Olavi Ala-Nissilä  /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainvaliokunta on saanut mietinnön valmiiksi Valtiontalouden tarkastusviraston kertomuksesta. Se on valmistelevasti valmisteltu hallinto- ja tarkastusjaostossamme. Toivon, että sen puheenjohtaja ed. Sinnemäki myöskin käyttää puheenvuoron. Tämä kertomus Valtiontalouden tarkastusviraston toiminnasta on lajissaan kolmas, ja se on nyt löytämässä muotonsa. Valtiovarainvaliokunta ja sen jaostot ovat aiemmin — aiempaan tapaan — jo pitkin vuotta kuulleet myöskin asiantuntijoita eräiden yksittäisten tarkastuskertomusten osalta, ja ne ovat olleet taustana tälle työlle, mitä tässä nyt käsittelemme.

Valiokunta on pitänyt tärkeänä, että tarkastusvirasto seuraa hallinnon taloudellisten ohjausjärjestelmien toimivuutta laajalti tarkastustyössään. Tarkastusvirasto on tehnyt vuosittain tilintarkastuskertomuksen kaikissa valtioneuvoston alaisissa 115 tilivirastossa ja 8:ssa valtion talousarvion ulkopuolisessa rahastossa. Kertomuksessa on todettu, että tarkastusvirastossa pyritään kannustavaan ja kilpailukykyiseen palkkaukseen ja sitä kautta ammatillisen osaamisen turvaamiseen usean vuoden kattavalla kehittämisohjelmalla, eli tässä on otettu myöskin lyhyesti kantaa kertomuksessa tarkastusviraston resurssikysymykseen.

Tässä mietinnössä on kiinnitetty kahteen ajankohtaiseen ja tärkeään asiaan huomiota. Toinen koskee korruptiota, jollainen riski on aina kahdenvälisessä kehitysyhteistyössä mahdollisesti olemassa, ja toinen koskee harmaata taloutta, joka näkyy olevan myöskin tulopoliittisessa ratkaisussa vähän samassa hengessä esillä.

Kahdenväliseen kehitysyhteistyöhön, joka oli tarkastuksen kohteena, kohdennetaan määrärahoja kuluvana vuonna 128 miljoonaa euroa, mikä on noin 31 prosenttia varsinaisesti kehitysyhteistyöhön osoitettujen varojen kokonaismäärästä. Tämän suoritetun tarkastuksen pääkysymys oli, ovatko ulkoasiainministeriön kahdenvälisen kehitysyhteistyön korruptionvastaiset järjestelmät riittäviä ja sovelletaanko niitä myös käytännössä. Sitä tässä mietinnössä on laajalti käsitelty, ja valtiovarainvaliokunta on katsonut nyt tässä ajankohtaisessa Costa Rican tilanteessa, että korkotukiluottoon liittyvät epäselvyydet ja mahdolliset väärinkäytökset on selvitettävä perusteellisesti ja ripeästi.

Kahdenvälisessä kehitysyhteistyössä on myös korkotukiluottojen osalta kyettävä jatkossa erilaisin toimenpitein pienentämään korruptioriskiä nykyisestään. Korkotuki-instrumentin kehittämisessä on tähänastiset kokemukset pyrittävä hyödyntämään. Korruptiotilanteen seuranta perustuu Transparency Internationalin korruptioindeksiin. Valiokunta toteaa, että Suomi on tämän indeksin mukaan yksi vähiten korruptoituneista maista maailmassa. Tämä antaa valiokuntamme mielestä Suomelle paitsi velvoitteen myös monia muita maita suuremmat mahdollisuudet siirtää kehitysyhteistyömaihin niitä hyviä käytäntöjä, jotka meillä Suomessa ovat johtaneet korruptionvastaisessa toiminnassa erittäin hyviin tuloksiin.

Ulkomaalaisvirasto on toinen teema, mitä valiokunta on käsitellyt. Valtiovarainvaliokunta on katsonut, että Ulkomaalaisviraston toimintojen budjetoinnissa pitää päästä nykyistä suurempaan pitkäjänteisyyteen. Viraston rahoituksesta noin 20 prosenttia tulee maksutuloina. Ellei maksuja voida korottaa maksuperustelain mukaisesti omakustannushintaa vastaavaksi, tulee vaje kompensoida valtion talousarviossa. Henkilöstön määrän osalta olemme todenneet, että on huolehdittava siitä, että pysyväisluonteisiin tehtäviin palkataan pysyviä henkilöitä Ulkomaalaisviraston vakansseihin.

Puhemies! Vielä lopuksi. Harmaan talouden osalta on käsitelty tarkastuskertomusta: viranomaistoiminta harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa. Hallinnon ohjausjärjestelmän toimivuutta, mihin edellä viitattiin, selvitettiin myös siis harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan kohdistuneessa Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuksessa. Valtiovarainvaliokunta pitää tässä tehtyjä havaintoja myös valtiontalouden kannalta erittäin merkittävinä. Tarkastuksessa havaittiin, että harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnasta puuttuu selkeä kokonaisvastuu ja toiminnan koordinointi. Tarkastusviraston mukaan tätä varten tulisi laatia kaikkia vastuuviranomaisia yhdistävä toimintastrategia, minkä ennen pitkää tulisi näkyä myös käytännön torjuntatoimenpiteissä. Valiokunta katsoo, että erityisesti ongelma-aloilla vastuusuhteita tulee selkeyttää, esimerkiksi pääurakoitsija-aliurakoitsijatilanteissa esimerkiksi rakennusalalla. Valvonnan tehostamisessa on kaikki mahdollisuudet pyrittävä hyödyntämään, ja tässä suhteessa lähestytään niitä kysymyksiä, joista muun muassa tuloratkaisun yhteydessä puhuttiin tilaajavastuun osalta.

Valiokunta pitää Valtiontalouden tarkastusviraston kertomuksen esittämiä suosituksia erittäin merkittävinä. Konkreettisena keinona torjuntatoimien tehostamiseksi valtiovarainvaliokunta ehdottaa, että pikaisesti tulisi käynnistää valmistelutyö laiksi viranomaisten yhteistoiminnasta talousrikostorjunnassa. Tämä sisäasiainministeriön toimialaan kuuluva työ tulee käynnistää neljännen talousrikosohjelman ja siihen liittyvän toimintastrategian valmistelussa.

Lopuksi, viitaten tarkastuksessa havaittuihin keskeisiin puutteisiin, on välttämätöntä, että jatkossa kyetään nimeämään taho, joka on kokonaisvastuussa harmaasta taloudesta ja talousrikollisuudesta torjuntamielessä.

Arvoisa puhemies! Toivon, että tämä hallinto- ja tarkastusjaoston valmistelema erinomainen mietintö saa keskustelussa sille kuuluvan huomion.

Anni  Sinnemäki  /vihr:

Arvoisa puhemies! Vähän nyt ehkä samoista aihepiireistä kuin mitä valiokunnan puheenjohtaja ed. Ala-Nissilä otti esille.

Kuten mietinnössä todetaan, tämä kertomus oli nyt kolmas Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle. Tässä vaiheessa valiokunta on oikeastaan kannanotoissaan lähtenyt siitä, että tämä kertomus on löytänyt paikkansa ja nykyään eduskunta myös osaa käyttää tätä kertomusta. Myös on niin, että valtiovarainvaliokunta kokonaisuudessaan on oppinut hyödyntämään näitä erilliskertomuksia työnsä pohjana vuoden aikana; tässä on käsitelty kolme erilliskertomusta tämän kertomuksen yhteydessä, mutta valiokunta on työssään hyödyntänyt näitä kertomuksia ja havaintoja laajemminkin.

Valtiovarainvaliokunnan mietintö hallituksen tilakertomuksen yhteydessä käsitteli sitä osuutta tästä Vtv:n kertomuksesta, jossa Valtiontalouden tarkastusvirasto arvioi hallituksen tilakertomusta. Tätä käytäntöä on pidetty hyvänä, että Vtv arvioi hallituksen tilakertomusta. Nyt, kun hallituksen tilakertomus tulee ensi syksystä alkaen muuttumaan uudistuksen jälkeen tilinpäätöskertomukseksi, eduskunnan kannalta on varmasti hyvää ja hyödyllistä, jos Valtiontalouden tarkastusvirasto sitten jatkaa tämän uuden tilinpäätöskertomuksen arvioimista, sen antaman informaation kriittistä tarkastelua.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on painopisteinään pitänyt valtion tukien, erityisesti näiden yritystukien, tarkastamista ja myös julkisten hankintojen tarkastamista. Näille painopisteille valiokunta antaa tukensa, että ne ovat järkevästi valittuja yritystukien osalta. Vaikuttavuuksissa on usein löydetty aika paljon myös kriittistä sanottavaa, ja sen takia on varmasti hyvä, että Vtv näitä asioita tarkastaa hankintojen osalta myös; kysymys on kuitenkin taloudellisestikin niin merkittävästä seikasta.

Tänä syksynä valiokunnan tarkastelussa tähän tilintarkastuspuoleen ehkä paneuduttiin vähän vähemmän. Mietinnössä todetaan, että on kuitenkin olennaista, että Vtv on todennut, että olennaisuuden periaate huomioon ottaen ei ole sellaisia virheitä ja väärinkäytöksiä, huomautuksia, että ne estäisivät valtion tilinpäätöksen vahvistamisen, jos tämän tyyppinen menettely olisi käytössä. Eli ongelmia kyllä on, huomautettavaa on, mutta kuitenkaan olennaisuuden periaate huomioon ottaen kysymys ei ole täysin järkyttävistä asioista. Sinänsä on kyllä kysymys asioista, jotka on syytä korjata, jos halutaan lisätä julkisen sektorin tuloksellisuutta ja tuottavuutta; kyllähän sinänsä on kysymys tärkeistä asioista.

Sitten mitä vielä tulee Vtv:n toimintaan, niin valiokuntahan on useana vuonna kiinnittänyt huomiota Vtv:n palkkauskysymyksiin ja esimerkiksi siihen seikkaan, mikä on henkilökunnan vaihtuvuus Valtiontalouden tarkastusvirastossa, joka on varmaan osaltaan sidoksissa myös tähän palkkakysymykseen. Valiokunta on vaatinut tämmöistä palkkauksen kehittämisohjelmaa, pitänyt sen toteuttamista tärkeänä. Nyt on sitten hyvä asia, että ohjelma on saatu aikaiseksi. Sitä pitää ruveta toteuttamaan. On hyvä, että tässä asiassa on edetty.

Sitten, arvoisa puhemies, muutama huomio näistä erilliskertomuksista, joita käsiteltiin. Ne oli nyt tässä tapauksessa oikeastaan valittu hallinto- ja tarkastusjaoston toimialan mukaisesti, mutta myös sillä perusteella, että nämä ovat olleet tärkeitä ja mielenkiintoisia erilliskertomuksia, joita on ollut varmasti perusteltua katsoa lähemmin.

Korruptioriskin osalta kahdenvälisessä kehitysyhteistyössä tämä erilliskertomus kokonaisuudessaan ehkä antoi ihan kohtuullisen hyvätkin arvosanat sille, mikä on ulkoministeriön suoritus siinä, että pyritään estämään korruptiota kahdenvälisessä yhteistyössä. Sen lisäksi nämä suositukset, mitä tästä kertomuksesta löytyy, joilla pyritään ohjeistamaan ulkoministeriötä nykyistä parempiin käytäntöihin, myös ulkoministeriössä on otettu myönteisesti vastaan. Valiokunta kiinnittää huomiota esimerkiksi niihin mahdollisuuksiin, mitä maaneuvotteluissa on, että maaneuvotteluissa voidaan ottaa korruptiokysymyksiä esiin nykyistä systemaattisemmin.

Tässä on käsitelty myös useaan otteeseen tässäkin salissa keskusteltua kysymystä budjettituesta. Aika lailla aikaisempien kannanottojensa mukaan valiokunta pitää sitä tärkeänä, että kun ollaan tilanteessa, jossa Suomi antaa kehitysyhteistyötä budjettituen muodossa, silloin on erityisen tärkeää huolehtia siitä, että meidän tässä maassa olevan lähetystön resurssit on turvattu sillä tavalla, että lähetystö pystyy katsomaan tätä tilannetta ja huolehtimaan omalta osaltaan siitä, että ne indikaattorit ja keinot, jotka ovat käytössä valvontaan, ovat kunnossa.

Tämän erilliskertomuksen käsittelyn yhteydessä hallinto- ja tarkastusjaosto on käsitellyt myös korruptiotapausta, joka on tapahtunut Costa Ricassa ja liittynyt Suomen korkotukihankkeeseen, jota on toteuttanut Instrumentarium Oy. Valiokunta on saanut tästä asiasta ulkoministeriöltä selvityksiä siltä osin, kuin ulkoministeriöllä asiasta valmiita selvityksiä on ollut. Tässä on vielä kesken monia asioita. Ulkoministeriö on järjestänyt tarjouskilpailun, jonka pohjalta ollaan lähettämässä Costa Ricaan tämmöistä selvitysmissiota, jossa pyritään todentamaan, mikä on ikään kuin näiden toimitettujen sairaalatarvikkeiden tilanne, ovatko ne olemassa ja ovatko ne asianmukaisia ja tarpeellisia.

Sen lisäksi tässä on paljon tehtävää siinä, että ollaan yhteistyössä Costa Rican viranomaisten kanssa ja seurataan sitä, miten tämän asian selvittely siellä etenee ja onko esimerkiksi tulossa oikeusprosesseja. Tässä vaiheessa näyttää myös siltä, että ulkoministeriö on ilmeisesti saanut General Electriciltä eli Instrumentariumin nykyiseltä omistajalta tarvittavan aineiston, että ulkoministeriö itse voi perehtyä tähän ja katsoa, miltä asiat näyttävät.

Valiokunnan omat kannanotot ovat tässä yhteydessä sen tyyppisiä, että Costa Rican korkotukiluottoon liittyvät epäselvyydet ja mahdolliset väärinkäytökset on selvitettävä perusteellisesti ja ripeästi. Tämän enempää tässä vaiheessa ehkä ei katsottu, että pystyttäisiin sanomaan, kun asian selvittely vielä on kesken, mutta kuitenkin tämä on tärkeä ja merkittävä asia, koska esimerkiksi Suomen maineen kannalta Costa Ricassa tällä asialla on ollut hyvinkin kielteisiä vaikutuksia ja sitä kautta se voi laajemminkin sitten heijastua siihen, mikä on Suomen uskottavuus toimia tämän tyyppisissä hankkeissa.

Sen lisäksi on myös tärkeätä, että kun tällä hetkellä ulkoministeriössä on meneillään työ, jossa tarkastellaan korkotuki-instrumenttia kokonaisuudessaan, myös sitten tästä tapauksesta, jos siitä on jotain opittavaa, nämä opit otetaan huomioon, sillä korkotuki-instrumenttia käytettäessä ulkoministeriön suhde näihin hankkeisiin ei ole mitenkään hirveän läheinen, vaan nämä hankkeet tapahtuvat aika paljon irrallaan ulkoministeriöstä. Voi olla, että esimerkiksi tässä kohtaa olisi kehitettävää.

Toinen kysymys sitten itse korruptioskandaalista ulospäin on ehkä se, että monissa evaluaatioissa sinänsä on kyllä myös todettu, että nimenomaan korkotuki ei ole sellainen instrumentti, jolla kaikkein tehokkaimmin ja parhaiten pystyttäisiin aikaansaamaan köyhyyden vähentämistä, mikä on nykyisen kehityspoliittisen ohjelman keskeinen tavoite, mutta se keskustelu on ehkä vähän erillään tästä yksittäistapauksesta.

Arvoisa puhemies! Ulkomaalaisviraston toimintaa tässä erilliskertomuksessa on myös käsitelty, ja tässä yhteydessä (Puhemies koputtaa) omana kantanani voisin todeta sen, että tämä esimerkiksi oli sellainen kertomus, josta itse ajattelin kyllä, että ehkä enemmän kuin tässä kertomuksessa, joka sinänsä oli hyvin ansiokas kertomus, olisi voinut käsitellä tätä asiaa myös asiakkuuden näkökulmasta. Se on varmasti sellainen näkökulma, joka tarkastusvirastolla olisi hyvä myös olla mukana.

Tästä kertomuksesta näkyy myös se valitettava seikka, että kun on säädetty esimerkiksi erilaisia nopeutettuja menettelyjä tietyille turvapaikanhakijoille, niin se on osaltaan vaikuttanut siihen, että Ulkomaalaisvirastossa näiden ikään kuin tavallisten tapausten käsittelyajat ovat vielä entisestäänkin venyneet. Tärkeätä tässä tietenkin myös on se, että Ulkomaalaisvirasto resursoidaan asianmukaisesti, niin että asioita voidaan käsitellä tehokkaasti, koska esimerkiksi kansalaishakemusten osalta kysymys on ihmisten elämästä ja oikeusturvasta ja arjesta. Monet näistä asioista venyvät niin kohtuuttoman pitkiksi, että se on ihmisten kannalta hyvin kohtuutonta.

Oi! Arvoisa puhemies! Ihan lopuksi vaan totean tästä kertomuksesta, joka käsittelee harmaan talouden torjuntaa, että tässä varmaan johtopäätökset ovat tärkeimmät eli se, että neljäs talousrikostorjuntaohjelma tulisi käynnistää ja että löydettäisiin myös semmoinen käytäntö, jossa talousrikosten torjunnalla olisi hallituksen piirissä selkeästi vastuutaho. Sen lisäksi, kuten valiokunnan puheenjohtajakin viittasi, tulopoliittisten neuvottelujen yhteydessähän näistä harmaan talouden ongelmista myös keskusteltiin ja tämä asia laitettiin työryhmään. Valiokunnan mietinnössä kiinnitetään huomiota vastuusuhteisiin pääurakoitsijan ja aliurakoitsijan suhteen ja siihen, että valvonnan tehostamisessa on kaikki mahdollisuudet pyrittävä hyödyntämään, esimerkiksi ammattiliittojen valvonta, ja se työryhmä, joka sitten pohtii näitä kysymyksiä, voi varmasti hakea itselleen evästystä tästä valiokunnan mietinnöstä.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Ihan muutama sana tästä valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä.

Kun Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus oli lähetekeskustelussa, käytin silloin puheenvuoron ja muistamani mukaan sangen positiivisessa sävyssä käsittelin kertomusta ja niitä tapauksiakin, mitkä minun mielestäni olivat mielenkiintoisia ja siltä osin varmasti opiksi otettavia myös monille kansanedustajille, jotka ovat kiinnostuneita siitä, millä tavoin valtionhallinnossa yleensä toimitaan ja mitä toimintamahdollisuuksia siellä on.

Mutta, herra puhemies, mielestäni aika mielenkiintoinen kannanotto on tässä mietinnössä lähinnä myöskin se, että valiokunta on kiinnittänyt huomiota kannustavaan ja kilpailukykyiseen palkkaukseen ja sen kautta ammattitaidon turvaamiseen usean vuoden kattavalla kehittämisohjelmalla. Tämä on aika rohkea veto, mutta minun mielestäni järkevä ja tärkeä lähinnä sen johdosta, että silloin kun näin vaativia tehtäviä tehdään, pitää olla käytössä paras mahdollinen henkilökunta, joka osaa tehdä ja uskaltaa tehdä. Monta kertaa tilannehan on valitettavasti se, että kun valtionhallinnossa hankitaan riittävästi pätevyyttä ja tietotaitoa, se tietotaito tavalla taikka toisella ostetaan yksityiselle puolelle. Sitä minun mielestäni ei saisi tarkastusvirastossa päästää tapahtumaan, koska minun mielestäni se on sen verran arvokasta ja koko yhteiskunnan kannalta pitkäjänteistä työtä, johon myöskin hallituksen ja eduskunnan pitää erittäin suurella vakavuudella puuttua.

Arvoisa herra puhemies! Minun mielestäni on mielenkiintoinen yksityiskohta se, mitä ed. Sinnemäki täällä totesi siitä, millä tavoin täällä erästä epäiltyä korruptiotapausta on käsitelty. Tämä antaa mielenkiintoisen kuvan kuitenkin siitä, minkälaisia vaaroja on myöskin suomalaisessa kehitysyhteistyössä olemassa, eli niihin pitää suhtautua erittäin vakavasti.

Herra puhemies! Itse ajattelin sanoa lähinnä muutaman huomion näistä erilliskertomuksista, jotka on otettu mietinnössä esiin. Ihan lyhyesti haluaisin todeta vaan sen, että minun mielestäni mietintö on varsin oikealla tavoin käsitellyt muun muassa Ulkomaalaisviraston toimintaa. Viimeksi tänään olen saanut puhelinsoiton siitä, millä tavoin jotkut asiat viipyvät siellä hyvinkin pitkään varsinkin silloin, kun ei ole kyse karkottamistapauksista. Tässä yhteydessä kyllä on annettava tunnustusta ministeri Rajamäen toimenpiteille siinä, että määrättyjä asioita on saatu vietyä sillä tavoin eteenpäin, että nopeutettuja Eurodac-tapauksia pystytään viemään eteenpäin eli sitä, mikä eräässä televisio-ohjelmassa tällä viikollakin kävi ilmi: kuinka eräät henkilöt kiersivät monta kertaa vuodessa EU:n alueella maasta toiseen. Tällaiset henkilöt minun mielestäni eivät saa turhaan työllistää Ulkomaalaisvirastoa.

Minun mielestäni valiokunnan kannanotto on siltäkin osin ihan hyvä, että täällä vaaditaan nimenomaan riittävä henkilöstö siihen, että taataan myös ihmisten oikeusturva, oli sitten kyse millaisista asiakkaista tahansa, kuten niistä, jotka haluavat vaikkapa vihityn puolisonsa Suomeen, joita asioita Ulkomaalaisvirasto ei halua oikeastaan käsitellä ja pitkittää, minun mielestäni aivan turhaan, koska monessa tapauksessa varmasti on kyse vakavasta asiasta eikä mistään keinotekoisesta, niin kuin jotkut viraston henkilöt valitettavasti, epäilen ainakin näin olevan, ajattelevat.

Herra puhemies! Ihan lopuksi harmaasta taloudesta, josta viime eduskuntakaudella meillä oli myöskin välikysymys. Täällä on kyllä aivan oikealla tavalla puututtu siihen vaikeaan tilanteeseen, mikä meillä on, ja niin kuin mietinnössä todetaan, harmaan talouden ja talousrikollisuuden aiheuttamat vahingot suomalaiselle yhteiskunnalle ovat edelleen pahentumassa. On valitettavaa, että tilanne on tällainen, eli pitää toteuttaa ne konkreettiset esitykset, joita tässäkin mietinnössä on esitetty, ja toivon nimenomaan sitä, että Valtiontalouden tarkastusvirasto seuraa tilanteen kehitystä, ja toivon, että hallitus puuttuu nimenomaan niihin epäkohtiin, joita mietintö on tuonut esiin. Nimenomaan mietinnön loppuosassa se kanta, että pitää olla sellainen taho, jolla on kokonaisvastuu harmaasta taloudesta ja talousrikollisuuden torjunnasta, on erittäin tärkeä seikka. Ihmettelen, että siitä huolimatta, vaikka eduskunnassa näistä asioista on puhuttu hyvin pitkään ja perusteellisesti, tällaista tahoa ei ole vielä pystytty muodostamaan.

Arvoisa herra puhemies! Kerrankin voin opposition edustajana todeta, että valtiovarainvaliokunnan mietintö tyydyttää ainakin minua ja minun mielestäni on oikeisiin asioihin puuttunut.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Kuten tästä valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä näkee, niin valtiovarainvaliokunta ja sen jaostot ovat pitkin vuotta tehneet työtä ja kuulleet asiantuntijoita tarkastuskertomusten puitteissa. Kuten mietinnöstä näkee, Valtiontalouden tarkastusvirasto, jota varmasti myöhemmin sanotaan Vtv:ksi, on antanut nyt kolmannen kertomuksensa meille toiminnastaan.

Kuten tiedämme, valtio antaa paljon tukea ja avustusta valtion tukien muodossa eri tehtäviin, ja on erittäin tärkeää, että seurataan, mihin näitä varoja käytetään, että niitä käytetään oikein, tehokkaasti, tasapuolisesti ja ettei niitä väärinkäytetä. Tarkastusvirastohan tekee vuosittaiset tilintarkastukset 115 tilivirastoon ja vielä pariin rahastoonkin. Kuten näemme, toiminta on tarkkaa ja tutkinta ja seuranta on tuottanut tulosta. Esimerkiksi juuri tämä korruptiotapaus tai -epäily, mikä täällä on tänään esitetty ja mistä meidän jaostomme puheenjohtaja ed. Sinnemäkikin jo puhui, on selvityksen alla, ja varmasti saamme siitä lopullisen tarkan selvityksen sitten, kun asia on loppuun asti selvinnyt.

Itse toivon, että Ulkomaalaisvirasto saa sille kuuluvat ja tarpeelliset resurssit. Virastohan on perustettu vuonna 1995, ja sille leimallista on ollut juuri tämä menojen arvaamattomuus. Aina ei ole tiennyt, mitä kaikkia tapauksia tulee ja kuinka paljon ne rahaa syövät, ja juuri niin kuin sanottu, ne ihmiset kärsivät, mutta myös on kohtuutonta, että nämä asiat roikkuvat päättämättöminä eri instansseissa. Uskon, että on kaikkien etu, että löytyisi riittävästi resursseja, että päästään nopeisiin päätöksiin; se on kaikkien osapuolten etu. Toivon, että nämä varat Ulkomaalaisviraston toimintaan löytyvät ja toimintaa voidaan vielä tehostaa ja lisäpanoksia antaa. Täytyy myös muistaa, että viraston rahoituksesta vain noin 20 prosenttia tulee maksutuloista, eli niistä ei voi saada kaikkea rahaa kasaan, vaan sen on tultava valtion budjetista.

Lisäksi tarkastuksesta, joka kohdistui harmaaseen talouteen ja talousrikoksiin, haluaisin sanoa muutaman sanan.

Toivon, että löytyy taho, joka pystyy ottamaan vastuun talousrikoksista, koska tällä hetkellä tätä yksittäistä tahoa ei ole. "Millään viranomaisella ei ole nykyisin oikeutta pitää hallussaan talousrikollisuuden kokonaiskuvaan, riskianalyysiin ja ennaltaehkäisemiseen tarvittavaa tietoa". Näin sanomme mietinnössämme. Siksi luotan tehokkaaseen ministeri Rajamäkeen, että hän saattaa saada tähän asiaan vauhtia, että löytyy riittävät resurssit ja tavat, esimerkiksi hallituksen esitys laiksi, että viranomaiset voisivat toimia yhteistyössä talousrikosten torjunnassa. Tämähän on hyvin vaikea toimintakenttä, ja se vaatii varmasti paljon valmistautumista eikä koskaan tule valmiiksi. Mutta uskon, että tällä hetkellä tämä lausunto auttaa, että lainsäädäntövoimavaroja löytyy.

Kuriositeettina haluan tähän mainita, että jopa verotuksellisin keinoin pystytään harmaata taloutta vähentämään. Otan tässä esimerkiksi itselleni niin läheisen kotitalousverovähennyksen, joka takaa sen, että harmaata taloutta tulee verotuksen pariin ja samalla ne ihmiset, jotka tekevät sitä arvokasta työtä, joka auttaa kotitalouksia selviämään arjesta, tulevat eläketurvan ja asianmukaisen palkkauksen ja sosiaaliturvan piiriin.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa herra puhemies! Ihan pari kommenttia mietinnöstä.

Ensinnäkin Ulkomaalaisvirastosta. Minä myöskin lähden siitä, kuten ed. Sinnemäki, että enemmän tässä tarkastelussa pitäisi pystyä näkemään asiakkuutta, riippuvatpa ongelmat sitten resurssien puutteesta, töiden järjestämisestä, henkilöstön ammattitaidosta, motivaatiosta — minä toivon, että eivät asenteista — tärkeintä on kuitenkin se, minkälaista kohtelua asiakkaat saavat. Meistä varmaan monet kansanedustajat ja varmasti erityisesti ne, jotka esimerkiksi toimivat eduskunnan ihmisoikeusryhmässä, saavat hyvin paljon palautetta siitä, että ihmiset eivät koe aina Ulkomaalaisviraston asiakkaina saavansa ihmisarvoista ja tarpeeksi laadukasta palvelua ja kohtelua. Tulee esimerkkejä, joissa asioita pompotellaan. On ymmärrettävää, että asiat venyvät resurssipulan takia jne., mutta kohtuuttomia ovat muun muassa sellaiset tapaukset, että sanotaan asiakkaalle, että asia hoidetaan ensi viikolla, päätös tulee ensi viikolla, seuraavalla viikolla jälleen sanotaan, että asia ratkaistaan varmasti seuraavalla viikolla, seuraavalla viikolla sanotaan, että no, viimeistään kahden viikon päästä se ratkaistaan, nyt on kiire, jälleen neljän viikon päästä sanotaan, että viikon päästä. Näin ei saa asiakasta kohdella, oli hän sitten turvapaikan hakija tai jonkun muun asian vuoksi asioimassa suomalaisen viranomaisen luona. Kyllä todellakin lähden siitä, että tarkastelussa tätä asiakkuusnäkökulmaa korostettaisiin.

Toinen osa-alue, mikä erityisasiana kertomuksessa on käsitelty, on harmaan talouden torjunta. Yhdyn vaan niihin mielipiteisiin, joita täällä on esitetty muiden edustajakollegoiden toimesta. On ollut paljon esillä, paljon on tapahtunut, mutta paljon täytyy vielä tapahtua.

Vaikka olen tämän saman sanonut tältä korokkeelta aika monta kertaa, niin totean, että talousrikollisuus ja harmaa talous on syöpä tässä yhteiskunnassa. Se on kolmelta kantilta erittäin paha tauti. Ensinnäkin se vie miljardeja euroja niitä varoja, joita me tarvitsisimme tämän hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseen ja ylläpitämiseen. Toiseksi se vääristää kilpailua. Rehellinen yrittäjä, rehellinen palkansaaja yrittäjän palveluksessa ei voi pärjätä samassa korttelissa tai samalla alueella, jolla toimii semmoinen harmaan talouden yrittäjä, talousrikollinen, joka laistaa velvoitteensa niin yhteiskuntaa, palkansaajaa kuin kaikkia muitakin tahoja kohtaan. Kilpailuasetelma on aivan mahdoton rehellisellä yrittäjällä. Sen takia kilpailua vääristävä ulottuvuus on hyvin keskeinen. Kolmas on se yleinen seikka, että mikäli harmaata taloutta, talousrikollisuutta, ei pystytä kitkemään ja vähentämään, se samalla vähitellen rapauttaa suomalaista yhteiskuntamoraalia, työetiikkaa, yrittämisen etiikkaa jne., sitä etiikkaa, joka on syntynyt vuosisatojen kuluessa ja jota olen kuvannut niin, että suomalainen on aina tottunut maksamaan vaikka käsi nyrkissä veronsa, velkansa ja sakkonsa. Mitä suuremman osan harmaa talous ja pimeä toiminta yhteiskunnassa saa, sitä helpommin esimerkiksi nuorelle syntyy se käsitys, että niin ei olekaan enää moraalisesti väärin toimia, kun kaikki ympärilläkin toimivat näin. Sen vuoksi tähän harmaan talouden torjuntaan on todella jatkossakin puututtava kaikin käytettävissä olevin keinoin.

Nythän tulopoliittisen ratkaisun yhteydessä hallituksen linjauksissa todetaan, että hallitus suhtautuu myönteisesti työmarkkinaosapuolten esille ottamiin talousrikosten torjunnan kehittämisehdotuksiin ja ryhtyy omalta osaltaan toimenpiteisiin näiden suuntaviivojen mukaan. Minä todella toivon, että näin tapahtuu ja tämä lupaus otetaan hallituksen piirissä vakavasti. Siellä ovat silloin ehdotusten joukossa niin tilaajavastuu- kuin valvontakysymyksetkin, joita varmasti näissä työmarkkinaosapuolten välisissä keskusteluissa on esillä ollut.

Anni  Sinnemäki  /vihr:

Arvoisa puhemies! Muutama sana ehkä vielä.

Ed. Uotila otti mielestäni erittäin hyvin esiin sen asian, että tietenkin laajemmin harmaassa taloudessa on kysymys hyvin paljon siitä, mitkä ovat lakeja noudattavien yritysten mahdollisuudet kilpailla näillä markkinoilla, ja myös sitten siitä, mitkä ovat niiden yritysten mahdollisuudet kilpailla markkinoilla, joissa työntekijän oikeuksista on huolehdittu hyvin. Siinä mielessä tämä kysymys on yhteiskuntapoliittisesti hyvin tärkeä ja iso. Kyseinen kertomus, joka käsitteli viranomaistoiminnan onnistuneisuutta harmaan talouden torjunnassa, oli näkökulmastaan ehkä kapeampi, mutta on hyvä pitää mielessä tämä kokonaismerkittävyys.

Olen myös samaa mieltä ed. Uotilan kanssa oikeastaan niistä asioista, mitä ed. Uotila totesi Ulkomaalaisviraston toiminnasta ja niistä realiteeteista ihmisten elämässä. Joskus on omassa mielessäni käynyt, kun on seurannut näitä tapauksia, joissa ihmiset ovat tekemisissä Ulkomaalaisviraston kanssa, että helpommalla kaiken kaikkiaan ja ehkä vähemmillä resursseillakin pärjättäisiin, jos ei aina yritettäisi niin kiivaasti löytää sitä jotain perustetta, jonka perusteella ehkä maahan ei saisi jäädä, vaan ikään kuin katsottaisiin, että asiat voivat hoitua helpommin ja nopeamminkin.

Arvoisa puhemies! Ed. Vistbackalle vielä tästä: On erittäin tärkeää suomalaisen kehitysyhteistyön uskottavuuden ja toiminnan kannalta, että jos joitakin ongelmakohtia on, niihin myös tässä päässä sitten puututaan. Tässä yhteydessä voisin vielä todeta sen, että instrumenttina korkotuki, jossa tietenkin myös (Puhemies koputtaa) yrityksillä on hyvin voimakas intressi, ei välttämättä ole niitä helpoimpia korruptioriskin kannalta. Joku muu yhteistyö saattaa olla joskus helpompaa siltä kannalta.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Juuri kehitysavusta ja sen korruptoituneisuudesta totean, että on hyvä, että tässä mietinnössä kiinnitetään siihen huomiota. Tämä on juuri röyhkeätä, että nämä ihmiset, gepardihatut, siellä sitten omaa kansaansa sortavat, elävät sen kustannuksella. Korruptoitunut järjestelmä vie pieneltä ihmiseltä mahdollisuudet, ja me sitten kaadamme saavilla tällaisiin järjestelmiin rahaa. Tätä en hyväksy missään tapauksessa. Mitä röyhkeämpi sortaja, sitä pitempi laahus ja delegaatio kansainvälisissä kokouksissa, jopa YK:ssa. On hyvä, että tähän puututaan, autetaan niitä, jotka apua tarvitsevat, eikä tällaisia diktaattoreita, jotka sortavat omaa kansaansa. Ne eivät tarvitse pennin latia, eivät Suomelta eivätkä keneltäkään muultakaan.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Soinille, jonka puheenvuoro varmasti vastasi hänen omaa perusideologiaansa, haluaisin ehkä todeta vielä sillä tavalla varoittavan sanan, että tätä Costa Rican tapausta, jota kertomuksessa on käsitelty, ei ole vielä tutkittu loppuun. Mahdollinen on myös sellainen vaihtoehto, jossa tämä suomalainen yritys on se, joka olisi osaltaan syyllinen korruptioon. Kun tästä asiasta ei ole vielä selvityksiä valmiina, niin ennen ikään kuin mennään pidemmälle syytöksiin, odotetaan selvityksiä ja katsotaan, ovatko tämän suomalaisen yrityksen paperit puhtaat, ja sen jälkeen otetaan ikään kuin rohkeampia kantoja vasta.

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! En mennyt mihinkään yksittäistapaukseen sen paremmin Costa Ricaan kuin muutenkaan, vaan kun YK:ta, jopa sen pääsihteeriä Kofi Annania, erittäin rajusti arvostellaan korruptioskandaaleissa maailmanlaajuisesti, niin kyllä tämä on ongelma. Miten voi olla, että jatkuvasti kehitysmaissa tilanne vain huononee? Se johtuu siitä, että siellä on kelvottomat hallitsijat, korruptoituneet hallitsijat, jotka sortavat omaa kansaansa.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! On erinomaisen hyvä, että Valtiontalouden tarkastusvirasto on kiinnittänyt huomiota harmaaseen talouteen. Tulee kysyneeksi, miten olemme voineet näin pitkään elää harmaan talouden kanssa ja sen lähellä emmekä ole ryhtyneet lainsäädäntötoimenpiteisiin. Miten tämä on mahdollista, että näin pitkälle on voitu mennä, että suurin yksittäinen este on edelleen lainsäädäntö, joka estää harmaan talouden torjuntaa, kun yksittäisestä esteestä on kysymys?

Eli tältä paikalta: Viranomaisten toimintaedellytysten parantamiseksi lainsäädännöllisiin toimiin on ryhdyttävä nopeasti ja tällainen passiivinen virka-aputoiminta tulee kääntää kerta kaikkiaan aktiiviseksi asenteeksi, suorastaan virka-avun tarjoamiseksi, eikä niin, että sitä joutuu yksilöidysti pyytämään, vaan viranomaisilla on velvollisuus ilmoittaa, kun ne havaitsevat jotakin hämärää tai jotakin itsestäänselvää vilpillistä toimintaa, siis on velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin, ja jos siinä on lainsäädäntö esteenä, se pitää nopeasti korjata. Vielä korostaisin viranomaisten yhteistyötä. Jossain pitää olla sellainen serveri, jossa tiedot ajetaan sillä tavalla ristiin, että viranomaiset voivat siitä hyötyä ja jollain lailla saavuttavat sitä etumatkaa, joka rikollisilla tälläkin hetkellä on näillä kentillä.

Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Saarinen puhui hyvin tässä. Meidän suuri ongelmamme on tietysti harmaan talouden kaitseminen ja sen poistaminen. Näin me saatamme oman taloutemme kuntoon.

Mutta outo on tämä ajattelu siitä, että kehitysmaat ikään kuin olisivat joku yksi monoliitti ja niitä voitaisiin isolla pensselillä määritellä jollakin tavalla yhtäaikaisesti. Costa Ricaan liittyy tämä ongelma, jossa suomalainen yritys, Instrumentarium, joka on yhdysvaltalaisen osakeyhtiön omistuksessa, ja ikään kuin se olisi sama kuin sitten nämä niin sanotut gepardihatut, niin kuin ed. Soini sanoi. Gepardi ei esiinny Keski-Amerikassa eikä myöskään Etelä-Amerikassa. Se ei siis liity sinne, jonnekin muualle, Afrikkaan, ja vielä sitten YK:n pääsihteerinkin mukaan ottaminen ikään kuin samaan maalaukseen, se on aika tavalla yleistämistä suunnilleen niin, että voisimme puhua sitten vaikkapa päiväntasaajan pohjoispuolella olevista kaikista rikkaista maista aivan yhtä aikaa aivan samalla lailla ja samalla tavalla.

Costa Ricasta voi todeta esimerkiksi sen, että siellä San José, sen pääkaupunki, on harvinaislaatuinen pääkaupunki siinä mielessä, että siellä ei ole ollenkaan puolustusministeriötä, joka on toki mielenkiintoinen ja edistyksellinen asia.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Saarisen innoittamana varasin puheenvuoron. Muistelin viime kautta, kun meillä oli välikysymys harmaasta taloudesta. Silloin sanottiin, että mitään ongelmaa ei ole. Ministeri Siimes vakuutti, että kaikki on hoidossa, ohjelmat on kunnossa. Nyt ohjelmakausi päättyy, niin kuin ed. Sinnemäki omassa esittelypuheenvuorossaan esitti, ja hän toivoi, että nyt seuraava ohjelma vahvistetaan ja tehdään.

Mutta tosiasia on se, että valtiolta jää verotuloja saamatta hirvittäviä määriä. Kun tämä omaisuusverokin nyt poistetaan, niin tässähän nyt olisi hallituksella näytön paikka, mistä ne rahat kerätään, kun rikkaille vielä annetaan lisää, että edes tämän kautta saataisiin valtiovallalle lisää tuloja. Muun muassa ed. Pulliainen on toistuvasti täällä konkreettisiakin esimerkkejä tuonut esiin. Itse toivoisin, että tämä hallituspuolueen ed. Saarisen esittämä kanta voittaisi hallituksessa, että siellä ryhdyttäisiin todellisiin toimiin, että tämä jatkuvasti eduskunnassa esillä ollut asia saataisiin edes hieman parempaan tilaan kuin missä se tällä hetkellä on.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Saarisen puheenvuoron kirvoittamana käytän vielä puheenvuoron talousrikoksista ja harmaasta taloudesta.

Nyt hallituksella on tuhannen taalan paikka toimia. Me täällä oppositiossa odotamme ilolla nyt hyviä hallituksen esityksiä harmaan talouden torjumiseksi ja talousrikoksien selvittämiseksi. Tavalliset palkansaajat ja laaja keskiluokka toimii maksumiehinä, ellei tässä ryhdytä voimakkaisiin toimenpiteisiin. Totta kai yhteiskunta muuttuu koko ajan, mutta nyt vaaditaan terävämpiä otteita, niin että palkansaajat ja, kuten sanoin, laaja keskiluokka eivät edelleen toimi tässä maksumiehinä. Ottakaa huomioon ne ihmiset, jotka eivät kuulu myöskään sosiaaliturvan piiriin: he ovat väliinputoajia. Haluaako tämä hallitus olla tukemassa näitten väliinputoajien joukon kasvua sillä, ettei hallitus esitä toimenpiteitä, mitä tehdään, että nämä saadaan sosiaaliturvan ja asianmukaisen palkkauksen piiriin, mikä on läpinäkyvää ja oikeudenmukaista ja lainmukaista?

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Ettei nyt ihan väärää kuvaa suomalaisesta yhteiskunnasta jäisi, niin totean, että Suomi on kaikkien mittareiden mukaan vähiten korruptoitunut maa. Oletan myöskin, että harmaat markkinat ovat Suomessa ehkä Euroopan kaikkein pienimmät. Viranomaisyhteistyö pelaa aika hyvin. Verohallinto saa tietoja Tullilta, Autorekisterikeskukselta, sieltä sun täältä. Kun huomataan, että on jotakin epäselvää tai sellaista, mihin ei selkeätä vastausta saada, niin siihen kyllä aika nopeasti puututaan. Väitän myöskin, että Suomessa on erittäin korkea moraali niin työntekijällä kuin työnantajalla.

Mutta nyt minut varmasti leimataan sellaiseksi, joka haluaa suojata talousrikollisuutta ja harmaita markkinoita. Minä olen ehdottomasti sitä mieltä, että pitää toimia niin, että niitä ei olisi ollenkaan. Mutta kyllä tämä keskustelu on antanut minun mielestäni väärän kuvan suomalaisesta yhteiskunnasta.

Matti Saarinen  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kalliksen hyvän puheenvuoron johdosta haluan kuitenkin vielä todeta sen, että ylipäänsä meillä Suomessa ovat kaikki markkinat Euroopan pienimpiä. Euroopassa on kaupunkeja, jotka ovat Suomen väkiluvun kokoisia. Meillä on kaikki pientä. Siinä mielessä harmaa talouskin on pientä silloin suureen maailmaan verrattuna.

Oman puheenvuoroni perustin siihen hyvään mietintöön, jossa valtiontalouden tarkastuskertomusta oli lainattu, jossa yksikantaan todetaan, että suurin este harmaan talouden torjumisessa on lainsäädännöllinen este. Kyllä meidän pitää lakeja säätävänä elimenä silloin ryhtyä nopeasti toimenpiteisiin, jos se vain on siitä kiinni tai jos se on oleellisin este. (Ed. Kallis: Mikä laki?) — Siellä on useita lakeja, esimerkiksi tiedonsaantioikeus on tällainen tai viranomaisen aktiivinen velvollisuus puuttua peliin, jos ja kun se huomaa väärinkäytöksiä. En ole tässä mikään asiantuntija, mutta olen vaan lukenut sitä mietintötekstiä ja suosittelen sen tarkkaa lukemista myös ed. Kallikselle.

Tuija Brax /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! En suinkaan ajatellut leimata ed. Kallista muuta kuin korkeintaan eduskunnan yhdeksi parhaimmista puhujista, ellei todellakin parhaaksi.

Korruption osalta Oecd kuitenkin on viimeaikaisissa raporteissaan varoitellut, että vaikka on todellakin niin, että me olemme varmastikin maailman vähiten korruptoitunut maa, niin se juuri, että me olemme tottuneet niin korruptiovapaisiin olosuhteisiin, saattaa tehdä meistä poikkeuksellisen haavoittuvan sen suhteen, että meidän lähialueemme itse asiassa, kun katsotaan itään ja etelään, taas ovat siellä korruptoituneiden maiden listalla maailmassa aivan toisessa kohtaa. Esimerkiksi järjestäytyneen rikollisuuden yksi keskeisin toimintamuoto on nimenomaan pyrkimys päästä korruptiolla taikka kiristämällä korruptoimaan hallintoa keskeisiin organisaatioihin. Me suhtaudumme toistaiseksi aivan liian sinisilmäisesti muun muassa siihen mahdollisuuteen, että tietoisesti yritetään kiristää meidän keskeisiäkin virkamiehiä esimerkiksi niin, että he tulisivat kuvatuiksi, jos he käyttävät prostituutiota tai vastaavia.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Varmasti on näin, kuin ed. Kallis sanoi, että Suomi on vähiten korruptoituneita maita, mutta mitä se kertoo muusta maailmasta, se on se olennainen asia. Aivan niin kuin ed. Brax sanoi, ei minullakaan kovin levollinen olo ollut, kun kävin esimerkiksi Kreikassa. Ei näyttänyt kovinkaan hääppöiseltä, EU:ta huiputettiin vakaussopimuksella aivan häpeämättömästi ja näin poispäin.

Vielä itse korruptio- ja kehitysmaakysymyksiin. Täällä oli Tansaniasta delegaatio, kävin heitä tapaamassa, söin lounasta ja keskustelin oppositioedustajan kanssa siitä, millaista on olla Tansaniassa, Suomen monikymmenvuotisessa kehitysmaakohteessa, jossa demokratia ja oppositio on todella heikkoa. Hänkin oli ollut useita kertoja vankilassa, tämä henkilö. Tällaisia maita ei tarvitse tukea. Sitten kun joku vallankumoussankari kuolee, niin sieltä löytyy Mersuja ja Sveitsin pankista tili ja omaa kansaa on ryöstetty. Tämä pitäisi saada kuriin, ja siinä pitää olla hyvin tarkkana. Minä annan kehitysapua kyllä kirkkoni kautta, sieltä menee rahat perille ja vielä tulee oikeata asiaakin eikä mitään höpötystä.

Anni Sinnemäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Kallikselle ja muutenkin tähän keskusteluun olisin vaan todennut sen, että kun käsittelemme mietintöä, joka käsittelee Valtiontalouden tarkastusviraston kertomusta, kysymys ei ole kertomuksesta, joka käsittelisi yhteiskuntamme tilaa, vaan tällaisessa tarkastustoiminnassa pyritään nimenomaan löytämään niitä kohtia, joissa suomalaisen julkisen talouden ja julkisen sektorin toimintatavoissa olisi parantamisen varaa. On hyvä ehkä tässä keskustelussa muistaa, mistä puhumme. Tarkastustoiminnassa pyritään löytämään nimenomaan niitä ongelmakohtia, se on sen tyyppistä toimintaa.

Mitä tulee harmaaseen talouteen, niin on varmasti selvää, että kehitys viime vuosina on mennyt siihen, kun Suomi on avoin talous, että nämä riskit ovat koko ajan kasvaneet ja kasvamassa sekä esimerkiksi työvoiman käytössä tai veronkiertomahdollisuuksissa. Mahdollisuudet harmaaseen talouteen ovat kasvamaan päin, ja silloin se tarkoittaa, että myös viranomaistoiminnan pitää pystyä reagoimaan siihen ympäristönmuutokseen.

Sitten olisin halunnut todeta tästä Transparency Internationalin listasta, jossa Suomi on ollut useana vuonna maailman vähiten korruptoitunut maa, mikä on hieno saavutus, että se listan mittaamistapa on sellainen, että ihmisiltä kysytään heidän kokemustaan korruptiosta. On selvää, että Suomessa tietenkään esimerkiksi ei joudu lahjomaan viranomaisia, sellaisesta emme varmasti kukaan ole koskaan kuulleet. Mutta se lista ei kaikilta osin varmastikaan paljasta niitä pinnan alla olevia kehitystrendejä tai heikkoja signaaleja, joita hyvin voi olla olemassa, jotka itse asiassa tulisivat näkymään tämän tyyppisessä listauksessa vasta useiden vuosien kuluttua. Se lista ei ole sellainen, jonka perusteella kannattaisi tuudittautua ajatukseen, että suomalaisessa (Puhemies koputtaa) yhteiskunnassa näitä ongelmia tai riskejä ei ole.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Kannatti todella käyttää tuo puheenvuoro, kun tuli niin mahtava olo sen jälkeen.

Mutta näihin lainsäädännöllisiin toimiin: Harmaat markkinat on kytketty aika lailla veroviranomaiseen. Veroviranomainen on se elin, joka voi harmaita markkinoita tuhota ja estää. Minun tiedossani ei ole yhtäkään viranomaista, yhtäkään instituutiota, yhtäkään henkilöä, joka ei olisi velvollinen antamaan tietoja — no, fyysisen henkilön ei tarvitse antaa — mutta viranomaisten pitää antaa tietoja veroviranomaiselle. Siis minä en tiedä yhtäkään sellaista elintä, joka olisi tästä vapautettu. Onko se sitten niin, että verottaja ei näitä riittävästi kysy, ja jos on joku elin, joka on vapautettu tuosta, niin muutetaan ensi viikolla lainsäädäntö, että sekin tulee tämän piiriin.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Haluan vaan kiittää jaoston puheenjohtajaa, joka käytti sen puheenvuoron, joka tulee mielestäni tässä tapauksessa käyttää, kun keskustelu keskittyy vain tiettyihin ongelmakohtiin. Tarkastusten tarkoitus on juuri nostaa esille joitakin asioita eikä vain hymistellä sitä kaikkea hyvää, mikä meillä on.

Haluan vielä lisätä ed. Kalliksen hyvänolon tunnetta sanomalla, että uskon, koska ed. Kalliksen kanssa molemmat toimimme tuolla turvallisuus- ja puolustusjaostossa, että mikäli talousrikoksien selvittäminen taikka harmaa talous tarvitsee turvallisuus- ja puolustusjaoston toimintaa, niin me varmasti mielellämme otamme vastaan niitä hallituksen esityksiä siellä käsiteltäviksi. Sitten taas vastaavasti varmasti ed. Sinnemäen kanssa käymme mielellämme läpi niitä kertomuksia, joissa nähdään, kuinka hyvin hallitus on pystynyt poistamaan talousrikoksia ja harmaata taloutta.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Vielä pitkälti ed. Kalliksen loistavien puheenvuorojen siivittämänä: Ongelmana on ilmeisesti se, että vaikka viranomaisilla on tietoja, niin ei ole sitä massatiedon paikkaa, sitä yhteistä säkkiä, missä niitä tietoja voisi verrata keskenään ja peilata sitä kautta. On yksittäisiä tietoja siellä täällä, ja jos lainsäädäntö on esteenä, että viranomainen ei saa toiselle viranomaiselle antaa tietoa kuin esimerkiksi virka-aputilanteessa, ja pitää yksilöidysti osata pyytää juuri sitä, onko teidän pankissanne Aku Ankalla tili vai ei, niin kuka osaa kysyä niin yksilöidysti? Mutta atk-maailmassa nämä voidaan ajaa ristiin, niin kuin ajetaan tietääkseni vakuutusyhtiöissä, että sama vakuutusilmoitus ei voi mennä neljässä yhtiössä läpi, vaan siellä on yhteinen serveri, joka katsoo, että tämä on epärehellistä toimintaa.

Tämä on ilmeisesti se suurin ongelma, että lainsäädäntö estää järkevän viranomaisyhteistyön, että ei saa luovuttaa tärkeitä tietoja. Tähän nyt pitäisi saada nopeasti muutos, että yhteistyö olisi mahdollista. Ne tiedot ovat olemassa, kysymys on vaan siitä, että poistetaan niitten tietojen esteenä olevat kynnykset, ja se on meidän tehtävä täällä eduskunnassa hoitaa niin, että lait eivät ole esteenä ja että lait eivät anna suojaa rikolliselle toiminnalle, niin kuin ne tällä hetkellä tekevät.