Jouko Laxell /kok:
Arvoisa herra puhemies! Hallintovaliokunta ehdottaa hallituksen
esityksen mukaisesti, että rahankeräyslupaa ei
voi saada valtio, kunta tai kuntayhtymä taikka evankelisluterilainen
kirkko tai ortodoksinen kirkko tai niiden seurakunta tai seurakuntayhtymä.
Muut uskonnolliset yhdyskunnat, jotka on perustettu ja rekisteröity
uskonnonvapauslain mukaisesti sen sijaan voisivat saada rahankeräysluvan,
jos siihen muutoin on lain mukaiset edellytykset.
Seurakuntien perinteiseen toimintaan on kuulunut rahankeräys,
kuten diakoniatyöhön ja lähetystyöhön.
Miksi kansankirkoilta halutaan tämä estää,
mutta antaa keräyslupa kaikille muille uskonnollisille
yhdyskunnille? Asiaa perustellaan sillä, että kirkolla
on verotusoikeus. Tällä tempulla halutaan kaventaa
kirkon toimintaa. Otetaan nyt esimerkiksi Yhteisvastuu-keräys.
Sen toteuttaa Kirkkopalvelut, joka on läheisessä yhteydessä kirkkoon.
Kysymys kuuluu, voiko Kirkkopalvelut enää toteuttaa
Yhteisvastuu-keräystä, jossa vuosittain on mukana
40 000 vapaaehtoista talkoolaista ja joka toteutetaan kaikissa
Suomen seurakunnissa; ensimmäisestä keräyksestä on
jo 50 vuotta.
Arvoisa herra puhemies! Vastaavanlaisia keräyshankkeita
on vuosittain alueellisesti ja paikallisesti kirkon ja paikallisseurakuntien
toimesta. Pitääkö näistä nyt
luopua, kun lailla näin säädetään?
Hallintovaliokunnan esitys johtaa nyt siihen, että seurakuntien
ympärille perustetaan lukuisia tukiyhdistyksiä,
jotka keräävät seurakunnille rahaa.
Kari Kärkkäinen /kd:
Arvoisa puhemies! Totean ensinnäkin, että rahankeräyslain
lähetekeskustelu oli määrätty
erikoiseksi päiväksi. Se käytiin 13.
syyskuuta, jolloin asiasta mietinnön laatinut hallintovaliokunta
oli kokousmatkalla Kuopiossa Suomen ortodoksisen kirkollishallituksen
vieraana. (Ed. Virtanen: Ihan oikeassa paikassa!) Mielestäni
tämä on omituista asian käsittelyä siinä mielessä,
että voi kysyä, oliko tämä sattumaa
vai tarkoitushakuista.
Lain lähetekeskustelussa sisäministeri Kari Rajamäki
totesi: "Tämän rahankeräyslainsäädännön
uudistamisella olemme halunneet tehostaa myös rahankeräysten
viranomaisvalvontaa." Ja edelleen: "Tämän lakiuudistuksen
keskeinen asia on tietysti se, että kansalaisen on aina
voitava tietää ja luottaa siihen, miten ja millä tavalla
häntä pyydetään osallistumaan
valvottuun toimintaan eli tämmöiseen kansalaisten
ja sosiaalisen toiminnan tukemiseen. Tältä osinhan
meillä on ollut valitettavia esimerkkejä siitä,
että rahankeräystoiminnassa on ollut rikollista
ym. toimintaa ja kansalaisten luottamus perinteiseen osallistumismuotoon
on selvästi kärsinyt." Näin siis Kari
Rajamäki 13. syyskuuta.
Tämän sisäministerin lausunnon valossa
on erittäin omituista, että lakiesitys on poistamassa rahankeräysluvan
saamismahdollisuuden evankelisluterilaiselta kirkolta ja ortodoksiselta
kirkkokunnalta sekä näiden seurakunnilta. Minun täytyy
kysyä, mitä epäluotettavaa näiden
kirkkokuntien rahankeräyksissä on ollut, kun mahdollisuus
rahankeräysluvan saamiseen evätään
nyt näiltä tahoilta tällä lakiesityksellä.
Valitettavasti ministeri Rajamäki ei nyt ole vastaamassa
tähän omaan väitteeseensä, mutta
toivottavasti saan vastauksen myöhemmin. En voi muuta kuin
päätyä siihen, että tämä lakiesitys
on ollut osa vasemmistolaista kirkkopolitiikkaa, jossa kirkkokuntien
asema ja arvostus halutaan saattaa yhä pienemmäksi
ja heikommaksi sosialidemokraattisessa ihanneyhteiskunnassa.
Lakiehdotuksessa on nyt niputettu valitettavasti kaikki julkisoikeudelliset
yhteisöt, joilla on verotusoikeus. Tässä joukossa
kirkkojen rajaamista rahankeräyslain ulkopuolelle ei perustella muilla
näkökohdilla. Veronsaajan asemalla ei tulisi olla
ratkaisevaa merkitystä vaan sillä tehtävällä,
jota veronsaaja hoitaa. Kirkkojen ja seurakuntien asema poikkeaa
erityisesti siten, että ne eivät ole pakkoyhteisöjä,
kuten valtio, kunta tai kuntayhtymä. Seurakuntien jäsenyydestä on
tänä päivänä hyvin
helppo erota. Tämä tarkoittaa myös, etteivät
kaikki kuntalaiset kuulu kirkkoihin tai muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin.
Mielestäni lakiesitys kohtelee kaltoin muun muassa
seurakuntien lähetystyötä, luostareiden toimintaa
ja ortodoksiseurakuntien kulttuuritoimintaa. Vaikka seurakunnilla
onkin verotusoikeutensa ja kolehdinkantomahdollisuus jumalanpalveluksissa,
silti on edelleen seurakuntatyössä paljon toimintamuotoja,
joissa rahankeräys olisi tarkoituksenmukaisin menettely
laajemman yhteisvastuun osoittamiseksi ja avun tarjoamiseksi. Merkittävintä tämä on
seurakunnan lähetystyön, kehitysyhteistyön,
paikallisen ja maailmanlaajuisen diakonian tukemisessa esimerkiksi
lista-arpajaisten muodossa. Tämä toiminta täyttää hyvin
yleishyödyllisen toiminnan piirteet. Ortodoksisessa kirkkokunnassa
luostarit toimivat vailla verotusoikeutta ja elävät
oman toimintansa varassa. Monilla ortodoksisilla seurakunnilla on
arvokkaita pyhättöjä ja niiden irtaimistoja,
joiden kunnossapito ei seurakuntien pienuuden vuoksi voi yksin onnistua
verovaroin. Monet ortodoksiseen kirkkoon kuulumattomat sekä yhteisöt
haluavat olla mukana tällaisessa yleishyödyllisessä kulttuuritoiminnassa.
Arvoisa puhemies! Lakiesitys kohtelee epätasa-arvoisesti
kansankirkkoja suhteessa muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin. Eri
uskonnollisia yhdyskuntia ja niiden jäseniä tulisi
kohdella tasa-arvoisesti perustuslain 6 §:n 2 momentin
mukaan. Ei ole mitään erityisiä syitä,
miksi evankelisluterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkkokunta seurakuntineen
tulisi asettaa huonompaan asemaan rahankeräysjärjestelmässä kuin
uskonnonvapauslaissa tarkoitetut rekisteröidyt uskonnolliset
yhdyskunnat ja muut vastaavat yhteisöt.
Mielestäni olisi ollut perusteita tältä osin
vielä tähän 6 §:n 2 momenttiin
viitaten pyytää perustuslakivaliokunnalta lausunto
tästä asiasta, täyttääkö tämä tasa-arvon
näiltä osin, mutta en lähde sitä toki äänestyttämään
tässä vaiheessa enää, koska
valitettavasti hallintovaliokunta ei sieltä lausuntoa pyytänyt
ja itsekin olin hidas huomaamaan tämän epäkohdan,
mikä kirkkojen lausunnoissa tuli. Tulen yksityiskohtaisessa
käsittelyssä tekemään esityksen,
jossa muutetaan 7 §:n 3 momentti muotoon: "Rahankeräyslupaa
eivät voi saada valtio, kunta ja kuntayhtymä."
Eli siis tältä osin siinä suljettaisiin
ortodoksinen kirkkokunta ja evankelisluterilainen kirkko ja sen
seurakunnat pois tästä nykyisestä esityksestä.
Arvoisa puhemies! Tämä tässä.
Sirpa Asko-Seljavaara /kok:
Arvoisa herra puhemies! Hallintovaliokunnan jäsenenä ja
kansankirkkomme jäsenenä ihmettelen myöskin suuresti,
kuten ed. Kärkkäinen, sitä, minkä takia hallintovaliokunta
ei voinut ottaa huomioon Kirkkohallituksemme esitystä siitä,
että heillä olisi tullut olla tämä rahankeräysoikeus.
Kyllä olisi varmasti huomenna aihetta miettiä täällä salissa
sitä, jos voisimme äänestää tämän
7 §:n 3 momentin muuttamisen puolesta.
Leena Rauhala /kd:
Arvoisa herra puhemies! Tähän hallintovaliokunnan
mietintöön n:o 25 on tehty vastalause, ja sen
sisältö kyllä mielestäni on
aivan perusteltu. Vaikka en ole hallintovaliokunnassa, mutta siellä olleisiin
asiantuntijoihin tukeutuen, joita täällä hallintovaliokunnan mietinnössä on
nostettu esille, pidän kyllä myös todella
suurena kysymyksenä sitä, miksi eri uskonnollisia
yhdyskuntia ja niiden jäseniä ei nyt tämän
lain myötä kohdella tasaveroisesti.
Niin kuin tässä ed. Kärkkäinen
toi esille, ehkä tämän olisi voinut käyttää perustuslakivaliokunnassa,
mutta nyt lienee myöhäistä tässä vaiheessa.
Mutta ainakin vastalauseen muotoisesti minun mielestäni
tästä tulisi nyt äänestää,
että asetettaisiin tasa-arvo näille eri uskontokunnille.
Yleiskeskustelu päättyy.