana käteen. Kun veronalennukset annetaan prosenttimääräisinä, pienituloisimmat ihmiset eivät hyödy näistä alennuksista. Hallitusohjelmasta näkee, että kokoomuksen ja näköjään myös keskustan linja on suurituloisia suosiva. Veronalennuksissa ei sinällään ole vikaa, mutta kun ne kohdennetaan tällä tavoin suurituloisia suosiviksi, niin linja on väärä. Totuus on, että sähköveron, polttoaineveron nousu, samoin kuin terveyskeskusmaksujen korotus syö pienituloisten veronkevennykset. Mitä hyötyä veronalennuksista on, jos samaan aikaan elinkustannukset nousevat? Hallitus antaa toisella kädellä ja ottaa toisella.

Ruuan arvonlisäveroa luvataan alentaa 12 prosenttiin. Sitäkin on odotettu jo vuosia. Ruuan arvonlisäveron laskeminen on kuulunut keskustapuolueen vaalilupauksiin jo parien vaalien ajan, ja odotan sen toteutumista. Ruuan veronalennuksen aikataulu on vielä epäselvä, se, milloin veroa alennetaan. Hallituksen vastuulla on, että veroalen hyöty siirtyy kuluttajille eikä mene kauppaliikkeitten katteisiin.

Eläkeläisten kohdalla hallitus näyttää syöneen sanansa. Taitetun indeksin korjaamisesta ei ole hallitusohjelmassa sanaakaan, vaikka kokoomuksen kansanedustajaehdokkaat tuolla vaalikentillä lupasivat, että eläkkeitten indeksi korjataan. Keskustapuolue söi tässä asiassa sanansa jo edellisissä vaaleissa, joten siltä suunnalta ei ollut mitään odotettavissakaan. Pienituloiset eläkeläiset jätetään nyt kaiken ulkopuolelle. Kansaneläkettä korotetaan 20 eurolla kuussa, mikä on vähän, kun otetaan huomioon nousevat terveyskeskusmaksut ja muut kustannukset. Eläkeläiset, joitten tulot ovat pienet, jäävät kokonaan veronkevennysten ulkopuolelle. Maksut vaan kasvavat.

Köyhyysongelmasta puhuttiin joka suulla ennen vaaleja, mutta hallitusneuvottelussa asia on näköjään unohtunut. Hallitus lupaa ohjelmassaan lapsilisään 10 euron korotuksen kolmannesta lapsesta lukien. Korotus on pieni, eikä hallitus näytä ottavan huomioon sitä, että lapsilisän korotus leikkautuu kokonaan pois niiltä, jotka elävät toimeentulotuen varassa. Näitä perheitä on paljon. On tutkittu, että yksinhuoltajaperheet ja monilapsiset perheet ovat tässä maassa kaikista tiukimmilla. Jos hallitus olisi ottanut pienituloisten lapsiperheitten tilanteen tosissaan, se olisi muuttanut systeemiä niin, että lapsilisää ei lasketa tuloksi toimeentulotukea määriteltäessä. Nyt monessa perheessä lapsikorotus leikkautuu automaattisesti pois.

Työttömille ei ole luvassa korotusta toimeentuloon ollenkaan. Siinä uusi hallitus noudattaa edellisen hallituksen linjaa. Suomessa on edelleenkin yli 300 000 työtöntä, sitä ei saa unohtaa, niin kuin vihreät unohtivat työttömät ja pätkätyöläiset, vaikka täällä ed. Tynkkynen jotain muuta väittää. Kun töitä ei ole, niitä ei ole, ja jos töitä löytyy, iäkkäämpi työnhakija joutuu usein kokemaan syrjintää. Tässä asiassa työnantajapuoli voisi mennä peilin eteen, koska ikärasismi rehottaa monella työpaikalla. Jos lähdetään hakemaan työvoimaa Puolasta asti, niin kuin nyt on tehty, niin vastaavasti olisi oikein päästää Suomen työttömiä eläkkeelle vanhemmasta päästä. Jos näin on asia, niin myönnettäköön asiat suoraan eikä roikoteta ihmisiä löysässä hirressä, vaan annetaan heille eläke.

Kokoomus kannatti ennen vaaleja hoitajien palkkojen nostamista 500 eurolla. Nyt uusi peruspalveluministeri Paula Risikko ei usko hallituksen pitävän sanaansa. Kokoomus lunasti hallituspaikkansa pitkälti hoitoalan ihmisille antamillaan lupauksilla. Nyt on aika lunastaa lupaukset. Hoitoalan ihmiset ja myös muut julkisen ja yksityisen sektorin pienipalkkaiset naiset odottavat hallitukselta tekoja. Nyt näyttää siltä, että hallitus on sysäämässä palkkatasa-arvoa kuntasektorin ja työmarkkinajärjestöjen selän taakse. Ilman valtiolta tulevaa lisärahaa palkkatasa-arvo jää vain puheeksi, se on selvä.

Hallituksen ohjelma ei lupaa paljon tie- ja ratahankkeisiin, vaikka teitten huono kunto aiheuttaa paljon ongelmia eri puolilla Suomea. Muun muassa Keski-Suomen kehitykselle on tulppana Nelostie, josta saatiin pieni pätkä nyt työn alle viime kaudella, mutta se ei riitä vastaukseksi koko tien ongelmiin. Myös alempi tieverkko on saatava nopeasti kuntoon. Kun Venäjän puutullit nousevat ja puun tuonti rajan takaa loppuu, niin Suomesta on löydyttävä 10—15 miljoonaa kuutiota puuta. Puu on saatava metsistä markkinoille, eikä se tule onnistumaan nykyisillä teillä ilman ongelmia.

Hallitusohjelmaan kirjatut 250 miljoonaa eivät riitä hyvinvointipalvelujen turvaamiseen, sanoo Kuntaliitto. Rahaa tarvitaan enemmän, 250 miljoonan lisäys ei riitä. Vaikka hallitus on luvannut, että kunnille ei ole tiedossa näillä näkymillä enempää tehtäviä, niin nykyisiä tehtäviä on tarkoitus laajentaa. Tämä on virhe. Kunnat toimivat jo tällä hetkellä äärirajoilla. Kuntien talous on turvattava niin, että ne pystyvät tuottamaan ihmisille tarvittavat laadukkaat palvelut.

Arvoisa puhemies! Hallituksessa istuu 20 ministeriä. On erikoista, että tässä kohtaa oltiin valmiita laajentamaan valtion menoja. Mitä lisätehtäviä hallitukselle on tullut, että tarvitaan lisää ministereitä? Uudet ministeripaikat vievät paljon rahaa, tarvitaan valtiosihteerejä, autoja, autonkuljettajia. Vaikka nyt Puntolla ajettaisiin, niin kumminkin se pitää hommata. Esikunta kasvaa. Kun ministerit kustannetaan verorahoilla, pitäisi uudet ministeripaikat perustella paremmin. Onko näin, niin kuin näyttää, että uusia titteleitä on jaettu, mutta uusia töitä ei ole tullut?

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa puhemies! Ed. Kangas täällä jälleen puhui muunneltua totuutta. Hän väitti, että minä en uskoisi siihen, että hallitusohjelma toteutuu. En ole missään vaiheessa sanonut niin. Tähän asiaan nyt jo toisen kerran tänä päivänä vastaan oppositiolle, että olen todella ylpeä siitä kirjauksesta, mikä siellä tästä palkkojen tasa-arvoistamisesta on. (Ed. Lahtela: Se on todella hieno!) — Todella hieno, koska se on historiassa aivan uskomaton. Tätä ei ole koskaan hallitusohjelmassa ollut. — Nyt minä kyllä kiinnittäisin huomiota siihen, että tässä talossa on erinomaisen hyvä koulutusjärjestelmä. Muun muassa ed. Kankaan kannattaisi mennä opiskelemaan tällaiselle sisällönlukukurssille.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Herra puhemies! Pohdiskelen puheenvuorossani lyhyesti keskustan muuttunutta poliittista peruslinjaa ja teen sen pohjalta alustavan arvion siitä, minkälaiset asetelmat Suomen politiikkaan ovat tulevaisuuden osalta syntymässä.

Kansanedustaja Matti Vanhanen linjasi vuonna 2002 julkaistussa kirjassaan "Vaikeita valintoja" keskustalle uuden peruslinjan. Hän kirjoitti: "Keskustan traditiosta tunnetaan vahvasti ’köyhän asian ajaminen’. Mutta väitän, että vähintään yhtä vahvasti tämä liike on olemassa kannustaakseen ihmisiä omatoimisuuteen - -. - - tämän puolen haluan nostaa keskustan politiikassa ensimmäiseksi." Vanhanen on tehnyt sen, mitä esitti. Hänen puheenjohtajakaudellaan köyhän asian ajaminen on keskustan osalta jäänyt taka-alalle. Yrittäjyys-sanaa sen sijaan hoetaan keskustan puolelta nykyisin kuin mantraa. Mikäpä se siinä, pienyrittäjiä tarvitaan lisää ja heille tarvitaan myös kunnollinen sosiaalinen turva. Täydellinen huolettomuus menossa olevasta kansan kastijaosta ja sen pahenemisesta olisi kuitenkin menneiden vuosikymmenten keskustajohtajia varmasti hätkäyttänyt. Nykyisiä ei näytä hätkäyttävän, ei vaikka edellisen hallituksen kaudella Suomessa köyhien määrä nousi EU-tilaston mukaan jo 650 000:een.

Uuden hallituksen ohjelmassa on toki opiskelijaliikkeen joukkopaineen ansiosta lupaus opintorahan 15 prosentin korotuksesta ja kansaneläkkeisiin luvataan 20 euroa lisää. Työmarkkinatukeen ei kuitenkaan ole tulossa korotusta vieläkään, mikä tarkoittaa, että laajaksi paisuneen suomalaisen köyhyyden pääsyy jää edelleen hoitamatta. Tämä tulee tarkoittamaan sitä, että köyhien määrä tässä maassa tulee jatkamaan kasvuaan. Näin se on nähtävä tämän hallitusohjelman pohjalta.

"Vain saha puoltaa", totesi Nätti-Jussi 30-luvulla. Porvarihallituksen verosahakin puoltaa rikkaimmille. Varallisuusveron poiston jatkoksihan luvataan nyt perintöveron poistaminen yrittäjäväeltä kokonaan mutta sen perimistä mökkien asujilta jatketaan. Myös tuloverohelpotukset ovat edelleen mittavia, ja niin kuin tiedetään, ne hyödyttävät niitä eniten, joilla on isoimmat tulot.

Kuten tunnettua, nykyisellä pääministerillä on suuri viehtymys matalapalkkojen lisäämiseen, jonka hän kirjojensa perusteella ymmärtää työttömyysongelman ratkaisuksi. Vaikka työreformi tuli haudatuksi vuonna 99 vaaleissa ay-liikkeen havahtumisen ansiosta, matalien palkkojen lisäämistä alettiin harjoittaa jo edellisen hallituksen kaudella ottamalla käyttöön valtion tukirahat, joita ovat saaneet ne työnantajat, jotka palkkaavat ikääntyneitä työntekijöitä pienellä palkalla. Nyt sama outo tukipolitiikka ollaan ulottamassa myös nuoriin työntekijöihin. Jos maksat kunnolla, et saa valtion tukea, mutta jos maksat vähän, valtio tukee sinua. Tällainen linjaus on minusta kokonaan väärä tapa kannustaa yrityksiä uusiin palkkauksiin. Toisinpäinhän sen pitäisi vasemmistolaisen järjen mukaan mennä, eli pitää tukea niitä, jotka maksavat kunnolla.

Keskusta on luopunut köyhän asian ajamisesta, mutta myös alueellisen tasa-arvon tavoittelun osalta linjamuutos on hyvin merkittävä. Tässä uuden hallituksen ohjelmassahan julistetaan suoranuottisesti, että työvoiman liikkuvuutta lisätään tehostamalla asuntotuotantoa niillä alueilla, jotka luovat eniten työpaikkoja, ja aivan erityisesti Helsingin seudulla. Tämä on aivan selvästi uutta suomalaisessa julkilausutussa poliittisessa ohjelmassa ja esiintymisessä. Kyllähän tämän tyyppistä kehitystä on tapahtunut, mutta nyt tämä otetaan selvästi jo tavoitteeksi. Ihmettelen kovasti, että tälle linjalle mennään. Kun keskitetään väkeä tietyille seuduille, siitä seuraa koko maahan ongelmia: Yhtäällä ongelmia tulee siitä, että väki vähenee, ja toisaalla siitä, että kovan muuttoliikkeen seurauksena asuntojen hinnat nousevat aina vaan korkeammiksi, niin kuin Helsingin seudulla on tapahtunut. Siitähän tämä Helsingin seudun perusongelma on syntynyt, tästä kovasta muuttoliikkeestä, jonka vuoksi sitten ei ole enää saatavissa työvoimaa niihin pienempiä palkkoja tarjoaviin tehtäviin.

Arvoisa puhemies! Mitä on siis vasemmistolaisin silmin jäljellä siitä Alkion ja Kekkosen keskustasta, jonka kanssa vasemmisto on useissa eri vaiheissa sotien jälkeen harjoittanut kansanrintamayhteistyötä? Eipä mitään. Ei siis kumma, että hallitusyhteistyö porvareiden välillä syntyi nyt niin kivuttomasti ja joutuisasti.

Rajun eriarvoistumiskehityksen jatkumisen tässä maassa voikin estää vain vasemmiston hyvin voimakas vahvistuminen jo seuraavissa vaaleissa. Tässäkin maassa mennään selvästi kahden blokin tilanteeseen, yhtäällä porvarit ja toisaalla sitten vasemmisto. Tässä nousee esille se haaste ja tarve vasemmiston osalta, että linjan pitää olla nyt jatkossa hyvin selvä ja myös sillä lailla selkeä, että se synnyttää aktiivista tukea niiden puolelta, jotka jättivät viime kerrallakin äänestämättä. Kun vain 67 prosenttia suomalaisista äänesti, jotakin on koko demokraattisessa järjestelmässäkin silloin sellaista, joka aiheuttaa syvää huolta ainakin niiden osalta, jotka tätä asiaa kokonaisuudessaan katsovat ja kansan eheyteen pyrkivät. Tässä uhkaa käydä niin kuin Amerikan maalla, että ensin syrjäydytään elämästä, sitten syrjäydytään vielä politiikastakin, ja se kehitys pitää pystyä katkaisemaan. Siinä vasemmisto on nyt sitten paalupaikalla ja ratkaisijan asemassa mutta vain hyvin selkeällä vasemmistolaisella linjauksella.

Vasemmisto on nyt vaalien jälkeen havahtunut isoon kysymykseen eli hoitajien palkkakysymykseen. Ilman hoitoväen palkkojen tuntuvaa korottamista hoitajapula pahenee varmasti ja ajan myötä ajaudutaan täydelliseen umpikujaan. Me tulemmekin muistuttamaan jatkossa hallituspuolueita niistä lupauksista, joita laajalla pohjalla ennen vaaleja annettiin hoitajien asian hoitamisesta. Tulemme myös tukemaan hoitoväen itsensä asettamia palkkatavoitteita, kun tes-neuvottelut ovat alkamassa. Jo tässä vaiheessa haluamme sanoa sen, että tuemme hoitoväkeä myös siinä monien mielestä todennäköisessä tilanteessa, jossa hoitoväki joutuu kovilla omilla toimillaan varmistamaan sen, että tämä kansallinen kysymys saa sellaisen ratkaisun, mikä tarvitaan.

Marjo Matikainen-Kallström /kok:

Arvoisa puhemies! Ilmasto- ja energiastrategian laatiminen heti nyt hallituskauden alussa osoittaa hallituspuolueiden vastuuntuntoa maailmanlaajuisen ongelman edessä. Tässä strategiassa on tarkoitus määritellä Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan keskeiset tavoitteet ja keinot kymmeniksi vuosiksi eteenpäin osana Euroopan unionia ja sen tavoitteita. On erittäin tärkeää, että strategia laaditaan pidemmäksi aikaa kuin vaalikaudeksi. Nyt on katsottava pitkälle tulevaisuuteen Kioton sopimuksen jälkeiselle ajalle.

Euroopan unioni on sitoutunut vähentämään yksipuolisesti kasvihuonekaasuja vuoteen 2020 mennessä 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta ja kasvattamaan uusiutuvan energian osuutta viidennekseen koko unionin alueella vuoteen 2020 mennessä. Siitä biopolttoaineiden osuuden tulee olla puolet. Suomen asemaa arvioitaessa on otettava huomioon, että meillä uusiutuvan energian osuus on jo nyt noin kolmannes energiankulutuksesta. Vuoden 2004 tilaston mukaan Suomi oli EU-maista kolmantena Latvian ja Ruotsin jälkeen uusiutuvien energialähteiden käytössä. EU:n 25 maan keskiarvo oli tuolloin 6,2 prosenttia, kun se Suomella oli silloin 23,4 prosenttia.

Vaikka Suomen on luonnollisesti kannettava oma osuutensa päästövähennyksistä, on taakkaa jaettaessa otettava huomioon Suomen teollisuuden rakenne, pitkät etäisyydet, maamme pohjoinen sijainti ja jo tehdyt toimenpiteet. Päästörajoituksissa on tärkeää vaikuttaa erityisesti niihin maihin, jotka eivät ole sitoutuneet maailmanlaajuisiin sopimuksiin. Esimerkiksi Kiinan, Intian ja USA:n saaminen mukaan sopimuksiin vasta tuo merkittäviä vaikutuksia ilmakehään. Siksi hallituksen lupaus toimia tässä asiassa aktiivisesti EU:ssa ja muissa kansainvälisissä järjestöissä on tärkeä linjaus.

Jätteen energiakäytön edistäminen on erittäin hyvä asia. Tällä alueella on paljon kehitettävää ja paljon mahdollisuuksia uusiin innovaatioihin. Jätteestä tuotettavan biokaasun tuotanto olisi mahdollista moninkertaistaa, jos siihen liittyvät investoinnit, oma käyttö ja lähiverkko saataisiin valtion tuella kannattaviksi. Juuri näihin ongelmakohtiin hallitus lupaa tukea. Erityisesti täällä Pääkaupunkiseudun jätevuorien äärellä on helpottavaa lukea hallitusohjelmasta, että jätteenpolttolaitosten lupa- ja valituskäsittelyä luvataan nopeuttaa ja yksinkertaistaa. Viime hallitus selvitti, mutta nyt on luvassa konkreettisia toimia.

Liikenteen biopolttoaineiden osuuden tulee EU:n sitovan tavoitteen mukaan olla 10 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Tilanne on toistaiseksi vielä huono. Vuonna 2005 liikenteen biopolttoaineiden osuus oli 1 prosentti, Suomessa vain 0,1 prosenttia. Hallitusohjelmassa on merkintä biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä, ja sehän vaatii t&k-panostusta myös tälle sektorille, jotta löydettäisiin ja kehitettäisiin järkeviä ratkaisuja.

Arvoisa puhemies! Ympäristöteknologia on meillä Suomessa erittäin korkealla tasolla. Parhaimmillaan saamme siitä kehitettyä kansainvälisen vientituotteen, jonka tarve kehittyvässä maailmassa lisääntyy tulevina vuosina varmasti. Pysyäksemme mukana kansainvälisessä kilpailussa tällä alalla on meidän uusiutuvan energian ja muun ympäristöteknologian tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja erityisesti sen kaupallistamiseen panostettava. Tämä hallitus on luvannut tukensa.

Lopuksi ilmaisen iloni siitä, että maalämpö mainitaan hallitusohjelmassa. Toivon kuitenkin, että hiukan epämääräinen lausuma maalämmön käytön moninkertaistamisesta saa konkreettisempia muotoja hallituksen päästessä työnsä alkuun.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Tätä hallitusohjelmaa kun lukee, niin tässä on selvitys-sanoja paljon. Tämä on vähän samantyyppinen kuin edellisen hallituksenkin ohjelma. On hyvä, että asioita selvitetään, mutta on joitakin asioita, mitkä tässä tuntuvat aika hassuilta, kun semmoisiakin asioita selvitetään, jotka ovat päivänselviä asioita, jotka tiedetään etukäteen, esimerkiksi tiestöjen kunto. Tosin täällä todetaankin sitten sivulla 29 näin päin: "Hallitus kiinnittää huomiota perusväylänpidon rahoituksen jälkeenjääneisyyteen, alemmanasteisen tieverkoston yleiskuntoon - -. "Sitten mainitaan vielä tämä yksityisteiden merkitys.

Siis "kiinnitetään huomiota". Sehän tarkoittaa, jotta siinä ei tehdä mitään vaan kiinnitetään huomiota, ja itse olen kyllä kiinnittänyt ihan samaan asiaan huomiota, kun olen ajellut tuolla Itä-Suomen teillä, jotta hampaat kalisee ja iskarit tahtoo mennä ennen aikojaan hajalle. Siinä mielessä tilanne ilmeisesti jatkuu jatkossakin, jotta varmaan ainakin Itä-Suomessa joudutaan hankkimaan enemmän maastoautoja, jotta pystytään yleensä kulkemaan noilla teillä. Siinä toivoisi kyllä hallitukselta ja tietysti eduskunnalta, jotta myös tehdään toimenpiteitä, ja ilmeisesti jäävät eduskunnan budjettivallan nimiin sitten tehtäviksi nämä kuoppien poisto ja siltarumpujen kuntoon laitto.

Sitten tässä hallitusohjelmassa on semmoisia asioita, tehtyjä linjauksia, jotka ihmetyttävät kaiken kaikkiaan. Heti kun ministerien määrää katsoo, niin kun siellä pitäisi päinvastoin vähentää hallintoa, ei lisätä missään tapauksessa, niin nyt lähdettiin lisäämään ministereitä. Sitten toisaalta kun miettii sitä valtiosihteerikysymystä, muistan hyvästi, kun aikanaan täällä äänestettiin siitä ja olin kokoomuksen kanssa samaa mieltä silloin. Äänestin muuten mukana sitä, jotta valtiosihteereitä ei tarvita. Nyt olisi loogista kyllä ollut, että kokoomus olisi nyt ilmoittanut, että valtiosihteereitä ei oteta eikä tarvita, olisi purettu koko tämä älytön järjestelmä.

Tämähän on niin kuin kopsattu jostakin entisestä Neuvostoliitosta. Siellähän oli nimittäin politrukki,joka aina kierti, oli joka paikassa. Kun ystävyysvaltuuskunnassakin oltiin, mukana tai tuolla laivoilla oli korvat, jotka kuuntelivat ja veivät sinne politbyrooseen sitten viestin, mitä siellä oli tapahtunut. Tämä on ihan samanlainen järjestelmä. Kun maakunnan kansanedustajat menevät tuonne ministeriöön lobbaamaan jotain tiehanketta, niin siellä valtiosihteeri on päällepäsmärinä, korvana siellä ja kuuntelemassa ja ilmeisesti heristää sormea, jos virkamiehet sattuvat jotain puhumaan sivu suunsa. Sen takia minusta tämä järjestelmä ei sovi tähän eikä tarvitse tämmöisiä päällystakkeja olla olemassa. Mutta hallitus näköjään ja kokoomus tässä ennen kaikkea on kääntänyt täydellisesti takkinsa ja kelkkansa.

Sitten toinen iso asia, joka antaa huonon signaalin kansalaisille, minusta tässä on se, jotta puoluetukea korotetaan noin reippaasti kuin korotetaan. Sen vielä ymmärtäisi, jos se olisi joku, sanottaisiin, että tämä on inflaatiotarkistus, mutta kun ei nyt ihan puolet mutta melkein pannaan lisää puoluetukeen. Kysehän on siitä, jotta holtittomasti on tehty vaalikampanjoita siinä innossa, jotta saadaan presidentti tai tietysti mahdollisimman paljon edustajia, tehty valtakunnallisia kampanjoita ja maksettu kovista ilmoituksista, televisiomainoksista. Sitten kun vaalit on käyty ja takkiin tullut, niin sitten käydään katsomaan, tai vaikka ei olisi takkiinkaan tullut, niin käydään katsomaan, että ahaa, nostetaanpas puoluetukea, tämä on kaikkein helpoin konsti saada puolueen talous kuntoon. Minusta tämä osoittaa taitamattomuutta, ja kyllä minulle ovat monet ihmiset tuolta, ainakin meiltä päin olleet yhteydessä ja todenneet, jotta mitä peliä tämä oikein voi olla, miten näin törkeätä voi olla toiminta siellä, jotta olisivat puolueet kertoneet sitten etukäteen ennen vaaleja, jotta me nostetaan puoluetukea näin paljon. Se osoittaa sitä, jotta ei osata käyttää rahaa sen mukaan kuin sitä on olemassa. Siihenkin pitää varustautua, jotta takkiin tulee, ja silloin joudutaan elämään sen mukaan.

Sitten tämä naisvaltaisten alojen tasa-arvotupo. Minusta tämä on tosi hyvä homma. Tietysti aikaisemmin, kun täällä oli joku välikysymys, silloin minä vähän arvostelin sitä, jotta kokoomus on lähtenyt semmoiselle tielle, jotta ne eivät tiedä, että tässä voi tulla tuli ryysyyn. Minusta tämä on hyvä asia. Naisvaltaiset alat ovat kärsineet aina siinä mielessä, että siellä ei ole semmoista taistelutahtoa ollut, ei ole riittävää puhtia ollut siinä, jotta tapellaan ja lakkoillaan. Toivon mukaan tämä antaa sitä puhtia.

Nimittäin ei tämä tähän jää, koska tuli kun on laitettu kytemään, niin okei, nyt koulutetut naiset saa tässä, mutta toivon mukaan nämä kouluttamattomat tai vähemmän koulutetut naisetkin saavat tässä intoa itselleen. Nimittäin veikkaan sillä tavalla, jotta siellä ay-liikkeen puolella kyllä huomataan tämä homma. Toivon mukaan sitten ollaan lakkosakkoja myös pienentämässä, koska tässähän voi tulla laittomiakin lakkoja, ja sen takia toivottavasti voidaan pienentää niitä. Jos siellä nyt sattuu naisvaltainen ala lähtemään vaikka korpilakkoonkin, ei lähdetä turhaan rokottamaan sitten, koska kyse on siitä, jotta haetaan palkkoihin korotusta. Semmoistahan pitää aina tukea, ja sen takia minä tätä tyydytyksellä olen katsonut, että tämä on todella hyvä. Niin kuin täällä ministeri jo totesi, tämä tasa-arvotupo ja kirjaus tuossa hallitusohjelmassa on hyvä, koska se antaa naisille puhtia tuolla taistella. Minä ainakin tulen koko ajan tukemaan myös muiden alojen palkkavaatimuksia. Ne ovat hyvä asia.

Sitten sen verran näistä huijauksista, kun tässä vihreiden vaalikampanjassa luvattiin perustulo. Meillä se oli erityisen vahvasti esillä johtuen varmaan siitä, jotta meillä vihreiden puheenjohtaja sattui olemaan samassa vaalipiirissä. 440 euroa kaikille puhtaana käteen, olivatpa tulot mitkä hyvänsä tai olipa omaisuutta miten paljon hyvänsä, ja vielä termi vielä, jotta "eikä maksa mitään, kaikki raha on olemassa". Haluaisin semmoisen laskukoneen, ja toivon mukaan tämmöisiä laskukoneita tehtäisiin enemmänkin. Jos kerta rahat on olemassa, niin miten helppo meidän on jakaa näitä rahoja sitten. Vai onko kyse siitä, jotta tässä sitten kun vaalien jälkeen todettiin, jotta ei tämä meille olekaan kynnyskysymys, niin onko siinä tuplahuijauksesta kyse? Todellisuudessa ei halutakaan viedä läpi niitä tavoitteita, vaan kun äänet on saatu, niin sanotaan, jotta aprillia ja sillä siisti. Tärkeintä on päästä vallankahvaan ja saada ministerinsalkut. Ei siinä sillä väliä ole, mitä ne äänestäjät siellä ajattelee.

Nimittäin moni työttömistä haksahti ainakin Pohjois-Karjalassa kansalaispalkan, siis perustulon, perään luulemalla, jotta tässähän se autuus tulee ja lupaus siitä vielä, jotta ei tarvitse lähteä edes töihin, vaikka olisi naapurissa työpaikka tarjolla. Tämä nyt on kysytty homma, ei ole yhtään puppua. Olen kahdessa tilaisuudessa kysynyt sitä, jotta tarkoittaako perustulo sitä, jotta ihmisen ei tarvitse lähteä töihin, vaikka hallitsisi homman, olisi työttömänä ja vieressä olisi se työpaikka tarjolla, niin ei kuulemma tarvitse, jotta ihmisellä pitää olla valinnanvapaus. En tiedä, onko tämä nyt hallitusohjelmassa sisällä ja jos on, niin tämähän on oikein mukava. Nyt toppaa ainakin semmoinen työttömien hyppyyttäminen, ja se on todella hyvä asia, jotta toivon mukaan sitten löytyy sieltä tämmöinen ajatus, kun monet työttömät kokee tämän hyppyytyksenä.

Sitten yksi asia, mikä tässä on minusta huono, tässä on paljon huonoa ja onttoa kuminaa, mutta tämä polttoaineverojen nosto, auton käytön kallistuminen, sähkövero. En olisi uskonut, että kepu ennen kaikkea syrjäseutujen ihmiset tuntevana ja olosuhteet tuntevana lähtee tämmöiseen mukaan. Sehän tarkoittaa, jotta siellä eläminen tulee kalliimmaksi. Vihreät minä ymmärrän, vihreäthän ovat aina ajaneet energiaveroja lisää. Joskus 2000-luvun alkupuolella joka joulun alla käytiin läpi täällä eduskunnassa keskustelu, jossa vihreät esittivät, jotta energiaveroihin 10 prosenttia joka vuosi lisää. Onneksi silti ei mennyt ihan silleen läpi, mutta nyt näköjään hallituksessa on syötetty tämmöinenkin pajunköysi läpi. Kokoomuslaisia minä en yhtään epäile, heillä on varaa maksaa ja heidän kannattaa, vaikka bensa maksaisi miten paljon, niin se pystytään maksamaan, äveriästä sakkia kun ovat. Mutta kepua minä ihmettelen, miten tämmöinen energiaverojen korotus siellä on laskettu läpi tähän hallitusohjelmaan.

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Sinivihreä hallitus on muodostettu, ja hallitusohjelmaa on puitu täällä pari päivää eduskunnassa, hyviä ja huonoja puolia nostettu esille. Hallitusohjelma sisältää sekä sinisiä että vihreitä linjauksia, mikä on varsin luonnollista hallituskoostumus tunnistaen.

Mielestäni hallitusohjelma on selkeästi parempi kuin edellinen, neljä vuotta sitten täällä esitelty. Suurin haaste on mielestäni talouskasvun ylläpito eli jaettavan kerääminen. Vaikka tällä hetkellä taloudessa menee vahvasti, syklit kuitenkin osoittavat sen, että kovin pitkään todennäköisesti näin vahvaa talouskasvua ei maassamme ole, ja meillä kaikilla kansanedustajilla on oma merkittävä rooli siinä, että talouskasvu voidaan turvata. Hallitusohjelmaan kirjattu noin 3 prosenttiyksikön talouskasvu ei ole kovin helppo, koska maamme talous on enenevässä määrin riippuvainen maailmantalouden kehityksestä. Elämme globaalissa taloudessa.

Hallitusohjelman verolinjaukset ovat toisaalta erinomaisia, mutta maakunnan kansanedustajan näkökulmasta myös kuluja kasvattavia, niin kuin edellinen puhuja ed. Lahtela tuossa mainitsi.

Ruuan arvonlisäveron kevennys on nyt maalissa, ja nyt on myös sitten kaupan vuoro pitää kiinni niistä lupauksista. Uskon näin myös käyvän. 450 miljoonaa euroa on paljon euroja, ja toivon ratkaisun tyydyttävän kaikkia väestöryhmiä.

Lahja- ja perintövero uudistuu. On ollut hieman hämmästyttävää se, että sosialidemokraatit ovat ärhennelleet tästä asiasta. Totean kuitenkin sen, että erittäin suuri joukko pienyrittäjiä on siinä tilanteessa, että sukupolvenvaihdokset ovat edessä. Pienyrittäjillä ei ole mahdollista samanlaista verosuunnittelua käyttää kuin suurilla yrityksillä, ja tähän saumaan tämä perintö- ja lahjaverouudistus kyllä istuu erittäin hyvin. Uskon ja toivon, että saamme myös oppositiosta tälle tukea. Summa on varsin vaatimaton, ja tämä auttaa myös sitä, että tulevaisuudessa sitä jaettavaa on sitten entistä enempi. On hienoa, että perintöveron alarajaa nostetaan. Tarkkaan emme tiedä tällä hetkellä summaa, mikä se sitten loppujen lopuksi on, mutta joka tapauksessa tämä korotus on maltillinen. Ansiotuloverotusta kevennetään reilulla miljardilla eurolla kaikissa tuloluokissa, ja tämä on oikeudenmukainen ratkaisu.

Vihreä kynän jälki näkyy ympäristöverojen kiristämisenä. Itse kyllä hieman kyseenalaistan sitä, että veroja kiristämällä kasvihuoneilmiö korjataan, varsinkaan kun korvaavia toimia muun muassa jatkoliikenteen kehittämiseksi maaseudulla ei ole tässä juurikaan esitetty. Harvaanasutussa maakunnassa meillä oma auto on lähes välttämättömyys, ja tähän tilanteeseen polttoaineveron nosto ei mielestäni kovin hyvin kyllä sovellu.

Sähköveron nosto saattaa vauhdittaa lämmitysmuotomuutoksiin. Edellinen hallitus jo teki periaatelinjauksia investointitukien muodossa. On sinänsä hyvä asia, että tätä muutosta tapahtuu, mutta kaikki me emme kyllä asu kaukolämmön jakelun piirissä ja maaseudulla on kyllä riski, että käy niin, että tämä ansiotuloveron kevennys menee näitten energiaverojen kattamiseen.

Maatalouden ja metsätalouden osalta hallitusohjelma on varsin myönteinen. Eduskunnan tehtävänä on seurata ja valvoa, että ohjelma myös toteutuu. Maatalouden kannattavuuden turvaamiseksi ollaan valmiit käyttämään muun muassa verotuksellisia keinoja. Näin hallitusohjelmassa on kirjoitettu. Hallitukselta odotetaan esitystä muun muassa omalla tilalla tuotetun ja käytetyn biodieselin valmisteveron poistosta. Sähköveroluokka yhtenäistetään teollisuuden kanssa ja kasvatetaan polttoöljyn valmisteveropalautusta.

Maaseudun näkökulmasta ensiarvoisen tärkeätä on kehittää hajautettua bioenergiatuotantoa. Mielestäni nyt on vihdoin syytä mennä konkretiaan, mietintöjä ja selvityksiä on mielestäni tehty riittävästi.

Maatalouden ja metsätalouden haasteet, ennen kaikkea metsätalouden haasteet, ovat Venäjän tullimuutosten myötä kasvaneet entisestään. Hallitusohjelmassa on perustellusti sitouduttu teollisuuden puuhuollon turvaamiseen. Pitkällä aikavälillä tämä edellyttää mielestäni riittävää Kemera-rahoitusta, ja hallitusohjelmaan onkin kirjoitettu, että Kemera-rahoitus pidetään riittävällä tasolla. On toisaalta mielenkiintoista nähdä, mitkä ovat ne verotekniset keinot, joilla puuntuotannon edellytyksiä parannetaan. Jään mielenkiinnolla odottamaan hallituksen esityksiä asiasta.

Maaseudun kannalta on tärkeätä turvata maaseudun vesihuoltohankkeitten kasvava rahoitustarve.

Tässä on varsin erinomaisesti hallitusohjelmassa minusta käsitelty hyvinvointi- ja sosiaalipolitiikkaa. Ne ovat oikeutetusti saaneet runsaasti tilaa. Vanhusväestön oikeus hyvään hoitoon turvataan, kotihoidon tukea vahvistetaan ja tukevia palveluja kehitetään. Erittäin hyvä on se, että eläkkeensaajien asemaa parannetaan tasokorotuksen, tosin hieman vaatimattoman, kautta sekä oikaisemalla verotukselliset epäkohdat.

Liikennepoliittiset ja liikenne- ja viestintäministeriön pääluokan kirjaukset ovat kyllä erittäin haasteellisia. Tosiasia on niin, että edellisellä hallituskaudella jo kehyksiä aika paljon sidottiin kiinni, ja itse kyllä toivoisin, että saisimme lisärahaa perustienpitoon ja yksityisteihin, mutta tämä ohjelma ei kovin paljon sinne lupaa. Toivottavasti tässä hallituksen yhteinen tavoite on kuitenkin se, että myös haja-asutusalueilla, reuna-alueilla, voidaan elää jatkossakin, harjoittaa elinkeinotoimintaa ja turvata elintarviketeollisuuden ja metsäteollisuuden puuhuollon tarpeet.

Yrittäjyyspolitiikan osalta tämä hallitusohjelma on varmasti vertaansa vailla. Oikeastaan mitään ei juurikaan puutu. Yrittäjät saavat tässä melkoisen piristysruiskeen monin eri tavoin, ja nyt yrittäjien on kyllä syytä myös näyttää, että ovat omalta osaltaan kantamassa vastuuta.

Arvoisa herra puhemies! Hallitusohjelma sisältää hyviä linjauksia, ja eduskunta valvoo, että ne pannaan täytäntöön.

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors

Värderade talman, värderade kolleger! När det tycks finnas utrymme här i salen kan det vara skäl att ta upp några aktuella frågor.

Arvoisa puhemies! Arvoisat kollegat! Nyt kun mietitään tulevaisuutta, niin mielestäni meillä on kaikki edellytykset edellisen hallituksen tehokkaan puheenjohtajuuden jälkeen toimia, niin kuin hallitus toteaa ohjelmassaan, EU:n uudistamisen ytimessä. Tämä on tärkeä lähtökohta uuden hallituksen Eurooppa-politiikalle. Uudistaminen ei tarkoita pelkästään perussopimusten uudistamista vaan myös uusien painopisteiden etsimistä EU:ssa.

Det att vi vill förnya EU gäller inte enbart att vi aktivt vill medverka till att det nya grundläggande fördraget skall bli verklighet, utan också att söka nya tyngdpunkter i EU-verksamheten. Det första tillfället som kommer att erbjudas är när de så kallade finansiella ramarna för både utgifter och inkomster skall granskas under åren 2008—2009.

Ensimmäinen mahdollisuus tämän EU:n toiminnan todelliseen laajaan tarkastukseen ja aloitteellisuuteen Suomen osalta on silloin, kun rahoituskehysten osalta toteutetaan niin sanottu välitarkastus vuosina 2008—2009, jolloin katsotaan sekä tuloja ja menoja kokonaisuudessaan. Toivon mukaan voimme silloin edistää aloitteita, jotka ovat työllisyyden, taloudellisen kasvun ja edistämisen osalta hyviä. Esimerkiksi kaikkien katseet kohdistuvat Suomeen, kun mietitään, miten hyvää tutkimusta ja tuotekehittelypolitiikkaa voidaan toteuttaa.

Täällä eilen ja tänään esitettiin kamreerimaisesti kysymys, mitä EU meille maksaa. Siis erittäin kamreerimaisesti, niin kuin EU:n maksu pelkästään olisi valtion budjetin kannalta plussia ja miinusta. Silloin ei kyllä huomioida ollenkaan, mikä yleinen merkitys EU:lla on ollut vahvistettaessa meidän kansainvälistä kilpailukykyämme. Olemme olleet muokkaamassa kansainvälisiä ja eurooppalaisia standardeja niin, että Suomen tuotteet saavat vapaan ja yhtäläisen pääsyn maailman markkinoille. Myöskin kansainvälisten tutkimusten mukaan EU:n laajentumisesta ovat eniten hyötyneet Itävalta ja Suomi, todella puolueettoman tutkimuksen mukaan.

Men vad kostar alltså EU om man bara skulle se på unionen kamrermässigt, vad blir kostnaderna för statsbudgeten? Det var en konkret fråga som ställdes igår. Man kan konstatera att här finns inga nya siffror i förhållande till den gamla regeringen, utan vi får hålla oss till de siffror som man antog när de finansiella ramarna godkändes under förra regeringsperioden. Det vill säga, EU kostar nu i medeltal per år 0,23 procent av vår bruttonationalinkomst eller ungefär 400 miljoner i året. Finansministeriet lär nyss ha offentliggjort en statistik, men den är inte den slutgiltiga.

Jos kuitenkin alistuu tähän kamreerimaisuuteen, niin ehkä kysymys tästä maksusta lähti siitä, että valtiovarainministeriö on ennakkoarvionsa julkistanut pari päivää sitten tai ehkä muutama viikko sitten ennustaen, että EU-kustannukset viime vuodelta olisivat olleet vähän päälle 400 miljoonaa, mutta se ei ole lopullinen arvio. Siis edelleen lähdetään siitä, että EU merkitsee noin 0,23 prosenttia bruttokansantuotteesta keskimäärin vuodessa. Mutta tärkeintä on, kun EU:ta uudistetaan, että voimme nähdä, että EU ottaa uusia asioita haltuunsa, toimii maailmanlaajuisten uusien asioiden puolesta.

I fråga om sådana här nya saker är det ju klart att det är klimatförändringen där EU har en ledande roll, och det är väldigt viktigt att vi har den. När vi ser på frågor som är viktiga i ett nationellt och internationellt perspektiv har EU en ledande roll också när det gäller kampen mot diskriminering, mot rasism och för jämlikhet. Vidare tror jag att vi idag skulle ha ett mycket sämre konsumentskydd utan EU. Idag kan man säga att de flesta och snabbaste anmälningarna om problem inom konsumentskyddet kommer genom ett rapidsystem från EU.

Ilmastonmuutos, syrjinnän vastainen taistelu, tasa-arvo ja kuluttajansuoja ovat sellaisia jokaisen kansalaisen kannalta keskeisiä asioita, joissa EU:sta on meille todellakin hyötyä. EU:lla on uusi rooli ilmastonmuutoksessa ja myöskin parempien tuotteiden määrittelyssä, energiansäästössä, tuotteiden elinkaarten arvioinnissa, kaikissa asioissa, joissa EU on osa meidän normaalia kansallista politiikkaamme ja joissa meidän pitää hyödyntää EU:ta.

Osanani on kunnia vastata myöskin hallituksen maahanmuuttopolitiikasta. Koskaan aikaisemmin tällaista painoarvoa ei ole annettu maahanmuutolle, ja aikaisemmissa hallitusohjelmissa maahanmuutosta ei ole ollut vastaavia kirjauksia kuin uudessa hallitusohjelmassa. Nyt on ymmärretty, että maahanmuutto on tärkeä taloudellisen toimeliaisuuden edistämiseksi, meidän kilpailukykymme ylläpitämiseksi. On myös ymmärretty, että maahanmuutto on kokonaisuus. Hyvin hoidettu maahanmuuttopolitiikka kokonaisuudessaan tarkoittaa siis, mitä minä totesin, mutta myöskin merkitsee, että meidän pitää toisaalta työllistää uusia suomalaisia entistä paremmin niin sanotulla kotouttamisella. Parempi työllisyys ja syrjinnän poisto ovat edellytys sille, että maahanmuuttopolitiikka on toimiva ja onnistunut. Oikeudenmukainen pakolaispolitiikka on myös osa tätä kokonaisuutta. Ilman sitä emme pysty hoitamaan parempaa maahanmuuttopolitiikkaa.

Det är med stor glädje som jag konstaterar att den här regeringen har mera övergripande skrivningar om invandrarpolitik än någon regering tidigare. Vi har insett att det är en helhet att ha en invandrarpolitik, där man både behandlar väl dem som söker skydd i vårt land och främjar integreringen av de nya finländarna för att på det sättet skapa ett klimat som är moget för nya personer att söka sig hit.

Invandring är en förutsättning för att vår ekonomiska aktivitet skall hållas på en hög nivå, för att vi skall ha möjligheter att upprätthålla vårt välfärdssamhälle i framtiden. Men det viktiga är att vi ser att detta är en helhet. Man kan inte misssköta en del om man tror att man skall lyckas med den andra.

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oli mukava kuulla, että ministeri Thors käytti omassa puheenvuorossaan käsitettä aloitteellinen ja aktiivinen jäsenmaa. Eli Suomi on Euroopan unionin politiikassa jatkossakin ytimessä ja toimii voimakkaasti EU:n sisäisen ja ulkoisen toimintakyvyn vahvistamiseksi.

Olisin kysynyt ministeriltä, mikä on tällä hetkellä tilanne EU:n perustuslakisopimuksen osalta ja mitä Suomi aikoo tehdä, jotta tuo sopimus astuisi voimaan mahdollisimman pian ja se ratifioitaisiin myös niissä jäsenmaissa, joissa sitä ei ole vielä ratifioitu.

Iloitsen myös siitä, että ministeri mainitsi erityisesti EU:n roolin kansainvälisessä ilmastopolitiikassa. Tältä osinhan viime vaalikaudella ja hallituskaudella käynnistettiin muun muassa EU—USA-ilmastodialogi ja vahvistettiin EU:n roolia kansainvälisessä ilmastopolitiikassa. Olisin kysynyt ministeriltä, onko näköpiirissä jo uusia toimia nimenomaan ilmastopolitiikan osalta, joissa unionin roolia tullaan vahvistamaan.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten ministeri Thors äsken mainitsi, kotoutuminen on erittäin suuri haaste Suomelle. Siltä osin, voisiko sanoa vielä, että kun se on hyvin kirjavasti hoidettu eri puolilla Suomea, niin kysyisin ministeriltä, kuinka hallitus tulee selkeyttämään ja ohjeistamaan kotoutumisprosessin siten, että se lähtee yksilön omista tarpeista ja palvelee sitä kautta todellisena kotoutumissuunnitelmana, ja kuinka tätä tullaan selkeyttämään. Hallitusohjelmassa lukee, että kotoutumista edistetään muun muassa lisäämällä kielikoulutusta. Kielikoulutus tällä hetkellä on hyvin kirjavaa ja lyhytjänteistä. Kysyisin, tullaanko kielikoulutusta jäntevöittämään ja siten vahvistamaan maahanmuuttajien suomen kieltä ja miksei myös ruotsin kieltä.

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors

Arvoisa puhemies! Arvoisat jäsenet! Perustuslakisopimuksen osalta toivomme, että voidaan kesäkuun Eurooppa-neuvostossa hyväksyä sellaisia päätelmiä, että voidaan nykyisen perussopimuksen pohjalta mahdollisimman lyhyesti saavuttaa yksimielisyys. Tämä on myöskin eduskunnalle äskettäin ilmoitettu, että seurataan näitä tavoitteita, että voidaan lähteä tältä pohjalta eteenpäin. Tietysti muihin maihin on vaikea muuta kuin esimerkillä vaikuttaa. Mutta uskon, että kansleri Merkel on niitä parhaimpia henkilöitä vakuuttamaan esimerkiksi uusia jäsenmaita Keski- ja Itä-Euroopassa, jotka ovat jonkin verran epäröiviä nyt uuden sopimuksen osalta.

Ilmastopolitiikan osalta todellakin EU—USA-dialogi oli edellisen hallituksen uusia avauksia. Toivon mukaan vastaavalla tavalla voidaan tänä vuonna vieläkin jatkaa sitä hyvin alkanutta dialogia osana sitä aktiivista transatlanttista keskustelua ja vuoropuhelua, mitä hallitus pyrkii ylläpitämään.

Ed. Kiljunen otti kotouttamisen osalta esiin ne kaikki tärkeät kohdat, joita olemme yksilöineet onnistuneessa maahanmuuttopolitiikassa. Tarkoituksena on, että pannaan todellakin toimeen edellisen hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma ja että sitä täsmennetään. Kielikoulutuksen osalta se merkitsee muun muassa parempaa henkilöiden omista tarpeista lähtevää kielikoulutusta. Meidän ei kuitenkaan pidä sortua sellaiseen käsitykseen, että ihminen esimerkiksi oppii kieliä vain työskentelemällä. Silloin saavuttaa aika pinnallisen kieliosaamisen, vaan vaikka työtä tehdään, pitää samalla aikaa olla mahdollisuus omien tarpeiden mukaan oman tason mukaiseen kielikoulutukseen. Myöskin on muistettava ne henkilöt, jotka tekevät kotona työtä eivätkä osaa maamme kieliä, heitäkin on muistettava, siis naisia vedettävä kielikoulutukseen mukaan.

Veijo Puhjo /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tähän kotouttamislakiin kuuluu ehdottomasti hyvä kielen opiskelu. Kysyisin ministeriltä, onko esimerkiksi ensi vuoden budjettiin tarkoitus tähän osoittaa uusia varoja.

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors

Arvoisa puhemies! Aika aikainen kysymys ennen kuin hallitus on edes istunut tarkentamassa raamejaan. Osaltaan myöskin opetusministeriö vastaa näistä voimavaroista, joten opetusministerin kanssa pitää tämän osalta tehdä yhteistyötä.

Pauliina Viitamies /sd:

Arvoisa puhemies! Arvoisat 14 kansanedustajakollegaa! Viimeiset kaksi päivää on saatu kuulla niin hallitusohjelman kehuja kuin moitteitakin. Moneen kertaan on kuultu ne aiheelliset epäilykset lapsilisien indeksiin sitomattomuudesta, opiskelijoiden opintorahan korottamisen ajankohdasta sekä perintöverotuksen epäoikeudenmukaisuudesta tällä tulevalla hallituskaudella. En käy näitä epäilyksiä enää toistamaan.

Uusi hallitusohjelma toki lupaa paljon, mutta konkreettiset keinot vaikuttavat ainakin tässä vaiheessa kovin heiveröisiltä. Liian monta kertaa ohjelman toisessa kohdassa luvattu myönteinen asia kääntyy samoille ihmisille toisessa kohdassa kielteiseksi. Hyvä asia hallitusohjelmassa on se, että luvataan panostaa työllisyyden vahvistamiseen. Näissä panostuksissa täytyy vaan pystyä näkemään metsä puilta. On alueita, joissa pitkäaikaistyöttömyys on jäänyt liian monelle ihmiselle pysyväksi olotilaksi. Nämä alueet kärsivät työpaikkojen ja väen vähenemisestä ja sitä kautta myös tietenkin verotulojen pienenemisestä.

Työpaikat eivät kuitenkaan synny käskemällä eivätkä sillä, että ne on kirjattu hallitusohjelmaan. Uudet työpaikat syntyvät ainoastaan sillä, että luodaan sellaiset olosuhteet, että yritystoiminta on mahdollista myös Kehä kolmosen ulkopuolella. Näitä olosuhteita täytyy pystyä tarkastelemaan maakuntakohtaisesti. Viime vaalikaudella on tehty periaatteellisia päätöksiä muun muassa Viitostien linjauksista. Nämä periaatteelliset päätökset odottavat kuitenkin rahaa ja sitä, että Viitostien perusparantaminen aloitetaan pikaisesti ja että sen parannustyö ulotetaan niin pitkälle kuin tarvis vaatii.

Arvoisa puhemies! Uuden hallituksen ohjelmalla ei sitouduta käyttämään riittävästi määrärahoja liikennepolitiikan kehittämiseen. Hallituksen lupaamalla 35 miljoonan euron lisäpanostuksella ei pystytä kehittämään joukkoliikennettä, kehittämään alempaa tieverkostoa, turvaamaan perusväylänpidon rahoitusta ja käynnistämään uusia suuria väyläinvestointeja yhtä aikaa. Nopeat ja turvalliset liikenneyhteydet ovat kuitenkin niitä asioita, joita yritykset arvostavat silloin, kun miettivät yritystoimintansa siirtoa tai laajentamista ja suuntaavat pois Ruuhka-Suomesta.

Itäisessä Suomessa on muutamia kaupunkeja, joissa on onnistuttu säilyttämään kansainvälisiä yrityksiä. Nämä yritykset ovat seutukuntiensa merkittäviä työllistäjiä ja tietenkin siksi tärkeitä koko maakunnalle. Uhkakuvat lentoliikenteen lakkauttamisesta muun muassa Savonlinnassa ovat sellaisia, joihin maakunnan yrityselämä suhtautuu pelonsekaisella kauhulla. Nämä vähäisetkin lentoyhteydet ovat olleet kansainvälisen yritystoiminnan elinehto Etelä-Savon maakunnalle. Meidän maakunnallamme ei ole varaa menettää yhtään työpaikkaa eikä varsinkaan valtion toimenpiteiden johdosta.

Näihin edellä oleviin asioihin viitaten, arvoisa puhemies, tervehdin ilolla näin oppositiosta käsin sitä asiaa, että uusi liikenneministeri on juuri Itä-Suomesta. Toiveemme hallituksen niukoista liikenneväylälupauksista huolimatta ovat juuri tästä syystä vielä korkealla. Toivon, että hallitus ottaa lupaukset alueellisesta kehittämisestä todesta ja näin ollen huolehtii siitä, että myös Etelä-Savon maakunnassa voi elää ja käydä töissä tulevaisuudessakin.

Toinen iso, myös aluepoliittisesti merkittävä asia on se, kuinka vastaamme nyt ja tulevaisuudessa vanhusten ja eläkeläisten määrän lisääntymiseen. Meillä on maakunnassa kuntia, joissa jo tällä hetkellä yli 65-vuotiaat muodostavat suuren osan asukkaista. Hyvä asia hallitusohjelmassa onkin se, että eläkeläisten verotusta alennetaan palkansaajien verotuksen tasolle. Tämä on asia, josta ennen vaaleja lähes kaikki puolueet olivat yksimielisiä. Ohjelmassa on huomioitu sosialidemokraattienkin ennen vaaleja esittämä tavoite 20 euron korotuksesta kansaneläkkeisiin. Näiden eläkeläisten taloudellista tilannetta korjaava uudistus on vaan vaarassa kumoutua sillä, että samalle kohderyhmälle suunnitellaan muun muassa sosiaali- ja terveystoimen asiakasmaksujen korottamista.

Alueellisesti merkittävää on myös se, kuinka hallitusohjelmassa kiinnitetään vain vähän huomiota aikuiskoulutukseen. Hyvää on toki se, että kannustetaan aikuisväestöä oman osaamisen ylläpitoon ja kehittämiseen parantamalla kouluttautumismahdollisuuksia työelämässä erityisesti vaikeissa muutostilanteissa. Huolestuttavaa kuitenkin on, arvoisa puhemies, se, mitä tulee tapahtumaan niille hyville järjestelmille, joita edellisen hallituksen aikana on saatu luotua niitä ihmisiä varten, jotka työmarkkinoilla tällä hetkellä ovat vailla ammatillista perustutkintoa. Näitä aikuisia on maassamme satojatuhansia ja tietyissä maakunnissa vielä enemmän kuin toisissa.

Tässä ainoastaan muutamia havaintoja niistä asioista, joista eteläsavolaisesta oppositionäkökulmasta tullaan hallitusta seuraavien vuosien aikana muistuttamaan.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Hallitusohjelman mukaan terveet ja hyvinvoivat ihmiset ovat Suomen taloudellisen menestyksen ja kilpailukyvyn perusta. Tämä herätti minussa monenlaisia kysymyksiä. Ihmiset ovat siis hallituksen mukaan lähtökohdiltaan jo eriarvoisessa asemassa. Toisin sanoen hallitus alistaa ihmisen, hänen terveytensä ja hyvinvointinsa, kilpailun ja menestyksen välineeksi. Tällainen perusvire sisältyy hallituksen hyvinvointipolitiikkaan, joka jää monilta osin hyvin yleiselle tasolle, tavoitteiltaan, keinoiltaan ja todelliselta vaikuttavuudeltaan epämääräiseksi. Silmiinpistävä on kauniiden ja ylevien tavoitteiden ja vähäisten resurssien välinen ristiriita.

Arvoisa puhemies! Suomen hyvinvointi 2010-luvulla edellyttää vahvaa taloutta ja korkeaa työllisyysastetta. Siitä me kaikki voimme olla yhtä mieltä. On myös helppo yhtyä hallituksen tavoitteeseen asiakaskeskeisten palveluiden ja hyvien toimintakäytäntöjen toteuttamisesta sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hyvällä yhteistyöllä. Myös palvelujärjestelmän vaikuttavuutta luvataan parantaa, teknologian käyttöönottoa tehostaa ja järjestelmän läpinäkyvyyttä lisätä sekä toteuttaa palveluinnovaatiohanke. Kaikki nämä ovat kannatettavia tavoitteita.

Mitä todellisuudessa on kuitenkin tämän kirjauksen takana? Palveluiden kehittämiseen ja toteuttamiseen ei ole kohdennettu riittävästi rahoitusta. Kunnat jätetään pitkälti yksin toteuttamaan hallituksen asettamia tavoitteita. Painopiste on yksityisen sektorin palveluiden kehittämisessä, ei julkisen. Hallitusohjelmassa ollaan muuttamassa kuntien roolia palveluiden tuottajana. Kunnista tulee yhä enenevässä määrin palveluiden järjestäjiä. Kunnat organisoivat palvelut, eivät välttämättä enää tuota niitä. Valitettavaa on, että tämä linjaus heikentää kuntien palvelusektoria niin laadullisesti kuin saatavuudeltaan ja puolestaan vahvistaa yksityistä sektoria. Pitkällä tähtäimellä tämä tulee vääjäämättä eriarvoistamaan palveluiden saatavuutta. Hyvätuloiset saavat palvelut erilaisina ostopalveluina ja vakuutuksina. Heikompiosaisten tilanteen osalta jää monia kysymyksiä, joihin hallitus tulee ajan saatossa meille vastaamaan. Tähän ei hallitusohjelma suoraltaan anna selkeää vastausta.

Hallitusohjelma mahdollistaa monenlaisen yksityisen palvelutuotannon sosiaali- ja terveyssektorilla. Ohjelmassa luvataan kannustaa tilaaja—tuottaja-mallien käyttöönottoa ja laajentaa palvelusetelijärjestelmän ja kotitalousvähennyksen käyttöalaa. Nämä uudistukset yhdistettyinä asiakasmaksujen korottamiseen voivat johtaa tilanteeseen, joissa asiakkaan ei taloudellisesti enää ole mahdollista tai järkevää käyttää kunnallista palvelua. Esimerkkinä mainittakoon päivähoitopalvelut ja korotetut maksut, kun samanaikaisesti nostetaan yksityisen hoidon tukea. Tällä on selkeä ohjaava vaikutus palveluiden käyttöön. Tällaiset uudistukset tukevat yksityisten palveluiden kasvua ja kahdenlaisten markkinoiden syntyä. Ongelmaksi voi tulla, että markkinat ovat myös laadultaan erilaiset.

Palvelusetelien käyttöönotosta ja palvelumarkkinoiden laajentamisesta pitäisi käydä periaatteellista keskustelua. Henkilökohtaisesti en vastusta palveluseteliä yhtenä palvelumuotona, mutta tässä yhteydessä se on saanut tilaaja—tuottaja-mallin kautta liian suuren roolin ja aseman. Vaarana saattaa olla, että hiljaa hivuttaudumme malliin, jossa yksityisellä rahalla saa parempaa palvelua ja julkinen palvelujärjestelmä rapautuu rahoitusvaikeuksiin. Meidän tulee samalla muistaa, että meillä on suuri joukko pienituloisia ihmisiä, joilla ei ole mitään mahdollisuuksia hankkia palveluita palvelusetelin tai yksityisen sektorin kautta. Heidän palveluidensa laadun täytyy tulevaisuudessa olla myös hyvää ja laadukasta.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman lupaaman sosiaaliturvauudistuksen sisältö jää hämäräksi ja epäselväksi. Ministeri Risikko avasi sitä joiltakin osin, mutta tähän kokonaisuuteen jäi monia kysymyksiä. Erilaisten karikkojen yhteensovittamisen lisäksi mielestäni olisi ollut tärkeä linjata selkeästi ensisijaisten etuuksien riittävän korkea taso.

Pääministeri sanoi eilen aivan oikein, että hallituksen tavoitteena on turvata ensisijaisten tulojen, tulonsiirtojen ja etuuksien taso sen tasoisena, ettei ihmisten ja perheiden tarvitsisi turvautua muun muassa toimeentulotukeen. Valitettavasti hallituksen esittämät, esimerkiksi lapsiperheelle kohdistetut tulonsiirrot eivät ole riittävällä tasolla, jotta pääministerin tavoite toteutuisi ja perheiden ei tarvitsisi turvautua toimeentulotukeen.

Toimeentulotuen suuri asiakasryhmä on pelkkää työmarkkinatukea tai työttömyyspäivärahaa saavat henkilöt. Jos työmarkkinatuen liitännäisenä olevaa aktiivitukea nostettaisiin riittävästi, olisi tällä jo huomattavasti suurempi vaikuttavuus sosiaaliturvassa. Ensinnäkin se motivoi työttömiä entistä parempiin erilaisiin kuntouttaviin toimintoihin sekä vapauttaisi sosiaalityöntekijät aktiiviseen sosiaalityöhön. Kyse ei ole ainoastaan tulonsiirroista, vaan myös sosiaaliturvan vaikuttavuudesta kannustavaan ja aktiiviseen sosiaalipolitiikkaan sekä palveluiden ja osaamisen oikeaan kohdentamiseen. Toivottavaa olisi, että tämän suuntaisiin peruskysymyksiin hallitus puuttuisi tarmokkaasti.

Yleisesti ottaen on hyvä, jos tukiviidakkoa saadaan selkeytettyä ja kannustavuutta lisättyä siten, ettei esimerkiksi työn vastaanottaminen vähennä asumistuen määrää niin, että työllistymisen rahallinen kannustavuus katoaa. Kannustinloukkuja on useita ja ne aiheuttavat pienituloisen arkeen suuria kysymyksiä ja ongelmia. Ongelmana hallituksen esittämässä sosiaaliturvauudistuksessa on myös, ettei siihen ole kohdistettu määrärahaa. Herää kysymys, kuinka tämä kokonaisuus saadaan toteutettua ilman rahoitusta. Odotan kiinnostuneena, miten uudistuksessa lähdetään etenemään.

Arvoisa herra puhemies! Hallitusohjelmassa luvataan myös uudistaa ja oikeudenmukaistaa maksukattojärjestelmä paljon palveluja ja lääkkeitä käyttävien aseman parantamiseksi. Tämä on merkittävä haaste, johon ei tähän mennessä ole löydetty toimivaa ratkaisua. Toivon, että hallitus pystyy parantamaan nykyistä tilannetta entisestään.

Hallitus haluaa jatkossa vahvistaa palveluiden rahoitusta myös korotetuilla asiakasmaksuilla. Lapsiperheiden tulonsiirtojen sekä kansaneläkkeen korotuksesta ja kunnallisveron perusvähennyksen nostamisesta saatava hyöty hupeneekin korotettuihin asiakasmaksuihin. Tässä muun muassa on yksi ristiriita. On ikävää, että hallitus sitoo palveluiden laadun ja saatavuuden turvaamisen asiakasmaksujen tarkistamiseen. Minun mielestäni ei asiakasmaksujen nostamisella voida taata palvelujen tulevaisuutta, mutta tällainen ajatus ohjelmasta syntyy.

Arvoisa puhemies! Viime kaudella käytiin paljon keskustelua vammaisten oikeuksista ja heidän oikeudestaan henkilökohtaiseen avustajaan. Eduskunnan tahto oli selkeyttää tätä kokonaisuutta. Nyt hallitus lupaa kehittää vammaisten avustajajärjestelmää vaiheittain. Mitä se tarkoittaa? Myös rahoitus on epäselvä.

Hallitus lupaa kehittää omaishoitoa edelleen ja tutkia mahdollisuudet siirtää tuen rahoitus Kelan maksettavaksi. Kannatan hoidon kehittämistä selvityshenkilö Elli Aaltosen esitysten pohjalta. Näkemykseni on myös, että omaishoitajien tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen kohtelu toteutuu paremmin, jos tuki siirretään Kelalle. Kuntien tehtävänä on erilaisten palveluiden kehittäminen omaishoitajille ja hoidettaville. On myös hyvä, että hoitovapaan käytännön laajentamista omaishoitotilanteisiin ryhdytään selvittämään. Siitä voisi tulla merkittävä omaishoitajia tukeva ja heidän jaksamistaan tukeva uudistus tai vahvistus. Omaishoitajien jaksaminen on yksi tärkeimmistä kysymyksistä, joihin eduskunnan pitää pystyä vastaamaan entistä paremmin. Meidän tulee kuitenkin aina muistaa omaishoitoon liittyvä eettinen puoli. Me emme saa jättää omaishoitajia yksin hoidettavien kanssa. Me emme saa myöskään kehittää sosiaali- ja terveyspalveluja vahvasti heidän varaansa. Omaishoito on osa kuntien palveluverkkoa. Kyse on kokonaisuudesta, jossa jokaisella on oma vastuu ja tehtävä. Tehtäväjaon täytyy vain olla myös selvä.

Vanhusten oikeus hyvään hoitoon luvataan turvata. Tämä oli myös sosialidemokraattien keskeisin tavoite hyvinvointipolitiikan osalta. Valitettavasti hallituksella ei ole selkeää suunnitelmaa, kuinka se tulee tämän toteuttamaan. Vanhustenhuollon palveluja luvataan uudistaa kotihoitoa painottaen ja ikääntyneiden toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista vahvistaen. Nämä ovat osaltaan hyviä tavoitteita. Tuen niitä lämpimästi. Tämä on kuitenkin vain osa vanhustenhuoltoa ja niitä palvelutarpeita, joita heillä on.

Olen huolissani siitä, millaisia rahallisia panostuksia vanhustenhoitoon, hyvään hoitoon, ollaan valmiita panemaan. Me tiedämme kaikki, että edellisellä kaudella vanhusten palvelutarpeeseen ei pystytty vastaamaan riittävästi, vaikka rahoitusta ohjattiinkin enemmän kuin aikaisemmin ja enemmän kuin tämä hallitus koko sosiaali- ja terveyshuoltopalveluihin. Ikääntyvien ihmisten asioita ei saada kuntoon ilman riittävää henkilöstöä ja rahaa. On arvioitu, että hoitajien määrää tulisi lisätä tulevaisuudessa noin 20 000 hengellä, mutta hallitusohjelmassa ei selkeää ohjelmaa tai suunnitelmaa eikä myöskään rahoitusta tähän haasteeseen löydy. Pelkään, että hallituksen hyvät tavoitteet jäävät lopulta vaille konkreettista sisältöä. Vanhusten hyvä hoito ei ole vain hallituksen vastuulla. Myös opposition on rakentavalla politiikalla osallistuttava ikääntymisen tuomien haasteiden ratkaisuun. Huoli on meille kaikille yhteinen.

Arvoisa puhemies! Uskon, että hallituksen hyvinvointipolitiikan linjaukset tulevat aiheuttamaan täällä eduskunnassa vielä paljon vilkasta keskustelua. Johdonmukaiset toimet terveyden ja hyvinvoinnin tasa-arvoiseksi lisäämiseksi tulevat varmasti saamaan sosialidemokraattien rakentavan tuen. Sen sijaan ihmisten eriarvoistamiseen ja palvelukentän jakamiseen vahvistamalla yksityistä ja heikentämällä julkista palvelusektoria emme tule antamaan hallitukselle mitään tukea. Sosialidemokraatit esittävät tarpeen tullen oman hyvinvointipoliittisen vaihtoehtonsa hallituksen linjalle.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Matti Vanhasen toisen hallituksen hallitusohjelma on hyvä kokonaisuus. Ohjelma vastaa vaalien alla annettuihin lupauksiin jopa odotettua paremmin. Tämä on erityisen tärkeä asia politiikan uskottavuuden kannalta. Tosiasiahan on, että ihmiset usein sanovat vaalilupauksien olevan vain sanahelinää ja tyhjiä lupauksia, joita poliitikot hokevat ääniä saadakseen vailla todellista halua edes toteuttaa niitä. Tämä hallitusohjelma on toista maata. Se vastaa lähes kaikkiin niihin lupauksiin, joita nyt käytyjen eduskuntavaalien alla annettiin niin tulonsiirtojen kuin verotuksenkin suhteen. Rehellisyyden nimissä on todettava, että hallitusohjelman kirjoitustapa on mahdollistava ja monet sellaiset sanat, kuten selvitetään tai kehitetään, saavat lopullisen muodon vasta ohjelman toteutuessa.

Nähtävästi tällaisen tulevaisuusorientoituneen ohjelman mahdollisti jo varsin pitkään jatkunut suotuisa taloudellinen kehitys. Toisaalta talouskehityksen suhteen on olemassa globaalilla taivaalla myös osittain tummia pilviä. Mikäli talouskasvu hyytyy tulevina vuosina, se luonnollisesti muokkaa hallituksen ohjelmaa, mutta ei kuitenkaan estä ohjelmaan kirjattujen konkreettisten asioiden toteutumista. Näin kansalaiset tietävät jo nyt, mitä hallitusohjelma minimissään heille tarjoaa. Toisaalta on myös huomattava, että myönteisen talouskehityksen kautta ohjelman vaikutukset voivat olla myös taloudellisilla mittareilla runsaammat. On muistettava, että hallitusohjelmaa ei pidä pelkästään tarkastella talouden kasvun ja materiaalisten arvojen näkökulmasta. Toki talouskasvulla on oma tärkeä paikkansa, mutta sen rinnalla tulee aina kulkea kuitenkin kestävän kasvun huomioon ottavat seikat. Kasvulla on rajansa, ja meidän on sitouduttava tässäkin ylisukupolvelliseen ajatteluun. Tässä suhteessa verotuksen painopisteiden muuttaminen kestävää kehitystä tukevammaksi ja verotuksen ohjaava vaikutus on onnistunutta politiikkaa.

Arvoisa herra puhemies! Koulutuksen osalta on todettava, että hallitusohjelma kattaa kaikki hyvään koulutukseen ja sivistykseen tarvittavat välineet. Perusopetuksen erityistarpeiden huomioiminen sekä taide- ja taitoaineiden valinnaisuuden lisääminen ja kieliohjelmien monipuolistaminen antavat hyvän pohjan laaja-alaisen sivistyksen rakentamiselle tulevaisuudessa. Myös toisen asteen koulutuksen ja korkeakoulujen tarpeet ovat varsin hyvin kartoitettu hallitusohjelmassa ja niihin on luvassa perusvoimavarojen lisäyksiä. Koulutuksen ja tutkimuksen huippuyliopiston toteuttaminen on haastava hanke, jonka myös toivon onnistuessaan tuovan oikeanlaista lisäarvoa kansalliseen koulutuspolitiikkaan. Pisteenä i:n päälle hallitus tulee myös toteuttamaan jo kauan odotetun opintorahan korotuksen sekä muutoinkin parantamaan opiskelijoiden opintososiaalista asemaa.

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikka on myös varsin kunnianhimoisesti rakennettu ohjelmakokonaisuus, jossa kansallisen identiteettimme vahvistamisen lisäksi huomioidaan myös väestön hyvinvoinnin ja vireän toimintakyvyn ylläpitämisen merkitys. Ohjelma on tältäkin osin mahdollistava ja ajan tasalla oleva kokonaisuus.

Arvoisa herra puhemies! Itse kun olen koulutukseltani rakennusinsinööri ja hyvin mielelläni seuraan rakennusasioita ja rakentamiseen liittyviä asioita, niin panin suurella mielihyvällä merkille, että hallitusohjelmassa mainitaan: "Edistetään puurakentamista ja puutuotealan kilpailukykyä tehdyn periaatepäätöksen mukaisesti ja kehitetään tässä tarkoituksessa muun muassa rakentamismääräyksiä." Siksi muutama sana tähän lopuksi puun käyttömahdollisuuksista.

Kaikista käytössä olevista materiaaleistamme on puulla eniten käyttökohteita. Suomessa on aina rakennettu puusta, koska sitä on ollut helposti saatavilla. Se on paikallinen materiaali, mistä johtuen kuljetuskustannukset ovat alhaiset. Puu on myös ainoa materiaali, jota on saatavissa kestävällä pohjalla. Se on luonnostaan itsestään uusiutuva materiaali. Puusta tehdään niin kallisarvoisia soittimia kuin halpoja pakkauslaatikoitakin. Puuta käytetään rakennuksissa sekä kulkuneuvoissa. Puun moninainen käyttö johtuu sen monipuolisista ominaisuuksista. Puu on materiaalina kestävää, kaunista ja helposti työstettävää. Se on täysin kierrätettävä materiaali.

Nopean elintason kasvun aikana puu meni pois muodista, koska se yhdistettiin mielikuvissa köyhään menneisyyteen. Suurten puurakennusten tekemistä rajoittivat myös kaava-, palo- ja rakentamismääräykset. Vasta viime vuosina puurakentaminen on noussut taas arvoon. Lainsäädäntöä on muutettu suosimaan puurakentamista, ja rakennustaidot ovat elpyneet ja kehittyneet. Puurakentaminen on siis jälleen myötätuulessa. Tutkimusten mukaan suomalaisista 80 prosenttia haluaa asua pientalossa. Ympäristösyyt puoltavat uusiutuvien luonnonvarojen, kuten puun, käyttöä.

Puuteollisuus on lisäksi harvenevaa maaseutua ratkaisevasti ylläpitävä elinkeinoala sekä myös merkittävin rakennustuotteiden vientiala. Poliittisesti puu on myös myötätuulessa. Puun käytön edistämistä edesauttaa kauppa- ja teollisuusministeriön johtama ohjausryhmä. Ohjelmia on tällä hetkellä jo kolme, mutta jatkossa on aikomus selvitä kahdella. Puuteollisuuden elinkeinopoliittisen ohjelman ja puurakentamisen edistämisohjelman arvioidaan synnyttävän synergiaa ja innovaatioita vientikelpoisten puutuote- ja palveluohjelmien luomiseksi. Paraikaa käynnissä oleva Euroopan puunkäytön edistämisohjelma yhdentyy osaksi puuteollisuuden elinkeinopoliittista ohjelmaa. Ohjelman tavoitteena on opettaa puurakentamisen edut keskieurooppalaisille, joille puu ei ole ollut ykkössijalla.

Arvoisa puhemies! Puukulttuuristaan huolimatta Suomi on Euroopan kerrostalovaltaisimpia alueita. Nykyisestä asuntotuotannostamme vain noin puolet on pientaloja ja valtion rahoittamasta tuotannosta ainoastaan neljännes. Nykyinen tarjonta ei siis vastaa kysyntää. Tähän asiaan voidaan vaikuttaa sillä, että tarjotaan rakentajille enemmän pientalorakentamiseen kaavoitettuja alueita. Valtion ja teollisuuden yhteiset kehittämishankkeet ovat olleet jo pitkään onnistuneita. Puutuotealan liikevaihto on kasvanut kymmenessä vuodessa 2,2 miljardista eurosta 6,7 miljardiin euroon. Tarkoituksena on nostaa puutuotealan bruttoarvo vuoteen 2010 mennessä 8,4 miljardiin euroon. Tämä nostaisi työpaikkojen lukumäärän puuteollisuudessa 43 000 työntekijään. Samalla se lisäisi puun koneiden sekä palvelujen kysyntää erityisesti maaseudulla. Tämä asia koetaan myös merkittävänä omalla kotiseudullani Järviseudulla, sillä onhan meillä seutukunnassa paljon puutuotealan teollisuutta sekä alan korkeaa ammattitaitoa.

Juha Mieto /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ei saisi peräpeilihin kattoa, mutta mun puhe on hivenen muisteloja menneisyyrestä ja tietysti tiukasti katse tulevaisuuteen. Oon ilokseni torennu, jotta hallitusohjelmas on otettu myös esiin tämä liikuntapuoli. Kaikki me tiedämme, että ihiminen on luotu rasiintumahan, liikkumahan ja töitä tekemähän.

Jos peräpeilihin sen verran saarahan kattoa, minkämoista elämä oli vähä tuonnempana, silloonhan lapset, nuoret liikkuivat huomattavasti enemmän ku tänä päivänä, ja väitän, että monella oli paljo parempi kunto jo nuoruusiässä puhumattakaan sitten vanhemmiten.

Tämän päivän lapset liikkuvat aivan samalla lailla ku ennenkin lapset liikkuivat aina sinne johonkin neljähän viitehen vuotehen asti, totta kai, lapsi on aina liikkuvainen, mutta sen jälkeen sitte, ku lähestytähän kouluikää, niin liikunta vähenöö, ja mistä oon erityisen huolissani, siitä, että koululiikunta on liian vähäistä. Koululiikuntaa pitääs lisätä huomattavasti. Se ei olisi mistään opinhaaralta poissa. Kyllähän se totuus on näin, jotta ku välillä väsyy, hikooloo, veri alakaa kiertämähän, aineenvaihdunta pelaamahan, niin pollakin rupiaa säteelemähän. Toisin sanoen siellä tunneillakin, vaikka niitä vähemmän pirettääs, siellä opittaas tehokkaammin ja paremmin. Samoin nuorella, mikä on erittäin tärkiä asia, siinä vaihees, kun nuori kehittyy, sen lihaksisto varttuu, luusto kehittyy, niin se tarvittoo aineenvaihruntaa ja liikuntaa ja väsymistä.

Mikä painavinta, on se, että oli sitte ikä mikä hyvänsä, ihimisen tärkein ajankohta vuorokauresta on sattumalta nukkuminen. Jos ihiminen nukkuu hyvin, nukkuu tarpeeksi, hän jaksaa paremmin ponnistella niin työelämässä, opiskelussa ku siinä luppoaikana eli vapaa-aikana, eli myös hermosto ja lihaksisto lepää, ja varsinki nuorella iällä soon erittäin tärkiää.

Toisin sanoen kaikki me tieretähän, että ku meille taloo rakennetaha, jos kivijalaka tehrähän pitäväksi ja katto pitäväksi, niin sehän on monen sukupoloven ikääne. Ja kyllä soon, kuulkaa, nuori samalla lailla. Jos se ensimmääsen kahrenkymmenen vuoren aikana, ku se kehittyy aikuisikään, on ittiänsä rasittanu tarpeeksi, jos ihiminen on terves tosiaan, syö monipuolista ruokaa, nukkuu tarpeeksi, se kestää ihimeen paljo, niin silloon muorostunu kestävä kivijalaka elävää elämää ajatellen, kellä millekki sektorille sitte elämänvaiheissa.

Nyt tuunki siihen vaiheihin, haluan ottaa tämän terveysliikunnan, en kuntoliikuntaa nimeltään, koska se pökkää hyvin herkästi, mutta ku puhutahan terveysliikunnasta, niin sitä voi harrastaa kaikki. Ja kaikki me tieretähän se, jotta niin fyysinen ku psyykkinen kunto, ne kulukoo käsi käres. Ja jos ihiminen on hyväs fyysises kunnos, soon myös henkises, eli se ajatteloo asioita huomattavasti positiivisemmin kun negatiivisemmin. Ja moni työ luistaa, kuulkaa, huomattavasti paremmin. En halua sanoa, että puolikaasulla, koska siitä heleposti jokku naljaaloo, jotta työnantaja alakaa ottohon viimeesekki mehut selekärangasta, mutta tarkootan sillä sitä, että myös vapaa-aikahan eli luppoaikahan jää tehokasta aikaa, ja sitte ku on kiva, nautinnollin, hyvä olotila tämän työpäivän jälkeen, vapaa-ajan jälkeen, niin se nukkuminenki kuulkaa on huomattavasti tehokkahempi ja on paljo helepompi alottaa uus työpäivä. Ja mä luulen, jotta jos saataas Suomen kansa harrastamahan terveysliikuntaa, moni kakkosasteen diabetes oleellisesti vähenis, jopa lääkityksen sais lopettaa osaksi kokonaan, moni verenpaine vähenis, eli lääkitystä saataas vähentää, jaksettaas paremmin, voitaas paremmin, ja tästä säästyvät varat, ne ovat mittaavat. Noon paljon suuremmat luvut, rekkakuormat, ku kukaan voi kuvitellakaan. Ne säästettääs sinne oikiahan tarpeeseen eli terveyspalaveluuhin ja vanhustenhoitohon. Pitää muistaa, että ne vanhukset tänä päivänä, jokkon vanhuksia, noon rakentanu tämän hyvinvointivaltion. Ja mistä oloosta ne on lähteny? Pyyteettömistä, köyhistä oloosta, kaikki puhaltanu yhtehen samahan hiilehen. Ja kyllä meillä on kunniakas velvoite antaa heille kunniakas vanhuus.

Eli tämä on mulla tietty resepti tähän liikuntapuolen hommahan. Ne kaikki eurot, mitkä liikuntahan satsatahan, ne ei tuu menemähän hukkaan, ne tuloo moninkertaasena takaasi.

Ja lopuksi haluaasin vie puhua toisesta aiheesta.

Arvoisa puhemies! Bioenergia se ei oo humpuukia. Päinvastoon pitää muistaa se, että kaikki bioenergia tuloo kotimaasta, joka euro pyörii kotimaassa, ja nyt annetahan signaali heti sille, että tääl ollahan etujoukoissa kehittämähän bioenergiaa, täällä huippututkijat lähtisivät innolla kehittelemähän koneita, laitteita. Niitä voitaas vierä jatkossa myyntiin, ne antaisivat töitä pajoille, työntekijöölle ja ennen kaikkia raaka-aineen tuottajille eli metsien omistajille, maataloutehen eri muodoissa, ja turvehan on, suot on, se on uusiutuva luonnonvara, milli vuoressa pukkaa uutta suota, jotenka annetahan kukkien kukkia ja tästä kuitenkin muorostuu aikamoinen osuus meirän yhteiskuntahan, johona pyörii omas maas samat eurot, omat eurot, antaa hirvittävän suurelle joukolle töitä. Ei veretä mattoja jalakojen alta, jos saarahan kotimaahan tällä konstilla yksiki työmaa.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa herra puhemies! Mikäs oli kuunnellessa tuota ed. Miedon puhetta. Siinä oli paljon asiaa, ja esittämistapakin oli sellainen, että salissa on enemmän väkeä kuin pitkiin aikoihin.

Puhemies! Hallituksen tavoittelema vahva talouskasvu on edellytys sille, että pystymme säilyttämään hyvät ja kattavat julkiset palvelut sekä turvaamaan tarvittavat tulonsiirrot lähivuosina. Talouskasvu varmistetaan hallitusohjelman mukaan hyvällä työllisyydellä, tuottavuuden kohentamisella sekä yrittämisen hyvillä edellytyksillä. Suomen voimavara onkin vahva osaaminen ja siihen pohjautuvat innovaatiot sekä tehokas tuotanto. Koulutukseen panostaminen on yksi hallitusohjelman keskeisimmistä kulmakivistä.

Tulevien palkkaratkaisujen tulisi osaltaan tukea talouskasvua ja työllisyyden kohenemista. Onkin hyvä, että hallitus on aktiivinen ja välittömästi käynnistämässä keskustelut tulopoliittisen ratkaisun aikaansaamisesta työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Verotuksen muutokset olisi kohdennettava nyt tarkkaan ja tehtävien toimenpiteiden olisi kannustettava työn tekemiseen ja myös sen vastaanottamiseen. Tulevien veroratkaisujen pääpaino on tuloverotuksen maltillisessa keventämisessä ostovoiman lisäämiseksi. Verotus kevenee myös perintöverotuksen ja ruuan arvonlisäveron osalta. Suomen perintövero onkin ollut Euroopan ankarin. Perintövero poistetaan yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdoksissa, mikä tulee helpottamaan näitä sukupolvenvaihdoksia ja purkamaan vuosien aikana tekemättä jääneiden yrittäjäsukupolvien vaihdoksia. Samoin verotettavan perinnön alarajaa nostetaan alkavalla vaalikaudella sekä helpotetaan leskien ja rintaperillisten asemaa. Tavoitteena on talouskasvun edistäminen ja valtiontalouden tasapaino siten, etteivät yllättävätkään menotarpeet edellytä välitöntä verojen korottamista tai julkisten menojen leikkaamista.

Vihdoinkin valtiontalouden ylijäämää tultaneen käyttämään reippaasti myös valtion velan lyhentämiseen. Näin olisi pitänyt tehdä jo vuosien ajan.

Herra puhemies! Suomen tulevien vuosien suuri haaste tulee olemaan se, että työikäisen väestön määrä vähenee täällä selvästi. Jotta työlle riittää tekijöitä ja jotta työpaikkoihin on saatavilla osaavaa henkilöstöä, työvoimaa on kohdennettava tehokkaasti. Nuorten tulee voida valmistua ammattiin mahdollisimman nopeasti, ja vanhempien työntekijöiden työssäjaksamista on edistettävä. Tällä hetkellä työmarkkinoilla on pulaa nimenomaan osaavasta työvoimasta. Samaan aikaan monet hyvin koulutetut eivät saa töitä. Koulutuksen tuleekin paremmin vastata yrityksissä ja yhteiskunnassa oleviin tarpeisiin. Pulaa on erityisesti kädentaitajista tällä hetkellä. Siksi hallitusohjelman panostukset ammatilliseen koulutukseen, kädentaitojen opetukseen peruskoulutuksessa sekä oppisopimuskoulutuksen edistämiseen ovat hyvin tervetulleita toimenpiteitä.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallitus saa aloittaa työnsä tilanteessa, jossa maamme talouskasvu on vahvaa ja elämme edelleen kutakuinkin korkeasuhdanteessa. Kokonaistuotannon kasvun arvioidaan jatkuvan hyvällä, noin 3 prosentin tasolla lähivuodet. Vuodesta 2010 lähtien ammatissa toimivan väestön määrä supistuu pikaista tahtia. Tällöin talouskasvu uhkaa jopa puolittua. Ainoa tapa pitää talouskasvu ennallaan on parantaa työn tuottavuutta ja lisätä työn tarjontaa esimerkiksi työuria pidentämällä.

Hallitus lupaa tukea talouskasvua kehittämällä koulutustoiminnan edellytyksiä ja ohjaamalla lisää varoja tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Tavoitteena on lisätä julkista tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusta niin, että t&k-rahoitus kokonaisuutena nousee 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Myös innovatiivisten kasvuyritysten syntymisedellytyksiä parannetaan muun muassa riskirahoitusta edistämällä.

Linjassa muun hallitusohjelman kanssa on myös viime kaudella kesken jäänyt opiskelijoiden aseman parantaminen. Hallitus pyrkii edistämään tehokasta opiskelua korottamalla opintorahaa 15 prosentilla kaikilla koulutusasteilla. Myös opiskelijoiden työssäkäynti halutaan ottaa huomioon korottamalla opiskelijoiden omia tulorajoja 30 prosentilla.

Työllisyyden lisääntyminen on alkaneella nelivuotiskaudella vaativampi haaste kuin päättyneellä vaalikaudella. Hallitus on kuitenkin ohjelmassaan asettanut tavoitteekseen likimain saman työpaikkojen lisäystavoitteen kuin pääministeri Vanhasen ensimmäinen hallitus. Toimenpiteet mitoitetaan niin, että myös alkaneella vaalikaudella syntyy 80 000—100 000 uutta työpaikkaa, mikäli kansainvälisen talouden kehitys ei olennaisesti muuta taustatilannetta.

Arvoisa puhemies! Elintarvikkeiden arvonlisäveroa alennetaan 17 prosentista 12 prosenttiin. Elintarvikkeitten arvonlisäveroprosentti on ainakin teorian valossa lähes yksinomaan kuluttajaa koskeva asia. Kaupan tulee hoitaa arvonlisäveron alennus kunniallisesti eikä ikään kuin varastaa sitä samanaikaisesti tehtävillä hintojen korotuksilla. Kaupan keskeisten keskusliikkeiden pääjohtajat ovatkin luvanneet tämän. Pidän selvänä, että hallitus seuraa ruuan arvonlisäveron alennuksen siirtymistä kuluttajahintoihin.

Hallitusohjelman veropolitiikkaa koskevissa linjauksissa luvataan perintö- ja lahjaverotukseen yrittäjyyden näkökulmasta tärkeitä muutoksia, jotka pyrittäneen toteuttamaan ensi vuoden alusta. Hallitus toteuttaa sen perusajatuksen, ettei toimivan yrityksen tai maa- ja metsätilan siirtymistä yritystoiminnan jatkajalle tule rasittaa käytettävissä olevaa yrityspääomaa kuluttavalla perintö- tai lahjaverolla. Uutta on se, että huojennus kohdistuisi myös pelkkää metsää käsittävään tilaan.

Hallitusohjelmassa puhutaan perheyrittäjyyden edistämisestä myös metsätilojen kohdalla. Käytännössä kuitenkin metsänomistajat yrittäjiin ja ei-yrittäjiin jakava rajanveto on erittäin ongelmallinen. Haluanpa nähdä, kuka sen pystyy tekemään järkevästi. Omat vaatimuksensa huojennussäännöksen rakentamiselle asettaa myös verotuksessa noudatettava tarkkarajaisuuden periaate. Mielestäni hallitusohjelmaa pitäisikin toteuttaa niin, että kaikilta metsätiloilta poistetaan perintö- ja lahjavero. Tällöin perintö- ja lahjaverotuksen poistaminen koskisi kaikkia metsätalouden tuloverotuksen piirissä olevia metsiä.

Arvoisa puhemies! Maatalouspolitiikkaa ja elintarviketaloutta koskevassa hallitusohjelman osassa uusi hallitus lupaa, että harjoitettava maatalouspolitiikka turvaa aktiivitilojen toiminnan kannattavuuden, viljelijöiden nousevan tulokehityksen ja mahdollistaa suomalaisiin raaka-aineisiin perustuvien elintarvikkeiden tuotantomäärien säilyttämisen nykytasolla. Hallitus ilmoittaa pitävänsä välttämättömänä, että EU:n komission kanssa käytävien Suomen liittymissopimuksen 141 artiklan mukaisten neuvottelujen tulos turvaa kannattavan maataloustuotannon edellytykset pitkällä aikavälillä Etelä-Suomessa.

Hallitus lupaa huolehtia Maatilatalouden kehittämisrahaston varojen riittävyydestä. Kehittämisrahaston varat ovat viimeisten kolmen vuoden aikana huvenneet nopeaa tahtia sen jälkeen, kun Suomi EU:n vaatimuksesta joutui siirtymään poikkeuksellisen korkeisiin investointitukitasoihin. Tämän kevään lisätalousarvion yhteydessä tehtävällä päätöksellä hallitus tulee osoittamaan Maatilatalouden kehittämisrahastoon 100 miljoonaa euroa investointitukihakemusten ruuhkan purkamiseksi. Tällä päästään hyvään alkuun hakemusruuhkan purkamisessa, mutta ruuhkan täyteen purkamiseen tarvitaan kyllä toinen mokoma. Hallitusohjelmassa todetaankin, että edellä mainitun 100 miljoonan euron siirron lisäksi Maatilatalouden kehittämisrahaston toimintamahdollisuudet turvataan pitkäjänteisesti vuosittaisella budjettisiirrolla rahastoon.

Maatilojen biokaasuvoimaloita on tarkoitus tukea ensi vuoden alusta lähtien. Hallitus selvittää myös maatilakokoluokkaa suurempien keskitettyjen biokaasulaitosten tarpeet ja investointimahdollisuudet. Tärkeä on hallituksen lupaama syöttötariffin toteuttaminen biokaasulaitosten osalta.

Ohjelman mukaan hallitus uudistaa maatalouden rakennekehityksen kannalta tärkeän luopumiseläkejärjestelmän jatkumaan myös vuoden 2010 jälkeen. Oikeus ja kohtuus on, että maatalousyrittäjien vuosilomapäivien määrää luvataan lisätä yhdellä päivällä vuoden 2008 alusta ja toisella päivällä vuoden 2010 alusta.

Arvoisa puhemies! Metsäpolitiikkaa koskevassa ohjelmansa osassa hallitus lupaa ensi syksynä päivittää Kansallisen metsäohjelman ja osoittaa sen toteutukseen tarvittavat resurssit. Tavoitteena on lisätä suomalaisen puun vuotuista käyttöä 10—15 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa. Tämä edellyttää äskettäin valmistuneen Metsäsektorin tulevaisuuskatsauksen mukaista noin kolmanneksen lisäystä kestävän metsätalouden rahoituslain mukaiseen rahoitukseen. Puun käytön lisääminen edellyttää hallitusohjelman mukaan myös panostamista alemman asteen tieverkkoon. Tätä asiaa myös puuta käyttävä jalostava teollisuus on lausunnoissaan korostanut. Hallitus lupaa metsätalousohjelmassaan parantaa puuntuotannon edellytyksiä myös verotuksen keinoin. Harvoja käytettävissä olevia keinoja puun markkinoille tulon edistämiseen on kehittää metsävähennystä ja sen tekemisehtoja. Uusiutuvan energian lisäkäytössä suurimmat mahdollisuudet tarjoaa metsäpohjainen bioenergia, jonka käyttöä hallitus lupaa eri tavoin edistää. Samalla hallitus kuitenkin sanoo huolehtivansa siitä, ettei puun lisääntyvällä energiakäytöllä vaaranneta puun riittävyyttä korkeampiin jalostustarpeisiin.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen ohjelma perustuu vastuullisen, välittävän ja kannustavan Suomen rakentamiseen alkaneella vaalikaudella. Jotta menestyisimme kovenevassa kilpailussa, on työssäkäynti kaikissa tilanteissa paras vaihtoehto elintason kohentamiseen. Lisäämällä työllisten määrää pystymme pitämään hyvät palvelut kaikkien kansalaisten ulottuvilla koko Suomessa. Järkevällä talous- ja tulopolitiikalla pystymme jatkamaan edellisen vaalikauden aikana luotua hyvää talouskehitystä. Ilman vahvaa kansantaloutta ei niin kuntatalous kuin valtiontalouskaan pysty kohentamaan asemaansa. Jakovaraa syntyy vain, jos onnistumme noilla kahdella tärkeällä politiikan alueella, talous- ja tulopolitiikan alueilla.

Uusi hallitus tähtää aivan oikein 80 000—100 000 uuden työpaikan luomiseen tällä hallituskaudella. Työn verotusta keventämällä ja sosiaaliturvan uudistuksella hallitus vahvistaa niin kuntien kuin valtiontaloudenkin tervettä pohjaa. Ilman kasvavaa verotulokehitystä tämä tavoite ei ole mahdollinen saavuttaa.

Uusi hallitus puuttuu myös tämän maan suureen ongelmaan, suuriin alueellisiin eroihin. Jokaisella maakunnalla on oikeus saada osansa kansantalouden kasvun hedelmistä. Valtioneuvosto määrittelee aluekehittämisen tavoitteet. Hallinnon ja aluekehityksen varmistamista varten perustetaan ministerivaliokunta. Rakennemuutoksista kärsiville alueille kohdistetaan erityisiä toimenpiteitä hallitusohjelman mukaisesti.

Työnantajien sosiaaliturvamaksukokeilua jatketaan edelleen. Olisi erittäin toivottavaa, että jo tällä hallituskaudella päästäisiin tilanteeseen, jossa tällaisista kokeiluista päästäisiin pysyviin käytäntöihin, joilla tuettaisiin vahvaa aluekehitystä myös itäisessä ja pohjoisessa Suomessa unohtamatta myöskään niitä pieniä kuntia, jotka suurten kasvukeskusten lähellä ovat samaisessa vaikeassa taloudellisessa tilanteessa.

Herra puhemies! Ruuan arvonlisäveron alentaminen toteutetaan, kuten vaalien alla ankarasti keskusteltiin. Uudistus on erittäin tervetullut ja oikeudenmukainen koko Suomen kannalta. Samoin alkoholi- ja tupakkaveron korotus on kaikin puolin oikea ratkaisu, jolla olisi ollut kannattajia jo viime vaalikauden aikana.

Perintö- ja lahjaverotus uudistuu myös tämän vaalikauden aikana. En oikein ymmärrä niitä puheenvuoroja, joita tämän tiedonantokeskustelun aikana on käyty, joissa väitettiin, että perintö- ja lahjaverouudistus on nimenomaan rikkaita suosiva verouudistus. Lesken ja rintaperillisten asemaa helpotetaan nostamalla verovapaan perinnön alarajaa nykyisestään. Tämä nimenomaan on erittäin oikeudenmukainen ratkaisu pienen perinnön siirtyessä nuoremmalle polvelle. Perheyritysten sekä maa- ja metsätalouden sukupolvenvaihdoksilta perintövero poistuu kokonaan. Tällä varmistetaan työpaikkojen säilyminen ja hyvä työllisyyskehitys tässä maassa. Uudet työpaikat syntyvät kaikkein helpoiten juuri toimiviin yrityksiin. Myös uusien työpaikkojen perustamista pitää toki helpottaa, mutta toimivan yrityksen laajentaminen on taloudellisestikin paljon helpompaa toteuttaa.

Kansaneläkkeeseen tuleva 20 euron korotus ja samaan aikaan toteutuva kuntien kalleusluokituksen poistuminen tuovat yhteensä 40 euron lisän pienimpiin eläkkeisiin. Pitkään puhuttu eläkeläisten verotuksen oikaiseminen palkansaajien verotuksen mukaiseksi on myös tervetullut uudistus. Ennen vaaleja tästä asiasta käytiin erittäin vilkasta poliittista väittelyä, mutta näistä tavoitteista tulee tämän hallituksen aikana totta. Varmaan moni epäili vaaleja ennen, saadaanko maahan koskaan sellainen hallitus, joka toteuttaa pienten eläkkeiden korotuksen ja eläkeläisten verotuksen oikaisun. Molemmat toteutuvat, kuten sanoin, tämän hallitusohjelman mukaan. Lisäksi kaikkein pienimpien eläkkeiden varassa elävien aseman turvaava malli valmistellaan 31. joulukuuta 2009 mennessä.

Herra puhemies! Matti Vanhasen toinen hallitus jatkaa hyvää perhepolitiikkaa. Lapsilisän korotus, yksinhuoltajien aseman parantaminen sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan korottaminen ovat perheiden kannalta erittäin tärkeitä uudistuksia. Perheiden kannalta on myös tärkeää, että hallitus käynnistää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman, jolla halutaan tukea lasten ja nuorten asemaa tässä maassa. Yksityisen hoidon tukea nostetaan 160 euroon kuukaudessa, ja lasten kotihoidon tuki saa 20 euron parannuksen. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2009. Näitä parannuksia pidän erittäin hyvinä ja oikeaan sattuvina.

Herra puhemies! Maatalouden tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että uusi hallitus korjaa heti Maatilatalouden kehittämisrahaston voimavarojen riittävyyden. Tämän vuoden lisäbudjettiin varataan 100 miljoonan euron määräraha investointiruuhkan purkamiseksi. Nykyinen maatalouspolitiikka Euroopan unionissa suosii suuria ja tehokkaita tiloja, ja se tarkoittaa suuria investointeja, joita toki pitää tukea suomalaisen maatilatalouden varmistamiseksi. Jotta kotimainen elintarviketuotanto pystytään turvaamaan, on erittäin tärkeätä tukea kotimaista maataloustuotantoa, joka perustuu nimenomaan perheviljelmiin.

Hallitus korostaa heti käynnistyviä Etelä-Suomen tukien jatkumista koskevia neuvotteluja, ja nämä neuvottelut tulee hoitaa niin, että turvataan kannattava maatalous myös eteläisessä Suomessa. Kotimaisen elintarviketuotannon jatkuminen ennallaan on kaikkien meidän etu ja välttämätön huoltovarmuudenkin kannalta.

Arvoisa herra puhemies! Metsätalouden puolella Kansallinen metsäohjelma päivitetään jo tänä vuonna. Hallitus osoittaa ohjelman toteutukseen tarvittavat määrärahat. Lähivuosina on välttämätöntä, että kotimaisen puun käyttöä saadaan lisättyä 10—15 miljoonaa mottia. Tämä on välttämätöntä tuontipuuhun liittyvien uhkien takia ja myös oikea tavoite bioenergian käytön lisäämisen kannalta. Myös metsänhoitoon uusi hallitusohjelma antaa lisää määrärahoja. Samoin metsäkeskusten lisääntyvään neuvontatarpeeseen varaudutaan lisärahoituksella.

Herra puhemies! Uusi hallitus korjaa myös opiskelijoiden asemaa. Viime vaalikaudella aloitettu linja jatkuu, ja opintotukea korotetaan 15 prosentilla. (Ed. Feldt-Ranta: Milloin?) Samoin opiskelijoiden vaalien alla esittämät vaatimukset tulevat näin toteutettua tämän vaalikauden aikana.

Liikennepolitiikan puolella uusi hallitus aloittaa vaalikauden alussa annettavalla selonteolla, joka pitää sisällään investointiohjelman vuosille 2007—2011. Samalla selvitetään myös budjettirahoitusta täydentävien rahoitusmallien käyttäminen väyläinvestoinneissa. Vahvan talouden kehittämisen kannalta on pidettävä huoli koko maan väylästöjen hyvästä kunnosta alkaen yksityisteistä ja vähäliikenteisistä radoista aina suuriin moottoritiehankkeisiin. Tasapuolisen aluekehityksen ja aluepolitiikan kannalta on välttämätöntä, että väyläpolitiikkaa hoidetaan nykyistä paljon paremmin.

Arvoisa herra puhemies! Tässä muutamia huomioita uudesta hallitusohjelmasta, jolla Suomea rakennetaan seuraavat neljä vuotta. Paljon arvosteltua tiukkaa budjettikehysmenettelyä tehdään joustavammaksi, jotta hallitus voi reagoida tarvittaessa maailmantalouden aiheuttamiin yllättäviin muutoksiin. Tulevat neljä vuotta ovat ikääntyvälle Suomelle todella merkittäviä. Tällä hallitusohjelmalla pystytään vahvistamaan kansantaloutta seuraavan vuosikymmenen haasteista selviämiseksi. Syksyn työmarkkinaratkaisut ovat ensimmäinen iso haaste, jonka toivon onnistuvan hyvässä hengessä pitäen kiinni hyvistä yhteisistä tavoitteista. Yhteistyötä tarvitaan kaikilta ratkaisujen osapuolilta.

Marko Asell /sd:

Arvoisa puhemies! Ministeri Lindén tuossa lähti. Olisi ollut justiinsa kyllä hyvä kysymys hänelle, mutta ehkä voidaan sitten näistä digiasioista puhua myöhemmin.

Tässä on kuunneltu nyt pari päivää näitä juttuja ja tarinoita. Ed. Jaskari puhui tuossa aikaisemmin, että hallitusohjelma kannustaa ilomieliseen luovuuteen. Ajattelin, mitä se tarkoittaa. Se oli vähän samanlainen lausahdus kuin muutkin tekstit hallitusohjelmassa, elikkä tulee tämmöistä ilomielistä luovuutta ja tämmöisiä lauseita, joidenka sisälle ei oikeastaan pääse eli ympäripyöreätä tekstiä. Ilomieliseen luovuuteen hallitus antaa ainakin hyvän mahdollisuuden tässä yritysten perintöveron poistossa, että siinä varmasti nähdään erilaisia luovia keinoja, millä tavalliset ihmiset sitten tämän perintöveron välttää. Yrityksiä varmaan tullaan perustamaan jatkossa aika paljon. Ehkä se on ollut tavoitteenakin tietysti porvarihallituksella, että kaikki ovat kohta yrittäjiä, että saadaan ne perintöverot siirrettyä sitä kautta sitten.

Mutta tässä on nyt parisataa puheenvuoroa tullut ja hyviä arvioita, paljon erilaisia näkemyksiä ja epäkohtia on löydetty paljon ja kriittisiä puheenvuoroja on tullut. Toiston vähentämiseksi puutun vaan nyt pariin tämmöiseen mielestäni tärkeään tulevaisuutta suuntaavaan asiaan.

Työelämään liittyy voimakkaasti seuraava. Elikkä nyt kun väestö ikääntyy ja eläköityy ja huoltosuhde muuttuu radikaalisti, se aiheuttaa todellisia haasteita työvoiman saamiseen tulevaisuudessa. Vaikka nyt kuitenkin isojen yritysten massairtisanomisten valossa voisi äkkiä kuvitella, että työvoimaa on liikaa Suomessa, niin kuitenkin palvelualoilla todellisuus on toinen. Elikkä siellä työvoimapula on ihan käsin kosketeltava. Työperäinen maahanmuutto on ollut yksi ratkaisu, mistä on puhuttu viime aikoina. Mutta minä uskon, että se ei ainakaan pelkästään riitä, vaan tulevaisuudessa pitää entistä enemmän panostaa perhepolitiikkaan Suomessa.

Työelämän vaatimukset ovat nousseet hirveästi. Naisten on ensin pakko opiskella, että saa hyvän aseman ja ammatin, 25-vuotiaaksi. Sen jälkeen mennään työmarkkinoille, ollaan pätkätöissä muutama vuosi ja kun saadaan vakituinen työsuhde ja elämä tuntuu siltä, että tulevaisuus on turvattu, niin ikää on 30 ja silloin vasta voi alkaa keskittyä perheen rakentamiseen. Tämä aiheuttaa tahatonta lapsettomuutta ja sen suuntaisia ongelmia. Sen takia tulevaisuudessa pitää entistä enempi panostaa siihen opiskelun, perhe-elämän ja työn yhdistämiseen.

Nyt uudistuksia hallitusohjelmassa on jonkun verran tulossa, mutta ihmettelen kuitenkin tätä lapsilisäkorotusta, mistä täällä on jo moneen kertaan puhuttukin ja joka on kohdistettu vain kolmilapsisiin perheisiin tai sitä isompiin perheisiin. Kuitenkin kustannukset usein ovat isommat ensimmäistä lasta hankittaessa. Tämä korotus olisi ehdottomasti pitänyt kohdistaa kyllä kaikenlaisiin lapsiperheisiin. Nythän 80 prosenttia lapsiperheistä jää tämän ulkopuolelle. Ed. Ben Zyskowicz aikaisemmin tänään sanoi, että sillä 10 eurolla houkutellaan tekemään kolmas lapsi. Vaimolta jos kysyn, että tehdäänkö vielä yksi, kun olisi 10 euroa tulossa, niin minä luulen, että vastaus on etukäteen selvä, että ei, kyllä nyt riittää.

Kyllä ne syyt ovat isommat kuten vakituisen työsuhteen saaminen, ja hallituksen tulee keskittyä jatkossa siihen, että ihmisillä on mahdollisuus, naisilla varsinkin, jotka ovat näissä pätkätöissä paljon, vakituiseen työsuhteeseen. Tulee selvät säännöt vuokratyövoiman käyttöön ja tämmöisiin yrityksiin, mitkä tänä päivänä paljon juuri tätä pätkätyötä viljelevät, ja usein raamit ovat aika joustavat näissä firmoissa.

Arvoisa puhemies! Toinen tärkeä asia on tämä kansanterveys, mistä ed. Mieto täällä puhui, ja allekirjoitan kyllä paljon niitä asioita, mitä hän puhui. Elikkä yli puolella 45-vuotiaista miehistä on 2 tyypin diabetes tai sen esiaste. Kuulostaa huolestuttavalta. Mutta vielä huolestuttavammalta kuulostaa se, että myöskin nuorilla lapsilla esiintyy tätä 2 tyypin diabetesta, mikä johtuu epäterveellisestä ravinnosta, siitä, millaiseksi tämä meidän ruokakulttuurimme on muuttunut ja myöskin liikunnan vähäisestä määrästä. Pelikonsolien ja tietokoneiden ja television passivoittava vaikutus on istuttanut, juurruttanut lapset niitten ääreen, ja luonnollinen liikunta on vähentynyt selvästi. Karkeilla ja hampurilaisilla kyllästetyt lapset sairastuvat nopeasti ja ovat nuorina työkyvyttömiä. Tämä on semmoinen eläkepommi, joka tulee 20—30 vuoden päästä, mihin pitää kyllä nyt alkaa jo tehdä ratkaisuja. Jos ei siihen puututa, niin siinä käy niin, että sairaus- ja työkyvyttömyyseläkkeellä on entistä enemmän ihmisiä silloin. Nyt kun vielä tämä huoltosuhde laskee ja kun me ihmiset nyt ikäännymme, niin entistä vähemmän on niitä, jotka töitä tekevät ja veromarkkoja tuovat, jotta pystyttäisiin pitämään peruspalvelut kunnossa. Keinoja on kyllä olemassa, ja tulen tässä vaalikauden aikana esittämäänkin erinäköisiä aloitteita. Mutta nyt edellytän kuitenkin hallitukselta, että se ottaa tämän kansanterveysasian yhdeksi keskeiseksi painopistealueeksi tässä perhepoliittisessa ohjelmassa.

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors

Arvoisa puhemies, värderade talman! Tässähän niissä asioissa, mihin ed. Asell kiinnitti huomiota, hallitus aikoo toteuttaa kaksi politiikkaohjelmaa, terveyden edistämisen politiikkaohjelman ja toisaalta lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman. Tähän on kiinnitetty erityistä huomiota. Esimerkiksi lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on tässä terveyden edistämisen politiikkaohjelmassa, joten jaamme ihan samat huolet, mitkä ed. Asell ja myöskin ed. Mieto ottivat esiin.

Vielä olisi tärkeätä todeta, että yksi peruste lapsikorotukselle kolmannelle lapselle on, että monilapsisissa perheissä esiintyy erityisesti köyhyyttä.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Arvoisat ministerit Thors ja Pekkarinen! Vaalien alla oli kaksi keskeistä kysymystä. Toinen oli terveyden- ja sairaanhoidon parantaminen tässä maassa ja menossa olevan julkisen terveydenhoidon romahduksen estäminen. Toinen iso asia oli tositoimiin ryhtyminen ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi.

Hallitus ei kuitenkaan tässä ohjelmassaan osoita terveydenhoitoon lisää voimavaroja. Sen sijaan hallitus uskoo terveydenhoidon yksityistämiseen, jota edistetään tilaaja-tuottajamalleilla. Hallitusohjelma ei osoita lisää voimavaroja neuvoloille, terveyskeskuksille eikä sairaaloille. Se lupaa kyllä turvata kuntien vetovoiman työnantajana. Tähän kunta- ja palvelurakenneuudistus ei auta ilman lisärahoitusta.

Vuosia olemme vaatineet terveydenhoidon henkilöstön auttamista pois palkkakuopasta valtion budjetissa osoitettua korvamerkittyä lisävaltionosuutta käyttäen. Tämä ajatus on ollut täällä jo ennen edustaja ja ministeri Kataisen puheenvuoroja. Nyt tämä ajatus on hallitusohjelmassa, mutta kirjattuna ehdollisena ja niin, että valtion lisärahoitus jää lopulta epäselväksi ja riippuvaiseksi kuntien neuvotteluista. Kuitenkin hoitohenkilökunnan palkkaongelman ratkaiseminen on julkisen terveydenhoidon tulevaisuuden ehto ja ehto myös sille, että kuntatyönantaja on vetovoimainen terveyden- ja sairaanhoidon alueella. Se on kaikkein polttavin osa-alue. Se on paljon polttavampi kuin koulun ja opettajien ongelmat, joita ei tietenkään pidä myöskään unohtaa.

Näissä eduskuntavaaleissa oli ehdolla viisikymmentä lääkäriä eri puolueista. Jokainen heistä asetti ykkösasiaksi julkisen terveydenhoidon pelastamisen, ja nimenomaan hoitohenkilökunnan palkkaus tuli myös niissä kaikkien viidenkymmenen kannoissa esille. Tätä hallitus ei siis kuitenkaan ole yksiselitteisesti toteuttamassa, mutta sitä vastoin ei jää epäselväksi, että hallitus korottaa terveyskeskus- ja sairaalamaksuja. Hallitus aikoo maksattaa sairailla terveydenhoidon kuluja yhä enemmän. Terveydenhoidon maksut hidastavat pienituloisten ihmisten hoitoon hakeutumista. Tämä on todettu myös aivan väitöskirjatasoisessa tutkimuksessa.

Edellinen hallitus ei onnistunut aikaansaamaan pitkän aikavälin ilmastostrategiaa. Vanhasen toinen hallitus lupaa sen. Tämä on todettava tyytyväisyydellä. Kuitenkin on arveluttavaa, että ilmasto- ja energiastrategia tehdään kauppa- ja teollisuusministeriön johdolla. Hallitus kirjaa aivan oikein tiukennetun energiansäästöohjelman toteuttamisen vuoden 2008 loppuun mennessä. Kuitenkin kirjaus on siinä mielessä hallitusohjelman kokonaisuuden kannalta ristiriitainen, että hallitus avaa sylin rajattomalle ydinvoiman rakentamiselle, mikä ei edistä energiatehokkuutta, uusiutuvan energian käyttöönottoa, ympäristöteknologian vientiä, kotimaisuusastetta eikä työllisyyttä.

Kaiken kaikkiaan hallitusohjelmassa on tietysti useita muitakin hyviä asioita kuin tämä ilmasto- ja energiaohjelma, jonka pitäisi olla siis pitkän, vuosikymmenien aikavälin strategia. Yksityiskohtina voi mainita kotikuntalain korjaamisen, mikä mahdollistaa kaikille vammaisille ja vanhuksille oikeuden kotikunnan vapaaseen valintaan, kuten hallitusohjelmassa kirjataan. Kaikkein pienimpien eläketulojen varassa elävien toimeentulon nykyistä paremmin turvaava malli halutaan valmistella joulukuun loppuun 2009 mennessä, ja vaikkapa haluan mainita kansallispuistojen perustamismahdollisuuden Sipoonkorven ja Selkämeren alueille. Näitä selvitetään.

Kuitenkin kummallisin yksityiskohta hallituksen ympäristönäkemyksissä on hallitusohjelman tasolle nostettu vaatimus merimetsokantojen vähentämisestä. Merimetsosta on tulossa Vanhasen toisen hallituksen vaakunalintu, ei siksi, että se on urhea selviytyjä, vaan mielestäni siksi, että se kuvaa värillään hallituksen energiapolitiikan sisintä eli ydinvoimaa ja turvetta.

Ihmeellistä onkin vihreiden, siis Vihreät, De gröna, kyky tukea hallitusta, joka edistää ydinvoimaa ja turpeen käyttöönottoa ja turkistarhauksen kulujen siirtämistä veronmaksajille. Sitä vastoin hallitus ei edistä tuulivoiman käyttöönottoa ja tuulisähkön käyttöä esimerkiksi syöttötariffin avulla.

Arvoisa puhemies! Hallitus lupaa yhdyskuntarakenteen eheyttämistä sivulla 20. Samalla hallitus lupaa tukea rantarakentamista ja vapaa-ajan asuntojen muuttamista ympärivuotisiksi, taas tämä sivulla 51. Kirjaukset ovat kyllä keskenään ristiriitaiset.

Suomesta on tulossa ydinvoimaparatiisi. Meillä on jo seitsemäs ydinvoimahanke viritetty. E.ON:in, tuon saksalaisen energiajätin, ilmaantuminen Suomeen ydinvoimalahankkeineen kuvaa Suomen ydinvoimabrändiä, mikä kuva siitä on ulkomailla, tätä imagoa, johon liittyy myös kuvitelma ydinjätteiden loppusijoitusongelman ratkaisemisesta. Tämän kaiken kanssa on kovasti ristiriidassa sivulla 51 hallitusohjelmassa oleva maininta: "Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelma to-teutetaan."

Oikeuspolitiikan ja sisäisen turvallisuuden alueelta on muutama huomio syytä lausua vielä. Vesilain kokonaisuudistus luvataan. Jos se pitää paikkansa, että kysymyksestä on myös pöytäkirjamerkintä, joka edellyttää kaikkien hallituspuolueiden yhteistä kantaa tässä asiassa, sikäli kuin puhutaan yksityiskohdista ja lain yksittäisistä pykälistä ja nimenomaan siitä, että niin kutsuttu yhteiskunnallinen etu ei astu ympäristön ja luonnon arvojen yli, niin tätä voi pitää hyvänä asiana. (Ed. Tynkkynen: Sivu 67!) — Ed. Tynkkynen viittaa sivunumeroon. Hyvä, näin on. — Mutta mikäli se pitää paikkansa, että kaikki hallituspuolueet eivät ole sillä linjalla, mitä keskustapuolue esittää, niin silloin tämä asia toimii. Mutta jos niin ei käy, vaan kuitenkin kääntyisi yksimielisyys Vuotoksen rakentamiseen, niin se olisi todella tuhoisa tilanne. Jos ja kun uskon, että ed. Tynkkynen ja vihreä hallitusryhmä ja eduskuntaryhmä pitää kiinni tässä asiassa Vuotoksen Natura-alueen säilyttämisestä myöskin koskiensuojelulaissa ja nimenomaan Iijoen suojelusta ja muusta koskien suojelusta, niin tällä asialla vihreät ovat lunastamassa asemaansa hallituksessa, siis jos näin on. Nuo muut ongelmat, jotka jo mainitsin, ovat sitten tämän lisäksi.

Rajaliikenteen sujuvuutta luvataan parantaa. Se on hyvä asia. Rekkaparkin rakentaminen Vaalimaalle Virolahdelle on tämän ajan kysymyksiä. Sen hinta on noussut, jolloin tulee ilmeisesti paineita myös hallituksen budjettiin. Toivon tähän nopeaa lisäbudjettia. Hallitus ratkaisee, niin kuin se toteaa, pelastushenkilökunnan eläkekysymyksen. Toivon mukaan se ratkaisee sen oikealla tavalla.

Lopuksi, arvoisa puhemies, neljä kysymystä, jotka ovat täällä ympäristöpuolella. Mitä merkitsee seuraava? "Selvitetään muun muassa sivutuotteena syntyvien jäteöljyjen hyödyntämistä lämpöenergiaksi." Onko tämä biojätettä? Toinen asia: "Jätteenkäsittelyn lupamenettelyjä nopeutetaan ja yksinkertaistetaan." Toivottavasti tässä ei mennä sillä tavalla nopeasti, että aiheutetaan ympäristöhaittoja. Kolmas kysymys: "Marjan ja hedelmän tuotannon esteet selvitetään pohjavesialueilla." Torjunta- ja lannoiteaineista lienee kysymys. Ei kai niitä voida kuitenkaan hyväksyä sinne? Ja lisäksi vielä: "Perustetaan ympäristökeskuksiin ohjausryhmät, jotka koostuvat eri intressitahojen edustajista. Tehtävänä on eri sidos- ja intressiryhmien kuuleminen ja osallistuminen ympäristökeskuksen työhön." Toivottavasti ei soviteta pakkopaitaa ympäristötoimijoiden ja -viranomaisten päälle näissä asioissa.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Kiitoksia, arvoisa puhemies, että voin sanoa muutaman sanan energiapolitiikasta hallitusohjelmassa. En ole huomenna tilaisuudessa olla täällä. Joudun lähtemään virkatehtävään ulkomaille.

Ilmastokysymys on, niin kuin ed. Tiusanen edellä jo totesi, suuri haaste kaikille maailmanlaajuisesti, eurooppalaisille, meille ja Suomelle, meille osana Eurooppaa. Hallitus on omalta osaltaan tässä ohjelmassa sitoutunut hyvin vahvasti kaikkeen siihen, mitä jo aikaisemmin Suomen edellinen hallitus Euroopan unionin osana on päätöksiä tehnyt, mitä sitoumuksia Vanhasen ykkönen on antanut kansainväliselle yhteisölle. Nämä sitoumukset ovat aika vahvat, vaateliaat, ja ne panevat nyt Vanhasen kakkosen energiapolitiikan monessa kohtaa tiukkojen haasteitten eteen.

Me olemme sitoutuneet siihen, että Suomi omalla tavallaan, omassa mitassaan, omat edellytykset huomioon ottavalla tavalla on valmis toimimaan niin, että EU pääsisi yksipuolisesti siihen, että päästöt vähenisivät vuoteen 2020 mennessä 20 prosenttia, ja jos muu maailma lähtee mukaan tähän puuhaan, siinä tapauksessa 30 prosenttia. Me olemme sitoutuneet siihen, että energiatehokkuutta nostetaan 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Me olemme sitoutuneet Euroopan unionin linjaukseen lisätä uusiutuvan energian käyttöä 20 prosenttiin nykyisestä 6—7 prosentista eli noin kolminkertaistaa nykyinen uusiutuvan energian käyttötaso, siihen, että Suomen hallitus omalta osaltaan toimii niin, että meille aikanaan tuosta taakanjaosta tuleva siivu tulee täytetyksi. Hallitus toimii niin Euroopan unionin yhteydessä, että se taakka, mikä tämän asian kannossa meille tulee, on kohtuullinen huomioon ottaen se, että Suomi tällä hetkellä jo tuottaa energiastaan 24, pikkusen vajaat 25 prosenttia nimenomaan uusiutuvilla energialähteillä.

Kun puhun taakasta tässä yhteydessä, tarkoitan tällä sitä, että vaikka kuinka olen uusiutuvan energian käytön hillitön kannattaja, niin sittenkin hurjimmat vihjeet, tiedot komission piiristä siitä, kuinka paljon Suomen tulisi tuottaa vuoteen 2020 mennessä uusiutuvalla, ovat niin kovia lukemia, että ne kyllä hirvittävät vastuullisesti energiaministerin tehtävää hoitavaa henkilöä. Mutta Suomi, ne resurssit, ne voimavarat, ne edellytykset huomioon ottaen, mitä meillä suinkin on, tulee kantamaan tästä taakasta oman osuutensa.

Tämä on kova yhtälö. Samaan aikaan me olemme siis tilanteessa, jossa Suomi tarvitsee lisäenergiaa. Rinnan tämän lisäenergian hankkimisen kanssa me olemme tilanteessa, että meidän pitää vähentää jo siitä tulevia päästöjä, mitä nykyisen energiantuotannon taso käytännössä päästöjä aiheuttaa. Edelleen meidän pitää tehdä tämä kaikki niin, että se energianhankinta on toimitusvarmaa. Suomalainen teollisuus tarvitsee ei silloin tällöin energiaa vaan aina. Suomalainen kuluttaja tarvitsee energiaa, nimenomaan sähköenergiaa, ennen kaikkea sitä, ei silloin tällöin vaan aina. Toimitusvarmuuden turvaaminen on tavattoman kova ja tärkeä asia.

Lisäksi hallituksen tavoitteena on ratkaista koko yhtälö tavalla, joka turvaa ennen kaikkea suomalaisen elinkeinoelämän kannalta energian kohtuuhintaisuuden. Tämän yhtälön hoitaminen on kova ja vaativa tehtävä, niin kuin edellä sanoin. Hallituksen pyrkimyksenä on kulkea tätä tietä niin, että se siis omalta osaltaan tämän uusiutuvan lisäkapasiteetin turvaisi siihen mittaan kuin meidän edellytyksemme suinkin riittäisivät. Tämä tarkoittaa sitä, että vesivoimaa täytyy, ed. Tiusanen, rakentaa lisää. Meillä on noin 500 megan verran olemassa olevissa rakennetuissa koskissa sellaista voimaa, että sen uusrakentaminen voi tuottaa mainitun määrän tehoja lisää.

Hallitus ei päässyt yhteisymmärrykseen siitä, että Vuotosta ja sen alapuolista vesistöä ilman muuta hallitusohjelmassa eksplisiittisesti mainiten rakennettaisiin, ja ihan totuus on tietysti se, että näihin hätiin muutoinkaan ei Vuotos ennättäisi. Vaikka henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että ihan järkevä ratkaisu kaiken kaikkinensa, ottaen huomioon sen, että se on Natura-alueessa, vaikka lakia voidaan periaatteessa muuttaa Natura-alueen osalta, niin kaikkinaisineen valituksineen se olisi niin pitkien kantimien takana tuon Vuotoksen käyttöönotto, että sen varaan ei tässä strategiassa, joka tähtää sen konkreettisimman tavoitteiston osalta vuoteen 2020, sen varaan ei rakenneta.

Mutta muun veden suhteen, joka on rakennettavissa uusrakentamisella, tai sanotaan näin päin, että uusimman teknologian hyödyntämisellä, siinä hallitus kaikin tavoin pyrkii olemaan elinkeinoelämän, siis energiateollisuuden kanssa hyvässä yhteistyössä ja edistämään omalta osaltaan tätä rakennustyötä. Me tarvitsemme tätä uutta energiaa. Jollakin se pitää tuottaa, ja biopohja ei siihen yksin riitä, vaikka Suomi noin kaksinkertaistaisi nykyisen bion käytön, mikä merkitsisi sitä, että metsäteollisuuden pitäisi kasvaa monella kymmenellä prosentilla nykyisestä määrästä, ja kaikki tiedämme, että siihen ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia, koska bioenergian ylivoimainen valtaosa tulee edelleenkin nimenomaan teollisuuden yhteydessä, eikö niin? Täällä Tiusanen ja kumppanit ovat tässä asiassa hyviä asiantuntijoita.

Eli bioenergian lisäkäyttö voi olla kymmenien prosenttien mittainen nykykäyttötasoon verrattuna, mutta se ei sen kokonaisvolyymin kannalta merkitse uusiutuvan energian osuuden nousua kuin vain muutamalla prosenttiyksiköllä koko energiasta. Se merkitsee parhaimmillaankin uusiutuvan energian määrän nousua vain muutamalla prosenttiyksiköllä energiantuotannon kokonaiskapasiteetista. Kaikki ne marjat, mitkä tästä maasta voidaan poimia, hallitus on valmis poimimaan, ja se kirjaa ohjelmassaan siitä monta konkreettia asiaa.

Se ottaa käyttöön esimerkiksi nämä syöttötariffit biokaasulle rajautuen nyt vaan biokaasuun monista eri syistä, joihin en enempää tässä kajoa. Se lupaa lisää rahaa merkittävästi näihin investointeihin ja demohankkeisiin, teknologiahankkeisiin, ja monilla muillakin tavoilla se lupaa lisää rahaa myöskin Kemeran tarpeisiin, kaikkeen siihen, mikä aktivoi tai lisää sitä kasvua metsästä ja sitä korjuuta metsästä energiantuotantoon, joka pitää myöskin turvata tässä logistiikan kokonaisuudessa, jotta se metsän bio sieltä saadaan käyttöön. Tätä hallitus lupaa.

Hallitus lupaa myöskin liikenteen bioenergian paitsi käyttöä niin myöskin sen suomalaista tuotantoa olla vauhdittamassa. Vaikka tämä Altian hanke täällä etanolipuolella ei liikkeelle lähtenytkään, samaan aikaan täällä biodieselin puolella jo 17. päivä ensi kuuta vihitään ensimmäinen biolaitos käyttöön, niin kuin ed. Tiusanen tietää. Toisesta on päätös olemassa, ja kaksi muuta isoa hanketta on tulossa. Eli näyttää siltä, että Suomessa se liikenteen bio tulee pohjautumaan tässä ensimmäisten vuosien aikaan hyvin vahvasti nimenomaan biodieseliin eikä etanoliin.

Muutenkinhan etanoli olisi ollut vain, niin kuin täällä monta kertaa on tullut edellisen eduskunnan aikaan sanottua, vain tämmöinen välivaihe. Ei peltobio olisi voinut parhaimmillaankaan olla muuta kuin välivaihe. Se voi sitä vieläkin olla, voi olla, että tulee jokin investoija Altian tilalle, mutta Altian hanke tunnetusti ei nyt sitten etene. Sinänsä aika erikoista, että kustannusarviossa oli 30 prosentin virhe. Tätä on vähän vaikea ymmärtää, että sellaista voi olla, mutta niin kuulemma on. Ehkä tätä osittain selittää se, että koko maailma investoi tällä hetkellä etanoliin. USA:ssa yli sata teollista hanketta. Euroopassa vaikka kuinka monta vastaavanlaista, ja nämä seikat omalta osaltaan merkitsevät sitten näiden kustannusten nousua.

Jos voitte vielä sallia: Sen ohella, että uusiutuvaa edistetään näin ja monin muin toimin panemalla rahaa, tukemalla myöskin verotuksellisesti, luomalla edellytyksiä biopohjan vahvistumiselle — ne tulevat verotuksellisesti ne edellytykset muun muassa sillä tavalla, että biolle kilpailevia energialähteitä, saastuttavia, päästöjä aiheuttavia, tullaan verottamaan enemmän kuin tällä hetkellä verotetaan ja sitä kautta tavallaan biopohjan edellytykset kilpailussa sanottujen kanssa tulevat paranemaan — nämä kaikki toimet, vaikka ne toteutetaan uusiutuvan edistämiseksi, oli kysymys sitten vedestä, oli kysymys pelto- tai ennen kaikkea metsäpohjaisesta biosta, tuulivoimasta — sitäkin rahoitetaan ja ollaan sen käyttöä edistämässä aika uljaallakin tavalla, vaikka vähän täällä edustaja toisin väitti — nämä toimet eivät kuitenkaan riitä siihen, mistä liikkeelle lähdin, siihen, että me samaan aikaan joudumme päästöjen vähentämisvelvoitteen vuoksi ajamaan hiilen käytön ja öljyn käytön lämmityksessä ja sähköntuotannossa alas.

Kun tämä tehdään, se pitää muuten jollakin korvata, se pitää jollakin korvata se. Me tarvitsemme tämän korvaamiseen uutta kapasiteettia, ja sitten me tarvitsemme uutta kapasiteettia myös siihen kysynnän lisäykseen, mikä lyhyellä tähtäyksellä ainakin vielä on edessä. Voi olla, ja se on hallituksen ohjelmassa sanottukin, että hallituksen tavoitteena on kääntää energian kasvu, taittaa se kasvu, mutta rehellisin, avoimin silmin pitää sanoa, että se ei ole näköpiirissä ihan nyt tämän hallituskauden aikana eikä välttämättä vielä edes, no, toivotaan, että 2020:een, mutta ei kovin paljon ainakaan sitä aikaisemmin.

Kun tämä kaikki on kovana haasteena, meidän totuutenamme meidän silmien edessä, hallitus lähtee ohjelmassaan sitten siitä, että ovea ei voi sulkea miltään päästöttömältä tai vähäpäästöiseltä energiavaihtoehdolta, ja tämä silloin kattaa ydinvoiman, niin kuin eduskunta silloin lausui, kun se hyväksyi ilmasto- ja energiastrategian Vanhasen ykkösen esityksestä valmistellun ilmasto- ja energiastrategian.

Tämä on se linja, jolla näihin haasteisiin vastataan: päästöt alas, jonkun verran lisää kapasiteettia tilalle ja samaan aikaan ennen kaikkea, kun päästöt alas ja kapasiteettia vähän tilalle, uusiutuva energia vahvasti ylös. Tämä pitää tehdä ja sen rinnalla ja ohessa vielä varmistaa se, että jos nämä toimet eivät riitä, niin tarvittaessa ovi auki ydinvoimalle, jotta se välttämätön, korostan välttämätön, tarve, mikä meillä energiassa on, tulee tyydytetyksi. (Puhemies: Aika!) Hallitus rakentaa strategian, pitkän tähtäyksen strategian. Strategiatyö alkaa ihan runsaan 2,5 viikon päästä.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Tiusanen oli huolissaan siitä, että hallitus ei edistä riittävästi tuulivoimaa. Kiinnittäisin huomiota siihen, että hallitusohjelmassa sitoudutaan laatimaan päivitetty tuuliatlas vuoden 2009 loppuun mennessä, joka merkittävästi parantaa tuulivoiman rakentamisen edellytyksiä Suomessa.

Niin kuin ministeri Pekkarinen sanoi, investointi- ja demonstraatiotukea lisätään. Se niin ikään parantaa tuulivoiman mahdollisuuksia. Ilmasto- ja energiastrategian laatimisen yhteydessä on välitarkastuksen paikka. Silloin voidaan katsoa, tarvitaanko lisätoimenpiteitä tuulivoiman edistämiseksi. Toivon, että silloin voidaan muun muassa ed. Tiusasen kanssa etsiä näitä uusia keinoja, joilla saadaan tuulivoimaa vieläkin enemmän edistettyä.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Me tiedämme kaikki, että ministeri Pekkarinen on bioenergian puolestapuhuja ja tekijä, ja se on aivan oikein. Mutta kaikkia marjoja ei ole poimittu energiansäästön ja tehokkuuden lisäämisen puolelta eikä myöskään tuulivoiman osalta.

Ed. Tynkkynen aivan oikein totesi atlaksen, hän on sen kova eteenpäin viejä ollut. Se on ollut myös ympäristövaliokunnan lausunnoissa, myöskin talousvaliokunnan mietinnössä. Hyvä näin, että se tulee, mutta kyllä, aivan oikein, olisimme tarvinneet myös syöttötariffit tähän mukaan. Hollanti yrittää pitää meren pois maalta ja saada maata voitettua mereltä. Suomi taas ministeri Pekkarisen linjan mukaisesti olisi peittämässä vedellä Lappia, ja se Vuotoksen idea ei ole viisas lainkaan pitkällä tähtäimellä. Te totesitte, että ilman muuta ei saatu Vuotosta mukaan. Hyvä on, toivottavasti tähän ei liity mitään mahdollista mahdollisuutta. (Puhemies: Aika!) Ympäristöteknologiaa pitää saada lisää, ministeri Pekkarinen.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Pekkarinen, te monta kertaa toistitte nämä sanat "tämä ei kuitenkaan riitä", kun te puhuitte bioenergian lisäkäytöstä, uusiutuvien energianlähteiden käytöstä jne. Te totesitte monta kertaa siis, että nämä toimet eivät riitä.

Sitten puheenvuoronne lopussa sanoitte kuitenkin, että "jos" nämä toimet eivät riitä. Olitte kyllä todennut, että ne eivät riitä, ja ne eivät todella riitä, ja silloin te sanoitte, että silloin pitää ottaa lisäydinvoima käyttöön ja lisävesivoima käyttöön. Veditte kyllä oikeat johtopäätökset, mutta miksi sitä ei sanota suoraan, että tähän on mentävä, koska meidän täytyy vähentää saastuttavien energialähteiden käyttöä samanaikaisesti kuin energiatarve ennen kaikkea teollisuuden puolella kasvaa. Ei meillä ole oikeastaan mitään vaihtoehtoja, ja olisi kyllä syytä sanoa se ihan suoraan.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vuotoksesta ministeri Pekkariselle: Vaikka vesilain muutos tuotaisiin eduskuntaan ja vaikka tämä ehdottoman rakentamiskiellon pykälä avattaisiin niin, että valtioneuvosto voi poliittisella harkinnalla käynnistää prosessin uudestaan, niin korkeimman hallinto-oikeuden päätös on ja pysyy, niin kuin myöskin sen perustelut. Minusta on täysin vastuutonta, että ministeri Pekkarinen, niin kuin myöskin ministeri Väyrynen, nostaa Itä-Lapissa esille sen asian, josta on tapeltu 50 vuotta, kun pitäisi hakea niitä asioita, jotka sille seutukunnalle ovat yhteisiä.

Soklin kaivoksen avaaminen, se asia, joka on ministerin pöydällä, olisi semmoinen asia, jonka takana ovat kaikki itälappilaiset. Ryhtykää siinä toimeen.

Muistutan siitä, mitä aikoinaan kansanedustaja Pokka tv-dokumentissa Pato sanoi Eduskuntatalon portailla. Hän oli myöskin oikeusministeri, nykyinen Lapin läänin maaherra ja oikeustieteitten tohtori. Hän sanoi tuossa Eduskuntatalon portailla liittyen Lapin vesistörakentamiseen, että paljonhan saksalaiset ovat Lapissa saaneet pahaa aikaan, mutta eivät sentään niin paljon kuin Maalaisliitto.

Kyösti Karjula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt tästä ilmasto- ja energiapolitiikasta rakennetaan pitkän aikajänteen strategiaa, mikä on hyvä asia. On erittäin tärkeää, että hallitus yhteensovittaa nyt myös tästä samasta teemasta tehtävän tulevaisuusselonteon.

Sitten, arvoisa puhemies, tähän Altia-hankkeen peruuntumiseen. Minusta on tärkeää, että arvioidaan, mitkä ovat ne syyt, että tähän peruuntumispäätökseen on päädytty. Ei ole monta kuukautta, kun me saimme kuulla, että Altia pystyy käynnistämään tämän tärkeän hankkeen ilman minkäännäköistä valtion tukea. Kuitenkin on valtionyhtiön toimista kysymys. Mistä johtuu, että näinkin suuri tavallaan virhe on nyt tässä perusteellisessa valmistelutyössä syntynyt?

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tämä hallitus panostaa uusiutuvaan ja bioenergiaan enemmän kuin mikään muu hallitus aikaisemmin. Hyvä niin. Puutun yhteen yksityiskohtaan myös minä, tuohon Altian tekemään päätökseen, yllättävään käänteeseen tässä bioetanolihankkeessa. Sen lisäksi, että tässä tuntee vähän tulleensa höynäytetyksi Altian taholta tämän asian osalta, myöskin se puoli on jäänyt kokonaan huomiotta, että etanolitehtaassa syntyy merkittävä määrä sivutuotetta, valkuaisrehua, jonka omavaraisuusaste meillä tällä hetkellä on vain 20 prosentin luokkaa. Tällä yhdelläkin tehtaalla pystyisimme lisäämään tämän merkittävästi tuontiin perustuvan raaka-aineen tuotantoa. Siksi kysynkin ministeri Pekkariselta: Onko nyt mahdollista, että pikapuoliin kuitenkin yksi laitos saataisiin tähän maahan aikaan, jotta myöskin tämä probleema voitaisiin paremmalle tolalle saattaa?

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ilmastopolitiikka on hyvä esimerkki siitä, kuinka ongelmat eivät katso enää tänä päivänä kansallisten maiden rajoja, vaan meidän pitää yhdistää voimavarat globaalisti saavuttaaksemme todellisia tuloksia. Edellinen hallitus oli aktiivinen kansainvälisessä ilmastopolitiikassa ja käynnisti muun muassa monen vuoden tauon jälkeen Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välisen ilmastodialogin. Hallitusohjelman EU-osiossa on maininta siitä, että Suomi aikoo vahvistaa unionin roolia kansainvälisessä ilmastopolitiikassa. Olisinkin kysynyt ministeri Pekkariselta: Miten aiotte toimia tämän roolin vahvistamiseksi ja aiotteko myös aktiivisesti edistää käynnistynyttä EU—USA-ilmastodialogia?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Mieluusti olen jatkamassa sitä aloitettua sekä ilmastoyhteistyötä EU—USA -välillä että energiayhteistyötä EU—USA -välillä. Olin toisen kokouksen puheenjohtaja yksin ja toisessa kokouksessa olin toinen puheenjohtaja ja molemmat avauskokoukset satuttiin pitämään Suomen puheenjohtajakauden aikaan. Mitä muuta kansainvälisen yhteisön piirissä tapahtuviin toimiin tulee, niin kyllä Suomen pitää toimia EU:ssa eri tavoin, eikä vain EU:ssa, vaan EU:n kautta sitten erilaisissa kansainvälisissä yhteisöissä, jotta muukin maailma tulee päästöjen vähentämistoimiin mukaan kerta kaikkiaan. Me tuotamme 14 prosenttia, Amerikka tuottaa 22 prosenttia, Kiina noin 20 prosenttia ja sitä rataa. On alueita, jotka tuottavat per capita ja yksikkölukuina, noin absoluuttisina lukuina, tällä hetkellä enemmän kuin koko lähes puolimiljardinen Eurooppa tuottaa.

Mitä tulee vielä tähän hiilen käyttöön. Kyllä se hiilen alas ajaminen todellakin, niin kuin ed. Kallis aivan oikein sanoi, on iso juttu. Pelkästään hiilen lämpö ja sähkön käyttö tällä hetkellä tuottaa 15 miljoonaa CO₂-tonnia, kun koko Suomessa on se meille annettu taso 70,6 miljoonaa tonnia. Tästä pelkän hiilen pelkkä sähkö- ja lämpökäyttö keskimääräisenä vuonna tuottaa tuon määrän. Elikkä se on pakko ajaa asteittain alas, jos meinataan, että niistä kovista haasteista selvitään.

Kun puhuin välillä siitä, että jos ja kun, niin ehkä olin vähän varomaton. Tavoitteeni oli sanoa, että hallitus ei rakenna ydinvoimaa, mutta jos se yksityinen hakija tulee hakemaan ja sen paperit on kunnossa sekä yva-menettelyjen osalta että muutoin, niin tällä hallitusohjelmakirjauksella ovi on avattu siinä tilanteessa, mutta hallitus ei rakenna, siihen aina tarvitaan joku toimija, joka sen viime kädessä rakentaa.

Mitä Altian hankkeeseen tulee, se todellakin on selvityksen alla, miten saattoi näin käydä. Sen, että se peruuntui tämä hanke, erityinen ongelma on siinä, että Altian tämän hankkeen liikkeelle, jalalle pano saattoi olla tulppana niille kahdelle kolmelle muulle hankkeelle, joita oli eri puolilla Suomea. (Ed. Karjula: Täsmälleen, täsmälleen!) Nyt ne hankkeet eivät päässeet liikkeelle, koska Neste Oil oli tehnyt sopimuksen Altian kanssa, ja nämä muut eivät saaneet sopimusta suuren hankkijan eli Neste Oilin tapaisen hankkijan kanssa. Tässä mielessä tämä oli erittäin valitettavaa, ja selvitys siitä, miksi kävi näin, on meneillään. Ehkä osasyy on se, mitä äsken kerroin: Koko maailmassa meneillään oleva erittäin aktiivinen buumi tämän etanolin rakentamiseksi. Suomessa kumminkin onneksi tässä on nyt sitten tämä biodiesel, joka hyvin tulee lain velvoitteet näillä arvi-oilla täyttämään.

Vielä tuuliatlakseen, niin se työ on jo muuten meneillään. Se on jo käynnistynyt edellisen hallituksen aikaan, mutta hyvä on, että se ohjelmassakin kirjataan.

Mitä tulee vielä teknologiaan, niin itse asiassa tällä viikolla avattiin Tekesin osalta uusin, nimenomaan energiateknologian BioRefine-ohjelma. Nyt en muista valitettavasti sitä miljoonamäärää, mutta ihan merkittävän iso ohjelma. Olkoon tämä yhtenä esimerkkinä siitä, että ei vain ohjelmassa sanota, että rahaa lisätään lähivuosina, vaan ihan tällä viikolla on viimeksi pantu liikkeelle erillinen ohjelma tässä.

Mitä tulee tehokkuuteen ja säästöön, energiatehokkuuteen ja säästöön, niin vielä kerran, hallitus on sitoutunut tähän 20 prosenttiin ja ohjelmassaan lupaa, että tällainen erityinen ohjelma vielä rakennetaan nimenomaan tätä säästöä varten. Tehokkuus ja säästö ovat hivenen kaksi eri asiaa. Jokainen paikallaolija varmaan tietää, mitä ne tarkoittavat. Molemmilla saroilla hallitus ohjelmansa mukaan toimii.

Oiva  Kaltiokumpu  /kesk:

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Käydyissä vaaleissa tapasimme tuhansia ja taas tuhansia kansalaisia, jotka kertoivat huoliaan jokapäiväisestä elämästä ja pärjäämisestä ja eri elämänaloja koskevista asioista. Hyvin monet eläkkeellä olevat esittivät huolensa eläkkeiden tasosta ja niiden pysymisestä kovin alhaisella tasolla vuosikausia, jopa eduskuntakausia. Toisaalta työeläkkeellä olevat esittivät vaatimuksia oikeudenmukaisemman verotuksen saamiseksi suhteessa työssäkäyviin. Myöskin lapsiperheiden mahdollisuudet tulla kohtuullisesti toimeen ja pärjätä työstä saatavalla ansiolla ja lisäksi perhepoliittisilla toimilla nousivat esiin. Yrittäjyyden asiat, yrittäjyyden edellytykset olivat voimakkaasti esillä sillä tavalla, että Suomessa kannattaisi yrittää ja työllistää ja sitä kautta Suomessa voitaisiin saada myöskin vahvaa taloutta, jolla pidetään yllä hyvinvointiyhteiskuntaa.

Hallituksen ohjelmassa osaaminen ja yrittäjyyden mahdollisuudet on nostettu keskeiseksi asiaksi valtiontalouden ja ylipäätään yhteiskunnan talouden vahvistamisen turvaamiseksi, ja tämä on ainoa oikea tapa pitää yllä hyvinvointiyhteiskuntaa. Meillä ei ole mitään jaettavaa, jos meillä ei voida yrittää, jos yrittäjyys ei ole kannattavaa ja jos ei kannata työllistää, ja jos työtä tekevällä ihmisellä tai työtä haluavalla ei ole mahdollisuutta työhön tai siitä ei saa kunnollista toimeentuloa, ei ole mahdollisuutta käytännössä jokapäiväiseen kohtuulliseen toimeentuloon ja elämään.

Osaamisessa keskeisin asia mielestäni on se, että hallituksella on ollut rohkeutta uudistaa organisaatiota perustamalla työ- ja elinkeinoministeriö, jossa on todelliset mahdollisuudet saada kohtaamaan työtä haluava ja työhön kykenevä ja työpaikka, joka voi tämän henkilön työllistää. Siihen liittyvä koulutus on erittäin tärkeää, ja hallitusohjelmassa on merkittävän paljon keinoja kouluttaa sellaista työvoimaa ja niitä ammattihenkilöitä, joita me juuri tarvitsemme. Vain osaaminen ja yrittäjyys ja Suomen kilpailukyky mahdollistavat yhteiskunnan, jossa on hyvä elää ja olla ja jota voimme jatkossakin sanoa hyvinvointiyhteiskunnaksi.

Perhepolitiikka on keskeinen asia lasten ja nuorten tulevaisuuden kannalta. Me kaikki tiedämme, että jos syrjäytyminen lähes kaikesta hyvästä tapahtuu jo lapsena, niin se voi johtaa ihmisen kannalta, yksilön kannalta, kohtuuttomiin elämänvaiheisiin ja jopa rikollisuuteen tai vieläkin ikävämpään seuraamukseen. Sen vuoksi lapsiperheiden huomioiminen tässä hallituksen ohjelmassa on ollut erinomaisen kattavaa. Lapsilisän yksinhuoltajalisää korotetaan, vähimmäisäitiys-, -isyys- ja -vanhempainrahaa ja vähimmäissairauspäivärahoja korotetaan, lapsilisiä korotetaan kolmannesta lapsesta lähtien, kotihoidon tuki ja hoitoraha nostetaan, yksityisen hoidon tukea nostetaan, osittaisen hoitorahan korotus toteutetaan ja isyysvapaan pidennys kahdella viikolla toteutetaan. Nämä ovat lapsiperheille kohdistuvia toimenpiteitä, jotka ovat erittäin tärkeitä.

Ihminen, joka on tehnyt pitkän työuran tai on eläkkeellä oleva, joka on kansan palvelijana perheessä tai jossakin muussa toiminut, on ansainnut oikeudenmukaisen kohtelun ja kohtuullisen toimeentulon, ja sen vuoksi kansaneläkkeiden korotus on ainoa oikea menettely, joka heille on nyt sitten kohdistumassa. Kansaneläkkeiden korotus 20 eurolla ei ole paljon, mutta sen sijaan hallituksen ohjelmassa oleva koko perusturvan uudistushanke on erittäin tärkeä, ja sillä tavalla on haettava myös jatkossa parempia toimeentulomahdollisuuksia kansaneläkkeellä oleville.

Pienillä ja keskisuurilla työeläkkeillä olevien verotuksen oikaisu, joka maksaa yli 160 miljoonaa euroa, on erittäin oikeudenmukainen ja tarpeellinen asia, jota täällä salissa on arvosteltu jopa. Sillä kokemuksella, mitä henkilökohtaisesti minulla on kaduilta ja toreilta, niin epäilenpä vaan, että täällä tätä asiaa kritisoineiden äänestäjät eivät ole samaa mieltä kuin kritisoijat vaan ovat juuri sitä mieltä, että tämä on epäoikeudenmukaista, että joutuu maksamaan korkeampaa veroa.

Ruuan alvin alennus 5 prosenttiyksiköllä hyödyttää myös vähävaraisia, joka on erittäin tärkeää. Toisaalta opiskelijoiden mahdollisuus tulla toimeen on erittäin tärkeää, ja hallituksen ohjelma toteuttaa opintososiaalisissa asioissa opiskelijoiden ja heidän järjestöjensä toivomuksen 15 prosentin korotuksesta opintorahaan ja toisaalta tulorajan korottamisen 30 prosentilla ja sen lisäksi vielä työterveyshuollon kuntoon saattamisen.

No, täällä on myöskin keskusteltu, aika vähän toisaalta, mutta se on tullut esille, maataloudesta ja suomalaisen ruuan tuotannosta ja sen toimintamahdollisuuksista. Jos me emme pidä suomalaisesta puhtaasta ruuasta huolta, niin voimmeko me odottaa, että muu maailma kriisin tullen elättää suomalaiset ja lähettää tänne omat ruokansa, tuskinpa. Sen vuoksi me tarvitsemme omaa puhdasta ruokatuotantoa. Sen edellytys on tuon 141-direktiivin neuvottelujen onnistuminen, että myös Etelä-Suomessa voidaan harjoittaa maataloutta. Toisaalta sitten hallituksen maininta nousevasta tulokehityksestä maataloudelle on erittäin tärkeä, koska siellä ansiotaso on laskenut. Tämä on ensimmäinen kerta, kun tämä minun tietojeni mukaan mainitaan missään hallituksen ohjelmassa.

No, hallitusohjelma sisältää myös maakuntahallinnon uudistamisen ja tehostamisen. Se on erittäin hyvä asia, että toimintoja siirretään maakuntiin. Se osittain voi kohdistua lääninhallinnon rationalisointiin ja toimintojen tehostamiseen, mutta se on aivan oikein. Maakuntaliitoille keskitetään tehtäviä, ja siellä on myöskin maininta demokratiaulottuvuuden kehittämisestä, ja se onkin välttämätöntä, koska maakuntaliitoissa ja kuntayhtymissä ei ole riittävä demokratiaulottuvuus tällä hetkellä. Siellä kaivattaisiin lakia, joka olisi kuntayhtymälainsäädäntö, jossa velvoitettaisiin määrätyt asiat tuomaan valtuutetuille päätettäväksi maakunnassa tapahtuvien palvelujen järjestämisestä.

Toisaalta kun itse olen turvallisuusalan henkilö, niin tietysti on tärkeää kansalaisten turvallisuusasiat. Hallitushan ohjelmassaan määrittää sisäisen turvallisuuden keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet poikkihallinnollisessa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa. Toisaalta tehdään kartoitus erityisesti poliisin voimavaroista selvitä turvallisuuspalveluista ja lisäksi todetaan, että poliisipiirien määrää vähennetään ja hallintorakenteen uudistamista jatketaan. Tässä hankkeessa on hyvä se, että, sanoisiko, liian pieniä poliisipiirejä voidaan yhdistää järkevimmiksi kokonaisuuksiksi, mutta tässä asiassa pitää pitää järki kädessä, ettei käy niin, että loppuviimeksi tehdään liian suuria yksiköitä, joissa tavalliset kansalaiset erityisesti asutuskeskusten ulkopuolella joutuvat itse turvautumaan oman käden oikeuteen tai pitämään turvallisuudestaan huolta. Perustuslaki turvaa jokaiselle suomalaiselle turvallisuuden, ja se on valtion tehtävä. Sitä ei tule yksityistää. (Puhemies: Aika!) Tässä mielessä valtion tuottavuusohjelma on uhkana tälle turvallisuuspalvelulle, koska valtion tuottavuusohjelma leikkaa puolet avautuvista viroista, ja niin kuin me olemme kuulleet, puhutaan koulutetuista poliiseista, jotka ovat työttöminä. Se johtuu juuri siitä, että valtion virkoja leikataan, poliisin virkoja leikataan, ja vastaavasti koulutetaan se määrä, mikä eläkkeelle lähteviä virkoja pitäisi avautua, ja tämähän ei ratkea muutoin kuin poistamalla tämä tuottavuusohjelma turvallisuusalalta.

On hyvä, että resursseja pohditaan, mutta se, mitä olisin toivonut ja jonka toivon tällä eduskuntakaudella toteutuvan, on se, että meidän tulisi saada parlamentaarinen komitea tai parlamentaarinen pohdinta sisäisestä turvallisuudesta. Sanoisin, että se on vähintään yhtä tärkeä kuin ulkoinenkin turvallisuus. Kyllä kansalaisten turvallisuudesta pitää valtion pitää huolta, tai sitten me emme pysty toteuttamaan mitään sivistyneen valtion toimintoja. Meillä on hyviä esimerkkejä joistakin maista, joissa sisäinen turvallisuus kun järkkyy, niin yrittäjyys ei ole mahdollista, työntekijöillä ei ole turvallisuutta, ei perheillä eikä kansalla tulevaisuutta. (Puhemies: Aika ylittyy kahdella minuutilla!) Näissä asioissa on hyvä myöskin, että näitä pohditaan.

Lopuksi totean, että erityisen hyvää on se, että tämmöisiä laajoja, keskeisiä asioita hallitusohjelmassa käsitellään tällaisissa politiikkaohjelmissa, jotka ovat työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma, terveyden edistämisen politiikkaohjelma sekä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma. Vain laajalla pohdinnalla yli sektorirajojen voidaan turvata ja saada oikeat vastaukset niihin haasteisiin, joita yhteiskunta ja kansalaiset meiltä odottavat.