Olli Nepponen /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallinnonala käsittää kahden ministerin toimialan, mutta kumpaakaan valitettavasti ei ainakaan näy, muuta kuin papereita vähän tuolta, mutta ... (Ed. Johannes Koskinen: Ex-ministeri!) — Ex-ministeri on paikalla.

Muutamia asioita nostan esiin. Suomihan on siviilikriisinhallinnassa hyvin tärkeä ja toimiva maa. Kun meidän siviilikriisinhallintakohteistamme 90 prosenttia on Euroopan unionin operaatioita, todettiin tarve, että Euroopan unionin edustustoomme sijoitettaisiin asiaa hallitseva virkamies, ja siksi siihen lisättiin 200 000 euroa, koska se on äärimmäisen tärkeä näiden asioiden hoitamiseksi. Myöskin Hallinnon tietotekniikkakeskuksen toimitalon kalustamiseen lisäsimme 200 000.

Poliisin toimintamenot aina puhututtavat. Todettakoon, että vaikka siellä on pientä vähennystä viime vuoteen verrattuna, kuitenkin talousrikostorjuntaan kohdennetaan jo budjetin mukaisesti 2 miljoonan lisärahoitus ja myöskin sitten terrorismin ennakkotorjuntaan niin, että tuolla kaukana Suomen edustustoissa voidaan yhdysmiestoiminnan kautta jo edeltä käsin poistaa jonoista sellaisia henkilöitä, joiden ei ole aiheellista tänne Suomeen tulla.

Poliisin taloudellinen tilanne on kokonaisuudessaan tiukka, se todettiin valiokunnassa, ja muun muassa monet kiinteistöhankkeet asettavat kovia vaatimuksia toiminnalle ja varsinkin, kun siirtyvä erä on jäänyt pieneksi.

Eräs asia, jonka hallinto- ja turvallisuusjaosto nosti esiin, oli aselain seuraukset. Halusimme, että kun meitä moitittiin tiukasta aselaista, niin eduskunta myöskin sitten vastaa vähän huutoonsa. Ja kun siellä on järjestelmä, joka pitää muodostaa, suuntasimme poliisille rahaa. Puolustushallinnon osalta suuntaamme reservijärjestöjen ampumaseuroille, ja toivotaan, että myöskin veikkausvoittovaroista siviiliampumaseuroille vastaavasti osoitetaan määrärahaa.

Poliisihenkilöstön määrä on aina puhututtanut. Kuitenkin arvioidaan poliisihenkilötyövuosien olevan ensi vuoden aikana noin 7 700. Kuitenkin poistuma näyttää hidastuvan. Johtuen eläkekarttumista ja muista halutaan palvella pidempään, ja on vaikea arvioida, miten tuo eläköityminen tapahtuu. Tietenkin myönteisesti on todettava ne suuret hakijaluvut, jotka poliisin osalta Poliisiammattikorkeakouluun ovat olleet, ja se antaa mahdollisuuden kuitenkin mittavaan valintaan. Kaiken kaikkiaan lisäsimme poliisin toimintamenoihin 1,5 miljoonaa euroa. Muun muassa lähisuhdeväkivallan osalta tulee lisää poliisille tehtäviä.

Rajavartiolaitoksen osalta on todettava myönteisenä mittavat kalustohankinnat. Mutta kun nyt taas rajaliikenne on kasvanut ja samanaikaisesti henkilöstöä siirretään itärajalta tänne etelämmäksi, halusimme, että Rajavartiolaitos pystyy tämän itärajan teknisen valvonnan hoitamaan kunnolla, ja sinne lisäsimme 500 000 euroa. Tekninen valvonta on ollut jo pitkään se toimintaperiaate, millä Rajavartiolaitos on aktiivisesti hoitanut tätä sinänsä haasteellista rajaa. Kaikkein suurimmat haasteet ovat tietenkin tuolla Kaakkois-Suomessa ja myöskin eteläisessä Suomessa. Kun jaosto kävi Virossa, saimme kuulla aikamoisista ongelmista, kun Valko-Venäjältä ja muualta väkeä tulee happy hour -tunnin sisällä useita satojakin joskus päivittäin, kun raja on auki, ja he sitten näkyvät täällä Suomen puolella.

Viimeisenä sitten maahanmuuttoon liittyviä kysymyksiä. On selvästi nähty, että turvapaikkahakemukset ovat vähentyneet. Se johtuu tiukennuksista: valiokunta viime vuonna edellytti, että etujen pitää olla samassa suhteessa kuin muissa Pohjoismaissa tai vertailukelpoiset. Sen mukaista lakia on tehty, ja näin ollen vähennystä on tullut. Erityisesti halutaan kiinnittää huomiota siihen, että kuntakorvauksia edelleen korotetaan, jotta vastaanottokeskuksista voitaisiin sitten tulijoita siirtää kunnille. Siinä on onnistuttu, mutta haluttiin myöskin tätä määrärahaa edelleen korottaa, ja sinne lisättiin 1 850 000 ja 140 000 euroa vastaamaan tähän haasteeseen niin, että kunnat voisivat paremmin velvollisuuksistaan selvitä.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Nepponen eilen kehui kovasti, miten maahanmuuttoasiat ja turvapaikka-asiat ovat hyvässä hoidossa. Kun ei ollut eilen tilaisuutta huomauttaa, niin täytyy todeta, että vain 1 000:n käsittelyvauhti on perusteettomien turvapaikkahakemusten käsittelyssä tällä hetkellä ja siellä on 7 000 odottamassa. Tältä osin maahanmuuttoviranomaiset tarvitsisivat oikeita voimavaroja, ja niitä ei valitettavasti ole jaostossa eikä hallituksen taholta esitetty.

Myöskin on tuotava esille, että Suomen Poliisijärjestöjen Liitto on SDP:n lailla arvostellut hallitusta riittämättömistä poliisivoimavaroista, partioiden vähyydestä, ja on ollut aika hämmentävää, että ministeri Holmlund on kuitannut tämän politikoinniksi. Poliisijärjestöjen Liitto on ollut sananmukaisesti järkyttynyt ministeri Anne Holmlundin eduskunnalle antamasta poliisin hallintouudistusta koskevasta selvityksestä. 80 prosenttia poliiseista on sitä mieltä, että tämä ei ole onnistunut, ja erityisesti harvaanasutuilla alueilla on todella kansalaisten sisäisen turvallisuuden kannalta ongelmia. Tämän takia SDP esittää poliisille lisää rahoja samoin kuin pimeän ulkomaisen työvoiman valvontayksikön uudelleen perustamista.

Petri Salo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Sen verran on kokemusta kyllä Suomen Poliisijärjestöjen Liitosta, että ed. Rajamäelle tiedoksi, että kysymyksessä on etujärjestö. Kysymyksessä on etujärjestö, joka kaikkina vuosina, on ollut ministerinä kuka tahansa, esittää kovaa kritiikkiä myöskin oman etunsa mukaisesti. Harvoin kuulee etujärjestöltä tulevan mitään erityistä kiitosta valtionhallinnon osalta, koska tarpeet ovat tietenkin kovat.

Arvoisa ministeri, niin kuin hyvin tiedämme, kansainvälinen rikollisuus ja kova rikollisuus kovenee. Tukholman tapaukset osoittavat, että meidän lähialueillammekin voi tapahtua suurta kansainvälistä huomiota herättäviä rikoksia. Onko meillä tällä hetkellä suojelupoliisin valmius sitä luokkaa, että voimme varautua siten, että tällaista ei tapahtuisi Suomessa? Mikä on se todennäköisyys?

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten jaoston puheenjohtaja sanoi, maahanmuuttopolitiikassa haluttiin nyt painopiste pistää kuntakorvausten lisäämiseen, sekä tason nostamiseen että maksettavan ajan pidentämiseen. Se oli tietoinen valinta juuri sen takia, että kun me saamme vastaanottokeskuksista turvapaikanhakijoita kuntiin, niin se itse asiassa maksaa itsensä, koska valtio joutuu pitämään yllä näitä vastaanottokeskuksia.

Poliisin osalta pitää muistaa, että aika lyhyellä aikaa noin 4,5 miljoonaa tulee lisää rahaa eli tämä 3 miljoonaa lisäbudjettiin ja nyt 1,5 miljoonan lisäys tähän budjettiesitykseen. Ne tilastot ja faktat, mitä esimerkiksi hallintovaliokunta on saanut poliisien työllisyystilanteesta, eivät ole niin lohduttomia kuin ed. Rajamäki täällä kertoo, jos verrataan perspektiiviä taaksepäin, katsotaan taaksepäin, miten tämä asia on ollut. Mutta on hyvä, että eduskunnan laaja myötätunto on poliisien resurssien puolella, ja niin pitääkin olla, sillä kyse on tärkeästä sisäisen turvallisuuden kysymyksestä.

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Valitettavasti ministeri Thors ei ole paikalla.

Ed. Rajamäen puheenvuoroon liittyen totean, että ensinnäkin turvapaikanhakijoiden määrä on selvästi laskussa. Siihen ovat vaikuttaneet eduskunnan toimenpiteet, ja siellä on 40 henkilötyövuotta lisähenkilöstöä; ne henkilöt ovat olleet jo viime vuonna, ovat tänä vuonna ja jatkavat edelleenkin. Se on niitä eduskunnan lisäyksiä, joita ei ole mihinkään poistettu.

Se, että oleskelulupahakemuksia perheen yhdistämiseen liittyen on 9 000, sehän on valtava työ, kun 10—20 pyrkii saman perheen puitteissa — kielitaidottomia, kirjoitustaidottomia, joita joudutaan ympäri maailman etsimään. Kyllähän siinä tietenkin resursseja kuluu. Oleellista on, että turvapaikkahakemusten määrät vähenevät, niitä pystytään nopeammin käsittelemään ja päästään siirtämään kuntiin, jolloin tilanne paranee.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ei ed. Rajamäen ja Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtajan arvostelu kyllä ihan tuulesta temmattua ole. Minä kyllä yhdyn siihen täysin, mitä puheenjohtaja omassa kannanotossaan joku aika sitten sanoi. Hän totesi, että partioitten määrä on supistunut ja palveluita on karsittu ennen kaikkea syrjäisiltä alueilta. Jos sitä yritetään paikata sekapartioilla, niin kyllä sillä, että sekoitetaan viranomaisten tehtäviä, esimerkiksi Rajan ja poliisin tehtäviä, näistä partioista tulee kyllä helposti sekopartioita.

Jos ajatellaan, mikä tilanne on esimerkiksi Lapissa, niin siellä on pitkät etäisyydet, äärevät luonnonolosuhteet, matkailuaikana paikalla oleva väkimäärä moninkertaistuu, tiestöt ovat sitä mitä ovat, niin jos esimerkiksi kaksi turistibussia ajaa yli 30 asteen pakkasessa yhteen alueella, missä kännykät eivät kuulu ja poliisin ja Rajavartioston henkilöstö on missä sattuu, niin kuinka kauheaa jälkeä pitää tulla, ennen kuin ministeri herää.

Johanna Sumuvuori /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiudet kuuluvat myös tähän pääluokkaan, ja haluaisin todeta tyytyväisyyteni siitä, että valtiovarainvaliokunnan mietinnössä tänne on esitetty lisämäärärahaa kotimaisen asiantuntijan lähettämiseksi EU-edustustoon. Suomihan on ollut hyvin voimakkaasti etulinjassa kehittämässä koko EU:n siviilikriisinhallinnan konseptia ja valmiuksia, ja nyt kun EU:n kriisinhallinnan rakenteet ovat muuttumassa uuden ulkosuhdepalvelun myötä, on erinomaista, että saamme oman asiantuntijamme mukaan vaikuttamaan tuleviin kriisinhallinnan konsepteihin.

Täällä salissa keskusteltiin viime kuussa EU:n nopean toiminnan taisteluosastojen valmiuksista, ja siinä yhteydessä jo totesin, että näiden osastojen käyttämättömyys on jo itsessään oikeastaan merkki siitä, että tarvetta olisi pikemminkin nopean toiminnan siviilivalmiuksien kehittämiselle. Siviilijoukkojen valmiudet liittyvät esimerkiksi hätäavun ja jälleenrakennuksen lisäksi yhteiskunnan perustoimintojen, kuten hallinnon, sosiaali- ja terveyspalveluiden, oikeuslaitoksen ja poliisin, toimintakyvyn turvaamiseen kriisialueella. Toivonkin, että tämän asiantuntijan myötä voimme sitten voimakkaasti kehittää myös tätä valmiutta, koska samaan aikaan, kun EU päätti (Puhemies: Minuutti!) nopean toiminnan sotilaallisista joukoista, päätettiin myös nopean toiminnan siviilivalmiuksista eli Civilian Response -tiimin perustamisesta, ja se on jäänyt vähän sivujuonteeksi. (Puhemies: Minuutti on kulunut!) Uskon, että suomalainen asiantuntemus auttaa asiaa.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Tuottavuusohjelma on tehnyt omat merkkinsä poliisihallintoon moneltakin osin. Eilen varmasti moni muukin edustaja on saanut viestin siitä, millä tavoin poliisihallinnon keräyslupaviranomainen on toiminut muun muassa Kansan Raamattuseuran ja Sana-lehden lupahakemuksen johdosta, eli ruuhkaan vedoten on viivästetty sillä tavoin, että sitä alkuperäistä tarkoitusta tuskin voidaan panna täytäntöön.

Arvoisa puhemies! Valitettavasti maahanmuuttoministeri ei ole paikalla, ja jaoston puheenjohtaja Nepposelle toteaisin kyllä siitä huolimatta, vaikka resursseja on saatu lisää ja jonkun verran tuloruuhka on tasaantunut, että mitä ilmeisimmin olemme tänä vuonna vuoden 2008 tasolla 6 000:ssa. Mutta tälläkin hetkellä ainakin valiokunnan mietinnön mukaan yli 900 turvapaikanhakijaa (Puhemies: Minuutti!) on joutunut lähtemään kuntiin, ja siellä on tehty oma sopimus. Se kotouttaminen on jäänyt kokonaan sivuseikaksi.

Reijo Kallio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Toisin kuin ed. Petri Salo uskon, että poliisijärjestössä tiedetään, mikä on tilanne kentällä. Mutta jos te ette halua kuunnella poliisijärjestöä, niin kuulkaa kansalaisia ja heidän mielipidettään. Täällä on viitattu tehtyyn poliisibarometriin, ja kyllä se kertoo selkeästi, että huomattavasti suurempi osa kansalaisista on sitä mieltä, että hälytys- ja valvontapalvelut ovat viime aikoina heikentyneet pikemminkin kuin parantuneet. Tämä sama koskee lupapalveluja. Jos katsotaan heidän mielipiteitään tulevaisuudesta, niin huomattavasti suurempi osa kansalaisista uskoo, että ne tulevat edelleen heikentymään, siis huomattavasti suurempi osa uskoo näin. Eli minun mielestäni kannattaisi lukea tämä poliisibarometri ja minun mielestäni poliisijärjestö tukeutuu juuri tämän barometrin tuloksiin.

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Poliisin näkyminen ja läsnäolo on äärettömän tärkeä. Se ehkäisee rikoksia. Nyt tehty Pora-hanke, poliisihallinnon uudistus, on ollut siinä mielessä hyvä, että sieltä on siirretty resursseja nimenomaan hallinnosta kenttätyöhön ja palveluihin. (Ed. Rajamäki: Kysykää Keski-Savosta ja Lappeenrannasta!) Poliisien määrä on myös suurempi kuin vuonna 2007, jolloin esimerkiksi ed. Rajamäki oli ministerinä, ollut nyt kaksi viimeistä vuotta. Tosin ensi vuodelle määrät hiukan pienenevät, koska työttömien poliisienkin määrä vähenee. Mutta tärkeintä on se, että me saamme todella kentälle siirrettyä poliiseja. Toki edelleen poliisin taloudellinen tilanne on tiukka ja sitä on kriittisesti arvioitava. On hyvä, että valtiovarainvaliokunta on lisännyt sinne resursseja.

Mutta kysyisin vielä tästä kansallisesta terrorisminvastaisesta strategiatyöstä, johon myös ohjattiin 850 000 euroa, miten tämä käytännössä etenee.

Katri Komi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tosiaan poliisien työllistämiseen ohjattiin viimeisessä lisäbudjetissa se 3 miljoonaa euroa lisää. On selvää, että jokaisessa pienessäkin kunnassa toivotaan sitä poliisien näkyvyyttä. Miten ministeri näkee nyt tämän yksikkökokojen kasvamisen poliisin osalta, pystytäänkö toimintavalmiusaika turvaamaan, ylläpitämään, myös siellä harvaanasutuilla alueilla edes siedettävänä, vai käykö niin, että kun jonkun maakunnan väki jatkossa kenties vielä vähenee, niin rahoitus pienenee ihan siihen samaan tahtiin? Meillä esimerkiksi Etelä-Savossa tuo vapaa-ajan asutus on merkittävää varsinkin kesäisin ja tuo paljon tarpeita myös poliisien toimintaan ja työn suunnitteluun.

Leena Rauhala /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minunkin huoleni on poliisien toimintamäärärahat erityisesti pienemmillä paikkakunnilla, kun kuitenkin monilla pienillä paikkakunnilla niitä vaikeita tilanteita on yhtä hyvin kuin suuremmilla. Tämän yksikkökoon kasvamisen ja poliisien toimintavalmiuden tulisi olla myös näillä pienemmillä paikkakunnilla yhtä hyvä kuin suuremmilla.

Toiseksi on tämä maahanmuutto. Täällä on jo keskusteltu turvapaikanhakijoiden hakemusten käsittelystä, sen ruuhkautumisesta. Vaikka siihen on lisätty rahaa, niin kuitenkin tämä ruuhka on nähtävä vielä todellisena. Hyvänä asiana haluan nostaa täältä sen, että maahanmuuttajien omien järjestöjen toimintaan on otettu lisärahoitusta, vaikkakin tämä rahoitus on aika pieni, 100 000 euroa, mutta näen erittäin tärkeänä sen, että näitä omia järjestöjä tuettaisiin, nimenomaan näitä kohderyhmiä, mitkä tässä on lueteltu, heidän kotoutumistaan, ei pelkästään sitä, että tietoa heille tulisi heidän omalla kielellään ja sitä kautta he pääsisivät yhteiskuntaan kiinni, vaan myös monta muuta palvelua he tarvitsevat.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisin kysynyt ministeriltä sellaista asiaa, onko ministeriöstä joko ministerin allekirjoituksella tai muutoin lähtenyt sellaista kiertokirjettä kentälle, että suhtautuminen aseenkantolupiin on tiukentunut sillä tavalla, että esimerkiksi, niin kuin muutamassa tapauksessa minulle on väitetty, kun on ollut pari kappaletta peräkkäisiä ylinopeussakkoja, paristakymmenestä kilometristä saatuja ylinopeussakkoja, niin poliisi on tullut kotiin ja peruuttanut aseenkantoluvan. Onko tässä yhteiskunta vaarantunut niin, että vaatii tällaisia toimenpiteitä?

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos poliisivirkojen määrä on suurempi kuin koskaan aiemmin, niin sen taakse ei voi mennä. Ainakin omassa maakunnassani tämän kihlakuntauudistuksen myötä palveluiden taso on ratkaisevasti alentunut reuna-alueilla. Kun siellä tapahtuu eläköitymisiä, niin virat siirtyvät silloin keskuspaikkakunnalle ja perustyöstä koko ajan poliiseja siirretään tukitehtäviin eli varsinaisesta työstä eli kentälläolosta voimavarat vähenevät ja poliisin jaksaminen myös on huomattavasti huonompaa. Tästä toki seurauksena sitten on koko ajan, että palveluitten taso laskee. Arvoisa ministeri, eikö myös näillä reuna-alueilla palvelujen edes kohtuullisesti tulisi toimia?

Sisäasiainministeri Anne Holmlund

Arvoisa rouva puhemies! Poliisin resurssit tuntuvat olevan tänäänkin kaikkein kiinnostavin aihe. Tähän muutamia teemoja keräilinkin, joita näissä edustajien puheenvuoroissa on noussut esille.

Ensinnäkin voisin todeta ed. Rajamäelle, että voimme toki sen Rat-yksikön nimetä uudelleen Put-yksiköksi, jos te niin haluatte, tai vaikka Rajamäen rykmentiksi, mutta se yksikkö on edelleenkin siellä keskusrikospoliisissa, (Naurua) niin kuin olen sanonut teille monta kertaa ja toimittanut myös teille papereita näköetäisyydelle, niin kuin varmaan hyvin muistatte. (Ed. Rajamäki: Ei ole siellä, kysykää virkamiehiltä, Maahanmuuttovirastosta!) — Maahanmuuttovirasto tuskin sitä tietää, se on keskusrikospoliisissa toimiva kokonaisuus. (Ed. Rajamäki: Ministerin ei pitäisi valehdella pöntöstä!) — Joo, puhutaan siitä myöhemmin ja katsotaan, kumpi meistä puhuu muunneltua totuutta. Minä voin laittaa nimeni alle. Voitteko te? — Mutta palataan muuhunkin asiaan, koska ei varmaan liene syytä jälleen kerran tätä turhauttavaa keskustelua käydä asiasta, joka on päivänselvä kaikille muille paitsi joillekin yksittäisille henkilöille.

Suojelupoliisin resursseista on ollut tässä keskustelua, ylipäätään terrorismin torjuntaan liittyvistä asioista. Tällä hetkellähän käsittelyssä olevassa talousarviossa suojelupoliisin resursseja lisätään 850 000 eurolla, ja tämä tulee mielestäni erittäin tärkeään ja tarpeelliseen terrorismin torjunnan vastaiseen työhön. Yksi pääkäyttötarkoitushan tällä on se, että suojelupoliisi tulee lähettämään virkamatkaperusteisia yhdysmiehiä eräisiin keskeisiin ulkomaanedustustoihin ja he toimivat yhteistyössä luonnollisesti ulkomaanedustustojen ja muun henkilöstön kanssa. Tarkoitus on tietysti ennen kaikkea ennalta ehkäistä sitä, että Suomeen pääsisi sellaisia henkilöitä, joilla on terroristitaustaa tai kytköksiä sinnepäin, mutta myös toimia hyvässä yhteistyössä muun henkilöstön kanssa, jotta saamme mahdollisimman paljon tietoa lähtömaista ja pystymme myös niiden turvallisuustilannetta arvioimaan mahdollisimman hyvin. Tämä auttaa suojelupoliisin työtä terrorismin torjunnassa ja kaiken kaikkiaan erittäin hyvin.

Suomessahan on historian ensimmäinen terrorismin torjunnan strategia vahvistettu tänä vuonna kevätpuolella, ja ehkä asia, mikä on hyvä muistaa, on se, että Suomi on edelleenkin tilanteessa, että meidän ei tarvitse olla tekemässä deradikalisaatio-ohjelmia. Olemme vielä sellaisessa tilanteessa, että voimme ennalta ehkäistä hyvin pitkälti tämän tyyppisiä tapahtumia, ja on tietysti hyvin tärkeää, että otamme myös tästä hetkestä vaarin ja teemme aktiivista työtä. Niin ikään terrorismin torjunnan poikkihallinnollinen työryhmä kokoontuu ja seuraa myös toimeenpanoa tämän strategian kokonaisuuden yhteydessä. Katson, että näitä resursseja on mielestäni hyvään suuntaan lisätty ja se on myös erittäin tärkeää työtä.

Euroopan unionissa oikeastaan lähes jokaisessa neuvoston kokouksessa käydään myös läpi terrorismiin liittyviä kysymyksiä, ja se on luonnollisesti ollut agendalla jo monia vuosia. Kaksi kertaa vuodessa terrorismin torjunnan koordinaattori Gilles de Kerchove toimittaa oman raporttinsa, josta sitten käydään myös läpi Euroopan unionin toimia ja katsotaan, olemmeko kaikki valtiot ajan tasalla siitä, mitä tapahtuu Euroopan unionin sisällä. Kaikkein keskeisin asia tietysti on se, että tiedonvaihtokanavat ovat laajalti käytössä, ne ovat toimivia ja suojelupoliisi on luotettava yhteistyökumppani. On hyvin tärkeää, että silloin kun tarvitaan relevantti tieto, tieto myös kulkee ja analyysitoiminta on hyvin hoidettu. Tämä tarkoittaa sitä, että ei pelkästään tiedon määrä ja saatavuus vaan myös oikeasuhtainen reagointi ja tiedon oikea käyttö ovat tietysti luonnollisesti erittäin välttämättömiä, kun torjumme näinkin vakavaa ilmiötä kaiken kaikkiaan.

Tässä on puhuttu vähän poliisibarometristä ja vähän henkilöstöbarometristä. Ne ovat kaksi eri asiaa, haluan vielä muistuttaa. Henkilöstöbarometrihän poliisissa on käytännön johtamisen työkalu, jossa arvioidaan henkilöstön näkemyksiä omasta toiminnastaan. On tietysti ihan selvää, että kun tehdään valtavan isoja hallintouudistuksia, yleensä se heijastuu henkilöstön viihtyvyyteen. Mielestäni mielenkiintoinen kysymys kuitenkin on se, että on ollut selvästi nähtävillä, että poliisien eläköitymisikä on noussut. Tämä on mielestäni aika mielenkiintoinen ilmiö. Se ei voi tarkoittaa sitä, että poliisissa on valtavasti jaksamisongelmia tai asiat olisivat huonosti, koska silloin luonnollisesti olisi ilmiönä pikemminkin joukkopako eläkkeelle, mutta olemme menossa toiseen suuntaan, ja mielestäni tämä suunta on täysin oikea.

Se voi tietenkin johtaa siihen, että jonkin verran työttömien poliisien työllistymisputki hidastuu, mutta nämä pyritään ennakoimaan mahdollisimman hyvin. Nythän tilanne on jo se, että Poliisihallitus on purkanut virkojen täyttökiellon ja on katsottu, että tilanne on riittävästi hallinnassa tämän vuoden loppuun saakka ja myös ensi vuoden alkuun, jotta voidaan tämä tasainen työllisyyskehitys pyrkiä pitämään. Poliisihallitus on sitoutunut siihen, että kun poliiseja valmistuu ja työttömyys pyrkii hieman kasvamaan, niin välittömästi tullaan antamaan lisätoimenpiteitä ja täyttämään ylimääräisiä virkoja, jotta päästään tässäkin tilanteessa siihen, että nuoret eivät joutuisi olemaan työttöminä kovin pitkään vaan työllistyisivät mahdollisimman nopeasti. Nuorilla vastavalmistuneilla poliiseillahan on into ja ammattitaito, halu päästä kentälle erittäin vahva, ja siksi pidän todella tärkeänä tätä.

Eduskunta ja hallitus ovat mielestäni erinomaisen paljon lisänneet resursseja poliisin toimintaan, ja se on ollut mielestäni tärkeää ja myös erittäin oikeasuhtainen toimi, kun ajattelemme, että samaan aikaan meillä on tehty erittäin iso hallinnon rakenneuudistus.

Haluan vielä muistuttaa kansanedustajia siitä, että kun 90 kihlakunnasta on muodostettu 24 poliisilaitosta, niin se on hallinnon rakenteen uudistus. Esimerkiksi partioiden määrälle sillä ei ole mitään välitöntä merkitystä. Partioiden määrä tulee suoraan poliisin resursseista. Käytännössä poliisipiireissä on tällä hetkellä omat partiointialueet, omat lähipoliisialueet, joilla partiot liikkuvat. Partiot ovat myös koko ajan kentällä. (Ed. Mustajärvi: Partiointi on autossa istumista!) Lähtökohta on se, että partiot eivät lähde asemalta vaan ne ovat kentällä koko ajan eli hoitavat myös yjt-tehtäviä. (Välihuuto) — Aika kuluu partiossa olemiseen. (Ed. Mustajärvi: Satoja kilometrejä vuodessa!) — Arvoisa ed. Mustajärvi, se autossa istuminen on partiointia, jos ette tiedä. Silloinhan ajetaan juuri niillä harva-alueilla, minne te kaipasitte partioiden näkyvyyttä.

Ehkä tässä kannattaa myös ottaa huomioon sellainen asia, että kun puhumme erityisen harvaanasutuista alueista, on erittäin tärkeää, että tiivis viranomaisyhteistyö on siellä käytössä. Ihmettelen suuresti ed. Mustajärven kannanottoa siitä. Te ette ilmeisesti kuuntele oman alueenne tavallisia kansalaisia, koska he toivovat, että paikalle tulee edes joku viranomainen silloin, kun tilanne on erittäin huolestuttava. (Ed. Kallio: Te ette kuuntele kansalaisia!) Tässä mennään hyvään suuntaan.

Ehkä sen verran poliisien määrästä voisin todeta, niin kuin ed. Toivakka omassa puheessaan totesi, että poliisien määrä on tällä hetkellä noin 200 enemmän kuin tämän hallituskauden alussa. Ihmettelen suuresti, jos poliiseja on 200 enemmän, mihin ne ovat kadonneet. Ei niitä ainakaan missään poliisivarastossa ole, kaikki ovat kyllä laitoksissa virkoina. On tietysti tärkeää, että silloin myös poliisilaitoksen päällikkö osaa sijoitella partiot ja ylipäätään henkilötyövuodet niin, että ne ovat parhaassa mahdollisessa käytössä, ja näitähän seulotaan muun muassa poliisibarometrin kautta, joka on kansalaisten mielikuva poliisin toiminnasta ja näkemys siitä, miten heidän asioitaan hoidetaan.

Arvoisa puhemies! Huomaan, että kello tässä vilkkuu punaisena. Jään tänne kuitenkin edelleen debattia kuuntelemaan ja kommentoimaan.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministerille on kyllä pakko sanoa siitä, että jos partion työaika menee autossa istumiseen ja se tarkoittaa sitä, että lähin auttava viranomainen on kahdenkinsadan kilometrin päässä sieltä, missä sitä apua tarvitaan, niin onhan se kohtuuton tilanne. Kyllä minä syyttäisin nyt ministeriä aivan ylimielisyydestä, siitä, että hän väittää, että maakuntien kansanedustajat eivät tiedä, mikä siellä on tilanne.

Esimerkiksi paikalliset tavalliset poliisimiehet ovat tulleet julkisuuteen tiedotusvälineissä, mikä minusta on aika lailla ainutlaatuista. Poliisimiehet ovat aina olleet hyvin lojaaleja hallinnolle eivätkä ole helpolla lähteneet asioita revittelemään julkisuudessa. Nyt lappilaiset rivipoliisit ovat tulleet useaan kertaan julkisuuteen ja sanovat, että se tilanne on aivan kauhea. Jos leikkaukset kohdistuvat kaikkiin, poliisiin, Tulliin ja Rajaan yhtä aikaa, niin ei sillä, että nämä toimivaltasuhteet ja toimivaltarajat sekoitetaan, tule yhtään lisää resursseja paikalliselle tasolle.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Olen ilahtunut, että ministeri Holmlund tällä kertaa pysyy aitiossa, mutta voin kyllä kertoa, että läksyjä ette ole tehnyt. Sisäministeriön poliisiosaston ja krp:n tulossopimus 6. marraskuuta 2006 vakinaisti kaikki ne 25 virkaa ja sen yksikön eli tämän pimeän ulkomaisen työvoimayksikön, josta viimeinen havainto on Työterveyslaitoksen selvityksessä päättyminen 15.5.2008. Sen jälkeen se on häivytetty ja yhdistetty sinne muihin toimintoihin, mutta tällainen pimeän ulkomaisen työvoiman nyrkki puuttuu.

Se näkyy myöskin, ed. Nepponen, siinä, että turvapaikanhakijoiden määrä on nelinkertaistunut, alaikäisten määrä yli seitsenkertaistunut ja perheenyhdistämisdirektiivi on Suomessa löysin. Meillä on syntynyt mahtava vastaanottokeskusten hyvä kiinteistöbisnes ja 207 miljoonaa euroa enemmän tälle puolelle rahaa, mutta myös turvallisuus kärsii, koska meillä ei riittävästi käydä nyt läpi. 80 prosentilla hakijoista on henkilöllisyys tuntematon. Tämä on myös turvallisuusriski. Tässä mielessä Maahanmuuttoviraston toimintakyvyn heikkous on kyllä vakava (Puhemies: Minuutti!) sisäisen turvallisuudenkin asia.

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! En ole nyt vastaamassa näistä, ed. Rajamäki. Kun lukee tämän mietinnön, me esitämme samoja huolia. Se ei ole kaikki täysin kunnossa, mutta parempaan suuntaan on menty.

Ed. Rauhala otti esiin maahanmuuttajajärjestöt. Minä haluan korostaa: se ei ole järjestöille menevää rahaa, vaan järjestöt voivat hakea hankerahaa omiin, hyviin kotouttamis- ym. hankkeisiin. Järjestöjä tuetaan muualta.

Ed. Vistbacka otti myöskin hyvän asian esille. Kuten me täällä mietinnössä totesimme, omatoimista siirtymistä vastaanottokeskuksista pois on tuettu, ja silloin valitettavasti kotouttaminen ei toimi niin hyvin kuin sen pitäisi toimia. Tämä huoli on tänne kirjattu. Enkä myöskään lähde kiistelemään, etteikö poliisin toiminnassa olisi tarpeita lisätä. Sekin näkyy sivulta 76 vasemmasta yläkulmasta, jossa me toteamme, että kyllä on tarpeen, että sisäinen turvallisuus hoidetaan. Turha meidän on näistä määristä kiistellä. (Puhemies: Minuutti!) Kiistämättä tarpeita on, ja tässä ajassa on tarpeita lisää. Panostuksia pitää olla, mutta kun rahojen puitteissa toimitaan, silloin on (Puhemies: Minuutti on kulunut!) aina tietenkin pulaa jostakin.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomalaisia poliiseja arvostetaan paljon, ja se on erittäin hyvä asia. Nuoret haluavat hakeutua poliisin ammattiin. Tästä on esimerkkinä se, että Poliisiammattikorkeakouluun hakeutuu nyt ennätysmäärä nuoria. Se kertoo siitä, että nämä nuoret luottavat tulevaisuuteen ja luottavat siihen, että suomalainen yhteiskunta haluaa turvata poliisien resurssit myös pitkällä tähtäimellä.

Tämä on hallituksen politiikan tulosta ja se on hyvä asia. Myöskin toki eduskunnassakin on tähän suuntaan myönteisiä kantoja. Mutta sen sijaan täytyy kyllä ihmetellä vasemmisto-opposition linjaa. Te olette täällä jokaisessa pääluokassa esittäneet lisää rahaa sinänsä hyviin asioihin, mutta te tällä toiminnalla viette täysin uskottavuuden siltä, että isänmaan asioita pitää hoitaa pitkäjänteisesti, eikä tätä toimintaa voi perustaa siihen, että kaikkiin hyviin asioihin nyt ja heti lisää huolehtimatta siitä, miten tämä talous hoidetaan pitkällä tähtäimellä. Se on kuitenkin varmin tae sille, (Välihuutoja vasemmalta) että me pystymme varmistamaan sen, että myös jatkossa meillä on poliiseilla asianmukaiset resurssit ja kansallinen (Puhemies: Minuutti on kulunut!) sisäinen turvallisuus pystytään hoitamaan.

Reijo Kallio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Rantakangas: Onko teidän mielestänne poliisin peruspalvelut turvattu kaikkialla maassa? Onko ne turvattu haja-asutusalueilla? Voitteko väittää, että ne on turvattu? Voitteko te, ministeri Holmlund, vannoa käsi sydämellä, että poliisin peruspalvelut ovat kunnossa kaikkialla maassa?

Te syytätte meitä kansanedustajia, että me emme kuuntele kansalaisia, mutta minä väittäisin, että te itse ette kuuntele kansalaisia. Te itse viittasitte poliisibarometriin. Se on nimenomaan kansalaisten mielipide siitä, miten he näkevät palvelujen olevan. Kuten aikaisemmin totesin, huomattavasti suurempi osa kansalaisista katsoo, että tilanne on heikentynyt ja katsoo, että tilanne tulee heikentymään seuraavan vuoden aikanakin. Lukekaa näitä tuloksia, ne ovat todellakin sitä kansalaispalautetta.

Petri Salo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Onhan tässä aika muuttunut 20 vuoden aikana. Kun minä vielä aikoinani olin poliisimiehenä ja Pietarsaaressa vedin vappumarssia, niin toverit huusivat, että olen porvarien kätyri ja väkivaltakoneiston edustaja. Minä panen kovin hyvällä merkille sen, että nyt äärivasemmaltakin kuullaan jo poliisia puolustavia näkökulmia ja ollaan huolissaan, miten suomalaisella poliisilla toimintaedellytykset ovat.

Se on aivan selvä, että kansalaisilla on aina ollut se mielipide, että nimenomaan näkyvää valvontaa, joka lisää turvallisuuden tunnetta, on haluttu aina lisää. Mutta panen vaan merkille sen, että kun tämä hallitus ja nykyinen ministeri peri kuitenkin noin 200 työttömän armeijan ja hän hoiti sen kuntoon ja työllisti ne poliisit, (Ed. Rajamäki: Katsopas tilastoja!) kuuluiko silloin kansalaisilta tai Suomen Poliisijärjestöjen Liitolta kiitosta tästä? Ei vain kuulu. Kyllähän periaate on yleensä se, että kaikesta moititaan, missä on epäkohtia, mutta silloin, kun asiat on hoidettu todella kuntoon, kyllä kiitosta saa odottaa. Minä annan ministerille tunnustusta siitä, että asioissa on menty todella merkittävästi myöskin eteenpäin.

Markku Pakkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Itse koen myös poliisin toiminnan tärkeäksi ja sen edellytyksien turvaamisen. 3 miljoonaa lisää rahaa on toki myönteinen asia työttömien poliisien työllistämiseksi. Myönteinen uutinen on todellakin tämä, että poliisit viihtyvät työssä pitempään ja eläköitymis-ikä on nousussa. Se osoittaa sen, että poliisi arvostaa itse työtään ja suomalainen kansa arvostaa poliisin tekemää työtä.

Toinen asia, mihin haluaisin kiinnittää huomiota, on Rajavartiolaitoksen tilanne. Pidän tärkeänä, että painopistealue on siirtynyt Kaakkois-Suomeen ja siellä turvallisuusasioihin. Rajan ylittävä rikollisuus on aina sellainen tärkeä asia, mihin pitää kiinnittää huomiota. Toisaalta rekkajonot tämän päivän uutisen mukaan ovat taas todellisuutta siellä, joten kiinnittäisin huomiota siihen, onko siellä riittävät resurssit, että ylityskapasiteetti on täysin käytössä.

Kalle Jokinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! 200 poliisia enemmän töissä tänä päivänä kuin vuosi sitten on erittäin hyvä asia. Siinä pienelläkin palkalla monessa kodissa pystytään joulua valmistelemaan, se on hyvä.

Tässä esityksessä on lisäyksenä 850 000 euroa tuohon niin ajankohtaiseen terrorismin torjuntaan. Se on hyvä asia. Samoin talousrikostutkintaan 2 miljoonaa euroa, ja sitten jaosto lisäsi vielä 1,5 miljoonaa aselain, lievän pahoinpitelyn ja kenttäjohtojärjestelmien muutoksiin. Tämä tekee yhteensä noin 5,5 miljoonaa euroa. Siitä huolimatta kokonaisbudjetti on edelleen miljoonan pienempi kuin viime vuonna.

Nämä poliisitoiminnan rahathan ovat siirtokelpoisia, ja kysynkin ministeriltä, paljonko tällä hetkellä niitä siirtomäärärahoja on siirtokelpoisina käytettävissä tämän vuoden rahoista ensi vuodelle.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Rantakangas muun muassa puhui pitkäjänteisyydestä, ja eräs asia, missä todellakin toivoisi pitkäjänteisyyttä, on esimerkiksi hätäkeskukset ja hätäkeskusuudistus. On ollut todella surullista seurata sitä mylläkkää, minkä ministeri Holmlund on päätöksillään aiheuttanut, kun juuri viime kaudella asia saatettiin hyvään tilaan.

Sosialidemokraatit eivät hyväksy tätä nykyistä esitystä. Me haluamme, että hätäkeskusuudistus pistetään jäihin ja että nykyisten hätäkeskusten häiriötön toiminta voidaan turvata. Näemme tämän isona ja vakavana asiana paitsi yleisesti turvallisuuden kannalta myös siksi, että esimerkiksi kustannussäästöjä, mitä tässä on uskottu saavutettavan, ei todellisuudessa tule. Henkilöstöä joudutaan kouluttamaan uudestaan, tiloja jää tyhjilleen jne.

SDP esittää omassa vaihtoehtobudjetissaan vastalauseessa selkeitä kirjauksia siitä, että hätäkeskusuudistus palautetaan uuteen valmisteluun ja nykyiset hätäkeskukset säilytetään. Samoin esitämme lisämäärärahaa hätäkeskuksille. (Puhemies: Minuutti!) Nyt on mahdollisuus kaikilla puolueilla yhtyä näihin SDP:n aloitteisiin. (Puhemies: Minuutti on kulunut!) Toivomme todella tukea laajasti, koska meille tämä ei ole puoluepoliittinen asia.

Esko Ahonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Olen kyllä ed. Mustajärven kanssa hiukan eri mieltä siitä, että jos poliisi on autossa istumassa ja liikkuu pitkin maakuntaa, niin hän on silloin kyllä töissä. (Ed. Petri Salo: Se on partiointia!) Hän tekee arvokasta partiointityötä, liikenteen valvontaa ja tämän tyyppistä. Ja kyllä täytyy sanoa, että kun liikkuu autolla paljon ja poliisipartio tulee vastaan, niin kyllä se rauhoittaa kokonaisvaltaisesti liikennettä välittömästi.

Ainut ongelma, mikä on meidän alueella siellä periferiassa, on se, että poliisien palvelupisteet ovat etääntyneet fyysisesti pitkän matkan päähän. Passit pitää hakea kymmenien, jopa satojen kilometrien päästä. Eikö voitaisi joskus miettiä sitä, että olisi tällainen niin sanottu matkalaukkupoliisi, joka systemaattisesti kiertäisi tiettyä lenkkiä (Ed. Petri Salo: Niin kuin laukkuryssä!) ollen kuukaudessa yhden päivän tai viikossa yhden päivän tietyssä paikassa, jolloin palvelu voidaan suorittaa.

Johannes Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Rajamäen rykmentistä kautta Holmlundin haamuista ei varmaan kannata enempää keskustella. Mutta yleensä tämä ongelma on jo useita vuosia ollut, että budjettiluvuista ja budjettipäätöksistä, budjettimiljoonista, ei suoraan tiedetä, mitä muutoksia tapahtuu kentällä. Tämä huoli, minkä useat edustajat ovat tuoneet esille poliisin loittonemisesta kentältä varsinkin harvaanasutuilla alueilla, on todellinen. Meille on varmaan jokaiselle tullut poliisilaitoksilta ja maakunnan tasolta viestejä sekä poliiseilta että kansalaisilta, että tämä näkyvyys, mahdollisuus kiertää kenttää, on heikentynyt.

Kysyisinkin näiden kolmen vuoden kokemusten perusteella, eikö ministerinkin mielestä tulisi ohjaavuutta lisätä, että ihan budjettikirjaan tulisi myös kenttätyötä tekevien poliisien henkilömäärää koskevia mittareita ja yleensäkin määriteltäisiin ne kriteerit, missä ajassa pitää saada apua, miten arjen turvallisuus poliisin henkilömäärillä pystytään vahvistamaan.

Jari Larikka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Palo- ja pelastustoimikin kuuluu sisäasiainministeriön hallinnonalaan. Kysyisin sieltäkin hieman.

Budjettikirjassa sivulla 180 Pelastustoiminta ja varautuminen lukee seuraavasti: "Pelastustoimi kykenee reagoimaan ja toimimaan nopeasti onnettomuustilanteissa riskejä vastaavasti". Eli tämänhetkinenkin tilanne. Mutta seuraavassa kappaleessa lukee: "Pelastustoimella on tarkistetut ja uudistetut pelastushenkilöstön mitoituksen perusteet, rakenteet ja suorituskykyvaatimukset ja toimintavalmiutta koskevat ohjeet". Mitä tämä tarkoittaa? Tällä hetkellähän kaikki on mitoitettu niihin riskeihin, jotka ovat olemassa. Mitkä nämä uudet tarkistetut mitoitusperusteet ovat?

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Lokakuun 2010 lopussa kuntasijoituspaikkaa odotti lähes 300 kiintiöpakolaista ja vastaanottokeskuksissa asui lähes 400 oleskeluluvan saanutta henkilöä. Vastaanottokeskuspaikan keskimääräiset kustannukset ovat noin 15 000 euroa vuodessa.

Mietinnön mukaan 400 oleskeluluvan saaneen henkilön majoittaminen vastaanottokeskuksessa maksaa noin 0,5 miljoonaa euroa kuukaudessa eli 6 miljoonaa euroa vuodessa. Harmillista, kun ministeri Thors ei ole tänään ehtinyt tänne täysistuntoon. Viestinä hänelle haluan kuitenkin esittää, että selvitettäisiin sitä, kuinka suuri kuntakorvauksen tason pitäisi olla, jotta kuntapaikkoja löytyisi riittävästi. Eli kuntasijoituspaikkaongelmaa pitäisi pyrkiä ratkaisemaan kuntien näkökulmasta käsin.

Sisäasiainministeri Anne Holmlund

Arvoisa puhemies! Tässä on taas tullut erittäin paljon ansiokkaita kommentteja ja kysymyksiäkin osittain.

Ed. Larikka kysyi toimintavalmiusohjeeseen liittyen. Toimintavalmiusohje on tällä hetkellä työn alla sisäasiainministeriössä, eli se ei ole valmiina, mutta siinä on edetty ihan hyvin. Kysyin muutama viikko sitten, missä vaiheessa tällä hetkellä mennään, ja sitä valmistellaan edelleen, eli tämä kysymys, jonka esititte äskeisessä puheenvuorossanne, on työn alla.

Tässä oikeastaan voisin toistaa kommentin, jonka aikaisemmin jo sanoin. Meillä todellakin on tällä hetkellä noin parisataa poliisia enemmän kuin on ollut tämän hallituskauden alussa. Tietysti minua kovasti hämmästyttää, jos selkeästi lähes jokaisella poliisilaitosalueella on enemmän henkilötyövuosia käytössään kuin on ollut aikaisemmin, miten käytännössä selkeästi näkyvyys olisi voinut vähentyä.

Tiedän, että on aluekohtaisia eroja, eli silloin, kun tarkastelemme keskiarvoa, on ihan selvä, että löytyy Suomessa niitä alueita, niitä poliisipiirejä, joissa välttämättä tunnusluvut eivät ole yhtä hyviä kuin toisissa poliisipiireissä. Mutta varmasti olemme kaikki yhdestä asiasta ainakin kutakuinkin samaa mieltä: Poliisien tulee olla siellä, missä rosvojenkin. Jos me ajatamme suuren määrän poliisipartioita alueella, jossa ei tapahdu mitään, ehkä yksi rikoslakirikos per kaksi viikkoa, niin me ymmärrämme sen, että resurssit eivät ole välttämättä ihan kaikkialla parhaalla mahdollisella tavalla käytössä.

Ed. Ahonen taisi mainita matkalaukku- tai salkkumallin. Meillähän on tällä hetkellä mahdollisuus lupapalvelusalkun kautta huolehtia tämän tyyppisestä toiminnasta. Eli voidaan hoitaa täyden palvelun lupapalvelut minne tahansa, esimerkiksi kunnantalon tiettyyn tilaan tiettyyn aikaan, sovittuun aikaan, mutta tämä kysymys on poliisipiirien itse päätettävä. En ole ihan viime aikoina kysynyt, onko sitä käytetty ja millaisia tuloksia siitä on, mutta tulen päivittämään tämän kysymyksen jälkeen tietoni ja otan yhteyttä poliisihallitukseen ja selvitän, missä tämän kanssa käytännössä mennään. Mielestäni se on hyvä innovaatio, ja toivon, että sitä käytetään nimenomaan harvaanasutuilla alueilla.

Meillä tietysti tilanne on se, että tällä hetkellä poliisin lupapalvelu on vähän kaksijakoinen. Meillä on käytännössä muistaakseni jo jokaisessa poliisipiirissä sähköinen ajanvarausjärjestelmä. Sanon muistaakseni, koska en ole ihan varma siitä, onko jokaisessa käytössä. Ainakin pitäisi olla, ja toivon, että se on. Mutta on aivan selvää, että esimerkiksi ikäihmiset eivät välttämättä osaa tai halua käyttää sähköisiä ajanvarauspalveluita. Sitä kautta tietysti itselleen saa paremmin palvelun, koska se voidaan sopia tiettyyn aikaan. Silloin, kun ajomatka on pitkä, on tärkeää, että näitä käytettäisiin mahdollisimman paljon ja vältettäisiin turhaa jonottelua ja lupapalvelut voitaisiin hoitaa jouheammin.

Silloin, kun palvelupisteverkostoa on tarkasteltu uudelleen, on pyritty siihen, että esimerkiksi sellaisia palvelupisteitä ei olisi, joissa on yksi ainoa henkilö. Käytännössä tällainen palvelupiste on kovin haavoittuva, ja silloin, kun kyseessä on sairausloma tai vuoriloma, helposti on lappu luukulla, ja mielestäni se ei ole hyvää palvelua. Silloin muistaakseni Varsinais-Suomen alueelta ja myös Pohjanmaalta jonkin verran karsittiin palveluverkkoa, koska se oli varsin tiheä. Mutta harva-alueilta ei karsittu silloin, koska oli aivan selvää, että kun matkat ovat pitkiä, niitä ei voi pidentää. Se on ollut ihan perusperiaate poliisin hallintorakenneuudistuksen lupapalvelujen lähtökohtana.

Pidän tärkeänä sitä, että koko ajan poliisin palveluita seurataan mahdollisimman tarkkaan. Toimintavalmiusaikoja ja vasteaikoja seurataan, kansalaisten tyytyväisyyttä palveluihin seurataan, ja sen tulee olla se kaikkein keskeisin mittari. Mutta meidän täytyy perustaa myös tietyllä tavalla faktoihin nämä tosiasiat, eli ehkä kaipaisimme vielä enemmän aluekohtaista arviointia ja mahdollisesti myös aluekohtaista poliisibarometria, jolloin voitaisiin seurata eri puolilla Suomea kansalaisten tyytyväisyyttä poliisin toimintaan. Keskiarvoluvut ovat olleet hyviä, mutta niin kuin totesin, toki eri puolilla Suomea tilanne saattaa olla hyvinkin erilainen, eli keskiarvo ei aina kerro koko totuutta mutta antaa kuitenkin siitä hyvän peruskuvan.

Ed. Viitaselle minun on pakko sanoa, että kyllä toivoisin, että tutustuisitte hiukan paremmin hätäkeskusuudistukseen. Tällä hetkellä Keravalla Itä- ja Keski-Uudenmaan hätäkeskuksessa toimii myös Helsingin hätäkeskus. Erinomaiset tulokset: henkilöstö on tyytyväinen, tekninen yliheitto sujui täysin moitteettomasti. Olettaako SDP:n eduskuntaryhmä, että puramme tämän järjestelmän eli palautamme vastoin tahtoaan nämä päivystäjät takaisin sinne Helsingin Kallioon pieniin surkeisiin tiloihin? Sitähän teidän esityksenne käytännössä tarkoittaa. Mielestäni pitää olla myös rehellinen näissä asioissa. (Välihuutoja vasemmalta) Sitä se käytännössä tarkoittaa. Suosittelen, että käytte siellä, koska se on pilottihanke ja erinomaisen hyvä pilottihanke. Varmasti muun muassa ed. Hiltunen voi teitä sivistää. Hän tuntee erittäin hyvin tämän tilanteen, ja kannattaa hyödyntää sitä ryhmässä.

Sitten oli oikeastaan itärajan toiminnasta, ed. Pakkanen taisi kysyä siitä asiasta. On ihan selvää, että nyt jälleen itärajan liikenne on niin sanotusti virkistynyt ja rajanylitysmäärät ovat lisääntyneet. Rajavartiolaitos on tykönään tähän asiaan jo varautunut, ja se tarkoittaa sitä, että pyritään siirtämään voimavaroja sinne, missä niitä kaikkein keskeisimmin tarvitaan, samalla kuitenkin ottaen huomioon sen, että ei ole tarkoitus tyhjentää mitään aluetta Rajavartiolaitoksen hallinnasta tai valvonnasta kaiken kaikkiaan.

On tietysti ihan selvää, että silloin kun matkat ovat pitkiä, siellä ei koskaan toimintavalmiusaika tai vasteaika voi olla sama kuin se käytännössä on kaupungeissa. Se on aina otettava huomioon. Ehkä sen verran voisin todeta, että meillä on kaksi Harva-pilottia, toinen on Pohjois-Karjala, toinen on Lappi. Lapin hankkeesta en ole viime aikoina käynyt keskustelua. Meillä on kuitenkin tulossa siitä arviointi, joka varmasti myös eduskuntaa saattaa kiinnostaa, ja käydään läpi yksityiskohtaisesti, mitä hyötyjä tästä on ollut ja minkä tyyppisiä muutoksia mahdollisesti tarvitaan.

Pohjois-Karjalassa vierailin vastikään ja tapasin siellä sekä pelastuslaitoksen, hätäkeskuksen, poliisin että Rajan edustajia. Poliisi ei ollut paikalla mutta lähetti terveisensä muuten, ja myös Tullin terveiset tulivat perille. He pitävät erinomaisena tätä hanketta. Muun muassa sen tiedon mukaan, joka minulla on, kaikki turvallisuusviranomaiset ovat saaneet ensivastekoulutuksen, heitä on myös koulutettu siihen kaiken kaikkiaan ja heillä on välineistö. Eli silloin, kun paikalle osuu vaikka se Tullin tai Rajan partio, jonka perusosaaminen ei tietenkään ole välttämättä ter-veydenhoidollinen eikä pidäkään olla, he pystyvät kuitenkin auttamaan esimerkiksi siinä tilanteessa, kun onnettomuus sattuu. Ei se onnettomuus välttämättä ensimmäisenä poliisipartiota paikalle vaadi. Sekin on tärkeää, mutta ensimmäiseksi tarvitaan yleensä sairaankuljetus ja ambulanssi tai edes ensivastetaitoinen henkilöstö.

Tämä on mielestäni kaikkein tärkein asia. Minä haluan kuunnella tavallisten ihmisten mielipiteitä ja olen erittäin paljon kuunnellut, ja viesti on kyllä Lapissa se, että he toivovat, että joku kerkiää paikalle, kun apua tarvitaan. Jos lähin poliisipartio on 200 kilometrin päässä, on erittäin tärkeää, että apu saadaan jo aloitettua ja tiedetään, että tulossa on sitten se varsinainen toimija, jolle tämä vastuu kuuluu.

Pidän myös sitä hirvittävän tärkeänä, että lähdemme siitä, että kun tämän tyyppistä yhteispartio- tai mitä tahansa yhteistoimintaa tehdään, meidän pitää kuitenkin pitää kirkkaana mielessä toimivaltuudet. Eli näiden rajojen osalta pitää olla hyvin tarkka. Jos aiomme vakinaistaa toimintoja, se vaatii myös silloin arvioinnin, kuka vastaa ja mistäkin, koska en halua myöskään sellaista tilannetta, että esimerkiksi poliisimies voisi joutua väärällä tavalla vastaamaan sellaisesta tilanteesta, jota hän ei ole pystynyt ennakoimaan, esimerkiksi terveydenhuoltotilanteessa tai tilanteessa, jossa pyritään auttamaan henkilöä, joka on joutunut esimerkiksi onnettomuuteen, joka vaatii lääkinnällisiä toimenpiteitä. Tämä tuli ehkä vähän kryptisesti sanottua, mutta oletan, että ymmärsitte, mitä minä tässä tarkoitin.

Mutta tämä tullaan arvioimaan, kun Harva-hankkeesta saadaan selvitys. Silloin käydään se objektiivisesti läpi. Ainakin Pohjois-Karjalan viesti on ollut erinomaisen hyvä, ja toivon, että myös Pohjois-Karjalan kansanedustajat kuulevat sitä viestiä. Saattaa tietysti olla, että on soraääniäkin, mutta ainakin se yleinen viesti, mikä sieltä on tullut, on erittäin myönteinen.

Jokainen meistä tietää, kun puhumme yhteispartioista: 1+1=2. Jos haluamme, että partiossa on kaksi, ja lähdemme siitä, että Rajalla ja poliisilla tai vaikka Tullilla ja Rajalla on irrottaa vain yksi henkilö, he eivät muodosta partiota. Eli silloin, kun he yhdessä voivat muodostaa yhteisen partion, he toimivat apupartiona kentällä, ja tämä on valtavan suuri lisä esimerkiksi siihen paljon kaivattuun näkyvyyteen ja yjt-toimintaan. On tietysti tärkeää, että on poliisin hallinnassa, minne ja millä perustein voidaan partio lähettää, koska se ei tietenkään vastaa poliisipartiota silloin, kun kyseessä on niin sanottu sekapartio. Se on kuitenkin aivan selvä turvallisuuslisä kentälle, sitä ei pidä kiistää.

Arvoisa puhemies! Olen taas tainnut pahasti ylittää aikani, mutta täällä on ollut erittäin mielenkiintoista keskustelua ja vastaan edelleenkin mielelläni kysymyksiin.

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Ruohonen-Lerner nosti esiin nämä kuntakorvaukset. Kyllä valiokunta on myös niistä huolissaan, mutta saimme myös selvityksen, että monet kunnat ovat tyytyväisiä otettuaan vastaan — vuokra-asunnot ovat menneet hyvään käyttöön jne. Mutta tuota kuntakorvausten määrää on siksi täällä myös korotettu, että voitaisiin tuota sitten edistää. Siihen kyllä kuntien pitää, kannattaa paneutua. Mutta asenteita on myös sitä vastaan, ettei mielellään oteta. Tiedän, kun olen joidenkin kuntien edustajien kanssa keskustellut siitä.

Toinen asia, minkä vielä nostan uudestaan esiin, vaikka avauspuheenvuorossani sen nostinkin, on Baltian maista suuntautuva liikenne. Air Baltic lentää jo Suomeen monelle paikkakunnalle. Ei kontrolloida, minkälaista henkilöstöä, rikollisia tulee paljon. Ja se, mitä jaosto sai tiedokseen Virossa, muun muassa tuhatkunta afgaania tuli Suomeen. Siellä on avoin raja, tulliin kun riittävästi maksetaan. Se on erittäin suuri turvallisuusriski, nimenomaan rikollisuuteen liittyvä turvallisuusriski. Helsingissä ja muuallakin pitäisi pystyä sitten (Puhemies: Minuutti!) karsimaan tänne tulevaa rikollista henkilöstöä.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaksi vakavaa, selkeätä kysymystä. Keskusrikospoliisiin, sen harmaan talouden kovan järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan kohdistui voimakkaita leikkauksia vielä tässä muutama kuukausi sitten. Kuinka paljon te heikennätte keskusrikospoliisia vai lisäättekö te sille voimavaroja tässä tilanteessa? Te ette puhunut keskusrikospoliisin torjuntakyvystä tämän vakavan talousrikollisuuden tilanteessa mitään.

Toinen asia: Te olette Rovaniemellä ja Lapin hätäkeskuksen henkilöstölle käynyt kertomassa, että jos ei siirry, niin ei ole mitään huolta, työpaikka on kyllä tiedossa Haltikissa tai poliisissa. Tämä on aika vakava kysymys, koska minun selvitysteni mukaan teillä ei ole yhtään avointa virkaa tai yhdenkään ylimääräisen viran palkkarahoja missään Haltikissa eikä poliisissa, hyvä, että pystytään käyttämään niitä poliisiin. Te olette Lapin Kansan mukaan kertonut, että ei huolta, työpaikka järjestyy niille, jotka eivät siirry. Tämä on aika vakava asia. (Puhemies: Minuutti!) Toivon, että te vastaatte nyt julkisesti tähän.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllähän se nyt on päivänselvä asia, että jos se seutukunnan ainoa poliisipartio lähtee 200 kilometrin päähän ja seutukunnan toisessa ääripäässä tapahtuu jotain ja siinä seutukunnan keskuksessa ei ole sitten partiota lähtövalmiina, niin kyllähän se aika silloin kuluu sillä ainoallakin partiolla autossa istumiseen eikä siihen, että apu tuotaisiin ihmisiä lähelle.

Kyllä minusta oli aika huono se, että ed. Petri Salo lähti pakoon asiakysymyksiä ihan sinne menneitten vuosikymmenten vappumarsseille. Olisitte aivan saman tien voinut mennä sinne 1930-luvulle, niin olisitte nähnyt, että jos ovat vappumarssijat muuttuneet, niin ovat kyllä muuttuneet poliisitkin.

Sitten ed. Rantakankaalle: Eivät kai peruspalvelut ja turvallisuuspalvelut saa olla suhdanteista kiinni. Kyllä kai se on jo perustuslaillinen kysymyskin, että vaikka olisi vähän asukkaita, niin ne palvelut tuodaan ihmisiä lähelle. Minä korostan vielä sitä, että jos ajatellaan poliisin miehitystä, niin kyllähän esimerkiksi täällä eduskunnassa poliisin miehitys on ihan riittävällä tasolla. Minä olen huolestunut siitä, paljonko heitä riittää tuonne kenttätasolle.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ilman muuta pitää peruspalveluista huolehtia ja perusturvallisuudesta. Mutta kyllä silloin oppositioltakin vaaditaan sen verran tosiasioitten tunnustamista, ettei täällä tämän viikon aikana kaikkiin asioihin voi esittää lisää rahaa ja sanoa, että miksi ette tähän ja tähän kysymykseen lisää rahaa esitä. Se ei ole vastuullista, ja se on (Ed. Rajamäki: Kai keskusta kannattaa krp:n rahoja?) tosiasioitten unohtamista.

Tähän hätäkeskuskysymykseen: Hallintovaliokunta kävi Keravalla tutustumassa tähän hätäkeskusuudistukseen, Itä-Uudenmaan ja Helsingin hätäkeskusten yhdistämiseen, ja me saimme hyvän kuvan siitä, että tämä on nyt toteutumassa aivan myönteisellä tavalla. Saimme myös viestin sieltä, että näissä muissa uudistuksissa tullaan entistä tarkemmin hoitamaan tiedotuskysymyksiä ja näitä ratkaisuja, jotta ei ole väärää tietoa ja jotta saadaan ne ratkaisut mahdollisimman hyvin käytännössä vietyä eteenpäin. Siellä myönnettiin, että tiedotuksessa ei ole parhaalla tavalla onnistuttu ja ehkä eräitä muitakin käytännön kysymyksiä on ollut olemassa. Tässäkin pitää tietysti muistaa se kokonaisuus, miksi tämä uudistus tehdään. Elikkä tärkeintä on, että meillä on tehokas ja toimiva järjestelmä, joka pystyy ohjaamaan apua sinne, missä sitä kulloinkin tarvitaan. (Puhemies: Minuutti!) Mutta tämä SDP:n esitys, että kaikki nyt ohi ja kaikki uusiksi, niin eihän tätä teidän esitystänne usko kukaan.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä noin tunti sitten pyysin tätä puheenvuoroa ja ajattelinkin jo, että salitekniikka on pettänyt, kun en saanut puheenvuoroa. Mutta tällä välillä kymmenissä puheenvuoroissa täällä on valitettu poliisien resurssipulaa. Itse 22 vuotta poliisina toimineena tiedän, että ennalta estävää työtä ei voida koskaan korostaa liikaa, ja yksi osa ennalta estävää työtä on näkyvä valvonta. Näkyvän valvonnan lisääminen varmasti on yksi tehokkaimpia toimia. Toinen on sitten rikosten mahdollisimman tehokas selvittäminen. Näyttää tämän budjettikirjan mukaan, että esimerkiksi talousrikosten selvittäminen tuottaa valtion kassaan paljon rahaakin. Tälle vuodelle on budjetoitu talousrikosten selvittämisellä saatu rikoshyödyn palauttaminen valtiolle 40 miljoonaa euroa.

Mutta vielä, arvoisa puhemies, tähän lopuksi haluan kysyä, kun ministeri on vielä paikalla, että kun 2,5 vuotta sitten (Puhemies: Minuutti!) — kyllä vaan, mutta jos minä kysymyksen nyt saan esittää, kun ...

Sirpa  Asko-Seljavaara  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Holmlundin puheenvuoro oli erittäin reipas ja asiantunteva. Tulin ainakin itse erittäin vakuuttuneeksi. Mutta palaisin tähän ulkomaalaispolitiikkaan, koska meillä on aivan uusi haaste edessä ja se on kolmansien maiden kausityöntekijät ja yritysten sisältä siirtyvät työntekijät, jotka maksavat ainoastaan lähdeveron valtiolle mutta ovat suomalaisen asumisperusteisen sosiaaliturvan piirissä. EU-määräysten mukaisesti heidän täytyy saada samanlainen sosiaaliturva kuin kansalaisilla on täällä. Kuitenkaan kunnat eivät saa heiltä minkäänlaista rahaa, joten joko valtio maksaa heidän puolestaan tai heiltä täytyy sitten periä jonkinlainen vakuutusmaksu, heiltä tai heidän työntekijöiltään.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kysyisin ministeri Holmlundilta, eikö poliisien työhyvinvoinnista pitäisi olla myös erityisen huolestuneita. Me tiedämme nämä suojelupoliisin johdossa ilmaantuneet epäilyt työpaikkakiusaamisesta. Mikä teidän käsityksenne on? Onko sitä muuallakin poliisikunnassa, ja jos on, niin millä tavalla ministeriö voisi sitä asiaa ohjeistaa, että näin ei tapahtuisi?

Ed. Petri Salolle toteaisin, että poliisit ovat yhteiskunnallisesti pikkuvirkamiehiä, pienipalkkaisia sellaisia. Tiedän itse poliisin poikana, että näin todellakin on. Leipä on ollut aika kapeata poliisiperheissä. Meillä on siellä Kymenlaaksossa kyllä ollut poliiseja, muun muassa Vihtori Ahven, joka on pitkäaikainen vasemmiston kunnallisvaaliehdokas ja kunnallisvaltuutettu. (Ed. Petri Salo: Mutta ei vasemmistoliitosta!) Eli siellä ei ollut suinkaan tällaista vastakkainasettelua. Pohjanmaalla ehkä on vähän ollut toisin. (Ed. Petri Salo: Hän oli demari!) — Minä sanoin, että vasemmiston.

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Ministeri ansaitsee suuren kiitoksen työstään terrorismin torjunnan edistämiseksi. Budjetissa on 850 000 euron lisämääräraha tähän työhön.

Kun ministeriön terrorisminvastainen strategia esiteltiin ja muun muassa allekirjoittanut teki asiasta aloitteen, niin tämä uusi toiminto sai osakseen melko suurta kritiikkiä ja vähättelyäkin muun muassa tässä salissa. Nyt toivon, että Ruotsin järkyttävä tapahtuma viime viikonlopulta on saanut kaikki ymmärtämään, että Suomi ei todellakaan ole lintukoto tai syrjässä kansainvälisen terrorismin uhalta. Toivon, että tämä saa nyt laajemman hyväksynnän osakseen.

Kysyisin kuitenkin ministeriltä hänen arviotaan siitä, mikä Suomen turvallisuustilanne tällä hetkellä terrorismiuhan osalta on. Muun muassa tasavallan presidentti toi esiin huolensa, ja hän käytti termiä, että kysymys ei ole siitä, jos tapahtuu, vaan milloin tapahtuu. Miten te näette tämän turvallisuustilanteen?

Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että poliisivirkoja on saatu lisää ja todellakin poliisipalveluita pystytään tarjoamaan. On totta, että varsinkin pitkien välimatkojen kunnissa Lapissa, Kainuussa, Pohjois-Karjalassa on tietenkin ongelmia. Pitkä välimatka ei muuten selviä kuin ajamalla. On hyvä, että ministeri on käynyt tutustumassa Pohjois-Karjalassa näihin olosuhteisiin, joissa ihmiset tekevät töitä ja missä turvallisuuspalveluita ihmisille annetaan.

Tätä varten olisin kysynyt teiltä, arvoisa ministeri, että kun poliisi ja Rajavartiosto tekevät olemassa olevan lain perusteella hyvää yhteistyötä partioinnissa erilaisten vaaratilanteiden torjumiseksi ja nyt sitten on pieni ongelma se, että Rajavartiosto on vähentänyt virkoja vihreältä rajalta ja rajavartijoiden virkoja on siirretty kansainvälisille rajanylityspaikoille, myös tänne Helsinkiin lentoasemalle, niin onko teillä ministeriönne sisällä minkäänlaista koordinaatiota siitä, että kun poliiseja on kuitenkin pitkien välimatkojen takia aika vaikea saada paikalle ja rajavartijoiden määrä vähenee, niin tämä vaikuttaa vääjäämättä palvelutasoon. Onko tätä ministeriönne sisällä tarkasteltu ja onko siihen reagoitu?

Katri Komi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Vähän toiseen teemaan. Sisäisen turvallisuuden ministerityöryhmä hyväksyi kesällä poikkihallinnollisen naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelman, jota toteutetaan tuonne vuoteen 2015 asti. Ohjelman yhtenä tavoitteena on ehkäistä väkivallan uusiutumista, ja tätä tukee esimerkiksi väkivallan tekijän ohjaaminen avun piiriin lähestymiskiellon myöntämisen yhteydessä ja paremman tuen tarjoaminen lähestymiskiellolla suojatulle.

Lähisuhdeväkivaltaan ja työtehtävissä koettavaan väkivaltaan liittyvä uudistus on myös ollut työn alla. Lähisuhdeväkivallan torjumista tukevan lainsäädännön aiheuttamiin lisätarpeisiin haluttiin valtiovarainvaliokunnassa kohdentaa lisää euroja. Edelleen kuitenkin liian moni suomalainen joutuu lähisuhdeväkivallan uhriksi. Viranomaisten tulee suhtautua jokaiseen lähi- ja perheväkivallan uhriin asianmukaisesti, jotta uhrit saavat tarvitsemansa avun. Vähättelyä ei pidä suvaita. Haluaisinkin ministeriltä kysyä, onko asenteista tehty tutkimusta viime aikoina tähän tematiikkaan liittyen.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Todellisuus poliisityössä on muuttunut ratkaisevasti. Työt ovat lisääntyneet mutta tekijät vähentyneet. Yksi esimerkki: Ennen kihlakuntauudistusta päälliköt tekivät muun muassa lupahallintotöitä ja ainakin meidän kaupungissamme olivat myös kenttätyössä. Nyt he ovat kihlakunnan pääpaikalla pyörittämässä byrokratiaa. Toisaalta myös tutkintatehtävistä poliiseja on siirtynyt lupahallintopuolelle eli rikostutkijoitten lukumäärä on vähentynyt, mutta työt silläkään puolella eivät ole vähentyneet.

Arvoisa ministeri, ollaanko tässä menossa oikeaan suuntaan? Viittaan myös toimintavalmiusaikoihin. Vähän ihmettelin ed. Hoskosen puheenvuoroa. Hän ainakin tuntui olevan tyytyväinen. Hänenkin paikkakunnallaan muistaakseni, joka ei ole erityisen harvaanasuttu alue, toimintavalmiusaika on noin 50 minuuttia. Eikö näin?

Oiva Kaltiokumpu /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! On tärkeää, että kansalaisten turvallisuudesta näitä näkemyksiä esitetään. Kansalaisten turvallisuudesta pidetään huolta ja myöskin eduskunnassa esitetään näkemyksiä. Tässä valitettavasti vaan näyttää siltä, että ministeri on kovin aggressiivisen tuntuinen ja jopa vihaisen tuntuinen suhteessa eduskuntaan. Näyttää, että hän yksin tietää kaikki poliisiasiat ja eduskunta ja kansalaiset eivät tiedä. Tämä on valitettavaa, mutta se olkoon siinä.

Poliisin resurssit vähenevät ensi vuodelle, ja huoli siitä, että maaseudulla erityisesti nämä poliisiasemilla työskentelevät poliisit voisivat säilyttää paikkansa, on kyllä kova. Te kerroitte, että 200 poliisia on tullut lisää, mutta tässä Pora-uudistuksessa, poliisihallinnon uudistuksessahan oli tarkoituskin, että päällikköjä vähemmän ja kentälle enemmän miehiä. Kysyn, millä tavalla turvaatte sen, että täällä haja-asutusalueilla on myös poliisipartioita, ja oletteko sitä mieltä, että niitä poliisilaitoksia ei ole lopetettu.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysyin arvoisalta ministeriltä arkiproosalla, onko ministeriö antanut uusia ohjeita aseenkantolupien peruuttamisen perusteiksi. Arvoisa ministeri, jos vastauksenne on kyllä, niin esittäisittekö joitakin esimerkkejä näistä uusista perusteista. Äsken ette vastannut.

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Hätäkeskusuudistuksessa on todella tärkeää, että henkilöstö otetaan mukaan prosessiin ja henkilöstöä kuunnellaan, ja myös se, että ihmisten turvallisuus taataan. Oli ilo kuulla, että tässä Uudenmaan yksikössä Keravalla henkilöstö on ollut tyytyväinen. Toiminnan laadusta olisi myös kiva saada tietoa, onko siitä mitattua tietoa olemassa.

Kysyisin myös sellaista seikkaa, mitä hallintovaliokunta on lausunnossaan korostanut. Hallintovaliokunta kiirehtii kuuroille tärkeän valtakunnallisen hätätekstiviestipalvelun käyttöönottoa. Haluaisin tästä kysyä arvoisalta ministeriltä, mikä sen uudistuksen tilanne on.

Leena Rauhala /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kansalaisten turvallisuudesta tulee huolehtia, ja se viesti pitää mielestäni täältä eduskunnasta lähteä, että se ei heikkene. Sen vuoksi tämä keskustelu poliisien määrästä ja nimenomaan eri alueilla on erittäin tärkeää.

Valiokunta on mielestäni täällä erittäin vakavasti todennut, että "poliisin varsinaiseen toimintaan suunnattujen varojen pienentyessä ja mittavan tuottavuustavoitteen myötä on kuitenkin vakavasti uhattuna myös poliisimiesten määrä, mitä ei voida pitää hyväksyttävänä". Valiokunta sanoo siis mietinnössään näin. Tässä yhteydessä on myös huomioitava Poliisi 2020 -raportin keskeinen viesti, jonka mukaan poliisimiesten määrää tulisi päinvastoin lisätä hallitusti vuoteen 2020. Eli mielestäni mietinnön sisältö myös meitä oikeastaan velvoittaa siihen, että me enemmän puhumme tästä riittävyydestä siinä mielessä, että se määrä ei ole riittävä, kuin siinä mielessä, että me vakuutamme, että niitä poliisimiehiä ei tarvitse lisätä. Nyt erityisesti (Puhemies: Minuutti!) haluaisin nähdä tämän alueellisen riittävyyden.

Marko Asell /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Paikalliseen tilanteeseen liittyvä kysymys Pirkkalan ja Tampereen lentoasemasta, jossa poliisi on velvoitettu hoitamaan rajavartion ja rajavalvonnan, joka kuuluisi Rajavartiolaitokselle töiden perusteella. Se sitoo Pirkanmaan poliisiresursseja, samalla kun poliisille kuuluvat tehtävät kentällä lisääntyvät. Aiemmin olette todennut, että se, että se menisi Rajavartiolaitokselle, ei onnistu sen takia, että se sitoisi yhdeksän henkilötyövuoden määrän resursseja. Eikö nyt tämän verran pitäisi sitten resursseja siirtää Pirkanmaan poliisille tällä hetkellä, kun heillä näyttää olevan budjetti ensi vuonna lähes miljoonan verran alijäämäinen?

Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Poliisien vähyyden vuoksi ollaan juopuneiden kuljetusta siirtämässä sairaankuljetuksen vastuulle. Ajatellaan tilannetta, että maaseudulla ambulanssi on viemässä juopunutta putkaan ja kesken ajon tulee kutsu sydänkohtauksen saaneen hälytysajoon.

Kysyisin ministeri Holmlundilta: a) Heittääkö ambulanssin miehistö juopuneen kesken matkan korpeen kävelemään, vai b) matkustavatko sydänpotilas ja juopunut samassa ajossa, vai c) viedäänkö ensin juopunut putkaan ja sitten käydään hakemassa sydänpotilas hoitoon?

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä, ministeri, teidän nyt täytyisi tunnustaa, että tämä hätäkeskusuudistus menee, tämä juna menee väärään suuntaan kerta kaikkiaan. Kyllä minä sanon, että muuallakin Suomessa on elämää ja ympäri Suomea tämä on aiheuttanut kovasti huolta. Kysykää Joensuusta, Jyväskylästä, Tampereelta. Haluaisin myös ministerin huomioivan sen, mitkä ovat ne todelliset säästöt. Minä en näe, että niitä syntyy. Eli tämä on kaikin puolin huono asia.

Ministeri, mitä mieltä te olette siitä, kun tässä moititte kovasti SDP:n esityksiä, että teidän oman puolueenne kansanedustajat esimerkiksi meillä Pirkanmaalla Tampereella ovat käyneet toripuheissaan kertomassa, että tämä teidän uudistuksenne on todella huono, se pitää peruuttaa, seuraavan hallituksen pitää tämä hoitaa? Kuten sanottu, sosialidemokraateille nämä meidän aloitteemme hätäkeskusten puolesta eivät ole puoluepoliittinen kysymys, ja siksi toivomme, että nämä samat edustajat myös hallituspuolueista voisivat yhtyä tähän torilla esittämäänsä kritiikkiin myös täällä eduskunnassa, allekirjoittaa aloitteemme, äänestää näiden esitystemme puolesta. Tietenkin, ministeri Holmlund, toivoisin, että kuuntelisitte myös oman puolueenne edustajia, niitä, jotka tuolla kentällä puhuvat, että uudistus on todella huono ja se pitäisi pistää jäihin.

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ajattelin nostaa esiin saman asian, jonka tässä ed. Rauhala jo nosti, joka meidän mietinnössämme on todettu, ja se huoli on siitä tuottavuusohjelmasta ja sitten poliisin henkilöstömäärän kehityksestä. Kun lukee tämän mietinnön, niin kyllä siitä näkee, että huoli on valtiovarainvaliokunnalla yleensä sisäisestä turvallisuudesta. Ei siitä pääse mihinkään. Turha meidän on kiistellä, onko poliiseja liian vähän tai liian paljon. Se on tosiasia, että huoli on tässä tilanteessa, missä muutoksia tapahtuu, ja se on tänne kirjattu selkeästi.

Kysyisinkin, että onko henkilöstöryhmien välinen suhde oikea, kun tapahtui suuri muutos. Esimiestehtävien piti periaatteessa paljon vähentyä, mutta kaikille kuitenkin löytyi tehtävä. Onko tämä ja miten muutoksia tehdään nyt oikea, koska on äärimmäisen tärkeää, kun johtamisjärjestelmää muutetaan, ettei niitä pomoja jää liikaa vaan voidaan sitten oikein kohdentaa sitä rahaa, mitä tähän on? Kieltämättä palkkausmenojen kasvu on joka hallinnonalalla ollut se keskeinen asia, joka aiheuttaa niitä suuria ongelmia juuri rahoituksen riittävyyteen.

Sisäasiainministeri Anne Holmlund

Rouva puhemies! Yritän olla mahdollisimman ripeä. Yleensä olen kovin pitkäpuheinen.

Tässä on nyt tullut esille, muun muassa ed. Pulliainen nosti esiin, aselupien peruutukseen liittyvät kysymykset. Minun on todettava, että nämä määräykset ja ohjeet tekee Poliisihallitus tai sisäasiainministeriön poliisiosasto aikaisemmin. Eli ministerihän ei näitä määrää, eli ne ovat teknisiä määräyksiä ja ne tietysti perustuvat operatiivisen toiminnan osaamiseen. (Ed. Pulliainen: Tulosohjauksen piirissä!) — Eivät ole tulosohjauksen piirissä ainakaan sisäasiainministeriössä. Varmaan teidän kannattaa tehdä kirjallinen kysymys, niin saatte myös Poliisihallituksen näkemyksen tähän asiaan. — (Ed. Pulliainen: Sekö on ministerin vastaus?)

Vuonna 2008 on tehty määräyksiä lisäyksenä. En ole nyt tarkastanut, onko Poliisihallitus sen jälkeen uusia tehnyt, koska ne eivät tule minun pöydälleni. (Ed. Nepponen: Ministerin kannattaa kyllä perehtyä tähän!)

Arvoisa puhemies! Tässä on nyt tullut todella paljon kysymyksiä. Koetan tästä löytää ne kaikkein keskeisimmät.

Ed. Asell nosti esille rajatarkastusten kuulumisen poliisille Pirkkalassa. Tämähän perustuu siihen, että Pirkkalan lentoasemalla, kun tullaan Schengen-alueen ulkopuolelta, tarvitaan tietysti näitä toimintoja. Me ymmärrämme kaikki, että rajavartijoita ei voi siirtää Tampereen seudulle. Niitä tarvitaan itärajalla. Niitä tarvitaan Lapissa. Niitä tarvitaan Helsinki-Vantaalla. On ihan selvää, että ei yhden henkilön siirto ole mitenkään mahdollista. On järkevää, että poliisi hoitaa nämä toiminnot.

Haluan muistuttaa eduskuntaa siitä, että Poliisihallitus jakaa resurssit, henkilötyövuodet tasapuolisesti sekä valtakunnan yksiköiden että poliisilaitosten kesken. Se on Poliisihallituksen velvollisuus ja se on heidän tehtävänsä. Sisäasiainministeriön poliisiosasto tietenkin tulosohjaa Poliisihallitusta, eli jaamme ne rahat käytännössä, mitkä eduskunta myöntää, ja eduskunnan budjettivallan yli ei yksikään ministeri voi mennä eikä myöskään Poliisihallitus. Eli sitä on noudatettava, niin kuin kaikki varsin hyvin tiedätte.

Minun pitää varmaan yrittää puhua rauhallisemmin, koska ed. Kaltiokumpukin varmaan pelästyi, kun minä täällä puhuin. Voin kuitenkin vakuuttaa, että minä en ole aggressiivinen. Ehkä tapani on puhua hieman napakasti, ja en tiedä, onko sitten huonompi tai parempi asia. (Ed. Petri Salo: Lapin miehet on arkoja!) Ei tarvitse kuitenkaan pelätä. Voin vakuuttaa sen, että en minä täältä yleensä kentälle jalkaudu kuin poikkeustapauksissa. (Välihuutoja)

Arvoisa puhemies! Ed. Pentti Oinonen taisi mainita päihtyneiden kuljetuksen. Päihtyneiden kuljetusta ei olla siirtämässä tällä hetkellä mihinkään. Meillähän on sosiaali- ja terveysministeriön yhteinen selvityshanke, koska käytännössä tilannehan tällä hetkellä on se, että lähtökohtaisesti poliisi kuljettaa päihtyneet ja varsin usein heidät viedään putkaan. Tilanne on muun muassa se, että jos kyseessä on vaikkapa esimerkiksi hankeen sammunut nuori nainen tai nuori mies, niin oikea paikka ei välttämättä ole poliisin säilytystilat eikä välttämättä edes poliisipartio ole oikea taho viemään. Eli pyrimme katsomaan sellaisia malleja mahdollisten pilottihankkeiden kautta, jotka johtavat siihen, että resurssit ovat oikein ja järkevästi käytössä. On paljon sellaisia tilanteita, joissa ihan ilmiselvästi humalainen kuuluu poliisin kuljetettavaksi. Esimerkiksi aggressiivinen humalainen on tällainen. Mutta on järkevää katsoa, kuka kuuluu minnekin. Tiedän, että tämä on haasteellista, koska myös kuntien resurssit ovat rajalliset, mutta kellekään ei mitään sysätä, vaan yhteistuumin tätä hanketta tehdään ja selvitystyö on tällä hetkellä meneillään. Veikkaan, että loppuraportti on varmaan aika pian valmiina. Sitten katsomme, mitä voidaan tehdä, ja mielestäni se on hallitusohjelmaneuvotteluiden asia, koska silloin se tarkoittaa myös voimavarasiirtoja ja ne pitää tehdä pitkällä jänteellä siten, että ne ovat järkevästi käytössä kaiken kaikkiaan.

Sitten ed. Rajamäki nosti esille vierailun Lapin hätäkeskuksessa. Olen vieraillut kymmenessä hätäkeskuksessa, eli aika monen tilanne on aika hyvin tiedossani ja olen keskustellut myös henkilöstön kanssa jokaisessa. Se on ollut myös tarkoitus, että henkilöstön näkökulmat tulevat esille.

Lähtökohtahan on se, että hätäkeskusuudistuksen myötä jokainen Hätäkeskuslaitoksen palveluksessa oleva henkilö voi työllistyä Hätäkeskuslaitoksen palvelukseen. Se voi tarkoittaa paikkakunnan siirtoa, ja se on myös ensisijainen tavoite. Jos tämä ei ole mahdollista, silloin haetaan muita keinoja. Olen muun muassa keskustellut Lapissa Haltikin johtajan Tuija Kuusiston kanssa. Hän piti mahdollisena, että Haltik voi tarjota osalle työpaikkoja, ja myös Poliisihallituksen kanssa on keskustelua käyty siitä. Meillä on tällä hetkellä noin 80 poliisitaustaista päivystäjää. Heistä osa ehkä voisi sijoittua eri poliisilaitosten palveluksiin. (Ed. Rajamäki: Onko poliisilla rahaa?) Tässä on kyse siitä, että pyrimme hakemaan henkilökohtaisia ratkaisuja. Eli lähtökohta on se, mikä on henkilön oma tarve ja tilanne, ja pyritään hakemaan organisaatioista sellaisia vaihtoehtoja, jotka myös tyydyttävät tämän henkilön omaa elämäntilannetta. Hätäkeskuksen palvelukseen voi aina sijoittua, ja se on tässä uudistuksessa taattu.

Haluan myös muistuttaa siitä, että meillä on tällä hetkellä tämän hallituskauden aikana tehty kolme isoa uudistusta. Koko poliisin hallintorakenne, Rajavartiolaitoksen hallintorakenne on laitettu kaksiportaiseksi kolmiportaisesta ja myös koko Hätäkeskuslaitos on uudistettu ja uudistustyö jatkuu vielä vuoteen 2015. Kaikkien näiden rakenneuudistuksella on yksi perustavoite: vähentää virkoja hallinnosta ja saada enemmän virkoja peruspalveluihin, niitä, mitä ihmiset arjessaan tarvitsevat. 15 hätäkeskusta, niillä on 15 keskuksen hallinto, ja tämä tarkoittaa sitä, että meillä kuluu liikaa hallintoon resursseja mielestäni tänäkin päivänä. Jokaisen näiden kolmen uudistuksen perustavoite on sama. Se tapahtuu poliisihallinnossa eläköitymisen kautta, koska (Puhemies: 5 minuuttia!) haluamme noudattaa hyvää henkilöstöpolitiikkaa.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos pitkämielisyydestänne. Olen saanut puhua vähän yli aikanikin.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Muutama kommentti vielä. Tuossa edustajat Sumuvuori ja Nepponen puhuivat siviilikriisinhallintaan suunnattavista resursseista. Suomen siviilikriisinhallinnastahan 90 prosenttia suuntautuu EU-operaatioihin tällä hetkellä. Siviilikriisinhallinnan merkitys on selvä, Suomen paletissa sen merkitys on kasvanut.

Arvoisa puhemies! Haluan myös osoittaa tyytyväisyyteni siihen, että pakolaisten sijoittamisesta kuntiin maksettavia korvauksia korotetaan 10 prosentilla tässä budjetissa, ja kiintiöpakolaisten kuntakorvausten maksuaikaa jatketaan kolmesta neljään vuoteen ensi vuoden syyskuun alusta lukien.

Tuosta hätäkeskusuudistuksesta totean tässä yhteydessä vain sen, että on varmistettava, että asiakkaiden palvelutaso vähintäänkin pysyy ennallaan uudistuksen johdosta.

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa rouva puhemies! Sisäiseen turvallisuuteen on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota. Tärkeitä sisäisen turvallisuuden takaajia ovat hätäkeskukset, poliisi ja Tulli.

Hallintovaliokunta toteaa lausunnossaan, että Tulli on tuottavuusohjelmaan verrattuna varsin etupainotteisesti joutunut vähentämään henkilöstöään. Tullin määrärahat eivät ole mahdollistaneet edes tuottavuusohjelman mukaisia henkilövoimavaroja, ja Tulli on joutunut vähentämään kouluttamaansa nuorta henkilökuntaa. Tämä ei ole järkevää eikä pitkäjänteistä henkilöstöpolitiikkaa.

Tulli huolehtii sisäisestä turvallisuudesta poliisin ja Rajavartiolaitoksen ohella. Tullin tehtäviin kuuluu muun muassa ulkomaan tavaraliikenteen sujuvuuden turvaaminen, verojen ja maksujen kerääminen valtiolle, piraattituotteiden ja huume-erien pysäyttäminen, ihmiskaupan torjuminen ja salakuljetusten löytyminen. Nämä ovat tärkeitä tehtäviä, jotka hyvin hoidettuina tuovat valtiolle tuloja ja ennalta ehkäisevät tulonmenetyksiä. Tullivalvonnassa on kyetty takavarikoimaan huomattavia määriä huumausaineita, paljastamaan rikoksia ja ottamaan kiinni etsintäkuulutettuja. Tämän toiminnan edellytykset on turvattava.

Kansainvälinen, rajat ylittävä rikollisuus on yhä suurempi uhka, sillä tämä oli myös pääteema viime kesän Etyj-kokouksessa. Kansainvälisessä kokouksessa pohdittiin, kuinka yhteistoimin voidaan kaikkein tehokkaimmin taistella ylikansallista rikollisuutta vastaan. Tulliliitto on myös lähestynyt edustajia kampanjallaan Tullaatko tullin alasajon, jossa muistutetaan myös muista tehtävistä, joita ovat tuontielintarvikkeiden, lelujen ja muiden tavaroiden turvallisuuden varmistaminen, rekkalastien tarkastaminen ja liikenneturvallisuuden varmistaminen.

Arvoisa puhemies! Hätäkeskusuudistuksen seuraukset arveluttavat vielä. Henkilöstö on otettava mukaan muutosprosessiin ja tietojärjestelmien tulee olla varmoja, jotta apu menee heti tarvittaessa oikeaan paikkaan. On keskeistä, että huolehditaan toiminnan riittävistä resursseista ja henkilökunnan koulutuksesta. Hallintovaliokunta kiirehtii lausunnossaan erityisesti kuuroille tärkeän valtakunnallisen hätätekstiviestipalvelun käyttöönottoa.

Poliisitoimeen esitetään talousrikostorjuntaan kohdennettavaksi 2 miljoonan euron lisärahoitus, mikä vahvistaa harmaan talouden torjuntaa. Vuoden 2010 neljännessä lisätalousarviossa työttömien poliisien työllistämiseen osoitettiin 3 miljoonaa lisäeuroa. Valtiovarainvaliokunta on nyt lisännyt määrärahoja poliisin toimintaan ja esimerkiksi lähisuhdeväkivallan torjumiseen. Lähisuhdeväkivaltaan liittyy usein koko perheen pahoinvointia, alkoholismia ja muita ongelmia. Meillä on eurooppalaisittain liian paljon lähisuhdeväkivaltaa, joten on jo korkea aikakin puuttua järeämmin ongelmaan.

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa puhemies! Käytän tätä sanontaa, kun puhemies on juuri vaihtumassa.

Haluan muutamaan yksityiskohtaan kiinnit-tää huomion tässä budjettiesityskeskustelussa. Myöskin poliisin osalta pidimme tärkeänä hallinto- ja turvallisuusjaostossa, että tähän ampuma-asekouluttajien koulutusjärjestelmään osoitetaan määräraha, koska tämä oli yksi niitä kritiikin kohteita, mitä aselain käsittelyn yhteydessä opposition, ainakin osan opposition puolelta esitettiin. Nyt tähän on vastaus tässä valtiovarainvaliokunnan mietinnössä. Se oli hyvä asia, ja näin piti ollakin.

Sitten valiokunnan linjaus on, että krp:n ja liikkuvan poliisin toimitilat pitäisi yhdistää tai itse asiassa laajentaa krp:n toimitiloja, jotta liikkuva poliisi voisi sijoittaa toimintonsa sinne, samoin tiettyjä toimintoja myös Poliisihallitukselta, Tullin rikostorjunnasta ja Poliisin tekniikkakeskukselta. Tämä olisi myöskin oikeaa hallinnon kokoamista ja synergiaetujen hakemista. Toivon mukaan tämä hanke etenee, niin kuin tahtotila on ollut.

Täällä on puhuttu paljon maahanmuutosta. Ministeri ei ole valitettavasti ollut paikalla — en tiedä, varmaan hänellä on perusteltu syy — mutta haluan muistuttaa tässä, että eduskunta hyväksyi aivan hiljattain uuden kotouttamislain, jossa otettiin aika tärkeitä linjauksia hallintovaliokunnan mietinnön pohjalta maahanmuuttopolitiikan kokonaisuuteen. Me pidimme tärkeänä — siis nyt puhun koko eduskunnasta — sitä, että kotouttamiseen osoitetaan riittävät määrärahat. Nythän tässä kotouttamislaissa osoitettiin määrärahat vain alkukartoitukseen, joka on tietystikin ensimmäinen askel, mutta sen pitää saada myös jatkoa niin, että nämä maahanmuuttajat pääsevät välittömästi erilaisten kotouttamistoimien piiriin, koska se on kaikkien kannalta paras vaihtoehto.

Sitten edellytettiin, että käsittelyaikoja pystytään lyhentämään. Se on varmastikin yhteinen huoli. Nyt ensi vuoden budjetissa on tiettyjä resursseja, joilla pystytään kohtuullisesti toimimaan, mutta varmasti jatkossa tähän on kiinnitettävä erityistä huomiota ja erityisesti näiden perheenyhdistämislain pohjalta tulevien henkilöitten osalta. Lisäksi eduskunta edellytti silloin, että selvitetään, pitäisikö kansalaisuuden myöntämisen ehdoksi ottaa erillinen kansalaisuustesti, joita on hyvin laajasti jo eri puolilla Eurooppaa muissa Euroopan maissa. Tästä aikanaan tulee selvitys.

Sitten linjaus oli, pitääkö osa tästä kotouttamistuesta sitoa vastikkeelliseksi niin, että se edellyttäisi sitoutumista koulutukseen ja kielikoulutukseen ja sitä kautta edistäisi myös näitä kotouttamistoimia. Ja kolmantena oli selvitys, linjaus, että pitäisikö tämä alkuvaiheen koulutus vakinaistaa esimerkiksi kansanopisto-, kansalaisopisto-, työväenopistoverkoston pohjalle, koska nyt se tapahtuu kilpailutuksen perusteella tapauskohtaisesti ely-keskusten toimesta, ja tulokset ja pitkäjänteisyys eivät ole parhaita mahdollisia.

Sitten oli tärkeä linjaus, että eduskunta edellytti, että hallitus antaa selonteon maahanmuuttopolitiikan kokonaisuudesta vaalikausittain ja seuraa näitten Suomen vetovoimatekijöitten kehitystä suhteessa muihin vertailumaihin ja ryhtyy tarvittaviin toimiin niitten yhtenäistämiseksi. Tämä oli tärkeä linjaus, koska tässä ulkomaalaispolitiikassa on niin monta eri vivahdetta, että siitä kokonaisuudesta on vaikea päästä perille. Silloin tämmöinen vaalikausittainen selonteko voi avata ja purkaa sen pienempiin osiin ja se kokonaisuus tulee paremmin esiin.

Hallintovaliokunnalla on käsittelyssä myös oma selvityspyyntö niin sanotun perheenyhdistämislainsäädännön tilanteesta, ja me tulemme tammikuussa linjaamaan ne toimenpiteet, mitä tämä nykyinen lainsäädäntö edellyttää. Uskon, että siellä on tiettyjä muutostarpeita, jotta pystymme tähän vetovoimatekijään vaikuttamaan ja saamaan tiettyjä muutoksia aikaan.

Haluan vielä, arvoisa herra puhemies, todeta sen, että oli erittäin hyvä, että me saimme lisättyä kuntien rahaa kuntakorvauksiin. 10 prosentin tasonlisäys oli tärkeä, koska nyt tälle vuodelle tuli jo 10 prosentin lisäys, mutta aikaisemmin tuolta 1990-luvun puolivälistä oli tämän korvauksen taso, eli se oli rajusti jälkeenjäänyt. (Ed. Nepposen välihuuto) — Ed. Nepponen, sanoin, että tämän vuoden alusta tuli 10 prosenttia, mutta alkuperäinen oli tuolta 1995 paikkeilta. Nyt oli tärkeä tämä 10 prosentin lisäys. — Tässä kotouttamislaissa laajennetaan tämä etuisuus myöskin koskemaan kaikkia turvapaikanhakijoita kolmesta neljään vuoteen, mikä on erittäin iso ja merkittävä asia tulevaisuudessa.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Aivan aluksi tuohon hallintovaliokunnan puheenjohtajan puheenvuoroon. On toki kiitos osoitettava siitä, että kunnille maksettavia korvauksia nostettiin. Ilman tätä korotusta oltaisiin vielä alemmalla tasolla kuin tämä kunnille annettava korvaus oli vuonna 1993, nyt päästään sille tasolle. Siinä mielessä tämä on hyvä. Toinen korjaus tähän tilanteeseen on se, että nyt tätä korvauksen maksamista jatketaan vielä vuodella. Kiitos siitä.

Arvoisa puhemies! Vielä äskeiseen debattiin liittyen poliisin puolelta haluan sen verran lisätä, että nyt tämän hallintouudistuksen myötä, ollaanko sitten väärissä tehtävissä vai ei, joka tapauksessa paikkakunnilla poliisin näkyvyys on huonontunut ja siinä mielessä myös ihmisten turvallisuudentunne on heikentynyt. Partioita on vähemmän. Tiedän alueita, joissa viimeisen 15 vuoden aikana partioitten lukumäärä on mennyt kolmanteen osaan. Toki ihmiset, kuntalaiset, huomattavasti mieluummin ja rohkeammin ottaisivat yhteyttä tuttuihin poliiseihin, niin sanottuihin oman paikkakunnan poliiseihin, ja samalla he kertoisivat avoimemmin asioista, kun tavallaan tämä yhteydenottokynnys uudistuksen myötä on noussut.

Niin kuin debatissa mainitsin, myös resursseja on monella tavalla siirtynyt byrokratian pyörityksen puolelle. Entiset päälliköt ovat siirtyneet lakkautetuista kihlakunnista keskuspaikkakunnille, ja sitäkin kautta resursseja on siirtynyt. Uskon, että suuri osa entisistä poliisipäälliköistä on suorittanut myös tavallaan viraston hallinnollisia töitä ja nyt ne ovat jääneet muille. Minusta kuitenkin on tosiasia, että vaikka väestö vähenee, tehtävät eivät välttämättä siinä suhteessa paikkakunnalta vähene. Viittaan myös kasvaviin toimintavalmiusaikoihin. Tämmöinen hivuttava toiminta ei ole millään tavalla hyväksyttävä. Sitten on kokonaan toiminnat lopetettava ja ihmiset kärrättävä keskuspaikkakunnille.

Vielä tavallaan tähän liittyen Rajavartiolaitoksen puolelle. Siellä tunnollisesti noudatetaan tuottavuusohjelmaa, muun muassa omassa kotikaupungissani, jossa hyvin näkyvästi on Rajavartiolaitos toiminut. Myös työntekijöitä on ollut Rajavartiolaitoksen puolella melkoisesti, ja he ovat omalta osaltaan myös tuoneet kuntiin verotuloja. Meillä Pohjois-Karjala ja Lieksa ovat myös olleet mallikuntia liittyen ptr-toimintaan ja tavallaan poliisin kanssa tätä yhteistyötä on ollut. Nyt kun rajavartioitten lukumäärä on koko ajan ratkaisevasti vähentynyt, niin toki se näkyy myös tässäkin yhteistyössä ja kenttätyössä. Ei näillä teknisillä laitteilla voi korvata sitä, että rajavartijoitten määrä huomattavasti vähenee, kyllä sillä merkitystä on myös tähän.

Arvoisa puhemies! Ihan lopuksi, kello käy. Tähän hätäkeskusuudistukseen, kyllä siinäkin paikallistuntemuksella on merkitystä ja näitä riskitekijöitä on monia liittyen tähän uudistukseen. Olen sitä mieltä, ja ryhmämme on sitä mieltä, että tämä pitäisi keskeyttää ja entiset hätäkeskukset säilyttää. Nimittäin uusien tietojärjestelmien toimivuuteen toki riskejä liittyy, ja viittasin alueen tuntemukseen, ja pitäisi myös ajatella tässä tilanteessa toimitilojen käytön järkevyyttä, kun uusia tiloja rakennetaan.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Täällä edellä on jo käyty todella hyvää keskustelua poliisien määrästä, ja mielestäni se on tärkeää, koska se samalla viestittää siitä, että täällä ollaan kiinnostuneita kansalaisten turvallisuudesta. Toivon, että se viesti myös kansalaisille menee. Myös määrärahojen riittävällä määrällä turvataan poliisin näkyvyys ja se, että poliisin eri palvelut, mitä kansalaiset heiltä odottavat, toteutuisivat eli että kansalaisten luottamus edelleen poliisitoimeen säilyisi.

Kristillisdemokraattien ryhmän vaihtoehtobudjetissa on tälle pääluokalle kaksi eri kohdennusta, ja toinen on juuri tähän poliisitoimen alueelle, johonka esitämme 2 miljoonaa nimenomaan toimintamäärärahan lisäykseen, jotta se, mitä tuottavuusohjelman myötä on tapahtunut henkilöstön vähentämisessä, ei jatkuisi, vaan pystyttäisiin riittävä määrä toteuttamaan.

Olemme myös nostaneet tässä esille sen, että meille tulee entistä enemmän ulkopuolelta henkilöitä, joilla saattaa olla rikostausta, ja näitä tulee mahdollisesti laivateitse, lauttojen kautta. Olemme kuulleet, että tarvittaisiin lisämäärärahaa muun muassa satamien valvontaan, siihen, minkälaista toimintaa liittyy eri rikostaustan omaavien henkilöiden tänne saapumiseen. Tietysti kaiken kaikkiaan rikosten torjuntaan tarvitaan lisämäärärahaa, mutta tämä perustelu, että määräraha osoitetaan valvonnan tehostamiseen matkustajalauttojen satamissa, on meidän vaihtoehtobudjetissamme.

Toinen kohdennus on maahanmuuttotyö, eli lisämäärärahaa miljoonan verran turvapaikanhakijoiden hakemusten käsittelyn nopeuttamiseen. Tähänhän ovat hallintovaliokunta ja samoin valtiovarainvaliokunta kiinnittäneet erittäin hyvin huomiota. Hallintovaliokunta toteaa maahanmuuttotoiminnasta muun muassa, että vireille tulleiden oleskelulupahakemusten määrässä on tapahtunut kasvua noin 14 prosenttia, kun verrataan vuoden 2009 lukua. Eniten kasvua viime vuoteen verrattuna on tapahtunut muuta omaista koskevissa perhesidehakemuksissa sekä elin-keinon harjoittajan oleskelulupahakemuksissa. Näissä voidaan todeta, jos ajatellaan jatkoa, varmasti lisääntyminen. Perheenyhdistämishakemusten määrän arvioidaan lisääntyvän kuluvana vuonna viime vuoteen nähden vielä noin 30 prosenttia.

Näin ollen ruuhkautuminen tulee estää, koska selvitysten mukaan nykyisillä resursseilla pystytään ratkaisemaan vuodessa arviolta vain noin 1 000 sellaista hakemusta, joissa hakijoita joudutaan kuulemaan suullisesti sen vuoksi, että hakijat ovat luku- tai kirjoitustaidottomia. Erilaisia tällaisia tekijöitä on, jotka eivät pelkästään vaikeuta vaan edellyttävät pitkiä aikoja, miten selvityksiä tehdään näissä hakemuksissa. Sen vuoksi, jos meille jo viime vuoden aikana tuli turvapaikanhakijoita noin 6 000, niin meidän on varauduttava tähän lisämäärärahaan maahanmuuttohakemusten käsittelyä ja sitä toimintaa ajatellen.

Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi, olen erittäin tyytyväinen, että täällä valiokunta on nostanut valtion korvauksia kunnille: "Valiokunta lisää edellä olevan perusteella momentille 1 850 000 euroa pakolaisten kuntiin sijoittamisesta kunnille maksettavien laskennallisten korvausten korottamiseen 10 prosentilla". Kaiken kaikkiaan on hyvä, että se työ, mitä pakolaisten sijoittaminen kuntiin vaatii, että kotoutuminen onnistuu, on nostettu esille.

Toiseksi, jonka jo aikaisemmassa puheenvuorossani nostin, maahanmuuttajien kotoutumisen tukemisessa on hyvä, niin kuin täällä lukee, että erityisesti voitaisiin rahoittaa järjestöjen hankkeita, joissa kieli- ja kulttuuriosaamiseen liittyviä hankkeita tuetaan, eli maahanmuuttajien omien järjestöjen hankkeita. Pidän tätä erittäin tärkeänä. Haluaisin kyllä, että tässä lisäksi, koska meillä on paitsi maahanmuuttajien omia järjestöjä muitakin järjestöjä, jotka tekevät maahanmuuttajatyötä, sitä toimintaa kaiken kaikkiaan tuettaisiin enemmän.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta on aiheellisesti esittänyt vakavan huolen siitä, miten yleinen järjestys ja turvallisuus Suomessa voidaan taata, kun poliisin resurssit vähenevät. Täällä jotkut edustajat ovat puheenvuoroissaan tuoneet esiin, että poliisin toimintamäärärahat lisääntyisivät 3 miljoonalla, esimerkiksi ed. Pakkanen näin totesi, mutta kyllä totuus on paljon karumpi. Nimittäin hallitushan esittää poliisin toimintamenoihin reilun 2,5 miljoonan euron vähennystä, mutta nyt valtiovarainvaliokunta on ansiokkaasti lisäämässä 1,5:tä miljoonaa, joten miljoonan verran jäädään vielä vähemmälle kuin mitä kuluvan vuoden määrärahat ovat.

Valtiovarainvaliokuntahan toteaa tässä mietinnössään: "Poliisin varsinaiseen toimintaan suunnattujen varojen pienentyessä ja mittavan tuottavuustavoitteen myötä on kuitenkin vakavasti uhattuna myös poliisimiesten määrä - -". Täällähän ministeri aiemmin vakuutti, että poliisimiesten määrä tullaan pitämään vähintään nykyisellä tasolla, mutta epäilen tätä. Nyt haluaisinkin, että ministeri kuuntelisi tämän kysymykseni: Kun 2,5 vuotta sitten kirjoitettiin tälle vaalikaudelle — se ulottuu vuoteen 2011 saakka — kehystavoitteita, niin kehysbudjetointiin lisättiin 35 miljoonaa euroa poliisin toimintamäärärahoja. Missä ne määrärahat nyt ovat, ja miten ne nyt on käytetty ja aiotaan ensi vuonna käyttää, kun poliisin toimintamenoihin kuitenkin tässä esitetään nykyistä pienempää rahaa?

Lenita Toivakka /kok:

Arvoisa puhemies! Poliiseja on nyt todellakin kentällä 200 enemmän kuin vuonna 2007, kun hallitus aloitti, ja tämä on erittäin hieno asia. Mutta jatkossa poliisille on turvattava, kuten täällä on moneen kertaan sanottu, riittävät henkilöstöresurssit arjen turvallisuuden vahvistamiseksi. Poliisien näkyvyyttä ja läsnäoloa julkisilla paikoilla on lisättävä, jotta rikoksia voidaan ennalta ehkäistä. Tämä poliisin hallintorakenteen uudistus on ollut tervetullut siinä mielessä, että sillä pystytään siirtämään poliiseja hallintotyöstä nimenomaan kenttätyöhön.

Hyvin paljon tulisi resursseja kohdentaa kaiken kaikkiaan väkivallan vähentämiseen, ja harvaanasutuilla alueilla viranomaisten yhteistyötä tulee tehostaa, sillä ihmisten turvallisuudentunne rakentuu kyllä siitä, minkälaisena arki siellä lähiympäristössä koetaan.

Mutta nyt haluaisin vielä muutaman sanan lausua tästä maahanmuuttopolitiikasta. Valitettavasti ministeri Thors ei ole ollut paikalla, mutta hallintovaliokunnassa on koko tämän kauden tehty valtavasti työtä maahanmuuttopolitiikan kipukohtien löytämiseksi, ja tällä kaudella on tehty lukuisia lakimuutoksia, joilla Suomen houkuttelevuutta on vähennetty. Ja nimenomaan on pyritty karsimaan turhia vetovoimatekijöitä ja perusteettomia turvapaikkahakemuksia.

Turvapaikkahakemusten määrää on pystytty merkittävästi nyt vähentämään. Eli näissä tavoitteissa on näiden lakimuutosten myötä suhteellisen hyvin onnistuttu, mutta nyt meillä on haasteena tosiaan valtava määrä perheenyhdistämishakemuksia. Valiokunta pyysikin ministeri Thorsilta selvitystä siitä, miten muualla Euroopassa perheenyhdistämiskäytäntöjä sovelletaan, ja nyt olisi hyvin tärkeää, että näitä vertailutietoja käytettäisiin ja me lähtisimme viemään asiaa lakimuutoksin eteenpäin, kuten muualla lähimaissa perheenyhdistämiskäytäntöjä sovelletaan.

Mutta yksi tärkeä asia on sitten tämä kotouttaminen. Siitä hallintovaliokunta on (Puhemies: 2 minuuttia!) hyvin paljon keskustellut, ja on tärkeää, että tänne tulevat maahanmuuttajat kotoutuvat, oppivat suomen kielen ja pääsevät töihin.

Markus Mustajärvi /vas:

Arvoisa puhemies! Tuolla harvaanasutulla alueella on kyllä puhuttava koko turvallisuuskoneistosta, ennen kaikkea poliisien kohdalla siitä, onko heitä saatavilla ja mitkä ovat heidän ydintehtävänsä ja onko heillä rauhaa keskittyä siihen, mikä lainsäädännössä on se keskeisin tehtävä. Tulli, vaikka ei kuulukaan tähän pääluokkaan, on kuitenkin poliisi—Tulli—Raja-yhteistyössä ja ennen kaikkea harmaan talouden torjunnassa äärimmäisen tärkeä. No, Rajavartioston osalta on pakko todeta, että pohjoisessa itärajalla on yli sadan kilometrin aukko, ettei ole yhtään miehitettyä raja-asemaa sillä alueella.

Hätäkeskus lakkaa Rovaniemellä. Kuinka toimivat vapaapalokunnat, onko siellä ylipäätään toimijoita, ja minkälaisia ovat nämä sopimukset, ja kuinka tietojärjestelmät toimivat eri virastojen ja viranomaisten välillä? Kyse on paitsi perusoikeuksista myöskin riskienhallinnasta. Normaalitilanteessa voi olla, että kaikki menee hyvin, mutta vain normaalitilanteissa. Pitää ottaa myöskin huomioon se epänormaali tilanne, paljonko paikalla on väestöä, ja Lapissa monin paikoin matkailusesonkina se väestö kaksinkertaistuu tai kasvaa vieläkin enemmän. Etäisyydet ovat aivan omaa luokkaansa ja kulkuyhteydet aika ajoin todella huonot, ja sen lisäksi pitää ottaa huomioon, totta kai, äärevät olot. Nämä kaikki tekijät tekevät yhdessä sen, että jos virkakoneisto alimitoitetaan monella sektorilla yhtä aikaa ja sitten sattuu jotain ennakoimatonta, niin kuin ennen pitkää sattuu, niin mikä on viranomaisen kyky reagoida tämmöiseen asiaan.

Sitten vielä lyhyesti aivan toisesta asiasta. Olen aika harvoin ed. Rantakankaan kanssa samaa mieltä, mutta siitä olen, että maahanmuuttajien kielikoulutus voisi olla semmoinen asia, jossa käytetään jopa pientä pakkoa. Ensin tietenkin niin, että on olemassa porkkana: maksetaan vaikka tiettyä lisää siitä, että on aktiivisesti valmis opiskelemaan kieltä. Mutta jos ei ole, niin sitten etuisuuksia voitaisiin vähentää, sillä sellainen ihminen, joka ei opi kieltä, on kaikkien armoilla.

Jari Larikka /kok:

Arvoisa puhemies! Viimeisen tunnin aikana on hyvin tullut selväksi, että turvallisuudesta ei saa tinkiä. Mikäli näin teemme, heijastuu se koko yhteiskuntaan turvallisuudentunteen heikkenemisenä. Juuri nyt Suomi tarvitsee kansalaisten luottamuksen, jonka oikea ja kohdennettu turvallisuuspolitiikka voi mahdollistaa.

"Suomi Euroopan turvallisin maa 2015?" toimii hienosti otsikkona, samoin tavoitetasona. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että meidän suomalaisten on saatava elää turvallisessa yhteiskunnassa. Kysymys kuuluukin juuri tällä hetkellä: olemmeko tehneet riittävästi sellaisia päätöksiä, jotka tätä tavoitetta tukisivat?

On ennustettu, että onnettomuuksien määrä väestön ikääntymisen myötä tulee lisääntymään lähitulevaisuudessa jopa 20 prosenttia. Kun siihen lisätään se tosiasia, että turvallisuusalan ammattilaisten keski-ikä Suomessa nousee, olemme todellisen turvallisuusongelman edessä.

Arvoisa puhemies! Hätäkeskusuudistus tarkoitti suurta muutosta itse organisaatiossa, vaikkei se yksittäisille ihmisille juuri näyttäydykään. Apu tulee edelleen sitä tarvitsevan luokse aivan kuin tähänkin asti on tullut. Hätäkeskuspaikkakuntien vähentyessä byrokratia vähenee ja keskittyminen olennaisesti paranee. Haluan kuitenkin kiinnittää huomiota muutamaan seikkaan.

Uusi valtakunnallinen tietojärjestelmä oli alkuperäisen suunnitelman mukaan tarkoitus ottaa käyttöön vuosina 2012—2015. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että toteutus on mahdollinen vasta vuoden 2015 jälkeen. Jos ministeri Holmlund olisi paikalla, olisin kysynyt häneltä, mikä on tämänhetkinen tilanne. Samalla minua kiinnostaisi oikeasti se, mikä on henkilöstön asema näissä lopetettavissa hätäkeskuslaitoksissa. Olisin myös kysynyt Kouvolan Kaakkois-Suomen hätäkeskuksen asemasta: Onko erikoistehtäviä löytynyt ja minkälaisia? Voiko henkilöstö odottaa, että työt jatkuvat samassa työpaikassa?

Budjettikirjan kirjaus "pelastustoimella on tarkistetut ja uudistetut pelastushenkilöstön mitoituksen perusteet, rakenteet ja suorituskykyvaatimukset ja toimintavalmiutta koskevat ohjeet" on salamyhkäisyydessään kansalaisten kannalta katsottuna arveluttava. Pelko siitä, että voimavarat mitoitetaan budjetin mukaan eikä, niin kuin ennen, todellisten riskien mukaan, on todellinen. Jos näin käy, tuntevat kansalaiset sen kirjaimellisesti nahoissaan.

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan todeta, että turvallisuusajattelussa ei ole aivan sama, mitä asetetaan tavoitteeksi ja kuinka tavoitteet resursoidaan. Jos tavoitteena on olla Euroopan turvallisin maa, täytyy myös kertoa, kuinka se saavutetaan. Pelkkä tavoitteiden asettelu ei turvallisuusasioissa riitä. Keinot tarvitaan myös.

Juha Hakola /kok:

Arvoisa herra puhemies! Muutama sana poliisihallinnon osalta — otan lyhyesti johtuen siitä, etten äsken tuohon debattiin ehtinyt mukaan.

Olen erityisen huolestunut siitä, miten tällä hetkellä varsinkin täällä Pääkaupunkisedulla — jos kohta tietysti tämä koskee muutakin maata — poliisilaitosten rahoituskehykset ensi vuodelle pystytään kokonaisuudessa turvaamaan. Nimittäin, kun hallintovaliokunta kuuli eri laitosten edustajia viime syksyn aikana, tämä oli yksi merkittävimmistä huolenaiheista, joka poliisipuolelta nousi esille, erityisesti siitä syystä, että 80 prosenttia kaikista heidän kuluistaan kohdistuu tänä päivänä henkilöstökuluihin.

Nyt tilanne on se, että tämän vuoden niin sanotut siirtyvät erät ovat olleet varsin pienet ja monet laitokset ovat lähtökohtaisesti alijäämäisiä jo lähdettäessä ensi vuoden henkilöstömenoja määrittelemään. Näin ollen tilanne on se — otan esimerkiksi Helsingin poliisilaitoksen — että vielä loppusyksystä tilanne oli se, että sillä kehyksellä, jonka Poliisihallitus oli laitokselle osoittanut, se olisi merkinnyt noin 100 henkilötyövuoden vähenemistä. Tämä on erittäin huolestuttava tilanne, koska tiedän, että sama koskee myöskin Pääkaupunkiseudun muita poliisilaitoksia, ja tiedän, että maan muut poliisilaitokset ovat olleet ainakin syksyn aikana suurin piirtein samassa tilanteessa.

Tähän kokonaisuuteen on luvattu luonnollisesti korjausta, mutta kyllä tilanne on kuitenkin se, että kun katson sitä hieman pääkaupunkiseutukeskeisesti, sen myönnän, on todettava se, että tässä kaupungissa on erittäin paljon poikkeuksellisia tilanteita, jotka tulevat eteen, joten lähtökohta on se, että jos alijäämä on jo tammikuussa nähtävissä, niin oikeastaan voi sanoa, että suunnittelu ainakin on vähintäänkin haasteellista. Uskon, että tähän on tulossa korjaus. Kuulin ministerin vastauksen täällä aikaisemmin osittain, ja käsitykseni mukaan kaikki tehdään. Se on aivan luonnollista, että kaikki tehdään.

Toinen kokonaisuus, mihin haluan kiinnittää tässä puheenvuorossani huomiota, on poliisien määrä, josta täällä on kokonaisuudessakin käytetty monta puheenvuoroa.

Ensi vuonna, on sanottu, poliisissa arvioidaan eläköityvän noin 350 poliisia ja Poliisiammattikorkeakoulusta valmistuvien määrä on noin 170. Se tarkoittaa siis 180:n poliisin viran, poliisimiehen tai -naisen, vähenemistä. Tämä kokonaisuus luonnollisesti tulee poistamaan tässä aikaikkunassa niin sanotun poliisin työttömyyden. Eli, kuten todettua, tällä hetkellä on 60—100 työtöntä poliisia mutta ensi vuoden aikana tämä kokonaisuus tulisi poistumaan. Se on erittäin huolestuttava tilanne. On erittäin ikävää, että tällä hetkellä on työttömiä poliiseja, mutta positiivista taas sitten on toisen kautta se, että aivan viime viikolla tulleiden tietojen mukaan Poliisikouluun hakijoiden määrä on lisääntynyt käsitykseni mukaan lähes tuhannella verrattuna aikaisempaan.

Arvoisa herra puhemies! Kuten sanottu, on äärimmäisen tärkeää kokonaisuudessaan, että tuo alijäämä, joka jossain vaiheessa syksyä oli vielä 30 miljoonan luokkaa, ei tätä luokkaa tule olemaan. Toivon, että tähän saadaan korjaus.

Haluan vielä todeta, että lähtökohta on se, että valtiovarainvaliokunta on tehnyt erittäin hyvää työtä sen suhteen, että on lisätty tähän kokonaisuuteen muun muassa aivan hallintovaliokunnan toiveiden mukaisesti aselakikysymykseen, aselain kouluttajakysymykseen, sekä sitten tuohon, lainausmerkeissä sanottuna, krp:n toimitalohankkeeseen tuo määräraha. Tämä 1,5 miljoonaa on ollut erittäin positiivinen, mutta kokonaisuudessa kuitenkin vielä ollaan tilanteessa, että viime vuoteen nähden hieman yli miljoona euroa on vähennetty.