Heikki A. Ollila /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Liikenne- ja viestintäministeriön pääluokan menot eivät ainakaan pääsääntöisesti ole välittömästi lakisääteisiä menoja, ja tästä varmaan johtuu se, että tuon pääluokan menot tahtovat sitten vähän olla jakojäännöksiä varsinkin taloudellisesti niukkoina aikoina.

Liikennejaoston jäsenille, valtiovarainvaliokunnan jäsenille ja varmaan valtaosalle kansanedustajistakin on selvää, että perusväylänpidon rahoitus on vuodesta toiseen ollut alimitoitettu. Kunnossapitovaje — tai korjausvelka, miten vaan — on kasvanut ja kasvaa tämänkin budjetin myötä, vaikka valtiovarainvaliokunnan tekemistä muutoksista suurin yksittäinen erä, lähes 10 miljoonaa euroa, kohdistuukin juuri perusväylänpitoon. Tosiasia on kuitenkin, että jo käynnistettyjä kehittämishankkeitakin on kesken kaikkiaan 23 ja niiden rahoitustarve on ensi vuonna 250 miljoonaa ja sen jälkeen vielä yhteensä noin 650 miljoonaa.

Tulevissa hallitusohjelmaneuvotteluissa on ehdottomasti puututtava tähän rahoituksen ongelmaan. Uusien hankkeiden aloittamista on hillittävä, jotta kansallisvarallisuuttamme oleva 15 miljardia säilyttää arvonsa. Sen verran liikenneinfran arvoksi on laskettu.

Liikenneinvestoinneissa on entistä enemmän paneuduttava tuottavien investointien toteuttamiseen. Ymmärrän ja hyväksyn budjettikehykset. Ne ovat hyvin tärkeä elementti budjetin pitämiseksi talouden mahdollistamissa rajoissa tilanteessa, jossa hyvätkin yleispoliitikot ministerinsalkun saatuaan helposti muuttuvat ahneiksi ja yksisilmäisiksi reviirin vartijoiksi, joiden kanssa sitten valtiovarainministeri ja -ministeriö ovat vaikeuksissa. Mutta onko mahdollisuutta muuttaa kehysajattelua siten, että siihen otettaisiin nykyistä enemmän mukaan panos—tuotos-ajattelua, joka osaisi katsoa myös budjettivuotta pitemmälle? Tätä kaipaisivat nimenomaan pitkäaikaiset liikenneinvestoinnit, joista valiokunta nostaa esiin Seinäjoki—Oulu-radan rahoituksen niukkuuden ja lyhytjänteisyyden, joka korottaa kokonaiskustannuksia varsin merkittävästi. Toki tässä budjetissa onkin jo muutos, jolla kehittämishankkeisiin osoitetut määrärahat muuttuvat kolmevuotisiksi siirtomäärärahoiksi. Tällä vähennetään hallinnollista työtä mutta ei ratkaista itse perusongelmaa.

Valiokunta on lisännyt tukea myös joukkoliikenteeseen ja kiinnittänyt siihen muutoinkin huomiota. Tässä onkin varsin suuri haaste tulevaisuudelle. Kunnathan tukevat joukkoliikennettä, samoin valtio, siis budjetin kautta ja myös Kelan kautta. Näiden koordinoinnissa ja yhteistyössä toimijoiden kesken olisi hyvinkin paljon tekemistä, jolla voitaisiin saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä, välttää päällekkäisyyksiä ja tehostaa kuljetuksia ja niihin liittyviä toimintoja.

Edelleen tukea järjestettäessä on mietittävä eri kuljetusmuotojen kustannustehokkuutta eri kohteissa. Esimerkiksi lentoliikenteen tuki per matkustaja per matka on peräti 600 euroa, ja se on valtion osuus. Kuntien osuus tulee siihen päälle. Näin ollen on tarkoin mietittävä, milloin ja miten se olisi korvattavissa taloudellisemmin. Aivan samoin on tietysti pystyttävä tekemään vertailuja muiden eri kuljetusmuotojen kesken.

Arvoisa puhemies! Vanhaa tapaa noudattaen haluan ihan aidosti ja hyvästä sydämestänikin kiittää liikennejaoston jäseniä aktiivisesta ja asiantuntevasta osallistumisesta, vaikka se on esimerkiksi verojaoston jäsenille ollut hieman hankalaa päällekkäisen kokousajan takia, kuten ed. Saarinen nuolla nyökkäilee. Ehkä olisi tulevaisuudessa kiinnitettävä huomiota näihin päällekkäisyyksiin. Ne jossain määrin hankaloittavat toimintaa. Edelleen suuret kiitokset tietenkin jaostossa käyneille asiantuntijoille ja erityisesti valiokuntaneuvokselle, jonka hyvää työtä olemme tämänkin jaoston puitteissa saaneet käyttää hyväksemme.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen infrahankkeet toteutetaan sen liikennepoliittisen selonteon linjausten mukaan, jonka eduskunta hyväksyi keväällä 2008. Hankkeita on tasaisesti niin Pääkaupunkiseudulla kuin läpi Suomen pohjoiseen Lappiin. Etelä-Savossa käynnissä ovat Mikkeli—Lusi ja Savonlinnan ohitustiehanke. Nyt eduskunta on lisäämässä perusväylänpitoon noin 10 miljoonaa euroa. Kun sen jakaa eri puolille Suomea, se ei ole paljon, mutta tiedän, että sillä saa aikaan.

Lentoliikennetukiasiassa meinasi käydä köpelösti Varkaus—Savonlinna—Helsinki-reitin osalta, mutta onneksi järki voitti ja valtion tukea lisätään 200 000 euroa. Joka euro, jonka alueen kunnat säästävät omissa tukieuroissaan — joka summa on merkittävä — on selvää plussaa, ja ei vain sitä vaan myös oikeudenmukaista. Sielläkin on elettävä ja yritystoimintaa harjoitettava.

Joukkoliikennetukea nostetaan sen verran, että se näkyy niin linja-auto- kuin junavuorojen tukena myös Savossa. Paljon tuli palautetta esimerkiksi Kouvola—Pieksämäki-junavuoron lakkauttamisesta. Se hankaloittaisi muun muassa vasta perustetun aluehallinnon kolmen, tai tässä tapauksessa kahden, toimipaikan välistä liikkuvuutta huomattavasti. Onneksi se nyt korjaantuu, kunhan VR ehtii saada homman käyntiin näiden meidän päätöksiemme jälkeen. Koko joukkoliikenteen suunnittelu- ja tilausjärjestelmässä lienee kehitettävää, esimerkiksi valtion ja kuntien roolissa ja työnjaossa sekä taksien ja linja-autojen rajapinnassa. Kustannustehokkuutta on tästäkin haettava.

Arvoisa puhemies! Yksityisteiden valtionapu pysyy 23 miljoonassa. Seuraavissa hallitusneuvotteluissa on pohdittava perusväylänpidon rahoituksen merkittävää lisätarvetta vakavasti. Tulevan hallitusohjelman liikennepoliittiseen selontekoon meiltä on tarjolla Etelä-Savosta kärjessä Viitostien Mikkeli—Juva-hanke, joka tullee olemaan suunnittelultaan valmis vuoden 2012 alkupuolella. Varkaus—Viinijärvi-suunnitelma lienee samassa aikataulussa. Se koskee Heinävettä meidän osaltamme.

Nythän puuhuollon turvaamismäärärahoilla on saatu huonokuntoisia sorateitä vähennettyä ensi vuonna arviolta 200 kilometriä. Sen sijaan huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä on lisääntynyt, ja taas puhutaan päällysteiden pois rullaamisesta meidänkin tiepiirimme alueella noin 40 kilometrin kohdalla ensi vuonna. Talvihoitoa ja sorateiden kunnonhallintaa parannetaan, mutta se tarkoittaa peruskorjauksista tinkimistä.

Siltoja meillä Savossa riittää, niiden korjauksia ei voi määrättömästi siirtää. Ja tietenkin kevyen liikenteen väyliä toivotaan meillekin koko ajan lisää. Eli tarpeita riittää tälläkin sektorilla myös tuleville hallituksille.

Arvoisa puhemies! Lossit silloiksi -ohjelmaan losseja löytyy Etelä-Savosta heti 4 kappaletta, jotka siis kannattaisi korvata silloilla. Vekaransalmen ja Hätinvirran suunnittelu olisikin saatava liikkeelle. Kaksi siltaa per vuosi olisi noin 25 miljoonaa euroa per vuosi ja kuoletusaika kuulemma alle 10 vuotta. Eteenpäinkin on päästy kierrättämällä losseja. Nyt kaikki sentään kantavat rekkoja. Meillä Etelä-Savossa on runsaasti myös teiden valaisutarpeita, joista tiepiirille toiveita esitämme.

Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi laajakaistahankkeista on todettava, että siinä pitäisi tehdä pikainen kokonaisarvio siitä, miten ollaan etenemässä ihan kunnittain ja onko joitakin korjausliikkeitä tehtävä tässä asiassa vai ollaanko oikealla reitillä.

Tuulikki Ukkola /kok:

Arvoisa puhemies! Olisin vaan kiinnittänyt huomiota viestintäministeriön toimintaan ja siihen, että muutaman vuoden päästä pitäisi jokaisen taloudessa olla 100 megabitin internet-yhteys 2 kilometrin päässä. Tässähän ollaan menossa aika hyvin eteenpäin, koska kunnat ovat kuitenkin kaikista talousvaikeuksista huolimatta pystyneet satsaamaan tähän asiaan. Toki on kuntia, jotka eivät ole siinä tavoitteessa onnistuneet.

Mutta olisin varsinaisesti kiinnittänyt huomiota Yleisradion asemaan. Minusta on surkea tilanne tällä hetkellä, että se asia on jäänyt vaalikysymykseksi ja seuraavan hallituksen asiaksi, miten Yleisradion rahoitus turvataan kestävällä tavalla. Minusta tämä Lintilän komitean esitys mediamaksusta olisi ollut erittäin hyvin toteuttamiskelpoinen, mutta jostain syystä sitä ei saatu tuoduksi tänne eduskuntaan. Eilen hallintoneuvosto sai esimerkiksi kuulla vastaavasta järjestelmästä, joka on toteutettu Saksassa. Saksassa on otettu nimenomaan huomioon se, että mediamaksusta vapautetaan kaikkein köyhimmät taloudet, ja näinhän olisi meilläkin voitu tehdä, jos olisi vaan haluttu ja olisi tutkittu riittävän hyvin tämä asia.

Tämä on sellainen tilanne, että jos budjettirahoitus tulee, silloin Yleisradio joutuu valtioneuvoston peukalon alle, ja sitä ei kyllä eduskunta varmasti salli sen takia, että Yleisradio on eduskunnan radio ja sillä siisti.

Pentti Oinonen /ps:

Arvoisa puhemies! Uskokaa tai älkää, hyvät edustajat ja ministerit, mutta myös Itä- ja Pohjois-Suomessa asuu ihmisiä. Kummastelinkin, miksi valtion vuoden 2011 budjetin täydennyksessä on päädytty poistamaan Kemi—Äkäslompolo-radan peruskorjaus sekä Muonionjoen siltahanke. Kyse on kuitenkin hankkeista, joille on ilmeinen tarve. Tämä Itä- ja Pohjois-Suomen suoranainen syrjiminen monissa muissakin hankkeissa, kuten kauan puhutussa ja eri selvityksissä tarpeelliseksi koetussa Rovaniemen ja Jäämeren välisessä ratahankkeessa, saa ihmettelemään maamme liikennepolitiikkaa.

Perustienpito on hyvä esimerkki siitä logiikan puutteesta, mikä tiepolitiikkaamme vaivaa. Otetaan esimerkki: Uusiutuvia energialähteitä, esimerkiksi polttoainetta, ovat metsämme täynnä. Vaan mikä onkaan alempiasteisen tiestömme kunto? Pääosin surkea. Näitä teitäkö olisi tarkoitus käyttää maamme uusiutuvien energialähteiden tavoitteiden täyttämiseen? Ei tule mitään. Budjetissa pitäisi olla huomattavasti suurempia panostuksia esimerkiksi metsäautoteiden kunnossapitoon.

Toinen liikennepolitiikkamme kummallisuus on maaseudun joukkoliikenteen pitkään harjoitettu tietoinen alasajo joukkoliikennetukien vähyyden vuoksi. Maaseudulla toimiva joukkoliikenne on monille välttämätön, sillä kaikilla asukkailla ei ole käytössään autoa. Ja kiitos uuden E10-polttoaineen, joka korvaa 95E-polttoaineen vuodenvaihteessa, loppuu tuhansilta maaseudun asukkailta autoilu siihen paikkaan. (Ed. Ollila: Ysikasi käy!) Harvalla maaseudun asukkaalla on varaa ostaa uutta autoa vain siksi, että polttoainetta ei enää saa omaan autoonsa. (Ed. Ollila: Ysikasi käy!) Voisinpa väittää, että maaseudun joukkoliikenteen kysyntä kasvaa tämän polttoaine-episodin seurauksena.

Vaan onko joukkoliikennepalveluita saatavilla erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa? Ei ainakaan istuvan hallituksen ohjeistaman valtiolaivan tukemana. Jos valtio ei halua tukea säännöllistä, aikatauluihin perustuvaa joukkoliikennettä maaseudulla, voisi kutsuliikennetyyppinen joukkoliikenne olla ratkaisu. Ehkä seuraava hallitus paneutuu tähänkin ongelmaan nykyistä paremmin.

Arvoisa puhemies! Myös sisävesiliikennettä tulisi tukea nykyistä enemmän. Tuhansien järvien maassa ihmisten ja tavaran liikuttaminen maata pitkin on monessa tapauksessa erittäin aikaa vievää ja kallista suhteessa vesiliikenteeseen. Monet sisävesisatamamme ovat liikenteellisesti erittäin merkittävällä paikalla. Esimerkiksi Pohjois-Savossa sijaitseva Siilinjärven Kuuslahti toimii 4 metrin syvävesiväylän pääteasemana, jolloin sen kehittäminen niin tavarankuljetus- kuin turistiliikenteenkin näkökulmasta olisi hyvinkin perusteltua, pääseehän satamasta tarvittaessa vaikkapa toiselle puolelle maapalloa.

Maakunnalliset lentokentät ovat myös merkittäviä liikenteellisiä solmukohtia. On valitettavaa, että joillakin alueilla on vaikeuksia saada riittävästi lentomatkustajia, jotta lentoliikenne voisi jatkaa ilman yhteiskunnan tukea. Toisaalta on syytä pitää mielessä se, että lentoliikenteen merkitys tämän päivän maailmassa on suurempi kuin koskaan. Suomen kaltaisessa pitkien etäisyyksien maassa lentoliikenne on joillakin seuduilla käytännössä ainut järkevä liikennemuoto, kun edessä on pitkä matka, jossa ajalla on merkitystä. Nykyisillä radanpidon määrärahoilla ei luotijunilla Suomessa tulla koskaan liikkumaan.

Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä sana maaseudun ja sen asukkaiden tulevaisuuden kannalta merkittävästä asiasta, nimittäin laajakaistasta. Perussuomalaiset ovat yrittäneet saada laajakaistatukeen laajennuksen, jolla olisi korvattu nopean laajakaistayhteyden rakentaminen kotiovelle saakka. Nythän tuki loppuu enintään 2 kilometrin päähän, mikä tarkoittaa käytännössä tuhansien eurojen lisälaskua keskustaajamien ulkopuolella asuville laajakaistayhteyden hankkijoille ja asukkaille. Minusta tämä on valitettavaa, ja olisin mielelläni nähnyt asiaan tehtävän jo tällä hallituskaudella heti muutoksia.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Yritän nyt pysyä oikeassa pääluokassa, kun täällä aikaisemmin hyppäsin jo seuraavaan pääluokkaan.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnon-alalla valiokunta on mielestäni hyvin nostanut esiin perusväylänpidon rahoituksen puutteen, kun todetaan esimerkiksi, että rataverkon rahoituksen taso ei enää riitä nykyisen kunnon parantamiseen eikä ylläpitoon. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan rataverkon nykykunnon ylläpito edellyttäisi 190—200 miljoonaa euroa vuosittaisia korvausinvestointeja, mutta ensi vuodelle niihin on käytettävissä vain 114 miljoonaa euroa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että korjausvauhti hidastuu ja rataverkon kunto heikkenee, mikä heikentää henkilö- ja tavaraliikenteen täsmällisyyttä sekä VR:n kilpailukykyä. On erittäin hyvä, että ainakin valiokunta on tämän todennut.

Arvoisa puhemies! Me kristillisdemokraattisen vaihtoehtobudjetin kohdalla olemme nimenomaan tähän perusväylänpitoon lisäämässä rahoitusta ja näemme erittäin tärkeänä, että sinne saataisiin lisää rahaa johtuen niistä hyvin selvästi esillä olleista puutteista, mitä ilmenee perusväylänpidossa kaiken kaikkiaan, erityisesti rataverkossa mutta myös maantiestössä.

Perusväylänpidon rahoitus on ollut jo pitkään alempi kuin mitä esimerkiksi väylävirastot itse ovat perusteellisesti esittäneet tarvittavan. Erityisesti myös alemmanasteisen tiestön ja ratojen hoito on kärsinyt tästä, ja tiedämme, että alempi tiestö on tärkeä osa tieverkkoa. Se palvelee sekä suurta osaa kansasta että myös elinkeinoelämää. Liikenneturvallisuus voi vaarantua yhä enemmän heikon tiestön takia. Tämän vuoksi esitämme myös tähän alempaan tiestöön lisärahoitusta. Toivomme, että myös tämä kokonaisuus tulisi väylien kohdalla huomioitua.

Arvoisa puhemies! Toiseksi asiaksi otan sen, mikä on kristillisdemokraattisen vaihtoehtobudjetin lisäyksenä joukkoliikenteeseen. On hyvä, että valtio tukee ensi vuonna 10 miljoonalla eurolla suurten kaupunkien joukkoliikennettä, koska oma kotikaupunkinikin on tämän tuen piirissä. Mutta näemme erittäin tärkeänä, että tätä rajausta laajennettaisiin, eli joukkoliikennetuki tulisi ulottaa useammalle paikkakunnalle sujuvan joukkoliikenteen ja ekologisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Eli se tarkoittaisi, että esimerkiksi keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetukea olisi mukana tässä rahoituksessa, ja näin olemme lisäämässä siihen lisärahoitusta 2 miljoonaa euroa.

Kolmanneksi otan esille Viestintäviraston toimintamenot. Tiedämme, että EU:n uusittu postipalveludirektiivi vuodelta 2008 määrää avaamaan postipalvelut kilpailulle ja markkinaehtoisiksi tämän vuoden loppuun mennessä. Suomen kaltaisessa pinta-alaltaan suuressa mutta harvaan asutussa maassa on vaarana, että kilpailu kiinnostaa ainoastaan tiheämpään asutuilla kaupunkiseuduilla, joissa sitten poimitaan se, mikä on yrityksille taloudellisesti enemmän hyötyä tuottavaa. Sen sijaan kannattamattomien, harvaan asuttujen alueiden postinjakelun kustannukset jätetään yhteiskunnan hoidettaviksi. Ja tiedämme, että haja-asutusalueilla on keskimäärin kalliimpaa kuin taajamissa ja että ääripäissä ero on jopa kymmenkertainen. Näin ollen haluamme korostaa, että tähän tulee saada muutos. Eli haja-asutusalueiden postipalveluiden turvaamiseksi esitämme 1:tä miljoonaa ja nimenomaan sitä, että kaikki alalla toimivat yritykset tulisi velvoittaa kattamaan osaltaan kustannuksia palveluiden tasapuolisesta turvaamisesta koko maassa.

Arvoisa puhemies! Vielä viimeiseksi otan esille sen, että valtiovarainvaliokunta on lisäämässä rahoitusta Finavia Oyj:lle, mikä tarkoittaa sitä, että Tampere—Pirkkalan lentoaseman kakkosterminaalin korvausinvestointeja pystytään aloittamaan eli toteuttamaan. Ja tämä on erittäin hienoa, koska tässä ovat mukana myös Tampereen kaupunki ja Finavia, eli kolmasosan maksavat kukin näistä. On erittäin tärkeää, että tähän, joka siellä on ollut suurena puutteena — sen terminaalin kunto ja pienuus ja ne haitat, mitkä niistä liikenteelle on — saadaan rahoitusta.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Pentti Oinonen tuolla edellä rusikoi liikennebudjettia erittäin merkittävästi. Totta kai liikenteellä on monenlaisia tarpeita, me kaikki sen tiedämme. Mutta onneksi hallituspuolueiden kesken pystyttiin tälläkin vaalikaudella tämän viimeisen budjetin osalta kohdentamaan rahoja niihin kipeimpiin kohteisiin noin 20 miljoonaa euroa tuosta 59 miljoonan euron jakovarasta. Se on äärimmäisen tärkeä asia. Tuonne perusväylänpitoon kohdennetaan 10 miljoonaa, 5,5 miljoonaa joukkoliikenteen kehittämiseen pitäen myös Saariston yhteysalusliikenteen mukanaan sekä kaukojunat, lähijunat, bussiliikenteen.

Eli näin ollen se, mitä ed. Pentti Oinonen tuossa sanoi, että eduskunta ei ole ikään kuin pystynyt parantamaan tulevaa talousarviota, ei kyllä ole kohdallaan. Tämän, herra puhemies, haluan kyllä kirjata tähän pöytäkirjaan. Myös Savossa pystytään näillä lisäyksillä korjaamaan ensi vuonna esimerkiksi joukkoliikenteeseen kohdistuvia paineita.

Janne Seurujärvi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Pentti Oinonen kiinnitti huomiota Pohjois- ja Itä-Suomen tiehankkeisiin. On hyvin jaloa, että myös Lapin asiat nousivat siellä esille. Mutta pitää heti korjata virhe, etteikö Kolarin radalla tapahtuisi mitään. Siellä on mittava peruskorjaustyö käynnissä, 80—90 miljoonaa euroa, parastaikaa. Olin itse tutustumassa hankkeen etenemiseen viime kesänä. On toki valitettavaa, että näyttää siltä, että tuon mittavan Nordland Resources -yhtiön Ruotsin puoleisen hankkeen malminkuljetukset suuntautuvat Narvikiin eivätkä Kemiin, jolloin mahdollisesti tämä mittavampi peruskorjaus- ja saneeraustyö tuolla radalla jää tekemättä. Mutta senkin osalta, mitä kaivoshankkeet tulevaisuudessa tuovat tullessaan, ollaan varautumassa, ja valtio on osaltaan kantamassa vastuuta näiden hankkeiden toteuttamisesta.

Heikki A. Ollila /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos ed. Pentti Oinonen olisi perehtynyt tähän valiokunnan mietintöön, niin siinähän todetaan Kemi—Äkäslompolo-radan ja Muonionjoen rajasillan osalta kyllä perustellut syyt, miksi näin on. Ja edelleen täällä valiokunta katsoo, että suunnitelmien tulee olla Suomen puolella tarvittavien malmi- ja mineraalikuljetusten osalta siinä valmiudessa, että kuljetustarpeisiin voidaan tarvittaessa reagoida nopeasti, mutta tällä hetkellä sitä tarvetta ei vielä ole. Kuten tuossa totesin jo aikaisemmin, hankkeita ja tarpeita on enemmän kuin rahaa. On tärkeää, että ne priorisoidaan oikein.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! Käsitellään liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalaa, ja minä keskityn vain liikennepolitiikkaan ja väylien rakentamiseen ja ylläpitoon.

Herra puhemies! Vaikka sinivihreän hallituksen liikennepolitiikka näyttikin alussa siltä, että nyt tehdään suunnanmuutos aikaisempaan, sellainen suunnanmuutos, joka oli kovin odotettu, ja lähtö oli hyvä, rohkeutta riittäviin uudistuksiin ei ole sittenkään löytynyt. Nimittäin liikenteen väylärahat ovat ohjautuneet vähän ikään kuin kuvaannollisesti mutta myöskin sanan varsinaisessa merkityksessä paljon väärille urille. Sen sijaan, että rahaa olisi kohdennettu sinne, missä liikennevirrat ovat kaikkein suurimmat, on rahaa jaettu vähän periaatteella "sulle, mulle, sinne tänne" ilman riittävää kokonaisnäkemystä väyliä käyttävien tavallisten kansalaisten tai kuljetusalan ammattilaisten tarpeista.

Olen saanut toistuvaa palautetta muun muassa Suomen Kuorma-autoliiton, Autoliiton ja Tiehallinnon kautta erityisesti Etelä-Suomen ja oman maakuntani Varsinais-Suomen tiestön kunnosta. Nämä tienkäyttäjät ja ammattikuljettajat ovat ihmetelleet sitä, miten muualla Suomessa, erityisesti ovat kiinnittäneet huomiota viime aikoina, että Itä-Suomessa, tiet ovat huomattavasti paremmassa kunnossa kuin täällä eteläisessä Suomessa. (Ed. Kähkönen: Eihän se pidä paikkaansa!) Ennen kaikkea: miksi näihin paremmassa kunnossa oleviin, paremmin voiviin teihin yhä panostetaan? Tälläkin hetkellä ihan Tiehallinnosta saadun tiedon mukaan Savonlinna—Kuopio—Joensuu-kolmiossa on käynnissä puolen miljardin euron liikennehankkeet, kun samaan aikaan vilkasliikenteisillä rataosuuksissa tai tieosuuksilla ei saada rahapulassa edes välttämättömiä korjauksia aikaan. Tässä kohtaa on syytä muistuttaa juuri Kokkola—Oulu-radan kunnostuksen rahapulasta, niistä suurista ongelmista, mitkä liittyvät sen rataosuuden peruskorjaukseen.

Tämän budjetin käsittelyssä ensi vuodelle varattujen määrärahojen osalta on riittävän monta ajattelemattomuutta, ja voisin sanoa, että paraatiesimerkkinä tästä — tätä olen jaostokäsittelyn yhteydessäkin moneen kertaan kritisoinut — on tämä Kemijärven radan sähköistys. Tämän rataosuuden sähköistykseen uppoaa peräti 24 miljoonaa euroa, ensi vuodelle on varattu 3 miljoonaa euroa. Ja tälle rahalle olisi todellakin ollut parempaa käyttöä, muun muassa Seinäjoki—Oulu-radan peruskunnostukseen taikka vaikkapa Hanko—Hyvinkää-radan sähköistykseen. (Välihuutoja) Mainittakoon, että Seinäjoki—Oulu-radalla kulkee tuhatkertainen liikennemäärä noin tonneissa ja matkustajissa laskien verrattuna Rovaniemi—Kemijärvi-rataosuuteen.

Martti Korhonen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Kiitosta tietenkin pitää antaa silloin, kun kiitoksen paikka on, ja ehkä tässä nyt jonkinasteisen kiitoksen voisi antaa tästä 9,8 miljoonan perusväylänpitoon tulleen rahoituksen lisäämisestä. Mutta sitten tulee se iso mutta. Korjausvelkamme meidän koko väyläverkostossamme on noin 2 500 miljoonaa euroa tällä hetkellä. Vuosittainen rahoitusrooppi on noin 130 miljoonaa euroa, jolla tämä meidän väyläverkostomme kunto rapistuu. On pakko sanoa, että pieniä on silakat joulukaloiksi. 10 miljoonaa suhteessa 2 500 miljoonaan euroon tai vuosittaiseen 130 miljoonaan euroon — se on aivan kestämättömän pieni summa. Ja kun meillä on tällä hetkellä tilanne, että meidän suurin omaisuuserämme, mikä meillä kansakuntana on, elikkä meidän väylästömme, tämmöistä vauhtia rapautuu, niin voi kysyä, onko se jo lähellä vastuutonta politiikkaa. Mitä sille pitäisi tehdä, tai voisiko sille jotakin tehdä? Eduskunnan on kyllä ryhdistäydyttävä tämän asian edessä. Hallituksista, näköjään väristä riippumatta, ei siihen kerta kaikkiaan ole.

Me keräämme liikenteestä verotuloja vuosittain noin 6 000 miljoonaa euroa. 6 miljardia euroa kerätään liikenteestä rahaa valtiolle, ja sitten käytetään tämän meidän suurimman omaisuuserämme ylläpitoon 1,6 miljardia euroa vuositasolla. Ja kun me tiedämme, että itse asiassa kaikki olennaiset asiat, mitä eduskunta on tässä vuosien saatossa erilaisia linjauksia tehnyt, niin tämä eduskunta kuin edellisetkin eduskunnat, liittyen liikenneturvallisuuteen, kansantalouteen, ympäristötavoitteisiin, ovat kiinni siitä, minkä näköinen väylästö meillä tässä maassa on ja miten meillä väylät vetävät, miten meillä väylät toimivat, se on liikenneturvallisuuskysymys mitä suurimmassa määrin. Mitä huonokuntoisemmat väylät, sitä suuremmat riskit meillä on koko ajan liikenneonnettomuuksiin.

Meidän kansantaloudellamme ei kerta kaikkiaan ole varaa tällaiseen välinpitämättömyyteen, jota tällä hetkellä harjoitetaan väyliämme kohtaan. Jos me katsomme esimerkiksi tavaravirtojen nopeuksia, teollisuuden siirtymistä tai teollisuuden rakentamista eri alueille, itse asiassa kaikki on kiinni siitä, miten meidän väylästömme toimii. Meidän ulkomaankaupastamme 90 prosenttia kulkee vesiväyliä pitkin, meidän rautatiemme vetävät valtavat määrät niistä tonnimääristä. Me luomme uusia strategioita sille, että me saamme biopolttoaineet metsästä käytettäväksi polttoaineena, ja puhumme kauniita juhlapuheita, miten se ympäristön pelastaa. Ainut ongelma vain on, että alempiasteisella tieverkolla ne tavarat eivät kulje.

Meidän väylästömme on tällä hetkellä siinä kunnossa, että ne massat, joita pitäisi kuljettaa, eivät liiku. Me puhumme, miten kaivosteollisuus ja kaivannaisteollisuus ovat meidän tulevaisuuden mahdollisuutemme. Puhutaan kymmenistä miljoonista tonneista, joita pitäisi tavaraa liikutella. Väylät eivät kerta kaikkiaan vedä. Jos esimerkiksi rautateillä junia ei opeteta hyppäämään, niin sinne ei mahdu enempää. Meidän päärautatieasemamme ei tällä hetkellä vedä enempää, ei henkilöliikenteen osalta eikä minkään muunkaan liikenteen osalta, ilman todella suuren luokan investointeja.

Kyllä meidän on tämän asian edessä otettava se kuuluisa niskalenkki, jonka joku tässä otti jokin aika sitten, mutta se ei pitänyt. Mutta yritetään luoda sellainen ote, että se myös saadaan kuntoon, ja siitä syystä esimerkiksi viestintä- ja liikennevaliokunta on moneen eri kertaan tuonut esille nämä samat tarpeet. Ja kaiken huipuksi eduskunta on esittänyt yksimielisiä kannanottoja niin liikenne- ja viestintävaliokunnan kautta kuin valtiovarainvaliokunnankin ponsien kautta, jotta asiat saataisiin hallintaan, mutta näin vaan ei ikävä kyllä nytkään ole tapahtunut.

Lisäksi tässä on noussut esille myös Yleisradion asema tulevaisuudessa. Se on merkittävä kansallinen asia. Myös se asia on laitettava sellaiseen kuosiin, että sillä päästään eteenpäin tulevaisuuteen. Yleisradio on meille todella merkittävän luokan kulttuurikysymys, kielikysymys. Se on ohjelman tuottamista, se on sisältöjen tuottamista, se on alueellista toimintaa. Siihen liittyy niin valtavan paljon nimenomaan suomalaisuuden ja Suomen aseman turvaamisen näkökulmasta myös tiedotuksellisesti ja kielenä, että se on niitä suuren luokan asioita, joista toivon, että ne ensi vaalikaudella heti ensimmäisenä laitetaan siihen malliin, että pystytään tulevaisuuteen menemään.

Herra puhemies! Lyhyesti sanottuna: Jos te haluatte hyvän katsauksen, niin lukekaa liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö, joka on annettu talousarvioon liittyen. Siinä liikennettä käsitellään kokonaisuutena, ja se antaa hyvän pohjan keskustella tästä asiasta.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Muutama huomio liikenteestä. Mitä tulee vesiliikenteeseen, niin Saimaan kanavan jatko näyttää hyvältä ja se on tärkeä asia. Eduskunta on myös linjannut, että Suomesta on järvialueilta yhteys merelle, ja se meillä on siinä Saimaan kanavassa. Sen kehittämistä tulevaisuudessa ei pidä unohtaa johtuen myöskin siitä, että siinä tällä laivaliikenteellä on positiiviset ekologiset vaikutuksensa. Samalla on muistettava uhkatekijät, joita ovat muun muassa saimaannorpan tulevaisuus ja sen uhanalaisuus, talvipesät, ja tämä liittyy tähän kanavaliikenteeseen, jos siitä tulee ympärivuotista.

Vesiväyliin liittyvät myöskin öljyntorjuntakysymykset, ja siinä liikenneministeriö on ollut mukana. Meillä tulee tulevaisuudessa olla vielä parempi kalusto Suomenlahden, Itämeren öljyntorjunnan suhteen. Muistamme, mitä professori Steiner totesi. Hän on Alaskan yliopistosta ja erikoistunut nimenomaan öljyntorjuntakysymyksiin Exxon Valdezin jäljiltä. Hän totesi täällä, että öljyonnettomuus Suomenlahdella tulee tapahtumaan. Kysymys ei ole siis siitä, tuleeko se tapahtumaan vai ei, vaan siitä, milloin se tapahtuu.

Lentoliikenteestä on kovin muistissa Finnairin lakko, ja vastikään tulleet tiedot siitä, että henkilöstöä oltaisiin uhkailtu yt-neuvotteluilla, on asia, jota on syytä selvittää varmasti myös liikennevaliokunnassa. Tämä Finnairin tulevaisuus toisaalta on Suomelle todella tärkeä asia, ja se pitää varmistaa.

Kuitenkin nopeat junat luovat mahdollisuuden Suomen sisäisessä liikenteessä korvata lentämistä ekologisesti paljon paremmalla vaihtoehdolla eli junakyydillä. Tämä liittyy myös tähän liikennevaliokunnan puheenjohtaja ed. Martti Korhosen mainitsemaan perusradanpidon ylläpitämiseen ja siitä puuttuviin rahoihin, niiden saamiseen ja myöskin yleensä rataverkoston kehittämiseen.

Pietarin nopea yhteys on tämän päivän positiivisia saavutuksia. Se on hyvä todeta. Nopeasti lähimpään todelliseen metropoliin täältä Pääkaupunkiseudulta päästään nyt 3,5 tunnin ajassa, kun aikaisemmin aikaa on kulunut kuutisen tuntia.

Arvoisa puhemies! Ainut ilmansuunta, minne ei Pääkaupunkiseudulta kiskoja kulje ja jonneka se olisi siis mahdollista, on itä, ja itäinen rantarata tarvitaan. Ennemmin tai myöhemmin se tulee, sen me tiedämme. Kaikki järkisyyt sitä puoltavat. Tätä on syytä sitten myöskin valtion puolelta tukea. Kaavoitukselliset valmiudet tähän sekä tämän hetken Itä-Uudenmaan kaavassa että Kymenlaakson maakuntakaavassa ovat olemassa.

Tieliikenteen kohdalla on selvää, että perustienpidosta puuttuu rahaa, mutta on todettava sekin, että Suomi ja Suomen autokanta ja väestömme määrä on niin vähäinen, että liikenneratkaisuiksi ei pidä aina ensimmäiseksi alkaa miettiä moottoritietä, vaan pitää miettiä myöskin vaihtoehtoisia liikennemuotoja, tiemuotoja, tietyyppejä, kuten esimerkiksi leveäkaistaisia moottoriliikenneteitä. Tämä on hyvä pitää mielessä. On ajateltava myös mahdollisuuksia liikenneturvallisuuden suuntaan niin, että tehdään sinne kahteen suuntaan kulkevan liikenteen väliin riittävä teräsaita, joka estää nokkakolareiden syntymisen.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Arvoisa puhemies! Aluekehityksessä on eräitä tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, miten kukin alue kehittyy, ja yksi tärkeimmistä tekijöistä on saavutettavuus. Jos siinä on eroja, se kyllä näkyy koko alueen kehityksessä hyvin nopeasti ja on myös Suomessa näkynyt. Alueet, joita on huono saavuttaa, jäävät väistämättä jälkeen maan keskimääräisestä kehityksestä, siitä parhaasta kehityksestä puhumattakaan. Tämän vuoksi koko maan väylästöstä pitää pitää huolta, jos halutaan, että Suomi tasaisesti kehittyy.

Lapin osalta me olemme saaneet Kemi—Tornio-moottoritieosuuden kuntoon, mutta jatkon osalta näyttää siltä, että näitä isompia hankkeita ei enää pohjoiseen ole tulossa. Ainakin tämä on ollut yleinen tunnelma, ja pidän sitä kyllä tasapainoisen aluekehittämisenkin kannalta vääränä linjana. Suomessa kuitenkin satsataan eräisiin alueisiin. (Ed. Saarinen: Mikä se olisi? — Ed. Martti Korhonen: Oulu—Kemi-väli!) — Oulun ja Kemin välillä on sitten ylipäätään tukoksia. Se on Nelostietä, ja pahimmillaan se on tosi vaikea liikennöidä, valtava liikenne siinä on, ja se edellyttäisi kyllä sitä, että siihen ohituskaistoja laitettaisiin koko välille, jolta ne vielä puuttuvat, Iistä Maksniemeen. Se on tukossa oleva tie, Nelostie Suomessa. Vähintään siihen pitää rahaa löytyä. Myös Rovaniemellä on sitten paikallisen, kaupunkiin liittyvän moottoritien rakennushanke, mutta näyttää kuulemma hankalalta.

Se, mikä Lapissa erityisesti puhuttaa nyt paikallista väkeä, on se, että etenkin turistiliikenteen huippukausina vanhuksien, lasten on vaikea tulla tielle kyliltä. Sieltä puuttuu kevyen liikenteen väyliä nyt tosi paljon. Tässä tämä keskimääräisyysajattelu, ajoneuvoja keskimäärin, on väärä mittari, koska turistiliikenne nostaa tietyillä tieosuuksilla kävijämäärän moninkertaiseksi, jopa monikymmenkertaiseksi, ja se ei sitten vuosittaisessa tarkastelussa näy. Tästä Lapissa on paljon puhetta.

Kuulin maanantaina Rovaniemellä, kun erään kylän väki oli vaatimassa kevyen liikenteen väylää omalle kylälleen sinne Ounasjokivarteen Marraskoskelle, että Lapissa on nyt 146 anomusta kevyen liikenteen väylistä. Rahat eivät riitä kuin yhteen kahteen vuosittain, mutta 146 on jonossa, monet niistä juuri näitten vilkkaitten turistiteitten varrella. Kyllä tähän odotan myöskin satsausta valtiovallalta, näiden kevyen liikenteen väylien lisäämiseen paikallisen väen turvallisuuden lisäämiseksi ja ylipäätään tieliikenteen turvallisuuden lisäämiseksi.

Sitten pari sanaa Ylestä. Kyllä minä kovasti olen tietenkin pettynyt siihen, että Ylen rahoitusjärjestelmä jäi hoitamatta. Se oli erikoinen näytelmä, jossa roolinsa oli kullakin, ja nyt Yle on jollakin lailla jätetty oman onnensa nojaan. Talossa tehdään isoa ja kovaa työtä, jotta talous tasapainottuisi, mutta paine on valtavan iso. Kyllä viimeistään vaalien jälkeen tästä talostakin pitää löytyä vastuu siitä, miten Yleisradion talous pysyvästi turvataan. Siinä ei monia vaihtoehtoja oikeasti ole, jos asia halutaan rehellisesti tarkasteluun ottaa. Pitää vaan olla myöskin kanttia viedä sellaiset ratkaisut läpi, jotka tuon rahoituspohjan kestävästi turvaavat.

Saksassa tullaan ottamaan käyttöön nyt Suomessa esitetyn Yle-maksun tapainen järjestelmä. Siellä on löytynyt kykyä tehdä päätöksiä asiasta, joka meilläkin olisi pitänyt tehdä. Täällä petti uskallus, näin arvioin, kun vaalit lähenivät. Saksassa sellainen päätös on tehty, Sveitsissä tulee samantyyppinen järjestelmä. Saksan malli on se, mitä ainakin minä henkilökohtaisesti ja varmaan ainakin koko meidän vasemmistolainen ryhmämme ja varmaan muutkin mietiskelivät pitkään, että sen lisäksi, että tulee talouskohtainen kiinteä maksu, tulevat myöskin ne sosiaaliset perusteet, joilla siitä maksusta vapautetaan. Saksassa se tulee tarkoittamaan sitä, että ne, jotka saavat esimerkiksi sosiaalietuuksia liian pienten tulojensa vuoksi, on vapautettu siitä maksusta. Tämmöinen järjestelmä olisi pitänyt tännekin luoda, ja se pitää luoda sitten viimeistään vaalien jälkeen. Kaikki muut järjestelmät johtavat Yleisradion kannalta umpikujaan, siitä olen ihan varma.

Heikki A. Ollila /kok:

Herra puhemies! Tämmöinen privaattipuheenvuoro aloituspuheenvuoron täytteeksi.

Talousarvioon jätetyistä aloitteista noin joka neljäs koskee väylärakentamista, useimmat maantieliikennettä, ja näistä ehkä 90 prosenttia on sellaisia, että vallitsevan käytännön mukaan niitä ei budjettiin oteta vaan ne hoidetaan perusväylänpidon määrärahoista. Mutta täytyy myös muistaa se, että totta kai paikallislehdet ja paikallisradiot eivät tätä tiedä vaan usein ne sitten noteeraavat. Äänestäjän kuluttajansuoja tässä ei tietenkään kovin hyvin parane.

Herra puhemies! Joudun tunnustamaan — tai sanotaan niin, että uskallan sen tehdä — että huolimatta siitä, että olen liikennejaoston puheenjohtaja, en ole näitä aloitteita, ainakaan kaikkia, lukenut. Ehkä jaosto ja valiokunnan jäsenet ovat tässä suhteessa olleet aktiivisempia.

Kuten jo tuossa puheenjohtajapuheenvuorossa totesin, rahaa on niukalti uusiin hankkeisiin. Siksi joudutaan priorisoimaan. Loogista varmaan on, että hankkeita tehdään tarpeen mukaan, ja suurin tarve on luonnollisesti siellä, missä liikenne lisääntyy esimerkiksi ja ennen kaikkea väestönkasvun kautta. Peruskysymys onkin, rakennetaanko sinne, minne aluekehitys edellyttää uusia hankkeita tehtäväksi, sinne, missä on pahimmat liikenteen pullonkaulat ja ruuhkat, vai käytetäänkö liikenneinvestointeja aluepolitiikan välineenä siten, että pyritään turvaamaan tai estämään tämä aluekehitys sen avulla, että tehdään uusia liikenneinvestointeja.

Ei tämä asia ole ihan joko tai -asia. Kyllä se totuus, joka poliitikkojen on tässä asiassa asetettava, on siinä jossain välimaastossa, ja se on sitten eri poliitikkojen itse kunkin arvotettava, mille välille tätä näin muodostunutta janaa nuo investoinnit tehdään. Mutta ehkä tässä nykykäytännössä miettimisen aihetta jonkin verran on.

Sitten kommentti liikennevaliokunnan puheenjohtajan Martti Korhosen ihan ansiokkaaseen puheenvuoroon. En malta olla sanomatta sitä, kun hyvin usein esitetään näkemys siitä, mikä on totta ja perustuu tosiasioihin, että liikenteeltä kerätään, oliko se 6,5 miljardia rahaa, ja liikenteen hyväksi käytetään kuitenkin paljon vähemmän. Täytyy muistaa, että näin se on monella muullakin sektorilla, rahaa kerätään haittaveroina ja muutoin, ja tätä voisi verrata vaikka siihen, että ei esimerkiksi tupakoitsijoilta kerättäviä rahoja palauteta tupakoitsijoille arkunhankinta-avustuksina.

Johanna Sumuvuori /vihr:

Arvoisa puhemies! Puhun lyhyesti kolmesta asiasta eli joukkoliikenteestä, raiteista ja kevyestä liikenteestä. (Ed. Saarinen: Kaikki unohdettuja!)

Oli ensinnäkin mukavaa lukea tämän maanantain Helsingin Sanomista Liikenneviraston pääjohtajan Juhani Tervalan näkemyksiä. Liikennevirastossa on valmistunut asiantuntijaraportti nimeltään Liikenneolosuhteet 2035, joka linjaa liikennepolitiikan tulevaisuutta. Tervala herätteli Helsingin Sanomissa suureen liikennepolitiikan linjanmuutokseen, jossa painotetaan joukkoliikennettä, Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen tuen kasvattamista ja kehityksen kärjen suuntaamista kohti kävelyn ja pyöräilyn lisäämistä. Suurissa kaupungeissa valtio lisäisi panostuksia joukkoliikenteeseen niin paljon, että siitä tulisi tasavertainen ja houkutteleva vaihtoehto henkilöautoilulle. Rakentamisen painopistettä siirrettäisiin tieverkoston investoinneista ratojen kunnostamiseen. Erityisesti päärataan panostettaisiin, kun taas tieverkon osalta ylläpidettäisiin nykyisiä teitä, mutta uusia suuria investointeja harkittaisiin tarkasti. Toteuttamislistan kärkeen oli nostettu muun muassa päärata ja Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen tarpeet.

Tämä vastaa myös vihreää visiota liikenteen tulevaisuudesta. Haluamme nähdä Suomessa rataverkon, joka on nopea ja kattava ja joka yhdessä järkevän hinnoittelun kanssa tekee junaliikenteestä henkilöautoa ja lentokonetta paremman vaihtoehdon. Vain näin voimme saavuttaa asetetut tavoitteet liikenteen ilmastopäästöjen vähentämisessä.

Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmän kehittäminen on välttämätöntä myös kansainvälisten liikenneyhteyksien tulevaisuuden kannalta. Vihreiden tavoitteena on EU-tasolla edistää Suomen kytkemistä eurooppalaiseen rataverkkoon Rail Baltican kautta ja pitkällä tähtäimellä junayhteyden rakentaminen Helsingin ja Tallinnan välillä.

Arvoisa puhemies! Mielestäni joukkoliikennettä on tuettava ennen kaikkea siellä, missä on joukkoja. Siellä, missä siihen on kaupunkirakenteen ja väestöpohjan puolesta edellytykset, pitää ihmisiä päättäväisesti kannustaa joukkoliikenteen käyttäjiksi. Myös Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen eheyttäminen edellyttää toimivaa joukkoliikennettä ja erityisesti raideliikennettä. Tämä edellyttää, että joukkoliikenteen kulkuneuvoilla on tiheä vuoroväli, matkustaminen on viihtyisää ja liikenne pysyy aikatauluissaan.

Pisara-radan toteuttaminen nopealla aikataululla on tästäkin näkökulmasta välttämätöntä. Paljon on tietysti kuntien omissa käsissä, mutta myös valtion on tulevina vuosina lisättävä panostuksiaan joukkoliikenteeseen. Tällä hallituskaudella ansiokkaasti aloitimme suurten kaupunkien joukkoliikenteen tukemisen, mutta sen volyymia on seuraavalla hallituskaudella ehdottomasti lisättävä. Ilmastosyyt, Pääkaupunkiseudun rajallinen tila ja tarve löytää tuloja, joilla kattaa liikenteen kehittäminen, puhuvat vääjäämättömästi Pääkaupunkiseudun ruuhkamaksujen puolesta.

Arvoisa puhemies! Vihreiden tavoitteena on joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen volyymin lisäämisellä paitsi vähentää autoriippuvuutta ja ilmastopäästöjä myös sujuvoittaa ja parantaa eri kulkumuotojen, myös autoilijoiden, liikenneolosuhteita. Seuraavalla vaalikaudella on lisättävä resursseja joukkoliikenteeseen ja kevyen liikenteen lisäämiseen ja parantamiseen, mainiten erityisesti suurten kaupunkien joukkoliikenteen tuen kasvattaminen. Samoin ensi hallituskaudella on saatava aikaan päätös Pääkaupunkiseudun ruuhkamaksujärjestelmän ottamisesta käyttöön.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! Keskityn pääasiassa rautatieliikenteeseen ja sen kehittämiseen. (Ed. Pulliainen: Mutta eihän sitä täällä tehdä, kun se tehdään siellä Kainuussa!) — Nimenomaan, kun saadaan ensin vähän varoja.

Arvoisa puhemies! Viittaan liikennevaliokunnan lausuntoon, missä liikennevaliokunta korostaa rataverkon kilpailukykyä ja liikenteen turvallisuutta sekä rautatieliikenteen korkeaa palvelutasoa kokonaisuutena. Nyt rataverkko on todellakin menossa huonompaan suuntaan tai on mennyt jo useamman vuoden ajan. Niin kuin nähdään, rahoituksessa tulee vuositasolla tuom-moinen niin sanottu 60 miljoonan euron gäppi kunnossapitorahoihin ja siellä on sitä korjausvelkaa miljardin verran. Jos meinataan nämä nopeudet pitää, elikkä VR liikennöitsijänä pystyy toteuttamaan sillä nopealla kalustolla, mitä se on hankkinut, kilpailukykyistä liikennettä, niin kyllä ratoihin on panostettava huomattavasti enemmän.

Toisaalta sitten taas tämä ratojen huono kunto aiheuttaa sitä, että siellä tulee routavauriota, ja siellä on kaikennäköisiä turvalaitteita, joitten piuhoitukset kulkevat rataverkolla, ja ne katkeilevat. Sitten tulee näitä turvalaitevikoja, mikä aiheuttaa sen, että silloin junalla ajetaan vaan viittäkymppiä. Tämä on just se, mitä tälläkin hetkellä hyvin usein tapahtuu. Kun turvalaitteeseen tulee vika, niin suurin sallittu nopeus junalla on silloin 50 kilometriä tunnissa. Voitte kuvitella, mitenkä se on surkuhupaisaa tuommoisella Pen-dolinolla, jolla voisi kahtasataa pyyhkäistä, kun pääsee vaan... (Ed. Martti Korhonen: Ei tarvitse huidella, kun ollaan kyydissä!) — Vaikka kyydissäkin on, niin se on semmoista köröttelyä, viittäkymppiä. (Ed. Martti Korhonen: Sitä se on!) — Joo. — Saattaa tämmöinen turvalaitevika olla monta kymmentä kilometriä. Siinä kun ajellaan se 20—30 kilometriä viittäkymppiä, kyllä siellä rupeaa muuallakin kuin ohjaamossa lämpö nousemaan.

Arvoisa puhemies! Ehkä menee liikaa substanssitasolle, mutta kumminkin näen tärkeänä tämän, että lähdetään rakentamaan. Nyt ennen kaikkea tässä korostaisin Seinäjoki—Oulu-väliä ja sen kaksiraiteisuutta. Siihen olisi panostettava, koska nyt olen ainakin huomannut, että ministeriössä on hirveät halut kilpailuttaa rautatieliikennettä, ja se ei onnistu yksiraiteisella radalla. Siitä ei tule mitään hyötyjä, koska siellä ei pysty liikennöimään. Aina täytyy odottaa vastaantulijaa, ja sitten päästään vasta taas toiseen suuntaan. Sen takia se kilpailutus, mikä nyt voisi olla mahdollista ja toisi hyötyjä, olisi täällä Pääkaupunkiseudulla.

Kilpailutuksesta seuraa myös se, että kun parhaat osuudet tuottavat VR:lle, nykyiselle operaattorille, hyvää tulosta, niin harvaan asutuilla seuduilla jouduttaisiin sitten subventoimaan veronmaksajien rahoilla, koska siellä ei kilpailu ole kannattavaa.

Niin kuin nyt voimme esityksestä huomata, myös kaukojunien ostopalvelurahoja on supistettu. Ne olivat 40 miljoonaa euroa vuosituhannen alussa. Tosin siitä on kaksi yöjunaa jäänyt pois, sekin on varmasti vähentänyt sitä. Mutta kumminkin täytyy muistaa se, miten suuri merkitys näillä kaukojunilla ja ennen kaikkea yöjunilla on matkailun kannalta, alueiden saavutettavuuden kannalta, koska siinä yön aikana kun liikutaan, ei mene aikaa, työaikaa eikä loma-aikaa, hukkaan. (Ed. Mustajärvi: Ed. Hemmilä kuuntelee nyt!) Tämä on erittäin tärkeää. Nimenomaan tuo Rovaniemi—Kemijärvi-radan sähköistyskin on matkailulle yksi merkittävimmistä ratkaisuista. (Ed. Hemmilä: Ei sillä ole mitään merkitystä matkailulle!)

Sitten korostaisin myös Savon-radan tasonnostokorotusta — pystyttäisiin siinäkin ajamaan suuremmilla nopeuksilla — ja ennen kaikkea tasoylikäytävien poistoa. Sekin mahdollistaa silloin suuremmat nopeudet.

Arvoisa puhemies! Vielä ihan lopuksi laajakaistasta vielä täytyy huomauttaa, että sekin pitäisi saada sillä tavalla, että se toimisi valtakunnassa joka kolkassa. (Eduskunnasta: Ja samalla rahalla!) — Nimenomaan samalla rahalla.

Liikenneministeri Anu Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Ensinnäkin lyhyesti kiitokset siitä työstä, mitä olette taas tämän syksyn aikana tehneet valiokunnassa ja erityisesti jaostossa ensi vuoden budjetin osalta, ja samalla myös, kun on vaalikauden viimeinen budjettikäsittely, koko tästä vaalikauden työstä.

Ne lisäykset, mitä lisäsitte, lähes pikkuista vaille 20 miljoonaa euroa, tänne liikennepuolen rahoihin, menevät aina tietysti hyvän harkinnan mukaan oikeisiin paikkoihin. Tietysti se tiedetään, että on olemassa kaksi semmoista erityistä kipupistettä, joita on myös eduskunnan kautta hoidettu, eli tämä joukkoliikenteen rahoitus ja sitten perusväylänpidon rahoitus. Yhtenä asiana totean vain sen, kun siellä on myös tämä Pirkkalan terminaalikysymys, että haluan tuoda sen esille tämän lentoliikenteen toimialan osalta, että myös Lappeenrannassa on omia näkemyksiä, joilla haluttaisiin kehittää Lappeenrannan kenttää.

Meillä on kaiken kaikkiaan 25 kenttää tässä maassa, ja lentoliikenne alana on ollut kovissa vaikeuksissa. On ollut tuhkapilveä, ja on ollut erinäköisiä työtaisteluita. Onneksi lakko tässä loppui, mutta minä olen aivan varma, että sekä globaalilla tasolla että myös täällä meillä kotimaassa me joudumme käymään tämmöistä lentoliikennealaa koskevaa keskustelua myös jatkossa. Se on realismia, ja se ei ole pelkästään meidän käsissämme täällä eduskunnassa, miten siinä pystytään toimimaan.

Avainasia kaikessa liikkumisessa, liikenteessä, olipa junamatkustamisesta, bussimatkustamisesta tai sitten lentoliikenteestä kysymys, on se, että on niitä matkustajia, maksavia matkustajia. Ei voi olla niin, että joka paikkaan on täydelliset, hyvät yhteydet ja sitten ne yhteydet varmistetaan sillä, että valtio subventoi. Ja jos olette olleet huomaavinanne, mitä viime päivinä on ollut esillä myös tulevien vuosien rahoitustilanteesta ja julkisesta taloudesta, niin voi olla, että me joudumme itse kukin säätämään omaa ajatteluamme hieman realismin puolelle myös liikennerahoituksen osalta. Jaan siis täysin nämä kipupisteet, eli ne ovat perusväylänpito ja sitten tämä joukkoliikenteen rahoitus.

Sitten totean tästä ed. Hemmilän hieman kriittisestä puheenvuorosta, että sehän on niin, että me olemme tämän liikennepoliittisen selonteon yhdessä yksimielisesti tässä salissa hyväksyneet, joten toivon, että me voimme myös olla yksimielisesti sen selonteon takana, jota on pystytty hyvin toteuttamaan tässä. Ainoastaan se Tampereen rantaväylä ei suunnittelutilanteen takia pääse ensi vuonna alkamaan, mutta on tarkoitus, että vuonna 2012 myös sitä voidaan sitten viedä eteenpäin.

Hyvät kuulijat, viittasin jo siihen — kun olen kuunnellut alkukeskustelua, joka alkoi jo ennen tuota taukoa — että meillä arvioidaan, että on vähintään 10 miljardin euron tasapainottamistarve täällä julkisella puolella valtiontaloudessa. Minä jotenkin miettisin sitä, että on pieni ristiriita niissä puheissa, mitä me myös täällä puhumme. Olen aivan varma, että tulevalla vaalikaudella — ja voi olla, että seuraavallakin vaalikaudella — muutama reunaehto lyö myös meidän keskusteluumme hieman jarrua ja me joudumme tekemään entistä enemmän valintaa ja prioriteettia. Te tiedätte, että on kiristyvä julkinen talous, ikääntyvä väestö, talouden ja elinkeinorakenteen muutos. Ja sitten on vielä ilmastonmuutos, joka on tämä globaali kehikko meidän ympärillämme. Kun tulevaa vaalikautta ja sen painopisteitä mietitään, niin yhdyn tässä tähän jaoston puheenjohtajan näkemykseen, että suuria kehittämishankkeita ei samassa mittakaavassa voida laittaa liikkeelle vaan on enemmänkin haettava sitä priorisointia sinne perusväylänpidon puolelle, mistä tämä sali puolueryhmästä toiseen on ollut koko ajan samaa mieltä.

Totean myös sen, että eihän voi ajatella, että ensi vaalikaudella ei kuitenkaan mitään kehitettäisi. Kyllä on kehitettävä, ja Seinäjoki—Oulu-rata on se, jota ainakin itse priorisoisin sitten tulevalla vaalikaudella. Siitä puuttuu peruskorjauksen osalta yli 300 miljoonaa euroa, ja sen takia en pidä ihan realistisena, että nyt heti puhuttaisiin Seinäjoki—Oulu-radalle koko matkalle kaksoisraiteesta, koska peruskorjauskin tarvitsee sen 300 miljoonaa euroa ja meillä ei ole niissä teknisissä kehyksissä yhtään euroa vapaana kehittämishankkeisiin. Ja sen takia olen pettynyt siihen, että viime elokuussa budjettiriihessä emme pystyneet saamaan poliittista yhteisymmärrystä tämän valtion Infra Oy:n perustamisesta. Olen ihan varma, että kun Säätytalolle ensi keväänä mennään — mitkä puolueet sinne menevätkin — niin on pakko kaivaa vaihtoehtoisia konsteja esille, jotta pärjätään.

Sitten totean edelleen sen, että meidän pitää uudistaa meidän ajatteluamme. Ei enää ajateltaisi niin, että hanke vastaan hanke. Tiedän, että jo nyt teemme näin siellä omissa pienissä vaalipiireissämme — mietimme, mitä ne ykköshankkeet ovat — mutta meidän pitäisi nähdä tämä koko liikennejärjestelmäkokonaisuus ja miettiä sitä entistä paremmaksi, tehokkaammaksi, ja silloin puhutaan myös liikennesektorin tuottavuudesta.

Tuottavuudesta on tullut tässä salissa kirosana, vähän ehkä syyttäkin. Minä olen sitä mieltä, että tuottavuus on myös hyvä asia. Eli nykyisellä rahalla saataisiin enemmän ja tehokkaammin ja ehkä jopa nopeammin. Avasimme eilen Sitran kanssa yhteisen hankkeen, jossa on neljä ministeriötä mukana: valtiovarainministeriö, me ja sitten ympäristöministeriö ja vielä työ- ja elinkeinoministeriö. Tarkoituksena on luoda liikennesektorin puolelle tuottavuusmalli, jotta pystyttäisiin tehokkaammin tekemään töitä paremman liikennepolitiikan puolesta eikä aina julkisvetoisesti, vaan ottaisimme myös niitä toimijoita käyttöömme, joita tällä liikennealalla on. Sen hankkeen tuloksista kuulemme ensi huhtikuun loppupuolella enemmän. Tässä vaiheessa kiitoksia.

Viestintäministeri  Suvi  Lindén

Arvoisa puhemies! Omasta puolestani haluan myös kiittää valtiovarainvaliokuntaa ja liikenne- ja viestintäjaosta työstä, jota on tämän budjetin ympärillä tiiviisti tehty. Erityisesti haluan kiittää siitä ymmärryksestä, jota on osoitettu tietoturvakysymyksen näkökulmasta.

Suomi on ollut edelläkävijä tietoturvaan liittyvissä kysymyksissä. Meillä on jo toinen kansallinen tietoturvastrategia käytössä. Viimeiset vuodet ovat osoittaneet sen, että jatkuvasti tietoturvaan liittyvät kysymykset tulevat entistä tärkeämmiksi yhteiskunnan toimintojen ylläpidon ja luotettavuuden näkökulmasta. Ennen kaikkea tietoturvakysymykset ovat myös laajasti kansainvälisiä kysymyksiä. Siltä osin Viestintävirasto saa nyt sitten helpotusta tämän budjetin kautta liittyen tähän uuden tietoturvaviranomaisen, Ncsa:n, rahoitukseen. Tämä 300 000 euroa, joka nyt tässä lisätään hallituksen esitykseen, on pieni summa sinällään mutta merkittävä summa tämän toiminnan sujuvuuden näkökulmasta ja myös siitä näkökulmasta, että Viestintävirastolla on resursseja palkata asiantuntijoita tähän kansainväliseen yhteistyöhön, jota tiiviisti teemme näitten tietoturvakysymysten parissa. Ja olen varma, että tietoturvaan liittyvien asioiden merkitys tulee tulevina vuosina vaan korostumaan. Siitä lämmin kiitos. Toivotaan, että nyt tämä lisäys, jonka eduskunta tekee, on sitten myös seuraavassa kehysneuvottelussa nähtävissä, että tämä 300 000 euron pieni lisäpanostus siellä näkyy tulevaisuudessakin.

Toinen asia, mikä liittyy budjettiin ja mistä tässä salissa juuri vastikään keskusteltiin liittyen kansalliseen digitaaliseen agendaan, liittyy tähän valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen. Ensi vuoden budjetissa on varattu 9,8 miljoonaa euroa tähän valtioneuvoston periaatepäätöksen Sata megaa kaikille -hankkeeseen. Itse asiassa tänä vuonna käyttämättä jää lähes 13 miljoonaa, eli kyllä ensi vuonna resursseja varmasti budjetissa riittävästi on. Kysymys on enemmänkin siitä, onko tämä resurssien allokointi eri maakuntien välillä toimiva siltä osin, ettei, kun hanke on lähtenyt liikkeelle, joissakin maakunnissa jo ikään kuin olla myymässä ei oota, kun toisissa maakunnissa vielä on kaikki resurssit käyttämättä. Tämä on varmasti yksi sellainen asia, jota tarkastellaan siinä välitarkastelussa, joka tullaan ensi vuonna tekemään.

Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä on mielestäni hyvin analysoitu tämän 100 megan laajakaistan haasteita. Tässä kannattaa muistaa se, että kysymys on mahdollisuudesta, jonka ovat tuoneet tämä valtioneuvoston periaatepäätös ja sen kautta säädetty valtiontukilaki ja nyt budjettiin allokoidut resurssit, joita kaiken kaikkiaan valtiovallan kautta tulee 66 miljoonaa, ja sitten tämä EU-rahoitus, 25 miljoonaa. Mutta tämän hankkeen eteenpäinmeno lähtee kyllä sieltä kuntatasolta ja maakunnista. Maakunnat ovat sitten eräällä tavalla koordinaattoreita kuntien suuntaan, mutta kuntien päättäjien tulee itse arvioida ennen kaikkea se, kuinka priorisoidaan, kuinka tärkeinä nämä laajakaistat nähdään kunnan kilpailukyvyn, kunnan elinkeinotoiminnan ja kuntalaisten näkökulmasta tulevaisuudessa. Olemme nähneet, että on kuntia, jotka ovat hyvin rohkeasti ja innokkaasti lähteneet liikkeelle, ja toisissa kunnissa ei ole vielä asiaan reagoitu.

Itse olen aivan varma siitä, että hyvä tietoliikenneinfrastruktuuri on parasta aluekehittämistä. Meidän täytyy löytää myös ne keinot, millä eri maakunnissa erilaisissa tilanteissa löytyvät tarjoajat näihin verkkoyhtiöihin. Pohjois-Savossa on päätetty kuntavetoisesti perustaa oma verkkoyhtiö ja sitä kautta viedä hanketta eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti vielä Yleisradion rahoituksesta, jota tässä budjetissa myös sivutaan. Ed. Tennilä, kuten muutkin kansanedustajat, hyvin tietää, että meillä on olemassa rahoitusjärjestelmä, joka ei ole kadonnut mihinkään ja joka tuottaa ensi vuonna noin 27 miljoonaa lisää rahaa Yleisradion toimintaan. Televisiomaksujärjestelmä ei varmasti jollakin aikavälillä enää toimi siltä osin, että se on sidottu tietynlaiseen jakelukanavaan. Periaatteessa nykyinen lainsäädäntö kuitenkin lähtee siitä, että katselitpa Ylen sisältöjä tai televisio-ohjelmia minkä välineen kautta tahansa, olet velvollinen tämän televisiomaksun suorittamaan. 27 miljoonaa on runsaasti lisää rahaa. Kaiken kaikkiaan radio- ja televisiorahastoon arvioidaan kertyväksi 462 miljoonaa euroa.

Olen aivan varma siitä, että Ylen kannalta on parasta se, että löydetään sellainen rahoitusjärjestelmä, joka on laajasti kansalaisten hyväksyttävissä. Haluan muistuttaa tässä — kun on vedottu Saksan malliin — että Lintilän parlamentaarinen työryhmä ei esittänyt minkäänlaisia kompensaatioita tähän mediamaksuun: tasamaksu kaikille asuntokohtaisesti. Erilaisia kompensaatioita selviteltiin, mutta ei löydetty sellaista ratkaisua, joka olisi ollut... (Ed. Tennilä: Tehän vastustitte sitä itse!) — Minä en ole vastustanut sitä, vaan (Ed. Pulliainen: Voi että!) ministeri Hyssälän asettaman työryhmän tulos oli, että jos sitten halutaan, että kompensaatiot tasapuolisesti kohdentuisivat erilaisiin pienituloisiin ryhmiin, niin ei ole löydettävissä sellaista ratkaisua. Mutta olen aivan varma, että on löydettävissä rahoitusmalli, joka turvaa Ylen rahoituksen (Puhemies: 7 minuuttia!) ja joka pystyy huomioimaan myös pienituloiset, esimerkiksi tämä Saksan malli, jossa tietyt pienituloiset sitten vapautetaan maksusta. Lintilän mallissa tämän tyyppistä esitystä ei ollut.

Varmasti, arvoisa puhemies, debatin yhteydessä voimme jatkaa keskustelua tästä Yleisradion rahoituksesta.

Heikki A. Ollila /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Liikenneministeri muistutti perustellusti ja tarpeellisesti tästä 10 miljardin tasapainottamistarpeesta, joka meitä taikka ketä se nyt sitten ensi kaudella odottaakin, Suomea. Se tarkoittaa sitä, että ei liikenteen resursseihin ole kovin paljon lisää odotettavissa, jos ollenkaan. Kun siihen vielä lisätään se, että sisällä on jo miljardin verran hankeperimää, se taas tarkoittaa sitä, että uusia hankkeita ei kyllä ensi kaudella juurikaan pystytä aloittamaan, jos ollenkaan. Se tarkoittaa sitä, että on etsittävä ja löydettävä kevyempiä toteuttamistapoja ylipäätään väylärakentamiseen. Se tarkoittaa sitä, että on etsittävä myös uusia rahoitusmalleja muistaen kuitenkin näissä, että esimerkiksi näissä tavalla tai toisella siirretyissä rahoituksissa (Puhemies: Minuutti on täysi!) kokonaistaloudellisuus otetaan tiukasti huomioon.

Esko Ahonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia kummallekin ministerille tästä seikkaperäisestä esittelystä. Todella tuo perustienpito meitä puhuttaa hyvin voimakkaasti, ja me olemme monesti joutuneet miettimään niitä vaihtoehtoja, kumpi on parempi, rakentaa uutta vai käyttää rahaa perustienpitoon. Tietysti meillä oli nyt tällainen maailmanlaajuinen lama takana ja täsmäiskuilla jouduttiin käynnistämään näitä hankkeita tällä vaalikaudella. Mutta kuten meillä jaoston puheenjohtaja Ollila edellä totesi, niin joudutaan priorisoimaan tulevalla vaalikaudella varmaan huhtikuun jälkeen aivan toiseen asentoon. Se minua on aina ihmetyttänyt, minkä takia me emme mieti tässä salissa ja ministeriöissä näiden uusien hankkeiden todella toisenlaista rahoitusmallia, koska se syö täältä perustienpidon puolelta sitä rahaa.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllähän tällä vaalikaudella liikenteen määrärahat ovat jääneet lapsipuolen asemaan määrärahoista kamppailtaessa. Myöskään pitkäjänteisyys liikenteen rahoituksessa ei ole toteutunut, vaikka eduskunta on vaatinut niin moneen, moneen kertaan. Sitten hallitus pitää tuottavuusohjelmasta ihan härkäpäisesti kiinni ja vetoaa säästämistarpeeseen. Samanaikaisesti sillä on vireillä tällainen Seinäjoki—Oulu-investointi, missä rahankäytöllä ei ole mitään tolkkua. Hallitus hyväksyy sen, että sen hankkeen toteuttaminen tulee 200 miljoonaa euroa kalliimmaksi kuin se tulisi sillä tavalla kuin asiantuntijat ovat neuvoneet ja suositelleet. (Ed. Viitanen: Paikkaa siinä kestävyysvajetta sitten!) 200 miljoonaa, ja hallitus ei välitä tämmöisestä tuottavuudesta yhtään mitään.

Ministeri Vehviläinen, eikö vähät liikenteen määrärahat tulisi sijoittaa tehokkaasti ja tuottavasti? Nyt ei ole kaikilta osin niin toimittu, aivan kuten täällä edustajakollega Hemmilä aikaisemmin jo todisteli.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Jos asetetaan tavoite, niin sitten keinojen pitää asettua myös sen tavoitteen mukaisesti, ja jos tavoitteena on ympäristö, joukkoliikenne, teollisuuspolitiikka, työllisyyspolitiikka, niin nyt eivät keinot vaan iske, ed. Ollila, siihen. Tampere on noussut rautatien kautta, Oulu on noussut satamarautatien kautta. Näin se vaan tässä yhteiskunnassa toimii. Jos meillä ei liikenne toimi, niin silloin ei toimi mikään, ja ei se voi olla se Suomen tie. Kyllä Suomen tien pitää olla se, että me harrastamme tehokasta teollisuuspolitiikkaa, työllistämispolitiikkaa, ja silloin panostetaan siihen, että liikenne toimii. Se on se ensisijainen lähtökohta minun mielestäni. Totta kai voi ottaa jonkun toisenkin näkökulman esimerkiksi niin kuin tämä hallitus on ottanut joukkoliikenteeseen, ympäristöön. Puhutaan kauniisti, puhutaan paljon, mutta tosiasiallisesti 1 500 linja-autovuoroa lakkaa tämän hallituskauden aikana tästä maasta, rautatieliikennettä supistetaan. Ei voi olla niin, että me koko ajan väitämme jotakin muuta kuin sitten reaalimaailmassa teemme, ja siitä syystä, kun tavoite asetetaan, keinot pitää sopeuttaa siihen tavoitteeseen.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoisa liikenneministeri! Kiinnittäisin huomiota semmoiseen kiusalliseen yksityiskohtaan, joka liittyy luontomme tilaan tällä hetkellä ja tulevana keväänä ja joka kuvaa myöskin sitä, missä ollaan rautatieliikenteen kohdalla menossa. Sattuu olemaan niin, että sillä kriittisellä rataosalla Seinäjoen ja Oulun välillä Vihannissa — siellä, missä rospuutto koetteli meitä junalla matkustavia rankimman jälkeen — sattuu olemaan 10 senttiä tällä hetkellä lunta ja viime viikonvaihteessakin oli 28 asetetta pakkasta. Arvatkaapas, mitenkä syvällä on siinä savikossa tällä hetkellä routa. Se on niin kova juttu, että teillä voi olla hymyn hyydyttämisen paikka sen takia, että liikenne ei suju. Siksi pitää kaksoisraidetta ruveta toteuttamaan heti.

Thomas Blomqvist /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade herr talman! Det finns många goda saker också i den här budgeten, bland annat skärgårdstrafiken, och också att det kommit tilläggsanslag i riksdagsbehandlingen till grundförbättring av vägar.

Haluaisin kuitenkin kysyä pari kysymystä liittyen ensinnäkin korjausvelkaan. Tämähän on jatkunut, ja kaikki ovat olleet tietoisia siitä monta vuotta. Miten tästä voitaisiin päästä kestävään kehitykseen? Onko ministeriöllä siihen näkemys? Täällä sanottiin, että tuleva vaalikausi on vielä hankalampi kuin tämä, mutta kuitenkin tiedetään, että liikenteen on sujuttava, jotta myös vaikeitten aikojen yli päästään.

Sitten kysyisin teemahankkeista. Minä pidän niistä. Ne ovat hyvä tapa edetä liikenneturvallisuutta ajatellen, esimerkiksi valtatie 25 on sellainen. Miten ne etenevät?

Sitten ministeri Lindénille. Aivan kuten sanoitte, laajakaistayhteyksien kehittäminen on erittäin tärkeä asia, mutta minua huolestuttaa vähän se, että näillä alueilla, missä tarve on suurin, kunnat ovat köyhimpiä. Onko ministeriössä valmiutta puuttua tähän asiaan, ja löytyykö mahdollisesti lisää rahaa, elleivät kunnat itse pysty taloudellisista syistä tähän satsaamaan?

Sari Palm /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tähän kumuloituvaan korjausvelkaan kiinnittäisin minäkin huomiota siinä mielessä, että kun meillä nyt on tietoa tästä kokonaistaloudellisuudesta jo toteutuneiden hankkeiden osalta, se ei ole ihan tyydyttävällä tavalla aina onnistunut näissä isoissa hankkeissa, ja täällä tuli tämä Seinäjoen esimerkki myös esiin. Mitä ministeriössä nyt liikenneministeriön puolella on tehty sellaista uutta luovaa, että päästäisiin jatkossa tässä rahoituksessa siihen kohtuuteen, jota olisi helppo myös kansalaisille perustella sillä, että kun meillä ostetaan uutta tien rakentamista tai väylän rakentamista, se myös oikeasti rahoitetaan mielekkäällä tavalla eikä niin, että ne kustannukset kertautuvat moninkertaisesti hankkeen aikana?

Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! E10-tyyppinen bensiinilaatu otetaan käyttöön monien kansalaisten näkökulmasta erittäin nopealla aikataululla. Hämmennystä tämän uudistuksen tiimoilta on lisännyt se, etteivät monet autoilevat kansalaiset ole lainkaan tietoisia tulevasta uudistuksesta, eli tiedotus on pettänyt. Mielestäni valtiovallan olisi kannattanut lähettää kaikille moottoriajoneuvonsa rekisteröineille henkilökohtainen tietokirje asiasta ja olisimme säästyneet monilta murheilta. Kysyisinkin ministeri Vehviläiseltä: onko vuodenvaihde ehdoton aikaraja vanhan ysivitosen bensiinilaadun markkinoilta poistamiseen, ja kuka on korvausvelvollinen, jos tiedonpuutteesta johtuen sattuu moottorien tai koneiden hajoamisia?

Pekka Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä liikennepoliittisessa keskustelussa usein häiritsee se, että panostukset tieverkkoon, tietoliikenneverkkoihin, yleensä väyliin nähdään ikään kuin pelkkänä kulueränä eikä nähdä sitä toista puolta, minkälainen tuottavuuden lisäys olisi aikaansaatavissa, jos näitä hankkeita pystyttäisiin oikea-aikaisesti toteuttamaan.

Minä yhdyn liikenneministerin esittämään näkemykseen siitä, että viimeistään hallitusneuvottelujen yhteydessä on välttämätöntä palata näihin liikenneinfran vaihtoehtoisiin rahoitusmalleihin, koska tällä konseptilla emme pääse riittävästi eteenpäin. On hyvin helppo sanoa ja olla yhtä mieltä siitä, että perustienpitoon, perusväylänpitoon pitää pystyä panostamaan enemmän. Me emme kyllä kykene siihen, ellei sitten näitä yhteiskunnan kokonaisedun kannalta välttämättömiä kehittämishankkeita rahoiteta jollakin vaihtoehtoisella tavalla ja siirretä sitä kustannuspainetta hallitusti jonkin verran pidemmälle ajanjaksolle.

Janne Seurujärvi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Vehviläinen, te saitte ensimmäisenä ministeripäivänänne eteen listan, jossa olivat kehykset, ja toisen listan, jossa olivat ne hankkeet, jotka siirtyivät edelliseltä vaalikaudelta eteen, jossa listassa oli merkittäviä määrärahavajauksia. Tähän nähden tällä vaalikaudella aloitetut 25 kehittämishanketta, 11 muuta hanketta, jotka ovat olleet työn alla, ovat kyllä merkittävän hieno saavutus. Siinä mielessä voidaan todeta, että näiden osalta on onnistuttu.

Perustienpidon osalta tietysti puukuljetusten parantaminen yhtenä elvytyspaketin osana oli myös myönteinen asia. Mutta perusväylänpidon rahoitus, niin kuin täällä on todistettu, on jäänyt jälkeen. Siksi me tarvitsemme niitä vaihtoehtoisia rahoitustapoja. Olette esittänyt yhtenä Infra Oy:n perustamisen, ja tämä ja muut täytyy ottaa tulevassa hallitusohjelmaneuvotteluvaiheessa kyllä pöydälle, ja täällä salissa oikealta ja vasemmalta on tullut tähän asiaan kyllä kannatusta.

Matti Ahde /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Liikenteen resurssit tai resurssien ongelmat ovat aiheuttamassa Suomen taloudelliselle kehitykselle merkittäviä pullonkauloja. Olen tästä ed. Ravin kanssa samaa mieltä ja eri mieltä ed. Ollilan kanssa.

Sitten tästä Oulu—Seinäjoki-radasta on pakko todeta, että se on Suomen tärkein liikenneinvestointi ja kannattavin. Se on tärkein aluepoliittinen investointi. Se on tärkein elinkeinopoliittinen toimi koko Pohjois-Suomelle, (Kokoomuksen ryhmästä: Oululaisille!) ja tärkeä ympäristö- ja ilmastopoliittinen tavoite toteutuu tämän hankkeen kautta.

Jos tämä surkeus, 300 miljoonaa ilman kaksoisraidetta — me tarvitsemme kaksoisraiteen Ouluun saakka — jatkuu, niin me emme koskaan saavuta sellaista tilannetta tällä Helsinki—Seinäjoki-rataosuudella, joka antaisi ne hyödyt, jotka tuo raide antaa vasta silloin, kun se on valmis. Nyt kaikki hyödyt jäävät saavuttamatta ja sitä rataa tehdään kuin tippakannulla, niin ettei siinä ole siis mitään järkeä. (Ed. Saarinen: Kalleimmalla mahdollisella tavalla!)

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Lindén, tuotteko te tai tuoko ministeriönne hallitusneuvotteluihin esitystä Ylen rahoituksen mahdollisista malleista ensi vaalikaudella?

Ministeri Vehviläinen, mitä mieltä olette siitä, että joukkoliikenteen hintaa nostetaan liikennepolttoaineveron myötä 10 miljoonaa euroa esimerkiksi linja-autoliikenteen kohdalla, kun samaan aikaan te, niin kuin täällä ed. Sumuvuori, puhutte lämpimästi joukkoliikenteen puolesta ja teette juuri päinvastoin?

Sailas—Katainen-joukko on tekemässä leikkauslistoja. Kysyn teiltä, arvoisat ministerit, mitä mieltä olette tämän päivän Helsingin Sanomien Matti Virtasen näkökulmista tähän asiaan. Uskon, että kaikki ministerit lukevat aamuisin aina ensimmäiseksi Helsingin Sanomat ja sen jälkeen iltapäivälehdet.

Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllähän tosiasia on se, että tällä vaalikaudella olisi ollut aivan erilainen liikkumavara hoitaa näitä välttämättömiä korjausinvestointeja kuin aiemmin. Se olisi tukenut myös työllisyyttä, eli olisi tehty ne, mitä joka tapauksessa pitää tehdä. Näin ei ole tehty. Nyt korjausvelka kasvaa, väylästö rapautuu, tiet, radat, sillat, kevyen liikenteen väyliä ei kyetä rakentamaan. Tämä hankaloittaa tavallisen kulkijan elämää mutta myös meidän elinkeinoelämää, ja siinä on kyse sitten jo työpaikoista. Puhutaan jopa 200 miljoonan euron tasokorotuksesta.

Toinen ikävä yksityiskohta on se, että tästä joukkoliikenteestä puhutaan ympäristöystävällisenä kauniisti, halutaan tukea sitä, mutta budjetissa se ei kyllä näy. Tämä on jo meidän ilmastotavoitteiden näkökulmasta erittäin vakava asia.

Meillä on tässä liikenne- ja viestintävaliokunnan yksimielinen lausunto, jossa näkyvät summat ja suuri huoli. Olisin kysynyt, minkälaista keskustelua tämän pohjalta on ministeriössä käyty.

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perusväylänpidon määrärahat ovat todella niukkoja tarpeeseen nähden, ja murusia siitä, jos niitäkään, riittää kevyen liikenteen väyliin. Esimerkiksi Uudenmaan alueen ely-keskuksen hankekorissa on 300 hanketta odottamassa ja näistä vain yksi tai kaksi vuodessa pystytään toteuttamaan. Hyvä kevyen liikenteen väylästö takaa turvallisen koulutien, edistää työmatkapyöräilyä ja terveyttä. Itse asiassa näiden kevyen liikenteen väylien toteuttamiseen tarvitaan korvamerkittyä hankerahaa, korvamerkittyä teemapakettia. Muuten niitä ei saada eteenpäin oikein millään.

Kari Kärkkäinen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että hallitus jossain määrin harjoittaa venäläistä asutuspolitiikkaa. "Linja-autossa on tunnelmaa", aikoinaan laulettiin. Kun nyt katsotaan tuota, mitä linja-autoliikenteelle tapahtuu, niin joukkoliikenteen tukea maksetaan ensi vuonna suurille kaupungeille, mikä on myönteinen asia, keskisuuret kaupungit jäävät siitä paitsi. Se on mainittu kirjassa, mutta käytännössä nollalla eurolla. Mitä tulee sitten, voi sanoa, syrjäkyliin ja näiden 1 500 linja-autovuoron lakkauttamiseen, niin minusta on vaikea mennä kylille kertomaan sitä, miksi Suomen eduskunnassa on tehty näinkin kova päätös nimenomaan maaseudun autioittamiseksi.

Myös metsäautotiet ja paikallistiet ovat jääneet jossain määrin jälkeen ja perusväylänpito jäänyt jälkeen. Tähän asiaan kuulisin ministeriltä vastauksen, mitä me kerromme tuolla kylillä ihmisille, jotka haluavat tähän kysymykseen vastauksia.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viime viikkojen aikana olen ihmetellyt, kuinka Porvoo—Helsinki-välin yleensä hyvin hoidettu ja valaistu moottoritie on muuttunut suorastaan hengenvaaralliseksi perunapelloksi, kun lumen aurauksia ei ole hoidettu asiaan kuuluvalla tavalla. Kysynkin liikenneministeriltä: minkälaisia ovat olleet lumen auraukseen liittyvien tarjouspyyntöjen kriteerit, ja onko niiden pohjalta tehdyt tienauraussopimukset laadittu siten, että lopputuloksena voi olla moottoritie, jolla päiväkausia uskaltaa ajaa juuri ja juuri 60 kilometriä tunnissa?

Liikenneministeri Anu Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Tekisi mieli sanoa ed. Ruohonen-Lernerille, että en ole ehtinyt käydä auraamassa, kun Liisankadulla on ollut niin paljon lunta. Mutta vakavasti ottaen tämä on tietysti sellainen asia, joka kannattaa selvittää sieltä Uudenmaan elystä, miten siellä on tehty tämä asia. Kriteereittenhän pitää olla samat, ja laitetaan tietyt luokitukset, mutta pyytäisin teitä olemaan yhteydessä sinne.

Ed. Ollila otti esille myös nämä jälkirahoitusmallit. Totean niistä niin, että niitten kanssa pitääkin olla tarkkana. Ei voi olla niin, että on jatkuva piikki auki ja tulevien vaalikausien ja sukupolvien rahat sidotaan eri tavalla näihin jälkirahoitushankkeisiin. Kun tällä vaalikaudella Pasi Holm pyynnöstäni selvitti tätä asiaa, minusta hänellä oli hyvä ajatus siinä, että jos eduskunta päättää jälkirahoitusmallin käyttämisestä, niin samalla eduskunta myös päättää siitä limiitistä, minkä verran voi olla vaikka vuonna 2035 jälkirahoitusmalleissa kiinni rahoitusta.

Sitten palaan taas jälleen tähän Seinäjoki—Ouluun ja totean sen, että silloin, kun se hanke lähti liikkeelle, se oli 400 miljoonaa euroa. Nyt se on 800 miljoonaa euroa. Nyt jos me lennosta vaihdamme taas, että rakennetaan kaksoisraide Seinäjoki—Oulu-välille, niin se on 1,2 miljardia euroa. Tämä on minusta pikkusen hankalaa kyllä minunkin kannaltani ja tulevien ministereitten ja virkamiesten kannalta, että me olemme liikkuvassa junassa tämän rahoituksen suhteen, että aina vaatimukset kasvavat ja samalla pitäisi pystyä muka rahoitusta siihen järjestämään. Pieni realismi on minusta tässä nyt kyllä kaiken kaikkiaan paikallaan.

Sitten täällä kysyttiin myös näistä puukuljetus- ja puuhuollon rahoista. Itse asiassa sinnehän me olemme jonkun verran pystyneet tällä vaalikaudella perustienpidossa osoittamaan. Siinä on ollut apuna tämä selonteko, jossa oli tämä puuhuollon paketti, ja sitten toisena asiana vielä tämä elvytyslisätalousarvio. Niitä on tehokkaasti pystytty kyllä käyttämään hyväksi.

Sitten nämä joukkoliikenteen rahat. Sen myönnän ja eihän se mikään salaisuus ole, että meillä on joukkoliikenteen ostorahoja liian vähän tässä kehyksessä. Jokainen tietää, että silloin, kun aloitetaan hallituskausi ja lyödään lukkoon ensimmäisessä kehysriihessä ne kehykset ja jos on samaa rahaa jatkuvasti koko sen vaalikauden, hallituskauden, niin tietenkään ei enää silloin viimeisenä vuotena ainakaan pystytä samalla rahalla toteuttamaan. Tai VR:n viisivuotinen kaukoliikenteen ostosopimus: totta kai kustannuksia tulee polttoaine-, palkka- ym. kustannuksista johtuen. Niitä pitäisi pystyä ajattelemaan niin, että siellä edes jonkinlainen tämmöinen indeksikorotus siellä sisällä kulkisi, mutta näin ei ole ollut. Sen tiedän.

No, sitten täällä viitattiin myös näihin polttoaineverojen korotuksiin. Niistä totean, että ne on kyllä tuolla valtiovarainministeriön puolella tehty ja he perustelevat niitä kokonaisuutena. Joissakin maissa on niin, että linja-autoliikenteellä ei ole samanlaisia veroja kuin mitä meillä on, että ne voisivat tietysti olla tämmöisiä yksittäisratkaisuja, joilla voitaisiin tuoda sitä helpotusta. Mutta jos muistan oikein, niin tämän linja-autoliikenteen osalta nämä veronkorotukset tulevat voimaan 2012. Silloin tässä olisi vielä aikaa siinä ehkä sitten kaiken kaikkiaan toimia.

Sitten jaosto oli omassa valiokuntamietinnössään kiinnittänyt huomiota ostoliikennerahojen tehokkaampaan käyttöön. Tästä olen käynyt myös jaoston ihmisten kanssa keskusteluja, ja se on totta, että kun meillä on niukat varat julkisella puolella tukea joukkoliikennettä, niin ne eivät kaikin puolin ole tehokkaimmassa käytössä. Osittain on myös niin, että tuetaan raideliikenteen ja sitten samojen bussiliikenteen yhteyksien rahoitusta, eli voi kysyä, onko se aina ihan järkevintä.

Täällä tuli myös esille se, että jos sinne haja-asutusalueitten linja-autoihin ei riitä niitä matkustajia, niin kutsujoukkoliikenne on yksi tärkeä tulevaisuuden osa. En tiedä vielä, en ole aivan varma, mutta jos pystyisin jotakin tekemään tässä vielä tämän vaalikauden aikana, että saataisiin semmoista selvitystä, pohjaa, miten saataisiin tehokkaammin nämä rahat käyttöön ja paremmin ihmisiä palvelemaan, niin kannattaisi ehkä tässä vielä loppuvaalikaudesta tehdä semmoinen selvitystyö, joka ehkä auttaisi sitten siellä, kun hallitusohjelmaa muodostetaan.

Liikennepolitiikan päätöksenteosta totean sen, että meillähän on nyt tämän vuoden alusta ollut Liikennevirasto ja Liikenteen turvallisuusvirasto. Liikennevirasto on meidän asiantuntijavirastomme, itsenäinen virasto, mutta Liikennevirasto ei ole se, joka valmistelee tulevaa selontekoa. Selonteon valmistelu on liikenne- ja viestintäministeriössä, ja sitä tulee vetämään seuraava ministeri ministerityöryhmän kanssa. Sen takia, kun välillä aina Liikennevirastosta kuuluu, että runkoverkkoa kysellään taas maakunnista tai siellä on tehty sellaisia ja sellaisia kannanottoja niitten pts-suunnitelmassa, jota esiteltiin tänään jossakin lehdessä, niin ne ovat tietysti heidän näkemyksiään. Mutta se, mitä liikennepolitiikkaa tulevalla vaalikaudella tehdään, tehdään kyllä laajemmin, ja minusta siinä pitää myös olla poliittista harkintaa. Ei liikennepolitiikka voi olla vaan pelkkää tilastoihin tutustumista ja liikennevirtojen katsomista ja tämmöistä ikään kuin ylhäältä käsin rakennettua hommaa, vaan on kuultava elinkeinoelämää, maakuntaliittoja ja alueita ja kaupunkiseutuja, haja-asutusalueita siitä, miten parhaiten toteutettaisiin hyvää liikennepolitiikkaa koko Suomessa.

Viestintäministeri Suvi Lindén

Arvoisa puhemies! Täällä kyseltiin kuntien kantokyvystä olla investoimassa kiinteisiin laajakaistoihin. Valtiontukilaki on säädetty, ja sen notifiointi EU:ssa kesti hieman yli vuoden, ja kaikkien muutosten, mitä näihin periaatteisiin, jotka tässä lainsäädännössä on määritelty, tekeminen vaatii uuden notifioinnin. Mutta niin kuin totesin, ensi vuoden aikana tullaan tekemään välitarkastelu, jossa tätä arvioidaan. Tämä on ollut eräänlainen oppimisprosessi. Ensimmäistä kertaa Suomen historiassa ministeriön budjetissa on ollut resursseja tietoliikenneinfran rakentamiseen, ja koko tämän mallin rakentaminen on ollut oppimisprosessi. Siltä osin on erittäin tärkeätä, että tämä välitarkastelu tehdään.

Alun perin ajatus oli, että kunnat kantaisivat yhden kolmasosan tästä investointikustannuksesta niissä tapauksissa, jolloin markkinavetoisesti ei alueelle laajakaistoja synny. Mutta tässä valmistelun aikana tuli ilmi, että meillä todellakin on kuntia, joissa näitä julkisella tuella rakennettavia laajakaistoja on enemmän, ja toisissa on vähemmän. On myös eri taloudellisessa tilanteessa olevia kuntia. Näin ollen rakennettiin sitten malli, jossa on 8 prosentin kategoria, sanotaanko, sellaisille kunnille, joissa tämä on kaikkein raskain velvollisuus kantaa, kun on esimerkiksi erittäin pitkät välimatkat tai on paljon julkisella tuella rakennettavaa laajakaistaa. Toinen kategoria on 22 prosenttia ja kolmas 33 prosenttia. Jokainen suomalainen kunta on arvotettu johonkin näistä luokista.

Tämä on nyt tämä malli. Sitä tietysti pitää viedä ja vielä käydä uudet tarjouskierrokset ja katsoa, kuinka pitkälle päästään. Seuraava hallitus sitten arvioi sen, a) miten tulee uudistaa, tuleeko uudistaa ja b) onko lisäresursseja suunnata tähän hankkeeseen. Tämä on kuitenkin, sanotaanko, ainutlaatuinen tarjous tässä tilanteessa, että julkista resurssia ollaan yli 90 miljoonaa antamassa kunnille juuri haja-asutusalueen laajakaistan rakentamiseen siellä, missä näitä ei markkinavetoisesti synny.

Olen todella esittänyt toiveen kunnille, että tarkkaan harkitaan sekin ratkaisu, että ei osallistuta, koska itse uskon siihen, että tämä on kunnan tulevaisuuden kannalta merkittävä investointi. Se on tuotannollinen investointi, ja kunta omassa budjetissaan tekee ne ratkaisut, mihin kuntalaisten veroäyrit suunnataan. Itse näen tämän tietoliikenneinfrastruktuurin tärkeänä. Välillä rakennetaan kunnallistekniikkaa, välillä sähkölinjoja, ja kyllä tämä on sellainen kysymys, että kunnat sen viime kädessä ratkaisevat. Mutta ilman hyvää tietoliikenneinfrastruktuuria tulevaisuuden näkymät kunnissa ovat varmasti kovin heikot. Sen takia tämä on mielestäni tältä hallitukselta ollut erinomainen periaatepäätös ja avaus sille, että saataisiin myös haja-asutusalueille hyvä tietoliikenneinfrastruktuuri. Oma lehmä on ojassa siltä osin, että uskomme siihen, että jatkossa yhä enemmän sähköisiä palveluja tarjotaan haja-asutusalueille siten, että voidaan myös kustannustehokkaasti, laadukkaasti palvelut kuntalaisille tarjota.

Ed. Tiusanen kysyi, aikooko liikenne- ja viestintäministeriö tuoda esityksen hallitusneuvotteluihin Yleisradion rahoituksesta. Ei aio tuoda esitystä. Liikenne- ja viestintäministeriössä valmistellaan tausta-aineistoa hallituspöytään pohdittavaksi, mitä erilaisia vaihtoehtoja on. Viime kädessä hallituspuolueet ratkaisevat sitten sen, mitä kirjoittavat hallitusohjelmaan Yleisradion rahoituksesta, julkisen palvelun tehtävästä ja Yleisradion hallinnon uudistamisesta. Tämä on seuraavan hallituksen harteilla. Haluan edelleenkin korostaa sitä, että meillä on ehkä hieman yskivä mutta toimiva rahoitusjärjestelmä, joka varmasti turvaa Yleisradion rahoitusta ei kovin pitkällä tähtäimellä, mutta niin kuin totesin, 27 miljoonaa on ensi vuonna enemmän resursseja käytettävissä. Uskoisin, että seuraava hallitus pohtii sitä, miten (Puhemies: 5 minuuttia!) tämä oikeudenmukaisuusaspekti parhaiten voidaan tässä maksussa järjestää.

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vastauksena oikeastaan ministeri Lindénille: Nykyinen lupamaksujärjestelmä ei todellakaan turvaa Ylen taloutta. Moni jättää lupamaksun maksamatta. Eilen Yleisradion hallintoneuvoston kokouksessa kävi ilmi, että 30 miljoonaa on tuo vajaus, tappiollinen tilinpäätös, ja näin ei voi jatkua. Muun muassa hd-lähetykset alkavat pian, aluetoimitusten merkitys täytyy turvata ja myös tietysti TV2:n tulevaisuus on turvattava, eli meidän on saatava pitkän tähtäimen ratkaisu ja niin, että Yleisradio säilyy nykyisen laajuisena sivistyslaitoksena, koska sillä on nimenomaan heijastusvaikutukset myös elokuvan, draaman ja musiikin tuottajien työhön, koko indie-kenttä elää Ylen varassa hyvin pitkälle.

Saksassa tosiaan vuonna 2013 aloitetaan mediamaksu, ja vetoaisin, että seurataan sitä tilannetta siellä. Siellähän tosiaan on myös kompensaatiot pienituloisille tulossa. Itse asiassa, kun päätös tehtiin, siitä ei ole enää nuristu, eli tämä olisi yksi sellainen tärkeä asia.

Kysyisin myös ministeri... (Puhemies: Minuutti on mennyt!) — Jaaha, kysytään sitten lisää ministeri Vehviläiseltä myöhemmin.

Lyly Rajala /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hyvinvointiyhteiskunta ei toimi, mikäli elinkeinot eivät pelaa, ja se on sillä tavalla vaan, että mikäli logistiikka ja liikenne eivät toimi, niin silloin tavarat ja palvelut eivät liiku paikasta toiseen eivätkä ihmisetkään. Siitä syystä nämä asiat ovat elintärkeitä meidän yhteiskunnan toimivuudelle: liikenne ja logistiikka. On selvä, kun ministeri Vehviläinen sanoi, että vaatimukset kasvavat. Tämä Seinäjoki—Oulu-rata, josta minäkin kannan eniten murhetta, olisi tietenkin täytynyt tehdä järkevästi sillä tavalla, että olisi ensin tehty kaksoisraide ja sen jälkeen vasta ruvettu korjaamaan tuota näköjään ikuisuuskysymykseksi muodostunutta olemassa olevaa raidetta. Näyttää siltä, että se saattaa jatkua tuonne ensi vuosikymmenelle, 2020-vuosikymmenen jälkeen, ennen kuin se on valmiina, jolloin sitä täytyy korjata jo uudestaan.

Millä mallilla on, tulin ehkä vähän myöhään vissiinkin, Pasi Holmin malli tästä valtion Infra Oy:stä? Siirtyykö se seuraavalle hallituskaudelle vai... (Puhemies: Minuutti!)

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoihin käytetään jälleen rahaa vähemmän kuin kuluvalle vuodelle. Jo tänä vuonna jouduttiin tekemään hyvinkin kipeitä ratkaisuja, paljon liikennevuoroja vähentämään, ja näkyvissä on vain palvelutason laskeminen. Toisaalta tämä tietää sitä, että entistä enemmän kustannuksia menee kuntien syliin, ja vaikka kunnissa käytetään omaa luovuutta miettien näitä bussien kokoja jne., on kutsuliikennettä, niin muun muassa opiskelijoitten ja vanhusten liikkuminen vaikeutuu. Mietinnössä todetaan, että yhteiskunnan kustantamiin kuljetuksiin tulee saada joustavuutta ja mahdollisuuksia kuljetusten yhdistämiseen. Yhdyn tähän, aivan oikeata tekstiä.

Arvoisa ministeri, onko tässä lähdetty liikkeelle? Onko keskusteltu (Puhemies: Minuutti!) muun muassa Kelan kanssa?

Merja Kyllönen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tiestön korjausvelka on meidän kaikkien yhteinen ongelma. Niitä toimia tämän korjausvelan vähentämiseksi on tehostettava, ettemme todellakaan palaa siihen aikaan, jolloin olemme vuosikymmeniä taaksepäin eläneet kärrypolun ja vesikelkan aikaa. Se ei nimittäin ole kaukana esimerkiksi pohjoisen tiestöllä, jossa paljon itse liikun, puhumattakaan rautatiestön kehittämisestä. Kun seuraamme maailman menoa, en edellytäkään, että Suomeen rakennettaisiin luotijunajärjestelmää. Mutta kun viime talven kokemusten perusteella tuntui siltä, että olemme menossa kohti lättähattu- ja resiina-aikakautta, niin on aika ryhtyä yhdessä liikennetalkoisiin.

Tästä laajakaistahankkeesta haluaisin ministeri Lindéniltä kysyä vielä sen, onko varmaa, että pysytään tässä aikataulussa, mitä on suunniteltu, koska tällä hetkellä esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön puolelta nämä sähköiset (Puhemies: Minuutti on mennyt!) asiointihankkeet etenevät erittäin nopeasti.

Kirsi Ojansuu /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässäkin keskustelussa täytyy muistaa tämä julkisen talouden kestävyys, ja juuri se 10 miljardia, jonka valtiovarainministeriön kansantalousosasto viime perjantaina sanoi säästötavoitteeksi tulevina hallituskausina, on tärkeä muistaa. Eli liikenteessäkin täytyy priorisoida. Mielestäni Suomessa on aivan liikaa lentokenttiä, 25 lentokenttää on aivan liikaa, ja siinä jos jossain on kyllä karsimisen varaa, jos puhutaan tästä priorisoinnista. Etenkin niille alueille, joihin on olemassa raideliikenne, jonne ei ole pitkäkään matka, junalla kätevästi kulku sujuu, en ymmärrä, miksi sinne pitää julkista rahoitusta saada. Kysyn ministeriltä: onko tästä asiasta keskusteltu ministeriössä?

Sitten vielä tästä joukkoliikenteestä. On ongelma, että kuntaliitoksissa menetetään joukkoliikenteen rahoja, koska nykyisessä laissa sanotaan niin, että sisäiseen liikenteeseen sitä rahaa ei saa käyttää. Tähän pitäisi tulla pykälämuutos, josta on puhuttu (Puhemies: Minuutti jälleen!) nyt koko tämän kauden. Toteutuuko tämä pykälämuutos tulevaisuudessa?

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Työeläkerahastoissa on 130 miljardia euroa pääomia. Jos niistä otettaisiin seuraavalla vaalikaudella vaikka 5 prosenttia ja sijoitettaisiin liikenneinvestointeihin, olisi se noin 6,5 miljardia euroa rahaa. Sopivasti käytettynä saataisiin valtavan paljon tuottavuutta ja tehokkuutta lisää liikennejärjestelmään. Tämä voitaisiin tehdä niin, että valtio antaisi takauksen, että ne rahat tarvittaessa maksetaan takaisin eläkejärjestelmälle, mutta eihän niitä periaatteessa tarvitsisi maksaa ehkä koskaan, koska siellä on aina se pääoma kuitenkin oltava. Nyt ne on sijoitettuna ulkomaille kotimaisiin osakkeisiin jne., mutta valtio voisi takuullaan ottaa ne käyttöön ja maksaa niistä käyvän koron. Tällä saataisiin rahoitettua todella mittava määrä tiehankkeita. Onko tätä selvitetty? Oliko Holmin työssä tämä esillä? Mitä ministeri tähän toteaa, voisiko näin menetellä?

Ilkka Viljanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vuoden 2003 vaalien jälkeen edelliseltä eduskunnalta siirtyi noin 600 miljoonan euron keskeneräiset hankkeet seuraavalle eduskunnalle. Vuonna 2007 tuo summa oli noussut miljardiin ja nyt taitaa olla jo yli 1,5 miljardissa. Se kertoo tämän ongelman laajuuden hyvin konkreettisesti. Ministeriön tulevaisuuskatsauksessa on valittu kolme etenemispolkua tulevaisuuden Suomeen. Tässä edistyksellisimmässä mallissa Rohkea Suomi haetaan monia eri vaihtoehtoja tulevaisuuden liikenneinvestointien rahoittamiseksi, ja annan kyllä tukeni tälle kehitykselle ja tutkimiselle myöskin tulevaisuudessa.

Arvoisa ministeri, raskas liikenne on merkittävä asia, joka kuluttaa myöskin Suomen tiestöä. Kaikki raskas liikenne ei tule suinkaan kotimaan liikenteestä, vaan myöskin rajojen ulkopuolelta. Olisin kysynyt ministeriltä, miten tämä Vinjet-maksujen valmistelu ja keskustelu valtiovarainministeriön kanssa etenee.

Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun katsoo yleensä perusväylänpidon tilannetta Suomessa ja sen lähihistoriaa, miten nämä määrärahat ovat kehittyneet, niin kyllähän se on aika ikävää tarinaa katsoa. Sitten valitettavasti maaseutukunnissa ja siellä, missä tarvitaan alemman tieverkon liikennettä muun muassa puukuljetuksiin, tilanne alkaa olla tänä päivänä kesäisin ja myös talviaikaan aurausten takia todella huono. Kun katsoin nyt sitten Liikenneolosuhteet 2035 -raportin linjauksia, joista muun muassa toissapäivänä Juhani Tervala uutisoi Helsingin Sanomien kautta, niin siinäkään tarinassa ei valitettavasti ollut näköalaa tulevaisuuteen niin, että perustienpidon rahoihin saataisiin parannusta.

Kysynkin arvoisalta liikenneministeriltä: olisiko nyt vihdoin ja viimein sen aika, mitä esimerkiksi valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Hannes Manninen on esittänyt, että perustettaisiin seuraavan vaalikauden alulla parlamentaarinen työryhmä, joka lyö nelivuotiskauden rahat lukkoon perustienpidon ja -radanpidon osalta, jolloin päästäisiin tästä ongelmasta eroon kerralla?

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllähän tämä, ministeri Lindén, on niin, että tämä on vakava virhe tällä kaudella, kun olette jättänyt Ylen rahoituksen heitteille. Näistä malleistahan te olitte kahdessa päivässä kolmea eri mieltä. Ensin sanoitte, että kannatatte mediamaksua, seuraavana aamuna sanoitte, että nykyinen malli on hyvä mutta kannatatte budjettirahoituksia, ja lopputuloksena tästä oli se, että ratkaisumalleja löytyi nolla. Ylen talous on sen vuoksi hyvin epävarmassa tilanteessa siitä huolimatta, että eduskuntaryhmien puheenjohtajat ovat yksimielisesti sopineet, että Ylen nykyinen rahoitustaso turvataan niin, että palveluja ei pidä lähteä supistamaan. Tämä epäsuhta on nyt vaan pistettävä kuntoon.

Ministeri Lindén: Miksi te ette tuonut esitystä budjettirahoituksesta esimerkiksi eduskunnalle, kun kerran sanoitte, että sitä kannatatte? Eikö tämä ole aika vastuutonta? Minusta tuntuu, että tässä on tämmöistä ideologista hivutusta purkaa laajaa julkisen palvelun yhtiötä. Esimerkiksi kokoomusnuorethan heittivät, että myydään koko Yleisradio. (Puhemies: Minuutti!) Toivottavasti tällaista teillä ei ole taustalla ajattelussanne.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ylen rahoituksessa on 30 miljoonan euron aukko. Te tiedätte tämän hyvin, ja tämä oli tietenkin se tiedossa oleva taustakin, kun nyt tätä uutta rahoitusmallia lähdettiin rakentamaan. Eduskuntaryhmien edustajien yksimielinen esitys tuli, ja te jätitte sitten kesken sen hankkeen. Teidän tehtävänne minun mielestäni on pitää tuossa virassa valtion Yleisradion puolta, mutta teistä ei ollut Yleä suojelevaksi äiteeksi, vaan jätitte tuon Yleisradion sinne kaupallisten tyrskyjen ja myrskyjen keskelle kärvistelemään. Näin tässä kävi. Mistä oli kysymys? Kaupallisiako kuuntelitte vai mitä? En tiedä, sen historia selvittää, mutta minusta tähän maahan mahtuu sekä vahva Yleisradio että vahvat kaupalliset toimijat. Te ette tätä Yleisradion tulevaisuutta halunnut kuitenkaan varmistaa. Se teiltä jäi tekemättä.

Ed. Ojansuulle vaan kysymys: Teillä on nyt leikkauslista ensimmäisenä puolueena valmiina. (Puhemies: Minuutti!) Mitä lentokenttiä te leikkaatte Lapista? Siellä on viisi kenttää toiminnassa. Lähteekö Kemi, Rovaniemi, Kittilä, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) Ivalo vaiko Enontekiö? Antakaapa vastauksia myös, kun leikkaatte.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ainoa tapa lisätä ensi vaalikaudella perustienpidon rahoitusta on rakentaa uusi rahoitusjärjestelmä näitten isojen kehittämishankkeitten rahoittamiseksi ja siirtää niistä kehykseen, perustienpitoon, lisää rahaa. On hienoa, että ministeri Vehviläinen on ollut tässä aktiivinen. Me tarvitsemme Infra Oy:n, joka saa rahaa työeläkevaroista ja esimerkiksi korvamerkitsemällä polttoaineveroista tietyn osa tämän uuden yhtiön pääomittamiseen. On hieno asia, että keskustan lisäksi nyt myös kokoomuksesta on tulossa tukea tälle hankkeelle. Aikaisemminhan nimenomaan valtiovarainministeri Katainen ja valtiovarainministeriö ovat suhtautuneet hyvin kriittisesti siihen, että perustettaisiin joku muu järjestely. Siellä on haluttu lapsilisä, työttömyysturva ja miljardihankkeet ikään kuin ajatella budjetoituna samalla tavalla. Nyt minä uskon, kun ryhmäpuheenjohtaja käytti erittäin hyvän puheenvuoron tähän suuntaan, että me löydämme laajan poliittisen konsensuksen, ja uskon, että SDP:n puolellakin saattaisi olla jopa valmiutta tulla. Joka tapauksessa tärkeintä on, että eduskunnan enemmistö (Puhemies: Minuutti!) on tämän hankkeen takana tulevien vaalien jälkeen.

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meillä on todellakin historiallisen suuri määrä tiehankkeita tällä hetkellä käynnissä, ja jos sitten ensi kaudella uusia hankkeita, kuten toivottavaa on, saataisiin jollakin rahoitusjärjestelyllä toteutumaan, niin on tärkeää, että edetään liikennepoliittisen selonteon ja kakkoskorin hankkeiden suunnitelmien mukaisesti, jotta saadaan jatkuvuutta tähän tiehankkeiden suunnitteluun.

Vielä hieman tuosta lentoliikenteen tuesta. Ed. Ojansuu kritisoi lentokenttien määrää, mutta kyllä meillä on semmoisia lentokenttiä Suomessa, jotka ovat äärettömän tärkeitä ja jotka valtion tuen varassa elävät, kuten Savonlinnan lentokenttä. Sen takia tämä Savonlinnan ja Varkauden lentokenttien tuki, jonka valtio nyt myöntää — alun perin budjetissa on miljoona euroa, ja nyt vielä eduskunta lisäsi 200 000 — on aivan välttämätön, koska pienelle kaupunkiseudulle on äärettömän suuri raha antaa tämä oma osuus tähän, ja sillä on kuitenkin valtavan suuri merkitys seudun elinkeinoelämälle, matkailulle ja (Puhemies: Minuutti!) muun muassa Savonlinnan oopperajuhlille. Eli tämä on erittäin hyvä asia, että tämä lisäys saatiin eduskunnasta.

Matti Ahde /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaksi asiaa vielä. Toinen on tämä eduskunnan etääntyminen liikennepoliittisesta päätöksenteosta, mikä on voimistunut tämän hallituskauden aikana valitettavasti. Liikenneviraston ja Liikenteen turvallisuusviraston perustaminen on tehnyt sen, että esimerkiksi kansanedustajista suurin osa ei tiedä, mihin väyläinvestointeihin peruskunnossapitomäärärahat menevät. Niitä ei päätetä edes ministeriössä, vaan jopa suurin osa päätetään Liikennevirastossa. Se on huono kehityssuunta.

Mutta tähän Seinäjoki—Oulu-rataan. Haluan sen kuitenkin ministerille sanoa, että kun päätettiin käynnistää tämä kaksoisraidehanke periaatteella ainakin sinne Ylivieskaan saakka, niin silloin tarkoituksena oli, että rata on valmis 2015. Nyt näillä rahoitusmalleilla se on valmis aikaisintaan 2020-luvulla — 2020-luvulla — ja se on sietämätön ja kestämätön tilanne. Liikenneministerin tehtävänä on puolustaa tätä hanketta, koska se on myös (Puhemies: Minuutti!) kaikilla taloudellisilla mittareilla mitattuna positiivinen ratkaisu.

Heikki A. Ollila /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! 31 pääluokan sisältä ei rahaa perusväyliin löydy, siitä kai me olemme kaikki yksimielisiä, ja kenenkään, etenkään opposition, suusta täällä ei ole kuulunut siirtoesityksiä muista pääluokista. Päinvastoin niihinkin on haluttu lisää. Nuo rahastot, mistä ed. Rantakangas täällä puhui, ovat toistaiseksi vähän tyhjän päällä, mutta yritetään selvittää yhdessä, jos siitä sellainen malli löytyisi, joka ei kokonaiskustannuksia lisää, kuten tuossa puheenvuorossani jo sanoin.

Tuosta linja-autoliikenteen vähenemisestä, josta ainakin edustajat Martti Korhonen ja Kärkkäinen täällä puhuivat, kannattaa nyt kuitenkin muistaa se, että suurin syy siihen on matkustajien väheneminen, ei joukkoliikenteen tuen väheneminen.

Ja ed. Ahde, en ollut eri mieltä ed. Ravin kanssa, jonka kanssa te olitte samaa mieltä ollessanne eri mieltä minun kanssani. (Naurua)

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri totesi, että yhtään euroa ei ole ylimääräistä ja sen vuoksi pitääkin erityisesti kohdentaa. Tästä hieman erikoinen esimerkki oli se, että kun pitkän työn jälkeen saatiin vihdoin jotain positiivista aikaiseksi ja liikenne Mäntsälän oikoradalla saatiin käyntiin, niin sitten lähiliikenteen ostoon kohdennettiinkin 1,5 miljoonan euron karsinnat. Ilahduttavaa oli, että tämä virhe valiokuntakäsittelyssä korjattiin, ja toivon, että tältä linjalta ei jatkossa poiketa.

Ed. Martti Korhonen puhui täällä Suomen tiestä, ja mielestäni Suomen tie ei voi olla vain tämä muodikas rautatie tai sitten tämä suuri on kaunista -highway, vaan Suomen tien pitää olla myös perustiet, ja perustienpitoon ja pienempiin liikennehankkeisiin pitää löytyä jatkossa rahaa.

Ed. Rantakangas puhui uudesta rahoitusjärjestelmästä, ja uusi rahoitusjärjestelmä voi hyvin rakentua polttoaineveroista, mutta se, että se rakentuisi ruuhkamaksuille, ei ole kestävää. Kehyskuntien ihmisille ei ole perusteltua asettaa ylimääräistä veroa liikkumiselle, etenkään kun joukkoliikennejärjestelmä ei toimi.

Oiva Kaltiokumpu /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ilmeisesti ed. Ojansuu ei ole käynyt ollenkaan Satakunnassa. Hän voi kuunnella tämän minun näkemykseni, tai voitte kirjoittaa Satakunnan Kansan sivuille, mitä kenttiä olette lopettamassa ja kuinka hyvät ovat ratayhteydet. Satakunnan Kansa kirjoitti tässä viikko sitten, että Liikenneviraston vimma muodostaa Satakunta liikennepoliittiseksi pussinperäksi jatkuu lausuntokierroksella olevassa Liikenneviraston Liikenneolosuhteet 2035 -suunnitelmassa. Valtatie 2 on pyyhitty kokonaan pois runkoverkosta ja Porin lentoasema merkittävien lentoasemien joukosta. Lisäksi rataverkkoa ollaan sieltä siirtämässä kunnolla suunnitelmista pois. Kysyn ministeri Vehviläiseltä: Pidättekö tällaista eriarvoistavaa liikenneverkkohanketta oikeudenmukaisena ja tarpeellisena? Onko ministeriöllä tai sen alaisella laitoksella tarkoitus toteuttaa tämä? Ja mikä teidän näkemyksenne on, miten näitä liikenneyhteyksiä ja -verkkoa (Puhemies: Minuutti on mennyt!) tulisi Suomessa kehittää?

Tero Rönni /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Voisi sanoa, että mikään ei ole yli kymmeneen vuoteen muuttunut. Kun kuuntelee tätä keskustelua ja katsoo, niin suunnilleen samanlainen marina on käyty kaiken aikaa joka vuosi ja samanlainen paksu nivaska täällä on edustajien aloitteita, 189 aloitetta. Ja kun äkkiä räknäilin tuossa ja pudottelin päällekkäisiä pois, niin pääsin summaan 1,3 miljardia. Siellä oli semmoisesta siltarummusta aina useisiin kymmenien miljoonien paketteihin. Kyllä realismi taitaa unohtua tässäkin salissa monessa kohtaa, ja täytyy tunnustaa, että olen samaa mieltä ed. Ollilan kanssa siitä, että kyllä kai tässä täytyy miettiä näitten rahojen painotuksia tulevina vuosina entistä enemmän.

Mutta ministerille kysymys. Minä luin perjantaina Suur-Keuruusta ostoliikenteestä Seinäjoki—Jyväskylä-välille. Siinä sanottiin, että jos VR tekee sen ostoliikenteen, niin se ostoliikennepotti on 1,3 miljoonaa euroa vuodessa ja linja-autolla se hoidetaan 200 000:lla. Voiko hintaero olla näin suuri, 7-kertainen?

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ylen hallintoneuvosto on täysin yksimielinen siitä, että mediamaksu olisi ollut erittäin hyvä ratkaisu, mutta ministeriltä petti hermo, ei tullut esitystä. Minä ihmettelen vain Ylen hallintoa, että miten ihmeessä — Yle on eduskunnan radio — siitä kuitenkin päättää liikenne- ja viestintäministeriö. Eikö tämä koko hallinto pitäisi ottaa eduskunnan käsiin? Täällä sovittaisiin, miten maksut hoidetaan ja miten hallinto hoidetaan. Minun mielestäni nyt on tehty niin suuri virhe, että tätä kyllä kannattaa tulevaisuudessa hallitusneuvotteluissa miettiä. Eduskuntaryhmät jos ovat tiukkoina, niin se koko homma tulee tänne ja sillä siisti.

Jos budjettirahoitukseen mennään, ministeri Lindén, tavalliselle kokoomuksen äänestäjäperheelle tämä maksu, mikä olisi tulossa, on tuplasti enemmän kuin se maksu, mikä nyt tällä hetkellä on. Minun mielestäni tämä on suunnaton virhe, minkä te olette tehnyt.

Johannes Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Vehviläinen puolusti tätä Liikenneviraston Liikenneolosuhteet 2035 -raporttia aivan kuin olisi sen itse kirjoittanut. Siinähän onkin paljon hyvää, juuri nämä joukkoliikennepainotukset ja rautateiden kehittäminen jne., mutta siinä on iso ristiriita sen suhteen, mitä näiden tavoitteiden toteuttamiseksi tarvittaisiin sinne isoihin kehittämishankkeisiin. Jo pelkästään nämä rautatieinvestoinnit, niiden tarpeet, tällä alkavalla vuosikymmenellä ylittävät sen, mitä siellä on käytetty edes koko liikennealalle. Kun siellä otetaan pääradan välityskyvyn parantaminen, Kehärata, Pisara, Oulu—Seinäjoki-rata, niin ne jo vievät enemmän.

Nyt selvästi tarvitaan poliittisia ratkaisuja siihen, että kasvatetaan tätä investointipottia, ja silloin tullaan näihin poliittisiin valintoihin. Esimerkiksi yritystukien sijasta taloudellista kasvua varmemmin ja tasapainoisemmin parantaa infran pitäminen hyvässä kunnossa, on sitten liikenneväylistä tai viestintäväylistä kysymys. Pitää myös tarkastella verotukia ja muita, joita karsimalla (Puhemies: Minuutti!) pystytään kasvattamaan tätä kehittämisen osuutta.

Mauri Salo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ongelmana ei ole varmastikaan hankkeiden määrä, vaan ongelmana on nimenomaan rahan puute. Ja miksi nämä liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan budjettirahat ovat jääneet niin vähiin? Näyttää siltä, että niistä on tullut vähän semmoinen jakojäännös, että sieltä sitten otetaan pois taikka sinne ei ainakaan lisätä, jos tarvitaan.

Täällä Pääkaupunkiseudulla nähdään paljon hankkeita tälläkin hetkellä työn alla. Ja jos sitten mietitään historiasta, missä järjestyksessä ne ovat tulleet listalle, niin sehän on niin, että viimeisinä tulleet toteutetaan ensimmäisinä. Ymmärrän sen, että täällä on tarve tehdä näitä parannuksia, täällä mietitään Tapiolan ja keskustan välisiä yhteyksiä ja muita, mutta toivoisin, että tulevaisuudessa pidettäisiin huolta nimenomaan näiden määrärahojen riittävyydestä. Ja jos sitä infrayhtiötä lähdetään tekemään, niin rakennetaan se niin, että sillä on kestävä tulevaisuus.

Johanna Sumuvuori /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Toistan vielä sen tyytyväisyyden tämän valtioneuvoston toiminnan osalta, että joukkoliikenne on saanut lisää määrärahoja. Nytkin valtiovarainvaliokunta esittää lisämäärärahaa, ja hallitus aloitti myös uutena tukimuotona suurten kaupunkien joukkoliikenteen tukemisen, mikä on erinomainen asia, ja sen volyymiä on syytä vielä kasvattaa jatkossa huomattavasti samoin kuin kevyen liikenteen tukemisen osuutta.

Olisin vielä kysynyt ministerin näkemystä, niin kuin moni muukin on kysynyt, tähän Liikenneviraston raporttiin, joka on toki asiantuntijanäkemys, ei poliittinen näkemys, mutta kuitenkin esimerkiksi vihreästä näkökulmasta se sisälsi erinomaisia painotuksia nimenomaan joukko- liikenteen, kevyen liikenteen ja raideliikenteen osalta. Eli mikä on ministerin näkemys tämän raportin etenemisestä tai raportin ajatusten eteenpäin viemisestä poliittisella tasolla?

Ja sitten myös kysymys ruuhkamaksuista, jota selvitettiin kovasti tällä hallituskaudella. Uskooko ministeri, että seuraavalla hallituskaudella voimme tehdä päätöksen Pääkaupunkiseudun ruuhkamaksujärjestelmän käyttöönotosta?

Pekka Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Rantakangas, mitenkään en voi hyväksyä näkemystänne, kun ymmärsin teidän tarkoittavan, että olisin jollakin tavalla myöhäisherännäinen pohtimaan näitä vaihtoehtoisia infran kehittämisen rahoitusmalleja. Muistan käyttäneeni puheenvuoron jo liikennepoliittisen selonteon yhteydessä asiasta. Ja kun ministeri viittasi Pasi Holmin selvitystyöhön, niin toimin sen Holmin selvitystyön ohjausryhmän puheenjohtajana. Aika voimakkaasti yritimme viedä eteenpäin tätä ajattelua. Tärkeätä on se, että nyt tässä salissa näyttää vallitsevan aika suurta yksimielisyyttä, että edelleen tätä mahdollisuutta kannattaa selvittää.

Ministeri Vehviläinen, ihan eksakti kysymys. Kun on ihan selvää, että tämän nykyisen verkon sujuvuutta, käytettävyyttä ja läpivirtaavuutta täytyy voida parantaa, niin kysyisin, mitä sieltä älyliikenteen kalupakista voisi löytyä, jotta tätä tavoitetta pystyttäisiin viemään eteenpäin.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pitää jonkin verran palauttaa mieliin, minkälaisista summista tässä puhutaan. Se korjausvelka on 2,5 miljardia euroa, ja se kasvaa joka vuosi. 2,5 miljardia euroa on paljon rahaa. Ja jotta me pystymme edes tämän nykyisen tason säilyttämään, niin perusväylien ylläpito vaatisi 200 miljoonaa euroa vuositasolla. Se on se, johon pitäisi nyt keskittyä. Se on se iso olennainen asia. Jos me emme saa tätä väylästöä pidettyä edes tällä tasolla, niin meidän on ihan turha puhua mistään rahastomalleista, koska se on sitten pois jossakin vaiheessa sieltä, jos ei perusväylästöä pidetä kunnossa.

Mitkä sitten ovat ne vaihtoehdot ja vaihtoehtoiset rahoitustavat? Minun mielestäni eduskunnalla pitäisi olla kristallinkirkkaana mielessä se, että haetaan veronmaksajille edullisimmat tavat rahoittaa, jos mennään johonkin muuhun kuin budjettirahoitukseen. Mikään näistä malleista ei vielä ole osoittanut edullisuuttaan edes kokonaistarkastelussa mitenkään sen ohi, että ylläpito rahoitetaan budjetista. Valtio vaan saa nyt kerta kaikkiaan rahaa kaikista edullisimmin.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Politiikka on arvovalintoja, ja kuten tiedämme, Helsingissä on talviaurauksesta vastaava vihreä apulaiskaupunginjohtaja ja väylät, kadut ovat auraamatta. Tietysti onhan tämäkin yksi keino hillitä liikennettä Helsingin keskustassa mutta mielestäni ei ihan asianmukainen keino.

Arvoisa puhemies! Mitä tulee Yleisradioon, niin 98 prosenttia suomalaisista katsoo viikoittain Yleisradion ohjelmia, mutta vain 75 prosenttia suomalaisista maksaa televisiomaksua. Tämä osoittaa sen, että meillä on aika suuri joukko niitä, jotka katsovat mutta eivät maksa. Tietysti järjestelmää pitää kehittää niin, että kaikki, jotka katsovat, myöskin maksavat.

Mitä tulee sitten ohjelmiston valvontaan, niin nythän Yleisradion hallintoneuvosto on ottanut tehtäväkseen valvoa ennakkovalvonnalla uudet toiminnot, ja juuri eilen hallintoneuvosto teki päätöksen siitä, että hd-ohjelmiston osalta suoritetaan ennakkovalvonta. Tehdään päätös, haittaako se kilpailua ja onko sen julkisen palvelun arvo niin merkittävä, että jos kilpailuhaittoja on, missä laajuudessa tuo voidaan sitten toteuttaa.

Saksassahan on mediamaksu tullut, ja toivottavasti voimme Yleisradion puolesta toimittaa myöskin (Puhemies: Minuutti on täysi!) aineistoa siitä, millä tavalla tuo Saksan maksu toimii ja minkälainen se on.

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllähän tämä Helsingin katujen kunnossapito osoittaa sen, että suksella on parempi tulla töihin tänne eduskuntaankin kuin kävelemällä. Sama on vähän siinäkin, että kun on kilpailutettu ratapuolella kunnossapitotoimet, niin sillä ei ole saatu sitä hyötyä, mikä on oletettu sieltä tulevan.

Vielä näistä investoinneista. Meillä on erittäin hyvä esimerkki uusinvestoinnista, Kerava—Lahti-oikorata, joka tehtiin todella nopeasti ja pystyttiin säästämään valtion kustannuksia. Samaa periaatetta voisi käyttää mielestäni myös Seinäjoki—Oulu-välillä, aivan samalla tavalla. Näin saataisiin se tehokkaasti ja saataisiin se rata tuottamaan. Nyt tällä hetkellä, jos tätä investointia venytetään koko ajan, pikkuhiljaa viedään, sen tuotto kärsii siitä. Operaattorilla, joka siinä liikennöi, on erittäin suuret kustannukset siitä, kun joudutaan hiljaa ajamaan ja jarrutetaan junat joka kerta jopa sinne 15—10 kilometriin tunnissa ja kilometritolkulla vedetään hissun kissun.

Liikenneministeri Anu Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Kysyttiin, missä vaiheessa on Infra Oy:n perustaminen. Siitä on aika selvät nuotit olemassa siinä selvitysmies Pasi Holmin raportissa. Sitten tiedän myös, että valtion omistajaohjausyksikössä on tätä asiaa tutkittu, ja toivon, että semmoisilla menetelmillä, että se on nopeasti nostettavissa ylös.

Ed. Ojansuu kysyi raidehankkeista, onko riittävästi ja mitä on tehty. No, nyt on tehty ainakin paljon päätöksiä. Mutta sitten haluan korostaa sitä, että on myös saatu valmiiksi isoja hankkeita, kuten Lahti—Luumäki, yli 200 miljoonan euron hanke. Se mahdollisti sen, että nyt Pietariin mennään 3,5 tunnissa ja koko Itä-Suomen junaliikenne tulee nopeutumaan, mutta niitä muutoksia ei laitettu vielä voimaan. Olen itsekin kiinnostunut, minkä verran esimerkiksi Joensuuhun matka kevenee, ehkä 10—15 minuuttia, mutta ne muutokset tulevat ensi kevään, alkukesän, aikataulumuutoksissa käyntiin.

Lentoasemaverkon karsintaa en itse kyllä henkilökohtaisesti kannata. Se olisi ääretön virhe, jos me lähtisimme meidän lentoasemaverkostoamme karsimaan. Mutta vinkkinä, että tänään illalla on vielä lähetekeskustelussa lentoasemaverkostoa koskeva laki. Siellä voidaan tästä jatkaa keskustelua.

Sitten työeläkerahojen käyttö. Eihän siihen ole estettä, että jos meillä on jälkirahoitusmalli ja siinä on rahoittaja hakemassa myös yksityissektorilta rahoitusta, niin voi hakea. Mutta eiväthän hekään sitä rahaa anna ihan huvin vuoksi kansallistalkoissa. He haluavat, totta kai, omalle rahoitukselleen kohtuullisen tuoton. Se on ihan selvä asia.

Ed. Viljanen kysyi tulevaisuuskatsauksista. Totean tästä ministeriön tulevaisuuskatsauksesta, että se ei ole koko ministeriön yhteinen näkemys eikä myöskään poliittinen näkemys. Siinä on useampi skenaario, ja jokainen voi niitä lukea sillä tavalla kuin itse tykkää. Yleensä skenaariot eivät sellaisenaan toteudu. Eli siellä on hyviä aineksia, mutta sillä evästyksellä.

Sitten nämä vinjettimaksut. Tästä on olemassa tietoinen totuus, että VM:llä ja liikenne- ja viestintäministeriöllä on erilainen käsitys. Me olisimme olleet valmiita etenemään nopeasti raskaan liikenteen tienkäyttömaksuun eli vinjettimaksuun, mutta VM:n vetämässä selvitystyössä päädyttiin siihen, että se on liian kallista, että keräyskustannukset ovat liian kalliit. Meillä on taas toisenlainen näkemys, ja jätimme siitä eriävän mielipiteen. Uskon siihen, että tulevina vuosina liikenteen uudenlaisia taloudellisia ohjauskeinoja tullaan ottamaan käyttöön. Tämä tienkäyttömaksu on yksi, sitten ruuhkamaksut on täällä vilahtanut. Niistä tulee tämän vuoden lopussa tarkempi selvitys. Mutta tämä hallitus ei ota pienintäkään kantaa siihen, pitäisikö ruuhkamaksuja Pääkaupunkiseudulla toteuttaa vai ei. Seuraava hallitus varmasti ja hallitusohjelmassaan jo saattaa ottaa jonkinlaista kantaa mutta viimeistään siinä uudessa tulevan vaalikauden selonteossa.

Sitten vielä näitä näkemyksiä, jotka liittyvät muun muassa Liikenneviraston visiopaperiin Liikenneolosuhteet 2035, ja sitten myös tähän Liikenneviraston runkoverkkomuistioon. Haluan sen vielä toistaa: Liikennevirasto on itsenäinen asiantuntijavirasto, he linjaavat, mutta poliittiset päättäjät päättävät. Se on sillä tavalla. Lukekaa niitä nyt sillä tavalla, että ne eivät ole teille käskyjä vaan siellä on ajatuksia, linjauksia siitä, mitä tämä Liikennevirasto virastona ajattelee Suomen liikennejärjestelmän kehittämisestä. Mutta heille ei ole annettu poliittista päätöksentekovaltaa eikä tulla, jos minusta riippuu, myöskään antamaan.

Sitten runkoverkkoasia. Se on sama juttu. He kaivoivat 2000-luvun alussa tehdyn vanhan runkoverkkosuunnitelman, josta erityisesti satakuntalaiset esimerkiksi ovat olleet näreissään, kun Kakkostie Helsingistä Poriin ei mahdu muka runkoverkkoon. Te tiedätte, että jos meillä on niin kova taloudellinen tiukkuus, minkä kaikki tietävät nyt olevan näkyvissä, ja jos me ensin päätämme runkoverkon, niin siitähän tulee kehittämishankkeitten karttapohja. Voitteko kuvitella, että joku muu tieyhteys tai raideyhteys olisi rahoitettavien joukossa, jos se ei ole siinä runkoverkkopohjassa? Sen takia pidän tätä erittäin tiukasti esillä. Se on ehkä siellä tehtyä heidän ajatteluaan, ja meidänkin ministeriössämme virkamiehistöstä sitä osa saattaa tukea, mutta osa ei sitä tue.

Sitten ed. Rönni vielä kysyi, voiko olla niin iso ero. Kyllä se on. Minä en ole ihan varma, oliko se ihan noin iso ero vai puhutaanko juuri niistä, kun oli tämä yksi vuoropari, joka oli se 1,3 miljoonaa. Ilmeisesti jopa on, ja se kertoo, miten kustannuksiltaan on kalliimpaa raideliikenteen järjestäminen.

Ed. Ravi kysyi älyliikenteen kalupakista. Siellä on erittäin paljon semmoisia asioita, jotka myös jo nyt ovat käytössä. Raideliikenteeseen liittyy paljon, niihin teknisiin ohjausjärjestelmiin, informaatiojärjestelmiin, (Puhemies: 5 minuuttia!) ja sitten vaikka esimerkiksi jostakin joukkoliikenteen puolelta otan esille yhteisen matkalipun, siis raide- ja linja-autoliikenteessä käyvän matkakortin.

Viestintäministeri  Suvi  Lindén

Arvoisa puhemies! Ed. Kyllöselle haluaisin todeta — hän kysyi tästä sähköisestä asioinnista ja tietoliikenteen Laajakaista 2015 -hankkeen toteutumisvauhdista — että kyllä siinä uskoisin, että edetään ihan aikataulussa. Tässä on vielä useampi vuosi jäljellä, ja itse asiassa kysymys on aika pitkälti myös sitten siitä, kuinka aktiivisesti kunnat ovat viemässä hanketta eteenpäin. Meillä on vielä paljon kuntia, joissa ei ole laisinkaan herätty hankkeeseen, ei lähdetty laisinkaan liikkeelle. Peruskartoitus on maakuntaliittojen kautta tehty, että tiedetään se tilanne, mutta kuntapäätöksillä asiat etenevät.

Kainuu on etuoikeutetussa asemassa siltä osin, että siellä on kaikkiin hankkeisiin tarjoukset tulleet ja liikkeelle ne ovat lähdössä. Tällä viikolla tuli tieto, että Paljakan hanke lähtee liikkeelle. Monissa muissa maakunnissa näin onnellisessa tilanteessa ei olla, mutta uskon, että kainuulaiset tulevat tiedostamaan etuoikeutetun asemansa, kun tämä laajakaistahanke heidän osaltaan on valmis.

Sitten jos mennään tähän Yleisradioon vielä. Olen ed. Tennilän kanssa täysin samaa mieltä siitä, että moniarvoinen viestintäkenttä on erityisasemassa oleva arvo, jota pitää vaalia, ja se tarkoittaa sitä, että meillä on vahva Yleisradio ja vahva kaupallinen kenttä. Näin on tällä hetkellä, ja näin varmasti on tulevaisuudessa. Ylen roolia ei suomalaisessa yhteiskunnassa ole väheksytty, ja tarvitsemme Yleä erityisesti julkisen palvelun tehtävän monimuotoisuuden kautta ja mediakentän pirstoutuessa.

Ed. Sasi on aivan oikeassa siinä, että tänä päivänä lähes kaikki suomalaiset tavoitetaan erilaisin Yleisradion sisällöin monimuotoisesti erilaisten jakelukanavien kautta. Sen vuoksi varmasti tämä nykyinen televisiomaksuksi kutsuttu rahoitusjärjestelmä ei ainakaan nimensä puolesta enää vastaa tarpeita.

Haluan muistuttaa siitä, että hallitusohjelmassa hallitus on luvannut selvittää Yleisradion rahoitusjärjestelmää. Näin on tehty. Meillä on olemassa nyt paljon tietoa ja vaihtoehtoja siitä, miten voidaan edetä. Haluaisin myös muistuttaa siitä, että niin sanotun puhtaan Lintilän mallin takana olivat tietysti parlamentaarisen työryhmän jäsenet, mutta meillä on eduskuntaryhmiä, jotka asettivat ehtoja tuelleen, ja nämä kaikki ehdot liittyivät tähän oikeudenmukaisuusaspektiin, kompensointiin, jota tässä Lintilän mallissa ei ole. Lintilän malli on puhdas tasamaksu, asuntokohtainen tasamaksu.

Olen todennut sen ja sen haluan ed. Viitaselle muistuttaa, että budjettirahoitteisuus, jos mietitään rahoitusjärjestelmän toteuttamista, olisi kaikista yksinkertaisin tapa teknisesti toteuttaa. Siinä, miten budjettiin sitten kerätään se puolen miljardin resurssi, on tietysti vaihtoehtoja, jotka liittyvät tuloverotukseen taikka arvonlisäverotukseen, joissa sitten tietysti se kohdentuu vähän eri tavoin.

Nykymallissa, joka pohjaa ilmoitusvelvollisuuteen, on omat ongelmansa. Mutta voinee todeta tässäkin ja tästä pöntöstä sen, että tällä hetkellä monien kansalaisten mielissä on yleisesti hyväksyttävää se, että kun on pienituloinen ja vaikka katsoo televisiota, niin tällöin ei välttämättä tarvitse maksaa. Se ei ole lain hengen mukaista, ja siinä mielessä se on varmasti väärin. Meillä on myös selvästi niitä vapaamatkustajia, jotka eivät kuulu pienituloisten joukkoon ja jotka eivät vaan maksa, ja sen vuoksi järjestelmä vaatii uudistamista.

Suomalaisilla on sosiaalinen omatunto, sosiaalinen oikeudenmukaisuus on tärkeää. Ihmettelen hieman ed. Ukkolan näkemystä siitä, että tämä malli olisi pitänyt rakentaa kokoomuksen kannattajille sopivaksi ja sitä kautta hakea tälle esitykselle tuki. Hyvin paljon palautetta tuli niiltäkin, joille maksu olisi pienentynyt, siitä, että he kokevat tämän sosiaalisen oikeudenmukaisuuden niin tärkeäksi arvoksi, että sen vuoksi haluaisivat, että löytyy semmoinen tapa, jossa toteutuu se nykytila, jossa pienituloiset usein jättävät maksun maksamatta, koska eivät kykene maksamaan. Tämä mahdollistuisi ennen kaikkea helpommin silloin, kun kysymys olisi henkilökohtaisesta maksusta (Puhemies: 5 minuuttia!) eikä asuntokohtaisesta maksusta.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi haluan todeta sen, että televisio- ja radiorahastoon kerätään ensi vuonna 462 miljoonaa. Lintilän työryhmä puhui 450 miljoonasta vuonna 2010. 6 prosentin televisiomaksun korotuksella Yle saa 27 miljoonaa lisää resurssia. Hyvällä johdolla, hyvällä hallituksella ja hyvällä hallintoneuvostolla Yle pystyy toteuttamaan julkisen palvelun tehtäväänsä. Olen aivan varma, että löytyy sellainen ratkaisu, jolla on laaja kansan tuki ja jolla Yleisradion rahoitus todella pitkällä tähtäimellä turvataan, ja myös tässä yhteydessä ratkaistaan ne kysymykset, jotka liittyvät Ylen hallintomalliin ja julkisen palvelun tehtävään kokonaisuutena. Periaatteessa tehtävä pitäisi ensin vahvistaa ja sen jälkeen katsoa, millä tavalla se rahoitetaan. Tässä keskustelussa hyvin usein on puhuttu vain rahoituksesta eikä tästä kokonaisuudesta, johon liittyy hallinto ja julkisen palvelun tehtävä ennen kaikkea.

Ilkka Kanerva /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä on tärkeä ja olennainenkin yhteiskunnan kehittämissektori, mutta hyvästä keskustelusta huolimatta pariin yksityiskohtaan.

Ensimmäinen on vähän ongelmallinen, ja se on se, että tietysti kaikki tiedämme Suomessa olevan Länsi-Euroopan vanhin ajoneuvokanta ja samalla maanosan ehkä vaikeimmat tai vaativimmat liikenneolosuhteet. Meillä tähän problematiikkaan liittyen on ollut katsastusjärjestelmä, joka 1990-luvun puoliväliä ennen vapautettiin käytännössä, mikä merkitsi isoa laadullista palvelujen paranemista suomalaisessa katsastusjärjestelmässä. Jokainen tietää, kuinka simputtavaa siihen saakka vallinnut käytäntö oli.

2000-luvulla myytiin puolestaan valtio-omisteinen katsastusjärjestelmä ulos sillä seurauksella, että kymmenessä vuodessa on tapahtunut huikea, valtaisa hintojen nousu tällä alalla. (Ed. Pulliainen: Aivan oikein!) — Ei se ole oikein. (Ed. Pulliainen: Tieto oli oikea!) — Ymmärsimme molemmat, edustaja. — Mutta tämä on johtanut esimerkiksi siihen, että katsastusyritysten tuottama voitto on 20, jopa 30 prosenttia heidän liikevaihdostaan, mikä on huikea luku luonnollisesti.

Nyt olen havainnut, ministeri, että fundeerataan sitä, että huoltoasemille siirtyisi tämä laadunvalvonta. On pakko ollut pysähtyä ja miettiä, onkohan tämä kuinka tarkkaan loppuun saakka mietitty asia vaikkapa jääviyden näkökulmasta katsottuna, joudummeko ojasta allikkoon, sillä jos minä arvioin töiden tarpeen ja minä arvioin töiden laadun ja teen sen työn itse ja annan sille hyväksymismerkinnän, niin kyllä se noin normaalikäytännön valossa katsottuna on erittäin kyseenalainen järjestelyltään ja luonteeltaan. Voi olla, että minun huoltamoni laatu olisi aivan loistavaa, mutta mikä vaikutus sillä loppujen lopuksi on liikenneturvallisuuteen, on kysymys, jota ei voi olla miettimättä. Muodostuuko tätä kautta perusteeton rahoitusmekanismi, sellainen kone, joka tuottaa minulle varsin hyvän tuoton, mutta liikenneturvallisuuteen oleva vaikutus on hyvin marginaalinen?

Minä olen hieman epävarma siitä, johtaako tämä siihen toivottuun lopputulokseen, jota sillä kukaties on asetuttu hakemaan. Hieman epäilen, että tässä voidaan ottaa askel, ainakin minun julkisen sanan kautta olevien tietojen välityksellä saamani vaikutelma on sen kaltainen, joka panee ainakin epäileviä kysymysmerkkejä asian perään.

Toinen lyhyt asia, puhemies, on se, että Itämerellä kiristyvät rikkipäästörajat aiheuttavat tietysti meidän omalle Itämeren liikenteessä olevalle laivastollemme ja yrityksillemme merkittävän taloudellisen lisätaakan, 800 miljoonasta miljardiin euroon vuositasolla olevan vaikutuksen, ilman että siihen ollenkaan kaikki muut tällä Itämerellä toimivat varustamot osallistuvatkaan. Jokainen ymmärtää, että tämä ei voi olla perimmiltään kovin järkevä toimenpide paitsi ympäristöllisesti. Kun ympäristölliset kysymykset ovat tässä mielessä olennaisia, pitäisi tietysti päästä siihen, että pelisäännöt kaikille varustamoille olisivat tässä suhteessa samankaltaisia. Kun siinä voi olla vähän vaikeuksia päästä ainakaan nopeasti lopputulokseen, niin olemme nähneet tai näkemässä ja juuri parhaillaan olemme todistamassa hankkeita, joissa Itämerellä laivojen polttoaineena tullaankin käyttämään nesteytettyä maakaasua lng:tä, mikä on oikean suuntainen toimenpide, joka yleistyessään tuottaisi myöskin hyvän ympäristövaikutuksen. Sillä tavalla päästäisiin tavoiteltuun päämäärään.

Mutta tämä onnistuu vain, jos meillä on kattava infrastruktuuri olemassa tätä järjestelmää ajatellen Itämeren piirissä. Ruotsihan on edennyt tässä suunnassa jo valmiiksi, eikä pitäisi toimia niin, että ruotsalaiset onnistuisivat ikään kuin ajallisesti lyömään suomalaiset tässä kilpailussa laudalta. Se on meille hyvin tärkeä kysymys monistakin todennäköisistä syistä johtuen. Me tarvitsemme varastoterminaaleja ja rannikkoproomuja tämän asian toteuttamiseen, ja tämän asian toteuttaminen puolestaan edellyttää sitä, että valtiolla on ympäristötukijärjestelmä tätä varten olemassa. Siksi, kun tässä on mahdollisuus vedota ministeriin, että tällainen ympäristötukijärjestelmä, joka mahdollistaisi tämän nesteytetyn maakaasun käytön meidän laivoissamme, voisi käydä mahdolliseksi, on aihetta vedota siihen, että Ruotsin tapaan me rohkeasti pyrkisimme tämän asian toteuttamiseen laivojen polttoainekäyttöä ajatellen Itämerellä.

Liikenneministeri Anu Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Ihan on pakko sanoa lyhyesti entiselle liikenneministeri Kanervalle, että ei olla sallimassa kyllä katsastusta huoltoasemille. Jos sellaista tietoa olette jostakin saanut, niin se on väärää tietoa. Meillä on tänä iltana kohta — mikä tämä on, kohta 6 — lähetekeskustelu hallituksen esityksestä katsastuslain uudistamiseksi, ja siellä on ehkä sopiva tilaisuus käydä keskustelua siitä sisällöstä, mutta huoltoasemille ei ole tulossa. Se on aivan eri asia kuin autokorjaamoille.

Sitten tämä toinen asia tästä lng:n käytöstä. Voin sanoa siitä, että perästä kuuluu. Se on totta, että me olemme hyväksyneet ja te olette hyväksyneet sen, että meillä on 30 miljoonaa euroa käytettävissä tähän ympäristötukeen. Toivotaan, että siinä asiassa voidaan edetä erittäinkin nopeasti.

Juha Korkeaoja /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kanerva kiinnitti tärkeään asiaan huomiota. Katsastustoiminnan uudistus on tarpeellinen. Aivan selvää on, että nykyinen ristisubventio raskaan kaluston ja kevyen kaluston välillä pitää poistaa, ja se jo sinänsä varmasti parantaa kilpailua ja sitä kautta alentaa hintoja.

Sen sijaan katsastuksen sallimista korjaamojen yhteydessä on syytä tarkasti miettiä. Siinä on hyvät puolensa. Itse en niinkään pelkäisi tätä laadunvalvontaa tai hintakysymystä sen suhteen vaan sitä, aiheutammeko tällä sen, että tulee investointeja. Meillä on jo nyt kapasiteettia erittäin paljon tällä alalla, ja on mahdollista, että tämä uudistus johtaisi siihen, että rakennetaan uusi kapasiteetti korjaamoiden yhteyteen ja sillä tavalla tulee tarpeettomia kustannuksia ja olemassa olevia kapasiteetteja jäisi käyttämättä.

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Kanerva otti hyvään teemaan kantaa, mutta se teema tietysti on tärkeä, että Suomessa tällä hetkellä autojen keski-ikä taitaa olla lähes 12 vuotta. Siinä suhteessa toinen puoli tämän katsastuksen lisäksi onkin myös se, miten me saamme nuorennettua meidän autokalustoa ja millä tavalla tämä muutos voidaan tehdä. Siinähän on veropuolella tietynlaisia instrumentteja, esimerkiksi painopisteen muuttaminen autoveron, ajoneuvoveron, polttoaineveron, käyttövoimaveron suhteen.

Olisikin kysynyt ministeri Vehviläiseltä, onko täällä tietynlaisia painopistesuuntien muutoksia kenties tulevina vuosina tehtävänä esimerkiksi siinä suhteessa, että vuotuinen vero voisi olla vaikka jopa korkeampi mutta sitten taas se verotus muuttuisi polttoaineen puolella niin — mikä nyt on jo tulossa — että mitä vähempi päästöjä on, sitä pienempi vero, mikä kenties uusisi myöskin meidän autokalustoa tasaisesti ottaen kuitenkin huomioon sen, että meillä on myöskin paljon (Puhemies: Minuutti!) sellaisia autoja, jotka ovat käytettyjä autoja tällä hetkellä ja myöskin vaihdossa.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Innostuin tästä ed. Kanervan lng-asiasta, ja se syy on hyvin yksinkertainen. Nimittäin silloin, kun ympäristöministeriössä oli ylijohtaja Nurmi, hän informoi meitä edustajia (Ed. Kanerva: Edesmennyt!) lähes lukemattomia kertoja tästä asiasta ja kertoi, että jos tulisi satamavarustus, siis laivat käyttävät tätä nesteytettyä maakaasua, niin kun se infra tehdään niitä vuoroliikennelaivoja varten, samalla luodaan se teollisuus, siis laivanrakennusteollisuus, joka hankkii sen rahan takaisin. Ihan sama idea kuin kännyköissä on ollut, mehän olemme kaikki kännykät maksattaneet muilla.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kanervan lng-asian esille nostaminen oli tärkeää. Nyt kuitenkin tämä maakaasun verottaminen, mikä tällä hetkellä on lähtenyt liikkeelle, vaarantaa maakaasun putkiston laajentamista. Tuosta näkökulmasta olisi tietysti hyvä, että myös Turkuun tulisi maakaasuputki, jotta päästäisiin tähän nesteytetyn maakaasun valmistamiseen, ja tietysti aina tarvitaan muita fasiliteetteja myös. Viking Linen valmiudet tai mahdolliset valmiudet tilata nesteytettyä maakaasua käyttävä alus tai kaksi ovat yksi hyvä asia.

Lopuksi on todettava, että tällä tavalla me pääsemme tästä rikkiongelmasta eikä ainoastaan Itämeri vaan myös Kanaali on alue, johonka tämä matala rikki on viety, samoin Yhdysvaltain tai Pohjois-Amerikan itärannikko.

Ilkka Kanerva /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun on näin harvinainen tilaisuus, että pyytämättäkin saa puheenvuoron, ja kun olen joskus marmattanut arvoisalle puhemiehelle, että joskus on jäänyt väliinkin, että olisin halunnut mutta ei ole onnistunut, niin todetaan tässä vaan, että varmasti käytin väärää termiä arvoisan liikenneministerin mielestä mutta se ei poista sitä ongelmaa, joka tähän periaatteellisesti ja eettisesti katsottuna sisältyy. Ja siitä olen sinänsä huolissani täysin riippumatta siitä, puhummeko nyt huoltoasemista vai korjaamoista.

Mats Nylund /r:

Värderade fru talman, ar-voisa rouva puhemies! Riksdagens kommunikationsutskott har varje år under den här riksdagsperioden i sitt utlåtande till finansutskottet påpekat att finansieringen av bastrafikledshållningen är underdimensionerad med cirka 200 miljoner euro. Det här har också kommit fram i debatten här. Varje år har riksdagen också ökat anslaget för bastrafikledshållning.

Finansutskottet föreslår inför nästa år att momentet ökas med knappa 10 miljoner euro. Bra så, men det är ett ofrånkomligt faktum att underhållet av såväl banhållningen, men i all synnerhet väghållningen är kraftigt eftersatt. Helt riktigt påpekar också finansutskottet att det eftersatta underhållet inte längre kan rättas till med nuvarande anslagsutveckling, utan i nästa anslagsram måste bastrafikledshållningen prioriteras.

Arvoisa puhemies! Kun liikennehallinto joutuu vuodesta toiseen selviämään liian pienillä määrärahoilla, tuloksena on, että ainoastaan kaikkein vilkkaimmin liikennöidyt tiet pidetään hyvässä kunnossa ja varsinkin vähemmän liikennöityjen valtion sorateiden kunto heikkenee vuosi vuodelta. Tämä ei ole ollenkaan ainoastaan ministerin ja ministeriön syy, vaan se on budjettiraamien, koko hallituksen ja jopa eduskunnan syytä. Tieosuudet, jotka ovat saaneet osan korvamerkityistä puukuljetuksen määrärahoista, on peruskorjattu, mutta muuten kehitys etenee valitettavasti väärään suuntaan.

Minun kotikunnassani on esimerkiksi Åvistin kylä, jonka 82 asukkaasta useimmat kulkevat päivittäin autolla töihin. Kylään on neljä tuloväylää, jotka ovat kaikki valtion sorateitä. Huonojen kelien aikana syksyllä ja keväällä tiet ovat olleet niin huonossa kunnossa, että jopa lasten koulutaksi on juuttunut tielle. Tätä ei voida mitenkään hyväksyä, ja valitettavasti Åvistin kylän asukkaat eivät suinkaan ole ainoita samassa tilanteessa olevia.

Värderade talman! Regeringens trafikpolitiska redogörelse var ett steg mot en mera långsiktig bastrafikledshållning men bristen på pengar gör att redogörelsens goda målsättningar inte kommer till sin rätt. En av de stora utmaningarna för nästa regering blir att hitta nya finansieringsformer för i synnerhet de stora investeringarna, och därigenom få mera pengar över till underhållet.

Det är ett obestridligt faktum att ett fungerande trafiknät är en av de viktigaste grundförutsättningarna för att kunna leva och bo också på landsbygden, för att näringslivet ska kunna utvecklas och därigenom välfärden upprätthållas. Ett välfungerande trafiknät betalar sig självt med ränta.

Lasse Hautala /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Liikenne- ja viestintäministeriö on budjetissamme lohko, josta puheenvuoroja käytetään varsin paljon. Sama näkyy myöskin niissä muutosehdotuksissa, mitkä meillä ovat sitten huomenna äänestettävänä.

Perusväylänpito on yksi keskeisimmistä ministeriön toimialoista jakautuen tienpitoon, radanpitoon ja vesiväyliin. Tästä noin 900 miljoonan euron rahasummasta noin puolet on sidottu pitkäkestoisiin sopimuksiin, eli hallituksesta riippumatta ne rahat ovat siellä sidottuna.

Jokaisesta tiepiiristä löytyy hankkeita, joita olisi ollut hyvä saada listoille. Omasta vaalipiiristänikin meillä on useita semmoisia hankkeita, jotka kuuluvat perustienpidon puolelle, mutta rahat eivät yksinkertaisesti riitä. Meidän Suomessa pohjoisissa olosuhteissa asuvien ilmasto kuluttaa meidän verkostoamme Keski-Euroopan tieverkostoon nähden ihan oleellisesti enemmän, ja se on hinta, jonka me yhteiskuntana joudumme siitä maksamaan.

Kevyen liikenteen väylät ovat yksi kohde, joka nousee usein esille, ja aina, kun liikenneonnettomuuksia kevyen liikenteen puolella sattuu, on aivan luonnollista, että nämä asiat tulevat esille. Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksen alueella on lähes 400 hanketta odottamassa vuoroaan, ja vuosittain vajaat 10 hanketta toteutuu. Olisikin hyvin tarpeellista, että näitä jonoja pystyttäisin varsin paljon ripeämmin purkamaan. Se, että kevyen liikenteen väylien rakentaminen tulisi kuntien vastuulle, ei ole oikea ratkaisu. Kyllä tieverkostojen rakentaminen kuuluu valtion tehtäväkenttään.

Ensi vuoden talousarvio on meidän alueemme kannalta varsin myönteinen. Täällä on monissa puheenvuoroissa nostettu esille Seinäjoki—Oulu-ratahanke, joka tulee saamaan noin 40 miljoonaa euroa, ja sen hankkeen eteneminen on nyt sitten ensi vuoden osalta kohtuullisesti turvattu.

Seinäjoki saa oman ohitustiensä Valtatie 19:lle, ja samoin tulee Vaasan Sepänkylän ohitustie Valtatie 8:lle. Nämä kummatkin ovat hankkeita, jotka ovat olleet jo pitkään listoilla. Mutta vastavuoroisesti sitten meidän alueellamme perustienpidon määrärahat alenevat 4,3 miljoonaa euroa, mikä tulee vääjäämättä vaikuttamaan siihen, että meidän tieverkostomme rappeutuu.

Lentoliikenteen osalta Seinäjoen lentokenttä saa tarpeelliset investointinsa toteutettua 1,7 miljoonan euron määrärahan turvin, ja sen lisäksi myöskin ylläpitotoimintaan on tulossa muutamia satoja tuhansia. Seinäjoen lentoasema on kooltaan tietysti moniin muihin lentoasemiin nähden pieni, mutta Seinäjoki on kasvava, kehittyvä maakuntakeskus, ja sen yrityselämä tarvitsee lentokentän, ja se on sekä Euroopan syöttöliikenteen että Pääkaupunkiseudulla tapahtuvien käyntien johdosta hyvin välttämätön.

Valtiovarainvaliokunnan lausunnossa kiinnitetään aivan oikein huomiota siihen, että perusväylänpidon rahoitustarpeet tulee ottaa seuraavassa hallituksessa ja määrärahakehyksessä olennaisesti paremmin huomioon. Se tulee tarkoittamaan sitä, että on etsittävä uusi rahoitusmalli hankkeiden toteutukseen. Siitä esimerkkinä on hyvä tämä Infra Oy, joka täällä tänään on useissa puheenvuoroissa noussut esille.

Liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja kertoi tuossa taannoin, että noin 200 miljoonaa euroa per vuosi tarvittaisiin tiepuolelle lisää rahaa. Se on paljon rahaa, mutta jos sitä suhteutetaan siihen, että liikenteeltä peritään yli 7 miljardia euroa erilaisia maksuja, olisi odotettavissa, että nämä rahat saataisiin sitten aikanaan hoidettua.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Silloin, kun vielä oli Itä-Saksa ja Länsi-Berliini, Länsi-Saksasta Länsi-Berliiniin oli ilmasilta ja se sopi oikein hyvin tähän paikkaan. Sekin on logistiikkaa, niin kuin nyt tässäkin on kysymys logistiikasta. Jos ei nyt kerta kaikkiaan nokanvalkaisu eduskunnassa ja erikoisesti hallituksessa ala toimia, niin me tarvitsemme ilmasillan sieltä Vihannin pohjoispuolelta eteläpuolelle tulemiseen sen takia, että se rata on niin huonossa kunnossa. Saattaa jopa käydä tällaisissa lumi- ja pakkasoloissa, että routavauriot ovat sitä luokkaa, että niistä ei kerta kaikkiaan selvitä edes liikennerajoituksilla ja nopeuksien alentamisilla. Pitää saada rahaa, ja se raha löytyy parhaiten työeläkerahastoista.

Jos ajatellaan tänä päivänä, siis finanssikriisiolosuhteissa, mikä olisi kaikkein varmin tuottoprosentti jollekin tällaiselle pääomalle, jolla tarvitsee olla varma tuotto, niin kuin Senaatti-kiinteistöjen vaatimuksena on 7 prosentin tuotto, niin se on juuri tämmöinen Infra Oy:hyn sijoittaminen ja niitten varojen käyttäminen tämän laatuiseen infrahankkeeseen, mitä on kaksoisraiteella Seinäjoki—Oulu-välin hoitaminen rautatiellä. On kummallista, että ei mene lyyti perille, ei millään.

Jos ajatellaan vielä niitä hulluja tilanteita, mitä on synnytetty, että meidän kunnallinen eläkepuoli lähtee kasinopelimarkkinoille pelaamaan Kreikan lainamarkkinoilla ja ottamaan kasinopelivoittoja ja sitten sen jälkeen Suomen valtion kautta hoidetaan veronmaksajien rahoja Kreikan valtiolle siihen samaan rulettiin, eihän tässä ole mitään järkeä, kun kansallisesti voitaisiin hoitaa näitä asioita oikealla tavalla. Tiedän, että pitää sijoitustoimintaa olla ulkomaillekin, mutta tässä liikutaan hyvin itsekkäällä kansallisella tasolla.

Arvoisa puhemies! Toinen raha-asia on tämä Yle-juttu. Minä olen kanssa samaa mieltä kuin täällä jo esitettiin, että irrotetaan Yleisradio todellakin hallitusnuorasta, jos on mahdollista, että yhdellä ministerillä on veto-oikeus yksimielisiin eduskunnan tahtoihin. Sehän on niin yksinkertainen juttu, että pannaan se letku poikki ja eduskunta hoitaa nämä asiat, ja siinä ei ole mitään nokan koputtamista.

Meillä on nyt olemassa se Lintilän ehdotuksen kehitysversio sillä tavalla kuin Saksa on sitä toteuttanut, niin kuin meille Ylen hallintoneuvostossa se hyvin tarkkaan eilen kuvattiin, ja Sveitsissä on käytössä sen kalliimpi versio, niin minä sen ymmärsin. Elikkä meillä on kaikki valmiina olemassa, ja kun toiset ovat pystyneet selviytymään näistä yritys-tv-lupa-asioista, niin kuin meille kerrottiin, niin tämä koko homma on ihan kerta kaikkiaan hoidettavissa. Ja jos siinä Suvivirsi soi nyt sillä puolella, niin tällä puolella soi ihan toinen, ed. Alatalo keksii sopivan, hän esitti aikoinaan hienosti Finlandia-hymnin ja Maamme-laulun, vaikka ne yhdessä sitten. (Ed. Laukkanen: Ei, kun se on se Ihmisen ikävä toisen luo!)

Arvoisa puhemies! Kolmas asia, ja ihan lyhyesti, on se, mitä me olemme tänä vuonna päättäneet. Paitsi ydinvoimaloitten hankkimisesta ketjuhankintana me olemme päättäneet uusiutuvan energian järjestelmän luomisesta. Eihän se toimi miltään osalta, eikä myöskään raaka-ainehuolto, luonnonvarojen hoito, jollei meillä ole sisäistä logistista järjestelmää kunnossa, ja se tarkoittaa, että myöskin maanteiden pitää olla kunnossa.

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Aivan lyhyesti. Rahaa ja uusia ideoita kaipasi ed. Pulliainen. Hyvä, ed. Pulliainen, toitte konkreettisen ehdotuksen. Olen aivan samaa mieltä, että työeläkerahastot ovat yksi erinomainen rahoitusmalli tämän Infra Oy:n rahoittamiseksi ja toteuttamiseksi. Hämmästelen todellakin sitä, että vuosikausia olemme puhuneet siitä, että me tarvitsemme tällaisen Infra Oy:n ja uusia ideoita, uusia rahoitustapoja.

Me tarvitsemme myös uusia ideoita tehdä teitä, rautateitä. Me voimme tätä digitaalisuutta ja niin sanottuja älykkäitä teitä rakentaa myöskin maanteillä. Ei kaikkien tarvitse olla nelikaistaisia moottoriliikenneteitä. Ne voivat olla kapeampia teitä, jotka ottavat liikennemäärät ja liikennevirrat ja kelin nykyistä paljon paremmin huomioon, ja tässä mielessä ne ajatukset, joita virkamiestasolla on älykkäistä teistä kehitelty, ovat äärimmäisen kannatettavia. Sen takia kyse onkin nyt siitä, että eduskunnan pitäisi lähettää todella vakava viesti siitä, että nyt on aika toimia, nyt on aika luoda tämä Infra Oy, luoda sille uusi rahoituspohja ja ottaa myöskin nämä digitaalisuuden tuomat mahdollisuudet liikenneinvestoinneissa nykyistä paremmin käyttöön.

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Ed. Pulliainen on ihan oikeassa, että kyllä eduskunnan valtaa pitäisi kunnioittaa tässä Yleisradio-asiassa. Tässä kyllä ohitettiin yksimielinen mietintö, ja niin kuin sanottu, meidän täytyy kyllä ottaa vastuumme Yleisradion rahoituksen pysyvästä järjestämisestä ja niin, että hallinto pysyy riippumattomana erilaisista lobbausryhmistä, ja myös niin, että tämä toimialan laajuus säilyy edelleen Yleisradiolla, niin kuin se nyt on. Viittaan siihen puheenvuoroon, missä sanoin Yleisradion merkityksestä myös kokonaiskulttuurin kannalta.

Sama juttu koskee tätä valtion Infra Oy:tä. En ymmärrä sitä vastustusta, mikä sillä on ollut. Totta kai valtion raha on halpaa, ehkä valtio saa halvemmalla sen rahan, mutta ne kerrannaisvaikutukset, mitä monista projekteista tulee tieasioissa, kun ne saadaan aikaisemmin käyntiin, totta kai vaikuttavat myönteisesti myös yhteiskunnan kannalta. Silloin meillä pitää olla mahdollisuus rahoittaa erilaisin keinoin sekä eläkerahastoista että mahdollisesti sitten jostakin polttoaineesta tai muusta korvamerkitystä rahankeräämiskeinosta.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Siinähän käykin sillä tavalla, että kun me olemme vielä kuitenkin kolmen vahvan A:n luottokelpoinen valtio — poiketen varsin monesta muusta EU-jäsenvaltiosta — niin silloin, kun me päätämme itse, että täällä käytetään näitä työeläkerahastojen varoja tämän laatuiseen kohteeseen, jossa me voimme osoittaa infran kautta maksimaalisen tuoton, niin onhan se nyt ihan selvä asia eurooppalaisilla ja globaaleilla rahoitusmarkkinoilla, että ne kysyvät, voisimmeko me päästä mukaan näihin hommiin. Tietenkin. Ja silloin asia on hallinnassa. Mutta kun ei, niin ei. Siis on ikään kuin pihilistisiä aivoja jossakin.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Loppumetrien neuvotteluissa ennen budjetin valmistumista saatiin lisättyä 20 miljoonaa euroa lisää liikennebudjettiin. Valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston keskustaryhmä on tyytyväinen varsinkin lisäpanostuksiin perusväylänpitoon ja joukkoliikenteen palvelujen ostoon.

Kokonaisuudessaan liikennepääluokan noin 20 miljoonan euron talousarviolisäyksestä käytetään liki 10 miljoonaa euroa perusväylänpitoon, jolloin määrärahan käytössä huomioidaan erityisesti kaivosten ja muun elinkeinotoiminnan sekä kaupunkien välisten yhteyksien valmiina olevien suunnitelmakohteiden toteuttaminen. Liikenteen ostopalvelumäärärahojen yhteensä 5,5, miljoonaan euron lisäyksen avulla voidaan turvata VR:n uhanalaiset lähiliikenteen Z- ja Y-vuorot sekä hoitaa kaukojunaliikenteen jatkuminen yhteysväleillä Kouvola—Pieksämäki sekä Jyväskylä—Seinäjoki—Vaasa. Tarkoituksena on varmistaa erityisesti työmatka- ja opiskelijaliikennettä palvelevien junavuorojen liikennöinti. Määrärahalla kompensoidaan myös saariston yhteysliikennepalvelujen kustannusten nousua ja varmistetaan näin saariston liikennepalvelujen jatkuvuus.

Keskustan jaostoryhmä on myös tyytyväinen, että liikennejaoston käsittelyn aikana voitiin tehdä päätös hyvin alkaneen tieisännöitsijätoiminnan jatkamisesta. Valiokunta toteaakin, että tiekuntien neuvontaan ja opastukseen luodaan pysyvä toimintamalli. Valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston keskustaryhmä iloitsee syksyn eduskuntatyön aikana liikkeelle saaduista uusista hankkeista, joita ovat muun muassa Tampere—Pirkkalan lentoaseman kakkosterminaalin korjausinvestointi ja Karkkila—Humppila-välin parantaminen Valtatie 2:lla.

Arvoisa rouva puhemies! Keskustan liikennejaostoryhmän mielestä kehyspäätös vuosille 2011—2014 on kokonaisuudessaan täysin riittämätön ja alimitoitettu erityisesti joukkoliikenteen tarpeita ajatellen. Kevään eduskuntavaalien jälkeisissä hallitusneuvotteluissa onkin pystyttävä sopimaan uusi, kestävä kehys niin joukkoliikenteen kuin perusväylänpidon hoitamiseksi.

Arvoisa rouva puhemies! Vielä ihan muutama sana oman vaalipiirin, oman maakunnan osalta. Olemme erittäin iloisia, onnellisia ja tyytyväisiä näitten isojen hankkeitten osalta. Voidaan todeta, että se on superjättipotti, tuplajättipotti, että saadaan aloitettua Seinäjoen itäinen ohikulkutie, samoin Vaasan Sepänkylän ohikulkutie. Lisäksi saatiin määrärahaa, jolla pystytään jatkamaan Pohjanmaan radan korjaustöitä, vaikka ed. Pulliainen tuossa viittasi edellä, että työ on edennyt todella hitaasti ja saattaa vaatia Vihannin pohjoispuolelta ilmasiltaa, ennen kuin saadaan tuo rataväylä korjattua. (Ed. Laukkanen: Aivan liian paljon kyllä on tullut Pohjanmaalle!) Sitten vielä, ed. Laukkanen, kun tähän lisätään Vaasan radan sähköistäminen ja tämä Seinäjoen Rengonharjun kentän terminaalin loppurahoitus, niin olemme kyllä todella tyytyväisiä näitten isojen hankkeitten osalta. (Ed. Laukkanen: Me emme ole!)

Mutta risuja, pyyhkeitä, pitää antaa tämän alempiasteisen tieverkoston osalta. Olen useasti omissa puheenvuoroissani todennut sen, että mikäli meillä ei olisi ollut käytettävissä Ahon työryhmän esittämää puuhuollon määrärahaa puuhuollon turvaamiseksi, olisi monta hanketta jäänyt toteuttamatta. Näillä hankkeilla on saatu tuolla alueella toteutettua muutamia merkittäviä hankkeita, mutta vielä paljon on tekemättä, ja ennen kaikkea — jo tuossa debattipuheenvuorossa totesin sen — meidän pitää tätä alempiasteista tieverkostoa kyllä kunnostaa. Meillä on hankkeita kymmenittäin, jopa sadoittain, odottamassa, ja kun ajatellaan sitä, että niitten teitten varsilla asuu ihmisiä, jotka lähtevät joka aamu ansiotyöhön kodin ulkopuolelle, niin tämä on sellainen kysymys, joka pitää nyt kyllä tulevilla vaalikausilla ratkaista.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Näin se vaan näyttää olevan, että kuka on missäkin mukana, vaikkei muuten kuin varajäsenenä, niin kyllä kotikonnun asiat tulee hoidettua. Ed. Ahonen on saanut jättipotin. Tosin toinen on meillä Varsinais-Suomessa tilanne: 11 miljoonaa euroa Uudenkaupungin meriväylän kunnostamiseen. Siinä on koko meidän pottimme. Elikkä tasan ei käy onnen lahjat.

Arvoisa puhemies! Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala on hyvin merkittävä, joskin budjettilukuina varsin vaatimaton. Tienpitoon tulee kaiken kaikkiaan 533 miljoonaa euroa, joista tien kunnossapitoon 235 miljoonaa euroa, ja kun katsotaan liikenteen maksuja valtion budjettiin, päästään noin 7 miljardin kokonaisluokkaan. Ja kun liikenneministeriön kokonaisbudjetti on noin yhden miljardin, niin tässä tämä panos—tuotos-suhde on tavattoman huono.

Erityistä huolta on kannettava siitä, että maakunnallinen yhdenvertaisuus ei oikein kunnolla toteudu. Varsinais-Suomea rangaistaan E18-tien rakentamisen aikaistamisesta. Se oli kuitenkin valtakunnallinen hanke, ja se oli myöskin kansantalouden kannalta välttämätön rakentaa. Nyt Valtatie 8 on pitkässä korissa, sitä rahoitusta odotetaan. Siinä on jo kerran hankesuunnitelma vanhentunut, ja se on tehty uudelleen, ja nyt olisi korkein aika saada se myöskin työn alle. Toivottavasti se nyt saadaan ensi vaalikaudella työn alle ja myöskin valmiiksi. Siinä jos missä panos—tuotos-suhde on hyvä toteutuessaan. Nimittäin siellä on tavattoman isot ruuhkat, ja toisaalta siellä on myöskin hyvin merkittävä määrä kuolonkolareita ollut vuositasolla. Ja nyt, kun liikenneministeriö erityisesti myöskin painottaa turvallisuusnäkökulmia, nämä turma-alttiit alueet pitäisi myöskin ottaa huomioon.

Tästä liikenneturvallisuudesta ollaankin tekemässä kansantaloudelle aika loukku. Jos lisämäärärahoja ei saada, tien kunto rappeutuu. Sitten seuraava lääke on se, että pudotetaan liikennenopeuksia. Tämä on Liikenneviraston kanta. Tästä seuraa kuitenkin yhteiskunnalle, talouselämälle, tosi iso lasku. Jokainen kymmenminuuttinen enempi sataa kilometriä kohti tien päällä vietettynä raskaan liikenteen osalta johtaa aikamoisiin uudelleenjärjestelyihin. Sillä on hyvin suuri kansantaloudellinen lisäkustannus. Mielestäni meidän ei pidä mennä tällaiseen hölmöläisen hommaan, että tieten tahtoen heikennetään kansantalouden kilpailukykyä. Päinvastoin meidän pitää näissä väyläinvestoinneissa pitää huoli siitä, että panostamme sinne, mistä saadaan hyvä panos—tuotos-suhde. Silloin ollaan järkevällä tiellä.

Salon kaupungin kohdalla tilanne on se, että Kantatie 52 kulkee pitkin katuverkkoa. Sitä on yritetty saada suunnitelmiin. Siitä on nyt talousarvioaloite, että otettaisiin tämä Hanko—Jokioinen—Palikkalantie tähän, että sille myönnettäisiin 2 miljoonaa euroa rahaa, että päästäisiin tekemään sitä parannussuunnitelmaa. Hangon satama tarvitsee myöskin verisuonen keskiseen Suomeen, ja sitä kautta sillä olisi iso aluetaloudellinen merkitys. Nyt täytyy ottaa huomioon se, että jos ja kun jätetään pieniä teitä tekemättä, se johtaa siihen, että liikennesuoritteet jäävät pieniksi ja vähenevät edelleen, minkä jälkeen perusteluna on se, että ei teillä ole liikennettä, ei teidän teitänne kannata pitää yllä.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Liikenteestä kerätään 6 miljardia euroa, ja 1,6 miljardia käytetään liikenteeseen. Tämähän on se epäsuhta, ja vuosia se on jatkunut. Perusväylänpidon rahoitus on pysymässä nimellisesti kyllä vuoden 2010 tasolla ensi vuonna. Mutta kun määrärahasta lähes puolet on sidottu jo pitkäkestoisiin hankkeisiin, niin määrärahan reaalinen taso alenee kustannustason nousun myötä. Kovat talvet, muuttuvat kelit tuovat uusia haasteita tienpidolle vanhojen ongelmien päälle. Tämä koskee myös rautateitä.

Toiveita olisi uusista hienoista ratkaisuista, muun muassa se, että nopeusrajoituksia voitaisiin muuttaa joustavammin vuodenajan sään mukaan, mutta niihin eivät rahat riitä. Ylläpitotoimia on jouduttu vähentämään. Korjausvelkaa on niin paljon, että ei pysytä kohta perässä. Nyt tienpidon nettomenoihin on tarkoitus käyttää kuitenkin yli 500 miljoonaa euroa.

Huonokuntoisten sorateiden määrä on pienentynyt, mutta nämä seutukuntatiet, päällystetyt tiet, ovat huonontuneet, samoin sillat, ja kevyen liikenteen väylien rakentaminen on jäänyt enemmän kuntien vastuulle. Rataverkon osalta nykykunnon ylläpito edellyttäisi 200 miljoonan euron vuosittaisia korjausinvestointeja. Toivoisin, että seuraavan hallituksen ohjelmassa otetaan nämä hyvin yksityiskohtaisesti esille. Valtiontaloudellinen tasapaino tietysti vaatii sen, että rahaa ei hirveästi ole ainakaan lisää, mutta sitten meidän täytyy arvotella se, paljonko oikeasti annetaan perusväylänpitoon ja paljonko sitten kehittämishankkeisiin, onko niistä kehittämishankkeista sitten tingittävä?

Pidin ryhmäpuheen täällä vaalikauden alussa ja uusista väylähankkeista silloin. Ja kyllä täytyy sanoa, että onneksi niistä on 25 toteutumassa ja lisää toteutetaan, että kyllä tässä on aika paljon hallitus myös saanut aikaan.

Yksi meitä miellyttävä asia Pirkanmaalla oli se, että lentoliikennettä parannetaan. Me haluamme, että Tampere-Pirkkalan kenttä on kansainvälinen lentokenttä Helsinki-Vantaan ohella, ja tosiaankin kakkosterminaali tulee nyt saamaan rahoituksen, jos vain nyt Finavia vielä suostuu oman osuutensa hoitamaan. Haluan tässä yhteydessä kiittää tietysti ed. Heikki A. Ollilaa, joka toi tuonne valtiovaroihin tämän asian, mutta erityisesti pitkäjänteisestä työstä ed. Jaskaria, jonka kanssa olemme pitkään tätä lobanneet, ja nyt saatiin tällainen onnellinen päätös. Mutta ennen kaikkea kiitos keskustassa ed. Esko Ahoselle ja ed. Hannes Manniselle, jotka myötävaikuttivat niin, että keskustan ryhmä lähti tätä asiaa tukemaan. Olin siitä itse neuvottelemassa ja olen siitä erittäin kiitollinen, että näin meni.

Pirkanmaalle tosi tärkeitä hankkeita on varmasti ensi vuonna tulossa, ja ensi vaalikaudella Hämeenkyrön ohitustien rakentaminen pitää aloittaa Valtatie 3:lla. Kun puhutaan näistä liikennevirroista, niin siinä on nyt juuri oikein semmoinen tie, missä on sitten liikennevirtaa. Se on Pohjanmaalle ja jopa Ruotsiin saakka ihan pääväylä. Sen tulee olla seuraavassa hallitusohjelmassa. Vahinko vain, että Ysitien ja 12-tien kehityssuunnitelmat ovat vain paperilla. Miten nämä hankkeet saataisiin eteenpäin? Ajatellaan esimerkiksi Tampere—Orivesi-väliä, se on todella ruuhkainen ja vaarallinen.

Perusväylänpito on totta kai se tärkeä asia, ja totta kai sitä me koetamme puolustaa, että maaseudulla voivat ihmiset asua.

Yksi tärkeä asia tietysti on myös sitten haja-asutusalueiden joukkoliikenne, josta olen erittäin huolissani, vaikka tosiaankin joukkoliikennetukea on annettu. Se on miljoona euroa kuluvan vuoden talousarviota vähemmän. Mutta mielestäni myöskään tämä liiallinen kuntien ohjaus seutukuntaliikenteessä ei ole oikotie onneen. Kyllä markkinaehtoisia bussiyrittäjiä tulee kuulla ja heitä mieluummin avittaa kuin kampittaa. Mehän teimme Tamperettakin varten oman lain tästä yhteistyöstä, ja nyt on onneksi menossa joukkoliikennelain suhteen jatkoaika, mutta vielä raaka kilpailu avautuu tässä jossain vaiheessa. Onko meillä enää kohta suomalaisia bussiyrittäjiä?

Nopeat laajakaistayhteydet ovat todella tärkeitä. Meilläkin Pirkanmaalla on siinä vielä puutteita erittäin paljon, ja koko maa säilyisi kilpailukykyisenä, kun laajakaista toimisi. Totta kai täällä voidaan lupauksia tehdä, niin kuin oppositiosta on heitetty, että joka mökkiin ja näin — se maksaa miljardeja — mutta kunhan nyt päästään ensin tämänkin hallituksen esityksillä eteenpäin.

Vielä sanoisin ylipäänsä tästä polttoaineveroasiasta, että nyt kun dieselin hinta nousee ja vaikka käyttövoimavero pienenee, se ei silti vielä riitä kompensoimaan kuin ihan vähissä liikennemäärissä, kilometrimäärissä. Eli ammattiliikenne tulee maksamaan kyllä todella kalliisti. Minulla on kaverilla tuossa kolme rekkaa. Jokainen vie 350 litraa päivä, se on toista tuhatta litraa päivässä. Kun pitää tavaraa saada kulkemaan, pöllejä, niin kyllä kalliiksi tulee kuljettaminen. Tässä mielessä meidän täytyisi myös sitten subventoida jollain tavalla varmaankin tätä liikennepuolta. (Ed. Kankaanniemi: Siitä äänestettiin viime viikolla!) Joka tapauksessa nimenomaan olen itse esittänyt verotilijärjestelmän käyttöä, mutta tuntuu olevan ainakin valtiovarainministeriön kovin vaikeata lähteä sitä toteuttamaan.

Markku Laukkanen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Arvon kollegat! Se, mitä me ennen muuta nyt tarvitsemme tässä, on semmoinen kokonaisnäkemys siitä, mitä me liikennepolitiikassa Suomessa oikein teemme. Tarvitsemme investointimenojen käsittelyä kehyksessä tavallaan uudelta pohjalta, ja koko tätä rahoitusta täytyy lähestyä uudelta pohjalta. Sen takia keskustelu, mitä on käyty Infra Oy:stä, on tavattoman tärkeä asia, löytää siihen uudet rahoitusmallit, esimerkiksi täällä esillä ollut eläkeyhtiöiden mukaan saaminen siihen ja tämä älykkäiden liikenteen ohjauskeinojen käyttöönotto, joka tarkoittaa silloin, että teitäkin rakennetaan aivan uudella tavalla, ei niin, että me teemme tuonne joka paikkaan nelikaistaisen moottoritien, vaan otetaan entistä paremmin liikennevirrat huomioon, keliolosuhteet huomioon, ja näin ollen me pääsemme paljon kustannustehokkaampaan ratkaisukokonaisuuteen. Tämä on minusta tässä nyt se olennainen kysymys.

Kyllä meidän täytyy miettiä myöskin liikennepolitiikkaa elinkeinojen kannalta: missä meillä on vientisatamat, mitkä ovat tärkeitä kansainvälisen liikenteen tarpeita. Itse nyt nostan esiin, totta kai, vaikkapa kasvavan Venäjän-liikenteen, ja sen takia on erinomainen asia, että E18 on täällä. Se palvelee Etelä-Suomen ja Kaakkois-Suomen satamia, se palvelee siellä olevaa yli 10 000:ta logistiikka-alan työpaikkaa, metsäsektoria. Tässä yhteydessä olen kovin pettynyt siihen, että tämä hallitus ei ole tuonut tiemaksujen käyttöönottoa eduskunnan päätettäväksi. Siitä on puhuttu useita vuosia. Se olisi pitänyt jo meidän tehdä. On ollut jo mahdollisuus ottaa tämmöinen digitaalinen perintäjärjestelmä käyttöön, ja siihen ilman muuta olisi pitänyt mennä.

Erityisen huolissani olen myöskin rautateiden kilpailukyvystä erityisesti siinä mielessä, että rautatiet omilla ratkaisuillaan tällä hetkellä vähentävät esimerkiksi puutavaran ja puutuoteteollisuuden terminaaleja. Näin ollen ne vähentävät omilla ratkaisuillaan tavallaan puun, sekä raakapuun että valmiiden tuotteiden, kuljetusta rautateillä, ja se siirtyy yhä enemmän kumipyörille. Se lisää taas maantieliikenteen tarpeita ja investointeja siellä. Tämä ei voi olla tavallaan kokonaisliikennepoliittisesti järkevä kehitystie, varsinkaan jos mietimme eurooppalaisesti nopeiden junien kilpailukykymahdollisuutta. Meillä on nyt hyvä esimerkki tämä muutama päivä sitten avattu Allegro-juna Pietariin. Kolmen tunnin päässä Helsingistä valtava 7 miljoonan asukkaan metropoli. Me voisimme määrätietoisella tavalla lisätä myöskin kansalliseen rautatieliikenteeseen nopeita junayhteyksiä, ja se vähentäisi, totta kai, silloin myöskin niitä massiivisia tarpeita, mitä meillä tällä hetkellä maantieliikenneinvestointien puolella on.

Tässä yhteydessä, arvoisa puhemies, totean myöskin sen suuren huolen, mitä kannan Finnairin kilpailukyvystä. Kahden vuoden aikana on Finnairin mainetta ja kilpailukykyä haavoitettu mitä rankimman päälle erilaisilla työselkkauksilla, eikä tälle näytä olevan loppua, valitettavasti. Ja kun on puhuttu siitä viime lakonkin yhteydessä, että Finnair ei pystynyt hoitamaan maakuntaliikennettä, se on suuri huoli. Mutta kuitenkin me tiedämme, mistä tänä päivänä Finnairin kilpailukyvyn edellytykset löytyvät. Ne löytyvät nimenomaan kansainvälisestä liikenteestä, ja ne löytyvät Aasian-liikenteestä. Se maineen menetys, mikä siellä tapahtuu myöskin menetettyinä tilauksina ja menetettynä liikenteenä, kostautuu kotimaan liikenteen hoidossa. Jos emme pärjää kansainvälisesti, emme pärjää silloin myöskään kotimaisen liikenteen hoidossa. Nämä kulkevat käsi kädessä, ja sen takia tästä kannattaa omistajapoliittisesti kantaa suurta huolta.

Arvoisa puhemies! Lopuksi pari asiaa vielä täältä viestintäpuolelta. On aivan selvää, että tämä 100 megabitin yhteyden rakentaminen vuoteen 2015 mennessä on suuri utopia. Ei tule tapahtumaan, en usko siihen. Ei edes tämän päivän yleispalveluvelvoitetta, 1 megan mobiililaajakaistaa, pystytä tarjoamaan kaikkialla Suomessa niin kuin yleispalvelulaki sanoo. Heikoimmin tätä hoitaa TeliaSonera. Sen nykyinen ruotsalainen pääjohtajakin viittaa kintaalla Suomen yleispalveluvelvoitteeseen eikä ole valmis tekemään niitä investointeja, mitä sen hoitamiseksi tarvittaisiin. Tämä on alueellisen tasavertaisuuden ja elinvoimaisuuden, kilpailukyvyn kannalta aivan välttämätön asia, että saadaan tietoverkkoyhteydet kuntoon. Nythän on maakunnallisia kuituverkkoyhtiöitä tulossa, ja se on hyvä asia.

Yhdyn niihin kannanottoihin, joita täällä jotkut jo ovat käyneetkin läpi, että oli suuri vahinko, että tämä niin sanotun Lintilän työryhmän yksimielinen parlamentaarinen esitys ei tullut eduskunnan käsiteltäväksi. Se oli hallitukselta virhe, ja erityisesti se oli esittelevältä viestintäministeriltä suuri virhe. Siihen olisi pitänyt tarttua, koska emme me voi lähtökohtaisesti lähteä siitä, että me lähdemme yleisradiolakia sen toimeksiannon pohjalta muuttamaan. Sanon vaan lopuksi, puhemies, sen, että Yle on tämmöinen käyttävä organisaatio, jolle me annamme lailla tehtävän. Tässä on tehtävä, toimeksianto, tässä on rahat, hoitakaa tämä. (Puhemies: 5 minuuttia!) Meillä ei ole mitään mahdollisuuksia lähteä julkisen palvelun tehtävää merkittävällä tavalla supistamaan.

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Juuri näin kuin ed. Laukkanen tuossa sanoi, meidän olisi pitänyt ottaa onkeemme ja nimenomaan hoitaa tämä Yleisradion rahoitus. Tiedän, että ed. Laukkanen on myös tutkinut yleisradioiden rahoitusta ympäri Eurooppaa, ja olisin kysynyt semmoisen tarkentavan kysymyksen, miten tämä yleisesti on hoidettu siellä. Tiedän, että esimerkiksi Suomihan on yksi maa, joka luopui, Yleisradio luopui, mainosmarkkinoille menemisestä. Tässähän pitäisi yksityisten mediatalojen olla todella tyytyväisiä, että Yleisradio ainakaan ei ole jakamassa niitä vähiä mainosrahoja ja se nimenomaan perustuu julkiseen palveluun ja jättää mainosrahat käytettäväksi. Muualla yleisradioyhtiöillä on mainoksia ja ne ovat siellä mainosmarkkinoilla mukana.

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Olisin kysynyt vähän toisesta asiasta, mitä ed. Laukkanen, myöskin edustajat Ahonen ja Alatalo, puhui tästä kehyksestä. Ed. Ahonen kommentoi aika voimakkaasti, että kehys täytyy saada kestävälle tasolle, mutta toinen keskusteluasia ovat juuri nämä infrarahastot. Meidän täytyisi myöskin saada vähän tutkimuksellista tietoa siitä, miten nämä infrarahastot aidosti vaikuttaisivat, paljonko tulisi myöskin muuta rahoitusta ja miten se suhde sitten kehykseen on. En tiedä, oikeastaan olisin kysynyt ed. Laukkaselta, minkälainen käsitys hänellä on siitä, minkälaisia vaikutuksia voisi tulla myöskin valtiontalouteen ja kehykseen, jos nämä infrarahastot otettaisiin nopeasti käyttöön.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Olen iloinen siitä, että täällä kollegat kantavat niin voimakkaasti huolta Yleisradion toimintaedellytyksistä ja sen tulevaisuudesta. Teille tarjoutuu siihen erinomaisen hyvä mahdollisuus myös konkreettisen päätöksenteon kautta, koska sosialidemokraattien vastalauseessa todetaan, siis meidän budjettivaihtoehdossamme, että "budjettivarojen käyttöä Ylen rahoitukseen on perusteltua käyttää jo ensi vuonna", koska katsomme, että Ylen talous sitä vaatii. Me ehdotamme, että Yleisradiolle myönnettäisiin 10 miljoonaa euroa sen perusrahoituksen vahvistamiseen, ja tämä tarjoaa teille oivan tilaisuuden muuttaa puheitanne myöskin rahaksi ja konkretiaksi.

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Todellakaan eurooppalaisessa keskustelussa tämä kaupallisten ja julkisen palvelun yhtiöiden vastakkainasettelu ei ole lähimainkaan niin rankka kuin se on meillä, ja sitä ihmettelen, miksi suomalaiset kaupalliset yhtiöt ovat kaiken aikaa supistamassa julkisen palvelun tehtävää. Ei se ole riski eikä vaara kaupallisille yhtiöille. Muutama vuosi sitten tapahtunut toimilupamaksusta luopuminen oli valtaisa, kymmenien miljoonien eurojen vastaantulo kaupallisille yhtiöille, ja ei ole mitään perustelua sille, että Yleisradiota ryhdytään rahoittamaan mainosmarkkinoilla. Tämä puhdas malli on paljon selkeämpi, ja se on tavallaan myöskin eurooppalaisista yhtiöistä suurimman osan taustalla. Puhtaita budjettirahoitteisia mallejahan taas ei juurikaan löydy, sen sijaan joitain tällaisia osabudjettirahoitteisia malleja löytyy. Ja siinä mielessä ed. Saarinen on ihan oikeassa, että esimerkiksi Radion sinfoniaorkesterin ottaminen budjettiin tai jokin muu tällainen voi olla aivan perusteltua. Mutta olennaista on vaan se, että tämän talon täytyy ottaa tämä asia haltuun ja hyvin nopeasti, viimeistään hallitusohjelmassa, täytyy sopia se, miten tehdään.

Rouva puhemies! Jos sallitte, lyhyt vastaus vaan ed. Jaskarille. Itse uskon näin, että tämä infrarahasto toisi pitkäjänteisyyttä investointeihin, ennen muuta ennakoitavuutta, jos siihen saataisiin mukaan valtion budjettirahojen lisäksi esimerkiksi eläkerahastojen rahoja.

Esko Ahonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Jaskarille toteaisin sen, minkä olen jo monta kertaa aiemminkin sanonut täällä salissa, että tämä tilannehan on kestämätön. Meillä hallituspohjasta riippumatta perustienpidon määrärahat kutistuvat. Jos ajatellaan liiketaloudellisesti sitä poistojen määrää, mitä perustienpidosta tavallaan poistettaisiin vuositasolla, niin me emme tuo sinne korjauksien, kunnossapidon kautta sitä samaa summaa. Eli tavallaan se rapautuu koko ajan.

Ja sitten nämä isot hankkeet, joita omassa puheenvuorossani luettelin, ovat samalla kupilla. Ne ovat samalla kupilla tämän perustienpidon kanssa, ja sen takia meidän pitää nyt jatkossa vahvasti miettiä sitä, että löydetään tällainen uusi rahoitusmuoto, mitä nimenomaan ed. Laukkanen tuossa edellä toi, jolloin me pystymme turvaamaan perustienpidon alempiasteisen tieverkoston, mutta pystymme myös uutta infraa rakentamaan. Nämä pitää nyt eriyttää eikä olla koko ajan samalla kupilla.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä oleva liikenne- ja viestintäministeriön pääluokka on tällainen ikuisten puheiden kohteena oleva aihe, johon ei kuitenkaan koskaan saada parannusta, ja sama meno jatkuu, ja taas me hyväksymme alimitoitetun budjetin tämän pääluokan kohdalla, ja sitten kun hallitusneuvotteluja ensi keväänä käydään, niin pahoin pelkään, arvoisa rouva puhemies, että sama meno jatkuu sielläkin.

Mutta huolestuttavintahan tässä perusväylänpidon rahoituksessa on ollut se laskeva suuntaus: liikennetarpeet ja kuljetusmäärät kasvavat, hoito heikkenee, ja sekä radan että perustien yleiskunto heikkenee myös. (Ed. Saarinen: Pitää paikkansa!) Se on aivan väärä kehityssuunta. Kun katsoo noita budjetissa olevia lukuja ja vertaa niitä aikaisempina vuosina olleisiin lukuihin, niin huomaa tämän karmean tosiasian. Niihin miljooniin on turha mennä, kun suunta on tämä. Koska niin kauan kuin tässä Suomen eduskunnassa ei saada aikaan parlamentaarista työryhmää, joka lyö vaalikaudeksi rahat lukkoon ja niin, että ne ovat budjetissa kiinteinä summina, myös perustienpito ja perusradanpito, aivan kuten näitä infrahankkeita sovitaan, niin tämä sama meno jatkuu ja tiestön kunto laskee.

Olemme tässä eduskunnassa hyväksyneet muun muassa uusiutuvan energian paketin ja tukeneet vahvasti kaivosalan nousua tässä maassa. Kaivosalalla on todella lupaavia näköaloja. Se lisää valtavasti kuljetustarvetta tässä maassa, ja se tarkoittaa sitä, että tiet ja radat on saatava kuntoon. Ja tällaisella menolla, mitä nyt on tapahtunut viime vuosina, sanotaan vuoden 1995 jälkeen, on yli 1,5 miljardin euron hoitovaje alemmalla tieverkolla ja rataverkolla.

On muistettava, että kysymys ei ole nyt pelkästään niistä hiekkateistä siellä maaseudun peltojen ja metsien keskellä. Kysymys on myös niistä asvaltoiduista kuntien välisistä teistä, koska niissä ei voida kerta kaikkiaan tehdä peruskorjauksia enää ollenkaan — valtavia routavaurioita, onnettomuuksia.

Kotikuntani Ilomatsin tapahtuma tältä syksyltä, kun tuota lunta satoi paljon: paikallinen maakunnan päälehti Karjalainen uutisoi osuvasti, että koulukyytiurakoitsija, joka ajaa linja-autolla koulukyytejä, lapsia kouluun, oli sanonut, että hän ei aja enää kerta kaikkiaan näillä teillä, kun tuollaiset 20 senttiä lunta tiellä ja linja-autollakaan ei meinaa päästä enää. Siinä vaarannetaan jo ihmishenkiä. Ja tätä me katsomme täältä ikään kuin sivusta, ikään kuin emme tälle asialle voisi tehdä mitään. Kyllähän tässä jotain pitää ruveta tekemään, että saadaan nämä liikenneasiat jonkunnäköiseen kuntoon.

Tällä kaudella on toki menty eteenpäinkin. On isoja infrahankkeita toteutettu, on saatu aikaan esimerkiksi merkittäviä sillanrakennushankkeita. Otan nyt esimerkiksi vaikka Savonlinnan ikuisen liikennesolmun, joka nyt taitaa olla avattu. Samoin on tämä Seinäjoki—Oulu-junaradan korjaaminen, mutta siinä valitettavasti tahti on liian hidas. Se on totta, aivan kuten ed. Saarinen täällä huolestuneena antaa merkkejä, että se on todella huonosti mennyt. Se on hyvä, että se aloitettu, tahti vain on liian verkkainen.

Tärkeää on kuitenkin se, että pääsisimme tästä alamäestä eroon ja pääsisimme perustienpidon osalta ja perusväylänpidon osalta parempiin aikoihin. Se olisi välttämätöntä. Suunta on saatava muuttumaan.

Ja alemmalla tieverkolla, arvoisa rouva puhemies, on vielä sellainen ongelma, että kun aikanaan valtion yksin hoitaessa teitä oli valtavan hyvä kalusto, silloin vanhan kunnon Tie- ja vesirakennushallituksen aikaan, silloin oli kunnon kalusto, kunnon tiehöylät, tänä päivänä siellä höylätään tietä sellaisilla olemattoman pienillä tiehöylillä, joista kerta kaikkiaan teho puuttuu ja jotka eivät pysty muotoilemaan sitä tierunkoa. Ja tämän seurauksena on käynyt jo niin, että moni hyvä tierunko on menettänyt merkityksensä, se on muuttunut oikeasta tierungon muodosta vesiojaksi, jossa vesi virtaa ja jossa ei pääse enää millään liikkeelle.

Esimerkiksi kotikunnassani Ilomantsissa viime keväänä oli kyliä, jotka olivat motissa. Oli vaan onni, että ihmisillä ei sen kelirikon aikana ollut vakavia sairaskohtauksia, koska ambulanssithan eivät tietenkään olisi päässeet sinne ja ainoa, millä olisi voitu näitä huoltohommia tehdä, olisi tietenkin ollut helikopteri.

Lopuksi, arvoisa rouva puhemies, vesiteistä haluan vielä muutaman sanan sanoa. Kun olemme päättäneet uusiutuvan energian paketista, se tarkoittaa sitä, että meidän on saatava tähän maahan vihdoin ja viimein sisävesitiet käyttöön. Jos haluamme ne kymmenet miljoonat motit kuljettaa haketta, puuta ja muuta tavaraa, niin raskaan kaluston lisääminen maanteille ei enää onnistu nykyisen kuntoisilla teillä vaan meidän on saatava sisävesitiet käyttöön. Metsäteollisuus valittaa joka käänteessä sitä, että kuljetuskustannukset ovat liian korkeat. Miksi emme käytä sitten vesiteitä?

Eurooppa on tästä meille erittäin hyvä esimerkki. Keski-Euroopassa käytetään vesiteitä valtavasti ja siinä on onnistuttu erittäin hyvin. Meillä olisi tässä aivan ainutlaatuiset mahdollisuudet. Ja en ymmärrä sitä liikenneviraston valtavaa valitusvirttä siitä, että kun ei talvella pysty liikkumaan. Se on totta, että jos tsaarivallan aikaisilla välineillä kuljetaan, niin ei pysty liikkumaan, mutta jos käytetään nykyaikaisia, tämän vuosituhannen välineitä, niin kaikki onnistuu.

Ja ihan viimeisenä asiana (Puhemies: 5 minuuttia!) toivon vielä, että eduskunta ottaa vakavissaan sen, että tähän maahan rakennetaan, mitä ed. Laukkanenkin sanoi, laajakaistaverkot niin, että ne toimivat kaikkialla maassa. Jos emme siihen pysty, silloin nostamme kädet pystyyn emmekä pysty tämän maan elinkeinoelämän nousua enää tekemään vaan sitten alamme mennä alamäkeä ja elintaso ihmisillä laskee.

Matti Saarinen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Liikenteen tarpeiden ahdinko näkyy valtiovarainvaliokunnan budjettimietinnössä. Pelkästään liikennevaliokunta lausui 14 sivun verran lausunnossaan, ja valtiovarainvaliokunnan mietinnössä liikenneministeriön pääluokkaa käsitellään 7 sivulla.

Kun ottaa huomioon tämän eduskunnan tekemät budjettilisäykset, noin 60 miljoonaa euroa, kolmasosa kohdistetaan liikenneministeriön pääluokkaan, joka on kuitenkin pääluokista ihan pienimpiä. Se on siellä valtionvelan korkojen tasolla. Sitä suurempia ovat tietysti koulu-, terveys-, sosiaali-, maatalous-, puolustus- ja monet, monet muut pääluokat. Tällainen kolmasosa budjettimuutoksista, joita eduskunta tekee, on merkittävä summa, 20 miljoonaa. Sitä ei pidä väheksyä. Toiseksi se paremminkin vielä kuvaa sitä tilannetta, kuinka suuret ne tarpeet ovatkaan. Tästä 20 miljoonasta puuttuu yksi numero, se on nolla perästä. 200 miljoonaa olisi asiantuntijoiden mukaan se euromäärä, mikä vuositasolla tarvittaisiin.

Edelleen tästä puuttuu pitkäjänteisyys. Pieni askel parempaan suuntaan on, että siirrytään kolmen vuoden siirtomäärärahakäytäntöön. Mutta jälleen viittaan asiantuntijoihin: he sanovat, että helposti huomattavia määriä voidaan säästää, jos päästään pitkäjänteiseen toteuttamistapaan. Tässä mielessä näille pitkäjänteisille investoinneille tekee todella vääryyttä se, että ne on sisällytetty menokehysajatteluun, missä siis rautanaulat, lihapullat, kaikki käyttötalousmenot ovat tällaisen menokattomenettelyn sisäpuolella ja sen piirissä. Sinänsä tällainen menokehysajattelu on varmaankin tarkan taloudenpidon kannalta ihan tarpeellista, mutta kertaluonteiset tuottavat investoinnit tulisi ottaa sen tarkastelun ulkopuolelle, onhan kehyksistä irrotettu muitakin asioita. Vaikka se ei tuo yhtään euroa lisää budjettiin, niin se läpivalaisisi, se rationalisoisi tätä toimintaa. Samoin tekisi se, jos pystyttäisiin sopimaan Infra Oy:n perustamisesta. Uskoisin, että samalla rahalla saataisiin parempaa ja enemmän eli se toisi rationalisointihyötyjä.

Liikennepuolella erityisesti käyttömenojen ja investointien keskinäinen sekamelska aiheuttaa monenlaista hämminkiä. On vaikea keskustelussa erottaa, mitä kukin tarkoittaa. Kertamenot tulisikin nähdä jopa laman aikana tuottavana investointina sillä tavalla, että jopa velkarahalla voi investoida, jos se on kannattava investointi.

Kun on vähän rahaa, niin luulisi, että se käytetään taloudellisesti, tehokkaasti ja järkevästi ja erityisesti näinä vaikeina aikoina. Tämä hallitus on tehnyt liikennepolitiikkaa muinkin perustein, ja siinä mielessä ei ole osuttu ihan maaliin. On harrastettu aluepolitiikkaa liikenneministeriön määrärahoilla, ja ne vähät määrärahat eivät ole silloin tehokkaimmalla, parhaalla tavalla tuottaneet tulosta.

Täällä on iloittu joukkoliikenteen määrärahoista. 10 miljoonaa valtio satsaa suurten kaupunkien joukkoliikenteeseen. Samanaikaisesti kaupungit itse sijoittavat 240 miljoonaa vuodessa joukkoliikenteeseensä. Tämä valtion osuus on siellä kovin vaatimaton, ja jos me ajattelemme joukkoliikenteen markkinaosuuden kasvua, niin lipun hinta on ratkaiseva. Siihen ihmiset reagoivat. He reagoivat siihen huomenaamuna, jos tänään liput oleellisesti halpenevat.

Rouva puhemies! Miten on mahdollista, että hallitus edelleen pitää härkäpäisesti kiinni henkilöstömääränsä vähentämisohjelmasta ja perustelee sitä taloudellisin säästöin mutta samaan aikaan se on täysin välinpitämätön liikenneinvestointien taloudellisesta toteuttamistavasta, esimerkiksi Oulu—Seinäjoki-rataosuuden osalta? Kyseessä ovat samat valtion rahat.

Ihan lopuksi läntisen Uudenmaan kehittämistarpeista. Hanko, kriisikunta, vaatii satamalleen toimintaedellytyksiä. Hanko—Hyvinkää-rata on sähköistettävä. Kaupunkirata Espoo—Vihti—Lohja tulee saada suunnitteluun, ja (Puhemies: 5 minuuttia!) Valtatie kakkonenkin Karkkila—Humppila-suuntaan sekä Karkkila—Vihti-suuntaan vaatii kyllä pikaista peruskorjausta. Tällä tavalla voitaisiin läntisen Uudenmaan toimintaedellytyksiä selvästi parantaa.

Janne Seurujärvi /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Olisi ehkä liioiteltua sanoa, että meillä on liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja ed. Martti Korhosen kanssa sama puheenkirjoittaja, mutta varsin monet asiat, mitä valiokunnan puheenjohtaja toi omassa puheenvuorossaan esiin, voin jakaa.

Toteaisin ihan aluksi, että liikennepoliittinen selonteko, joka ensimmäisenä nyt tehtiin tämän vaalikauden alussa, on ensiarvoisen hyvä ja onnistunut asiakirja. Siinä asiakirjassa mainitut kehittämishankkeet, kaikkiaan 25 hanketta, ovat yhtä lukuun ottamatta kaikki tällä vaalikaudella lähteneet liikkeelle, ja 11 muuta hanketta aiemmalta vaalikaudelta on ollut tämän vaalikauden aikana toteutuksessa, eli 35 hanketta yhteensä on toteutettu tämän vaalikauden aikana. Siltä osin liikennepolitiikka on mennyt hyvin tämän vaalikauden aikana.

Sen sijaan täällä keskustelussa paljon esiin nostettu perusväylänpito on iso kysymys, jossa ei ole tälläkään vaalikaudella onnistuttu, ei myöskään edellisillä, ja painetta täytyy pistää sen eteen, että tulevalla vaalikaudella sitten perusväylänpito olisi painopisteenä ja sitä painopistettä todellakin siihen suuntaan heti alettaisiin siirtää.

Tässä yhteydessä on hyvä kiittää valtiovarainvaliokuntaa, sen liikennejaostoa, joka onnistui tuon jakovaran osalta lisäämään lähes 10 miljoonalla eurolla perusväylänpidon rahoitusta. Se on toki pieni raha kokonaisuudessa, mutta sillekin rahalle on käyttöä ja ottajansa eri puolilla Suomea aina Lappia myöten.

Mikä perusväylänpidon osalta sitten on ongelmana? Toteaisin Lapin osalta esimerkkinä, että budjetoidusta rahasta 80 prosenttia menee kunnossapitoon. Vain noin 800 000 euroa vuositasolla on varattuna investointeihin, ja jokainen tietää, että sillä rahalla ei isoja tehdä, oli kyse sitten liikennehankkeista, kevyen liikenteen väylistä tai muista vastaavista. Myös joukkoliikenteen määrärahojen osalta täällä on esitetty se huoli ja kritiikki, joka niihin kohdistuu, ja olen siitä ihan samaa mieltä.

Positiivisena yksittäisenä kehittämishankkeena voin nostaa esille Rovaniemi—Kemijärvi-välin sähköistyksen. Näillä budjettipäätöksillä voidaan lopullisesti haudata epäilyt siitä, että tämä hanke ei toteutuisi ja se ei käynnistyisi. Nyt tehdyillä budjettipäätöksillä tuo sähköistystyö aloitetaan, ja se jatkuu sitten siitä eteenpäin seuraavalla vaalikaudella.

Täällä on myös todettu ajatuksesta runkoverkkosuunnitelman osalta, että se ei vastaa tätä päivää. Ratayhteys, joka kehittämisen osalta päättyisi Ouluun, tieyhteys, joka päättyisi Rovaniemelle, ei toki voi olla missään suhteessa niihin tulevaisuuden näkymiin, mitä muun muassa pohjoisen osalta meillä on. Siksi yksikantaan voidaan todeta, että tämä suunnitelma ei koskaan tule olemaan päätöksenteon pohjana. Toivon niin, että täällä käyty keskustelu ja siihen liittyvät kannanotot myös painetaan tarkkaan mieleen tuolla virkamiesportaassa.

Viestintäpuolen osalta täytyy todeta, että Laajakaista kaikille -hanke, 100 megan yhteys joka puolelle vuoteen 2015 mennessä, on hyvä ja kunnianhimoinen hanke mutta kyllä sen osalta, niin kuin digiselonteossakin jo tarkastusajankohta otettiin vuoteen 2011 vuodesta 2012, täytyy tarkastella tuota hanketta välittömästi tulevan vaalikauden alussa. Nimittäin esimerkiksi Lapissa nyt toisen tarjouskierroksen jälkeen tällä viikolla on todettu, että 14 hankekohteeseen saatiin vain yksi tarjous, aivan niin kuin edelliselläkin kerralla 14 kohteeseen saatiin vain yksi tarjous, tai itse asiassa kaksi tarjousta saman kunnan alueella. Siksi teknologianeutraalius ja langattoman laajakaistan huomioiminen paremmin näissä tarjousmenettelyissä täytyisi ottaa huomioon niin, että tuo tavoite ja aikataulu 100 megan yhteyksistä kaikkialle Suomeen vuoteen 2015 mennessä todella tulee myös toteutumaan.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Oikeastaan ihan samanlaisiin pulmiin puuttuisin kuin ed. Seurujärvi tässä edellä, erityisesti tähän laajakaistahankkeeseen. On tietona, että tällä hetkellä tämä sähköisen palvelun laajentuminen on tosiasia, mutta kuitenkin kansalaisten oikeus tasa-arvoisiin palveluihin ei tietääkseni ole kadonnut vielä mihinkään. Tällä hetkellä näyttää kyllä siltä, että tulee olemaan todella haasteellista tämän laajakaistaverkon tasapuolinen saattaminen koko Suomeen ja se, kuinka me turvaamme kansalaisten yhdenvertaiset palvelut tässä hyvinvointiyhteiskunnassa, jossa entistä suurempi osa kärsii pahoinvoinnista. Meillä on siinä iso vastuu. Ja erityisesti, jos mietitään tätä yleispalveluperiaatetta ja sen taustaa, kun nämä lankaverkot on kääritty rullalle ja ihmisten peruspalvelua on sillä tavalla karsittu, kyllä siihen on tilalle tarjottava aidosti vaihtoehto, joka toimii ja joka on myös hinnaltaan sellainen, että ihmiset pystyvät sen hankkimaan.

Sitten ihan viimeisenä tämä matkailunäkökulma, raideliikenteen kehittäminen. Edustajakollega Piirainen nosti tässä hyvin esille pohjoisen haasteita, Kainuun haasteita, ja haluaisin muistuttaa siitä, että ei todellakaan ole tyhjänpäiväistä kehittää meidän raideliikennettämme, kun tällä hetkellä tiestökin rapautuu. Toivotankin lämpimästi tervetulleiksi kaikki kollegat huomenna äänestämään ed. Piiraisen kanssa yhdessä esittämääni Kajaanin yöjunan palauttamista.

Reijo Laitinen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Muutama sana tähän pääluokkaan. Me olemme puhuneet tämän vuoden aikana erittäin paljon liikenteeseen liittyvistä asioista, ja valmistelussa tai selvityksen alla oli myöskin erillisen yhtiön perustaminen infrapuolelle. Se on tässä keskustelussa tänään ollut esillä. Minulle on kyllä jäänyt kuitenkin epäselväksi se, mihinkä tämä hanke nyt sitten kaatui, kun sitä jatkovalmistelua ei ole lähdetty tekemään. Hallituspuolueet eivät, tiedän sen, ole päässeet yhteisymmärrykseen, ja yhteistä näkemystä ei ole siitä, miten tätä hanketta eteenpäin vietäisiin.

Mutta tärkeätä olisi se, että me löytäisimme kansallisesti yhteisymmärryksen siitä, että tänne infrapuolelle nyt investoitaisiin näihin isoihin, merkittäviin investointihankkeisiin, ja kyllä se edellyttää silloin sitä, että haetaan rahoitusta myöskin budjetin ulkopuolelta. Ja kyllä tässä katseet kääntyvät työeläkeyhtiöihin. Käytetään niitä varoja meidän infran parantamiseen, jolloin turvataan se, että meidän elinkeinoelämä pystyy myöskin siellä haja-asutusalueilla toimimaan. Edustajakollega, edustajatoveri Kankaanniemi on tästä kirjoittanut Keskisuomalaisessa hiljakkoin, ja täytyy sanoa ihan näin virallisesti, että yhdyn siihen näkemykseen. Minä toivon, että tämä homma etenee.

Perusväylänpidon rahoitus, samaten kuin ratapuolen rahoitus, on merkittävästi jäänyt jälkeen, niin kuin täällä monta kertaa on todettu. Ja kun liikennejaostossa on asiaa käsitellyt, niin kyllä kaikki asiantuntijat, ovat he sitten edustaneet mitä liikennemuotoa tahansa, ovat tähän kysymykseen ottaneet kantaa — eri tahot hyvin voimakkaasti — että tämä jättämä sen kuin kasvaa kaiken aikaa, se korjausvelka suurenee. Kyllä se edellyttää meiltä silmien avautumista ja tämän ongelman poistamista. Näin on tehty monessa muussa maassa, muun muassa Ruotsissa, Norjassa. Meillä tiestö, samaten kuin tietyiltä osin radanpito, rapautuu. Se on vaan yksinkertaisesti näin. Tulee rajoituksia lisää.

Keski-Suomen liitto ja keskisuomalaiset kansanedustajat ja koko maakunta ovat tehneet useita eri ehdotuksia ensi vuoden talousarvioon ja vähän pidemmällekin, niin sanottuja kärkihankkeita. En käy näitä kaikkia luettelemaan, poimin täältä muutaman.

Yksi erittäin merkittävä kysymys on se, että kun nyt Lusi—Vaajakoski-väylä, hyvä niin, kovan työn tuloksena tulee kuntoon ja valmistuu ensi vuoden puolella, niin Nelostien osalta syntyy Vaajakoskelle, tarkemmin sanottuna Kanavuoreen, aivan varmasti, kun katsotaan Helsingistä Utsjoelle saakka, suurin pullonkaula. Liikenne torppautuu siihen, kun siihen väylälle tulee vielä Nelostien lisäksi Ysitien ja teiden 13 ja 23 liikenne. Se merkitsee sitä, että erityisesti kesäaikana mutta myöskin näin talvisin ja erityisesti viikonloppuisin siinä seistään, autossa istutaan useita kymmeniä minuutteja. Voipi olla niin, että ensi kesänä koetaan tilanne, että siellä ollaan jopa tunti. Itse olin viime kesänä, kun tulin mökiltä siihen risteykseen, jonossa 36 minuuttia 3 kilometrin pätkällä. Tämä on iso hanke, me tiedostamme sen, mutta kyllä se on osa sitä Lusi—Vaajakoski-välin toteuttamista, ja tässä kyllä täytyy vedota kaikkiin osapuoliin, että tämä homma hoidetaan. Se maksaa kaiken kaikkiaan — se on hurja hinta tietysti — kustannuslaskennan mukaan noin 85 miljoonaa euroa.

Puhemies! Aika juoksee aika kovaa tahtia. Joukkoliikenteen tukemisesta: Otin tämän esille jo valtiovarainvaliokunnan liikennejaostossa. Suurten kaupunkien joukkoliikennetukea nyt nostetaan, ja siinä otetaan Oulu mukaan. Se on ihan ok, ei minulla ole sinänsä mitään sitä vastaan, mutta mihinkä me vedämme sen rajan, mitkä ovat suuret kaupungit. Jyväskylä, jos otetaan Jyväskylän seutu vielä mukaan, on nykyiseltä asukasmäärältään suurin piirtein samaa luokkaa. Kuitenkaan Jyväskylä ei pääse tähän tukeen mukaan. Alueellista ja paikallisliikenteen ostoihin varattua määrärahaa leikataan, mikä tarkoittaa sitä, että joukkoliikenne, esimerkiksi Jyväskylän seudulla, tulee kyllä heikentymään, ja merkitsee sitä, että kuntien pitää yhä enemmän ja enemmän kustantaa sitä liikennettä, vaikka ne nyt jo tekevät sitä paljon.

Lyly Rajala /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Ei tarvitse olla liikenne- ja viestintävaliokunnan eikä edes eduskunnan jäsen ymmärtääkseen, että perustienpidon rahoitus raahaa rajusti jäljessä. Väylät rapautuvat, ja valtion tasearvoltaan suurimman omaisuuden, noin 15 miljardin arvoisen tiestön, arvo laskee noin 100 miljoonan euron vuosivauhtia. Jokainen meistä ymmärtää tämän olevan huonoa valtion omaisuuden hoitoa.

Ennen kaikkea tiestölle tehdyt suurinvestoinnit syövät suurimman potin rahoista ja määräävät tahdin useiksi vuosiksi eteenpäin, myös yli vaalikauden. Investointien saralla on tapahtunut muutamia ohimarsseja, kun muutamat kunnat ovat lainoittaneet valtiolle omia hankkeitaan ja valtio maksaa lainat takaisin sitten muutaman vuoden kuluttua. Tämä on ollut hyvä keino nopeuttaa joitain elinkeinoille tärkeitä hankkeita, mutta se ei ole missään tapauksessa hyväksyttävää pitkällä tähtäimellä. Tämä etuajo-oikeus on omiaan saattamaan kunnat epätasa-arvoiseen asemaan, kun rikkaammat kunnat ovat voineet ohittaa budjettikorit ja köyhimmät ovat jääneet osattomiksi.

Erikoisin investointeihin liittyvä murhe koko Suomessa on varmasti kaikissa liikenne- ja viestintävaliokunnan mietinnöissä, lausunnoissa ja selonteoissa ykköseksi listattu Seinäjoki—Oulu-radan kuntoonsaattaminen. Valtion budjetoinnin kehysmenettely on oikea tapa hillitä ja säätää vuosittaisia menoja, mutta samalla se tekee kaiken jouston mahdottomaksi. Kehysmenettely vastustaa terveen järjen käyttöä. Vai kuulostaako viisaalta, että vuosittain tuolle maamme yhdelle valtimolle etsitään almuja milloin mistäkin nurkista? Tälle vuodelle VR antoi 40 miljoonaa niitä rahoja, jotka sen olisi pitänyt tulouttaa voittona valtiolle, mutta se kohdistikin summan suoraan toimintaan, radan rakentamiseen. Tulevalle vuodelle samainen 40 miljoonaa on kaapattu ministeriön sisältä, jostain toisesta kohteesta. Radan kuntoonsaattaminen edellyttäisi noin 90:n miljoonan vuosittaista rahoitusta. Nyt se on siitä alle puolet. Tuolla summalla saadaan radanrakentajien työttömyys pidettyä poissa, mutta varsinaista suunnittelutyötä ei tuolla määrärahalla ole mahdollista tehdä. Radan kuntoonsaattaminen tällä kitkuttelulla saattaa jatkua aina vuoteen 2024, jolloin rataa pitäisi alkaa peruskorjata jo uudelleen.

On turha suunnitella ympäristöystävällisiä matkustusmuotoja ja joukkoliikennettä, jos ei ole väylää, missä mennä. Jokakesäiset korvaavat bussikuljetukset osalla reittiä eivät mahdollista sitä, että jo yli vuosikymmen sitten alkanut, itse asiassa 15 vuotta sitten alkanut, rekkojen kuljetus junissa voisi toimia. Se on ollut merkittävä maailmanparannus ja teiden rasitusta vähentävä ilmiö. Suuret kiitokset siitä oululaiselle kuljetusyritys Vähälälle, joka parhaimmillaan hoiti peräti 76 prosenttia koko pohjoisen kuljetuksistaan rekka junassa -menetelmällä. Se tarkoitti 7 500 rekkaa vuodessa pois maanteiltä. Nyt se ei enää ole mahdollista, kun asiakkaat haluavat tavaransa ajallaan. Rekkoja ei voi kuljettaa busseilla korjauskohdan ohi kuten ihmisiä, ja aikataulut takkuavat. Radalle täytyy siis ehdottomasti saada nopeutettu rahoitusmalli. Liikenne- ja viestintävaliokunnan lausunnon kuudesta kannanotosta Seinäjoki—Oulu-rata on ainoa nimeltä mainittu hanke, joten eiköhän se jo osoita eduskunnan yksimielistä kannatusta asialle.

Kannustan Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen johtajan ekonomisti Pasi Holmin ehdotusta valtion Infra Oy:n perustamisen saattamiseksi pikaiseen maaliin. Se ei tulisi olemaan edes jalostettu malli paljon puhutusta tierahastosta, johon siis kerättäisiin varoja väyläinvestointeihin ja -kunnostukseen. Infra Oy olisi selkeä rahoitusjärjestelmä. Koska valtio saa lainansa edullisemmin kuin yksityiset ppp-järjestelmät, koituisi tällä mallilla suuria säästöjä. On laskettu, että esimerkiksi 250 miljoonan euron investointi 30 vuoden ajalle laskettuna kuoletuksena säästäisi peräti 50 miljoonaa euroa korkokuluissa. Tämä on yksi oikea osoite tulevaisuuteen.

Kannan suurta huolta entisenä merimiehenä myöskin vuonna 2015 Itämerelle tulevasta rikkidirektiivistä. Toivottavasti liikenneministeri tänään ministerineuvoston kokouksessa on saanut aikaan jotain järkeä siihen. Se tulee nostamaan meidän kuljetuskustannuksiamme 30—50 prosenttia, ja tulee muistaa, että kaikista maailman kuljetuksista 95 prosenttia kulkee laivoilla.

Ihan lopuksi otan kantaa vielä tuohon Yleisradioon. Eilisessä Yleisradion hallintoneuvoston ja hallituksen yhteisessä kokouksessa pähkäilimme myöskin rahoitusmallin tulevaisuutta. Täällä on joku esittänyt muun muassa hiukan arveluttavia näkemyksiä Yleisradion tarpeellisuudesta. Tähän loppukaneettina vaan sanon, että kokeilkaapa elämää viikko käyttämättä yhtään Yleisradion radio- tai tv-kanavaa.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Tietoyhteiskunta-asiat ovat kovin huonosti esillä budjetissa ja budjettimietinnössä. Toivonkin, että jatkossa ne saisivat laajemman huomion. Meidän tietoyhteiskuntakehityksemme ei ole ollenkaan sillä raiteella, millä sen pitäisi olla. Kustannukset ovat korkeat, ja järjestelmät eivät toimi. Siksi on tarpeen, että seuraava hallitus ottaa ne asiat ihan uudella otteella.

Täällä on puhuttu laajakaistahankkeesta, joka on todella koko maan osalta tärkeä toteuttaa mahdollisimman pian. Se on ihmisille, elinkeinoelämälle välttämätön kautta maan. 1 megan järjestelmäkään ei toimi, ja nyt on luvattu 100 megan järjestelmä. Sen toteuttaminen on kuitenkin erittäin hankalaa, ja arvelen, niin kuin täällä joku muukin on arvellut, että se ei toteudu siinä aikataulussa, mihin hallitus on päätynyt.

Kuntien maksuosuus on raskas. Oikeastaan kunnilla on neljä eri luokkaa: on nollatasolla ne kunnat, joissa se toteutuu markkinaehtoisesti, sitten ovat köyhimmät kunnat 8 prosentin ja sitten muut kunnat 22 prosentin ja 33 prosentin osuudella. Muun muassa Keski-Suomessa — ajatellen Kannonkosken kuntaa, joka on 33 prosentin osuudella velvoitettu osallistumaan laajakaistan rakentamiseen — se on miljoonien lasku 2 500 asukkaan kunnalle, aivan kohtuuton ja järjetön. Tällä pohjalla ei hanke voi toteutua. Tämä on otettava kiireesti uudelleen tarkasteltavaksi.

Arvoisa puhemies! Postitoiminta on uhan alla. Siksi minulla on talousarvioaloite täällä äänestyksessä, että tuohonkin kiinnitetään huomiota pienellä summalla, kun asioista äänestetään huomenna.

Arvoisa puhemies! Sitten tierahoituskysymys on ollut voimakkaasti esillä. Vastauspuheenvuorossani ehdotin, että työeläkevaroja alettaisiin käyttää väylähankkeiden rahoittamiseen. On totta, että valtio saa hyvin edullisesti tällä hetkellä lainaa, edullisella korolla, mutta toisaalta meillä on 130 miljardin euron työeläkerahastot. Ne on sijoitettu tuottavasti ja turvaavasti, mikäli lakia on noudatettu, myös paljolti ulkomaille ulkomaisten yhtiöiden osakkeisiin. Jos tästä osuudesta vaikkapa vain tuo 5 prosenttia, 6,5 miljardia euroa, käytettäisiin ensi vaalikaudella tiehankkeisiin, ratahankkeisiin, niin saataisiin todella nopeasti, tehokkaasti parannettua meidän perusinfraa ja saataisiin huomattavia säästöjä ja tehokkuushyötyjä.

Tässä työeläkerahojen käytössä on se ero, että niitä rahoja ei käytännössä tarvitse maksaa takaisin, ehkä ei koskaan, koska ne ovat siellä rahastoituina tulevia tarpeita varten ja nuo tarpeet eivät koskaan kerralla toteudu, niin että niitä voitaisiin käyttää pelkällä korolla. Ja korko, jonka valtio maksaisi työeläkerahastoille, taas olisi siirto talouden sisällä sinne, missä tarvitaan jatkossa rahaa, eli työeläkejärjestelmään. Toimitusjohtaja Esa Swanljung suhtautui myönteisesti jo vuosia sitten työeläkeyhtiöiden varojen käyttöön liikenneinvestointeihin. Hallitus vain ei ole päässyt tässä eteenpäin. On toivottavaa, että seuraavalla kaudella tähän asiaan paneudutaan tätä kautta. Perustetaanko sitten Infra Oy vai ei, tämä on kuitenkin käytettävissä oleva mahdollisuus.

Tiehankkeista totean, että omassa maakunnassani Keski-Suomessa, niin kuin ed. Laitinen äsken totesi, Vaajakosken kohta Nelostiellä, Eurooppa 75 -tiellä, on todella vakava, hankala pullonkaula nyt ja se tulee ratkaista mahdollisimman nopeasti. Myös Nelostiellä Jyväskylästä pohjoiseen on saatava työt käyntiin.

Alempiasteinen tieverkko on todella heikossa kunnossa. Meillä on maakunnassa useita kesken jääneitä tiekohteita, muun muassa Kivijärvi—Möttönen, Uurainen—Petäjävesi, Korpilahti—Petäjävesi jne. Myös bioenergian kuljetukset tulevat olemaan hyvin hankalasti toteutettavissa suunnitelmien mukaan, ellei tänne löydy rahoitusta mahdollisimman pian. Jos käytettäisiin näitä työeläkerahoja näihin suuriin hankkeisiin, niin vapautuisi varoja tärkeän alemman asteisen tiestön parantamiseen.

Arvoisa puhemies! Nämä ovat keskeiset kohdat. Yleisradion osalta totean, että Yleisradion rahoitus on syytä järjestää kestävällä tavalla mahdollisimman pian uuden teknologian vaatimalla tavalla. Henkilökohtaisesti näen, että budjettirahoitus on kyllä yksi käypänen mahdollisuus, vaikka sitä ei maailmalla toteuteta. Se on kuitenkin (Puhemies: 5 minuuttia!) toimiva ja todella eduskunnan käsissä oleva asia, koska täällä päätetään budjetti. Silloin rahoitus ja päätöksenteko tapahtuisivat Yleisradiossakin eduskunnan vahvalla otteella. Ja jos rahat kerätään tuloverotuksen yhteydessä, niin silloin rahoitusmallikin menee progressiivisen verotuksen kautta aika oikeudenmukaisesti.

Jyrki Kasvi /vihr:

Arvoisa puhemies! Harvassa asiassa rahat ja juhlapuheet ovat yhtä kaukana toisistaan kuin liikenteessä. Poliittisista puolueista riippumatta me kaikki julistamme täällä vuorollamme kannattavamme joukkoliikennettä ja raideliikennettä ja koko maan kattavaa tasokasta liikenneverkkoa. Mutta todellisuudessa tilanne on hallitusvastuun kantajista riippumatta jo vuosia ollut se, että joukkoliikenteen osuus henkilöliikenteestä laskee ja rata- ja tieverkko rapistuu. Pelkästään rautateillä routavaurioita on jo 700 ratakilometriä. Vuosikymmenten korjausvelka näkyy esimerkiksi rautateiden nopeusrajoituksina ja junaliikenteen häiriöinä. Nykyisellä rahoitustasolla junaliikenteen ongelmat tulevat vain kasvamaan. Meidän kansanedustajienkin kannattaa varautua siihen, ettei junalla tulevaisuudessa enää luotettavasti ehdi aamun valiokuntiin.

On historian ivaa, että rikas Suomen tasavalta ei tunnu pystyvän pitämään huolta köyhän Suomen suurruhtinaskunnan rakentamista rautateistä. Jatkuva vääntö Seinäjoki—Oulu-radan parantamisesta on tästä kaikkein tragikoomisin esimerkki. Jo tehdyistä satojen miljoonien investoinneista ei saada hyötyä irti, kun hanketta ei saada vietyä loppuun suunnitellussa aikataulussa. Hankkeen valmistumisen venyminen 2020-luvulle on aiheuttamassa yhteiskunnalle 200 miljoonan euron ylimääräiset kustannukset. Lyhytnäköisillä säästöillä on todella kova korko. Demokratiat ovat tunnetusti huonoja radanrakentajia, liikenneinvestoinnit kun kantavat hedelmää vasta vuosikymmenten kuluttua, kauan sen jälkeen, kun rahat ratoihin laittaneet poliitikot on jo vaihdettu toisiin.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta ansaitsee kiitokset talousarvioesitykseen esittämistään muutoksista. Valiokunta esittää perusväylänpitoon yli 9,5 miljoonan euron lisäystä. Se on hyvä alku, mutta liikenne- ja viestintävaliokunnan saamien selvitysten mukaan pelkkä väyläverkoston nykyisen kuntotason ylläpitäminen edellyttäisi noin 130 miljoonan euron lisärahoitusta. Tulevina vuosina meidän on pakko harkita tie-, rata- ja vesiväyläverkoston karsimista, koska kaikkia teitä, ratoja ja vesiväyliä ei tällä rahoituksella yksinkertaisesti ole mahdollista pitää ajettavassa kunnossa. Erityisesti harvaan asuttujen alueiden elinkelpoisuudelle teiden, ratojen ja vesiväylien sulkeminen olisi vakava isku.

Toisen kiitoksen valtiovarainvaliokunta ansaitsee joukkoliikenteen ostomäärärahojen lisäämisestä. Ilman näitä lisäyksiä Pääkaupunkiseudun lähijunaliikennettä ranta- ja oikoradalla olisi jouduttu karsimaan. Olisimme siis ensin investoineet oikorataan 331 miljoonaa euroa, ja sitten meillä ei olisi enää varaa ajaa junilla sillä radalla. Jos tätä lisäystä ei olisi valiokunnassa tehty, Suomen nimi olisi hyvällä syyllä voitu vaihtaa Hölmöläksi. Myös lisäykset saariston yhteysalusliikenteeseen ja junien kaukoliikenteeseen ovat hyvin perusteltuja.

Erityisesti haluan kiinnittää huomiota Viestintäviraston määrärahoista toivottavasti vahingossa unohtuneisiin kansallisen tietoturvaviranomaisen Ncsa-fi:n määrärahoihin. Valtiovarainvaliokunta esittää tarkoitukseen 450 000:ta euroa lisämäärärahaa. Ilman sitä Suomi ei olisi ensi vuonna selvinnyt kansainvälisten sopimusten meiltä edellyttämistä tietoturvaviranomaisvelvoitteista. Tämä unohdus ei saa toistua. Kun Ncsa-fi toimii vuonna 2014 täydellä teholla, sen kokonaisresurssitarve on 10 henkilötyövuotta, kun se tänä vuonna on ollut 3 henkilötyövuotta.

Arvoisa puhemies! Jos jotain valiokunnan mietinnössä pitää moittia, niin panostuksia lentoliikenteeseen ja ylitiheän lentoasemaverkon tekohengittämiseen. Lentoasemiin ja lentoliikenteen ostosopimuksiin osoitetuilla lisämiljoonilla olisi ollut mahdollista nopeuttaa Seinäjoki—Oulu-radan rakentamista ja hidastaa Suomen rata- ja tieverkoston rappeutumista.

Arvoisa puhemies! Julkiset investoinnit nähdään valitettavan usein pelkkinä menoerinä, ei investointeina, joille on mahdollista laskea takaisinmaksuaika. Rata- ja tieinvestointien takaisinmaksuaika on usein pitkä mutta taattu. Sen sijaan investoinnit toimintatapojen muutoksiin tieto- ja viestintäteknologian avulla voivat maksaa itsensä takaisin hyvinkin nopeasti, mutta riskit ovat suurempia. Jos valtion laitoksissa, vaikkapa täällä eduskunnassa, osattaisiin laskea, kuinka paljon työtä ja aikaa ja etenkin rahaa palaa vanhentuneiden työvälineiden ja työtapojen vaatimaan ylimääräiseen työhön, rahat ajan- ja työnmukaisiin työvälineisiin löytyisivät hyvin nopeasti ja sen jälkeen vielä kysyttäisiin, riittääkö vai tarvitaanko lisää.

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Olen erittäin iloinen, että ed. Kasvi, joka on tietoyhteiskuntakehityksen asiantuntija, puuttui viimeksi tähän hyvin tärkeään kysymykseen, tietoverkko- ja tietolaite-, välineinvestointeihin. Meillä oli nyt erinomainen esimerkki, miten kunnat ovat tehneet päällekkäisiä investointeja ohjelmistoihin, jotka eivät tunnista toisiaan. Sama ongelma on meillä täällä, tässä talossa. Eduskunta toimii tällä hetkellä erittäin vanhentuneella tietokonekalustolla, vanhentuneilla ohjelmistoilla. Me saamme vastaanottaa paljon viestejä, joita meidän ohjelmistomme eivät kykene lukemaan. Tämä on äärimmäisen epätaloudellista, äärimmäisen epätehokasta, ja meidän pitäisi olla kuitenkin tässäkin asiassa kehityksen kärjessä.

Erityisen huolissani olen niistä asioista, jotka koskevat terveydenhuollon tietoverkkosovelluksia, koska silloin puhutaan myöskin potilasturvallisuudesta. Kaikki ne hankkeet ja politiikkaohjelmat, joita jo kymmenen vuotta sitten tässä aloitettiin, ovat kuivumassa tästä johtuen, ed. Kasvi, tavallaan kasaan, ja tähän me tarvitsisimme (Puhemies: Minuutti!) vakavasti uuden alun.

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Yhteen asiaan ed. Kasvin hyvässä puheenvuorossa olen kiinnittänyt huomiota. Puhuitte lentoliikenteestä ja sen korvaamisesta junaliikenteellä. Siinä olen hiukan eri mieltä, koska Suomi on tietynlainen saareke kuitenkin maailmassa ja kyllä muualtakin Suomesta pitää päästä suoraan kansainväliselle puolelle, vaikka sitten tekemään sitä kaupankäyntiä ja merenkulkua. Voi olla, että jos Suomessa olisi muutamia lentokenttiä, myöskin sitten se liikenne lentokentille olisi lyhkäisempi. Nyt tämä Suomen liikennepolitiikan strategia tuntuu aika paljon edelleenkin olevan sitä, että joka puolelta Suomea tullaan ensin Helsinki-Vantaalle ja siitä eteenpäin. Voisi miettiä uudella tavalla strategiaa. Vielä emme ole löytäneet ratkaisua siihen malliin, etteikö meidän täytyisi myöskin ulkomailla käydä.

Leena Harkimo /kok:

Arvoisa puhemies! Julkisen talouden tila on Suomessa heikentynyt nopeasti kahden viimeisen vuoden aikana määrällä, joka vastaa 7,5:tä prosenttia bruttokansantuotteesta. Päättymässä olevana vuonna 2010 menot ovat kääntyneet yli 3 prosenttiyksikköä tuloja suuremmiksi. Samaan aikaan valtio on velkaantunut rajusti. Vaikka tasapainon järkkyminen on johtunut ennen kaikkea suhdanteiden tilapäisestä, jyrkästä heikkenemisestä sekä määräaikaisista elvytystoimenpiteistä, on selvää, että talouden tuotantopotentiaali ja täten julkisen talouden kestävyyden edellytykset ovat heikentyneet pysyvämminkin. Viime viikolla julkistetun valtiovarainministeriön tulevaisuuskatsauksen sisältö oli hälyttävää luettavaa. Talouskasvu ei riitä takaamaan suomalaisten hyvinvointia ilman lisätoimenpiteitä, toisin sanoen rakenteellisia uudistuksia, verojen maltillista korottamista ja menojen leikkaamista.

Arvoisa puhemies! Meidän kaikkien on kannettava huolta siitä, mihin suuntaan olemme Suomea ohjaamassa. On siksi välttämätöntä miettiä, mitkä toimenpiteet todella ovat meille strategisesti kaikkein tärkeimpiä ja mitkä tuottavimpia.

Yksi välttämättömimmistä asioista on Suomen liikenneinfrastruktuurista huolehtiminen. Hyvin hoidetut ja toimivat liikenneväylät ovat aivan ehdoton edellytys ihmisten ja tavaroiden liikkuvuudelle. Sujuva logistiikka on elinkeinoelämän ja etenkin vientiteollisuuden kilpailukyvyn kannalta erittäin tärkeää. Liikennesuunnitteluun ja erityisesti liikenteen rahoitukseen tarvitaan kipeästi lisää pitkäjänteisyyttä. Liikennehankkeiden rahoitus on turvattava pidemmällä aikavälillä, ja hankkeet on suunnattava sinne, missä liikennevirrat ovat suurimmat. Hyvä olisi pitää mielessä, että 55 prosenttia liikennevirrasta suoritetaan 5 prosentilla tiestöstä.

Myös perustienpidosta on huolehdittava, sillä korjausvelan kasvattaminen nykyisellään on kestämätöntä liikennepolitiikkaa, kuten jo niin moni tässä salissa on tänään todennut. Budjettitekniikka ei saa aiheuttaa kustannusrasitetta, päinvastoin. On erittäin tärkeää, että etsitään vaihtoehtoisia infrarahoitustapoja. Yhdyn kannattamaan niitä, jotka ovat täällä puhuneet tästä niin sanotusta Infra Oy:stä. Se on erittäin kannatettava ajatus.

Arvoisa puhemies! Henkilöliikenteessä välttämätöntä on taata joukkoliikenteen sujuminen siellä, missä ihmiset hyötyvät siitä eniten. Olenkin huojentunut siitä, että metropolialueen kehittämisen kannalta tärkeille Z- ja Y-junayhteyksille löytyi lopulta tarvittava lisärahoitus budjettikäsittelyssä.

Haluan vielä nostaa esiin saaristoliikenteen rahoituksen. Jälleen kerran, kuten niin useana vuonna aikaisemmin, saariston yhteysalusliikennepalveluille löydettiin lisärahoitus budjettikäsittelyssä. Se järjestyi. Mielestäni on kuitenkin hieman kohtuutonta, että saaristoasiain neuvottelukunta joutuu vierailemaan talossa vuosi toisensa jälkeen pyytämässä ja perustelemassa rahoitustarvettaan. Eikö olisi jo aika saada tämä lisärahoitus niin sanotusti pohjiin?

Oiva Kaltiokumpu /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Tämä käsittelyssä oleva valtion talousarvio on hyvin mielenkiintoisena aikana jouduttu tekemään, kun Suomi ottaa velkaa tänäkin vuonna 10 miljardia ja ensi vuoden budjetti perustuu 8 miljardin velkataakkaan. Siitä huolimatta on voitu kohdentaa näitä rahoja keskeisiin hankkeisiin.

Tämä pääluokka, joka koskee siis liikenne- ja viestintäministeriön alaa, on tärkeä. Koko Suomen hyvinvointi lähtee oikeastaan siitä, että me tarvitsemme tieverkon ja mahdollisuuden siirtää hyödykkeitä ja elintarvikkeita ja kaikkea muuta, ja toisaalta ihmisten liikkuvuus edellyttää hyviä julkisia kulkuneuvoja ja hyviä tieyhteyksiä.

Tähän hallituksen budjettiesitykseen tehtiin valiokuntavaiheessa hyviä lisäyksiä noin 20 miljoonaa euroa. Yhden haluan tässä nostaa esille, ja se on tuo Valtatie 2, joka menee Helsingistä Satakuntaan, Poriin. Valiokunta toteaa täällä, että Valtatie 2 on Pääkaupunkiseudun ja Satakunnan välinen tieyhteys, joka yhdistää Uudenmaan, Lounais-Suomen ja Satakunnan. Raskaan liikenteen osuus on merkittävä, sillä tie on yhteys Helsingin, Porin ja Rauman satamiin, ja tämän tien liikenneturvallisuutta on parannettava.

Meillähän siellä Satakunnassa on Suomen suurimmat satamat tai ainakin, kun Rauma ja Pori lasketaan yhteen, 40 prosenttia Suomen viennistä ja tuonnista siellä. Toisaalta Satakunta on Suomen teollistunein maakunta ja siellä on suhteellisesti eniten kuljetusyrityksiä. Tässä mielessä tämä Kakkostien kunnostaminen on tärkeää. Toisaalta sitten on valitettavaa, että tämä Ulasoorin eritasoliittymä ei tähän vielä päässyt, mutta meidän täytyy se saada seuraavan vuoden budjettiin.

Liikennevirastossa on pidetty esillä tämmöistä runkoverkkosuunnitelmaa, jossa määriteltäisiin kunnossa pidettävät tieosuudet ympäri valtakuntaa, mutta valitettavasti tuo Satakunnan suunta, ja oikeastaan siinä on muitakin maakuntia, on niistä suunnitelmista jo alun perinkin jätetty pois. Nyt se taas liikkuu siellä, ja ministeri Anu Vehviläinen on sen jo kerran torpannut ja tänä päivänä vastasi, että sitä ei tule hänen aikanaan ainakaan viedä eteenpäin eikä sellaisenaan toteuttaa. Tämä nimittäin aiheuttaisi sen, että nämä kunnostusmäärärahat menisivät oikeastaan lähes kaikki tälle pääverkolle ja tiestön ja rataverkon parantamiseen saattaisi jäädä vain 100—200 miljoonaa euroa. Kun on kysymys miljardien budjetista, niin se ei tietenkään voi olla mahdollista. Tässä mielessä me satakuntalaiset emme näe tällaisia runkoverkkoja järkeviksi, emme oikeastaan siinäkään mielessä, vaikka siihen tulisi kakkonen. Mutta jos tämmöisiä joskus tehdään, niin ei voi eriarvoistaa eri maakunnissa asuvia ihmisiä.

Arvoisa rouva puhemies! Otan tässä vielä esille tuon Varsinais-Suomen ja Satakunnan edustajien hyvin paljon esillä pitämän ja ajaman tieyhteyden, Valtatie 8:n. Meillä on siellä tosiaan, niin kuin totesin, suuret satamat. Meillä on juuri valmistumassa iso ydinvoimala, Euroopan suurin rakennus. Meille tulee 8 miljardin euron investoinnit talouselämältä uuteen ydinvoimalaan ja monet muut. Tämä on yhteysväli myöskin Länsi-Suomen osalta tuonne ylös pohjoiseen saakka, mutta se ei päässyt tähän selontekoon kuin vasta toiseen koriin. Kannan huolta siitä, kun on sanottu, että uusia hankkeita ei seuraavalla hallituskaudella käynnistetä, että kun juuri tämä Valtatie 8:n Turku—Söörmarkku-välin osuus on seuraavana siellä ensimmäisenä, niin kyllä se täytyy voida käynnistää. Muuten tämä maa ei oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti liikenneolosuhteita kehitä, koska satsaukset ovat menneet hyvin paljon pohjoisen suunnan väyliin ja sitten myöskin tuonne Itä-Suomen suuntaan.

Arvoisa puhemies! Vielä totean, että meidän varuskunta-alueemme, Porin prikaatin, jolla on kansainvälinen yksikkö, kuljetusyhteyksien ylläpidon vuoksi kannamme huolta maantien 212 kunnostamisesta.

Ilkka Viljanen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Niin kuin jo päivällä ja iltapäivällä täällä ministerien läsnä ollessa puhuimme siitä keskeneräisten investointien euromääräisestä kasvusta, joka on jatkunut koko 2000-luvun, se on tällä hetkellä jo samaa luokkaa kuin vaalien jälkeinen uusi eduskunta saa kannettavakseen, lähes 1,5 miljardin euron keskeneräisten hankkeiden kakun. Se on saman verran kuin budjetissa on ylipäätänsä liikenneinfraan varattu rahaa. Se, että tulevalla eduskuntakaudella ei uusia hankkeita käynnistetä laisinkaan, on minusta täysin mahdoton ajatus. Sen vuoksi uusia rahoitusratkaisuja on tulevissa kevään hallitusneuvotteluissa löydettävä.

Arvoisa puhemies! Kahteen asiaan lyhyesti. Kun rautateitä pitkin kulkee Lahden ja Helsingin väliä ja tein jotain pientä tilastoa marraskuun puolella, vähän yli puolen kuukauden yhteinen kertymä oli 2 tuntia 14 minuuttia junat myöhässä Lahden ja Helsingin välillä. Se kulminoituu tietenkin syöttöön täällä Helsingin päässä, joka ei nykyistä liikennekapasiteettia pysty enää täysillä ottamaan vastaan.

Toinen asia. Tiedän sen, että ympäristöministeriön pääluokka on käsittelyssä perjantaina, mutta kun ympäristöministeriön alaiset ympäristökeskukset ovat hyvin aktiivisia ympäristölupien kanssa uuden elinkeinotoiminnan osalta, toivoisin, että kyseiset ympäristökeskukset kantaisivat myöskin huolta pohjavesien säilymisestä niiltä osin kuin valtatiet kulkevat suojaamattomina pohjavesialueiden päällä, kuten Valtatie 12 Lahden ja Hollolan alueella 8 kilometrin osalta, että ympäristöministeriö ja ympäristökeskus olisivat myöskin yhtä aktiivisia kuin ovat elinkeinoelämän osalta, kun ympäristölupia myöntävät.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Olen nostanut perusväylänpidon rahoituksen esille lähes jokaisessa liikenneministeriön hallinnonalaa koskevassa puheessani. Parannuksia on saatu aikaan, mutta rahapula näyttää olevan kyllä krooninen. Ensi vuonna perusväylänpidon rahoituksen reaalinen taso alenee, kun kustannustaso nousee. Väyläverkkoon tehdyistä parannuksista ei ole juurikaan hyötyä, kun varat eivät riitä tarvittaviin ylläpitotoimiin. Sillä on suora vaikutus liikenneturvallisuuteenkin. Sääolo-suhteiden vaihtelulla ja ilmastonmuutoksella on omat vaikutuksensa väylästömme kuntoon.

Tänä talvena koetut lumimyräkät ovat vaikeuttaneet rataliikennettä ja voivat rapauttaa koko verkoston rakenteita. VR:n kilpailukyky on koetuksella, sillä rataliikenteen täsmällisyydestä ei enää voida aina puhua. Taustalla on ainakin korjausinvestointeihin osoitettujen varojen riittämättömyys. Joukkoliikenne menettää asiakkaita, ja yksityisautoilun suosio kasvaa, kun rataliikenteeseen ei enää luoteta.

Logistiikka ja väylänpito ovat haasteellisia osa-alueita. Suomessa on paljon eritasoisia tiekilometrejä, joilla liikenteen volyymit vaihtelevat. Rahoitustarpeita löytyy varmasti jokaisen istuvan edustajan kotitontilta. On hyvä saavutus, että liikennepoliittisessa selonteossa vuonna 2008 linjatun investointiohjelman lähes jokainen hanke on käynnistetty. Toivon kuitenkin, että jatkossa saadaan aikaan myös entistä pitkäjänteisempi väylänpitosuunnitelma, jolla väylästöämme kehitetään.

Arvoisa puhemies! Lappeenranta—Luumäki-tieosuuden suunnittelu valmistuu näillä hetkillä. Suunnitelma ei missään nimessä saa jäädä pöytälaatikkoon lepäämään. Kuutostiellä Lappeenrannan ja Imatran välisen tieosuuden perusparannus on lähes loppusuoralla. Kaakkois-Suomen liikenteen sujumisen kannalta on tärkeää ulottaa korjaustyöt vielä tuolle puuttuvalle pätkälle. Myös rahoituksen näkökulmasta projekti kannattaa aloittaa heti edellisen jatkoksi.

Väylähankkeet tehdään Suomessa mielestäni kautta linjan liian hitaalla aikataululla. Järkevämmällä toteutuksella esimerkiksi Seinäjoki—Oulu-radan kohdalla voitaisiin joittenkin näkemysten mukaan jopa säästää parisataa miljoonaa euroa. Väylärakennuksen hanketoteutuksessa on otettava entistä laajemmin käyttöön elinkaarimalli. Eläkeyhtiöiden varoja voitaisiin käyttää liikennehankkeisiin paljon perustellummin kuin ulkomaille sijoittamiseen. Suomessa rahat olisivat paremmassa turvassa ja valtio takuumiehenä varmistaa niiden takaisinmaksun. Tämä on tullut monen edustajan suusta tänään esille.

Perusväylänpidon lisäksi panostuksia tarvitaan sisävesiliikenteeseen. Saimaan kanavan vuokrasopimuksen jatko toi vahvistuksen itärajan vesikuljetusten jatkumiselle. Vuokra ei ole halpa mutta siedettävä. Se mahdollistaa monenlaisen kanavaliikenteeseen liittyvän yritystoiminnan jatkamisen ja kehittämisen edelleen. On tärkeä muistaa kanavan tuomat edut ja hyödyt. Kanavan vaikutuspiirissä on noin 7 000 työpaikkaa. Normaalilla käyttöasteella kanavan kautta kulkee reilut 2 miljoonaa tonnia tavaraa vuosittain. Jo pelkästään tästä näkövinkkelistä katsottuna kanavan työllistävä vaikutus korvaa monin verroin siitä maksettavan vuokran.

Arvoisa puhemies! Vielä tämänpäiväiseen liikennekeskusteluun ja debattiin tässä salissa. Tämä on toistoa vuodesta toiseen. Tässä on tietenkin aivan turha syytellä ministeriä tai aikaisempia ministereitä saamattomuudesta. Minusta syylliset löytyvät jokaiselta istumapaikalta tässä salissa. Nykyinen toimintamalli liikenneväylien peruskorjauksissa ja uusissa liikennehankkeissa ei pelitä. Siitä meillä on ollut vuosia niin hallituksen kuin oppositionkin joukoissa hyvin yksimielinen näkemys, että näin ei voi jatkua. Tarve suurille linjanmuutoksille on selkeä ja välttämätön, niin kuin pääjohtaja Tervala esipuheessaan, Liikenneolosuhteet 2035, toteaa. Ruotsi on ollut monessa asiassa tiennäyttäjä suomalaisille. Sieltä voisi ilman kustannuksia koplata myös mallin, miten liikenneinfran rakentaminen ratkaistaisiin kymmeneksi vuodeksi eteenpäin.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Saarinen sanoi sen ääneen tuossa jokin aika sitten, millä tavalla varmasti monet muut Etelä-Suomen kansanedustajat ajattelevat, jotenkin näin: liikennepolitiikkaa tehdään aluepoliittisin perustein.

Jos ajatellaan eri paikkakuntia ja eri alueita Suomessa, niin niiden saavutettavuus on elinkeinoelämän kannalta erittäin tärkeä mutta myös niitten asukkaitten kannalta. Jos yksinomaan liikenneinvestoinnit kohdennettaisiin sillä tavalla panos—tuotos-ajattelulla, että kuinka paljon alueella on asukkaita, niin toki jäisimme ilman niitä vähäisiäkin muruja, mitä on näitten vuosien aikana osoitettu muualle. Siinä mielessä kyllä olen täysin eri mieltä tästä ed. Saarisen toteamuksesta.

Toki ymmärrän sen, että suurin osa näistä panostuksista kohdistetaan Etelä-Suomeen, koska täällä myös ovat liikennetiheydet suurimmat. Mutta niin kuin tiedämme, kaiken kaikkiaan nämä väyläinvestointeihin kohdennetut rahat ovat auttamattoman pienet ja nyt sitten hyvin monilla alueilla tämä liikenneverkon kunto rapautuu erittäin nopeasti.

Arvoisa puhemies! Täällä on hyvin paljon puhuttu perusväylänpidosta, ja tosiaan lähes kaksinkertaisia pitäisi näiden rahamäärien olla, että edes, niin tiepuolella kuin ratapuolellakin, tämä kunto näillä väylillä säilyisi entisellään, eli korjausvelka ei kasvaisi. Myös ratapuolella, me tiedämme, routavaurioita on paljon. Sillä on vaikutusta junien täsmällisyyteen, se on turvallisuustekijä, muitakin häiriöitä on sen seurauksena. Mutta kun katsomme eteenpäin ja tiedämme, minkälaisia taloudellisia haasteita meillä on, on hyvin vaikea uskoa, että tässä päästäisiin parempaan, jollei näitä muita rahoitusmuotoja pystytä järjestämään ja niistä päättämään, ratkaisevasti tätä väyläverkkoa kunnostamaan.

Arvoisa puhemies! Vielä tästä joukkoliikenteestä, ja puhun ennen kaikkea linja-autovuoroista. Tosiaan täällä on puheissa viitattu, eri edustajat, suuriin kaupunkeihin. Mielestäni, olipahan kunnan koko mikä hyvänsä, meidän pitäisi pystyä näitä joukkoliikennemäärärahoja nostamaan. Nimittäin jos olemme huolissamme myös ilmastonmuutoksesta, niin toki näillä haja-asutusalueilla, joilla nytkin näitä määrärahoja hyvin ratkaisevasti ollaan pienentämässä, ei kuntien kantokyky kestä sitä. Ne joutuvat jo nyt satsaamaan rahaa huomattavasti enemmän muun muassa koulukuljetuksiin ja sitten kuntakeskusten ulkopuolella asuville vanhuksille mahdollistamaan tietyt käynnit kuntakeskuksissa, ja tällä kaikella on rajansa. Toivoisin, että tasapuolisesti tässäkin sitten eri alueita kohdeltaisiin. Niin kuin debatissa totesin, toki tätä joustavuutta pitäisi saada yhteiskunnan kustantamiin kuljetuksiin — eikä näistä eri rajoista pitäisi tiukasti pitää kiinni — ja myös näitä mahdollisuuksia kuljetusten yhdistämiseen, mutta siinä pitäisi toimia nopeasti.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi haluan todeta junien kaukoliikenteen ostoista, joista myös on useaan kertaan täällä puhuttu, että toivottavasti sitten täällä kehyksessä mainitut rajut leikkaukset, yksi kolmasosa vuodelle 2012, eivät toteudu. Se tietäisi määrärahojen pienenemistä kolmanneksella ja sitä kautta erittäin monien junavuorojen lakkauttamista, ja sillä tavalla myös alueitten saavutettavuus edelleen huononisi.

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Perusväylänpidon rahat ovat niin niukat, että niitä hädin tuskin riittää kevyen liikenteen väylien toteuttamiseen. Kevyen liikenteen väyliä on Uudenmaan alueella pystytty viime vuosina toteuttamaan vain kourallinen, vaikka Uudenmaan ely-keskuksen hankekorissa on yli 300 hanketta. Edes osaa kaikkein kiireellisimmistä hankkeista on vaikea saada vauhtiin. Kevyen liikenteen väylillä on iso merkitys muun muassa koulumatkojen turvallisuudelle ja polkupyöräilyn edistämiselle. Jatkossa tarvitaan todellakin erillisiä korvamerkittyjä hankerahoja nimenomaan kevyen liikenteen väylien toteuttamiseen, muuten ne eivät lähde liikkeelle.

Sitten Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteestä: Valtaosa Suomen joukkoliikennematkoista tehdään Pääkaupunkiseudulla. Joka arkipäivä noin 400 000 kaupunkilaista käyttää joukkoliikennettä. Pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä tulee kehittää niin, että se on varteenotettava vaihtoehto yksityisautoilulle. Tällä hetkellä Pääkaupunkiseudun kunnat maksavat joukkoliikenteestä 160 miljoonaa euroa vuosittain. Siihen nähden tämä suurten kaupunkien joukkoliikenteen tuki, yhteensä 10 miljoonaa euroa jaettuna useamman kaupungin kesken, on hyvinkin pieni. Mutta toki täytyy todeta, että se on vasta tällä hallituskaudella yleensä otettu käyttöön, eli positiivista sekin, mutta jatkossa tämän tuen merkittävä korottaminen on olennaista, jotta sillä voitaisiin todella vaikuttaa joukkoliikenteen käyttöön.

Rantaradasta ja oikoradasta seuraavaksi: Alun perin budjetissa esitettiin leikattavaksi 1,5 miljoonaa euroa rahoitusta VR:n lähiliikenteestä. Täytyy lausua kiitokset valtiovarainvaliokunnalle, joka palautti näistä 0,8 miljoonaa euroa. Oli iso riski, että Lahden ja Helsingin väliä liikennöiviltä Z-junilta tai Helsingin ja Karjaan välillä liikennöiviltä Y-junilta olisi leikattu vuoroja. Toivottavasti nämä määrärahat riittävät siihen, että vuoroja ei tarvitse leikata. Junaliikenne on keskeisen tärkeä Uudenmaan hyvinvoinnille ja työmatkaliikenteelle. Vuoroja tarvitaan pikemminkin lisää. Oikoradalla kulkevat, Mäntsälässä pysähtyvät Z-junat Lahteen ovat saavuttaneet nopeasti suuren suosion. Vuorojen karsiminen ajaisi monta joukkoliikenteen käyttäjää yksityisautoilijoiksi. Y-junissa Siuntioon ja Karjaalle ei yksinkertaisesti ole karsimisen varaa, koska vuoroväli on jo nyt niin harva.

Uusimaa on kasvava maakunta, ja työmatkaliikenteen järjestäminen alueella on keskeinen tulevaisuuden kysymys. Kaavoituksella ohjataan asutusta juuri raideliikenteen ääreen. Tuore raportti Era 17 kannustaa kestävän yhdyskuntarakenteen suunnitteluun ja toteutukseen sekä liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Jotta voimme aidosti toteuttaa hyvät ilmastotavoitteemme, vaatii se asianmukaista toimintaa eli panostusta raiteisiin ja tukea joukkoliikenteelle sekä ruuhkamaksujärjestelmää.

Liikennevaliokunnan lausunnossa oli hyvin nostettu esiin se, että rataverkon korjausvelka on nyt 1 000 miljoonaa euroa. Ratojen peruskorjaukseen on budjetoitu 114 miljoonaa euroa, vaikka tarve olisi 200 miljoonaa tämän mietinnön mukaan.

Lentoliikenteen tuki on kestämättömän suuri, eli jatkossa tarvitaan kyllä merkittävä suunnanmuutos siinä, minkälaista liikennettä tuetaan.

Vielä lopuksi nostan esiin hyvin tärkeän uuden ratahankkeen, Espoon kaupunkiradan jatkeen. Kaupunkiradan tavoitteena on joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattaminen Turuntien suunnalla. Lähiliikenteessä voidaan saavuttaa lähes metromainen palvelutaso lisäämällä junavuoroja ja parantamalla liityntäliikenneyhteyksiä. Hankkeen ansiosta voitaisiin lisätä ja nopeuttaa myös junien kaukoliikennettä. Kaupunkiradan jatke Leppävaarasta Espoon keskukseen on rakennuskustannuksiltaan noin 190 miljoonan euron hanke. Sen toteuttaminen tulee käynnistää mahdollisimman pian. Nythän tälle hankkeelle ei ole vielä varattu rahoitusta, mutta tämä on yksi Hsl-hankelistan hyvinkin keskeinen ja tärkeä hanke, elikkä sen toteutuksen pitää tulla kyseeseen viimeistään seuraavalla hallituskaudella.