Tapani Tölli /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puolustusministeriön hallinnonalalta otan esille ensiksi määrärahalisäykset. Sotilaallisen maanpuolustuksen osalta valiokunta lisää miljoona euroa kertausharjoitusten lisäämiseen. Toinen on sitten maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen. Valiokunta lisää 200 000 euroa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toiminnan tukemiseen. Oikeastaan nämä liittyvät samaan asiaan.

Arvoisa puhemies! Puolustusvoimien toiminta on varsin haasteellisessa tilanteessa. Siihen liittyy kaksi samanaikaista asiaa: puolustusmäärärahojen leikkaaminen ja toisaalta puolustusvoimauudistus. Nyt jatketaan vuoteen 2015 mennessä toteutettavan puolustusvoimauudistuksen toimeenpanoa. Tavoitteena on, että organisaation ja toimintaperiaatteiden muutoksella mahdollistetaan tasapainoinen puolustusbudjetti, jossa voidaan kohdentaa riittävät resurssit puolustuskyvyn ylläpitoon ja kehittämiseen.

Tämä puolustusvoimauudistus tulee vaatimaan myös resursseja ja kustannuksia, ja tämä asettaa oman haasteensa. On tietyllä tavalla siirtymäkausi, jolloin tiettyjä toimintoja joudutaan alentamaan, ja siinä tilanteessa on erityisen tärkeää, että pystytään turvaamaan Puolustusvoimien toimintakyky kaikissa tilanteissa.

Valiokunta kiinnittää huomiota kertausharjoitusten vähenemiseen entisestään. Kertausharjoitusten supistuminen vaikuttaa valiokunnan mielestä nopeasti sodanajan joukkojen osaamiseen ja suorituskykyyn sekä reserviläisten maanpuolustustahtoon ja yleisestikin maanpuolustustahtoon. Ensi vuonna on tarkoitus kouluttaa vain 2 000 reserviläistä. Kuluvana vuonna kertausharjoituksissa on ollut 3 800 henkilöä. Kertausharjoitukset kohdennetaan ensisijaisesti avainasejärjestelmien käyttäjille ja maakuntakomppanioille. Juuri tästä syystä, jotta nämä kertausharjoitukset pystyttäisiin tietyllä tasolla turvaamaan, on tämä määrärahalisäys.

Valiokunta kantaa huolta myös kotimaisen puolustusteollisuuden tulevaisuudesta muuttuvassa toimintaympäristössä. Valiokunta pitää tässä tilanteessa erittäin tärkeänä edistää teollisuuden vientiä ja kansainvälistymistä talousarvioesityksen kirjauksen mukaisesti, jotta kotimainen teollisuus pystyy hyödyntämään avautuvia eurooppalaisia markkinoita.

Arvoisa puhemies! Puolustusmateriaalihankintojen osalta valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että sodanajan joukoille siirtymäkauden aikana muodostuvaa materiaali-investointien vajetta tulee kuroa kiinni uudistuksen jälkeen niin, että käytettävä materiaali vastaa mahdollisimman hyvin toimintaympäristön edellyttämiä suorituskyvyn vaatimuksia ja uudistettuja toimintatapoja. Valiokunta toteaa myös samalla, että puolustusmateriaalin kustannuskehityksessä kehitys on yleistä hintatasoa nopeampaa. Tämä väistämätön kehitys on siten otettava huomioon jo uudista tehtäessä ja tasapainotettua puolustusbudjettia tavoiteltaessa.

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen merkitys tässä tilanteessa korostuu, ja siitä syystä valiokunta on esittänyt tätä 200 000 euron lisäystä MPK:n toimintaan. MPK:n järjestämänä koulutusvuorokauden hinta on huomattavasti edullisempi, ja tämä vaikuttaa myös merkittävästi maanpuolustushenkeen, jonka turvaaminen ja vahvistaminen tässä tilanteessa on erityisen tärkeää.

Jukka  Kärnä  /sd:

Arvoisa puhemies! Omassa puheenvuorossani haluan kaksi asiaa nostaa esille.

Ensinnäkin suomalaisen puolustusvoimateollisuuden toimintaedellytysten säilyminen, jotta se kriittinen osaaminen saadaan pysymään täällä kotimaassa ja turvaamaan Suomen puolustuskyvyn säilymistä myös, tietenkin, poikkeus- ja kriisitilanteissa. Sen edellytykset on turvattava myöskin sen takia, että pystytään hyödyntämään paremmin näitä eurooppalaisia markkinoita.

Toinen esiin nostamani asia on tämä erittäin tervetullut 1 miljoonaa euroa lisää kertausharjoitusten lisäämiseen. Niillä pystytään se 6 060 kertausharjoitusvuorokautta toteuttamaan. Kertausharjoitustoiminta on kaiken kaikkiaan erittäin tärkeä osa puolustuskyvyn säilyttämistä, ja kannan erittäin monien muitten tapaan suurta huolta siitä, että kertausharjoitusvuorokausia on näin rajusti vähennetty. Toki 2015 ehkä ollaan palaamassa sitten toisenlaiselle kehityskehälle, mutta aika näyttää sen. Mutta tämä on niin tärkeä asia, että vaikka nyt ei vielä eletä edes vuotta 2013, niin toivon, että vuodelle 2014 näitä kertausharjoituspäiviä pystyttäisiin lisäämään.

Ismo Soukola /ps:

Arvoisa puhemies! Hallitus on runnonut läpi tätä puolustusvoimauudistusta ja samaan aikaan sysännyt vielä sekaan melkoiset budjettileikkaukset, jotka kohdistuvat erityisesti puolustusmateriaalihankintoihin. Kuten täällä äsken tuli ilmi, materiaalihankintojen hinnat ovat voimakkaassa nousussa.

Puolustusvoimien toiminnan rakenneuudistuksen lähtökohtia ovat Puolustusvoimien nykyisten tehtävien jatkuminen, yleisen asevelvollisuuden toimivuuden varmistaminen sekä puolustusperiaatteiden kehittäminen alueellisen puolustuksen pohjalta. Valtion ensi vuoden talousarvioon esitetty hallitusohjelman mukainen 70,82 miljoonan euron menovähennys puolustusministeriön hallinnonalalle kuitenkin uhkaa näitä yleisesti hyväksyttyjä lähtökohtia. Hallituksen puolustushallintoon kohdistamat säästövelvoitteet ovat yhdessä laajan puolustusvoimauudistuksen kanssa kohtuuttomia. Mikään muu hallinnonala ei joudu näin suhteettoman suurien säästötoimenpiteiden kohteeksi. Pelkomme on, että hallituksen rajut ja väärin kohdistetut säästötoimet rapauttavat maamme yleiseen asevelvollisuuteen pohjautuvaa puolustuskykyä ja vaarantavat mahdollisuuksiamme itsenäiseen ja uskottavaan puolustukseen koko valtakunnan alueella. Etenkin alueellisten joukkojen materiaalihankintojen karsiminen ja viivästyttäminen, Ilmavoimien lentotuntien ja Merivoimien alusvuorokausien leikkaaminen, varusmiesten maastovuorokausien huomattava vähentäminen nykytasosta sekä reserviläisten kertausharjoitusten täysin riittämätön määrä aiheuttavat sodanajan joukkojen suorituskyvyn laskun pitkälle tulevaisuuteen. Tilanne on huolestuttava varsinkin, kun hallitus on ajanut Suomen eräänlaiseen miinaan, nimittäin jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen.

Perussuomalaisten mielestä hallituksen vastuuton virhelinja olisi korvattava nyt eikä vasta ensi vaalikaudella. Sotilasliittoon kuulumatonta Suomea puolustaa tehokkaasti ja taloudellisesti yleiseen asevelvollisuuteen perustuva ja riittävästi kertausharjoitettu reserviläisarmeija. Paras vakuutus pahan päivän varalle on maanpuolustustahtoinen kansakunta, oma ja uskottava puolustuskyky, ja sillä on ennalta ehkäisevä vaikutus.

Säästöjen perumisen lisäksi ehdotamme varusmiehille maksettavan kotiuttamisrahan palauttamista. Yleistä asevelvollisuutta on vahvistettava. Varusmiespalveluksen päättyessä monet nuoret ovat ilman vakituista toimeentuloa, ja etenkin jo lapsuudenkodistaan pois muuttaneet ajautuvat kotiuttamisen jälkeen helposti sosiaalitukien varaan. Kotiuttamisrahalla voitaisiin tehokkaasti tukea arkielämään siirtyviä nuoria. Se olisi valtiovallalta selkeä tunnustus kansalaisvelvollisuutensa ryhdikkäästi suorittaneille miehille ja tietenkin myös vapaaehtoisille naisille. Puolustushallinto on jo toteuttanut suuren osan realistisesta vyön kiristämisestä, ja tulevat leikkaukset syövät suoraan Puolustusvoimien suorituskykyä.

Edellä olevan perusteella perussuomalaiset esittävät 70,82 miljoonan euron lisäystä sotilaallisen maanpuolustuksen toimintamenoihin ja edellyttävät seuraavan lausuman hyväksymistä: "Eduskunta edellyttää, että hallitus turvaa maamme yleiseen asevelvollisuuteen pohjautuvan itsenäisen ja uskottavan puolustuksen koko valtakunnan alueella."

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Puolustusministeriön pääluokkaan kohdistetut leikkaukset uhkaavat rapauttaa Suomen uskottavan puolustuskyvyn ja koko maan puolustamisen periaatteen. Pyysin tämän puheenvuoron, koska nämä päätökset, mitä hallitus on tehnyt, koskettavat erityisesti meidän maakuntaamme. Meidän maakunnastamme lähtee kaksi varuskuntaa, ruutitehdas on ikään kuin katkolla, ja sieltä lähtee myös pienempiä työllistäjiä, varikoita. Haluaisinkin ministeriltä selvityksen, miten ministeriö kantaa sitä hallituksen vaatimaa kuuluisaa yhteiskuntavastuuta. Siitähän on puhuttu suuryritysten ja kotimaisen teollisuuden kohdalla. Miten silloin, kun hallitus omilla päätöksillään murentaa tätä yhteiskuntavastuuta? Missä on vastuullinen työnantajapolitiikka? Minkälaisia lisäresursseja ja lisätoimia Keski-Suomen maakunta saa niin, että ihmiset pystyvät asumaan siellä, minne ovat kotinsa perustaneet, ja heillä on turvallinen elannonsaamismahdollisuus jatkossakin?

Haluaisin lisäksi tietää, miten turvaamme sen maanpuolustushengen, joka on syntynyt maan kattavasta varuskuntaverkosta. Se on pitänyt yllä maanpuolustustahtoa, ollut kertausharjoitusten paikkana, saanut aikaan sen, että nuorilla on into lähteä suorittamaan omaa asevelvollisuuttaan. Minkälaisia lisäresursseja tai lisäpanostuksia on näitten valtavien leikkausten tilalle, kompensoimaan tätä asiaa?

Haluan vielä ministeriltä saada varmistuksen siihen, eikö näitä materiaalihankintoja voisi aikaistaa niin, että esimerkiksi se ruutitehdas, joka on siis Suomen ainoa ruutitehdas, voisi säilyä meillä. Onhan se aika hälyttävää, jos ajattelemme niin, että sitten, kun kriisitilanne tulee, sitä ruutia pitäisi esimerkiksi naapureilta ruveta kyselemään.

Puolustusministeri Carl Haglund

Arvoisa puhemies! Arvon edustajat! Ensiksi kiitokset hyvistä puheenvuoroista ja puheenjohtaja Töllille kiitokset ja kiitokset kaikista niistä hyvistä päätöksistä, mitä täällä eduskunnassa on tehty myös meidän pääluokkamme osalta. Pidän näitä eduskunnan tekemiä lisäyksiä erittäin tervetulleina, ja niin kuin tässä edustajien puheenvuoroista kävi ilmi, niin tämä puolustushallinnon taloustilanne on aika haastava. Tämä on tietenkin kaikkien tiedossa ja myös tietenkin minun haasteeni siinä tehtävässä, missä toimin.

Joitain kommentteja näihin edustajien esittämiin kysymyksiin tähän mennessä. Ensiksi tämmöisellä yleisellä tasolla: Itse en koe, että olemme tässä tilanteessa parin, kolmen, neljän, viiden vuoden tähtäimellä rapauttamassa meidän itsenäisen maanpuolustuksen toimintakykyä tai -tasoa, mutta pitkän päälle tietenkin tämmöisellä tasolla emme voi jatkaa varsinkaan materiaalihankintojen osalta, ja on kerrottu minun ja myös komentajan ja muiden toimesta myös julkisuuteen, että arvio on, että tämän vuosikymmenen loppupuolella joudumme kyllä investoimaan enemmän materiaalihankintoihin, jos haluamme uudistaa ja korvata, siis käytännössä korvata, sitä materiaalia, mikä on vanhenemassa. Tämä on semmoinen haaste, mihin kyllä on vastattava, ja tästä varmaan puhumme paljon tämän selonteonkin yhteydessä, josta pääsette keskustelemaan heti palattuanne tauoltanne helmikuun alussa.

Mitä tulee tähän vapaaehtoisen maanpuolustuksen kenttään, niin siinä tosiaan minunkin huoleni on ollut suuri, ja pidän hyvänä, että tässä on nyt tehty eduskunnan toimesta ja myös meidän sisäisen priorisointimme kautta eräitä toimenpiteitä, jotka vähän parantavat tätä tilannetta, mutta tietenkin minunkin huoleni on juuri se, että myös kertausharjoitusten määrä on tänä ja ensi ja sitä seuraavana vuonna vielä hyvin alhainen. Sitten vuonna 15 se nousee ihan kohtuulliselle tasolle.

Minä voin vähän ilahduttaa teitä sillä tosiasialla, että olemme sopineet ja kyenneet sisäisin kohdennuksin saamaan kertausharjoitusmäärän 5 000:een ensi vuonna. Tässä puhuttiin 2 000:sta, ja se oli myös se alkuperäinen luku, mistä on sovittu tämän PV-uudistuksen yhteydessä, mutta se oikea luku ensi vuodelle, mihin tähtäämme, mistä olemme sopineet Puolustusvoimien kanssa näissä tulosneuvotteluissa, on 5 000 sen jälkeen, kun eduskunta ystävällisesti vielä lisäsi tähän miljoonan, mihin edustaja Töllikin viittasi puheenvuorossaan. Tämä on tietenkin hieno asia, joskin 5 000 reserviläistä ei ole suuri määrä verrattuna siihen, mihin olemme tottuneet, ja se saisi tietenkin olla vielä suurempi.

Sitten yleisesti ottaen, arvoisa puhemies, tietenkin on hyvä muistaa, että nämä säästöt ovat erittäin vaikeita, mutta samalla on hyvä muistaa, että valtiontalous on tällä hetkellä 9 miljardia euroa pakkasella, ja se on myös semmoinen asia, mihin jokaisen vastuullisen päättäjän on tartuttava, ja tämän myötä jokaiselle hallinnonalalle on jo kohdistettu jonkun verran säästöjä. Niin kuin tässä ihan oikealla tavalla todettiin, niin puolustuksen alueelle niitä olisi kohdistettu paljon enemmän kuin monelle muulle, mutta pelkään pahoin, että kevään kehysneuvottelujen jälkeen voi olla, että tämä tilanne saattaa jopa vähän tasautua, mutta se jää nähtäväksi keväällä.

Mitä tulee tähän ruutitehtaaseen, johon edustaja Kalmari viittasi, niin ikävä kyllä meidän arviomme on — joskaan nämä tehtaat eivät kuulu minun vastuulleni, mutta silti olen tietenkin sitä asiaa katsonut, koska kannan myös siitä tilanteesta huolta — että tehdas ei kyllä pysy pystyssä vain Puolustusvoimien hankintojen varassa, vaan se vaatii myös sitä, että siviiliruutituotanto jne. on kilpailukykyistä ja sille on ostajia. Tässä on se haaste, ja sitä tilannetta nyt tietenkin seurataan, ja toivon myös itse, että siihen löytyy joku ratkaisu, koska koen, että on tärkeätä, että tehdas muodossa tai toisessa jatkaa toimintaansa. Se on myös Puolustusvoimien näkökulmasta ja huoltovarmuusnäkökulmasta tärkeä asia.

Mitä tulee tähän PV-uudistukseen ja näihin varuskuntalakkautuksiin, mistä olette puhuneet paljon, niin siinä tosiasia on hyvä muistaa: meillä silti oli ihan liian suuri rauhanajan koulutusorganisaatio verrattuna siihen ikäluokan kokoon, mikä tänä päivänä astuu palvelukseen, ja se oli semmoinen asia, mihin oli löydettävä joku ratkaisu. Ymmärrän, että tämä on erittäin vaikea asia, ja koen itsekin sitä päivittäisessä työssäni, mutta silti pidän tätä peruslinjaa perusteltuna. Se tietenkin aiheuttaa tietyissä maakunnissa suurta tuskaa niin työllisyysnäkökulmasta kuin monesta muustakin näkökulmasta.

Hyvä ehkä viimeisenä, arvoisa puhemies, todeta sen verran, että tällä hetkellä näiden Puolustusvoimien henkilöstövähennysten suunnittelu on erittäin hyvin edennyt. On arvioitu, että se määrä ihmisiä, joita loppujen lopuksi joudutaan sanomaan irti, on hyvin vähäinen johtuen siitä, että hyvin suuri osa on hoidettu eläköitymisen kautta ja sitten moni on hakenut muuta työtä ja myös saanut muuta työtä. Toisin sanoen puhuttiin jossain vaiheessa siitä, että tuhansia työpaikkoja pois, ja se pitää edelleen paikkansa — siis se määrä, joka väheni, oli yli 2 000 — mutta tällä hetkellä arvioni on, että niiden osalta, joita joudutaan irtisanomaan, puhutaan sadoista, joka tietenkin on suuri luku, ja jokaisen kohdalla on henkilö, jonka kohdalla se on tosi vaikea asia, ja kannan siitä huolta, mutta silti määrällisesti se ei ole niin suuri kuin mistä puhuttiin, ja pidän tätä silti hyvänä, vaikka tilanne on vaikea.

Arvoisa puhemies! Tässä vaiheessa tämän verran.

Jussi Niinistö /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puolustusbudjettiin kohdistuvat leikkaukset ovat hirmuiset, mutta en tällä kertaa erityisemmin puhu niistä, sillä edustaja Soukolan puheenvuorosta kävi olennaiset asiat ilmi.

Pari sanaa kertausharjoituksista. Nimittäin viime vuonna tosiaan kertausharjoitettiin yli 27 000 reserviläistä. Säästökuurista johtuen tänä vuonna ja kahtena seuraavana oli tarkoitus alun perin kouluttaa vain 2 000, mutta onneksi tosiaan tämän vuoden toteuma on sentään 3 800 ja ensi vuonna sitten 5 000 ministerin positiivisen lausunnon mukaan. Sekin on toki täysin riittämätön määrä, ja on syntymässä osaamisvaje. Siksi on hyvä, että valtiovarainvaliokunnassa haluttiin lisätä miljoona euroa kertausharjoituksiin. Sillä pystytään toteuttamaan noin 6 000 lisäkertausharjoitusvuorokautta. Tuleeko tämä ministerin mainitseman ensi vuoden 5 000:n päälle?

Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toimintaan on luvassa pieni lisäsumma. Tämäkin on oikeansuuntainen korjausliike, sillä ilman riittäviä kertausharjoituksia yleinen asevelvollisuus dementoituu.

Seppo Kääriäinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Maastovuorokausien, lentotuntien, alusvuorokausien ja kertausharjoitusten määrän radikaali vähentäminenhän heikentää pitkäksikin aikaa puolustuksen suorituskykyä, ja kun tingitään materiaalihankinnoista, niin sillä on alueelliseen puolustukseen iso vaikutus. Tämän ministeri tietää erittäin hyvin. Näistähän komentaja Puheloinen on todennut, että nyt Suomi ottaa riskiä maanpuolustuksen näkökulmasta katsottuna, Suomi ottaa riskiä. Tämän saman vahvisti myös Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Rannikko Kouvolan paraatipuheessaan.

Me lähestymme turvallisuusselonteon julkistamista näinä aikoina, ja siinä olennaisin kysymys on vuoden 2015 jälkeinen puolustuksen määrärahojen taso. Jos siihen ei tule kohennusta, niin silloin, kaikkien arvioitsijoittenkin mukaan, päättäjien mukaan, joudutaan arvioimaan uudelleen koko maan puolustamista, yleistä asevelvollisuutta ja myös sotilaallista liittoutumista, siis puolustuksen fundamenttia, niin kuin termi kuuluu, kovia perusasioita Suomessa. Kysynkin, vähän tylysti: Onko niin, herra ministeri, että tämä Kataisen hallitus ei kerta kaikkiaan pysty päättämään selkeästi vuoden 2015 jälkeisestä puolustuksen määrärahatasosta? Onko tämä asia näin karulla tavalla?

Esko Kurvinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Puolustusministeriön pääluokka ei sisällä mitään yllätyksiä. Puolustusvoimauudistus etenee päätetyllä tavalla kivuttomasti, mutta myös säästöt, mitä ensi vuodelle suunniteltiin, olivat tiedossa.

Mutta niin kuin edustaja Kääriäinen tuossa totesi, vaara piilee siellä hallituksen puolivälitarkistuksessa ja kehysriihessä. Jos siellä vielä joudutaan leikkaamaan enempi, niin silloin kyllä meidän puolustuksemme uskottavuus horjuu aika pahasti. Niihin neuvotteluihin kyllä toivotan ministerille menestystä ja voimia pitää puolensa, tästä ei ole enää varaa tinkiä.

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Maanpuolustuksen vapaaehtoistoimintaan lisätään tänä vuonna 200 000, viime vuonna se oli 150 000. Nyt voisi esittää toiveen, että tästä rahasta ohjattaisiin ainakin osa niille paikkakunnille, joilla varuskuntia lakkautettiin, koska tietysti niillä alueilla on tärkeätä saada pysymään maanpuolustustahto mahdollisimman ylhäällä — vaikka viimeinen MTS:n tutkimus kyllä kertoo sen, että suomalainen maanpuolustustahto on korkeammalla kuin aikaisemmin, elikkä ainakaan vielä eivät nämä säästöpäätökset ole siellä purreet.

Toinen asia, kertausharjoitusten osalta: Sinne tulee miljoona euroa lisää ensi vuodelle. Näyttää siltä, että myös ensi vuonna olemme rahan tarpeessa puolustusministeriön osalta. Osaako ministeri sanoa sitä, mahtaako tämä nyt lisätty miljoona sisältyä ensi vuonna kehyksiin tai budjettiin hallituksen esittämänä? Valtiovarainministeri ollessaan valtiovarainvaliokunnassa kuultavana sanoi, että eduskunnassa tehtävät lisäykset olisivat kertaluonteisia eivätkä toistuvia. Siinä mielessä toivoisimme, että nämä olisivat sitten siellä kehyksissä mukana.

Risto Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puolustusvoimat on todella säästöjen tiellä, ja nämä säästöt johtuvat tietenkin valtiontalouden heikosta tilasta, mutta myös siitä, että Suomeen ei ole koskaan rauhan aikana kohdistunut näin vähäistä sodan uhkaa. Eli myös siksi se on semmoinen sektori, josta meillä tällä hetkellä on ollut mahdollisuus resursseja vähentää. (Seppo Kääriäisen välihuuto)

Nyt kun jaostossa tehtiin päätöksiä, niin mielestäni hyvää niissä päätöksissä kuitenkin oli se, että kertausharjoituksien lisämääräraha suunnattiin nimenomaan sodanajan joukkojen kertausharjoituksiin. Silloin se tavoittaa kaikki henkilöt, myös ne, jotka ovat mukana vapaaehtoistoiminnan kautta eli eivät olisi sinne muuten tulossa.

Tässä maanpuolustusjärjestöjen tuessa nimenomaan tahtotila oli suunnata sitä näille paikkakunnille, joilta varuskunnat lakkaavat. Eli tämä oli se tahtotila, millä näitä lisäyksiä tehtiin.

Mutta jatkossakin varmasti Puolustusvoimat tulee laihdutuskuuria jatkamaan, ja toivottavasti se suoritetaan niin, että mahdollisimman vähäisin vaurioin selvitään.

Thomas Blomqvist /r(vastauspuheenvuoro):

Herr talman! Vi vet alla att försvarsmaktsreformen kommer att kräva en del resurser i inledningsskedet och när den genomförs. Samtidigt vet vi också att försvaret har drabbats, kanske till och med oskäligt hårt, av budgetnedskärningar, men i utskottet har vi blivit övertygade om att man ändå kan klara av det här förutsatt att nivån på anslagen kan återgå till det normala från och med 2015.

Herra puhemies! Kysyisin kahta asiaa. Totean, että niukasta budjetista huolimatta varusmiesten päivärahoja kyetään vähän korottamaan. Kysyn ministeriltä vielä lisäksi, miten ajatellaan, että voidaan varusmiesten koulutusta parantaa ja heidän motivaatiotansa parantaa. Toiseksi kotimaisen puolustusteollisuuden tulevaisuus: mitä puolustusministeriön suunnalta voidaan tehdä edistääkseen vientiä tai muuten turvatakseen kotimaisen teollisuuden tulevaisuutta?

Pekka Haavisto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Myös puolustussektori on käymässä yhä kansainvälisemmäksi, ja yhteistyö sillä sektorilla on tärkeää. Nykyään vannotaan paljon pohjoismaisen yhteistyön nimiin, ja meillä on tietysti jo esimerkkejä erilaisesta yhteistyöstä. Olisin kysynyt ministeriltä, missä näette tämän pohjoismaisen yhteistyön rajat eli missä tulee vastaan se raja, jolloin sitten tarvittaisiin puolustussopimus, jotta resursseja saataisiin kriisin olosuhteissa, sodan olosuhteissa yhdessä käytettyä. Ymmärrän kyllä koulutusyhteistyön ja materiaaliyhteistyön, mutta näettekö jossakin rajat, ja mitä ehkä odotatte tältä pohjoismaiselta yhteistyöltä konkreettisesti?

Sitten toinen kysymys, josta täällä ei vielä ole puhuttu, meidän osuutemme kansainvälisessä kriisinhallinnassa, rauhanturvatoiminnassa. Tiedän, että niihin budjetoidaan erikseen ja ne ovat tietysti myös ulkopolitiikan kysymyksiä, mutta miten näette Suomen valmiudet tulevana vuonna osallistua kansainväliseen kriisinhallintatyöhön tämän budjetin valossa ja myöskin näitä eri operaatioiden riskejä arvioiden?

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen ymmärtänyt, että tämän puolustusvoimauudistuksen toteuttamisessa on tavoitteena se, että sitten toiminnan taso nostetaan kaikilta osin vuonna 2015 uudistettuja toimintatapoja vastaavaksi. Miten tässä väliaikana, nyt tästä siihen saakka, kun joka tapauksessa tulee melkoinen murros ja on nämä leikkaukset, kun materiaalihankinnoissa tulee vaje, koulutuksessa tulee vaje ja toiminnoissa on vaje, turvataan riittävä puolustusvalmius?

Ilkka Kanerva /kok(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Euroopan unionin alueella yleensä asevarustelujen, puolustuskykyyn satsattavien materiaalien, eurojen määrä laskee, kun sen sijaan Itämeren piirin kaikissa maissa puolustusmenot ovat nousussa. Me olemme osaltamme Suomessa tilanteessa, jota täällä on laajasti kuvattu, jota osittain koetamme kompensoida erittäin pitkälle viedyllä pohjoismaisella yhteistyöllä, johon edustaja Haavistokin täällä viittasi. Kannustan ministeriä ja hallitusta etenemään siinä hyvin rohkeasti. Pitäisin oikeastaan hyvinkin välttämättömänä, että hallitus ennakkoluulottomasti jo tässä vaiheessa ottaa arvioitavaksi mahdollisen pohjoismaisen yhteisen puolustuksen suunnassa olevien jollakin tavalla hahmotettavien valtiosopimusten luomisen niin, että tämä pohjoismainen yhteistyö puolustuspuolella merkitsisi konkreettista katetta, ei vain harjoitusten ja materiaalihankintojen merkeissä, vaan silloin, kun tulee tosiasiallinen tilanne, tämä pohjoismainen yhteistyö myöskin pelaisi niissä olosuhteissa, ja se silloin tulisi edellyttämään valtiosopimuksen kaltaisia järjestelyjä.

Reijo Hongisto /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Puolustusvoimat lakkauttaa joukko-osastoja. Näillä joukko-osastoilla on erinomaisia, turvallisia ampumaratoja. Monet metsästäjät, reserviläisjärjestöt ja urheiluampujat ovat vailla omia suorituspaikkoja, harrastuspaikkoja, puhutaan hiekkakuopparäiskimisestä ym., ja tällaisesta ei-toivotusta toiminnasta olisi syytä päästä eroon ja siirtää harrastus niille paikoille, joissa se on turvallista. Kysynkin nyt arvoisalta ministeriltä, onko mahdollista, jos käy niin, että Puolustusvoimat siirtää joukko-osastonsa joltakin paikkakunnalta pois, että jäisi tämä toimiva ampumarata, että sitä ei raivata ja pureta vaan annettaisiin sillä ikään kuin jatkohoitoa näille harrastajille.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ruoka ja ruuti ovat kansallisen turvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta tavattoman tärkeitä asioita. Ruokaa meillä nyt onneksi vielä ihan on (Eduskunnasta: Jonkun aikaa!) — jonkun aikaa — mutta näkymä täällä ruudin puolella, keskeisten ampumatarvikkeitten kohdalla, on hyvin synkkä. Ministeri tietää hyvin Vihtavuoren tilanteen, ja se on monella tavalla nyt vaakalaudalla. Nyt kysyn ministeriltä, onko puolustushallinto ottanut tämän asian vakavasti. Tämä ei ole mielestäni vain Huoltovarmuuskeskuksen asia, sillä on oma tietty rooli. Tuosta laitoksesta muutaman vuoden vastanneena tiedän sen. Ja tiedän sen, että tietyn vaiheen jälkeen alkaa se vaihe, jolloin puolustusmi-nisteriön ja koko valtioneuvoston on yhteisesti kannettava vastuu. Millä tavalla hallitus aikoo turvata sen, että tämä tarvittava tuotanto myöskin tulevien vuosien aikaan Suomessa voidaan turvata suomalaisen puolustushallinnon tarpeisiin?

Tuula Peltonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan samaan asiaan, mihin edustaja Pekkarinen tässä viittasi, ja tämä ruutitehdas Eurenco meitä huolettaa Keski-Suomessa tietenkin. Ministeri, sanoitte juuri äsken, että valtio on tietysti yksi eikä pysty yksin pelastamaan tätä tehdasta, mutta kyllä valtio aika isolla osuudella siinä on tätä tilauskantaa muodostamassa. Uusi omistajayrittäjä, jos siellä on valmiina, ei varmasti ole lähdössä ennen kuin tilauskanta on selvillä ja luotettava. Ymmärrän hyvin, että ei voi lähteä ihan tyhjän päälle. Nyt, kun Keski-Suomi on menettänyt puolustuksen taholla jo kovin paljon työpaikkoja tämän uudistuksen yhteydessä, kyllä haluaisin kysyä ministeriltä, miten valtio tässä asiassa nyt voisi turvata, että me emme taas jälleen olisi 200 työpaikan menetyksen edessä tämän Vihtavuoren tehtaan osalta. Tätä asiaa ei mielestäni kyllä pidä ollenkaan vähätellä.

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallitus siirtää kaiken vastuun isänmaan puolustamisesta tulevalle eduskunnalle. Kyky tehdä ratkaisuja 2015 rahoituksen osalta näyttää puuttuvan ainakin suurimmilta puolueilta. Tämä on surullista, mutta totta, todeta, mikä tilanne on. Kun puolustusvoimauudistuksen, niin sanotun puolustusvoimauudistuksen, nimissä varuskuntia lakkautettiin voimakkaasti, niin lakkauttaminen kohdistui pieniin ja heikkoihin alueisiin, joilla oli vähiten puolustajia täällä eduskunnassa. Pohjois-Karjalaan ei enää ole tämän jälkeen Puolustusvoimilla minkäänlaista sidettä. Kysyn ministeriltä: kuinka te aiotte turvata tässä muuttuvassa tilanteessa sen, että maanpuolustustahto myös siellä itäisellä rajalla säilyisi?

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vasemmalta todettiin, että nyt on hyvä säästää puolustusmenoista, kun mikään ei meitä uhkaa. Ei tulipaloakaan harjoitella silloin, kun talo palaa, ja minä olen eri mieltä, minä olen huolissani meidän varusmiesten ja reservin koulutuksesta ja kertausharjoituspäivistä.

Mikä yhdistää vuotta 1953 ja vuotta 2002? Niitä yhdistää se, että kumpanakin vain noin 2 000 miestä pääsi kertausharjoituksiin. Nyt olemme siis poikkeuksellisen alhaisessa tilanteessa. Olen tyytyväinen siihen, että eduskunnassa hallituspuolueet ovat lisäämässä nyt tuon miljoonan. Aiemmin Puolustusvoimien tiedotuspäällikkö Eero Karhuvaara totesi, että vähitellen vuodesta 2015 lähtien korotetaan kertausharjoituspäiviä. Ministeri totesi, että vuonna 2015 ne nostetaan kohtuulliselle tasolle. Mikä on nyt se totuus, missä ne ovat vuonna 2015? Mikä on kohtuullinen taso, vai onko tuo tason nostaminen vähitellen (Puhemies koputtaa) edessä vasta 2015 lähtien? Meidän reservimme ei valitettavasti kestä tätä.

Sari  Palm /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yritän kiipiä tähän minuuttiin. — Mutta jatkan näistä kertausharjoituksista, koska onhan totta, että varusmiespalveluksen jälkeen miehet ja naiset ovat peruskoulutetut ja kertausjärjestelmä kannattelee meidän kriisi- ja sodanajan valmiutta. Toisaalta sodanajan joukot koostuvat pitkälti reserviläisistä ja upseeristostakin neljä viidesosaa on reserviupseereja. Kysynkin nyt ministeriltä ihan: voitteko vilpittömästi sanoa, että näillä kertausharjoituskarsinnoilla, joita juuri nyt tapahtuu, pystytään ylläpitämään keskeinen toimintavalmius jatkossa?

Tähän liittyy toinen asia, joka herättää erityisesti minun huoltani. Kun nyt meillä alkaa olla jo toisen polven näitä kertausharjoitussäästäjiä, isiä ja poikia ja tyttöjä, jotka eivät varusmiespalveluksen jälkeen saa riittävästi kertauskoulutusta ja jäävät näin ulkopuolelle ja motivaatio ja maanpuolustushenki kärsivät, mitä tähän tehdään?

Jyrki Yrttiaho /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Herra ministeri, Suomi vahvistaa rooliaan Unifil-YK-operaatiossa Li-banonissa. Suomi ottaa johtovastuun irlantilais-suomalaisessa pataljoonassa loppuvuodesta 2013. Samaan aikaan on valmistelut käynnissä Syyrian kriisinhallintaoperaation käynnistämiseksi. Siitä puuhataan myös yhteispohjoismaista kriisinhallintaoperaatiota. Suomen kannalta siis joukkokokonaisuus oli pohjoismainen ja luonnollisesti kytkennät myös Natoon. Milloin eduskunta saa käsittelyynsä Suomen politiikan Lähi-idässä? Nämä ovat erittäin suuria ratkaisuja Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta. Olemmeko saamassa selonteon, vai mikä on se tapa, jolla eduskunta pääsee päättämään ja keskustelemaan Lähi-idän tilanteesta ja tästä erittäin vaarallisesta ja mutkikkaasta kansainvälisestä konfliktista?

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen siunaamien puolustusvoimaleikkausten takia kertausharjoitukset ovat uhattuina. Leikkaukset ovat kivuliaita alueille ja ihmisille varuskuntaverkon osalta, mutta leikkauksilla voi olla yllättäviä vaikutuksia. Eilen pohdimme, mistä uutta työtä, kasvua, investointeja Suomeen. Tuolla maakunnissa liikkuessa olen kuullut, että tutkajärjestelmien ja tutkaverkon kehittämiseen tehdyt säästöt ja leikkaukset johtavat kategorisesti tuulivoimahankkeiden blokkaamiseen Puolustusvoimien puolelta. Voiko ministeri vakuuttaa, että näin ei ole, vai onko mahdollista, että muutaman kymmenen miljoonan säästöt estävät tällä vuosikymmenellä lähes 2,5 miljardin investointien toteuttamisen, mitä kipeästi kaipaisimme? Voiko tämä pitää paikkansa?

Sofia Vikman /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viikonvaihteessa päättyneissä kutsunnoissa ikäluokasta 76,3 prosenttia määrättiin palvelukseen. Prosentti näyttää vakiintuneen viime vuosien reippaaseen 75 prosenttiin. Puolustusvoimissa on tehty paljon töitä, jotta keskeyttämisprosentit saataisiin alhaisiksi. Palvelukseen astumisen kriteerejä on nostettu, omaa ohjeistusta tarkistettu ja riskitekijät kartoitetaan entistä tarkemmin, hyvä niin. Puolustusvoimien näkökulmasta on tietysti aivan oikein ja tarkoituksenmukaista katsoa asiaa vain ja ainoastaan maanpuolustuksen ja Puolustusvoimien tehtävien kautta. Kun tilannetta katsotaan koko yhteiskunnan tulevaisuuden haasteiden ja nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisyn näkökulmasta yhteiskuntatakuun hengessä kokonaistaloudellisesti, voisiko olla niin, että karkeasti sanottuna ne, jotka oman tulevaisuutensa kannalta varusmiespalvelusta kaikista eniten tarvitsisivat, eivät sitä suorita? Mitä ministeri ajattelee tästä?

Suna Kymäläinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Varuskuntien lakkauttamiset ovat kova suonenisku monille paikkakunnille. Itse kannan huolta seudun ohella nimenomaisesti niistä yksilöistä ja heidän perheistään, jotka joutuvat pakottaen uuteen tilanteeseen, pahimmillaan jäävät vaille työtä. Tuskaa se on myös niille perheille ja suvuille, joilta maat on varuskuntien perustamisvaiheessa pakkolunastuksella viety. Valtion pakkolunastamien maa-alueiden palauttamisesta alkuperäisille omistajilleen on luovuttu, kun pakkolunastuksen syy on päättynyt. Näin ei ole kuitenkaan käyttöoikeudessa. Vuonna 1978, kun nykyinen lunastuslaki tuli voimaan, mahdollisuus takaisinlunastukseen siis poistui. Esimerkiksi Porkkalan maa-alueita on palautettu omistajilleen erillisen lain voimalla. Kysyisinkin arvoisalta ministeriltä, onko nyt aietta palauttaa varuskuntien maita tai niiden osia niiden alkuperäisille omistajille.

Puolustusministeri Carl Haglund

Arvoisa puhemies! Kiitokset tästä mahdollisuudesta.

Ensiksi tähän edustaja Niinistön kysymykseen siitä, sisältyykö siihen 5 000:een tämä teidän lisäämänne miljoona. Se sisältyy siihen. Olin asettanut tavoitteeksi 4 000 reserviläistä ensi vuonna, siis pyrittiin nostamaan sitä vähän tämän vuoden toteutumasta, joka on 3 800, ja sitten, kun se miljoona tuli lisää, niin se saadaan siihen 5 000 reserviläiseen, joka on siis paljon parempi kuin se 2 000, mutta tietenkin hyvin alhainen luku, ihan niin kuin tässä on todettu monen toimesta.

Sitten edustaja Kääriäisen niin sanottuun tylyyn kysymykseen. Mielestäni periaatteellisella tasolla ei välttämättä ole tämän hallituksen asia päättää, millä tasolla seuraava hallitus pitää puolustusmenojaan, mutta samalla pidän kyllä perusteltuna, jotta sillä selonteolla olisi jotain merkitystä, (Seppo Kääriäinen: Kyllä!) että siinä maalataan sitä, mihin suuntaan tämä menee ja mikä se tulevaisuuden tarvetaso on. Me tiedämme kaikki tässä salissa, että viime selonteon maalaama resurssikirjaus meni ihan mönkään, ja siitä on vähän kyllä myös haluttu ottaa opiksi, ja tiedämme myös kaikki, että tämä valtiontalouden tila on hyvin epävarma ja hyvin haastava. Tämä tietenkin myös heijastuu sitten tähän taustatyöhön. Mutta selonteosta enemmän torstaina, kun se on julkinen, varmasti saadaan hyvää keskustelua aikaiseksi. (Seppo Kääriäinen: Silloinko tulee vastaus tähän minun kysymykseeni?) — Silloin tulee yksityiskohtainen vastaus. (Seppo Kääriäinen: Selvä!)

Tähän edustaja Väätäisen toivomukseen, joka mielestäni on ihan hyvä, siitä, että pitäisi pyrkiä siihen, että niille paikkakunnille ja alueille, joista on varuskunnat pikkuhiljaa lakkaamassa, pitäisi kohdistaa paljon näitä kertausharjoituksia ja vapaaehtoista maanpuolustustyötä. Mielestäni se on erittäin hyvä pointti. Olen teidän kanssanne ihan samaa mieltä. Siitä muistutan, että ensi vuonna ei vielä lakkauteta yhtään, joskin tilinpäätökset on tehty, mutta nehän lakkaavat sitten reilun vuoden kuluttua vuodenvaihteessa.

Edustaja Blomqvistin kysymykseen motivaatiosta. Tosiaan tämä on tosi tärkeä kysymys. Minä kävin vierailemassa Norjassa, tapasin Norjan kollegan, ja he ovat tehneet hurjan paljon työtä sen eteen, että saataisiin motivaatiota nostettua. Siinä kyllä tuli kaikenlaisia aika kiinnostavia aloitteita, ja tässä meidän Siilasmaankin raportissa on hyviä aloitteita, ja joihinkin niihin ollaan jo vastaamassa konkreettisin toimin, ja kyllä näitä pitää jatkaa. Tämä osittain myös liittyy sitten siihen edustaja Vikmanin kysymykseen, johon minä vielä palaan, mutta kyllä tähän kannattaa kiinnittää suurta huomiota, joskin nämä terveydelliset syyt, niin fyysiset kuin henkiset, ovat kyllä se suurin haaste ottaen huomioon, että pienenevä osa meidän ikäluokasta suorittaa asepalveluksen.

Sitten tähän teollisuuden tilaan, josta kysyitte. Sen osalta kotimaisin voimin, siis toisin sanoen Puolustusvoimien ostovoimalla, ei kyllä ylläpidetä juuri yhtäkään yritystä tässä maassa, joskin monen suomalaisen yrityksen suurin tilaaja on Puolustusvoimat. Tässä on tietenkin tärkeintä, että sen ohella, kun yritämme suosia suomalaista, kun me ostamme, siihen liittyy tiettyjä rajoituksia tänä päivänä, niin kuin ehkä tiedätte, että tässä on laki muuttunut ihan viime vuosina. Joitain vuosia sitten pystyi suosimaan suomalaista puolustusteollisuushankinnoissa paljon paremmin kuin tänä päivänä. Tänä päivänä EU-direktiivit eivät oikein mahdollista sitä samalla tavalla kuin ennen, joskin tässä on kyllä huomattu, ja pitää sanoa se rehellisesti, että joissain EU-maissa... (Mauri Pekkarinen: Kaikki maat pitävät omistaan huolta!) — Juuri näin, niin kuin edustaja Pekkarinen tässä huutaa väliin, moni maa tulkitsee näitä vähän eri tavoin kuin me Suomessa. Ehkä meillä on tapana olla aika, sanotaan, kilttejä oppilaita, jotka aina tulkitsevat kaikkia EU-säännöstöjä hyvin tarkkaan. — Tässä tietenkin pyrimme siihen, että niin usein kuin laki sallii, ostamme suomalaisia tuotteita. Tämä on ehdottomasti minun linjani. Mitä sitten tulee tähän teollisuuteen, näen myös tietenkin minun tehtävänäni yrittää edistää suomalaisten vastuullisten yritysten myyntiä ulkomailla, ja olen myös siinä tehnyt jonkin verran työtä, niin kuin kaikkien ministereiden pitää omalla alueellaan yrittää edistää suomalaista vientiä. Sitä teen koko ajan.

Sitten tähän edustaja Haaviston kysymykseen Pohjoismaisen yhteistyön rajoista. Tämä on iso keskustelu. Itse asiassa varmaan kestäisi pitkään, jos minä lähtisin siihen nyt vastaamaan, mutta minä voin siihen vastata sen verran, että meidän tavoitteena meidän Nordefco-puheenjohtajuuden osalta ensi vuonna on se, että me loisimme Pohjoismaiselle puolustusyhteistyölle vision. Tämä vastaa myös edustaja Kanervan kysymykseen, joka lähti täältä: Mikä on se tahtotila? Mihin me haluamme viedä sitä? Sen pitää olla yhteinen visio. Se ei voi olla Suomen tahtotilaan perustuva, joskin me olemme se, joka valmistelee sitä asiaa, vaan sen pitää olla yhteinen visio. Sitä lähdetään ensi vuonna värkkäämään, joten minä toivon, että vuoden päästä, kun ollaan tässä samassa tilanteessa, Suomella olisi aika konkreettinenkin vastaus tähän. Mutta se on ensi vuoden työtä, ja se on tärkeää.

Mitä tulee tähän meidän kriisihallintaosallistumiseen, niin ensi vuonna ihan loppuvuodesta se Unifilin johtovaltiovastuurooli tosiaan siirtyy meille. Muilta osin jatkamme tietenkin Afganistanissa, ja sitten meillä on näitä niin sanottuja pienempiä, joissa meillä ei ole määrällisesti niin monia henkilöitä, mutta he tekevät erittäin tärkeää työtä Untsossa, Atalantassa — no, Kforissa meillä on vielä aika paljonkin ihmisiä — jne. koulutusoperaatioissa, ja tässä on aika hyvää jatkuvuutta mielestäni. Siellä Afganistanissa on se suurin muutos siinä, että painotus on enemmän ja enemmän koulutuspuolella, ja alamme valmistautua siihen jatkomissioon, joka alkanee silloin vuonna 2014 ja jonka alustava nimi Naton piirissä on Antaam.

Edustaja Tölli kysyi tästä puolustusvalmiudesta nyt väliaikana. Minun arvioni on kyllä se, että minä en ole siitä kovin huolestunut. Minä olen kyllä enemmän huolestunut siitä, mikä se tilanne on pitkän päälle. Nyt kertausharjoitukset ovat alhaisella tasolla, mistä on täällä kannettu huolta ja mikä on kyllä aiheellinen huoli. Pitkän päälle tämä taso ei tietenkään ole kestävä, ja sen takia minä olen pyrkinyt nostamaan sitä niin paljon kuin vain mahdollista. Suurin huoli on kyllä se, jos me emme pitkän päälle pysty tekemään niitä tarvittavia materiaali-investointeja, kun materiaali vanhenee. Tämäkään ei ole parin vuoden tähtäimellä haaste, mutta pitkän päälle se on.

Sopii mainiosti, arvoisa puhemies.

Mikko Savola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun tässä useaan kertaan on puhuttu siitä, kuinka kertausharjoituksia leikataan, se todellakin tuo todella valtavan aukon tuleville vuosille näihin ikäluokkiin, jotka jäävät nyt sitten kertausharjoituksia vaille. Tämä tarkoittaa siis sitä, että vapaaehtoisen maanpuolustustyön rooli korostuu tässä väliaikana, ja sen takia on erittäin hyvä, että eduskunta nyt lisäsi hieman niitä määrärahoja, mitkä hallitus leikkasi.

Kysynkin teiltä, herra ministeri, mitä toimenpiteitä on tähän vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön tälle väliajalle nyt ennen tätä vuotta 2015, minkälaisia lisäresursseja mahdollisesti hallitus pystyy myöntämään vapaaehtoiselle maanpuolustustyölle, jotta vapaaehtoiset maanpuolustusjärjestöt voivat tätä aukkoa paikata, minkä leikkaukset nyt aiheuttavat.

Toisena kysymyksenä: Kysyin teiltä jokin aika sitten täysistunnossa näistä tukeutumispaikoista paikallisjoukoille, reserviläisille. Te vastasitte, että varikot esimerkiksi voivat olla yksi mahdollinen tukeutumispaikka. Onko tähän asiaan selvyyttä, ovatko varikot näitä tukeutumispaikkoja jatkossa, kun varuskuntia kerran lakkautetaan?

Osmo Kokko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Silloin, kun tätä uudistusta lähdettiin tekemään, hallitus lupasi kompensaatiota näille paikkakunnille, mistä lakkautuvat nämä varuskunnat. Kysyisinkin ministeri Haglundilta, mikä on nyt tilanne maa-alueiden ja rakennusten ja niiden kohtaloiden osalta, mitä tapahtuu, ja missä suhteessa. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa Kontiolahden kunta on ilmoittanut halukkuutensa maa-alueisiin. Miten nopeasti nämä ratkaisut ovat tapahtumassa? Myös täällä edustaja Hongisto otti esille näiden ampumaratojen kohtalon, mikä on meillä siellä. Reserviläisjärjestöt ovat olleet hyvin huolestuneita, miten käy näille tilanteille. Näihin olisi hyvä kuulla vastauksia.

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä meitä oli muutamia muutama viikko sitten maanpuolustuskurssilla, ja täytyy sanoa, että kyllä saatiin aimo annos tietoa tämän hetken tilanteesta. Tämä vapaaehtoinen maanpuolustustyö nousi kyllä siellä hyvin merkittävästi esille nyt varsinkin tässä tilanteessa, kun tätä uudistusta tehdään.

Näistä materiaalihankinnoista haluaisin kysyä ministeriltä: Miten näette, että tässä tilanteessa materiaalihankinnat ovat mahdollisia, kun kestää ensinnäkin esimerkiksi investointien päätösten voimaan saattaminen ja sitten ne tilaukset? Kun menee vuosia, ennen kuin ne saadaan, niin mitenkä näette tämmöisen mahdolliseksi?

Aivan samaan asiaan kiinnittäisin huomiota: Nämä ampumarata-alueet siellä ovat puolustushallinnon omistuksessa olleet, ja siellä ovat kumminkin metsästysseurat pystyneet niitä käyttämään. Olisi erittäin tärkeätä, että voitaisiin sitä toimintaa siellä jatkaa, ja onko siinä mahdollisuutta, että ne luovutettaisiin kunnille?

Kalle Jokinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Positiivisia asioita on muun muassa se, että ensi vuonna käytetään 2 miljoonaa euroa enemmän varusmiesten päivärahoihin, ja se on hyvä asia. Myös tuo eduskunnan tekemä lisäys, miljoona euroa kertausharjoituksiin ja 200 000 euroa vapaaehtoiseen maanpuolustukseen, tulee todella tarpeeseen tässä tilanteessa, kun kertausharjoituspäivät ovat vähentyneet.

Maanpuolustustahto on vielä korkealla, vaikka taisteluvyö on pitänyt kiristää kireämmälle kuin olisi kohtuullista. Täällä on esitetty huoli näiden paikkakuntien tilanteesta, joilta varuskuntia ollaan lakkauttamassa, ja tuo kompensaatiohan luvattiin näille paikkakunnille tavalla tai toisella osoittaa. Kysynkin nyt ministeriltä sitä, missä vaiheessa tämä kompensaatiokeskustelu on näiden maa-alueiden ja rakennusten osalta, ja myöskin sitä, aiotteko osoittaa tästä lisääntyvästä kertausharjoitusmäärästä ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen rahoituksesta näille paikkakunnille erityisesti.

Jouko Jääskeläinen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On selvää, että nämäkin leikkaukset ovat aika tiukkoja, ja vuoden 2015 jälkeiset luvut ovat vielä tiukempia, mutta niistähän sitten vastaa seuraava hallitus.

Haluaisin kuitenkin, arvoisa puhemies, kysyä kahdesta asiasta. Jatkaisin vähän edustaja Haaviston kysymystä näistä rauhanturvatoimijoista. Siellähän riskit lisääntyvät jatkuvasti ja teknologiatason vaatimus lisääntyy. Olemmeko me siinä ajan tasalla? Sitten toinen, ehkä meitä koskeva — emme toivo sitä, mutta jos ajattelemme, että tulevaisuudessa on erilaisia rauhattomuuksia kuin menneisyydessä — kyberturvallisuus. Missä vaiheessa on Suomen kyberstrategia, missä määrin puolustusministeriö on pystynyt sitä käytännössä edistämään, ja miten hallinnonalojen yhteistyö tässä sujuu? Mielestäni kaikki nämä kysymykset, mitkä on esitetty täällä tähän asti, ovat vakavia, mutta minusta tämä on tulevaisuuden kannalta ehkä myöskin niitä raskaimman kertaluokan vaikeita kysymyksiä.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Talousarvion käsittelyn yhteydessä on syytä puhua määrärahojen lisäksi myöskin politiikan linjasta ja sisällöstä. Kyllähän se on aivan selvä asia, että perinteisestä maanpuolustuksesta tingitään jo liiankin kanssa samaan aikaan, kun varustetaan ja panostetaan Nato-yhteensopivaan teknoarmeijaan, joka on todella kallis, siitä osoituksena kaksi viimeistä ohjushankintaa, se, että Hornetit varustetaan ilmasta maahan -iskukyvyllä, mikä muuttaa niiden käytön luonnetta aivan kokonaan, ja sitten on päätetty hankkia tykistöohjuksia, jotka voivat kuljettaa mukanaan ydinaseita.

Mutta vielä tästä Islannin ilmatilan valvonnasta. Tässähän käytetään pohjoismaista yhteistyötä verukkeena, jotta voidaan jatkaa Nato-lähentymistä, ja kun tässä on ihan selvä ketju, että Islannin jälkeen aletaan keskustella Baltiasta ja sen jälkeen onkin kyky osallistua johonkin ilmaiskuun vaikkapa Syyriassa tai vastaavassa kohteessa, niin koska ja keneltä tuli ensimmäisen kerran aloite, että Suomen pitää osallistua Islannin ilmatilan valvontaan?

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin ministerille nostaa esille myös Puolustusvoimien yhteiskuntavastuun. Toki ymmärrän sen, että Puolustusvoimien tarkoitus ensisijaisesti on pitää hyvä maanpuolustuskyky, mutta tällaisen hektisen yhteiskunnallisen tilanteen aikana, kun monet nuoret syrjäytyvät, mikä edustaja Vikmaninkin puheessa tuli esille, eikö Puolustusvoimat voisi myös ottaa vastuuta tästä nuorten syrjäytymisprosessista? Jos 25 prosenttia nuorista ei kelpaa varuskuntaan varusmiespalvelusta suorittamaan, he joko tippuvat kutsunnoissa tai armeijan aikana, niin eikö se ole huolestuttava tilanne?

Nythän tämä koulusurmatapaus Yhdysvalloissa taas nosti saman keskustelun esiin. Onko Suomessa opittu mitään? Onko meillä tarkoitus syrjäyttää ne jotkut nuoret miehet, jotka me viimeisen kerran heidän elämässään saamme kiinni kutsunnoissa, jopa sillä perusteella laittaa kotiin, että painoindeksi on 30 tai yli. Onko tämä tätä aikaa enää, että Puolustusvoimat ei halua kantaa vastuuta maamme nuorisosta siten, että antaisi kaikille mahdollisuuden kasvaa mieheksi siellä?

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valiokunta kantaa aiheellisesti huolta kotimaisen puolustusteollisuuden tulevaisuudesta muuttuvassa toimintaympäristössä, ja valiokunta toteaa myös, että kriittisen osaamisen pysyminen kotimaassa turvaa Suomen puolustuskyvyn säilymistä myös poikkeus- ja kriisitilanteissa.

Haluan vielä kysyä, miten tämä korreloi sen kanssa, että Suomen ainoa ruutitehdas Eurenco Vihtavuori joutuu sulkemaan ovensa. Sopimusta yksityisen tarjoajan ja Eurencon välillä ei synny muun muassa sen vuoksi, että valtio ei osallistu huoltovarmuusinvestointeihin eikä myöskään kanna ympäristövastuutaan. Onko tässä pitkässä juoksussa mitään järkeä, että me menetämme ainoan ruutitehtaan? Me voimme tarvita sitä vielä joskus.

Janne Sankelo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun puolustusvoimauudistus julkaistiin, niin meillä Kauhavalla jouduttiin ottamaan lukua kahdeksaan, onneksi vain kahdeksaan. Eiköhän tästä iskusta toivuta, niin kuin Härmän häjy Juho Haapoja toipuu viime lauantain EM-ottelustaan.

Me pyrimme nyt kuitenkin löytämään ratkaisuja, uusia työpaikkoja TEMin avulla. Puolustusministeriö kuitenkin vastaa henkilöstön jatkosijoittelusta Lentosotakoulun osalta, ja pääsuuntana vaikuttaa olevan Tikkakoski. Miten nämä valmistelut ovat edenneet puolustusministeriön näkökulmasta? Tässä on inhimillinen aspekti. Monissa kauhavalaisperheissä mietitään henkilö-kohtaisia asioita: miten me selviämme tästä?

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vasemmiston tuomassa tilannekatsauksessa ei ollut mitään uutta, mutta kokoomuksen edustaja Kurvisen toteamus siitä, että puolustusvoimauudistus menee kivuttomasti, on jotain uutta ja pöyristyttävää. (Kokoomuksen ryhmästä: Ei Kauhavalla!)

Kertausharjoitukset, maanpuolustuskurssit, reserviläisjärjestöt — ne takaavat toimivan reservin ja maanpuolustustahdon. Niistä on pidettävä huoli. Mutta rauhanturvaamistehtävät syövät myös Puolustusvoimien rahoja. Onko ollut keskustelua siitä, että tähän voitaisiin käyttää kehitysyhteistyörahoja, koska se on suurelta osin humanitaarista toimintaa myös?

Libanonin tilanteesta. Se toimintamandaatti on varsin erilainen siitä kuin minä olen siellä ollut. Nyt kun vastuut kasvavat, aiotaanko toimintamandaatin vahvistaminen aloittaa?

Jari Myllykoski /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On tärkeätä huomioida se, että me olemme tällä sektorilla myös meidän teollisuuden ja työllisyyden kannalta merkittävässä asemassa. Ilman referenssiä eli omaa itsenäistä puolustusta meillä ei voi olla myöskään itsenäistä, toimivaa, kehittyvää aseteollisuutta, joka tukee myös meidän työpaikkojemme pysyvyyttä ja voi sitä kautta edistää meidän oman teollisen osaamisen jatkuvuutta.

Kysyisinkin arvon ministeriltä, mitenkä pystytään huolehtimaan siitä, että meidän oma tasapainoinen aseteollisuus, niin kuin edustaja Paloniemi oikeutetusti toi esille, ja meidän oma puolustustekninen osaaminen voivat kehittyä, ja siitä, että meillä on tämmöinen omavaraisuus. Me puhumme aina elintarvikkeiden huoltovarmuudesta, ja nyt on kysymys siitä, kuinka meidän oma teknologia voi kehittyä, kun meillä on tarjota näihin olosuhteisiin parhaat mahdolliset edellytykset kehittyä. Kuinka turvaamme sen?

Arto Pirttilahti /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tampereen Patrian toimitilan seinästä on neonvalo P sammunut, ja siinä lukee "atria" — on lähempänä tätä elintarviketeollisuutta.

Mutta olen erittäin huolissani siitä, että neonvalot palavat Hallissa: siellä on noin 800 työntekijää Patrian toimesta. Edelliset puhujat juuri mainitsivat siitä, että meillä täytyy olla omavaraisuutta teknologiassa. Jos missä, niin meillä on tässä ilmailuteknologiassa ollut. Me olemme parhaillaan saaneet siellä Horneteja päivittää, tehdä helikopterirakentamista ja muuta.

Mutta onko nyt varmistettu, kun Hallin varuskunta loppuu — sieltä lähtee se 200 varusmiestä ja myös henkilökuntaa pois — että Hallin toiminta jatkuu siinä pisteessä? Siellä on merkittävät kustannukset juuri liittyen tähän lentokenttätoimintaan ja sen ympäristöön, lentokenttäturvallisuuteen ja muuhun.

Kohtapuoleen joudumme hankkimaan Suomeen uusia hävittäjiä, ja jos me nyt tässä vaiheessa hävitämme tämän oman osaamisemme rakentaa hävittäjiä, niin mistä me sen sitten enää uudelleen nostamme?

Jaana Pelkonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kansainvälistä kriisinhallintaa on täällä jo muutamassa puheenvuorossa sivuttu, ja siihen liittyen: Puolustusministeriö on julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan keskustellut ulkoministeri Tuomiojan kanssa 55 ihmisen vahvuisen joukon sekä kenttälaboratorion lähettämisestä Syyriaan, ja puolet joukoista koostuisi reserviläisistä. Syynä joukkojen lähettämiseen pidetään kemiallisten aseiden uhkaa: niiden vaikutuspiiriin voisivat joutua myöskin suomalaiset Libanonissa olevat Unifil-joukot. Kysynkin ministeriltä, milloin mahdollisesta joukkojen lähettämisestä Syyriaan on ajateltu kerrottavan eduskunnalle ja millaisia kustannusarvioita kyseisestä toimenpiteestä on tehty.

Jussi Niinistö /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Haavisto nosti esille ajankohtaisen kysymyksen pohjoismaisesta puolustusyhteistyöstä ja mahdollisesta tulevaisuudessa siintävästä puolustussopimuksesta. Ministeri Haglund puhui vastauksessaan yhteisestä visiosta ja tahtotilasta. Siksi on syytä kertoa perussuomalaisten visio, joka perustuu realismiin. Kuka uskoo, että Pohjoismaat tekisivät sitovia puolustussopimuksia kanssamme, enemmistö Pohjoismaista kun kuuluu Natoon? Yhteistyötä kannattaa tehdä, mutta pilvilinnoja ei kannata visioida.

Meidän pitää luottaa itseemme ja kehittää omaa puolustustamme, ei murentaa sitä. Meidän on säilytettävä kansallisen puolustuksen kaikki olennaiset suorituskyvyt omissa käsissämme — vai onko ministerin visio toisenlainen?

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Jos Etelä-Pohjanmaalla otettiin luku kahdeksan, niin kyllä meillä Pohjois-Karjalassa tuli täystyrmäys varuskuntalakkauttamisen myötä.

Mutta haluan ministeriä hieman tarkentaa, kun aikaisemmassa vastauspuheenvuorossa totesitte, että ensi vuonna ei lakkauteta yhtään varuskuntaa. Pyydän tarkistamaan papereitanne. Pohjois-Karjalan Prikaati lakkautetaan ensi vuoden loppuun mennessä. Tämä on faktaa, ja sikäli ministeri nyt ei ihan ole kaikkia papereita tarkkaan varmaan lukenut. Nimittäin viimeinen aliupseerikoulu päättyy tällä viikolla siinä varuskunnassa.

Mutta oikeastaan kysymykseni liittyy siihen, kun tätä jälkihoitoa on luvattu tehdä — täällä on jo kysymyksiä esitetty, perusteltuja kysymyksiä, ja toivon, että ministeri vastaa — mikä on ampumaratojen kohtalo. Se on siellä erittäin tärkeä kysymys, koska varuskunta-alueella on ampumarata, joka on metsästysseuran omistuksessa, Metsähallituksen maalla. Mitkä ovat puolustusministeriön roolit tässä tilanteessa, ja saadaanko sinne se jatkolupa? Tähän vastauksia, ja myös sitten koko alueen maankäytön osalta: mikä on vastaus Kontionlahden kunnalle tässä tilanteessa?

Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puolustusministeri varmasti tietääkin jo kysymykseni etukäteen. Olemme tästä muutamia kertoja hänen kanssaan jutelleet, tai oikeastaan useita kertoja, kuten myös edellisen ministerin, Wallinin, kanssa.

Kyseessä on siis ruutitehdas Eurenco ja sen vaikeudet. On hienoa nähdä, että muutkin keskisuomalaiset kansanedustajat aktivoituvat asiassa. Me Keski-Suomessa olemme siis pidemmän aikaa yrittäneet pelastaa tätä ruutitehdasta, mutta ikävä kyllä, ostajakandidaateista huolimatta, tämän Suomen huoltovarmuudenkin kannalta keskeisen tehtaan tulevaisuutta ei ole saatu varmistettua tiettyjen ministeriöiden pomputellessa asiaa hallinnonalalta toiselle. Vaakalaudalla on siis välillisesti jopa 300 työpaikkaa.

Kysyisinkin nyt ministeri Haglundilta sitä, aiottehan te turvata omalla tarmokkuudellanne Vihtavuoren tehtaan toiminnan jatkumisen ja kääntää myös muiden ministeriöiden päät.

Reijo Hongisto /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Paloniemi tuossa totesi, että voimme tarvita kotimaisen ruudinvalmistajan tuotteita. Noin 40 vuotta Vihtavuoren erinomaisia tuotteita käyttäneenä totean, että emme voi tarvita vaan me tarvitsemme niitä joka päivä.

Mutta tämä ei ollut varsinainen kysymykseni, vaan kysymykseni kuuluu: Puolustusministeriöltä pyydetään tutkaselvityksiä tuulivoimaloiden rakentamisessa, ja näitä tuulivoimalarakennusprojekteja on vireillä ja hankkeilla useita kymmeniä, ja puhutaan useiden satojen miljoonien investoinneista, jos nämä tuulivoimalahankkeet saadaan täysimääräisesti pyörimään. Näihinhän joudutaan hakemaan ympäristölupia ely-keskuksilta ja muilta ja myös puolustusministeriöltä. Ely-keskukset antavat nämä luvat sangen nopeasti, mutta jostakin syystä puolustusministeriö pihistelee tai vitkastelee, taikka jostakin syystä puolustusministeriöltä lupia ei tule normaaliajassa, ja nämä rakennusprojektit seisovat ja odottavat. Kansalaiset soittavat ja kyselevät, koska saadaan vauhtia myöskin tämän lupahallinnon puitteissa puolustusministeriön suuntaan.

Sofia Vikman /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen tyytyväinen hallituspuolueiden eduskunnassa tekemään miljoonan euron lisäykseen kertausharjoituksiin ja vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen saamaan 200 000 euron tukeen. Lisäykset mahdollistavat kertausharjoitusvuorokausien kasvattamisen 7 000:lla. Lisäykset tukevat näin omalta osaltaan myös maassamme perinteisesti korkealla tasolla ollutta maanpuolustustahtoa. Toivotan ministerille menestystä tuleviin kevään neuvotteluihin niin, että puolustusmenoihin ei enää kohdistuisi lisäsäästöjä. Kiitoksen ansaitsee myös se, että sekä varusmiesten että siviilipalvelusmiesten päivärahoja korotetaan.

Puolustusministeri Carl Haglund

Kiitos, puhemies! Yritän olla nopea.

Ensiksi näihin ampumaratoihin. Pidän hyvänä, että niistä kannetaan huolta. Niin kannan myös minä. Me olemme keskustelleet tästä erittäin paljon viime aikoina, ja kyllä näihin pitää löytyä ratkaisuja, niin kuin tässä olette peräänkuuluttaneet. Niihin saattaa olla erilaisia ratkaisuja eri paikkakunnilla. Voi olla, että joillain paikkakunnilla voi olla kunta aktiivisena, toisilla vapaaehtoiset maanpuolustusjärjestöt ym. Tässä yritetään meidän toimesta kyllä löytää ratkaisuja, joskin on hyvä pitää mielessä, että nämä alueet, joilla ne ovat, ovat Senaatti-kiinteistöjen omistusta ja ne siirtyvät Senaatti-kiinteistöjen omistukseen, kun Puolustusvoimat lähtevät. Siinä muodollisena vastuuministerinä en ole minä, mutta lupaan tehdä kaikkeni näiden eteen. Tässä on ollut paljon aktiivisuutta, ja viimeksi tänään taas sain vähän raporttia tästä.

Tämä Vihtavuori-asiakin, mistä kysyttiin monen toimesta, on erittäin tärkeä, ja niin kuin totesin tässä aikaisemmin, me teemme kyllä kaikkemme. Tässä on kaikenlaisia haasteita, kuten esimerkiksi se, että jotkut ostajatahot ym. eivät ole pystyneet antamaan semmoisia uskottavia bisnessuunnitelmia ym., jotka olisivat johtaneet siihen, että ratkaisu olisi tähän mennessä löytynyt. Mutta uskon hartaasti, että se ratkaisu vielä löytyy, ja toivon, ihan niin kuin tässä on moni edustaja todennut.

Mitä tulee tähän maanpuolustustahtoon näille alueille, joilta lakkaavat varuskunnat, niin Puolustusvoimissa on tällä hetkellä suunnitteilla nämä niin sanotut paikallisjoukot, joka on siis uusi joukkotyyppi ja joka on komentaja Puheloisen piirustuspöydällä. Minäkään en tiedä siitä asiasta vielä yksityiskohtia, koska se on vielä Puolustusvoimissa suunnitteluvaiheessa. Mutta sen tarkoituksena on vastata ensinnäkin siihen, että koko maata puolustetaan, ja toisena se myös paikallisesti nostaisi sitä maanpuolustustahtoa ja antaisi mahdollisuuden reserviläisille päästä hyvin vastuullisiin tehtäviin. Muutenkin on ihan varma, että siihen löytyy suurta halukkuutta, ja se osaltaan on vastaus näihin moneen puheenvuoroon, mitä täällä on ollut. Minun pitää palata yksityiskohtiin, kun niistä tiedän itsekin enemmän, mutta pidän tätä kehitystä hyvänä.

Mitä tulee näihin kertausharjoituksiin, niin siis 18 000 on ollut se tavoiteluku vuonna 15, mistä edustaja Heinonen kysyi, joten tässä vielä vuodet 13 ja 14 mennään alhaisella tasolla ja sen jälkeen mennään siihen 18 000:een, mikä on minun mielestäni kohtuullinen, joskin varmasti suuremmallekin määrälle olisi kysyntää.

Yrttiaho kysyi siitä, missä vaiheessa tulee Lähi-idän politiikasta jonkin tyyppinen selonteko tai vastaava. Tästä vastaa ministeri Tuomioja, joten en hänen puolestaan voi vastata, mutta tästä Unifil-asiasta: Tietenkin pitää antaa eduskunnalle jonkin tyyppinen selvitys. Minä en näe, että se selonteko siitä Unifilin johtovaltiovastuusta on kohdallaan, koska se toiminta siellä on ihan samaa kuin mitä tänä päivänä, joskin se vahvuus kasvaa.

Nämä tuulivoima-asiat, mistä kysyttiin sekä Tiilikaisen että Hongiston toimesta: Tämä on tosi tärkeä kysymys, ja meillä on se haaste, että meidän henkilöstöresurssit, jotka käsittelevät näitä hakemuksia, ovat aika rajalliset. Sitten on olemassa semmoinen simulaattori, joka testaa, miten semmoinen tuulivoimala vaikuttaisi näihin tutkiin. Nämä resurssit siltä simuloinninkin osalta ovat rajalliset, ja se on osittain hidastanut tätä prosessia, koska se into rakentaa tuulivoimaa tällä hetkellä on suuri, ja se on johtanut tähän. Minä olen nyt pyytänyt siitä selvitystä, missä priorisointijärjestyksessä he käsittelevät näitä jnp. Minä toivon, että me saisimme jotain tolkkua siihen, koska olette kaikki ihan oikeassa siinä, että se toiminta ei ole kovin nopeata. Tiilikaiselle pitää tosin sanoa se, vaikka hän ei ole läsnä salissa, että Puolustusvoimien säästöt eivät kyllä ole se syy, minkä takia nämä asiat eivät etene, vaan siellä on kyllä muut syyt, kuten lentoturvallisuus ym. ym.

Mitä tulee näihin pakkolunastuksiin maiden osalta ja niiden palauttamiseen, niin se on Senaatti-kiinteistöjen asia eikä Puolustusvoimien asioita. En mene siihen.

Mitä tulee tähän kriisinhallinnan riskitasoon, mihin edustaja Jääskeläinen ja muut tässä kiinnittivät huomiota, niin tosiaan tässä Unifil-operaatiossa minä en näe, että se riskitaso nyt on merkittävästi noussut, mutta tietenkin Afganistanin operaatio on osoittanut sen, että me olemme osallistuneet yhä vaativampiin operaatioihin, ja varmaan on oletettavaa, että tulevaisuudessakin tämäntyyppisiä saattaa nousta.

Mitä sitten tulee tähän kyberstrategiaan, niin näillä näkymin kyberstrategia tulee valtioneuvostoon tammikuussa. Se on niin sanotusti viittä vaille valmis.

Edustaja Niikko kiinnitti huomiota erittäin tärkeään asiaan eli nuorten syrjäytymiseen, ja jaan huolesi täysin. Haasteena on se, että jos esimerkiksi nuori mies on fyysisesti siinä kunnossa, että ei kykene suorittamaan varusmiespalvelusta, niin minä en ehkä näe, että Puolustusvoimat on se syyllinen, jos se henkilö sitten jatkaa muualla elämäänsä. Mutta se tärkeä asia, mitä pitäisi parantaa, on se, että kun siinä kutsuntatilanteessa todetaan, että se kaveri ei kykene suorittamaan sitä palvelusta, niin siinä vaiheessa pitäisi jonkun muun tahon katsoa, että jos sen nuoren miehen tilanne ei ole hyvä, niin varmistetaan, että joku ottaa siitä kopin niin, että hän ei putoa järjestelmästä väliin. Tähän osittain tämä hallituksen nuorisotakuu haluaa vastata, mutta siinä on varmasti paljon petraamista, että eri viranomaiset, muun muassa kutsuntaviranomaiset, voivat antaa muille viranomaisille — sosiaalitoimelle, koulutoimelle, muille — sitä tietoa sen nuoren henkilön tilanteesta, jos on semmoinen arvio, että tässä saattaa tarvita yhteiskunnan tukea päästäkseen hyville raiteille.

Mitä tulee tämän aseteollisuuden tulevaisuuteen, mistä edustaja Myllykoski kysyi, niin siinä on tietenkin tärkeätä, että Puolustusvoimien materiaali-investointitaso on tarpeeksi korkea, mutta johtuen EU-direktiiveistä ja muista emme voi turvata tai taata semmoista tasoa, joka yksinään pitäisi tätä teollisuutta yllä, eivätkä meidän volyymit ole muutenkaan sillä tasolla. Ja sen takia, jotta me saamme sitä volyymiä, se tärkeä asia on kyllä se, että edistetään näiden yritysten vientiä ja tutkimus- ja kehittämistoimintaa niin, että ne ovat niin kilpailukykyisiä, että kykenevät myös myymään tuotteitaan ulkomaille. Tätä kyllä yritetään koko ajan, ja olen itse, niin kuin tässä totesin aikaisemmassa puheenvuorossani, yrittänyt pitää tätä yllä.

Mitä tulee tähän edustaja Pelkosen kysymykseen siitä Syyriaan lähettämisestä, niin siis ei olla lähettämässä mitään joukkoa sinne Syyriaan, mutta meillä on tämä meidän erikoissuojeluosasto, joka on tänä vuonna osana tätä meidän NRF-valmiuspoolia. Se pooli loppuu nyt vuodenvaihteeseen, mutta tämä osaaminen tietenkin säilyy vastaisuudessakin. Mahdollisesta lähettämisestä päättää sitten hallitus ja tasavallan presidentti normaalissa järjestyksessä. Jos Syyriaan sitten jonkin tyyppisiä joukkoja lähetetään, niin koen, että se on silloin selonteon paikka jnp. ihan normaalin kaavan mukaan. Mutta on hyvä tietää, että meillä on tämmöinen, ja on myös hyvä tietää se, että me olemme nostaneet meidän omien Unifil-rauhanturvaajien suojelutasoa siltä varalta, että jotain hyvin ikävää siellä tapahtuisi. Tietenkin kaikkien meidän pitää toivoa, että semmoista ei tapahdu.

Mitä tulee edustaja Niinistön kysymykseen näistä rajoitteista, niin yhdyn kyllä edustaja Niinistön arvioon siitä, että se tosiasia, että kolme Pohjoismaata on Nato-maita — tämä palaa myös edustaja Haaviston aikaisempaan kysymykseen — kyllä on tietty rajoite sille, mille tasolle sitä voidaan viedä. Kyllä minunkin henkilökohtainen lähtökohtani on se, että Suomi puolustaa itseään. Mutta kyllä meillä on synergiaa saatavilla. Sanotaan, että Ruotsin kanssa me olemme vähän eri tilanteessa. Uskon, että jos johonkin syvällisempään haluttaisiin mennä, mihin myös edustaja Kanerva viittasi aikaisemmin, niin se olisi sitten ehkä Ruotsin kanssa lähtökohtaisesti, missä ainakin semmoisia juridisia ja sopimusten valossa edellytyksiä olisi. Sitten jos on poliittista tahtotilaa Suomessa ja Ruotsissa arvioida, että se on sitten hyvä asia, niin se on pitkän keskustelun takana. Mutta minulla ei ole mitään sitä vastaan, että siitä keskustellaan, ja koen, että se on ihan aiheellinen keskustelun aihe, mutta kyllä minä lähden tässä tilanteessa siitä, että me puolustamme itseämme lähtökohtaisesti, joskin tämä pohjoismainen puolustusyhteistyö tuo paljon synergiaa meidän toimintaan.

Sitten ihan viimeisenä, kun puhuttiin siitä, että tietyillä paikkakunnilla on varuskunnat lakkaamassa, ja niin kuin tässä Reijonen totesi, niin kyllä ne aikataulut ovat minulla tiedossa. Minun pointtini oli se, se oli ehkä vähän epätarkasti tässä todettu, että tämän tulevan vuoden alusta ei siis lakkaa yksikään varuskunta vaan ne menevät tuohon ensi vuoden loppuun. Mutta tietenkin se toiminta jo ensi vuonna muuttuu monella paikkakunnalla, se on totta, ja varsinkin henkisesti näiden henkilöiden kohdalla, jotka siellä ovat töissä, se muuttuu, koska he saattavat jo siirtyä muille paikkakunnille ja muuta, joten muutosta tapahtuu jo siinä mielessä ensi vuonna. Esimerkiksi tässä on mainittu joitain paikkakuntia, missä toiminta lakkaa. Tässä ollaan kyllä yritetty tukea henkilöstöä, ja näiden perheiden kohdalla sitten tilanne on tietenkin vaikea. Hienoa on se, että moni on löytänyt uutta työtä, niin kuin jo kerroin, ja nämä siirtymiset ja muut vaikuttavat onnistuvan suht hyvin. Mutta tässä on kyllä pidetty pitkät keskustelut järjestöjen ja muiden kanssa, ja toivomme mahdollisimman hyvää tulosta.

Janne Sankelo /kok:

Arvoisa puhemies! Puolustusvoimat ovat olleet — lentotermeillä kuvattuna — turbulenssin kourissa tämän vuoden aikana, kun raskasta mutta ilmeisen tarpeellista rakenneuudistusta viedään läpi.

Nyt varmastikin, kun ollaan valmistelemassa tätä tulevaa puolustuspoliittista selontekoa, me tarvitsemme siihen selkeät kirjaukset siitä, että Puolustusvoimien määrärahat lähtevät kehittymään myönteisesti vuodesta 2015 alkaen. Tästä oli juuri äsken keskustelua, ja olen sitä mieltä, että uskottavan puolustuskykymme ylläpito vaatii selkeää kirjausta, ja tämä tahtotila tulee mielestäni eduskunnan selkeästi osoittaa. Puolustusvoimillahan on tällä hetkellä sellainen tilanne — kuulin hyvän vertauksen — että kolmen vanhenevan tavaran tilalle voidaan hankkia yksi uusi. Tämä on lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä aika kestämätön tilanne.

Yksi asia, joka myös tuli tuossa keskustelussa esille, oli se, että puolustusvoimauudistuksen johdosta osa Suomesta — meillä Pohjanmaa ja läntisen Suomen alueet — tulee jäämään ilman toimivaa varuskuntaa, johon esimerkiksi vapaaehtoinen maanpuolustustyö ja viranomaiset voivat toiminnassaan tukeutua. Näitten asioiden ratkaiseminen on tehtävä nopeasti. Ymmärsin ministerinkin puheenvuorosta tuossa, että nämä ovat aika tarkasti nyt sitten syynissä, ja siitä saadaan varmastikin toimiva lopputulos.

Tuossa vielä, kun keskustelua käytiin myös pohjoismaisesta yhteistyöstä, pitää paikkansa, että osa Pohjoismaista tosiaan kuuluu Natoon, ja se aiheuttaa tiettyjä asioita, jotka tulee tässä yhteistyössä huomioon ottaa. Mutta olen myös sitä mieltä, mikä tuossa myös ministerin suulla tuli todettua, että tämä pohjoismaisen yhteistyön pihvi löytyy kyllä nimenomaan Ruotsin kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Nyt kun me olemme puhuneet Islannin ilmavalvonnasta ja siihen liittyvistä asioista, niin kyllä pitäisi nähdä tämä siellä taustalla, että sitten kun tässä lähdetään konkretiaa tekemään, niin sitten ne ovat konkreettisia asioita. Tämän johdosta toivoisin semmoista ennakkoluulotonta asennetta. Juhlapuheissa puhutaan aika paljon pohjoismaisesta yhteistyöstä, mutta sitten, kun ollaan konkreettisten asioitten kanssa tekemisissä, pitää myös tehdä niitä päätöksiä.

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Puolustusvoimien budjetti on kovien leikkausten alla, ja nämä määrärahaleikkaukset vääjäämättä näkyvät toiminnassa. Tämä vuoteen 2015 mennessä toteutettava puolustusvoimauudistus on välttämätön. Ikäluokat pienenevät, ja myös puolustustoimintaa pitää sopeuttaa tulevaisuuden puolustuspoliittisiin haasteisiin.

Tällä nyt menossa olevalla siirtymäkaudella vuosien 2013—2014 aikana puolustushallinto jatkaa näitä sopeuttamistoimia, jotta saadaan aikaan menosäästöjä, vallitsevan taloustilanteen vaatimia, hillitään sisäisiä menopaineita ja katetaan myös tämän puolustusvoimauudistuksen edellyttämä rahoitus. Myös se uudistuksen tekeminen maksaa, se ei ole pelkkää säästöä. Tästä seuraa se, että Puolustusvoimien toiminnan tasoa joudutaan väliaikaisesti alentamaan. Merkittävä osa noista määrärahaleikkauksista kohdistuu puolustusmateriaalihankintoihin.

On aivan välttämätöntä, että vuoden 2015 jälkeen Puolustusvoimien rahoituksen taso saadaan kestävälle tasolle, jotta maanpuolustuskyky ja erityisesti maanpuolustustahto säilyvät riittävän korkeana. Tuohon maanpuolustustahtoon liittyy aivan olennaisesti kertausharjoituspäivien ja -harjoitusten määrä. Tällä hetkellä se on aivan liian alhaisella tasolla. Onkin hyvä asia, että eduskunta on tehnyt miljoonan euron lisäyksen tuonne kertausharjoitusmomenttiin ja myös 200 000 euron lisäyksen vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen tukeen. Nämä mahdollistavat kertausharjoitusvuorokausien kasvattamisen tuosta suunnitellusta 2 000:sta.

Maanpuolustustahto edellyttää sitä, että pääsee harjoittamaan noita taitojaan ja päivittämään sitä puolustustilannetta, joka koko ajan tässä maailmassa muuttuu. Yksi epäkohta on ollut, että esimerkiksi sotilaalliseen kriisinhallintaan ja kansainväliseen koulutukseen liittyvässä varusmieskoulutuksessa on jouduttu luopumaan eräistä harjoituksista, ja se näkyy koulutettavien varusmiesten motivaatiossa.

Maailmassa on koko ajan uusia uhkia, ja yksi suuri uhka on tuo kybersota. Niin kuin tuossa ministeri kertoi, tammikuussa valtioneuvoston käsittelyyn tulee kyberstrategia. Se on varsin merkittävä asiakirja ja merkittävää varautumista tulevaisuuteen. Nuo kyberuhat ovat paitsi yhteiskunnan rauhanajan infran myös Puolustusvoimien järjestelmien kannalta erittäin oleellisia. Varautumista sekä sotilaallisiin että ei-sotilaallisiin uhkiin tulee tehdä yhdessä. Sitä ei voi tehdä erikseen siviili- tai sotilaallisella puolella.

Arvoisa puhemies! Vielä muutama sana lakkautettavien varuskuntien paikkakuntien huolesta. Lakkautuksista kun ilmoitettiin, niin silloin ilmoitettiin myös, että näille paikkakunnille osoitetaan kompensaatiota näiden työpaikkamenetyksien vuoksi, ja niitä kompensaatioita on tässä nyt sitten odoteltu. Itsellänikin tuolta Lahden seudulta tulevana odotuksia on maa-alueiden ja kiinteistöjen omistusten suhteen, ja on toivottavaa, että näissä päästään hyvin pian ratkaisuihin, jotta se alueiden kehittäminen niiltä osin sitten voisi vauhdittua ja nämä menetykset, joita varuskuntien lakkautuksista alueille aiheutuu, saataisiin kompensoitua. Näiden käytöstä poistuvien harjoitusalueiden suhteen on suuria kysymyksiä, muun muassa noiden alueiden puhdistaminen, minkälaisia kustannuksia tulee siitä, että ampuma- ja harjoitusalueita raivataan sellaiseen kuntoon, että ne soveltuvat sitten myös siviilikäyttöön, kuka vastaa näistä kustannuksista, onko se Senaatti-kiinteistöjen kustannusrakenteeseen kuuluvaa vai minkälaisiin ratkaisuihin tässä päästään.

Pekka Haavisto /vihr:

Arvoisa puhemies! Äskeisessä keskustelussa keskeisiä asioita tulikin jo paljon esiin, mutta ensin olisin halunnut ilmaista tyytyväisyyteni sen johdosta, että rauhanturvaa ja kriisinhallintaa ei tässä keskustelussa ainakaan asetettu vastakkain kotimaan puolustuksen kanssa, vaan nämä nähdään toisiaan tukevina ja toisiaan täydentävinä toimintoina. Itse ajattelen niin, että se, että globaali turvallisuusjärjestelmä toimii ja osallistumme siihen, on myös Suomen etu. Sehän on ollut myöskin Euroopan etu, kun esimerkiksi katsoo Balkania, hajoavaa Jugoslaviaa, että on saatu kansainvälistä apua paikalle silloin, kun sitä on tarvittu, ja minusta on tärkeää, että Suomi tähän toimintaan osallistuu.

Mutta muutama sana, arvoisa puhemies, näistä riskeistä. Täällä puhuttiin muun muassa Afganistanin osalta, voisi sanoa, sotilaiden työturvallisuudesta, työsuojelusta, kun tilanteet muuttuvat vaikeammiksi. Kun Afganistan-operaatio tässä ajan myötä muuttuu niin, että siellä on vähemmän kansainvälisiä kriisinhallitsijoita, vähemmän rauhanturvaajia, niin on aivan selvää, että siellä myöskin riskit kasvavat. Voidaan myöskin ajatella, että Karzain hallinto ei ole aina osoittanut ehkä sellaista valmiutta ja kykyä suojella omia kansalaisiaan tai suojella kansainvälisiä toimijoita maassa kuin voisi toivoa. Siinä mielessä on toivottava parasta mutta varauduttava ehkä pahimpaan Afganistanin tilanteen osalta. Silloin on tärkeää, että meillä ovat evakuointisuunnitelmat valmiina, että meillä ovat valmiina myöskin järjestelmät suojella omia rauhanturvaajiamme vaikeassakin tilanteessa. En pidä poissuljettuna, etteikö siellä vielä nähtäisi nykyistä vaikeampia päiviä.

Arvoisa puhemies! Sitten näistä muista operaatioista. On hyvä, että Somaliassa osallistutaan alussuojaustoimintaan tavallaan Atalantan jatkona, mutta samaan aikaan pitäisi kiinnittää huomiota siihen, että Somaliassa on nyt toimiva hallitus ja parlamentti. Yhteistyötä pitäisi saada myöskin maan puolelle, ei toimia vain merioperaatioissa, vaan katsoa, miten paikallisten viranomaisten kanssa yhteistyössä voitaisiin toimia merirosvoutta vastaan. Tämä operaatio Atalanta ei saisi toimia näistä viranomaisista erillään.

Arvoisa puhemies! Vielä aivan muutama sana pohjoismaisesta yhteistyöstä. En usko, että näkemykset tässä niin valtavan paljon eroavat. Olen tyytyväinen siihen, mitä ministeri sanoi, että katsomme, mikä olisi tällaisen pohjoismaisen yhteistyön visio. On aivan selvää, että Nato-maat Norja ja Tanska eivät voi ehkä jakaa aivan samaa visiota Suomen ja Ruotsin kanssa, ja tässä tulevat sitten nämä erot. Mutta usein keskusteluissa huomaan, että ehkä aliarvioimme sitä, mitä mahdollisuuksia Ruotsissa muun puolustusvälineteollisuuden osalta on. Ruotsihan on näissä aika vahva toimija, taitaa olla Euroopan neljänneksi suurin valmistaja eri asejärjestelmissä, ja sillä on myöskin sellaisia tekniikoita, mitä Suomella ei ole käytössään.

Pitäisi miettiä minusta avoimesti näitä eri yhteistyömahdollisuuksia, kun tätä pohjoismaisen yhteistyön mahdollisuutta katsotaan. On ihan selvää, että materiaaliyhteistyön lisäksi voisi olla koulutusyhteistyötä. Valvontayhteistyötähän on jo nyt. Voi olla yhteistyötä kansainvälisissä operaatioissa, ja sitten suuri kysymysmerkki on se, voiko olla yhteistyötä joissakin kriisitilanteissa tai sotatilanteissa, mikä sitten vaatisi omalta osaltaan ehkä paljon nykyistä vahvempaa sopimusta, olisiko sellaista saatavissa. Itsekin suhtaudun siihen ajatukseen aika varoen. Edustaja Kanervahan tämän asian, kissan, nosti tässä pöydälle, mutta on hyvä katsoa ensi vuoden aikana, mitä tällä sektorilla on saatavissa.