Thomas Blomqvist /r:

Värderade fru talman! Förslaget till budget för 2011 är ett bra förslag också när det gäller trafik- och kommunikationsministeriet på väldigt många punkter. Som en positiv sak vill jag lyfta fram satsningarna på en fungerade skärgårdstrafik och också tillläggen som finansutskottet nu föreslår till basväghållningen. När det gäller skärgårdstrafiken så håller jag med dem som tidigare här i dag har sagt att det här anslaget naturligtvis med fördel borde ha ingått redan i regeringens förslag, men bra så här.

Regeringens beslut tidigare att inkludera en internetanslutning på en megabit bland de samhällsomfattande tjänsterna visar hur viktig tillgången till nätet faktiskt har blivit. Nu är det viktigt att vi följer med om det anslag på 9,8 miljoner euro, som finns intaget i årets budget, räcker till och om det ambitiösa målet kan nås, för det finns fortfarande många hushåll som saknar reella möjligheter till bredband. Ute i skärgården och på glesbygden är det alltför många som inte kan ta del i den information, de tjänster och den underhållning som finns på nätet.

För att hela landet ska utvecklas jämlikt och för att alla ska kunna ta del av sin grundrättighet måste vi vara beredda att investera tillräckliga resurser i bredbandsprogrammet. I det här sammanhanget är det viktigt att uppmuntra och stöda de andelslag som på eget initiativ vill bygga optofibernät i sina hemtrakter. En stor utmaning för andelslagen är de stora investeringar som krävs åtminstone i början av processen. Jag tror också att det är bra att komma ihåg att endast optisk fiber garanterar en tillräckligt snabb och pålitlig förbindelse för att internet ska kunna utnyttjas till fullo.

Rouva puhemies! Suurin huolenaihe on kuitenkin perustien- ja perusradanpidon riittämättömät varat. Perusväylänpidon rahoituksen jälkeenjääneisyys on kestämätöntä, kuten tässä tänään on monta kertaa sanottu, eikä sovi yhteen liikennepolitiikan pitkäjänteisten tavoitteiden kanssa. Kuten valtiovarainvaliokunnan mietinnössä todetaan, vaarana on, että jossain vaiheessa väyläverkon kunnossapitoon joudutaan satsaamaan suuria kertainvestointeja. Sen lisäksi tie- ja rataverkon heikko kunto vaarantaa liikenneturvallisuutta.

Valitettavaa on myös, että valtiovarainvaliokunta joutuu toteamaan, että kevyen liikenteen väylien rahoitus jää yhä enemmän kuntien vastuulle. Tämä ei tietenkään ole hyvä asia kunnille, ja monessa tapauksessa kunnalla ei kerta kaikkiaan ole varaa rakentaa tarpeellisia väyliä. Tähän pitäisi löytää valtion rahaa enemmän kuin nyt on asian laita.

Myös perusradanpidon rahoitustaso on jo kauan ollut liian alhainen. Rataverkon kuntoa on tästä huolimatta viime vuosina pystytty parantamaan. Jatkossa tähän ei kuitenkaan päästä, jos määrärahaa on runsaat 100 miljoonaa euroa ja tarve olisi 200, jotta pystytään turvaamaan rataverkon nykyinen taso. Uudellamaalla pitäisi pystyä jatkamaan rantaradan perusparantamista. Tämä on ainoa realistinen tapa lyhentää matka-aikaa Turun ja Helsingin välillä. Länsi-Uusimaa on omalta osaltaan täysin riippuvainen tämän radan toimivuudesta. Myös ratojen sähköistämiseen pitää panostaa. Hanko—Hyvinkää-osuuden sähköistäminen olisi kansantaloudellisesti erittäin kannattavaa ja erityisesti Hangolle ja Hangon satamalle elintärkeä investointi.

Fru talman! Nyland är ett heterogent område som i många fall domineras av den livskraftiga huvudstadsregionen. Men de övriga delarna får inte bli i skuggan av huvudstadsregionens, i sig berättigade, krav. Det behövs satsningar också i de västra och östra delarna, satsningar där den största trafiktätheten finns och där de största olycksriskerna också finns. Stamväg 51 byggs ut med motorväg men det finns många trafiksäkerhetsfrågor som borde få lösning också efter, eller kanske just när motorvägen är utbyggd. Riksväg 25 har många viktiga trafiksäkerhetsprojekt på gång som ännu saknar finansiering.

Lättrafiklederna som ingår i det trafikpolitiska programmet är ett viktigt tyngdpunktsområde, inte minst med tanke på trafiksäkerheten. Därför är det oroväckande att finansutskottet nu tvingas konstatera att det är kommunerna som i allt större utsträckning får stå för fiolerna. Det här är inte en hållbar utveckling, den leder till orättvisor och till att utbyggnaden inte kommer att ske tillräckligt snabbt.

Elektrifieringen av Hangö—Hyvingebanan är lönsam för hela landet och livsviktig för regionen Västra Nyland. Kustbanan bör grundrenoveras, eller egentligen: grundrenoveringen bör fortsätta. Det är det enda realistiska alternativet för att förbättra förbindelsen mellan Åbo och Helsingfors, och en livsnerv för hela Västra Nyland. Om en ny bansträckning ska byggas så är en ny kustbana österut till Lovisaregionen väldigt högt på önskelistan. Det här skulle ge nya möjligheter för hela landskapet, för landet, men framför allt för Lovisaregionen.

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Tämäkin talvi osoittaa, kuinka ilmastonmuutoksen aiheuttamat keliolosuhteet tuottavat entistä enemmän haasteita perusväylänpidon kunnossapitoon. Poikkeukselliset sääolosuhteet kasvattavat väylien ylläpitokustannuksia. Liian pienet määrärahat kasvattavat väylien korjausvelkaa, ja uhkana on, että tietyssä vaiheessa väyläverkkoon on pakko suunnata suuri kertainvestointimääräraha. Keskusta on korostanut tässäkin budjetissa vuodelle 2011, että perusväylien määrärahat tulisi pitää riittävällä tasolla vuosittain, ettei korjausvelka pääse kasvamaan liialliseksi.

Ensi vuonna tarkoituksena on käynnistää Seinäjoki—Oulu-radan palvelutason parantamisen toinen vaihe sekä Rovaniemi—Kemijärvi-radan sähköistys. Pohjois-Suomen kannalta nämä ovat elintärkeitä infrahankkeita. Seinäjoki—Oulu-radan tulisi valmistua vuonna 2014, mutta rahoituksesta puuttuu vielä noin 300 miljoonaa euroa. Ensi vuodelle varatut 5 miljoonaa euroa saatiin nostettua 40 miljoonan euron määrärahoja uudelleen kohdentamalla. Mikäli jatkossa rahoitus ei tule selvästi lisääntymään, hanke valmistuu vasta 2020-luvulla. Nopeammasta valmistumisesta arvioidaan saatavan jopa 200 miljoonan euron säästöt, eli tähän nopeampaan aikatauluun tulisi ehdottomasti pyrkiä.

Tyytyväisyydellä totean, että omassa maakunnassani Pohjois-Pohjanmaalla Oulun kaupunki on nyt lisätty suurten kaupunkien joukkoliikenteen piiriin. Lisäksi kaikkien tukea saavien kaupunkien ympäristökunnat kuuluvat tuen saajiin. Tulevien kuntaliitosten myötä täytyy huolehtia siitä, että joukkoliikenneyhteydet eivät heikkene eivätkä alueiden tuensaantimahdollisuudet myöskään lakkaa.

Arvoisa puhemies! Lopuksi tietoliikenneyhteyksistä. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan lähes kaikki suomalaiset olisivat vuoteen 2015 mennessä korkeintaan 2 kilometrin päässä 100 megabitin viestintäverkosta. Valtion tuesta huolimatta liittymismaksut ovat paikoin nousseet liian korkeiksi ja joillekin alueille ei ole ollut halukkaita palveluntarjoajia, kuten meillä Pohjois-Pohjanmaalla. Alueellisen tasavertaisuuden näkökulmasta nopea laajakaista on tänä päivänä välttämätön palvelu. Hankkeelle on varattu vuosille 2009—2015 yhteensä 66 miljoonaa euroa kaikkein harvimpaan asuttujen alueiden valokuituyhteyksien kehittämiseen. Ensi vuodelle on varattu 9,8 miljoonaa euroa. Ensi vuoden rahoituksen riittävyys selviää vasta kuitenkin sen perusteella, kuinka monta hankealuetta valmistuu ja tulee maksatukseen. Lisäksi rahoituksen riittävyyteen vaikuttaa se, mitä hankkeet todella tulevat maksamaan niin valtiolle, kunnille kuin yksittäisille palvelunostajille.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Liikennehankkeet ovat sellaisia, jotka ansaitsevat varmasti aina osan keskustelusta tässäkin salissa, ja itse asiassa aivan tässä viime vuosina ovat erityisesti esille nousseet nämä valtion pienemmät tiet, jotka ovat Suomessa erittäin merkittävässä asemassa. Niistä tulee hyvin paljon palautetta tänä päivänä, ja ymmärrän sen hyvin. Ne ovat valitettavasti ehkä jääneet muutamien isojen hankkeiden varjoon, ja nämä isot, toki maamme kokonaisuuden kannalta erittäin tärkeät, hankkeet ovat vieneet liikenneinfrarakentamisesta hyvin suuren, leijonanosan. Näin ollen valtion toisen ja kolmannen asteen tieverkko on päässyt rapistumaan valitettavan huonoon kuntoon. Viime kesän aikana useammassa kunnassa kiersin pyydettynä näitä teitä katsomassa, ja kyllä 1960—1970-luvuilla rakennettu ja kestopäällysteen saanut tieverkko alkaa olla sellaisessa kunnossa, että sitä ei enää paikkaamalla oikeastaan kuntoon saada. Tietysti oma osansa ovat sitten nämä sillat, jotka ovat nousseet näillä samoilla teillä esille ja jotka vaativat pikaista peruskorjausta.

Itse toivoisinkin, että nyt kun hallituskausi ja eduskuntakausi tulee taitekohtaan, seuraavalla kaudella yhtenä tällaisena isona kokonaisuutena esille nostettaisiin myös toisen ja kolmannen asteen pienempi valtion tieverkko ja otettaisiin se aivan omaksi hankekokonaisuudeksi, niin että se ei joutuisi kilpailemaan, jokainen pieni tiehanke, näitä isoja länsimetroja ja muita vastaan vaan voisimme aidosti nähdä sen yhtenä kokonaisuutena ja yhtenä miehenä ja yhtenä naisena olla puolustamassa sitä, että myös tuo verisuonisto pysyisi tuolla maakunnassa kunnossa. Oma lukunsa on tietenkin sitten myös yksityistieverkko, joka lähtee siitä sitten vielä alaspäin ja on samanlaisessa korjaustarpeessa.

Arvoisa puhemies! Meillä Hämeessä kärkihankkeita tulevaisuuteen ovat Päijät-Hämeen puolella Lahden eteläisen kehätien osuus sekä laajemmin itä—länsisuuntaisen liikenteen kehittäminen Valtatie 12:n osuudella. Täytyy myös todeta, että myöskään Valtatie 24 Lahden ja Vääksyn välillä ei suorituskyvyltään vastaa nykyisiä liikennemääriä.

Meiltä Kanta-Hämeen puolelta esille pitää nostaa ehdottomasti Valtatie 2:lla Helsinki—Forssa-välillä tieyhteyden peruskorjauksen loppuun saattaminen. Tässä täytyy kiittää nyt eduskuntaa siitä, että tälle Valtatie 2:n peruskorjauksen loppuun saattamiselle on nyt eduskuntakäsittelyssä tulossa 3 miljoonaa euroa. Kokonaistarve on 10 miljoonaa, ja sen jälkeen tuo tieosuus on yhdistämässä Helsinkiä, Kanta-Hämettä, Lounais-Hämettä ja Satakuntaa yhtenevästi valtatietasoisena ja saadaan muun muassa tuo 80 kilometrin tuntinopeus nostettua koko tieosuudella 100 kilometriin tunnissa.

Hämeestä esille nousevat varmasti tulevaisuuden kehittämishankkeina myös Kymppitie sekä Kantatie 54 yhtenä maamme tärkeimpänä itä—länsisuuntaisena väylänä.

Raideliikennehankkeista olemme pitkään, kansanedustajat Hämeestä, pitäneet yli puoluerajojen, yli hallitus- ja oppositiorajan, esillä Helsinki—Tampere-pääradan välityskyvyn parantamista. Toivon, että tämä nousisi nyt lopultakin sellaiseksi yhteiseksi koko maan hankkeeksi. Se on kokoluokaltaan sellainen hanke, että se vaatii vahvan yhteisen tahdon, että se laitetaan kuntoon, ja kaikki, ketkä tilannetta ovat seuranneet, ymmärtävät myös sen, että tämän yhteyden kuntoon saattaminen on itse asiassa koko maamme kilpailukyvynkin kannalta erittäin keskeinen asia.

Hämeessä toki pohditaan myös tulevaisuuden raidelinjauksia. Ne ovat sitten pidemmälle aikajänteeltään ulottuvia, mahdollisesti Helsinki—Forssa—Pori-junayhteys sekä Lahdesta Heinolan kautta pohjoiseen olevat raideyhteydet. Nämä ovat sellaisia hankkeita, jotka toivottavasti tulevaisuudessa esille nousevat.

Arvoisa puhemies! Tulen myöhemmin, kun tänään puhumme liikenneasioista toisessa kohdassa, kun hallituksen esitys autokatsastuksesta tulee esille, puhumaan vielä hieman maamme autokannasta, joka valitettavasti edelleen ikääntyy kovaa vauhtia, ja myös siitä, miten voisimme tulevaisuudessa autokannan säädöksiä ja muun muassa talvirengassäädöksiä muuttamalla saada myös tiemme pysymään paremmassa kunnossa. Mutta palaan niihin myöhemmin.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Olen aiemmin puhunut paljon Uudenmaan liikenneongelmista ja tarpeellisista investoinneista, mutta nyt otan esiin kaksi Uudenmaan kansanedustajien yhteistä talousarvioaloitetta. Täällä on paljon keskusteltukin jo aiemmin tästä määrärahan osoittamisesta joukkoliikenteen palveluiden ostoon ja kehittämiseen. Tässä talousarvioehdotuksen mukaan junien lähiliikenteen palveluiden ostoihin varattu määräraha laskee 10,9 miljoonasta eurosta 9,4 miljoonaan euroon. Tämä supistaa lähijunaliikenteen vuoroja Lahden ja Karjaan suuntiin, mikä on vastoin kuntien ja valtion liikenne- ja ilmastopoliittisia linjauksia. Nyt on niin, että valtiovaroissa esitettiin tähän lisärahaa, että leikkaus ei olisi tätä 1,5 miljoonaa vaan siihen jäisi vielä suurin piirtein puolet rahaa käytettäväksi näitten joukkoliikenteen palveluitten ostoon ja kehittämiseen. Mutta kun ei voi olla aivan varma, riittääkö se määräraha sitten kumminkaan säilyttämään Z- ja Y-junien vuorojen tämänhetkisen tason, niin tulemme esittämään huomenna, äänestykseen menee, että se määräraha olisi 1,5 miljoonaa.

Sitten toinen tärkeä Uudenmaan kansanedustajien yhteinen aloite on määrärahan osoittaminen Kehä IV:n suunnitteluun Pääkaupunkiseudulla. Eli hankkeen toteutumisen ansiosta nykyisen Kulomäentien liikenneturvallisuus paranee liikennevalojen ja kahden ajoradan myötä sekä meluhaitat vähenevät ja uusi tieyhteys lentoaseman pohjoispuolella mahdollistaa alueen maankäytön kehittämisen, Kehä III:n liikennemäärien kasvu hidastuu sekä sen rinnakkaisteiden liikennekuormitus vähenee ja joukkoliikenteen toimintaedellytykset paranevat ja myös kevyen liikenteen yhteydet paranevat koko Kehä IV:n varrella. Tässä on kokonaiskustannusarvio 71 miljoonaa euroa, mutta suunnittelumäärärahaa menee 2,5 miljoonaa euroa ja sitä Uudenmaan kansanedustajat esittävät. Meillä oli myös hyvin monta muuta talousarvioaloitetta, joita en nyt käy läpi, mutta näissä aloitteissa olin ensimmäinen allekirjoittaja.

Mutta haluan kyllä vielä sen verran palata tähän ongelmaan, kun Uudenmaan alueella ovat niin pienet ne tiemäärärahat ja suurin piirtein perusteiden peruskunnosta ei pystytä pitämään huolta ja nyt odotetaan hyvin paljon asukkaitten puolelta, että kunta rupeaisi rakentamaan näitä teitä, mitkä pitäisi valtion rahoittaa. Se on kyllä kunnalle aikamoinen vaade. Meillä on liikenneympyrä Koskenmäen ja Nahkelantien risteysalueella Tuusulassa, ja se on niin tukossa, että me emme pysty sitä maankäyttöä kehittämään emmekä sille alueelle tarjoamaan uusia tontteja asukkaille. Kerta kaikkiaan, kun risteys on niin, että siinä on neljään suuntaan liikenne ja siinä on suurin piirtein kilometrin matka aina jonoa joka suuntaan, se on kohtuutonta työssä käyville ihmisille, että aamuin illoin joutuvat odottelemaan puolisen tuntia yhdessä risteyksessä ennen kuin pääsevät sitten siitä eteenpäin ja voivat jatkaa työmatkaansa niin, että pääsevät kotiin.

Markku Pakkanen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Keskustelemme pääluokasta 31, ja haluan ottaa esiin muutaman asian. Joukkoliikennetuki suurissa kaupungeissa nousi 2,3 miljoonaa euroa ja on tällä hetkellä yhteensä 10 miljoonaa. Täällä Helsingissä joukkoliikenne toimii mielestäni oikein hyvin. Yksityisautoilua, autoilua kaiken kaikkiaan, voitaisiin Helsingissä rajoittaa, ja toivoisinkin, että tulevaisuudessa ruuhkamaksuista voitaisiin keskustella ja säädellä niiden hintoja. Toki joukkoliikennelippujenkin hintoja voitaisiin Helsingissä tarkistaa.

Ilmastonmuutos on puhuttanut monessa puheenvuorossa. Mielestäni Suomessa tulee lunta, niin kuin täällä Helsingissäkin on todettu. On vain surullista todeta, että helsinkiläiset talonmiehet, kiinteistöhuoltoyhtiöt tai yleensä helsinkiläiset eivät osaa enää käyttää lumilapiota, kolaa eivätkä juurikaan tehdä tämmöisiä niin sanottuja perinteisiä talvisia asioita. Me kaikki tiedämme, että Helsingissä on parkkipaikoista pulaa, autot parkkeerataan vääriin paikkoihin jnp. Mutta jollain lailla on hupaisaa todeta, että viikkotolkulla täällä joudutaan vaan lumikinoksissa seisomaan. Itse asun Eteläisellä Hesperiankadulla, ja siitä noin 10 metrin päässä on merkittävästi vapaata tilaa, mutta ei siellä vain lumi liiku. En tiedä, missä vika.

Meillä tuolla alue-Suomessa, voisiko näin sanoa, kun aluepolitiikasta puhun, eivät tämmöiset 40 sentin lumimassat vielä tuota ongelmaa, mutta täällä takkuaa kaikki, kun tulee pikkuisen lunta. Itse asiassa tämä on ihan oikein helsinkiläisille. Se on Suomen pääkaupunki. (Ed. Kyllösen välihuuto) — Näin se menee. Meillä Kymenlaaksossa ei tällainen muutama kymmenen senttiä tunnu miltään, mutta täällä Helsingissä kaikki seisoo, kun lunta tulee.

Liikenteen yksi tehtävä on siirtää ihmisiä, tavaraa paikasta a paikkaan b. Jos ensimmäiseksi kriteeriksi otetaan ilmastonmuutos tai ilmastobarometrit, voitaisiin liikenne kaiken kaikkiaan lopettaa. Minusta kuitenkaan näin ei pitäisi toimia vaan tavaran pitää kulkea, ihmisten pitää päästä liikkumaan ja liikenneasiat pitää miettiä siltä pohjalta. Tässä mielessä Liikennevirastonkin näkemykset pääkaupunkiseudulla ovat ihan oikean suuntaisia: joukkoliikennettä pitää tukea, ruuhkamaksuista pitää keskustella, ja ruuhkamaksut pitää ottaa käyttöön. Mutta suurta huolta kannan siitä, miten Liikennevirasto tänä päivänä suhtautuu suuriin liikenneinvestointeihin maakunnissa ja tuolla Pohjois-Suomessa. Tavara tulee Suomessa joka tapauksessa liikkumaan osittain myös pyörillä.

Raideliikenne tulee olemaan merkittävässä osassa Suomessa, mutta lukuisten järvien ja luonnonolosuhteidensa vuoksi Suomi tulee kuitenkin osittain kulkemaan myös kumipyörillä. VR:n raideliikenteen haasteet ovat tulevaisuudessa: hinta, kilpailukyky verrattuna kumipyöräliikenteeseen, joustavuus ja tietenkin talvesta ja eri vuodenajoista johtuvat palvelutasovaatimukset. Henkilökohtaisesti näen, että VR:n tulee kuitenkin säilyä valtionyhtiönä.

Lopuksi haluan vielä kiinnittää huomiota väylärakentamiseen. Niin uusissa tie- kuin vesiväyläinvestoinneissakin pitää miettiä, kuinka väylärakentamista tulevaisuudessa Suomessa tehdään, onko se yhtiöpohjaista. Toivoisin kuitenkin, että suomalaisilla rakennusurakoitsijoilla ja yrittäjillä olisi mahdollisuus päästä mukaan suuriinkin väyläinvestointeihin.

Paula Sihto /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Liikennepolitiikan linjaukset on esitetty huhtikuussa 2008 eduskunnalle annetussa liikennepoliittisessa selonteossa. Selonteossa linjattiin rahoituksen periaatteet ja pitkäjänteisyys, otettiin kantaa alueiden ja elinkeinojen menestymisen tukemiseen, väestön sujuvaan liikkumiseen, ilmastonmuutoksen torjuntaan ja joukkoliikenteen edistämiseen sekä liikenneturvallisuuden parantamiseen.

Selonteko on saanut paljon kiitosta, ja se on toteutunut erinomaisen hyvin ja on myös aikaansaanut meille pohjalaisille merkittäviä hankkeita, jotka ovat vuosia olleet toivelistoillamme. Jo tässä vaiheessa haluan lausua kiitokset liikenneministeri Anu Vehviläiselle.

Erityisen iloinen olen siitä, että Seinäjoen itäinen ohikulkutie käynnistyy ja nopeuttaa näin maakunnan ja pääkaupunkiseudun välistä liikennöintiä ja eritoten siirtää raskaan liikenteen pois Seinäjoen ydinkeskustasta. Budjetissa on rahoitusta varattuna siihen 63 miljoonaa euroa. Ohitustien rakentuminen lisää turvallisuutta mitä suurimmassa määrin. Yhä nopeammat kumipyörillä olevat liikenneyhteydet tuovat lisäksi alueemme yrityksille jatkossa myös merkittävää kilpailuetua. Toinen merkittävä alueemme liikennekohde on Valtatie 8:n Sepänkylän ohikulkutien aloitus, johon on varattu 55 miljoonaa euroa ensi vuodelle.

Arvoisa rouva puhemies! Seinäjoen lentokentän liikennöinti on ollut epävarmalla pohjalla kuluneen vuoden aikana. Alueen kunnat ovat joutuneet takuumiehiksi, jotta lentoyhteydet pelaavat. Lentoliikenteen turvaaminen ei voi olla kuntien tehtävä pitemmällä aikavälillä, vaan sen on oltava valtion ylläpitämää toimintaa. Alueen kunnat ovat osallistuneet kentän investointi- ja ylläpitokustannuksiin taloudellisesti huomattavilla summilla, ja kenttä on nyt saatu siihen kuntoon, että myös isommat koneet voivat käyttää kenttää. Tavoitteena on kuitenkin oltava se, että valtio ottaa Rengonharjun kentän pikaisesti hoitoonsa. Lentoliikenne on alueemme yrityksille elintärkeä, jotta nopeasti saavutamme pääkaupunkiseudun lisäksi esimerkiksi Keski-Euroopan ja Aasian tässä globaalissa elinkeino- ja talouselämässä.

Rataliikenteen osalta on kiitosta annettava Seinäjoen ja Oulun välisen radan perusparannuksen jatkon puolesta. Rahoitusta on osoitettu ensi vuodelle yhteensä 40 miljoonaa euroa lisärahoituksena ja kohdentamalla uudelleen eräiden käynnissä olevien liikennehankkeiden varoja. Jatkorahoitus on selvitettävä ja turvattava nopealla aikataululla, jotta rataosuus valmistuu suunnitellusti vuonna 2014. Routavauriot aiheuttavat nykyisellään paljon myöhästymisiä ja ovat myös turvallisuusriski.

Alueellamme, kuten koko maassa, on suuri huoli perustienpidon määrärahojen vähäisyydestä, samoin kevyen liikenteen rakentamisen määrärahoista. Terveyden edistämisen suhteen turvalliset kevyen liikenteen väylät edesauttavat kansalaistemme liikkumista ja siten tuovat säästöä myös alati kasvavissa terveydenhuollon kustannuksissa. Etelä-Pohjanmaalla on tiekilometrejä per asukas eninten, joten rahoitusvaje näkyy eritoten alueellamme. Lisäksi viime vuosina lisääntyneet ympärivuotiset kelirikot aiheuttavat väyläverkolle nopeampaa huononemista kuin on osattu etukäteen laskea.

Arvoisa rouva puhemies! Toimivat ja nopeat liikenneyhteydet maalla, merellä ja ilmassa ovat tärkeitä nyky-yhteiskunnassa. Liikenne- ja viestintäministeriön tulee riittävillä määrärahoilla edistää yhteiskunnan toimivuutta ja väestön hyvinvointia huolehtimalla siitä, että kansalaisten ja elinkeinoelämän käytössä on laadukkaat, turvalliset ja edulliset liikenne- ja viestintäyhteydet sekä alan yrityksillä kilpailukykyiset toimintamahdollisuudet. Toimiva logistiikka on tärkeää maamme kilpailukyvylle.

Petri Pihlajaniemi /kok:

Arvoisa puhemies! Suupohjan rata, joka menee Seinäjoelta Kaskisiin, on meille erittäin tärkeä siellä Suupohjassa ja varsinkin Kaskisten teollisuudelle. Valitettavasti ensi vuoden budjetissa sen kunnostustyötä ei ole, vaikka on tutkittu ja käyty läpi, mitä sille pitäisi tehdä. Tällä hetkellä liikenne on vähäistä, koska nopeutta on laskettu ja teollisuus on siirtynyt kumipyörille. Toivotaan, että seuraavan vuoden budjettiin saadaan rahaa kunnostukseen, koska tämä on elinehto meidän alueemme teollisuudelle.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Liikenteen päivän suuri keskustelu on varmaan käyty tänä iltana tästä perusväylänpidon rahoituksesta. Sosialidemokraattien omassa vaihtoehtobudjetissa on siihen lisätty 60 miljoonan euron satsaus ja 25 miljoonaa euroa myöskin jäänmurtajien rakentamiseksi. Meidän ajatuksemme liikenteen sujumisesta perustuu siihen, että väylien on oltava kunnossa ja toimiva joukkoliikenne mahdollisimman monessa kaupungissa ja monella alueella. Sen takia on hyvin valitettavaa, että nyt näillä päätöksillä bussiliikenne vähenee arvioiden perusteella noin 10 prosenttia. Elikkä olemme tilanteessa, jossa joukkoliikenne heikkenee, kun olisimme halunneet ainakin demareina satsata siihen nykyistä enemmän.

Positiivista palautetta haluan antaa en hallituksen ministerille asiasta vaan valtiovarainvaliokunnan jaostolle saaristoliikenteestä. Saaristoliikenteeseen yhteysaluksien kulkemiseen on valiokunta lisännyt 1,5 miljoonaa euroa, joka on se summa kasvavien kustannusten ja tämän muutoksen osalta, mitä yhteysalusliikenteessä on tapahtunut, muun muassa se uudistus, joka kuulostaa hyvältä, että yhteysalusliikenteen lippuja ei enää myydä, mikä tietenkin sitten vähentää myöskin tuloja. Mutta siis tästä valiokunnalle suuret kiitokset.

Hyvältä kuulostaa myöskin E18:n alkurahoitus Haminan ohitustien kohdalle, mutta kaikki voivat kyllä kuvitella, mitä tarkoittaa alkurahoitus 1 miljoona euroa hankkeelle, jonka kustannusarvio on kuitenkin satoja miljoonia euroja, jotenka ensi vuoden aikana voi olla, että jo ensimmäinen sorakasa nähdään. Vähän epäilen sitä, että tämä raha menee kokonaan suunnitteluun. Se, mikä on tietenkin se plussapuoli, on se, että oikeuksia sopimuksiin ensi vuoden osalta budjetissa on jo luvattu tehdä.

Liikenteen ja hankkeiden osalta mielestäni ongelmallinen uusi piirre on se, että kuntien yhä kasvava osuus tuntuu lisääntyvän sekä teiden parantamisessa että uusien teiden rakentamisessa, ja näin on myös tällä hetkellä muissakin hankkeissa, vaikkapa radoissa, kuten Kotolahden ratapihan osalta, jossa kunnan osuutta on kasvatettu koko ajan. Valitettavasti kunnan talouskaan ei meinaa kestää niitä summia, mitä valtio edellyttäisi kunnan satsaavan siihen, kun kuitenkin aiemmin on teemarahoituksessa ollut koko summa alun perin tähänkin hankkeeseen olemassa.

Logistiikka on etenkin Etelä-Kymenlaaksossa yksi suurimmista toimialoista tulevaisuudessa suursataman Kotka-Haminan yhdistyessä. Satamilla menee hyvin, tavarat kulkevat, nousu on samalla tasolla kuin ennen lamaa, ja nyt sitten ne suuret ongelmat tulevat siihen samaan tilanteeseen, missä ministeri Vehviläinen lupasi, että kun laman jälkeen tilanne kääntyy uudelleen positiiviseksi, niin tulevat satsaukset, rakennetaan rekkaparkki, jota ei näy, tehdään ohituskaistaa, jota ei näy. Ei minkään näköistä uutta ajatusta sinne tienpätkälle, jossa eräs paikallinen asukas oli omasta ikkunastaan tarkkaillut ja katsonut, mikä on se päivien määrä vuodessa, jolloin hänen ikkunastaan näkyvät rekkajonot. Se oli yli 300 päivää vuodessa. Yli 300 päivänä vuodessa näkyvät rekkajonot Virolahdella. Ne eivät näy tänne, eivät Mannerheimintielle eivätkä liikenne- ja viestintäministeriöön, mutta paikallisille asukkaille kyllä.

2,5 miljoonan venäläisturistin volyymi on sen suuruinen, että ainoa keino — jos ajatellaan vielä joulun aikaa, jolloinka turistien määrä lisääntyy — olisi saada eriytettyä rekat toiselle kaistalle ja muu liikenne toiselle kaistalle. Mutta tähän ei hallituksen tahto tunnu taipuvan, kun ei osata päättää, kuka rahoittaisi ne tullirakennukset, voisiko sen tehdä Senaatti-kiinteistöt vai tulisiko se Tullin puolelta suoraan vai mikä olisi se keino. Nyt tilanne on nolla, mitään ei tapahdu.

Logistiikan yksi kipukynnys on myöskin ollut ylipainomaksut, joista on prosessit meneillään myös oikeuskanslerille tehdyissä kirjelmissä, ja odottelemme niihin vastausta. Tähän mennessä oikeuskanslerilta on mennyt siihen 19 kuukautta, ja yrittäjät ovat maksaneet satojatuhansia euroja tästä viipymisestä ja siitä, että ministeriö ei ole pystynyt tekemään muutoksia, vaikka tämäkin asia on Venäjän puolella jo muutettu.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Maailman nopein perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja ed. Kimmo Sasi pyörähti täällä salissa kuluneen vuorokauden aikana ja viivähti noin 30 sekuntia ja kerkisi siinä ajassa haukkua vihreät viimeiseen helvettiin.

Arvoisa puhemies! Minä käytän tilaisuutta hyväkseni kertoakseni, kuinka asiat ovat.

Hänen haukkumisensa syy oli se, että vihreät ovat tuhonneet Helsingin kaupungin lumenluontiasiat, jos nyt näin voisi sanoa, ja sen takia täällä on näitä lumikinoksia siellä sun täällä.

Minä otin vähän selvää, mistä kenkä puristaa. Se johtuu siitä, että täällä noudatetaan kokoomuslaista urakointijärjestelmää, elikkä on ilman mitään laatukriteereitä jaettu nämä keskikaupungin alueetkin lumenhoitoalueiksi ja sillä periaatteella, että se, joka tarjoaa halvimmalla, saa urakan ilman laatukontrollia, ilman mitään.

Nyt ovat sitten kuulemma kilpailun voittaneet sellaiset urakoitsijat, jotka sattuvat olemaan lähempänä jotakin muuta kaupunkia kuin Helsinkiä, niin että kalustot ovat väärään aikaan väärässä paikassa ja koko homma on niin kuin jokainen ulos menevä sen näkee. Siis toisin sanoen aitoa kokoomuslaista kilpailupolitiikkaa, ja tässä tulos nähdään.

Arvoisa puhemies! Toinen asia, joka on äärimmäisen vakava asia sekin, nimittäin minkä verran valtioon sopimusosapuolena voi luottaa. Se liittyy huomenna äänestettävään asiaan ja koskee Savukoskella Martti—Tulppio-tietä. Aikoinaan käytiin titaanien taistelu siitä, perustetaanko luonnonsuojelualue, kansallispuisto, Savukoskelle vai ei. Siinä yhteydessä, kun sitten päästiin luonnonsuojeluväen ja paikallisen kunnan ja valtion kesken diiliin, valtio sitoutui, että Martti—Tulppio-tie hoidetaan kuntoon, siis peruskunnostetaan.

Nyt on mennyt aikaa vuosikymmenet, eikä mitään ole tapahtunut. Säännöllisesti lappilaiset kansanedustajat näyttävät ensin tekevän talousarvioaloitteen ja sitten äänestyttävän täällä sen johdosta ilman, että mihinkään asia johtaa. Nyt tällä hetkellä se tilanne on muuttunut niin vakavaksi, että sitä ollaankin muuttamassa yksityistieksi, ja jos voidaan puhua täydellisestä petoksesta, valtio pettäjänä, niin tässä on nyt sitten tämmöinen oppikirjoihin tuleva esimerkki kirjautumassa.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Haluan tässä yhteydessä ottaa esille erään hyvin merkittävän, kuitenkin tulevaisuudessa tärkeän hankkeen elikkä nopean Jyväskylä—Jämsä—Lahti—Helsinki-ratayhteyden, josta on jo paljon puhuttu. Tällä hetkellä Keski-Suomeen Jyväskylään pääsee 3 tunnissa ja Jämsään 2,5 tunnissa, joka ei tietenkään ole paha aika, mutta vähemmänkin voisi olla, eli rata voisi olla suorempi.

Kyllä nämä hyvät ja nopeat liikenneyhteydet ylipäätänsä luovat elinvoimaa kauemmaksikin kuin tänne Etelä-Suomeen, ja Keski-Suomi tarvitsee myös hyvät, toimivat yhteydet. Oikorataa ollaankin parhaillaan selvittämässä, ja tiedämme, että kyseessä on todellakin pitkän tähtäimen hanke. Keski-Suomessa on luonnollisesti hyvin suuri halu viedä tätä eteenpäin. Siihen ovat Keski-Suomen liitto ja Päijät-Hämeen liitto lähteneet mukaan. Toivottavasti myös tässä asiassa pääsemme hyvin liikkeelle ja hanke etenee suunnitteluun.

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Liikenneinvestoinnit puhuttavat aina, ja nyt nuo talouden näkymät ja liikenneinvestointien kehykset ovat niin niukat, että haaveilu ja oikeastaan haihattelu tämmöisistä suurista uusista liikennehankkeista on turhaa. Eli pitää keskittyä perustien kunnossapitoon, liikennejärjestelmään. Tämä tieverkosto on meidän suurin kansallisomaisuutemme, ja sitä ei saa päästää rapautumaan. Perustienpitoon pitää löytyä rahoitusta.

Sitten meillä on suuria liikenneinvestointeja, joita on jo tehty, mutta niitä ei ole kuitenkaan kokonaisuudessaan hyödynnetty. Eli on unohdettu väylien hyödyntäminen sen jälkeen, kun ne on saatu aikaiseksi. Esimerkkinä tästä Lahti—Kerava-välin oikorata. Sen jälkeen, kun se valmistui, siihen radalle ei ole avattu yhtään seisaketta eikä yhtään uutta asemaa. Siellä on Orimattilassa Hennan alueella valmiina jo ohitusraiteet, ja aseman rakentaminen olisi hyvin edullista ja nopeasti toteutettavissa, ja sitä hanketta viedään eteenpäin. Tulisikin pyrkiä hyödyntämään nämä radan varressa olevat mahdollisuudet avata asemia ja kaavoituksen keinoin sitten tukea liikenneverkon hyödyntämistä.

Yksi suuri hanke, ja oikeastaan häpeäpilkku, Suomen liikennejärjestelmässä on Lahden eteläisen kehätien puuttuminen. Suomessa ei ole toista niin suurta kaupunkia, jonka läpi kulkee valtatie. Se tuo suuria turvallisuusriskejä, ja tulisikin nopeasti saada tuo kehätien suunnittelu käyntiin ja aikanaan myös rakentaminen.

Krista Kiuru /sd:

Arvoisa puhemies! Hallituksen tapa toteuttaa liikennepolitiikkaa on ollut varsin toisenlainen kuin aikoinaan liikennepoliittisessa selonteossa linjattiin. Minusta on tärkeää pitää huolta siitä, että perusväylänpito ja joukkoliikenne nousevat sellaiseen arvoon, jota kansalaiset päättäjiltään vaativat. Nyt kuitenkin perusväylänpito on rapistunut ja joukkoliikenne vailla sellaisia riittäviä panostuksia ilmastopolitiikan aikana, että niillä tullaan jatkossakin toimeen.

Palvelutason lasku näkyy selkeästi monilla paikkakunnilla, ja liikenneturvallisuus on myös selkeästi heikentynyt. Ilmastovelvoitteet pakottavat entistä tarkempaan kunnossapitoon, koska keliolosuhteet ovat olleet varsin vaihtelevat viimeisten vuosien aikana. Valitettavasti korjausvelka meidän maanteillämme perusväylänpidossa on asiantuntija-arvioiden mukaan jopa 200 miljoonaa. Se kertoo siitä suunnasta, mihin me olemme olleet viemässä meidän perintöämme tuleville sukupolville.

Arvoisa puhemies! On todettava, että on aika erikoista, jos eduskunnan valiokunnat, asiantuntijavaliokuntina valtiovarainvaliokunta ja liikenne- ja viestintävaliokunta, ovat toistuvasti kiinnittäneet huomiota siihen, että perusväylänpidon määrärahoja tulee lisätä. Lisäksi molemmat valiokunnat ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että joukkoliikenteessä ei ole riittäviä määrärahoja varattuna.

Arvoisa puhemies! Meillä ei ole riittäviä panostuksia, ja sosialidemokraatit ovat omassa vaihtoehdossaan linjanneet, että ratojen, teiden, siltojen ja liikennerajoitusten kasvusta johtuvat ongelmat ovat sellaisia, että niihin on nyt puututtava. Olemme esittäneet tässä vaihtoehtobudjetissa 85 miljoonaa yksistään perusväylänpitoon, jotta tätä korjausvelkaa saataisiin kerralla purettua.

Minusta on myös hyvä, että olemme kiinnittäneet huomiota siihen, että telakkateollisuus tarvitsee tukea. Sosialidemokraatit ovat esittäneet tästä potista selkeää lohkoa pelastuspaketille telakkateollisuuteen, jotta telakoilla olisi samat mahdollisuudet kilpailla näiden vahvojen muiden kilpailijamaiden kanssa markkinoilla sellaisilla tukitoimilla, joita muutkin maat saavat.

Arvoisa puhemies! Sitten muutama sana Satakunnasta, nimittäin myös meillä Satakunnassa on korjausvelkaa. Haluan kiinnittää ensimmäisenä huomiota meidän Valtatie kakkoseen. Mehän olemme saaneet korjausvelkaa tuon tieosuuden kohdalta lyhennettyä, ja tie alkaa olla hyvässä kunnossa. Mutta pieniltä osin, valitettavasti, kuitenkin kävi niin, että nopeusrajoitukset jäivät täällä lähempänä Helsinkiä liian alhaisiksi, ja on vielä tarvetta tuolta osin korjata tätä reilun 30 kilometrin tiepätkää. Nyt saimme tässä talousarviossa jo 3 miljoonaa euroa, mutta on muistettava, että tuon korjausvelan kokonaan maksaminen vaatisi noin 10:tä miljoonaa. Minusta lähtökohta olisi ollut se, että kun se kerran linjattiin jo aikoinaan yhdeksi keskeisimmäksi liikennehankkeeksi, joka pitää toteuttaa, se olisi pitänyt viedä loppuun. Nyt tämä keinotekoinen elvyttäminen 3 miljoonalla ei ole mistään kotoisin. Se auttaa nyt ensiavuksi, mutta olisi ollut tärkeä saada tuo koko potti mahdollisimman kiireesti käyttöön, jotta tie saadaan kuntoon.

Sitten meidän ikuisuusprojektimme on ollut tämä Valtatie 8, jonka mainitsen tässä vielä. Eli Turusta Poriin johtava tie pitää saada kuntoon, ja erityisesti Porin pohjoispuoli sinne Söörmarkkuun asti pitää korjata siinä samalla kertaa. Olen myös tehnyt oman talousarvioaloitteen koskien Valtatie 12:n osuutta Eura—Rajala-välillä, ja siitä tullaan äänestämään huomenna.

Jari Leppä /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Liikenneväylät ja väyläverkosto yleensäkin ovat kehittymisen ja alueiden tasapainoisten mahdollisuuksien edellytysten luojana ykkösasiana, ja siksi on oleellista, että tähän hallinnonalaan kiinnitetään erityistä huomiota.

Valiokunta on aivan oikein tässä mietinnössään lähtenyt perusväylänpidon rahoitustarpeesta ja siitä, että meillä huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä on kasvanut, samoin kuin on huonokuntoisten siltojen määrä kasvanut, ja myöskin siitä, että esimerkiksi puukuljetusten osalta turvaamistoimenpiteitä teiden kunnon osalta on välttämätöntä lisätä. Varmasti on näin, että tällä rahoituskehyksellä painon siirtäminen kunnossapitoon on vääjäämätöntä ja väistämätöntä. Siitä ei mihinkään pääse.

Muun muassa uusiutuvan energian vaatima kuljetustarve tulee joka tapauksessa kasvamaan, ja se vaatii sen, että tiet myöskin sen kestävät. Muuten me emme pysty niitä tavoitteita toteuttamaan. Tästä vaikkapa yksi esimerkki, mitä on tapahtunut, ja se liittyy puukuljetuksiin. Sulkavan kunnassa, jossa myrsky kävi syksyllä, puuta kaatui niin paljon, että sitä on yli kolmen vuoden vuosittainen hakkuumäärä kerralla nurin, mikä tietää sitä, että myös teille tulee vastaavanlainen rasitus yhdellä kertaa. On ihan selvää, että silloin tiestön kunto on erityisen suurella koetuksella.

Puhemies! Toinen asia, joka liittyy oman maakuntani kahteen isoon liikennehankkeeseen Valtatien 5 ja Savonlinnan liikennejärjestelyjen osalta. Pitää tyydytyksellä todeta, että ne sisältyvät niihin jatkorahoituksiin, mitkä luvattu on, ja näin tietenkin pitää olla. Se on sitä pitkäjänteistä liikennepolitiikkaa ja -suunnittelua, jota täällä on peräänkuulutettu ja jota myöskin tuo selonteko, jota on mielestäni noudatettu hallituksen taholta, edellyttää. Liikennehankkeet ovat erittäin pitkäjänteistä suunnittelua vaativia tehtäviä, ja siksi suunnitteluun on myöskin varattava riittävät määrärahat, jotta pystytään ne toteuttamaan siinä järjestyksessä ja sillä tasolla kuin tuo selonteko edellyttää.

Puhemies! Joukkoliikenteen osalta me tarvitsemme uudelleenarviointia. Tämä nykyinen järjestelmä ei ole enää sellainen, että se takaisi kustannustehokkaalla tavalla joukkoliikenteen tarpeet. Siksi muun muassa maaseutupoliittisessa selonteossa on haluttu nostaa esille joitakin esimerkkejä, miten sitä voitaisiin tehdä, ja toivonkin, että tämä asia laitetaan viimeistään uuden hallituksen ohjelmaan ja katsotaan ihan puhtaalta pöydältä, miten se tulisi tehokkaalla tavalla järjestää.

Toinen asia, joka myöskin ansaitsee arviointia, on lossien korvaaminen silloilla. Tämä on erittäin kustannustehokasta toimintaa, ja tuo siltojen kustannus tulee hyvin nopealla aikavälillä kuoletettua tehokkuuden lisääntyessä, ja sitä kautta tätä ohjelmaa, joka on laadittu, pitää ryhtyä toteuttamaan.

Vielä, puhemies, palaan tuohon Valtatie 5:een ihan sen verran, että tuon Valtatie 5:n rakentamiseen Lusi—Mikkeli-välillä liittyy sellaisia pieniä yhdystiehankkeita, jotka on syytä myöskin tehdä nyt saman tien, kun siellä liikkeellä ollaan ja työkoneet paikalla ovat.

Samoin tyydytyksellä panen merkille sen, että Savonlinnan liikennejärjestelyt on täällä otettu myöskin esille ja niistä on huolta kannettu ja täällä on selkeästi sanottu, että ne eivät ole kannattavia sinällään mutta taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen kannalta täysin välttämättömiä, ja siksi niihin on myöskin valtionosuutta valiokunnan taholta esitetty korotettavaksi. Hyvä niin.

Puhemies! Lopuksi laajakaistahankkeesta, joka on tämän hallituksen erinomainen ja liikkeelle panema asia. Myös se tarvitsee uudelleenarviointia. Nyt on käynyt selväksi muutamien pilottihankkeiden osalta niiden kokemuksiin pohjautuen, että kaikille osapuolille tämä nykyinen järjestelmä tulee liian kalliiksi. Siksi on paikallaan, että arvioidaan uudelleen, miten tuo tavoite elikkä Laajakaista kaikille -hanke saadaan toteutettua niin, että se on myöskin kustannustehokas ja toteuttaa sen välttämättömän tarpeen, joka myös haja-asutusalueilla nopeiden tietoliikenneyhteyksien osalta on olemassa.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa nousi esille edelleen tuo Valtatie kakkonen, jolle nyt eduskuntakäsittelyssä on hallituspuolueiden kansanedustajien neuvottelujen yhteydessä päätetty lisätä tuo 3 miljoonaa euroa. Tuolla 3 miljoonalla eurolla saadaan tehtyä kaikkein tärkeimpien liikenneturvallisuutta parantavien toimenpiteiden sarja Karkkila—Humppila-osuudella eli Valtatie kakkosen tällä alkupuoliskolla, sillä tieosuudella nimenomaan, joka nyt on valtatiellä edelleen tuolla 80 kilometrin tuntinopeudella varustettua osuutta. Lisäksi valtiovarainvaliokunta on omassa mietinnössään todennut, että valiokunta katsoo, että loppuosa hankkeesta tulee toteuttaa keskeytyksettä. Kun tämä todennäköisesti tulee myös eduskunnan kannaksi tämän keskustelun päätyttyä ja äänestysten jälkeen, niin kyllä tämä on vahva viesti siitä, että eduskunnalla on tahto hoitaa nyt Valtatie kakkonen kuntoon niin, että se on valtatietasoinen tie aina Helsingistä Lounais-Hämeen kautta Satakuntaan. Kyllä tässä hankkeessa ison kiitoksen ansaitsee hämäläisistä kansanedustajista Kirsi Ojansuu, ed. Ojansuu, joka oli neuvottelemassa valtiovaroissa tähän hankkeeseen lisärahoitusta, ja sitten tietenkin luonnollisesti myös satakuntalainen kansanedustaja Sampsa Kataja, joka erittäin määrätietoisesti teki työtä sen eteen, että tämä rahoitus tielle nyt saatiin ja saadaan tuo tärkeä yhteysväylä ajanmukaiseen kuntoon.

Arvoisa puhemies! Halusin toisessa puheenvuorossa vielä ottaa hivenen kantaa. Meillä paljon puhutaan täällä salissa, että liikenne- ja tiemäärärahat ovat kovin niukkoja, ja niin ne sitä myös ovat. Liikenneministeri nosti jossain vaiheessa esille sen, että hän olisi valmis muuttamaan näitä talvinopeusrajoituksia muuttuviksi niin, että kun tie on kuiva ja sula, niin nopeusrajoitus voisi nousta 100:aan. Tämä on tietysti otettu ihan tyydytyksellä vastaan autoilijoiden parissa, mutta pitää kuitenkin muistaa se, että nykyisin näitä talvinopeusrajoitteisia teitä maassamme on noin 9 000 tiekilometriä ja sään mukaan muuttuvia nopeusrajoituksia on noin 300 kilometrillä näistä teistä ja tämän lisäyksen nostaminen aina tuonne 9 000 kilometriin on tietysti kustannuksiltaan hyvin suuri.

Vielä isompi asia tässä minun mielestäni on se, että kun autoilunopeutta nastarenkailla ajettavassa Suomessa korotetaan 100 kilometriin tunnissa, niin tien kuluvuus kasvaa merkittävästi. Eli nostaisinkin itse tähän keskusteluun samaan aikaan mukaan myös sen, että meillä maassamme on edelleen hyvinkin tiukka talvirengaspakko. Mielestäni olisi järkevä siirtyä kohti Ruotsin mallia. Nykyinen kalenteriin sään ja ajokelin sijaan perustuva talvirengaspakko on minun mielestäni järjenvastainen ja teiden ja ihmistenkin kannalta huono. Vilkkaimmat tiet kuluvat nastarenkaiden aikaan lähinnä syksyisin ja keväisin jopa millimetrin. Vtt:n tutkimusten mukaan oikeastaan kaikki urat johtuvat juuri nastarenkaista. Kesä- ja kitkarenkaat eivät nimittäin kuluta tietä juuri lainkaan. Viime vuosina teiden kuluminen on tutkimusten mukaan jopa kiihtynyt, joten kyllä tähän pitäisi kiinnittää erityistä huomiota. Mielestäni pitäisi tehdä esimerkiksi verohoukuttimia siihen suuntaan, että ihmiset valitsisivat nastojen sijaan kitkarenkaita. Tienpintojen kuluminen maksaa esimerkiksi yksin Helsingin kaupungille vuosittain jopa 4 miljoonaa euroa. Lisäksi juuri kulumisen vähentämiseksi kaupungeissa joudutaan käyttämään meluisaa ja kovaa tien päällystettä. Tämän lisäksi myös katupöly on suuri ongelma hengitysilmassa ja tämän kautta sairastumisissa.

Mielestäni, arvoisa puhemies, kesärenkaiden sallittua käyttöaikaa tulisi pidentää ja autoilijoiden omaa harkintaa lisätä. Nykyisin talvirenkaita on käytettävä joulukuusta helmikuun loppuun ja käytön voi aloittaa jo kuukautta aiemmin sään vaatiessa ja nastoilla voi ajaa aina pääsiäisen jälkeiseen maanantaihin asti tai niin kauan kuin sää sitä vaatii. Mielestäni tuota meidänkin talvirengassääntöä voisi viedä siis Ruotsin suuntaan, jossa säädös on sellainen, että renkaiden pitää olla sään vaatimat. Silloin tuolla teillä ei turhaan nastarenkailla ajettaisi. Esimerkiksi verohoukuttimilla voitaisiin ihmisiä kannustaa entistä enempi kitkarenkaiden käyttöön, joka on tien kulumisen kannalta huomattavasti parempi vaihtoehto. Kun kitkarenkaiden käyttöön tottuu, ne ovat myös hyvin turvalliset suomalaisessa liikenteessä.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Liikenneministeriöhän on painottanut ilmastokysymyksiä omassa strategiassaan, ja silloin sitä kovasti tässä salissa tervehdittiin. Nyt kuitenkaan budjetti ei varsinaisesti linjaa liikennepolitiikkaa ja käytäntöjä enemmän kiskoille ja raiteille ja nimenomaan niin, että se politiikka olisi voimakkaammin ilmastonmuutosta huomioiva. Tämä tulee ilmi siitä, että radanpitoon ei ole tarpeellisesti varoja huolimatta siitä, että tässä liikennestrategiassa on painotettu kiskoliikennettä ja sen kehittämistä. Edelleenkin puuttuu uusien ratalinjauksien suunnittelumäärärahaa, ja viittaan jälleen siihen, että Helsingistä itään ei ole kiskoyhteyttä Porvoon, Loviisan, Kotkan ja Haminan kautta edelleen itään.

Mitä tulee E18:aan, niin sen loppuun saattaminen on tärkeä asia. Täällä on puhuttu Virolahden rekkajonoista. Ne ulottuvat aina pahimmillaan Kotkaan saakka. Tuo tilanne pitää ajan mittaan ratkaista, eikä ole myöskään Suomen edun kannalta oikein, että Venäjälle vietävä henkilöautotransito kulkee Suomen kautta. Nuo autonkuljetuslaivat voisivat aivan hyvin ajaa Suomenlahden pohjukkaan saakka suoraan Venäjälle. Se olisi ekologista, se olisi turvallisempaa, ja se ei ole oleellisesti pois Suomen satamilta.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Tuosta Valtatie 2:n levennyksestä: On erinomainen asia, että siitä nyt hallituspuolueet pääsivät sopuun ja löysivät tuon 3 miljoonan euron rahoituksen. Tästä tietysti paitsi satakuntalaisille hallituspuolueiden edustajille niin myös hämäläisille kaikki kunnia, erityisesti tietysti väsymättömästi hanketta ajaneelle ed. Heinoselle, joka asiasta viimeksi käytti puheenvuoron.

On tärkeää, että Valtatie 2:n korjaukset jatkuvat tuon levennyksen jälkeen tuolla Mäntyluodon päässä. Porin ja Mäntyluodon välillä on erittäin vaarallisia liittymiä, joissa ainoa oikea korjaustapa on eritasoliittymien rakentaminen. Nuo pitää sitten seuraavaksi saattaa kuntoon.

Valtatie 8 on Suomen vaarallisin valtatie. Kuolemaan johtavia onnettomuuksia sattuu enemmän kuin millään muulla valtatiellä. Lisäksi tuo on elintärkeä teollisuuden, ennen kaikkea vienti- ja tuontiteollisuuden, kokoajaväylä. Liikennepoliittisissa selonteoissa tuon väylän korjaustarpeet ovat jatkuvasti tulleet esiin, mutta kun on puhuttu seuraavasta kohteesta, Turku—Pori-välistä, on välillä unohtunut se, että tuo korjaus pitäisi ulottaa Turku—Pori-pohjoinen -alueelle eli entisen Noormarkun alueelle, jossa useampi valtatie kohtaa tuon Valtatie 8:n. Tällä tavalla tuon tien turvallisuutta ja sujuvuutta voitaisiin huomattavasti edelleen edistää. Uskon, että tähän löytyy jatkossa panostuksia.

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Liikennerahojen riittämättömyyttä kritisoidaan tietysti aina ja aivan oikeutetustikin. Mutta täytyy sen verran antaa tunnustusta tälle hallitukselle, että kun tuossa liikennepoliittisessa selonteossa on aikanaan kirjattu nuo kehittämishankkeet ja ne ykköskorihankkeet, niin ne kaikki hankkeet on käynnistetty tai käynnistetään vielä ensi vuoden aikana ja se priorisointi on sillä lailla hoidettu. Ja se on hyvä, että priorisoidaan ja sitten toteutetaan ne, mitä on tarkoitus priorisoida.

Tuon tässä esille kuitenkin yhden huolen näistä kehittämishankkeista ja toiveen siihen suuntaan, että näihin kehittämishankkeisiin tulisi liittää tällaisten pienten hankkeiden investointikorit. Ne olisivat erittäin tärkeitä liikenneturvallisuuden ja vaikkapa ilmaston näkökulmasta.

Kun ajatellaan vaikkapa kevyen liikenteen väylien rakentamista tällä hetkellä, niin nuo ely-keskusten voimavarat niiden rakentamiseen ja rahoittamiseen ovat varsin niukat. Tulisikin nyt ottaa kehittämishankkeeksi kevyen liikenteen väylien rakentaminen. Se parantaisi liikenneturvallisuutta taajamissa, erityisesti lasten, nuorten ja vanhusten liikenneturvallisuutta, ja sille on todella painetta ja patoutunutta tarvetta.

Toinen tällainen yksityiskohtainen investointikori voisi olla liittymät, liittymärakentaminen varsinkin työpaikka-alueiden ja teollisuuden tarpeisiin niillä alueilla, joissa näitä liittymäongelmia on. Niitä on useita paikkoja, joissa liittymäongelmat tuovat liikenneturvallisuushaittoja.

Kolmas tällainen kori voisi olla sillat. Meillä on hyvin paljon peruskorjausta vaativia siltoja tässä maassa, ja nämä peruskorjaushankkeet tulisi pikaisesti saada alkuun. Voisin mainita omalta alueeltani esimerkiksi Asikkalan Pulkkilanharjulla olevan Käkisalmen sillan, joka vaatii kiireellisesti kunnostusta.

Arvoisa rouva puhemies! Haluan tuoda esille myös laajakaistahankkeet ja niiden merkityksen koko Suomen kansantaloudelle. Jos me ajattelemme esimerkiksi sitä, miten Eesti pärjää varsin alhaisella verotuksella samassa EU:ssa kuin me, siellä on julkista asiointia sähköistetty erittäin laajasti. Ja heiltähän on jäänyt tämä viranomaisbyrokratian rakentaminen 1950-, 1960-, 1970- ja 1980-luvulta väliin, ja Eestin itsenäistymisen myötä 1990-luvulla he sitten lähes saman tien alkoivat kehittää näitä sähköisen asioinnin järjestelmiä. Meillä ne ovat vielä lapsenkengissä, ja siihen suuntaan meidän tulee kehittää sähköistä asiointia, poistaa niitä esteitä siltä sähköiseltä asioinnilta, ja siinä nämä laajakaistahankkeet ja sen toimivan verkon, teknisesti toimivan verkon, mahdollisuus on aivan keskeinen. Myös viime aikoina on tullut hyviä parannuksia tähän suuntaan, millä sähköistä asiointia voidaan kehittää. Esimerkiksi tuo mobiilitunnistaminen on hyvä suuntaus siihen asiointiin.

Krista Kiuru /sd:

Arvoisa puhemies! Haluan puuttua ed. Katajan näkökulmaan koskien Vt 2:n rahoitusta. Juuri äsken, kun käytin puheenvuoron, kerroin, että tuon tienpätkän osuus on käytännössä noin 10 miljoonaa, kun se saatetaan siihen kuntoon kuin aikoinaan luvattiin. Tosiasiassa nyt on vierähtänyt hallituskaudesta lähes kaikki nämä vuodet ja viimeiset kolme kuukautta ovat jäljellä. Siihen löytyi nyt tämä 3 miljoonaa euroa, josta ed. Kataja puhui, ja minusta on hienoa, että se lopulta saa nyt tuulta alleen.

Valitettavaa on vain se, että hallituspuolueiden kansanedustajilla tuntuu olevan jotenkin vinoutunut käsitys siitä, minkä johdosta tämä 3 miljoonaa tuli. Nyt kun ministeri itse istuu täällä salissa, täytyy sanoa, että hän jo aikoinaan lupasi, että tämä saatetaan kuntoon ja muutama miljoona siihen irrotetaan. Mutta jo lehtien palstoillakin hallituspuolueiden kansanedustajat ovat kinanneet siitä, kenen teko tämä 3 miljoonaa oli. Täällä puhalletaan kovasti koko eduskunnan liikennepuolueena yhteen hiileen siinä, että nämä tieliikennehankkeet edistyvät, ja 10 miljoonasta 3 nyt tuli, kun viimeiset metrit ovat käsillä ja kolme kuukautta enää aikaa toteuttaa tätä tärkeätä tiehanketta, joka jäi muuten tämän hallituksen ainoaksi isoksi saavutukseksi maakunnan tieliikennehankkeiden suhteen, kun tuo Vt 8 meni mönkään. Täytyy sanoa, että kiitän siitä ministeriä ja keskustapuoluetta, että tämä 3 miljoonaa saatiin loppumetreillä puristettua sinne opposition kovan panostuksen johdosta.

Puhemies! Aivan lopuksi totean vielä, että Yle-rahoituksesta ei voi sanoa samaa. 10 miljoonaa on jälleen vajaa, ja eduskuntaryhmien joukolla sovittiin, että Yle-rahoituksesta pidetään huolta. 480 miljoonaa tarvittaisiin, mutta eipä sitä sinne saa millään aikaiseksi, koska näyttää siis siltä, että se ei ole niin tärkeä kuin me muut täällä hallituspuolueena kirjaamme.

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä puolenyön aikaan menee ehkä enemmän kuin 2 minuuttia, niin että sen takia tähän pönttöön, puhujakorokkeelle, halusin tulla. Hienoa, kun keskustelu on vielä meneillään, niin että ennätin tähän mukaan.

Ensinnäkin ed. Tiusanen tuossa aiemmin viljeli ajatusta siitä, miten tätä ratalinjaa uudelleen itään päin suunnataan. On tietysti ymmärrettävää akselilla Porvoo, Kotka jne., että tätä ajatusta vaalitaan niin, että saadaan tämä itäyhteys uudelleen. Kuitenkin, kun karttaa tarkastellaan ja myös valtakunnan rautatielogistiikkaa, on hyvin ymmärrettävää, että tuo yhteysväli, jos se joskus toteutuu, kulkee Helsingistä Kouvolaan ja sitä kautta sitten palvelee koko maan rataliikennettä laajemmalti kuin yksistään tässä aiemmin esitetyssä mallissa.

Ratoja tulee kehittää, nopeuksia tulee nostaa, ja kuten nyt on pystytty havaitsemaan, juuri tämä Allegro-yhteys on ollut erittäin hyvä, ja sillä päästään Helsingin ja Venäjän välisessä liikenteessä aivan uudelle tasolle. Tässä suhteessa kehitys on kulkenut eteenpäin, ja tämä on tämänkin hallituksen aikana tapahtunut erittäin mieluisa ja hyvä asia. Toistaiseksi on vaan vielä valitettavasti niin, että tähän idän pikajunaan aikovat savolaiset jäävät Kouvolan asemalle minuutti kaksi sen jälkeen, kun se juna pyyhältää. VR on luvannut kuitenkin aikataulukorjaukset seuraavaan aikatauluun, jolloin päästään sitten siihen tilanteeseen, että Savostakin käsin tuohon junayhteyteen on mahdollisuus päästä kunnolla mukaan.

Rouva puhemies! Valtiovarainvaliokunnan liikennejaosto pystyi tekemään merkittäviä muutoksia talousarvioon ja parantamaan talousarviota. 59 miljoonan euron jakovarasta noin 20 miljoonaa euroa saatiin liikennebudjettiin, ja tästä tietysti yhtenä erittäin merkittävänä asiana on todettava joukkoliikenteeseen ja liikenteen ostopalvelumäärärahoihin tapahtunut 5,5 miljoonan euron lisäys, jolla voidaan niin turvata VR:n uhanalaisia lähiliikenteen Z- ja Y-vuoroja kuin hoitaa sitten myös kaukoliikenteen jatkuminen muun muassa yhteysväleillä Kouvola—Pieksämäki sekä Jyväskylä—Seinäjoki—Vaasa.

Joukkoliikenteeseen kohdistuu tulevalla vaalikaudella kaikkein suurin paine, ja tässä on kyllä uuden hallituksen keskeinen asia siinä, kuinka joukkoliikenteen tarpeet voidaan hoitaa. Kehyspäätös vuosille 2011—2014 on täysin kestämätön, ja tässä kyllä nykyisenkin hallituksen täytyy luoda pohjaa. Totta kai siinä on välillä eduskuntavaalit ja uusi hallitus, mutta joukkoliikenne kaipaa ilman muuta sellaista kestävän kehityksen linjausta, jotta se ei pääty niin kuin tämä kehys, joka on täysin alimitoitettu ja riittämätön joukkoliikenteen tarpeiden kannalta.

Se, että liikennejaosto ja valtiovarainvaliokunta pystyivät tuosta 20 miljoonasta eurosta kohdentamaan liki 10 miljoonaa euroa perusväylänpitoon, tarkoittaa tietystikin käytännössä sitä, että juuri teiden ja ratojenkin osalta voidaan tiettyjä parannuksia tehdä. Mutta totuushan on kyllä se, että perusväylänpidossa, siis sekä tienpidossa että rautateiden ylläpidossa, molempien puolelle, 100 miljoonan euron tasokorotukset olisivat aivan välttämättömiä.

Jo routavauriot viime talvena näyttivät, mihin junaliikenteessä mennään. Jos voi sanoa, että aikataulutukset olivat 40 prosentin kohdalla tuolla idän ja pohjoisen suunnalla, lähellä sitä aikatauluaikaa, niin silloin oltiin kyllä 60-prosenttisesti jo pielessä. Sanon näin, että jos lähiliikenteessä olisi Pääkaupunkiseudulla ollut yhtä pahasti aikataulut myöhässä kuin muualla Suomessa, niin täällähän olisi noussut täysi kapina. Joka tapauksessa me ymmärrämme myös luontoa, mutta myös ratojen pohjien pitää olla niin rakennettu, että ne kestävät sen junaliikenteen. Junaliikenne on yksi osa ei yksistään matkustajaliikennettä vaan myös aivan normaalia tavaraliikennettä. Tässä mielessä nuo panostukset ovat aivan välttämättömiä.

Arvoisa puhemies! Paineet kohdistuvat seuraavalle hallituskaudelle, ja tässä on kyllä, kun täällä on perätty milloin opposition, milloin hallituksen yhteistyötä, yhteistä harjoitusta meille kaikille ottaen huomioon vielä valtiontalouteen kohdistuvat paineet ja se, kuinka tämä sitten hoidetaan. Mutta luotan viisaaseen kansaan ja eduskuntaan, joka osaa sitten oikeita päätöksiä myös uudelle vaalikaudelle tehdä.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Kiuru toi esiin, että 3 miljoonaa euroa ei riitä Valtatie 2:n remonttiin. Se on aivan totta. Happamalta tuntui vaan tuo 3 miljoonaakin, kun esittäjä oli ilmeisesti ed. Kiurun mielestä väärä taho.

Mutta haluan vielä tuoda esiin sen, että valtiovarainvaliokunta lausumassaan katsoi ja antoi vahvan signaalin siitä, että loppuosa tuosta Valtatie 2:n hankkeesta tulee toteuttaa keskeytyksettä. Näin on valiokunta nykyisten hallituspuolueiden yhteisenä tahdonilmaisuna kirjoittanut, joten olen luottavainen siihen, että jos vain nykyinen hallituspohja vaikkapa saisi jatkaa, niin tuo hanke myös keskeytyksettä toteutetaan.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Kiurun puheenvuoro tässä tietysti meitä vielä myös innosti hieman tätä asiaa pohtimaan, ja tietysti ehkä tässä kannattaa nähdä sellaista tulevaisuusajattelua pidemmällekin, että tulevaisuudessa ei enää pääsisi syntymään tämän tyyppisiä tilanteita kuin tässä Valtatie 2:lla syntyi, että tietä ensin korjattiin ja sitten se jäi valitettavasti tietyiltä osin korjaamatta. Siinä on tämä 10 miljoonan korjaustarve, jolla pystytään nuo levennykset ja sitten nopeuden nostot 80 kilometristä 100 kilometriin hoitamaan, ja sitten tiettyjä toimenpiteitä, jotka ovat Satakunnassa Porin päässä vielä tuon 10 miljoonan lisäksi tulevaisuudessa esille nousemassa.

Mutta niin kuin ed. Kataja totesi, hieman näyttävät maistuvan happamilta nämä marjat tässä korissa. Tämä on tärkeä hanke niin meille kantahämäläisille Lounais-Hämeeseen kuin siinä matkan varrella jo tietysti Uudenmaankin puolella mutta myös satakuntalaisille, ja itse pidän erittäin hienona, että tämä asia saatiin ratkaistua.

Kyllä se vain, ed. Kiuru, on tosiasia, että tuo raha ei tullut ministerin esityksessä vaan se tuli vasta eduskuntakäsittelyssä ja siinä nimenomaan hallituspuolueiden — keskustan, kokoomuksen, vihreiden, Rkp:n — valtiovarainvaliokunnan jäsenet kävivät tämän neuvottelun ja näkivät, että Valtatie 2 on sellainen hanke, että se halutaan nyt kuntoon saattaa. Siihen osoitetaan tuo 3 miljoonaa ensi vuodelle, ja tavoite on se, että jo ensi vuonna mielellään tuo loppurahoituskin Valtatie 2:lle saadaan.

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Valtatie 2:n peruskorjaus ja saattaminen loppuun nyt on erittäin hyvä asia. Se on jäänyt kesken ja hoitamatta, ja hiukan tuntui omituiselta tuo ed. Kiurun kritiikki siitä ja lähinnä huoli siitä, kuka tämän nyt on sitten saanut aikaan. Kyllähän se näin on, että nämä esitykset ovat hallituksen esityksiä ja hallitushan vie nämä asiat läpi ja sitten seuraavat hallitukset tekevät, mitä seuraavat hallitukset tekevät. Ansioiden haku sitten ainakin sinne opposition puolelle tässä vaiheessa on aivan turhaa.

Krista Kiuru /sd:

Arvoisa puhemies! Näyttää siltä, että saan tässä keskustelussa viimeisen sanan, eikä ihme, sillä näyttää siltä, että hallituspuolueen kansanedustajia kiinnostaa enemmän se, kuka kaiken saa aikaan, eikä se, kuka ottaa vastuun siitä, minkä takia me neljä vuotta olemme odottaneet sitä 3:a miljoonaa. Kun tässä vielä sanottiin, että laitetaanpa tuo tie sitten lopulta kuntoon vielä ensi vuoden puolella ja saadaan siihen ylimääräisiä lisämäärärahoja, minkä ihmeen takia sitä ei ole tässä neljässä vuodessa saatu aikaan?

Yritin kritisoida sitä, että kun Satakunta ei saanut Vt 8:aa eikä Vt 2:n jälkikäsittelyä, niin olisi kai ollut kohtuullista, että ne muutamat miljoonat olisi saatu tähän Vt 2:n loppuun viemiseen, ja nyt lopulta tulee se 3 miljoonaa, jolla me pääsemme alkuun. Minusta on kohtuullista esittää kysymys siitä, miksi tätä ei ole saatu aikaisemmin valmiiksi. Meillä on huomenna myös oppositioryhmällä 10 miljoonan lisätalousarvioaloite tästä, koska sitten, jos me olisimme tämän tällä hallituskaudella saaneet aikaiseksi, olisimme tietenkin tarvinneet sen 10 miljoonaa, joka siihen on varattu. Tämä on se kritiikin aihe, jonka äsken tuolta pöntöstä esitin, ja pidän siitä sanani, että se olisi pitänyt hoitaa tällä hallituskaudella loppuun, ja sitä ei selitä mikään muuksi, ei se, että te täällä hanakasti haluatte ottaa siitä vastuuta kyllä, että te tämän asian hienosti hoiditte. Siinä oli hienoa se, että lopulta tuli se raha, jota on yhdessä pakerrettu koko neljä vuotta. Mutta miksi siitä rahasta 7 miljoonaa jää uupumaan, se on se keskeinen kysymys, kun me puhumme kuitenkin tämän kauden liikennepoliittisista saavutuksista, jotka ovat jääneet Satakunnan osalta luvattoman vähäisiksi.