Sisäasiainministeri Ville Itälä

Arvoisa puhemies! Kyseinen lakiehdotus on ollut täällä pöydällä. Kun se oli ensimmäisen kerran esillä, niin olin paikalla, mutta se pyydettiin pöydälle. Jouduin olemaan virkamatkalla ulkomailla ja olen nyt sitten käsittelyssä vasta paikalla. Haluaisin kuitenkin tuoda esiin, kuinka tärkeä tämä laki on. Kun puhutaan siitä, miten kansalaiset voivat tuntea olonsa turvalliseksi, miten peruspoliisitoiminta voi säilyä alueilla, niin tässä on nyt kyse siitä, että joudutaan tekemään arvovalinta siitä, onko hallintoa vai onko peruspoliisitoimintaa.

Täällä eduskunnassa usein puhutaan siitä, että pitää tehdä rakenteellisia uudistuksia ja saada resurssit riittämään. Tässä on juuri tehty niin. Hankitaan isommat hallinnolliset alueet, jotta poliisit voivat niillä kihlakunta-alueilla säilyä. Se on kuitenkin kansalaisten näkökulmasta kaikkein tärkein asia. Tämä uudistus tehdään ensin tätä kautta, että kun poliisipäälliköitä lähtee eläkkeelle, sitä mukaa ruvetaan muodostamaan suurempia piirejä. Tässä ei todellakaan irtisanota ketään, ei lomauteta ketään, vaan tehdään luonnollisen siirtymän kautta nämä uudistukset. Sen jälkeen voidaan siirtyä ylöspäin. Läänin poliisijohto tulee aika lailla tarpeettomaksi tämän jälkeen ja voidaan todella ehkä poistaa kokonaan sitten vuosien jälkeen, kun uudistus etenee riittävästi, ja sen jälkeen myös ylijohdossa voidaan tehdä uudistuksia. Tämä on täysin välttämätöntä myös organisaation kannalta.

Tässä ei ole kyse pelkästään siitä, että puhutaan rahasta ja siitä, miten vuosien aikana hallinnosta säästäminen siirretään peruspoliisitoimintaan, vaan hallinnon järkiperäistämisestä on kysymys. Jos katsotaan, mitä Pohjoismaissa on tapahtunut, muut ovat tehneet paljon radikaalimpia siirtoja kuin mitä tässä ollaan tekemässä.

Tässä on ollut tavoitteena poliisiylijohdolla, että mentäisiin 90 piiristä 30:een. Se on vasta tavoite, koska totta kai meidän täytyy ottaa alueet huomioon. Esimerkiksi Lapissa on täysin eri tilanne kuin täällä etelässä. Pohjanmaalla pitää ottaa kieliolosuhteet huomioon, ja monet tämmöiset asiat vaikuttavat vielä siihen, miten tämä lopullisesti tulee muotoutumaan. Vaikka tässä nyt tehdään pykälämuutoksia, niin minun mielestäni nyt tehdään periaatteellinen päätös eduskunnassa siitä, tullaanko todella säilyttämään tämä hallinto vai peruspoliisitoiminta, ja se arvovalinta on nyt eduskunnan käsissä.

Raimo Vistbacka  /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En ymmärrä lainkaan ministerin perusteluja, en lainkaan. Ja mikä arvostus ministeriöllä on eduskunnan päätöksiin? Täällä on kaksi kertaa hylätty ja kumottu saman tyyliset esitykset. Arvoisa ministeri, eikö eduskunnan päätöksille anneta mitään arvoa, koska suurin piirtein samasta asiasta on tehty kaksi päätöstä ja ilmoitettu, että vuonna 2005, kun tulee seuraava selonteko, siinä yhteydessä selvitetään nämä asiat ja sitten siinä yhteydessä voidaan tehdä muutoksia? Siihen, mitä ministeri sanoi: Minun mielestäni täällä todetaan nimenomaan, että tulee yksi päällikkö lisää, ja täällä puhutaan maakuntapohjaisesta jne. Eli tämä on minun mielestäni halventavaa eduskuntaa kohtaan.

Antti  Rantakangas  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuolla kentällä on sellainen käsitys, että jos päätösvaltainen poliisiviranomainen on entistä etäämmällä tapahtumapaikasta ja etäämmällä näistä kunnista, se tulee heikentämään palveluita. Tässä mielessä ministerin vakuuttelut eivät ainakaan tätä kenttäorganisaatiota, kihlakuntia ja siellä toimivia poliiseja, ole vakuuttaneet. Toisaalta pelätään, että jos näitä yhdistämisiä tapahtuu, se tulee merkitsemään kuitenkin pitkässä juoksussa palvelujen etääntymistä ja heikkenemistä syrjäisillä maaseutualueilla ja pitkien etäisyyksien Pohjois-Suomessa.

Lauri  Kähkönen  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vasta viime keväänä oli poliisin hallinnosta annetun lain muutos käsittelyssä, ja tosiaan hallintovaliokunta yksimielisesti omassa mietinnössään hyllytti tämän yhteistoimintaa koskeneen pykälämuutoksen. Asiantuntijalausunnosta saimme kuulla, että tätä lakimuutosta valmisteltaessa ei ollut eri tahoilta kysytty edes lausuntoa, eli meille jäi se kuva, ainakin minulle, että siinä yritettiin tavallaan ujuttaa tämä pykälämuutos, jolla olisi siirretty valtaa alemmalle tasolle ja sitä kautta tavallaan väkivaltaisesti muutettu kihlakuntajakoa. Se käsittääkseni myös tämän lainmuutoksen takana on.

Sisäasiainministeri  Ville  Itälä

Arvoisa puhemies! Tässähän ei kosketa kihlakuntajakoon ollenkaan, tässä esityksessä nyt. Totta kai se vaikuttaa kihlakuntiin, mutta se uudistus tehdään silloin, kun sen aika on ja miten siitä on sovittu. Tässä ei ujuteta mitään. Kyse on siitä, että täällä eduskunnassa on kysytty monta kertaa, mitkä ovat ne tavat, joilla poliisi säilyy alueilla, poliisi näkyy. Tämä on yksi tapa tehdä se, eikä ole muita tapoja, miten me voimme hallinnosta yrittää säästää, kuin tämä tapa. Varmasti kansalaiset miettivät, että näkyvä poliisitoiminta on tärkeämpi kuin iso hallinto, joka ei muutenkaan ole enää sillä tavalla järkiperäinen kuin sen tänä päivän pitäisi olla.

Miksi pitää nyt tehdä? Kyse on siitä, että nyt on se paikka, jolloin eläkkeelle siirtymisiä tapahtuu merkittävästi. Jos tätä taas siirretään, niin sitten todetaan, että juurihan tänne on valittu nuoria poliisipäälliköitä, eiköhän tehdä vuosikymmenien päästä sitten, kun he ehkä lähtevät eläkkeelle. Ei tämmöisellä siirtämisellä saada mitään aikaan. Kyse on nyt siitä, haluaako eduskunta, että ihmisten perusturvallisuus tulee säilymään, vai ei.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt ministeri valitettavasti puhuu vastoin parempaa tietoa. Nykyisen kihlakuntajärjestelmän kohdalla tapahtuu nimenomaan niin, että kun on määrätty ilmoittautuminen määrätyssä paikassa kihlakunnan keskipisteessä, kihlakunnan pääpaikassa, ajetaan sinne ja ollaan siellä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, jos ministeriö ei sitten tee päätöstä ja määrää, että tällaisia päätöksiä ei kihlakunnissa tehdä. Tämä on johtanut siihen, että keskuspaikan ulkopuolella poliisia ei enää näy. Valitettavasti tämä lakiesitys johtaa juuri samanlaiseen menettelyyn.

Lauri Kähkönen  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Vistbacka ensimmäisessä puheenvuorossaan totesi juuri, jotta hallintovaliokunta on kahdesti linjannut tämän vaalikauden aikana sen, että tällä nykyisellä järjestelmällä ja nykyisellä kihlakuntajaolla mennään vuoteen 2005. Nyt näköjään ministeriön puolelta ei tätä eduskunnan sanaa ja tahtoa kuunnella. Yhteistoiminnasta tiedän tapauksia muun muassa omassa maakunnassani, että vapaaehtoisesti varsin järkevästi eri kihlakuntien kesken yhteistoimintaa noudatetaan ja sitä on kehitetty. En tietysti takaa, miten se on muualla, mutta tulkitsen tämän lakiesityksen kyllä kihlakuntajaon romuttamiseksi. Tavallaan ministeri omassa esittelypuheenvuorossaan jo totesi sen, että tätä kautta mennään pienempään kihlakuntien lukumäärään.

Annika Lapintie  /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kyllä tähän lakiesitykseen liittyy paljon näitä pelkoja, joita kahdessa edellisessä puheenvuorossa esitettiin siitä, että käytännössä tapahtuukin niin, että poliisin toiminta-alue laajenee eikä sitäkään vertaa tiedetä, mistä se poliisi löytyy. Sinänsä perusteluista, mitä ministeri Itälä sanoi, että lähipoliisin pitää näkyä kansalaisten joukossa, olen itse täsmälleen samaa mieltä ja kyllä kansalaisetkin varmaan ovat. Pelko siitä, että tämä laki nyt ei siihen auta, on kyllä myös suuri.

Olisinkin kysynyt ministeri Itälältä: Eikö paljon tehokkaampaa olisi esimerkiksi luopua näistä uusista huippukalliista kuuntelulaitteista ja muusta tekniikasta, joka vie sen rahan, ja satsata todellisuudessa ne rahat poliisin läsnäoloon ja poliisin näkymiseen kaduilla, turuilla ja toreilla?

Petri  Salo  /kok (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olen siinä valiokunnassa, joka aikoinaan tämän lakiesityksen käsittelee ja tekee mietinnön, niin että täytyy hyvin varovaisin sanakääntein omia mielipiteitä tässä vaiheessa esitellä.

Mutta kun ministeri kertoi, että kansalaiset odottavat tämän tyyppistä palvelua, niin jään kysymään, missä on käyty se julkinen keskustelu, mistä on tullut se paine, että kansalaiset toivoisivat, että olisi alle 90 poliisipäällikköä, jotka ovat jäljellä, kun meillä vielä muutama vuosi sitten oli liki 400 päällikköä tässä maassa ja me olemme radikaalisti vähentäneet nyt 90:een. Minä luulen kyllä, että kansalaisetkin ovat sitä mieltä kuin poliisit ja kaikki, jotka toimivat tällä hetkellä kihlakunnissa, että antakaa, hyvä ihmiset, meille hetkeksi työrauha. Me haluamme kehittää eduskunnan linjauksen mukaisesti näitä toimintoja siten, että yhteistoiminta ja kaikki pelaa. Nyt otetaan yksi erillinen palikka irti eikä odoteta eduskunnan yksimielistä (Puhemies koputtaa) kihlakuntauudistusta. Se on tässä se, joka minua henkilökohtaisesti hyvin ihmetyttää, (Puhemies koputtaa) koska määräaikaisiakin poliisinvirkoja voidaan täyttää esimerkiksi väliaikaisesti.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tällainen vastaavanlainen hallinnon keventäminen ja näin ollen suurempien alueiden muodostaminen tapahtui itse asiassa vuonna 1996 joulukuun alusta, kun nimismiespiirit lakkautettiin ja muodostettiin nykyiset kihlakunnat. Siitä on itse asiassa nyt aika lailla näyttöä, miten poliisin näkyvyyden kävi niillä niin sanotusti haja-asutusalueilla taikka syrjäkulmilla. Poliisin näkyminen siellä on kiinni ainoastaan hälytystehtävien määrästä. Poliisit tulevat niille entisille sijoilleen, sinne nimismiespiirien alueille, syrjäkulmille, ainoastaan, kun hälytystehtävän suorittaminen sitä vaatii. Näin on, ministeri Itälä, tosiasiassa tapahtunut. Siksi tuntuu ihmeelliseltä, jos Varsinais-Suomessakin perustettaisiin maakunnallinen poliisilaitos. Tämän jälkeen poliisin näkyminen olisi pääasiassa vain Turussa.

Sisäasiainministeri  Ville  Itälä

Arvoisa puhemies! Minusta tuntuu välillä, että tässä halutaan ymmärtää asiat täysin väärin ja päinvastoin. Miten se haittaa, jos hallinnosta vähennetään ja kevennetään, jotta se painopiste on siellä poliisin näkyvyydessä ja poliisin perustoiminnassa? Ei niitä poliiseja vähennetä. Tässä on juuri tämä tarkoitus, mitä ed. Hemmilä toi esiin, että ne poliisit jäävät sinne eri kihlakuntiin ja ne näkyvät, mutta sitä hallintoa voidaan keventää.

Toteaisin tähän painopisteeseen, kuuntelulaitteisiin ja muihin investointeihin: Poliisin määrärahoista yli 80 prosenttia menee palkkoihin. Sitten on tietysti autokulut, muutamat muut. On vain kovin pieni siivu se, millä näitä investointeja voidaan tehdä. Jos ajatellaan kuuntelua, niin se on ollut paras keino huumerikollisuutta vastaan, aivan ylivoimaisesti paras keino. Sieltä ei pidä vähentää mitään. Kyllä ne vähennykset, mitä jostain muualta poliisissa voi tehdä, ovat kovin pieniä.

Kyse on nyt todella siitä ja se paine tulee kansalaisilta, että kansalaiset haluavat peruspoliisitoimintaa, näkyvän poliisin. Eivät kansalaiset tarvitse sitä hallintoa. Mihin sitä tarvitaan niin paljon kuin sitä tänä päivänä on? Sekin on ja toimii vähän samalla periaatteella kuin pelastustoimen uusi aluehallinto, samanlainen periaate. Muutoksessa on aina, totta kai, pelkotiloja. Olen käynyt poliisipäälliköille tästä puhumassa, ja osa vastusti, mutta suuri osa myös oli puolesta ja totesi, että näitä rakenteellisia muutoksia poliisinkin osalta on vaan pakko tehdä, että ne resurssit ovat oikeassa paikassa, painopisteet ovat oikeassa paikassa.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Pohjoismaiden neuvosto vähän sotki tätä keskustelua. Minunkin muistiinpanoni hävisivät sen kokouksen aikana, ja pitää nyt puhua sitten ilman papereita.

Tässä hyvin näkyy tämä, että kun täällä enimmäkseen poliisit ovat äänessä, he ovat vähän niin kuin omassa asiassaan. Maallikkona, kun ei ole poliisi eikä nimismies, on helppo puhua ja katsoa kokonaisuutena sitä, mitä tässä on tapahtumassa. Minusta tämä on järkevä esitys sillä tavalla, että tässä hallintoa pyritään keventämään. Kyllä se kansalainen vähemmän tarvitsee niitä virkoja ja moniportaista hallintoa, se tarvitsee turvallisuudentuntua, sitä, että näkyy sinipukuinen ja poliisiauto aina ajaa, se vähän rauhoittaa. Jos kyse on siitä, mikä täällä tuli esille, jotta jos jossakin on keskuspaikka, niin sieltä sitten ei ätkähdetä mihinkään, ennen kuin hälytys tulee, sehän on vain organisointi- ja järjestelykysymys, ohjeistuskysymys, minkä verran on löpöä tankissa, bensaa, taikka määrärahoja, jotta voidaan ajaa vuoden aikana. Kyllä uskon, että poliisiporukka on niin fiksua porukkaa, että se on sen verran itseohjautuvaa, että ei tarvitse jatkuvasti olla jonkun ohjastamassa ja neuvomassa ja nenästämässä, että tuonne pitää mennä.

Kuuntelin ed. Erkki Kanervaa, joka sattuu kanssa olemaan poliisi. Hän käytti silloin ensimmäisellä kerralla, kun tämä asia oli salissa käsittelyssä, hyvän puheenvuoron, analysoi tarkkaan kaikki näkökohdat tästä ja totesi, jotta hänen mielestään tämä kaipaa uudistusta. Ymmärsin Erkin puheesta, että hän ei ainakaan hanttiin laittanut. Minusta se on oikein realistinen näkemys siitä, mitä tässä pitää tehdä. Sen takia ihmettelen kyllä kovasti sitä kovaa vastustusta, jota poliisimiehet ovat esittäneet, koska siinä on ilmeisesti enemmän peloista kyse, siitä, meneekö oma paikka, tai kaveria vähän tuetaan, kun tässä ollaan muuttamassa jotain. Niin kuin ministeri totesi, kyse on siitä, että mennään luontaisen poistuman kautta. Jossakin vaiheessa se on aloitettava. Se on ihan oikein ministeriltä todettu. Mitä pitemmälle tässä vetkutellaan, sitä vaikeampi tämä on. Se jatkuu ja jatkuu ja aina tulee perusteita, että ei tätä voida muuttaa.

Tätä voidaan katsoa joka suuntaan. Jos katsotaan vaikka kuntajaon puolella, sielläkin on ihan samanlainen taistelu menossa. Minusta olisi parempi, kun sovittaisiin joillakin alueilla, että nyt ollaan valmiita toimimaan kuntarajojen yli, mahdollisesti jopa, jos ei mennä yhteen, kunnanjohtajapalvelut ostetaan toisesta kunnasta. Kun sinne otetaan uusi kunnanjohtaja toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen, se vie taas 20—30 vuotta eteenpäin pahimmassa tapauksessa.

Sen takia toivoisi, että hallintovaliokunta voisi tätä katsoa vähän avarammalla katseella eikä jumiutuisi siihen, että kun on nyt tämmöinen kirjoitettu, niin mehän emme muuta tätä, tämä ei ole hyvä, vaan lykätään taas seuraavalle vaalikaudelle ja pakitetaan tämä esitys. Toivoisi, että nyt katsottaisiin asiallisesti ja lähdettäisiin tälle tielle, koska tässä tulee joka tapauksessa säästöjä, voidaan kohdentaa toiseen. Tässä ei sinällään säästöjä tarvitsekaan tulla kokonaisvaltaisesti, vaan kohdennetaan työ oikeasti sinne kentälle eikä paperien pyörittämiseen.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Osoittautui varsin hyväksi se, että tämä asia jäi 25. lokakuuta vielä kesken ja nyt ministerin paikalla ollessa tähän asiaan paneudutaan. Ministeri Itälä sai varsin paljon ruusuja ensimmäisen asian kohdalla, kansalaisuuslain kohdalla, ja mielestäni nyt liikaa nokkosia. Kyllä itse myös kallistun, niin kuin ed. Esa Lahtelakin, sille linjalle, että tämä laki, hallituksen esitys 195 näiltä valtiopäiviltä, on sellainen, joka sisältää aivan viisaita ja järkeviä linjauksia. Ed. Esa Lahtelan analyysi tuosta organisaatiosta mielestäni on oikea, mihin myöskin täällä aikaisemmin viitattiin, nimenomaan siinä, että voidaan ohjauksella hallinnon sisältä sitten hajauttaa ne toimintapisteet, jos sitten poliisijohto muuten keskittyy. Mielestäni ministeri Itälä hyvällä tavalla kuvasi, miten päästään pikkuhiljaa pois muun muassa läänin poliisijohdon ylimääräisistä rönsyistä ja saadaan poliisitoimi nimenomaan ihmisten keskuuteen, jalkautetaan yleensä näkyväksi. Nollatoleranssi ja ennaltaehkäiseminen toteutuvat tätä kautta. Tämä on mielestäni hyvä asia, tämä linja.

Ed. Seppo Lahtela käytti täällä 25.10. puheenvuoron, jossa hän ikään kuin kriittisesti tähän suhtautuen pohti sitä, mitä tapahtuu Haminan kihlakunnalle ja Kotkan kihlakunnalle, kun on vielä rajan läheisyys siinä. Nyt jo nämä kaksi kihlakuntaa toimivat erittäin paljon yhteistyössä ja raja kolmantena yhteistyömuotona siinä on yhdessä molempien kihlakuntien huoli, ja näin ollen sinänsä ei tapahdu mitään ongelmaa, jos tästä viedään tämä muodollinen raja pois.

Leea Hiltunen /kd:

Arvoisa herra puhemies! Me kristillisdemokraatit sanomme itsestämme, että me emme ole oikealla emmekä vasemmalla vaan kansan sydämessä. Jotenkin tällä tavalla haluaisin nyt tätäkin hallituksen esitystä tarkastella. Kyllähän tässä on erittäin merkittävästä hallituksen esityksestä kysymys, ja näen, että tämä periaatteellinen, iso päätös on todellinen arvovalinta, jos päädyttäisiin lopulta siihen, että poliisi olisi lähellä kansaa. Olen kovasti huolestunut, jos tulee tapahtumaan sitä, että ikään kuin vain hälytysten kautta poliisi sitten jalkautuu ja on kansalaisten kohdattavissa haja-asutusalueilla. Näen, että jotain konkreettista täytyy tapahtua sillä tavalla, että tämän tuloksena todella myöskin ihan fyysisesti poliisin voimavaroja näkyy siellä kentällä eri tahoilla, koska siitähän meillä on huoli, että usein turvattomuudentunne ja asioihin puuttumisen viivästyminen johtuu siitä, että matkat ovat pitkät ja lähdetään jostain kaukaa. Itsekin olen ollut Rauman poliisin mukana erilaisissa tehtävissä, sekä järjestystehtävissä että huumeratsioissa, ja vähän sieltä sisältäpäin olen katsellut, vaikka en todellakaan ole asiantuntija.

Myönteisenä haluan nähdä tässä sen, että todella katsotaan, miten tämä hallinto puretaan, että asiantuntijoita kuullaan siitä, mitä tapahtuu lääninhallinnossa ja ylimmässä johdossa ja mitä eläkkeelle siirtymisen kautta tapahtuu, minkälaista osaamista todella rekrytoidaan ihan asiantuntijuuden pohjalta, kun tiedämme erilaiset poliisitoimen tehtäväalueet, haasteet, huumerikollisuuden, talousrikollisuuden ja muun toiminnan, mitä siellä on. Todella toivoisin myöskin, että kun kihlakuntajakoasiasta ja käytännön nykyisistä rajoista puhutaan, hallintovaliokunnassa asiantuntijoiden kuulemisessa katsotaan, mikä heijastusvaikutus tällä on kihlakuntajakoon, ja sitten se, mikä on tämän organisaatiouudistuksen kokonaisuus, mitä kaikkea se edellyttää vielä lisää.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ymmärrän sen, että ministerillä ja ministeriöllä on tässä erityisen hyvä tahto. Tahto on mielestäni selkeä ja siitä voimme kaikki olla samaa mieltä: parantaa poliisin näkyvyyttä, tehostaa poliisin läsnäoloa eri puolilla ja pyrkiä ennalta ehkäisemään rikoksia ja tutkia niitä entistä paremmin. Nyt on vain kysymys siitä, onko tämä se maailman tehokkain ja paras keino toteuttaa nämä. Minä olisin lähtenyt pärööttämään asioita hieman toisesta päästä. Silloin kun kihlakuntauudistusta pitkän valmistelun jälkeen lähdettiin toteuttamaan tähän maahan, oli pitkästi myös sopimus siitä, että tämän jälkeen aloitetaan läänin poliisijohdon ja poliisin ylijohdon tarkastelu. En muista koskaan tavanneeni kansalaista tai käytännön poliisimiestä, joka olisi kovasti läänin poliisijohtoa tarvinnut. Pitäisi lähteä sieltä ylhäältäpäin esimerkinomaisesti tarkastelemaan, mutta nyt ensiksi mennään hyvin lähelle kansalaisia.

Kihlakunnan poliisipäällikkö on kuitenkin se keskeinen virkamies toimintojen osalta, joka johtaa sitä piiriä, kehittää sitä piiriä, kantaa siitä vastuunsa julkisuuteen, kansalaisille ja myöskin alaisille, hoitaa lupahallinnon päätöksiä, jotka kuuluvat poliisipäällikön tehtäviin, ajokorttipäätöksiä, erilaisia lupia, ajokorttilupia eniten. Esimerkiksi siihen piiriin, missä minä olen työskennellyt, Lapuan kihlakuntaan, yhdistettiin aikanaan Härmän nimismiespiiri, Kauhavan nimismiespiiri, Lapuan nimismiespiiri, Evijärven nimismiespiiri, Lappajärven nimismiespiiri, Alajärven nimismiespiiri, ja meillä on yksi päällikkö. Siinä on aluetta, 500 kilometriä joka työvuorolla tulee jo tälläkin hetkellä matkaa jo pelkästään keskuspaikkaan.

Minä haluaisin semmoisen poliisin, joka olisi lähellä kansalaista, tuntisi kansalaiset jne. En usko, että tällä ratkaisulla päästään siihen toivottuun lopputulokseen, mikä on sinänsä ihan kannatettava.

Pekka  Nousiainen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Nyt tuntuu ikään kuin tässä olisi ministeriöllä semmoinen periaatekysymys, että poliisin hallinnosta annetun lain 6 ja 8 §:n kautta pitäisi periaatteessa tieten tahtoen ajaa poliisipäälliköiden virkojen määrän alentaminen läpi. Tämähän on käsitelty eduskunnassa hiljattain kaksikin kertaa, jolloin tämän suuntaiset esitykset on torjuttu ja periaatteessa on sovittu siitä, että kihlakuntajaon ja sen toimivuuden tarkastelu suoritetaan vuonna 2005. Silloin on syytä näitä kysymyksiä arvioida. Sen näkemyksen ja kokemuksen mukaan, mikä on syntynyt, pienet poliisipiirit ovat toimineet tehokkaasti, siellä päätökset tehdään lähellä kansalaisia, poliisipäälliköt osallistuvat muihinkin kuin johtamistehtäviin, päivystävät ja ovat apuna yleisessä poliisitoimessa. Sen sijaan suurissa poliisipiireissä hallinto sitoo resursseja paljon ja syntyy tavallaan niitä toimia, jotka välttämättä ei varsinaiseen poliisitoimeen kuulu, joten tämä esitys on ehkä huonosti harkittu.

Olisin toivonut, että ministeriö ei tällaista esitystä enää olisi tänne tuonut. Tietysti hallintovaliokunta tarkastelee asian koko laajuudessaan uudelleen, mutta kovin tuntuu siltä, että tätä tuskin tulee hyväksyä, vaan tarkastellaan vuonna 2005 tämä asia uudelleen.

Sisäasiainministeri Ville Itälä

Arvoisa puhemies! Ed. Nousiainen otti esille, että tätä ei pitäisi tehdä, vaan tulisi edelleen säilyttää tämä hallinto. Täällä on monta kertaa käyty tätä keskustelua ja ministeriltä on kysytty, mitä aiotaan tehdä, jotta poliisi säilyy ja näkyy. Nyt tässä tehdään ne painopisteet. Ihmiset ovat todella aidosti huolissaan siitä, näkyykö poliisi vai ei. Me tiedämme nyt, että kun resurssit eivät riitä, sitten vähennetään poliisimiesten määrää. Täällä on selvä tahto säilyttää hallinto ja vähentää pikkuhiljaa poliisimiesten määrää. Sen valinnan te nyt itse teette.

Totta kai vaaleissa kansa ratkaisee, halutaanko hallintoa vai poliisitoimintaa. Kun täällä on aina aikaisemmin kysytty, mihin painopiste pitää pistää, nyt se valinnan paikka on ja tämän täytyy lähteä kihlakuntatasolta, jotta voidaan puuttua lääninhallintoon ja poliisiylijohtoon. Lääninjohtoakaan ei voida poistaa, kun sillä on valvontatehtävät, kun on niin paljon valvottavia, vaan toista kautta voidaan lähteä, ja nyt on se tilaisuus, kun päälliköitä on lähtemässä valtava määrä eläkkeelle. Se on täysin pään pensaaseen pistämistä, että sanotaan, että lykätään nyt, kun tässä on vähän epämiellyttäviäkin piirteitä, tätä sattuu joku vastustamaan. Vaalien alla ei uskalleta tehdä kansalaisten turvallisuuden kannalta merkittäviä ratkaisuja.

Pekka  Nousiainen  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä pienissä poliisipiireissä poliisipäällikkö näkyy kentällä ja hän tietää, missä resursseja käytetään ja mihin niitä ohjataan. Käytännössä tämä esitys merkitsee sitä, että kihlakuntajako nyt romutetaan tältä pohjalta ja valtion paikallishallinto viedään pois, eli kyllä tällä on paljon laajemmat vaikutukset kuin poliisin osalta. Tämä ei merkitse sitä, onko poliisi läsnä vai ei. Minun käsittääkseni tässä ei synny säästöjä, joita voidaan ohjata käytännön poliisitoimintaan, vaan tilanne on päinvastoin.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minulla on myös kokemukset, että poliisipäällikkö todella näkyy ja on kenttätyössä jatkuvasti. Siinä vaiheessa, kun kihlakuntajärjestelmä muodostettiin, siinähän tuli henkilökohtaisia palkanlisiä ja siellä on todella valtavat palkkaerot eri poliisipäällikköjen kesken. Kun myös hallintovaliokunta on linjannut, että 2005 seuraava suurempi tarkastelu ja järjestely olisi, niin todella jos tällä välillä vapautuu joku poliisipäällikön paikka, täytettäköön se määräaikaisesti. Emme me tällä lainmuutoksella pääse eroon näistä, sanotaanko, todella korkeapalkkaisista poliisipäälliköistä. Heillä on valtavat erot tosiaan palkoissa. Niin kuin totesin aiemmin, osa varmasti on kyllä sellaisiakin poliisipäällikköjä, jotka eivät suorittavassa työssä niin paljon ole.

Timo  Ihamäki  /kok:

Arvoisa puhemies! Turvallisuusasiat ovat nykyään erittäin tärkeitä ja ihmiset arvostavat erittäin suuresti myöskin maan sisäistä turvallisuutta. Niinpä yleisö kaipaa peruskuntiin eli ruohonjuuritasolle poliisin palveluja ja lähinnä turvallisuuspalveluja. Olihan se aikamoinen huononnus palvelutarjontaan, kun poliisia ei enää ole esimerkiksi joka pitäjässä. Yleisö haluaa, että poliisi on kentällä, haluaa, että se on lähellä ihmisiä ja että poliisi näkyy ja että joka paikalla on ennalta ehkäisevää poliisin toimintaa.

Yllättävän voimakkaan keskustelun tämä herätti, ja toivon, että valiokunta paneutuu asiaan, pohtii asiaa puolelta ja toiselta. Mutta minusta peruslähtökohta on aivan oikea, että hallintoa kevennetään ja ruohonjuuritason töitä lisätään.

Pertti  Hemmilä  /kok:

Arvoisa puhemies! Itse en puhu nyt omassa asiassani, en ole poliisipäällikkö, mutta olen toiminut kyllä poliisipäälliköitten alaisuudessa ensin nimismiespiirissä lähes 20 vuotta ja sittemmin kihlakunnassa, kihlakuntavirastossa, niin ikään poliisipäällikön alaisuudessa.

Mitä tulee suurempien ja pienempien yksiköitten tehokkuuteen, niin kyllä se on kiistatta todettavissa nyt, että mitä pienemmät yksiköt, sitä tehokkaampia ne ovat monessa mielessä. Ensinnäkin monissa pienemmissä kihlakuntavirastoissa, noin 30 000—60 000 asukkaan kihlakuntavirastoissa, on kaksi tai kolme poliisipäällikköä, mutta jos näitten päällikkövirkojen määrä suhteutettaisiin esimerkiksi suuremman kaupungin poliisipäälliköitten virkojen määrään, niin näitä pitäisi olla moninkertainen määrä siellä pienissä kihlakunnissa. Eli kyllä ne toimivat tehokkaasti.

Toinen asia on sitten rikosten selvittämisprosentti. Juuri edellisessä puheenvuorossani mainitsin kihlakuntauudistuksesta, joka toteutettiin 96 joulukuun alusta. Siihen asti esimerkiksi siinä nimismiespiirissä, missä minä palvelin, Marttilan nimismiespiirissä, omaisuusrikosten selvittämisprosenttikin oli yleisesti yli 60. Nyt Loimaan kihlakunnassa, johon tämä nimismiespiiri sitten fuusioitiin, se on romahtanut lähelle 20:tä prosenttia. Kyllä tosiasia on, että me haluamme lähellä ihmistä olevan poliisin, joka tunnetaan siellä, sellaisen, jolla on kasvot omassa poliisipiirissä, emmekä tämmöistä kasvotonta, joka on kaukana ihmisestä.

Leea Hiltunen /kd:

Arvoisa herra puhemies! Halusin vielä ottaa puheenvuoron oikeastaan sen takia, että haluaisin vielä kysyä — toivon, että valiokunnassa jotenkin kirkastuu se — mikä on todellinen ongelma, mihin tällä esityksellä haetaan ratkaisua. Jollain lailla niin monen asian kohdalla olemme mielestäni yksimielisiä siitä, että hallintoa ja byrokratiaa pitää keventää. Toisin sanoen meillä yhteiskunnassa ei ole varaa lisätä byrokratiaa ja hallintoa, ja siitä lähtökohdasta pitäisi lähteä.

Mutta mitä vaurioita se sitten mahdollisesti aiheuttaa, jos tätä lakiesitystä tässä muodossa nyt viedään eteenpäin, se mielestäni on valiokunnan asiantuntijoiden kuulemisessa selvitettävä. Onhan meillä rakennemuutosta niin monella muulla alueella tällä hetkellä menossa, että eihän periaatteessa poliisitoimen rakennemuutos — ymmärrän tämän sellaiseksi, osittainhan tämä on rakennemuutos myöskin — voi olla tabu, ettei poliisitoimessa myöskin rakennemuutosta voida järkevästi toteuttaa. Nyt on vain kysymys siitä, miten se toteutetaan. Ja todella tuo kihlakuntajärjestelmän toimivuus: Näen erittäin vakavana sen, että jos meillä on mahdollisuus päälliköiden nyt jo osallistua käytännön toimintaan, päällikkötaso ei sitä tee. Mikä on sitten tehtäväkuvien muodostuminen tässä?

Kyllä tietysti haluaisin nähdä senkin, että asiantuntijoita kuultaisiin sillä tavalla, että eläkkeelle siirtymisten kohdalla ei todella virkoja automaattisesti täytettäisi, vaan katsottaisiin, onko vielä jonkin kokeilun kautta mahdollisuutta hakea vaihtoehtoja vai viedäänkö tämä laki ihan tässä sanamuodossa ja pykälämuodossa eteenpäin ja sitten vuonna 2005 tarkistetaan, että saadaan käytännön resursseja.

Sen selvittäminen, mistä johtuu rikosten selvittämisprosenttien lasku, kuuluu mielestäni myöskin tähän, johtuuko se tästä kokonaisresurssien vajeesta, joka mielestäni on kaikkein suurin ongelma. Poliisin resursseja tarvitsemme lisää.

Pertti  Hemmilä  /kok:

Arvoisa puhemies! Sen verran vielä jatkopuheenvuoroa, kun ei kahdessa minuutissa ehdi ihan lausua sitä, mitä piti. Kaksi asiaa vielä.

Ensinnäkin hallinnosta: Mitä viime vuosina, viidentoista viime vuoden aikana esimerkiksi, on poliisihallinnossa tapahtunut? Nimenomaan poliisiylijohdossa on hallinto kolminkertaistunut, mutta kentällä, lähellä ihmistä, on vähennetty kaiken aikaa ja tingitty.

Toinen asia on se, miten tämä vaikuttaa poliisin resursseihin, kun hallituksen esityksessä jo todetaan, että tällä ei ole kustannusvaikutuksia. Todennäköisesti ne jäävät kyllä aivan mitättömiksi, ja ainakin ne jäävät mitättömiksi sitten lähivuosina.

Sisäasiainministeri Ville Itälä

Arvoisa puhemies! Tällä ei ole kustannusvaikutuksia sen takia, että tällä ei haetakaan sinänsä mitään säästöjä poliisin budjettiin vaan painopisteen siirtämistä hallinnosta nimenomaan ihmisten lähelle. Silloin peruspoliisitoiminta säilyy. Se ei säily muuten. Te kaikki tiedätte, että jatkuvasti kihlakunnissa ainoa tapa, jolla on voitu säästää, on se, että poliisinvirkoja ei täytetä. Nyt on kyse siitä, että otetaan tämä koko hallinto, poliisiylijohto, lääninhallinto, kihlakunnat, ja siellä nimenomaan hallintoa pois. Ed. Nousiainen totesi, että tässä on tarkoitus selvästi viedä hallintoa pois. Niin on, jotta se poliisi säilyy siellä. Nyt te teette sen valinnan. Älkää sitten enää täällä kysykö, miksei poliisien määrä ole riittävä. Nyt, kun yritetään tehdä se painopiste oikeaan paikkaan, niin te olette väittämässä täällä, että näin ei pidä tehdä, kun pitää säilyttää tämä hallinto. Jos sitä rakastatte, se on teidän asianne, mutta näin kansalaiset eivät varmasti ajattele.

Pekka  Nousiainen  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sanoin, että tällä pohjalla romutetaan kihlakuntahallinto ja viedään pois valtion paikallishallinto. Kyllähän poliisi on ollut keskeinen ydin kihlakuntahallinnossa ja sen ympärille kihlakuntien virastot ja järjestelmä ovat rakentuneet. Kyllä tässä ensiaskel silloin otetaan siihen, että meillä ei ole myöskään sitten kihlakunnissa valtion paikallishallintoa. Kyllä tässä on kokonaisuus katsottava sitten koko laajuudessaan, mitä kihlakuntiin kuuluu.

Antti  Rantakangas  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä ministeri on vakuuttanut, että tästä koituu hyötyä nimenomaan siihen kenttätason poliisityöhön, mutta valitettavasti hallituksen lupaukset ja teot ovat kyllä ainakin aikaisemmissa rakennejärjestelyissä olleet kyseenalaisia. Tässä viittaan Tieliikelaitoksen synnyttämiseen ja perustamiseen. Silloinhan luvattiin, että 300 miljoonaa markkaa tulee tienpitoon sitten rahaa lisää osana tätä rakennejärjestelyä. Käykö tässä poliisihallinnon osalta nyt kuitenkin samalla tavalla, että säästöjä tehdään, supistuksia tehdään, ja kuitenkaan samalla sitä budjetin kasvattamista, joka on välttämätöntä, poliisihallinnon budjetin kasvattaminen, sitä ei tehdä, vaan sanotaan, että onhan teillä rahaa siellä muutoinkin.

Sisäasiainministeri  Ville  Itälä

Arvoisa puhemies! Kun hallitus kävi budjettineuvotteluja, toin tämän esityksen sinne jo mukaan. Hallitus lisäsi sinne pohjiin 15 miljoonaa euroa lisää, kun totesi, että poliisi on valmis itsekin miettimään, mikä on oikea painopiste, miten sitä tehdään. Nyt jo ensi vuoden budjetissa on annettu sen takia lisää voimavaroja poliisille, että ollaan valmiita myös itse miettimään, missä on se oikea painopiste. Tässä on tapahtunut juuri niin, että sitä resurssia on tullut myös euromääräisesti lisää.

Pertti  Hemmilä  /kok:

Arvoisa puhemies! Sitä resurssia näyttää olevan noin 2,6 prosenttia tulossa lisää, 13 miljoonaa euroa.

Kun ministeri totesi, että nyt vain hallintoa kevennetään ja siirretään se työpanos sinne kentälle, oletteko te todellakin, ministeri Itälä, sitä mieltä, että nämä poliisipäälliköt, jotka nyt viroissaan siellä kihlakunnissa toimivat, ovat turhan toimittajia, että heillä ei ole mitään tehtäviä, että heillä ei ole tehtäviä, heillä on vaan hallinto, virka? Vai kuka nämä työt ja toimet sitten suorittaa siellä kihlakunnissa? Ihmettelen hieman tätä käsitystä nyt, että ei näillä kihlakuntapäälliköillä ja näillä korkeammilla virkamiehillä olekaan mitään töitä.

Leea Hiltunen /kd:

Arvoisa herra puhemies! Mielestäni tämän hallituksen esityksen käsittely varmasti jollain lailla avautuisi paremmin, jos tässä saataisiin selkeä vastaus siihen, miten tämän lain yhteydessä — minä vielä toistan sitä — kihlakuntajärjestelmä vahvistuu, miten ikään kuin tämä lainsäädäntö tukee aikaisemmin tehtyjä ratkaisuja, että ikään kuin sitä valvontatehtävää ja sitä tehtäväaluetta, mikä on tarkastelun kohteena, koska me odotamme vuoteen 2005 sitä selontekoa, arvioidaan vasta silloin. Jos siellä on jotain ristikkäistä, silloin siihen on todella pysähdyttävä ja mietittävä, onko tässä sittenkään oikea tie valittu. Mutta haluaisin kuitenkin nähdä, että näitä todella tutkittaisiin.

Toinen asia: Kun näistä resursseista puhuttiin, me olemme todella näissä budjettikeskusteluissa kuulleet, että suurin huolihan kansalaisilla on ja viesti meille tulee, että se kokonaisresurssitarve on aikamoinen. Sitä ovat viestittäneet asiantuntijat ja kansalaiset. Jos tässä yhteydessä enemmän avattaisiin tätä, mitä tällä 15 miljoonalla eurolla konkreettisesti halutaan tehdä ja mitä se käytännössä on, mihin se uppoaa, millä lailla se tuo tähän pakettiin ikään kuin lisäresursseja, niin ymmärtäisin, että tulisi parempi kokonaisuus.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Minun mielestäni ministeri Itälä on aivan oikealla asialla, eli kihlakuntauudistus olisi edelleen tarpeellinen. 90 kihlakunnasta pitäisi Suomessakin päästä 30:een.

Se minua eniten ihmetyttää kuitenkin poliisien kohdalla, että poliiseille on nyt annettu rahaa viimeisen kahdeksan vuoden aikana sillä tavalla, että kun tulin eduskuntaan, poliisin budjetti oli 2,4 miljardia markkaa ja nyt se on 3 miljardia markkaa, ja edelleen 8 500 poliisinvirkaa on Suomessa ja 500 virkaa täyttämättä. Kihlakuntauudistus syö virkoja ainoastaan päälliköiltä. Kun poliisit hajautetaan valtakuntaan näkyvästi, niin minun mielestäni ministeri Itälä on aivan oikealla asialla, ja lämpimästi kannatan kihlakuntauudistusta.

Timo  Ihamäki  /kok:

Arvoisa puhemies! Niin kuin jo äsken totesin omassa puheenvuorossani, hyväksyn ministeri Itälän perustelut tämän lain suhteen ja lain pyrkimysten suhteen. Jos tämä laki antaa mahdollisuuden siihen, että poliisi on kentällä ja näkyy siellä ja antaa kansalaisille turvallisuuden tunnetta, niin tämä laki on onnistunut.

Mutta halusin käyttää tämän puheenvuoron lähinnä poliisien rahatilanteesta. Niin kauan kuin itse olen ollut turvallisuus- ja puolustusjaoston puheenjohtaja, poliisi on aina tarvinnut sekä lisäbudjetissa että varsinaisessa budjetissa lisää rahaa. Aina sitä on annettu, ja lisää vielä tarvitaan. Myönnän kyllä, että poliisilla on teknistyvä rikostutkimus, joka vaatii dna-tutkimuksia, ja nykyisin tulevat nämä saattokuljetukset, jotka vievät erittäin suuresti rahaa. Monet tällaiset asiat vievät rahaa. Sen takia poliisi on myös sitä vaatimassa, että se pystyisi tehtävänsä kunnolla hoitamaan. Toivonkin, että me pystymme järjestämään sen verran rahoitusta, että poliisitoiminta täällä pelaa, mutta sitten pitää olla myös hallinnon järjestyksessä. Ei hallinto ole pääasia, vaan poliisin kenttätoiminta.

Pertti Hemmilä /kok:

Herra puhemies! Ed. Kuosmanen tuli saliin ja otti heti esille, että Suomeen riittäisi 30 kihlakuntaa. Jos tällä tavalla lähdetään tätäkin asiaa nyt eteenpäin käsittelemään, niin jos hallituksen todellinen tavoite onkin tämä 30 kihlakuntaa maahamme, minusta se olisi ollut reilua kirjoittaa julki tähän hallituksen esitykseen. Sen sijaan Suomessa on viisi lääniä, ja ainakin näissä poliisiasioissa olen todennut, että lääniporras toimii kuin sisäministeriön kirjelmien postisiirtokonttori, eli sellaisina ne joutaisi kyllä lakkauttaa.

Mitä tulee poliisin lisämäärärahoihin, niin Valtiontalouden tarkastusvirasto juuri viime viikolla antoi vakavan huomautuksen tästä asiasta. Sen mukaan poliisille on sälytetty suhteettoman paljon lisätehtäviä näihin resursseihin ja määrärahalisäyksiin nähden.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kuten ed. Ihamäki pitkäaikaisena valtiovarainvaliokunnan jaoston jäsenenä hyvin osoitti, poliisille on tullut viime vuosina hirvittävän paljon lisää tehtäviä. Suurimmat haasteet tietenkin on tulleet kansainvälistymisestä, mutta myöskin tehostuneesta rikostutkinnasta, dna-testeistä ja muusta koituu lisää kustannuksia. Kyllähän poliisin hallinto, jos mikä, on ollut suuremmassa myllerryksessä Suomessa viime vuosien aikana kuin missään muualla Skandinaviassa. Meillä oli ennen lähes 400:n nimismiespiirin järjestelmä. Me olemme siirtyneet siitä uuteen järjestelmään, jossa on koko järjestelmä nykyaikaistettu ja uudistettu 90 kihlakunnaksi. Me kuulimme toistasataa asiantuntijaa noin vuosi sitten, ja kaikki olivat yksimielisesti sitä mieltä, että nyt annetaan työrauha, nyt annetaan sopeutumisrauha, nyt haetaan välineitä, kuinka yhteistyö toimii vielä paremmin, tehokkaammin — antakaa meille työrauha. Me eduskunnassa vastasimme, että me annamme teille työrauhan, ja näin kauan se kesti.

Nyt joudun sanomaan, että en ollut sanojeni takana vaan olen tekemässä uutta erillisratkaisua tähän, mistä juuri annoimme heille työrauhan. Tämä tässä erityisesti kismittää: Olenko luotettava kansanedustaja, kun hallintovaliokunnassa näin tehtiin? Minun mielestäni tilanteen pitäisi olla kuitenkin se, että eduskunnan tahto ohjaa ministeriön toimintaa ja ministeriö toimii sen mukaisesti kuin eduskunta on yksimielisesti pitkän pitkän selontekokeskustelun jälkeen päättänyt. Minä en nyt tiedä enää, mikä on seuraava esitys. Jos sieltä sanottaisiin, että tehdään 30 uutta kihlakuntaa, järjestellään ne ja laitetaan niihin päällikkövirat ja hallinto järjestykseen, asia olisi ihan ok, jos poliittinen halu näin on. Tehdään sitten niin. Mutta nyt kun tehdään erillinen osaratkaisu, jota ei ole mihinkään sovitettu, tähän palapeliin, tähän paikallishallintoon, niin tämä tässä tuntuu hyvin kiusalliselta.

Sisäasiainministeri  Ville  Itälä

Arvoisa puhemies! Toivoisi, että ed. Salo arvostaisi entisiä virkaveljiään ja antaisi heille työrauhan. Nyt heillä on paineet siitä, että resurssit eivät riitä, työpaikkoja vähenee. Hallinto on jatkuvassa muutoksessa. Semmoista työrauhaa hallinnolle ei tule enää missään, etteikö muutos olisi jatkuva. Kyse täytyy olla ei siitä, mitä te olette luvanneet täällä jollekin työrauhasta, vaan siitä, että kansalaisten turvallisuus säilyy. Se on ensisijainen tarkoitus, ja jos muutoksia on pakko tehdä, niin ne sitten tehdään.

Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu hiukan on nyt alkanut polkea paikallaan ja tällaista hiukan juupas—eipäs-linjaa toistaen.

Se, mihin ed. Ihamäki viittasi, että tarvitaan lisää resursseja poliisille, hyvä, se on totta, mutta kuitenkin pitkällä tähtäimellä me tarvitsemme yhteiskunnassa sosiaalista turvallisuutta ja yhteiskunnan jakautumisen estämistä, niin että tulevaisuudessa on yhteiskunta luonnostaan sellainen, joka pystyy vastustamaan rikollisuutta. Ajatellaan Yhdysvaltoja: Kolme miljoonaa ihmistä on vankilassa, ja todellakaan resursseja ei varmaan poliisitoimelta puutu. Siitä huolimatta se on paljon epävarmempi ja vähemmän turvallinen yhteiskunta kuin Suomi, jos me vertaamme.

Mielestäni, ja toistan sen, ministeri Itälän esitys on hyvä. Se on tietyssä mielessä puite-esitys, se linjaa eteenpäin, missä on painopisteet: käytännön poliisityössä ja poliisin näkymisessä ja mukana olemisessa sillä lailla, että myös voidaan ehkäistä rikollisuutta.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Suomalaisen kannalta on erittäin hyvä asia, että meillä on hyvä, hyvin koulutettu, rehellinen poliisi. Siihen kansalaiset luottavat, mutta jotta me saamme hyvinkoulutetun poliisin ja rehellisen poliisin, meidän pitää muistaa myös heidän palkkauksensa. Nyt tulevassa valtion tulo- ja menoarviossa on noin 13 miljoonaa euroa lisärahaa poliiseille, ja poliisien keskuudessa on syntynyt taistelu siitä — ainakin kenttäpoliisit esittivät minulle — että he haluaisivat kaikkien palkkojen korottamista kahdella palkkaluokalla läpi poliisihallinnon ja sen lisäksi sitten jotain pientä tulospalkkausta. Se olisi heidän mielestä oikeudenmukainen ratkaisu.

Pekka Nousiainen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Jos meillä on 30 poliisipäällikköpiiriä, niin sehän käytännössä merkitsee kutakuinkin reilua maakuntajakoa tähän poliisihallintojärjestelmään ja silloin on ajauduttu aika lähelle sitä, että kun otetaan läänin poliisijohdon keskuspaikat ja vanhat lääninhallitusten sivukonttorit, itse asiassa tullaan tilanteeseen, jossa päällekkäistä hallintotyötä tekee sekä läänin poliisijohto osittain että kihlakuntien keskusyksiköiden poliisijohto. Käytännössä silloin tämä tehtävienjako ei ole selvä.

Yleensähän on taipumus näin, että silloin kun hallinto keskitetään voimakkaasti suuriin yksiköihin, sillä on taipumus vetää myöskin organisaatiota lähelleen. Silloin tässä käy näin, että äärialueilla poliisimiesten määrä tulee edelleen vähenemään ja poliisin näkyväisyys tulee edelleen vähentymään. Kyllä tässä nämä puolensa on. Kyllä tämä on vakava asia.

Minä yhdyn niihin näkemyksiin, että poliisin haasteet viime vuosina ovat kasvaneet valtavasti, rikollisuus lisääntyy ja teknistyy ja poliisi tarvitsee resursseja, ja siinä mielessä kyllä meidän on turvattava poliisille toimintamahdollisuudet ja valtuudet kaikkialla, mutta sitä tuskin ratkaistaan tällä hallinnollisella uudistuksella.

Lauri  Kähkönen  /sd:

Arvoisa puhemies! Missään ei ole osoitettu sitä, että tällaiset suuremmat kihlakunnat toimisivat taloudellisemmin. Päinvastoin on totta se, että nämä pienet kihlakunnat käyttävät voimavarojaan taloudellisemmin ja myös, niin kuin ed. Hemmilä toi esille, selvitysprosentit ovat parempia tällaisissa pienemmissä kihlakunnissa.

Täällä käsittääkseni puheenvuoroissa ei ole kiinnitetty huomiota sidosryhmäyhteistyöhön. Minusta kunnissa poliisipäälliköt ovat siinä keskeisessä asemassa, ja kun ajatellaan poliisin, Rajavartiolaitoksen ja muiden sidosryhmien yhteistyötä, niin väitän, että kun mennään laajoihin yhteistoiminta-alueisiin, varmasti tässä kärsii silloin tämä. Toisaalta myönnän sen, että totta kai poliisitoimintaa on kehitettävä, mutta epäilen todella, että tämä lakiuudistus ja ne todella isot yhteistoiminta-alueet toisivat tähän parannusta. Niin kuin sanoin, tällä lakiuudistuksella eivät nämä poliisipäälliköt poistu, heidän palkkansa säilyy entisellään, voi nimike muuttua. Täytettäköön, jos tällä välillä vuoteen 2005 mennessä vapautuu näitä paikkoja, ne määräaikaisesti, ja sitten seuraa tämä suurempi uudistus, johon uskon, että valmiuksia on.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tuossa kun miettii hallintovaliokunnan nimeä, niin senhän ei pitäisi tarkoittaa, että hallintovaliokunta suojelee sitä, jotta hallintoa olisi mahdollisimman paljon eikä sitä uudistettaisi. Tulee jotenkin semmoinen olo tässä, kun on kuunnellut illan puheita ja aikaisemminkin jo viime kaudella, että hallintovaliokunnan rooli on ilmeisesti koettu semmoisena, että pitää suojella, että mahdollisimman paljon on hallintoa. Tässä kysymyksessä erityisesti korostuu kanssa tämä seikka.

Minusta tätä pitäisi katsoa avoimesti sillä tavalla, miten uudelleen tämä organisoidaan, ja minusta ministeriö on lähtenyt ihan oikealle tielle. Ei kyse ole sillä tavalla, miten ed. Nousiainen totesi, jotta kun päällikkö vedetään johonkin, niin sitten se vetää mukanaan kaikki. Sehän nyt on ihan pöhköä ajattelua semmoinen. Sitten pitää ohjeistaa, jotta ei missään tapauksessa, ja antaa tätä ylempää ohjausta, jos on tällainen halu jollakin päälliköllä, että vetää kaikki poliisit ympärilleen. Eihän siinä ole mitään älyä. Sitten pitää antaa ministeriön ohje, jotta semmoista ei saa tehdä ja kyläpoliisia pitää olla siellä, koska tässä... (Ed. Kähkönen: Kutsukoon hallintovaliokunta ed. Lahtelan asiantuntijaksi!) — Kiitos, ed. Kähkönen. Ilomielin tulen kuvaamaan näitä maalaisjärjen ajatuksia, jos ei löydy salista sen parempaa, ilman muuta. — Minusta tässä niin kuin sillä tavalla takerrutaan joihinkin vanhoihin rakenteisiin. Kun nyt on mahdollista uudistaa, niin uudistetaan. Tehdään järkevä järjestelmä, jossa ei tuhlata varoja, koska kyllähän kansalainen haluaa nähdä sen oikean poliisin, mikä on siellä. Eikä se, jotta poliisi on jossain konttoripöydän ääressä, hirveän paljon turvallisuutta lisää, jos on mahdollisimman paljon lokeroita, joissa äijät istuu ja paperia pyörittelee ja kännykällä tai puhelimella soittelee, vaan näkyvä poliisi on se, joka luo sitä turvallisuuden kuvaa yhteiskunnassa.

Timo Ihamäki /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Tiusasen mukaan halutaan sosiaalista turvallisuutta yhteiskuntaan, mutta halutaan myöskin poliisia kentälle ja etenkin ennalta ehkäisevään työhön. En näe, että on mitään haittaa sosiaaliselle turvallisuudelle, jos poliisitoimintakin pelaa ja toimii.

Ulkoisen turvallisuuden varmistamiseksi hyväksyttiin täällä puolustuspoliittinen selonteko runsas vuosi sitten. Kun poliisipalvelut ovat tärkeitä ja kun poliisiasiat herättävät niin paljon keskustelua ja erilaisia näkemyksiä ja kun poliisi vaatii yhä enemmän aina rahaa, olisi myöskin harkittava sisäisen turvallisuuden selonteon tekemistä, jossa pyrittäisiin ratkaisemaan kaikki nämä ongelmat.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Ihamäki on oikeassa siinä, että tarvitaan poliisien resurssien turvaaminen. Itse painotin sitä, että yhteiskuntaa pitää kehittää niin, että se ei hajaannu kahtia, ettei köyhyys lisäänny ja sisäinen turvattomuus. Sosiaalinen, yhteiskunnallinen turvallisuus on näin ollen välttämätön. Voimme ajatella esimerkiksi Yhdysvaltoja, jossa jatkuvasti on kuitenkin rikollisuus kasvussa, vaikka siellä on paljon resursseja, kun yhteiskunta muuten ei ole turvallinen, vaan turvattomuus vallitsee. Tässä mielessä Suomi on edelleenkin paremmalla tiellä, ja meidän pitää yhteiskunnan tasa-arvoisuutta myös pitää mielessä.

Marja Tiura /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oikeastaan ed. Ihamäen puheenvuoron johdosta halusin käyttää tämän puheenvuoron. Kun täällä nyt on nostettu esille hallintovaliokunnan roolia ja onpa jopa suomittu hallintovaliokuntaa näissä puheenvuoroissa, niin täytyy sanoa, että hallintovaliokunta juurikin budjettilausunnossaan ensi vuodelle 2003 nosti esille erittäin tärkeänä kysymyksenä sen, että tämä sisäisen turvallisuuden selonteko pitäisi tehdä mahdollisimman nopeasti ja juurikin siitä syystä, että kun me puhumme täällä salissa ja muutenkin käymme keskustelua poliisin voimavaroista ja resursseista, niin tekemällä tällainen sisäisen turvallisuuden selonteko me pystymme pitkällä aikajänteellä myöskin varaamaan riittävät resurssit poliisitoimintaan, mikä on äärimmäisen tärkeätä.

Tero Rönni /sd:

Arvoisa puhemies! Kuuntelin tuolla työhuoneessa tätä keskustelua, ja ei voi muuta kuin ihmetellä näiden poliisiedustajien kommentteja, jotka haluavat ehdottomasti hallintoa pitää yllä ja lisätä kenties vielä sitä. Tuntuu aivan käsittämättömiltä kommenteilta, mitä he päästelevät.

Olen kuunnellut muun muassa tuolla Parkanossa, jossa on tällainen päällikkö siinä Hämeenkyrössä, että poliisien täytyy käydä ilmoittautumassa monen kymmenen kilometrin päässä, kun tulevat töihin, ja sitten palata sinne paikalle. Mielestäni, jos tällaisia päälliköitä on olemassa, niin joutavat kyllä lähtemään jo kävelemään ja muihin töihin. Minusta kiukuttelu ja tämmöinen oman arvon korottaminen on jostain muusta maasta kotoisin kuin tämän päivän Suomesta.

Täytyy tyydytyksellä todeta, että on mukava olla edustajien Kuosmanen ja Esa Lahtelan kanssa samaa mieltä. Kerrankin olemme kaikki kolme ihan samaa mieltä. Tätä ei usein tapahdu missään asiassa.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Täällä viitattu sisäisen turvallisuuden selonteko on varmasti aiheellinen, vaikka tänään kyselytunnilla myös kritisoitiin, että onko näitä selontekoja eduskuntatyön kannalta liikaa. Minusta sisäisen turvallisuuden selonteko on kuitenkin semmoinen, että se on täyttä asiaa. Poliisin tulee näkyä, poliisilla tulee olla tietyt kasvot näin sanotusti, kuvaannollisesti sanoen, jotka ihmiset kokevat omakseen, että tämä on meidän poliisi. Poliisilla pitää olla sidosryhmät siihen paikkakuntaan. Mielestäni, kun meillä kihlakuntauudistus vasta melko äskettäin on tehty, ei ole aihetta nyt käydä ainakaan suuriin muutoksiin. Jos jossakin toiminnalliset syyt vaativat, niin siellä voidaan tehdä, mutta muuten näkisin, että on syytä säilyttää tämä nykyinen jako. Silloin nämä läheiset sidosryhmäyhteydet säilyvät, ja minä uskon, että sitä virkavaltaisuutta, mihin ed. Rönni viittasi, ei välttämättä tarvitse olla silloinkaan, vaikka esimies on lähellä.

Olavi Ala-Nissilä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Minusta tässä hallinto ei ole ongelma, vaan perusongelma on se, että poliiseja on tarpeeseen nähden liian vähän. Hallituksen pitäisi kerta kaikkiaan tässä suhteessa toimia. Kannattaa huomata, että nykyinen kihlakuntajako on myös tämän poliisipiirijaon perusta. Jos mennään tuollaiseen maakuntapoliisiin, mitä nyt tässä esitetään, se murentaa kyllä tätä kihlakuntajakoa ja seutukuntajakoa, joka Suomessa on aikaansaatu.

Eduskunnassa lähdettiin siitä, että vuonna 2005 tehdään selvitys. Vasta tämän tarkastelun jälkeen voitaisiin hallinnossa toimia. Minä ihmettelen, miksi nyt ministeri Itälällä on niin kiire tässä toimia, kun poliisitoimessa pitäisi keskittyä todella poliisien määrän ja toiminnan edellytysten turvaamiseen eikä niinkään hallinnollisiin kysymyksiin.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Suomalaisten kannalta on erittäin hyvä, että meillä kerrankin on hyvä poliisiministeri. Hän on vanha poliisimestari ja varatuomari koulutukseltaan. Ed. Ala-Nissilälle totean, että juuri ammattimies huomaa ne ongelmat, sen, millä tavalla organisaatiota pitää korjata, ja ministeri Itälä on oikein voimakkaasti puuttunut poliisihallinnon organisaatiomuutosten korjaamiseen, kun näkee, että raha valuu hukkaan tässä isossa organisaatiossa. Ja nyt tehokkaasti eteenpäin, poliisi kentälle pitää hajauttaa kaikkialla.

Kerran olin Limingan poliisipäällikön Virkkusen vieraana, ja hän kertoi, että hänellä on joka kylälle hajautettu poliisi. He asuvat siellä ja lähtevät heti ja heidän toimintasäteensä on vain 80 kilometriä. Hän on ainut poliisipäällikkö koko isolla alueella. Eli siellä on purettu se kirkko-organisaatio. Hän sanoi minulle, että ministeri Itälä on oikealla asialla, tue sitä, ja siinä mielessä minä kannatan 30:tä kihlakuntaa.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tässä asiassa taas löydän kollega Kuosmasen puheenvuorosta viisautta. Jos näin olisi, että jokaisessa kylässä olisi kyläpoliisi, niin kuin oli joskus aikaisemmin, ja lähipoliisi, joka tuntee asiat, se olisi paluuta vähän parempaan aikaan. Mutta ei meillä valitettavasti siihen enää ole varaa. Näin on väitetty, että esimerkiksi siinä kihlakunnassa, jossa minäkin olen töissä, poliisipäällikön pakollisiin tilaisuuksiin, kun hän kutsuu, ajetaan jopa päivittäin 200 kilometriä vanhoista nimismiespiireistä näihin palavereihin ja koulutustilaisuuksiin ynnä muihin, ja aika menee tien päällä. Asiakkaat odottavat tietenkin siellä lähtöpaikassa. Myös lähtöpaikkoja on siirretty sinne keskuspaikkaan. Miettikää sitä nuorempaa tai vanhempaa konstaapelia, lähteekö hän enää asumaan sata kilometriä kihlakunnan keskuspaikasta laita-alueille, jos aloituspaikaksi on määrätty se keskuspaikka, jotta saadaan säästöjä, jotta saadaan yhtenäisiä partioita, jotta saadaan niin sanottuja tehokkuuslukuja. Ei ole enää varaa lähteä sieltä laita-alueelta, niin kuin ennen, kun ei ole enää tallia, missä poliisiautoa pidetään, kun ei ole enää mitään muuta kuin se pieni palvelutoimisto, jossa on tiski. Minä olen seurannut tätä 20 vuotta työni kautta ja näen, että nyt jostakin syystä ei mennä ihan oikeaan suuntaan. Tämä Kuosmasen vanha lähipoliisijärjestelmä, sitä kohti minä haluaisin mennä. Minä en usko, että tämä on se järjestelmä, jolla siihen päästään, tai tehdään se sitten ihan avoimen läpinäkyvästi ja laitetaan asiat kuntoon.

Hallintovaliokunta on tehnyt merkittävämpiä hallinnonuudistuksia kihlakuntauudistuksessa ja palo- ja pelastustoimessa kuin moni moni eduskunta ennen tätä. Hallintovaliokunta on nimenomaan enemmän kuin mikään hallintovaliokunta 90-luvulla vähentänyt Suomesta hallintoa, luonut tehokkuutta, luonut paikallishallinnon, pannut palo- ja pelastustoimen kuntoon. En ymmärrä ollenkaan niitä arvosteluja, että hallintovaliokunta haluaisi hallintoa. Pikemminkin kaikki me ajattelemme samalla tavalla.

Pertti  Hemmilä  /kok:

Arvoisa puhemies! Juuri tuohon ed. Kuosmasen tarkoittamaan lähipoliisijärjestelmään minäkin kaipaan paluuta. Mutta tämä esitys, joka meillä on käsiteltävänä täällä, kyllä tähtää aivan muuhun. Tämä tähtää nimenomaan siihen, että poliisit keskittyvät enemmän ja enemmän vain maakuntakeskuksiin. Minä myös uskon, kuten ed. Petri Salo äsken totesi, siihen, että poliisit myös asuvat lähempänä sitä keskuspoliisipiiriä. Jos esimerkiksi Varsinais-Suomessa Loimaan kihlakunta tai Vakka-Suomen kihlakunta lakkautetaan ja siirrytään maakunnalliseen poliisilaitokseen, niin kyllä nuoret poliisimiehet hakeutuvat lähemmäs Turkua asumaan aivan varmasti.

Ed. Rönnille haluan vielä, jos puhemies sallii, todeta, kun hän mainitsi siitä ilkeästä poliisipäälliköstä, joka komentaa poliisimiehet turhan päiten ajelemaan 30 kilometriä. Se johtuu juuri tästä vuonna 96 joulukuun alusta tehdystä muutoksesta, jolla se pieni nimismiespiiri lakkautettiin ja ne poliisimiehet määrättiin ajamaan työpaikalle sinne isompaan keskukseen, kihlakuntakeskukseen. Se johtuu juuri tästä, ed. Rönni.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Haluan yhtyä tälläkin kertaa ed. Hemmilän erinomaisiin käytännön kokemuksista nouseviin ajatuksiin. Todellakin, jos tulee työneuvottelu- ja palaveribyrokratia poliisille, että joudutaan aika käyttämään palavereihin, neuvotteluihin ja koulutuksiin, aivan niin kuin monessa organisaatiossa on käynyt, niin tämä on todella kamalaa. Poliisia tarvitaan tehtäviin ja töihin. Neuvottelut, palaverit, koulutukset, niillä on oma paikkansa, mutta niistä ei saa tulla työn itsetarkoitusta. Silloin jos on isot piirit, silloin on vaarana, että niistä tulee työn tarkoitus eikä enää itse sitä työtä tarvitse tehdäkään eikä siihen kerkiä, kun koulutukset, neuvottelut, palaverit ja matkat vievät kaiken ajan. Jos tämä tulee poliisin kenttään, se on ehdottomasti estettävä. Täytyy nähdä se tehtävä, mitä varten poliisit ovat. Parasta on lähipoliisi. Pitää löytää ratkaisut, että poliisi voisi asua hajautetusti toiminta-alueellaan, että ihmiset tuntevat, että tuo on poliisi, ja poliisi osaltaan voi tuntea myöskin niitä ihmisiä, joiden parissa hän lakia ja oikeutta edustaa.

Olavi Ala-Nissilä /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu varmaan sinällään riittää, mutta haluan todeta vielä kokoomuksen poliisitaustaisille kansanedustajille, että heidän mielipiteisiinsä voi sinällään yhtyä. Tosin he harrastavat vähän tässä kaksien housujen politiikkaa, että kuitenkin tukevat sitten loppuvaiheessa tätä lopputulosta. Mutta hyvä on edes se, että maakunnassa ollaan oikeassa.

Arvoisa puhemies! Lähikontrollilla on tietty merkitys. Ennen vanhaan, kun verojohtaja asui paikkakunnalla, poliisi asui paikkakunnalla, ihmiset pysyivät herran nuhteessa ja järjestyksessä ja sosiaalinen kontrolli toimi.

Arvoisa puhemies! Haluan vielä todeta sen, että ei hallinto ole poliisitoimen perusongelma. Perusongelma on se, että nyt on liian vähän rahaa budjetissa vastata poliisitoimen haasteisiin. Jos ei siihen saada lisää rahaa, niin poliisit ovat todellisessa pulassa.

Sisäasiainministeri Ville Itälä

Arvoisa puhemies! Tavoite varmaan näyttää olevan sama ed. Ala-Nissilällä, että keskitytään nyt siihen peruspoliisitoimintaan. Tässä haetaan sitä painopistettä, että se siirretään sinne. Ed. Ala-Nissilä sanoi, että pitää saada jostain lisää rahaa. Haluan kuulla, mistä te otatte sen, terveydenhuollosta, eläkkeistä, lapsiperheistä. Toivottavasti varjobudjetti tulee varsin nopeasti, niin tiedetään, (Ed. Ala-Nissilä: Huomenna!) mistä te otatte tämän asian. Vastaus on aina vain se, että otetaan lisää rahaa. Joka päivä te sanotte, kun täällä esitetään mitä tahansa asiaa, että vastaus on: lisää rahaa. Kertokaa, mistä se otetaan, otetaanko lisää velkaa, vai mitä tehdään.

Samoin monet muut keskustan edustajat ovat täällä sanoneet, että ei pidä tehdä tätä. Kertokaa, mitä te tekisitte, jotta päästään siihen tavoitteeseen, jota tällä haetaan.

Olavi Ala-Nissilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minulle jäivät epäselväksi ne säästöt, mitä täällä uudistuksella syntyy. Ne eivät ole todella mittavia. Mutta kiinnitän kyllä huomiota siihen, että se, että Suomessa poliisi on ongelmissa, kun poliisien määrä on liian vähäinen, aiheuttaa kyllä kustannuksia yhteiskunnalle ja viime kädessä myös valtiolle. Kyllä tässä täytyy tietyllä tavalla asioita priorisoida. Se tilanne, että nyt poliisien lukumäärä vähenee riittämättömien määrärahojen takia, on tässä tilanteessa, jolloin huumerikollisuus, kansainvälinen rikollisuus ja muu rikollisuus koko ajan kasvaa, yhteiskunnan kokonaisedun kannalta huono juttu.

Keskustan vaihtoehtolinjaus tulee huomenna. Kyllä poliiseille voidaan tässä tilanteessa löytää se vähäinen lisärahoitus, mikä tarvitaan, ensi vuoden budjetin liikkumavaran sisällä.

Tero Rönni /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Hemmilälle voisin sanoa sen, että jos poliisihallinnossa tosiaan on järjen käyttö kielletty, niin minusta on kyllä aika uudistaa sitä hallintoa. Jos todella näin on, että kun kihlakunta lopetetaan, järjen käyttö siinä asiassa on kielletty, niin minä kyllä ihmettelen. Tänä päivänä minusta järkeä pitäisi osata käyttää ja pystyä käyttämään.

Lisäksi sanoisin, että muistaakseni syksyn aikana ed. Erkki Kanerva piti täällä sellaisen puheenvuoron, jossa hän kertoi eräästä poliisipäällikkötuttavastaan, jonka työ käsittää viikossa noin 2 tuntia, ja lopun aikaa hän kuluttaa pyörittelemällä peukaloitaan ja miettii, mitä tekisi lopun aikaa. Jos tällaisia päälliköitä ja virkoja meillä on, niin kyllä ministeri Itälä on tässä asiassa aivan oikeassa ja hallitus on tehnyt erittäin hyvän esityksen, jota ehdottomasti pitää kannattaa.

Petri Salo /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Minun mielestäni ei nyt tarvitse poliisihallinnosta kumminkaan lähteä pilkkaa tekemään. Luulen, että Suomessa on yksi Skandinavian tehokkaimpia poliiseja suhteessa asukaslukuun, suhteessa virkoihin, suhteessa käytettäviin määrärahoihin. Huolimatta siitä, että meillä on pitkä Venäjän raja ja meillä on Viron ongelmat ym., niin silti skandinaavisesti suomalainen poliisi on erittäin hyvin järjestetty, erittäin tehokas. (Ed. Rönni: Ei kukaan ole väittänytkään!) Niille, jotka nyt viittaavat Reinikaisen poliisiohjelman kynänpyörittelyyn, muistutan vain, että se ohjelma oli tehty Tampereella, jota tämä ongelma ei kosketa ollenkaan. Se ohjelma oli tehty Tampereella. Minä olen ylpeä suomalaisesta poliisista ja sen hallinnollisesta tehokkuudesta ja toiminnasta. Tänä aikana ei ole aikaa ollenkaan mihinkään leikittelyyn.

Tero  Rönni  /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Salolle voisin sanoa, että minä en puhunut mistään Reinikaisesta, vaan puhuin siitä, mitä tällä vuosikymmenellä ja näinä päivinä tapahtuu tämän päivän Suomessa eikä suinkaan millään 80-luvulla. Näin vain oli elävästi kerrottu ja poliisipäällikkö oli kertonut, mikä on tilanne tällä hetkellä muutamissa piireissä ja näissä lääninhallituksen paikoissa. En mielestäni halveerannut poliisia enkä aliarvioinut sitä. Mielestäni jos järjen käyttö on todella tällä tasolla kuin muutamassa paikassa on, niin silloin pitää miettiä.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Mielestäni hallintoa voi myöskin hajauttaa. En tiedä, onko se nyt niin kovin kallista loppujen lopuksi, koska silloin esimerkiksi matkat yhteisiin palavereihin, koulutuksiin ja neuvotteluihin ja niihin käytetty aika jää vähemmäksi, jos poliisipäällikkö on siellä likempänä. Minä uskon, että silläkin on omat säästönsä, ja vielä kerran alleviivaan osaltaan sidosryhmäyhteyksiä.

Tietysti hallintoa voidaan järjestää monella tavalla. Eihän hallinnon, vaikka se on kauempanakin, tarvitse olla väärällä tavalla byrokraattinen. Minä lähinnä näkisin, että on pidettävä huoli, että niin tärkeässä toimialassa, kuin poliisin toiminta on, eivät pääse rakenteet, jotka palvelevat sitä työn toteuttamista, nousemaan itsetarkoitukseksi, vaan tarkoitus on rikollisuuden torjunta, tutkiminen ja ennaltaehkäisy, kaikki se, mitä varten kansa näkee poliisin olevan. Sen pitää olla se perustehtävä ja systeemit ovat vain sen palvelijoita.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! Minusta ministeri Itälä näkee aivan oikein poliisin tehtävät ja niiden kehittämistarpeet. Sen vuoksi minä kaikin tavoin haluan antaa tukea siinä työssä, että poliisille saataisiin lisää resursseja, ja toivoisin, että ministeri täällä salissa, kun talousarvioaloitteista äänestetään, voisi myöskin tukea. Hän nimittäin heitti pallon ed. Ala-Nissilälle äsken ja kysyi, mistä rahat poliisille. Odotin kyllä, että ed. Ala-Nissilä pystyy tähän vastaamaan. Minäpä nyt vastaan sitten, mistä nämä lisärahat. Kun tulen esittämään talousarvioaloitteena määrärahan osoittamista poliisin toimintamenoihin, niin kuuliaisena, uskollisena hallituksen soturina esitän myöskin, mistä rahat sitten otetaan. Ne otettaisiin talousarvioaloite 502:n mukaan kauppa- ja teollisuusministeriön hanke- ja ohjelmatoiminnan selvitys- ja kehittämismenoihin ehdotetun määrärahan vähentämisestä.

Pekka Nousiainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Täällä minusta on hallinnointi ja hallinto tullut liian korostuneesti esille. Nythän meille on lanseerattu tämmöinen läheisyysperiaate hallintoon, ja se tarkoittaa sitä, että tehdään päätöksiä siellä, missä vaikuttavuus on suuri, ja niin lähellä kansalaisia kuin se on mahdollista. Nyt joka tapauksessa, kun kihlakuntajako sitten säilyy, siellä kuitenkin tarvitaan työnjohdollista toimintaa, päällikkövirkamiehiä. Se on aivan välttämätöntä, ne tehtävät eivät kuitenkaan sieltä mihinkään siirry. Siksi tuntuu käsittämättömältä, että tässä hallinto nousee näin keskeiseen rooliin, koska ne päällikkötehtävät on kuitenkin hoidettava niissä poliisipiireissä. Siinä mielessä näyttää siltä, että tämä esitys sitäkin taustaa vasten ei ole sillä lailla perusteltu, vaan siellä on joku toinen vastaavat toimivaltuudet omaava päällikkö, virkamies, joka käyttää valtaa poliisipiirissä. Ei tässä reaalisäästöjä synny. Jos päätöksenteko keskitetään maakuntiin, keskuksiin, niin kyllähän ne ovat sitten aika kaukana ja tätä ajamista, josta ed. Rönnikin täällä totesi, tapahtuu entistä enempi sitten. Se ei ole varmaan tämän tarkoitus.

Olli Nepponen /kok:

Arvoisa puhemies! Minusta tässä on selkeä tavoite: päästä mahdollisimman lähelle ihmisiä, toimia tehokkaasti siellä. Sitten kokonaan toinen asia on, miten tätä toimintaa johdetaan. Haluaisin vain palauttaa mieliin, mitä Puolustusvoimissa on tehty, mitä on tehty Rajavartiolaitoksessa, jossa on johto-organisaatiota kavennettu ja hoidettu keveämmällä organisaatiolla, saatu enemmän sinne koulutustehtäviin. Tämä sama tavoite toteutuu tässä ministeri Itälän esityksessä.

Petri Salo /kok:

Herra puhemies! Tähän asiaan viimeinen puheenvuoro. Toistan edelleen sen, että suomalainen poliisi toimii tehokkaasti, taloudellisesti, ei ole korruptoitunut ja on arvostettu myöskin kansalaisten näkökulmasta. Se perustuu paljon siihen, että poliisi on pystynyt pitkälle vielä tähän asti vastaamaan huutoonsa. Joissakin asioissa on selvittämisprosentti viime aikoina erittäin paljon huonontunut, mikä saattaa pitkällä tähtäimellä vaikuttaa luottamuksen säilymiseen.

Mutta ihan esimerkinomaisesti, että pääsette käsitykseen, mistä on kysymys: Jos Kansaneläkelaitoksen paikallispäälliköt päätettäisiin yhtäkkiä ottaa kaikki pois, tämä sali kuhisisi. Jos sanottaisiin, että nämä rahat, mitkä säästyvät Kelan paikallisjohtajan palkkauksesta, pannaan sosiaali- ja terveystoimeen, nousisi aikamoinen haloo. Kelalla on paljon tiheämpi verkosto tällä hetkellä kuin on esimerkiksi kihlakuntajärjestelmä. Tässä esimerkki vaan ihan: Sanotaan, että ne kallispalkkaiset Kelan paikallisjohtajat sieltä pois, jotka johtavat ja kehittävät sitä toimintaa, tuntevat lain, selvittävät, ohjaavat, järjestelevät, tekevät päätöksiä, hoitavat henkilöstöhallintoa, sidosryhmäyhteistyötä, kaikkea. Kuvitelkaa, mitä täällä salissa keskusteltaisiin silloin, jos tällainen esitys tuotaisiin hallitukselta.

Meidän tehtävämme on antaa poliisille lisää määrärahoja eikä yrittää hoitaa sitä tämmöisillä keinoilla. Ymmärrän ministerin huolen. Hän on huolissaan katuturvallisuudesta ja rikollisuudesta ja sen ehkäisemisestä ja on viimeisenä keinona yrittänyt tuoda edes tämmöisen, että otetaan täältä edes säästöjä. Eduskunnan pitää antaa poliisille lisää rahaa, ja unohdetaan nämä hallinnolliset näpertelyt.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kysyn ed. Salolta ja ed. Nousiaiselta, tarvitaanko Suomessa 90:tä kihlakuntaa, jos Ruotsi pärjää alle 30 kihlakunnalla. Niin kuin ed. Petri Salo on kertonut, meillä Suomessa on Skandinavian paras poliisi. Minä sanon, että maailman paras poliisi. Mutta hallintoa meidän on purettava. Kihlakuntauudistukset tehtiin ja lääniuudistukset. Virkamiehiä meillä oli 18 500 kentällä ja uudistuksen jälkeen 15 000, ja siitä kuitenkin 3 800 siirrettiin Helsinkiin keskushallintoon, yleensä virkamiehiä. Kyllä byrokratiaa on liikaa suhteessa, mitä on kansalaisia. Siinä mielessä ministeri Itälä on aivan oikealla polulla ja tiellä, että kihlakuntauudistus on paikallaan. Muistakaa aina, että meidän aina täytyy uudistua ja uudistaa hallintoa. Niin yritysmaailmassakin me jatkuvasti uudistamme, joka päivä mietimme, millä tavalla pystymme olemaan kilpailukykyisinä.

Kyllä nyt, veli Petri Salo, olen kanssanne eri mieltä siitä, kannattaako meidän sitä kirkko-organisaatiota pitää pystyssä. Lähipoliisiin meidän on pyrittävä, että kansalaisten turvallisuus säilyy.

Lauri  Kähkönen  /sd:

Arvoisa puhemies! Myös omalta osaltani tänä iltana viimeinen puheenvuoro tästä asiasta.

Niissä kihlakunnissa, niissä poliisilaitoksissa, joita koskisi tämä lakiesitys, poliisipäälliköt eivät ole yksinomaan hallinnollisissa tehtävissä tai eivät käytä työaikaansa yksinomaan hallintoon. Erittäin monet suurimmalta osin ovat jalkautuneet ja ovat kentällä. Tämän lakiesityksen myötä ei varmasti kenenkään nykyisen poliisipäällikön palkkaa oltaisi pienentämässä. Kun hallintovaliokunta on linjannut ja eduskunta yksimielisesti hyväksynyt, että kihlakuntajakoa tarkastellaan vuonna 2005, niin jos tällä välillä vapautuu jokin poliisipäällikön paikka, älköön sitä täytettäkö tai sitten määräaikaisena. En ymmärrä, mitä säästöjä tällä tulee tälle välille 2005:een mennessä. Hyvät edustajat, yksimielisesti hallintovaliokunnan mietintö kahteen kertaan on tällä vaalikaudella tässä salissa hyväksytty. Loppu.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Aina jos tehdään virheellisiä päätöksiä, pitää olla varaa muuttaa. Hallintovaliokunta näköjään tukee vaan vahvaa hallintoa, ei voi katsoa uudelleen asioita, mikä tässä nyt on järkevä esitys pöydällä. Kun katsoo verohallintoa, sieltä on päälliköitä hävitetty pois, isonnettu alueita, ja minusta se on ihan järkevää toimintaa. Siellä on oikeita käsittelijöitä, ja palvelijoita on tullut sinne eikä pelkästään johtajia.

Työvoimahallinnosta käytiin kova keskustelu, ja muistan maakunnassakin, että keskustan edustajat vahvasti kritisoivat, miten tämä homma tulee toimimaan, kun päälliköitä hävitetään työvoimatoimistosta ja alueita isonnetaan. Nyt kun se homma on tehty, homma toimii ihan yhtä hyvin ja vielä paremmin hoidetaan sillä tavalla, jotta tulee parempitasoisia päätöksiä, koska osaamista on enemmän. (Eduskunnasta: Niitä on liikaa edelleenkin!) — Yhä on vielä liikaa, minusta niitäkin pitää tarkastella.

Kela on vähän toisen tyyppinen. Ed. Salo, Kela tekee kyllä huomattavasti enemmän päätöksiä, joissa joutuu olemaan asiantuntemusta. Mutta siinäkin minä näen, että jopa Kelan organisaatiota pitää olla mahdollista katsoa, minkä tasoinen päällikkö pitää olla paikalla, koska se tietämyshän on tärkeä vaan, että ihminen tietää oikeat tulkinnat, mitä siinä pitää tehdä. Sehän voidaan delegoida alemmalle tasolle, ei se ole välttämättä joku päällikkö, joka tekee päätöksen siellä. Sen takia minusta kaiken kaikkiaan on pakko katsoa hallintoa uudelleen. Ihan järjetön juttu tässä edes jäkistellä, että 2005. Nyt tehdään päätöksiä. Miksi pitää sinne asti viivästyttää, jos on aikomus jotain uudistusta tehdä?

Ismo  Seivästö  /kd:

Arvoisa puhemies! Olemme varmasti pitkälti yhtä mieltä siitä, että poliisi tarvitsee resurssinsa, jotta kansalaiset siltä osin tuntevat olonsa turvalliseksi. Turvallisuuteen kuuluu luonnollisesti paljon muutakin kuin poliisien näkyvyys. Mutta nyt ministeri Itälä kysyi ed. Ala-Nissilältä, mistä keskusta ottaisi lisävarat, ja ed. Ala-Nissilä lupasi, että vastaus tulee huomenna. Ed. Petri Salokin toivoi lisää varoja. Minä en tarkkaan tiedä, kuinka paljon tällä nyt sitten säästyy todellakin varoja, mutta koska ed. Petri Salo sanoi, ettei hän enää käytä puheenvuoroa, kysyisin ed. Hemmilältä, mistä hän löytäisi semmoisen tietynlaisen summan, jota voitaisiin osoittaa todellakin poliisien lisäämiseen ja poliisikoulutuksen lisäämiseen, koska silläkin sektorilla tuntuu olevan työntekijäpula ja jatkossa myös uhkaava työntekijäpula.

Pertti  Hemmilä  /kok:

Arvoisa puhemies! Olin jo tähän mennessä päättänyt, etten enää käytä tässä asiassa puheenvuoroa, mutta koska ed. Seivästö esitti kysymyksen, mistä rahat, niin olen esittänyt talousarvioaloitteessani tosiaan 9 miljoonan euron lisärahoitusta poliisille. Se on se puute, millä pystyttäisiin myöskin koulutus järjestämään ja nostamaan sille tasolle, millä sen pitäisi olla tulevaisuuden haasteet huomioon ottaen. Koska meillä Suomessa kaikenlaisia projekteja on mahdottoman paljon ja hallintoa kehitetään ja kehitetään ja kehittämistoimistoja on jo ympäri maata ja useimmat niistä toimivat kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuudessa, todellakin esitän KTM:n ohjelmatoiminnan selvitys- ja kehittämismenoihin osoitetuista määrärahoista näitä rahoja. Sinne jää vielä hyvin paljon rahaa näihin kehittämistoimiin. Niillä kyllä varmaan vielä pärjätään.

Ismo Seivästö /kd:

Arvoisa puhemies! Kiitän ed. Hemmilää hyvin selvästä vastauksesta ja antaisin vielä lisää ehkä sellaisen vinkin, joka on meille kaikille ihan tuttu, että mikäli saisimme harmaan talouden vähän aisoihin tässä maassa, sitten saataisiin monta poliisin virkaakin tähän maahan lisää. Katsotaan nyt sitten, miten tämä asia etenee.

Aika mielenkiintoinen keskustelu kahden päähallituspuolueen välillä tästä kehkeytyi. Näin oppositiosta katsottuna oli todella hieno keskustelu.