Sisäasiainministeri Ville Itälä

Arvoisa puhemies! Kyse on kansalaisuuslaista, joka on tietysti meille kaikille varsin merkittävä laki. Tätä on muutettu lähinnä silmälläpitäen kaksoiskansalaisuuden mahdollisuutta. Tästä on ollut eduskunnassa aloitteita, ja tätä on erityisen paljon odotettu ainakin ulkosuomalaisten piirissä.

Arvoisa puhemies! (Hälinää)

Arvoisa puhemies! Jatkan tästä.

Tässä helpotetaan erityisesti Suomen kansalaisuuden takaisin saamista. Nyt lakiehdotuksen mukaan entiselle Suomen kansalaiselle, joka on menettänyt Suomen kansalaisuuden saatuaan vieraan valtion kansalaisuuden, annetaan mahdollisuus saada kansalaisuus takaisin ilmoitusmenettelyllä. Ilmoituksen hyväksyminen ei edellytä Suomessa asumista, joten ilmoituksen voi tehdä myös ulkomailta. Tämä koskisi myös entisen Suomen kansalaisen jälkeläisiä. Ilmoituksen tekemiselle tulee viiden vuoden määräaika. Nyt tämä laki todella mahdollistaa kaksoiskansalaisuuden, ja sen hyväksyminen tarkoittaa sitä, että Suomen kansalainen voi säilyttää kansalaisuutensa saadessaan oman tahdonilmaisunsa perusteella vieraan valtion kansalaisuuden.

Arvoisa puhemies! Vaikka tämä laki on tullut varsin myöhään, toivon kuitenkin, että tämä laki voitaisiin vielä eduskunnassa hyväksyä, niin että se saadaan voimaan ensi vuoden alussa.

Riitta Prusti /sd:

Arvoisa puhemies! Aluksi haluan lausua suuret kiitokset ministeri Itälälle. Tiedän, että ministeri Itälä on vaikuttanut siihen, että meillä on vielä tämän eduskunnan aikana mahdollisuus hyväksyä tämä esitys.

Tätä hallituksen esitystähän on odotettu hartaasti ja pitkään, eikä vain meidän kansanedustajien keskuudessa, vaan eri puolilla maailmaa. Kun vuonna 1999 toistasataa edustajatoveria, myös ministeri Itälä ennen ministerikauttaan, allekirjoitti aloitteen kaksoiskansalaisuudesta, levisi tieto samalla yllättävän nopeasti kaikkiin maanosiin. Ulkosuomalaisten odotukset olivat korkealla, ja monet meistä ovat saaneet jatkuvasti kyselyjä lakiesityksen kohtalosta. Kolme vuotta on kyselty, milloin laki tulee voimaan. Kun perustuslakivaliokunnassa aloitteeni johdosta keskeytettiin kuuleminen, annettiin lupaus, että sisäministeriö tuo oman esityksensä, joka pitää sisällään myös kaksoiskansalaisuuden.

Puutun tässä puheenvuorossani nyt etupäässä vain kaksoiskansalaisuuteen siltä osin kuin Suomen kansalaisuuden palauttaminen on tähän kirjattu.

Arvoisa puhemies! Miksi puhun kaksoiskansalaisuudesta, vaikka esityksessä asia ilmaistaan monikansalaisuutena? Ministerikin käytti termiä kaksoiskansalaisuus. Minusta tuo monikansalaisuus on termi, joka ei ole ihan oikea, sillä minun mielestäni moni tarkoittaa useampaa kuin kaksi ja tuntuu siltä, että tuskin nyt useampaa kuin kaksi kansalaisuutta voidaan kuitenkaan myöntää, mutta en tiedä, mistä tämä moni-sana siihen eteen on tullut. "Kaksoiskansalaisuus" on paljon parempi muoto.

Nyt siis niille entisille Suomen kansalaisille, jotka ovat joutuneet monista eri syistä ottamaan toisen maan kansalaisuuden, mahdollistettaisiin kertaalleen menetetyn kansalaisuuden palauttaminen.

Tämänhetkinen kaksoiskansalaisuuden kieltävä lainsäädäntö on ollut vaikea asia tuhansille ulkosuomalaisille, jotka ovat käytännön syistä joutuneet ottamaan asuinmaansa kansalaisuuden. Kuitenkin Suomen kansalaisuus on monille ulkosuomalaisille ollut erittäin tärkeä omaan identiteettiin kuuluva asia, josta ei haluttaisi luopua, asuttiin sitten missä maassa tahansa. Syyt ja niiden laajuus vaihtelevat, mutta esimerkinomaisesti voin mainita, että ne liittyvät perustavaa laatua oleviin kysymyksiin: työpaikan saantiin — esimerkiksi julkisen sektorin työpaikat eivät ole auki vieraan maan kansalaiselle — ammatinharjoittamiseen ja yrityksen perustamiseen, myöskin asunnon saantiin, tontin ostamiseen ja verotukseen, josta näyttävimpänä esimerkkinä USA:n kuolinpesävero. Esimerkkejä on tullut runsaasti, ja Ulkosuomalaisparlamentti on tuonut näitä terveisiä ympäri maailmaa. Ulkosuomalaisten näkemykset on otettu huomioon lain valmisteluvaiheessa kiitettävästi.

Itse näen kuitenkin edelleen ongelmana sen, että kansalaisuusilmoitus pitää jättää henkilökohtaisesti edustustoon, konsulaattiin tai kunniakonsulaattiin. Myös lapsi on otettava kainaloon, kun hänelle haetaan Suomen kansalaisuutta. Kuitenkin lähetystöjä on lakkautettu, matkat ovat pitkät niin Australiassa, Afrikassa kuin USA:ssakin, ja ajatelkaapa, kuinka pitkien matkojen takaa ihmiset joutuisivat viemään tämän ilmoituksensa. Nykyaikana pitäisi olla mahdollisuus joko sähköpostitse tai postitse jätettävään ilmoitukseen. Nettisivuilla pitäisi ainakin olla saatavilla kaavake, kuten Ruotsissa. Ruotsissa voi myös ilmoituksen hoitaa postitse. Siten helpotettaisiin lähetystöjenkin työmäärää huomattavasti.

Arvoisa puhemies! Toivon, että perustuslakivaliokunta valtavasta työmäärästään huolimatta käsittelee asian kiireellisesti. Tämän eduskunnan hyväksyttyä lain toivon, että kaikissa maailman kolkissa asuvat ihmiset tavoitetaan niin, että he saavat ainakin tiedon mahdollisuudesta Suomen kansalaisuuden palauttamiseksi. Tiedon levittämisessä onkin paljon tehtävää, sillä aikaa on viisi vuotta hakea tätä palautettua kansalaisuutta.

Jaana Ylä-Mononen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin tämä on kiitoksen paikka ministeri Itälälle, että kaikesta työruuhkasta huolimatta tämä hallituksen esitys on onnistuttu lähettämään eduskuntaan tämän syksyn aikana, ja nyt on eduskunnan tehtävänä toimia niin, että tämä eduskunta myöskin saa tämän lain valmiiksi.

Tätä asiaahan on perätty niin kirjallisilla kysymyksillä ministeriltä kuin käytäväkeskusteluissa. Tämä kaksoiskansalaisuus on todellakin asia, joka koskettaa ihan tavallisia perheitä kaikkein eniten, perheitä, jotka ovat työn ja toimeentulon vuoksi lähteneet maailmalle milloin lähetettynä, milloin omasta tahdostaan. Se, että he ovat joutuneet luopumaan Suomen kansalaisuudesta, on ollut monelle todella kipeä paikka. Tällä ei ole ainoastaan symbolinen merkitys, vaan Suomen kansalaisuudella on erittäin vahva muukin merkitys. Suomen kansalaisuus on vahva dokumentti maailmalla, liikkuu sitten missä tarkoituksessa hyvänsä. Tietysti sillä on merkityksensä meidän omiin oikeuksiimme.

Minä olen iloinen, että tämä laki on täällä käsittelyssä. Ainakin keskustelu tähän saakka kuulostaa siltä, että sitä ollaan vahvasti tukemassa ja voimakkaasti viemässä nopealla aikataululla myöskin läpi.

Kalevi Olin /sd:

Arvoisa puhemies! Olen allekirjoittanut tämän aloitteen. Kiitos myös ed. Prustille ja muille. Erityisesti ed. Prusti on ollut tässä hyvin aktiivinen. Haluan myös liittyä niihin edustajiin, jotka ovat kiittäneet ministeri Itälää. Tämä on hyvin valmisteltu ja sillä tavoin, kuin laki tässä tilanteessa voidaan tuoda. Toivon osaltani myöskin tälle tällaista reipasta käsittelyä nyt eduskunnassa, että saamme tämän hyvässä tarkoituksessa lävitse.

Tämä viiden vuoden määräaika on myöskin hyvin harkittu mielestäni. Nyt on toivottavaa tähän ed. Prustin mainitsemaan tiedottamisen velvoitteeseen viitaten, että kaikilla niillä keinoilla, mitä nykyaikainen viestintä sallii, voitaisiin tätä asiaa edistää. Tässähän on myös ulkosuomalaisten yhdistys, joka voi merkittävällä tavalla auttaa tätä tilannetta.

Todella ministerille tästä lämpimät kiitokset!

Saara Karhu /sd:

Arvoisa puhemies! Olen ehtinyt käydä vasta selaillen läpi tätä käsittelyssä olevaa hallituksen esitystä, mutta tähän asti olen näkemääni ja lukemaani kovastikin tyytyväinen. Tätä lakia on odotettu pitkään. Oman maan kansalaisuus on meille ihmisille vahva identiteettikysymys, olimme ulkomailla asuvia suomalaisia tai Suomessa asuvia ulkomaalaisia, jotka tämä laki myös ottaa huomioon. Eli myös omasta puolestani kiitokset niin ed. Prustille aktiivisuudesta kuin ministeri Itälälle asian ripeästä viemisestä eteenpäin. Toivon myös osaltani, että tämä laki ehtii tulla käsittelyyn tämän eduskunnan aikana. Toivon myös, että ed. Prustin esiin ottama ongelmatiikka voitaisiin ottaa vakavasti huomioon tämän lain jatkokäsittelyssä.

Leea Hiltunen /kd:

Arvoisa herra puhemies! Yhdyn näihin kiitoksiin ministeri Itälälle. On todella ilo saada tällaisia esityksiä. Vaikka aikaa on kulunut siitä, kun ensimmäiset huolenaiheet tämän lain suuntaan ovat esille tulleet, niin siitä huolimatta valmistelu on ollut hyvää. Vaikka en itsekään ole, niin kuin toisetkin totesivat, kaikkea vielä lukenut, mitä tämä kokonaisuudessaan sisältää, lain henki on kuitenkin se, mitä tänä päivänä tarvitsemme: suomalaisuutta. On tärkeää, että eri puolilla maailmaa nimenomaan suomalaisina voimme esiintyä. Perheet ovat hyvin monenlaisissa, erilaisissa elämäntilanteissa. On pakkotilanteita, että on jouduttu lähtemään työn perässä, ja on vapaaehtoista liikkumista. Nyt on todella tärkeää, että voi olla kaksoiskansalaisuus. Näitä yhteydenottoja itsellenikin on tullut, ja voin nyt viestittää, että asia etenee täällä. Toivon sitä, että se etenee merkittävällä ripeydellä kaikista kiireistä huolimatta.

Kiitos vielä ed. Prustille, joka on ollut aloitteellinen tässä asiassa, ja toivon, että ne kohdat, joita hän otti esille, todella tämä henkilökohtainen hakemuksen jättäminen ja tiedottaminen, hoidettaisiin tässä asiassa niin, että ei aika umpeutuisi, vaan kaikki, jotka haluavat tämän lain piiriin tulla, voivat tämän kautta saada tuon kaksoiskansalaisuuden, todella sen saisivat. Toivon, että tämä käytäntö saataisiin mahdollisimman joustavaksi kaikella tavalla, että siinä mielessä asia mietinnössä mietittäisiin, miten tuo tiedottaminen ja asian eteenpäin vieminen tarvitsijoille tulisi tapahtumaan.

Rakel Hiltunen /sd:

Arvoisa puhemies! Myös minun mielestäni on erittäin tärkeää, että tämä lakiesitys on tullut. Kiitokset ministeri Itälä voi hyvin ottaa vastaan, mutta voisi myös sanoa, että kun tämä on niin kauan odotettu ja kauan kaivattu laki, eduskunnalle toivon mukaan jää nyt riittävästi aikaa ja meidän pitää sitoutua siihen, että tämä eduskunta tekee nopeasti työn, koska laki näyttää hyvin valmistellulta.

Kysyisin ministeri Itälältä, mihin perustuu sitten vuoden siirtymäaika tämän lain voimaantulon jälkeen. Onko tässä tulossa sitten lisäongelmia tähän kauan odotettuun kansalaishakemusten jättöön, koska vuoden siirtymäajan kuluessa noudatetaan vanhaa lakia?

Tuula Haatainen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Myös yhdyn kiitoksiin ministeri Itälälle. Lämmin kiitos tästä laista, koska tämähän on nyt asia, josta tulee hyvin paljon kyselyjä, kun on perheessä ja ystäväpiirissä sellaisia, jotka ovat menneet naimisiin, asuvat ulkomailla, ja sitten lapsiakin on syntynyt ja kovasti tahto on siihen, että olisi mahdollista, että lapsetkin voisivat saada molemmat kansalaisuudet. Suomalaisuus koetaan niin tärkeänä, ja se on vähän semmoinen turvavakuutus, että on siellä kotimaassa vielä juuret, ja mahdollisesti halutaan myös tulla vielä Suomeenkin jossain vaiheessa elämään. Siitä syystä tämä lakialoite, jonka ed. Prusti teki, on todella osunut oikeaan, ja on ollut helppo vastata, että tämä lakialoite on saanut paljon kannatusta ja sitä käsitellään eduskunnassa, että on toivo säilynyt siitä, että asiaintila muuttuu.

Toivon tietysti myös, että tähän saataisiin mahdollisimman helpot käytännöt. Niin kuin ed. Prusti sanoi, suurissa maissa, kuten Yhdysvalloissa, on valtavan pitkät matkat, ja kun monen lapsen kanssa lähtee sitten hakemaan muutosta, siinä tulee melkoiset kustannukset, joten toivoisi, että se olisi mahdollisimman helppoa mutta tietysti niin, että kaikki juridiset säädökset tulevat täytettyä ja varmennetuksi se, ketkä kaksoiskansalaisuutta ovat hakemassa. Yhdyn kiitoksiin.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Todella, sekä ministeriä että aktiivisia kansanedustajia, kuten ed. Prustia, on syytä kiittää tämän asian eteenpäinviemisestä. Samalla on hyvin tärkeätä, että nyt aktiivisesti todella tiedotetaan, että ajoissa todella kaikki ne ihmiset, jotka kuuluvat tämän lain piiriin ja tulevat kuulumaan sen piiriin, lähtevät liikkeelle ja voittavat nämä vastukset, mihin täällä on viitattu. Meidän edustustoverkostoamme on todella harvennettu etenkin eteläisellä pallonpuoliskolla, ja näillä alueilla, joita tämä harvennus koskee, on myös suomalaisia ihmisiä, joiden mahdollisuudet kansalaisuuden uudistamiseen on tärkeätä varmistaa.

Siinä todella ed. Prusti osui naulan kantaan, kun hän painotti tietoverkon käyttämisen merkitystä, ja tämä myöskin varmasti valiokuntakäsittelyssä tulee huomioiduksi.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Näin maailma muuttuu, Eskoseni, voitaisiin sanoa. Tämä kauan kaivattu esitys seuraa siis aikaansa, ja siitä on kiittäminen aloitteentekijä ed. Prustia, mutta niin kuin täällä on moneen kertaan todettu, myös ministeri Itälää, joka piti sanansa. Hän lupasi joitakin aikoja sitten täällä suullisella kyselytunnilla, että tämä esitys tulee, ja tältä osin ministeri on toiminut erinomaisen hyvin. Nyt on sitten eduskunnasta kiinni, kuinka nopeasti tämä saadaan valiokuntakäsittelyn kautta. Lausun myös oman toivomukseni, että valiokunta näin joulun alla ehtisi asian käsitellä sillä tavalla, että tämä tulisi hallitusti ensi vuoden alusta voimaan.

Sitten viesti hallinnon suuntaan kaiken kaikkiaan, että ripeyttä, nopeutta, joustavuutta varmaan näissä asioissa tarvitaan. Täällä on inhimillinen tekijä useasti mukana, ja kun on sanottu, että isossa maassa on iso byrokratia, ehkä meillä tämmöisessä pienessä maassa sitten voisi olla semmoinen pieni byrokratia, joka näkyisi kansalaisten tyytyväisyytenä ja lyhyenä käsittelyaikana ja joustavana hallintona.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Yhdyn myös niihin kiitoksiin, että tämä kansalaisuuslaki on saatu eduskunnan käsittelyyn, ja toivotaan, että tämä paketti pystytään vielä viemään hyvin kunniallisesti läpi näillä valtiopäivillä.

Mutta nyt, kun on sisäasiainministeri Itälä paikalla, totean, että hallintovaliokunta kävi eilen tutustumassa Ulkomaalaisvirastoon ja kävimme keskustelua tästä kansalaisuuslaista siellä ja tuli ilmi, että tämä merkitsee erityisen paljon Pohjoismaiden väliselle yhteistyölle ja tuplakansalaisuuden ottamiselle. Ruotsin kansalaisuuslaki on sopusoinnussa tämän esityksen kanssa, mitä nyt eduskuntaan on tuotu, mutta sen sijaan Norjan, Islannin ja Tanskan lainsäädäntö on nyt tällä hetkellä sellainen, että vaikka me säädämme tämän uuden kansalaisuuslain, Norjan, Islannin ja Tanskan lainsäädäntö ei sovikaan, he eivät hyväksy kahta kansalaisuutta, ja siksi olisi aivan erityistä tarvetta saada sopusointuun nämä pohjoismaiset lainsäädännöt. Mehän täällä viime viikolla kävimme Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa hyvinkin paljon keskustelua. Tämä asia ei kylläkään tullut millään lailla esiin. Kysyisin vaan ihan herra ministerin mielipidettä, voisiko Suomi aktiivisena osapuolena tehdä jotain sille, että edes meidän lähinaapureissamme Skandinaviassa olisi sen tyyppiset kansalaisuuslait, että ne olisivat hyvin yhteensovitettavissa tämän teidän tekemänne esityksen kanssa.

Timo Ihamäki /kok:

Arvoisa puhemies! Kovasti kiitosta on ministeri Itälä tästä laista täällä saanut ja aivan aiheesta, ja niihin on tietysti helppo yhtyä. Kaksoiskansalaisuudesta toteaisin vain sen, että se on nykyaikaa ja siksi se on paikallaan myöskin Suomessa ja Suomen lainsäädännössä. Ulkosuomalaisia on paljon, ja sellaisia ulkosuomalaisia, joiden on ollut otettava uuden maansa kansalaisuus, on lukematon joukko. Minua kiinnostaa nyt, lasketaanko nämä kaksoiskansalaisuuden saavat ihmiset tulevaisuudessa Suomen väkilukuun eli kasvaako Suomen väkiluku.

Antero Kekkonen /sd:

Herra puhemies! En nyt ala toistaa niitä litanioita, joilla ministeriä täällä on kiitelty. Totean nyt kuitenkin sen, että tämä esitys on erinomaisesti linjassa sen työn kanssa, mitä Suomi-Seurassa on tehty. Suomi-Seuran keskushallinnon jäsenenä löydän tästä esityksestä itse asiassa lähes kaikki ne elementit, jotka ovat olleet pohdiskelun alla silloin, kun Suomi-Seura on näitä asioita käsitellyt.

Mutta tässä on yksi seikka, jota ei pidä väheksyä saati unohtaa. Se on tietysti kysymys informaatiosta, kysymys siitä, miten informaatio tästä lainsäädännön muutoksesta menee eteenpäin ja menee eteenpäin sillä tavoin, että väärinymmärryksiä ei pääse syntymään. Me kaikki tiedämme, että kaikista asioista ulkomaalaisuuteen liittyvät kysymykset ovat niitä, jotka yleisimmin tulkitaan väärin ja yleisimmin tulkitaan väärin nimenomaan tahallisesti.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että saimme tämän kauan odotetun hallituksen esityksen nyt käsittelyymme, mutta täytyy kyllä olla ihan rehellinen, että ihan ongelmaton tämä asian käsittely ei varmasti tule olemaan, ja viittaan tässä ed. Kekkosen puheenvuoroon. Mutta odotan, että jatkossa tulemme kuulemaan laajasti asiantuntijoita ja saamme varmasti sitten täällä tavalliset kansanedustajat, jotka eivät ole siinä valiokunnassa, joka tätä käsittelee, myös enemmän informaatiota, joka tulee varmasti olemaan hyvin mielenkiintoista kuulla sitten palautekeskustelussa.

Sisäasiainministeri Ville Itälä

Arvoisa puhemies! Tässä tuli muutama kysymys.

Ensinnäkin pohjoismaisesta yhteistyöstä: Ehkä Pohjoismaiden neuvostossa on syytä ottaa tämä keskustelun alaiseksi. Uskon kuitenkin niin, että kun Suomi on muuttanut ja muutamat muutkin maat ovat muuttaneet tähän moderniin muotoon kansalaisuuslakia, tätä tulee kansainvälisesti tapahtumaan aika paljon, muut tulevat perässä. Siihen tietysti tulevaisuus tietyllä tavalla pakottaa monet maat.

Väestörekisteristä: Silloin kun on Suomen kansalainen, vaikka olisi jonkun muunkin maan kansalainen, todella on Suomen kansalainen, joten varmasti väki vähän lisääntyy.

Siirtymäsäännöksestä sen verran, että nyt, jos saadaan tämä laki valmiiksi, kuitenkin on vaikea tietää, kuinka paljon näitä hakemuksia tulee. Sen arvioiminen on ollut täysin mahdotonta, ja sen takia täytyy seurata sitä tilannetta. Siinä mielessä tietysti tämä informaatiokin on tärkeätä, ettei tulisi pelkästään hetkellistä ruuhkaa vaan että tulisi tasaisesti näitä, että pystytään nämä käsittelemään myös riittävän ripeässä aikataulussa.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Eilisen kerronnan perusteella jo pelkästään Ruotsista näitä hakemuksia saattaisi tulla jopa 25 000 kappaletta, mikä tarkoittaa sitä, että Ulkomaalaisvirastossa riittää kyllä töitä, varsinkin jos monet lähtevät hakemaan tätä oikeutta hyvin nopealla aikataululla.

Se, että tämä kansalaisuuslaki on viipynyt ministeriössä, on johtunut paljon juuri siitä, että Suomi on odottanut, minkälaisen kansalaisuuslain Tanska, joka hyvin radikaalisti sitä kiristi nyt vaalien jälkeen, ja myöskin Islanti ja Norja tekevät. On odotettu heidän ratkaisujaan, ja olen ymmärtänyt niin, että meidän yhteistyöministerimme Pohjoismaiden neuvostossa on käynyt tästä asiasta keskustelua muttei ole kuulemma sitten löytynyt poliittista yhteisymmärrystä ja näkemystä näistä asioista. Voi olla, että ministeri Itälä on aivan oikeassa, että muut Pohjoismaat tulevat aikanaan perässä ja seuraavat Suomen mallia, koska monet edistykselliset maat ovat siirtyneet tähän uuteen tapaan hyväksyä monikansalaisuus. Kun lailla on kuitenkin päämääränä se, että se helpottaisi esimerkiksi Pohjoismaissa asuvien suomalaisten mahdollisuutta olla esimerkiksi sekä jonkun muun Pohjoismaan että Suomen kansalainen, tämä lain päämäärä ei toteudu ollenkaan hyvällä tavalla, jos tähän tilanteeseen ei panna vauhtia. Uskon, että ministeri omalta osaltaan vielä katsoo, mitä olisi tehtävissä esimerkiksi ministereiden välisillä neuvotteluilla.

Tuija Brax /vihr:

Arvoisa puhemies! On todella hyvä, että tämä hallituksen esitys saadaan, ja tämä esitys liittyy niin voimakkaasti ed. Riitta Prustin poliittisiin toimiin, että mielestäni on kyllä todella hienoa nähdä, että yksittäisen edustajan aktiivinen toiminta, liittoutuminen muiden kanssa, saa aikaan tulosta. Ilman ed. Riitta Prustia en usko, että olisimme näin pitkällä tässä asiassa.

Olisin omalta osaltani halunnut vielä korostaa sitä, kuinka merkittävä tämä on tulevaisuudessa vielä ehkä enemmän kuin nyt, kun työmarkkinat globalisoituvat myös EU:n ulkopuolelle, ja kuinka tänä päivänäkin jo hirvittävän monet Suomesta aikoinaan muuttaneet hyvin suomalaisen identiteetin yhä omaavat perheenäidit tai -isät toisella puolella maapalloa ovat joutuneet kohtuuttoman vaikeisiin valintatilanteisiin esimerkiksi Yhdysvalloissa suhteessa riskeihin menettää perintötilanteessa, joutua maksamaan valtavia veroja, jos haluavat pitää kiinni Suomen kansalaisuudestaan. Nämä vastakkainasettelut ovat ihmisoikeusnäkökulmasta ja myöskin inhimillisestä näkökulmasta olleet kohtuuttomia, ja siitä näkökulmasta tämä laki on todella tarpeen. Nyt entinen Suomen kansalainen tai se, joka on yhä halunnut pitää kansalaisuuden, voi ottaa myös toisen kansalaisuuden joutumatta näihin kohtuuttomiin tilanteisiin, ja siltä osin tämä on todella tärkeä asia.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Niin kuin tässä on kiitelty tätä lakia, se on hyvä esitys, mutta sinällään tähän sisältyy monta avointa kohtaa, kun ei ole joutanut tutkimaan. Kun ministeri totesi, että nämä henkilöt lisätään Suomen väkilukuun, siinä tuli heti jatkokysymys siinä mielessä, mihin kuntaan ne lisätään, johonkin synnyinkuntaan, vai ovatko ne kaikki helsinkiläisiä sitten ja mitä muita oikeuksia tulee kaksoiskansalaisuuden myötä, tuleeko äänestysoikeus ja tuleeko mahdollisesti joitakin muita oikeuksia sosiaaliturvan osalta sitten pelkästään sillä, kun siirrytään takaisin Suomen kansalaiseksi. Se varmaan aikanaan tulee esille, mutta tällä lukemisella, tässä pöydän ääressä kun on, en ehtinyt saada kaikkea selville.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kun kehumisen paikka löytyy, sitä täytyy käyttää ehdottomasti hyväkseen. Aikoinaan Ulkomaalaisparlamenttivaltuutettu Risto Paassillan aloitteesta otti voimakkaasti kantaa kaksoiskansalaisuusasiaan, ja sillä tavalla se prosessi ehkä osaltaan lähti liikkeelle. Kun tämä pyrkimys tällä tavalla laillistettiin, se sai institutionaalisen merkityksen, on ollut aivan luonnollista, että ulkomailta on tässä asiassa otettu tuon tuostakin yhteyttä ja aivan erikoisesti kuluvana syksynä, koska se tulee, me haluamme sen. Nyt kun se on tänne eduskuntaan tullut, siitä vaan suuri kiitos ja toivotaan, että myös mietintö tulee, ennen kuin valtiopäivät päätetään.