Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! Eduskunnan tilintarkastaja on eilen moitiskellut eduskunnan varojen käyttöä. Hän on havainnut useita epäselvyyksiä ja epäkohtia erityisesti juhlavuoden menojen osalta. Tämän takia lähdin tarkastelemaan muutaman vuoden takaisia valtion tulo- ja menoarvioita. Kun tarkastelin vuoden 2000 tulo- ja menoarviota, niin eduskunnan menot olivat tuolloin 355 miljoonaa markkaa, siis 355 miljoonaa markkaa. Nyt tässä budjettikirjassa esitetään eduskunnan menoiksi ensi vuodelle 112 miljoonaa euroa, elikkä tämä tarkoittaa lähes 700 miljoonaa markkaa.

Eli asia on niin, että meidän kansanedustajien kyllä pitäisi tässä kohtaa nyt mennä peilin eteen, olemmeko me toimineet oikein, kun eduskunnan menoja on tällä vuosituhannella, siis vuodesta 2000, nyt sitten kasvatettu yli 80 prosentilla, kun muuten valtion tulo- ja menoarvion loppusumma on noussut noin 34 miljardin euron tasosta reiluun 40 miljardiin. Elikkä nousua on ollut yleisesti vain noin 20 prosenttia, mutta eduskunnan osalta jopa 80 prosenttia. Kyllä olen sitä mieltä, että tässä talossa pitäisi saada aikaan jonkunlainen järjestys. Toivottavasti seuraavien vaalien jälkeen tänne kansa valitsee sellaiset edustajat, jotka myöskin omia, siis tämän talon eli eduskunnan, menoja syynäävät tarkemmin.

Heidi Hautala /vihr:

Arvoisa herra puhemies! Eduskunta ylimpänä valtioelimenä saisi mielestäni myöskin kiinnittää enemmän huomiota tähän omaan taloudenpitoonsa. Varmasti osa tästä menojen lisäyksestä johtuu ihan yksinkertaisesti lisääntyneistä tehtävistä. Esimerkiksi EU-asiat teettävät varsin paljon valiokunnilla töitä ja valiokuntaneuvosten työpanosta tarvitaan yhä enemmän.

Mutta oma käsitykseni on se, että tässä kritiikissä, joka nyt on ilmennyt eduskunnan satavuotisjuhlabudjetin arvosteluna, on jotakin perää. Itse tässä kyllä teen sen tyyppisiä johtopäätöksiä, että tässä talossa tarvittaisiin parempaa johtamista, parempaa hallintoa. Olen monta kertaa ajatellut, että jokainen normaali organisaatio, jos se haluaa tarkastella itseään, tietyin väliajoin voi palkata esimerkiksi ulkoisen konsultin. Olen vakavasti sitä mieltä, että eduskunnalla olisi tähän varaa ja syytä, eikä siinä myöskään olisi mitään häpeämistä, jos eduskunta teettäisi tällaisen ulkoisen hallinnon arvioinnin omasta toiminnastaan. Siinä yhteydessä sitten mielestäni eduskuntaryhmien puheenjohtajat ja puhemiehistö voisivat pohtia tämän talon poliittista johtamista. Täällä joskus tuntuu, että ei aivan ole selvää, mitkä asiat ovat poliittisia ja mitkä ovat hallinnollisia. Näkisin, että nyt olisi hyvä aika vielä kehittää joitakin uusia johtamismekanismeja ajatellen, että vaalit ovat tulossa ja uusi eduskunta aloittaa työnsä.

Yksi keskeinen reformi, jota itse haluaisin mielelläni esittää, on se, että eduskuntaryhmien puheenjohtajista muodostetaan jonkinlainen johtoelin, joka esimerkiksi tässä tapauksessa hyvin olisi voinut hoitaa nämä satavuotisjuhlat, mutta myöskin sillä tavalla niin kuin vastuullisemmin, että myöskin tämä budjetti olisi ollut tarkemmin valvonnassa. Nyt nämä päätökset ovat hajautuneet aika monen toimielimen kesken. Kansliatoimikunta, satavuotisjuhlatoimikunta ja sitten eduskuntaryhmien puheenjohtajat, jotka kokoontuvat kerran vuodessa keskustelemaan eduskunnan budjetista. Ja se on aikamoista huutokauppaa. Ei mielestäni eduskuntaa voi tällä tavalla jatkossa johtaa.

Jaana Ylä-Mononen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Itse tämän eduskuntakauden kansliatoimikunnan varajäsenenä toimineena voin vain sanoa tähän keskusteluun, että ne investoinnit ja palkka- tai palkkiokysymykset, mitä on edistetty, ovat kyllä tulleet useimmiten välttämättömään tarpeeseen. Kuka meistä tulisi täällä toimeen vuonna 99 talossa olleella tietoteknologialla? Ei kukaan. Tämän päivän meidän kommunikaattorimme, näyttöpäätteemme ja kaikki tämä maksaa uskomattoman paljon, ja sen lisäksi niitä on jatkuvasti uudistettava. Myös monta muuta esimerkkiä on sellaisista asioista, mitä ei ehkä vielä 1990-luvulla ollut menoeränä.

Juhlavuosi maksaa, ja se on kerran sadassa vuodessa, minun käsittääkseni. Ei sitä varmasti ihan nuukabudjetilla ole ollut tarkoituskaan tehdä. Ja viittaan kyllä siihen, että kun eduskunnan budjetti tehdään kerran vuodessa, kun budjetti nyt tehdään kerran vuodessa, eduskunta ei ole tietääkseni lisätalousarvioita tarvinnut, niin sen ovat puolueet ja ryhmät siunanneet, tosin vain tällä yhdellä keskustelulla tai kokoontumisella, mutta ne päätökset ovat aika selkeitä. Kyllä siellä on myöskin rajaamisia tullut. Minun muutaman toimintavuoteni aikana olen havainnut, että esimerkiksi kokoomuksen puolelta on ollut selvää jarrua tietyissä asioissa, ja se on ollut varmaan ihan hyvä tämän kokonaismenokehityksen kannalta.

Mutta kun ed. Hemmilä tässä nyt niin kuin heittää, heittää ilmaan sellaisia puheenvuoroja, (Ed. Hemmilä: En minä heittänyt mitään!) niin minä en lähtisi asiasta keskustelemaan, kun ei paljon tietoa taida nyt sitten tässä salissa enempää olla.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Mitä tulee eduskunnan hallintoon, niin noin kahdentoista vuoden ajan, mitä itse olen ollut täällä ja puhemiesneuvostossa kymmenen vuotta, kyllähän se on kehittynyt selvästi ja on uudistunut. Monet asiat ovat muuttuneet ja viety parempaan suuntaan, läpinäkyvyys on parantunut. Puhemiesneuvoston asema, joka kuitenkin heijastaa itse eduskuntaa, on vahvistunut puhemiestä tukien ja näin ollen hallintoa on demokratisoitu: puhemies tekee päätöksensä kuultuaan puhemiesneuvostoa. En usko, että kehitys loppuu, vaan tietysti se jatkuu ja se on ihan oikein. En usko, että kukaan sitä estää. Aivan oikein, niin kuin ed. Heidi Hautala totesi, hallinnon uudistamista viedään eteenpäin ja uskon, että se myös menee.

Parempaan hallintoon pitää päästä, ja tietysti kansliatoimikunnan asema vaatii, niin kuin koko hallinto, tarkastelua, se on selvä. Mutta siihen rahankäyttöön yleensä, niin kuin täällä ed. Ylä-Mononen totesi, kustannustaso on muuttunut, kansainvälistyminen on ollut vahvaa ja myös atk:n ohella turvallisuusmenot tässä talossa ovat lisääntyneet erittäin voimakkaasti.

Mitä tulee satavuotiskuluihin, mihin ed. Hemmilä viittasi, niin siinä varmasti kaikki ovat hiukan sitä mieltä, että ehkä tässä nyt vähän mopo on karannut ja ne ovat nousseet nopeasti yli sen, mitä on aikaisemmin ennakoitu. Mutta ei tässä ole sellainen tilanne, että väärinkäytöksistä on kukaan puhunut, vaan yksinkertaisesti ehkä linjauksista ja paremmasta suunnittelusta. Tämä keskustelu ja tämän asian nyt tässä tilanteessa vatvaaminen ei varmaan johda sen kummempaan.

Totean, että eduskunnalla on valtaisa vastuu ja se tarvitsee sen vastuun täyttämiseen resursseja.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! Täällä eduskunnassa monta kertaa on puhuttu kehysbudjetoinnista ja budjetin kehyksistä. Ja niin tietysti on kehykset myöskin sitten eduskunnan menoille, ja jos ei muuten, niin talousarviossa on määritelty, minkä verran eduskunnalla on euroja käyttää. Tässä yhteydessä nimenomaan, kun puhutaan näistä juhlavuoden menoista, alun perin tähän varattu määräraha on lähes kaksinkertaistunut, elikkä kyllä tässä ovat ainakin kehykset sitten pettäneet pahemman kerran.

Ed. Heidi Hautala puhui hyvin kauniisti johtamisesta ja nimenomaan hallinnollisen johtamisen ja poliittisen johtamisen suhteesta tässä talossa. Siitä pitää kyllä seuraavien vaalien jälkeen kokoontuvan eduskunnan ja nimenomaan sen kansliatoimikunnan, joka sen jälkeen sitten ryhtyy täällä näitä asioita talossa hoitamaan, laatia ihan uudenlaiset pelisäännöt ja niin, että myöskin varojen käytössä ollaan tarkempia ja pysytään sitten niissä rajoissa, mitkä etukäteen on määritelty, eikä niitä sillä tavalla vaan ylitetä holtittomasti.

Nimenomaan me poliitikot kuitenkin kansaan päin olemme vastuullisia, me kannamme vastuun sitten kaikesta, ei meidän pääsihteerimme tai meidän hallinnossamme toimivat ja työskentelevät henkilöt kanna vastuuta tuonne kansalle, me poliitikot kannamme. Sen vuoksi myöskin poliitikkojen pitää ottaa oikeasti valta seuraavien vaalien jälkeen näissä asioissa, jotta sillä, joka kantaa vastuun, on myös valta ja toisinpäin.

Jaana Ylä-Mononen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Haluan tähän keskusteluun lopuksi sanoa, että kansliatoimikunta on poliittinen elin ja siinä on poliittisesti jaetut vastuut ja paikat (Ed. Hemmilä: Mutta se ei ole ottanut vastuuta!) ja se tätä taloa johtaa ja eduskunnan iso sali sitten siunaa kansliatoimikunnan tekemät esitykset ja puhemiehistö tätä kehitystä omalla arvovallallaan ohjailee. Mutta kaikki on poliittisissa käsissä, joka euro. (Ed. Hemmilä: Eikä ole!) — Kyllä näin on. — Ja budjettia ei ole tietääkseni ainakaan viime vuosina, mitä on esitetty, täällä — mikä oli se ed. Hemmilän sana, jota hän käytti — hulvattomasti ylitelty. Haluan kyllä muistuttaa, että en tiedä tällaista tapahtuneen. (Ed. Hemmilä: Eikö kaksinkertaistuminen ole sitä?)

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Kyllä olen sitä mieltä, että Suomessa noudatetaan perustuslakia, ja kun perustuslaissa lukee, että valta Suomessa on Suomen kansalla, jota edustaa valtiopäiville kokoontuva eduskunta, niin kyllä se näin on. Kyllä täällä valta, niin kuin ed. Ylä-Mononen totesi, on poliittisesti valituilla kansanedustajilla eikä virkamiehillä, se on aivan selvä asia. Sitä ei varmaan tarvitse alkaa todistaa ed. Hemmilälle, vaikka hän välihuutoja käyttikin. On turha kyllä ottaa ylimääräistä turhaa tuhkaa ja ripotella se päähämme. Pysytään siinä näkökulmassa, niin kuin ed. Hemmilä sanoi, että varmasti tämä 6 miljoonaa euroa on karannut luku, ja tämä pitänee paikkansa. Tämä prosessihan on sinänsä ja tilintarkastajien toiminta on edelleenkin kesken.