Suna Kymäläinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Rajavartiolaitoksen tärkein tulevaisuuden haaste on kasvavan rajaliikenteen hallinta. Itärajan liikenteen arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoden 2011 tasosta vuoteen 2018 ja saavuttavan noin 20 miljoonan matkustajan määrän. Rajanylityspaikkojen infrastruktuuri on jäänyt jälkeen nykyisistä tarpeista, ja itärajan kahdeksasta kansainvälisestä rajanylityspaikasta kuusi on vielä uudistettava kehyskauden aikana rajatarkastusten sujuvuuden mahdollistamiseksi.

Lisäksi jo uudistetuille rajanylityspaikoille, Helsingin satamaan ja Helsinki-Vantaan lentoasemalle, on lisättävä rajatarkastajia ja hankittava EU-säädösten edellyttämät tarkastuslaitteet ja tietoliikenneinfrastruktuuri. Kehyskauden aikana Rajavartiolaitos arvioi tarvitsevansa kasvavaan rajavalvontaan lisää resursseja 175 henkilötyövuoden verran. On erittäin hyvä, että valtiovarainvaliokunta lisää 800 000 euroa itärajan ylityspaikkojen toiminnan tehostamiseen.

Arvoisa herra puhemies! Salissa otettiin esille tänään viisumivapaus, enkä malta olla omalta osaltani kommentoimatta asiaa. On selvää, että viisumivapaus Suomen ja Venäjän rajalla toisi itärajalle ja koko Suomeen lisää rahaa, mutta aivan varmasti turvallisuuden kustannuksella. Turvallisuudesta tinkiminen on hinta, jota minä en ole valmis uhraamaan rahan vuoksi. Kuulimme tänään sisäministeriltä, etteivät kehysten resurssit ole sitä tukevassa kulmassa, joten asiasta on tässä vaiheessa asteen verran turhakin keskustella, mutta aiheesta lisää.

Kaakkois-Suomi on onnistunut kehittämään kaupungeistaan houkuttelevia, kehittyviä ja matkailijoita hyvin palvelevia. Alueelle on noussut uutta majoitus- ja vapaa-ajan tarjontaa sekä ostosmahdollisuuksia. Turismi Suomeen päin on ollut vahvassa kasvussa vuodesta toiseen. Tämä on lisännyt painetta rajanylityspaikkojen kehittämiseen, rajan toimivuuteen vaikuttavien tahojen henkilöstöresurssien tarkasteluun sekä liikenneinfrastruktuurin kehittämisen tarpeeseen. Nä-mä tarpeet ovat todellisuutta jo nyt ilman viisumivapautta.

Arvoisa herra puhemies! Huolimatta siitä, että koko Suomen mittakaavassa Rajavartioston henkilöstökapasiteetti ohenee, Kaakkois-Suomeen rekrytoidaan 42 uutta rajavartijaa, mikä on hyvä. Valitettavasti poliisimäärissä ei huomioida rajanylitysten vaikutusta ja alueella olevaa lisäpanostuksen tarvetta. Poliisin resurssit määräytyvät väestöpohjan mukaan, kuitenkin Pohjois-Suomessa on turistisesonkien ajaksi myönnetty lisäkapasiteettia. Näin tulisi mielestäni olla myös Kaakkois-Suomessa. Alueella on päivittäin vähintäänkin tuhatkunta ihmistä omaa väestöpohjaa enemmän väkeä. Sisäministeriössä tätä tarvetta ei ilmeisesti ole ymmärretty.

Jotta kaakkoissuomalaisten turvallisuuden tunne säilyisi ja turvallisuus säilyisi nykyisellä tasolla, on paljon tehtävänä, jotta pystymme vastaamaan jo nykyiseen rajanylitysten kasvutahtiin. Tähän haasteeseen ei mielestäni tarvita lisäksi vielä viisumivapaudesta aiheutuvia ongelmia. Viisumit ovat kontrollin väline, joka eittämättä rajaa Suomeen pyrkivää massaa. Monet venäläiset hakeutuvat Suomeen rauhallisuuden ja turvallisuuden vuoksi. Tämän valtin menettäisimme avatessamme rajan viisumista vapaaksi. On sinisilmäistä sanoa, ettei asialla olisi yhteyttä turvallisuuden menettämiseen.

Olen vakuuttunut, että esimerkiksi ota ja katoa -tyyppiset varkaudet lisääntyisivät, kun rajanylitys olisi rajoittamatonta. Meillä ei ole myöskään varaa unohtaa, ettei Venäjällä ole vielä toimivaa väestörekisteriä. Olisi hulluutta kiirehtiä viisumeista luopumista tällaisen tahon kanssa. Keskustan johdolla Suomi sidottiin edellisellä hallituskaudella rikkidirektiiviin, joka oli viennistä riippuvaiselle Suomelle erittäin kohtalokas virhe. Samankaltaista virhettä emme tarvitse viisumeista luopumisen kohdalla.

Ari Torniainen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen budjettiesityksessä todetaan, että lisävaroja tarvitaan itärajan rajanylityspaikkojen uudistamiseen, vahventamiseen ja varustamiseen. Hallituksen esityksessä myös todetaan, että samalla Suomi varautuu EU:n ja Venäjän viisumivapauteen. Venäjän mahdollinen viisumivapaus aiheuttaisi todellisen pulan rajavartijoista Suomen kaakkois- ja itärajalla. Mahdollisen viisumivapauden on arvioitu kasvattavan rajaliikenteen määrän jopa kolminkertaiseksi eli yli 30 miljoonaan rajanylitykseen vuodessa. Silloin muun muassa rajavartijoita tarvittaisiin lähivuosina lisää 200—300 henkilöä. Suomi ei ole varautunut eikä valmis EU:n ja Venäjän väliseen viisumivapauteen. Kiitos ministeri Räsäselle, että hän tänään totesi, ettei Suomi selviä nykyisten budjettikehysten puitteissa mahdollisesta Venäjän viisumivapaudesta.

Rajavartiolaitoksen tulevaisuuden haaste on kasvavan rajaliikenteen hallinta, sillä kaakkois- ja itärajan liikenteen arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2018 mennessä ja saavuttavan viimeistään silloin 20 miljoonan matkustajan määrän. Tänä vuonna 10 miljoonan matkustajan rajapyykki Kaakkois-Suomen rajan ylityspaikoilla on jo saavutettu, ja vuodenvaihteesta ennustetaan ennätysvilkasta. Myös Venäjän WTO-jäsenyys tulee lisäämään tavarakuljetuksia ja ruuhkia Kaakkois-Suomen raja-asemilla.

On hyvä, että Rajavartiolaitoksen toimintamenomäärärahoja nostetaan ensi vuonna tästä vuodesta jonkin verran. Samoin on hyvä, että ensi vuonna voidaan rekrytoida 40 rajatarkastajaa lisää kaakkoisrajalle ja pääkaupunkiseudulle. He tulevat todella tarpeeseen. Kasvavan rajaliikenteen vaikutuksia ei voida hallita ilman pysyvää lisärahoitusta. Siksi on tärkeää, että seuraavassa kehysriihessä hallitus lisää edelleen Rajavartiolaitoksen määrärahoja.

Tänä päivänä voi myös ihmetellä sitä, miksi Suomen puolella raja- ja tullimuodollisuudet usein kestävät huomattavasti jopa kauemmin kuin Venäjän puolella. Rajanylityspaikkojen puitteet ovat jääneet jälkeen nykyisistä tarpeista. Siksi niitä on uudistettava rajatarkastusten sujuvuuden mahdollistamiseksi. Kaikkia Kaakkois- ja Itä-Suomen kansainvälisiä rajanylityspaikkoja on kehitettävä, mutta myös tulee pyrkiä avaamaan uusia väyliä ja mahdollisuuksia matkailun ja yritystoiminnan tarpeiden mukaan. Kuten edustaja Palm tänään iltapäivällä esitti ja kysyi ministeri Räsäseltä, niin Parikkalan Syvänoron tilapäisen rajanylityspaikan muuttamista kansainväliseksi raja-asemaksi tulee viedä eteenpäin. Rajanylityspaikka sijaitsee logististen pääväylien varrella ja siten muun muassa vaikuttaisi myönteisesti Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon aluekehitykseen.

Arvoisa puhemies! Paitsi rajanylityspaikkojen kehittäminen myös niille johtavien liikenneväylien parantaminen on tärkeää ja välttämätöntä. Samoin kasvavasta rajaliikenteestä ja matkustajamääristä johtuen myös poliisin resurssien lisääminen Kaakkois-Suomessa on tärkeää. Rajanylityspaikoilla tulee edelleen kehittää myös Rajan ja Tullin yhteistyötä. Siitä on Kaakkois-Suomessa saatu hyviä kokemuksia, kun on pyritty toimimaan niin sanotun yhden luukun periaatteella elikkä yhdellä palvelulla.

Kari Tolvanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on tehnyt hyvää työtä, kun se on antanut poliisille lisää määrärahoja ja myös pyrkinyt tekemään pitkän tähtäimen suunnitelman, jotta poliisitoimintaa voidaan taloudellisestikin suunnitella pidemmällä aikavälillä.

Nyt eräs ongelma on kuitenkin poliisikoulutus. Se on tällä hetkellä ollut hyvin poukkoilevaa. Meillä on ollut työttömiä poliiseja kortistossa, ja sehän nyt on ihan hölmöläisen hommaa kouluttaa kolmen vuoden kalliin koulutuksen jälkeen mies tai nainen kortistoon. Valitettavasti tänään kuultiin, että yhteiskuntatakuukaan ei tätä pelasta, vaan työttömät poliisit joutuvat menemään yksityiselle, mutta valtiolle he eivät voi tulla.

Mutta sitten vakavampi huolenaihe on se, että jatkossa koulutus ei riitä täyttämään eläköityvien poliisien määrää, ja nyt tulee vielä isommaksi ongelmaksi se, että poliisien eläkeikää nostettiin. Se oli siltä osin hyvä asia, että saa vapaaehtoisuuteen perustuen olla 68 ikävuoteen asti, mutta se tuo koulutukselle ongelmia. On viiden vuoden aikaväli, jona työntekijän on mahdollisuus lähteä pois töistä, ja hän ei ole velvollinen sitä kovinkaan ajoissa ilmoittamaan, ja siinäpä tuleekin sitten ongelma poliisikoulutukselle, joka kestää kolme vuotta, että saadaan koulutettua sopiva määrä poliiseja. Eli katsoisin, että tällä hetkellä poliisikoulutus tulee olemaan todella suurissa haasteissa, että saadaan mitoitettua oppilasmäärät oikein.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Puutun tässä lähinnä nyt poliisin toiminnan resursseihin vielä kertaalleen. Poliisitoiminnan kehyksen nostamisesta huolimatta toimeen kohdistuu edelleen huomattavia säästöpaineita. Samalla on todettava, kuten valiokuntakin, että poliisin määrärahataso on todettu eduskunnassa useana vuonna riittämättömäksi suhteessa kasvaviin toimintamenoihin. Nyt jo ehdotettujen tiettyjen poliisitoimintojen yhdistämisen myötä poliisitoiminta keskittynee entistä suurempiin yksiköihin. Tässä tilanteessa on erittäin tärkeää, että myös harvaan asuttujen alueiden järjestyksen ja turvallisuuden valvonta säilyy riittävällä tasolla. Poliisipalveluiden riittävyydestä tuleekin olla huolissaan. Se on asia, josta kannellaan oikeuskanslerillekin koskien vasteaikaa, jolla poliisi saapuu hälytystilanteeseen. On todettu erinäisistä syistä kohtuuttoman pitkiä paikalletuloaikoja, mistä tässä salissa on kannettu huolta, ja aiheestakin on esitetty huolta siitä, otetaanko laajemmin käyttöön omankädenoikeus, niin kuin yksittäisiä tapauksia on ollut.

Poliisin organisaatiorakenne on ollut viime vuosina jatkuvan muutoksen kohteena, eikä kaikkia uudistuksia ole kyetty seuraamaan, vaikka eduskunta ja aiempi hallintovaliokunta ovat näin edellyttäneet. Tässäkin valossa sisäasiainministeriön hallinnonalan poliisitoimeen kohdistuvia leikkauksia on tarkasteltava kriittisesti, kuten myös valtiovarainvaliokunta mietinnössään on kiinnittänyt nimenomaista huomiota muun muassa liikkuvan poliisin näkökulmaan, sillä nyt tehdyt suunnitelmat kuulostavat siltä, että liikkuvan poliisin toiminta ollaan korvaamassa paikallispoliisin liikenneyksiköllä tai liikenteenvalvonnan toiminnolla, ja on kysyttävä, ollaanko toimintakykyinen organisaatio perustamassa vain uudelleen. Samoin hallintoon kohdistuvia säästöpaineita kyseenalaistaa poliisin eläkeiän nosto, koskapa erityisiä senioripolkuja ei vielä ole olemassa.

En missään nimessä vihaa taikka vastusta poliisisoittokuntaa, jolle on myös resursoitu määrärahat, mutta on pakko tässä vaiheessa huomauttaa, että poliisin soittokuntaa eivät kohdanneet samanlaiset säästöpaineet kuin esimerkiksi sotilasmusiikkia, jota karsittiin rajulla kädellä.

Rajavartiolaitokselle kiitos organisaatiouudistuksen toteuttamisesta. Se on toteutettu joustavasti ja käytännön näkökulmasta, henkilöstönäkökulmasta, niin kuin myöskin Tullin uudistus, joskin molemmilla varmaan on resurssipula jonkinlaisena ongelmana. Tämä tulee ainakin ottaa huomioon siinä mielessä, että mahdollinen Venäjän viisumivapaus on tulossa ja siihen on valmistauduttava. On rajanylityspaikkoja, joita ei ole voitu avata, ja näillä on fasiliteettiongelmia, kuten on todettu esimerkiksi Parikkalan tai pohjoisessa Raja-Joosepin rajanylityspaikasta. Näihin on varmasti syytä kiinnittää huomiota jatkossa.

Poliisiammattikorkeakoulun uudistusta jään odottamaan mielenkiinnolla. Täällä epäiltiin, ettei Poliisiammattikorkeakouluun saada tarpeeksi hyviä hakijoita, kun kyseisen oppilaitoksen opiskeluaikaisia etuuksia leikataan. En sinänsä näe tätä suurimpana ongelmana vaan ehkä tilanteen selkiytymisenäkin, kun tuntuisi ehkä oudolta, että oppilaitokseen pyrittäisiin pelkästään etuuksien vuoksi, elikkä kyllä kai itsessään sen opiskeltavan alan tulee olla se, minkä vuoksi sinne pyritään. Toisaalta sitten ammattikorkeakoulututkinnot ovat enemmän tässä samalla viivalla, kun poliisin ammattikorkeakoulututkinto uudistetaan ja Poliisiammattikorkeakoulun organisaatio.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Muutama huomio tässä asiakohdassa on paikallaan. Hallitus esittää talousarvioehdotuksessaan, että poliisin ja Rajavartiolaitoksen määrärahoja lisätään ensi vuonna. Poliisille ehdotetaan 12 miljoonan euron määrärahakorotusta talouden tasapainottamiseksi ja toiminnan laadun turvaamiseksi. Määrärahakorotus on hallituksen kehysriihen päätöksen mukainen, ja poliisin toimintaa kehitetään pitkäjänteisesti hallintoa keventämällä.

Täällä keskustelussa on useamman kerran ollut esillä muun muassa se tosiasia, että nyt on tehty ratkaisuja 30 miljoonan lisäämisestä poliisimiesten palkkaukseen vaalikauden loppuun asti. Se on hyvä ratkaisu, ja on varmasti totta, että lähivuosina meillä eläköityminen tulee lisäämään poliisimiesten ja -naisten tarvetta merkittävästi. Itse asiassa tilastot kertovat, että vuonna 2014 — eli ei vielä ensi vuonna, vaan seuraavana — meillä eläköityy 170 poliisia enemmän kuin uusia valmistuu poliiseiksi. Näin on vuonna 2014.

Sitten minun mielestäni se iso asia, joka tässä salissa on aika pienelle huomiolle jäänyt, koskee vuotta 2013, jonka budjettia nyt paraikaa käsittelemme. Vielä viime vuonna 2011 meillä oli työttömänä Suomessa 40 poliisia, tänä syksynä elo—syyskuussa, kun määrän tarkistin, noin 80 poliisia. Se ei vielä ollut paljon, mutta silloin oli tieto, että tämän loppuvuoden aikana Suomessa tulee valmistumaan vielä 90 poliisia. Eli siitä pääsemme nopeasti siihen tilanteeseen, että meillä on toistasataa, onko 150, työtöntä poliisia tällä hetkellä, hyvin lähellä sitä. Ja kun tulemme ensi vuoteen eli vuoteen 2013, niin ensi vuonna meillä valmistuu yli 300 poliisia. Tämä on minun mielestäni hyvin vaikea yhtälö, eli näille miehille ja näille naisille, jotka valmistuvat poliiseiksi, ei ole ensi vuonna tarjota poliisin tehtävää.

Tuossa debatissa nostin esille tätä asiaa ja kysyin sisäministeriltä mahdollisuutta siihen, voitaisiinko yhteiskuntatakuun rahoja käyttää osittain tässä tilanteessa tietyllä tavalla silta-ajatteluna, että pitäisimme nämä valmistuvat poliisit kiinni poliisin työssä ja antaisimme heille sen ensimmäisen työpaikan, sillä me tarvitsemme heidät kaikki töihin vuodesta 2014 eteenpäin. Sisäministeri totesi, että valtion toimiin yhteiskuntatakuuta ei voida käyttää. Hän toi esille sen vaihtoehdon, että näitä poliiseja voitaisiin yhteiskuntatakuun kautta ohjata esimerkiksi vartijan tehtäviin ja muihin. Minun mielestäni se on erittäin vaarallinen tie, jos me juuri valmistuneet poliisit laskemme sitten muihin ammatteihin. Kyllä heistä aika moni sinne varmasti sitten myös jää. Itse toivon, että hallitus vielä pohtii sisäministeri Räsäsen, työministeri Ihalaisen ja muun joukon kanssa sitä, löytyisikö joku vaihtoehto yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi myös näiden valmistuvien uusien poliisien osalta.

Arvoisa puhemies! Yleisesti poliisinaisten ja -miesten määrästä: Olen itse miettinyt sitä, mikä on Suomessa se iso ero Ruotsiin, jossa tavoitellaan 20 000:ta poliisia, kun Suomessa olemme vähentäneet poliisien määrää — tällä hetkellä tietojeni mukaan määrä taitaa olla noin 8 000 poliisin paikkeilla — eli mikä on se, joka erottaa meidät Ruotsista tässä kysymyksessä, että Suomessa on toisenlainen politiikka ja linja otettu. Itse kaipaisin kyllä enempi poliiseja.

Yksi huolenaihe selkeästi on se, miten tuon liikkuvan poliisin integroinnissa paikallispoliisin toimintaan tullaan tulevaisuudessa onnistumaan, sillä kyllä se niin on, että kun itsekin tuolta maaseudulta tulen, niin kyllä aika usein se ainoa poliisi, jonka siellä näkee, on liikkuvan poliisin auto. Toivon, että ne autot eivät sieltä katoa tämän liikkuvan poliisin hallinnon uudistamisen myötä. Myös sitä olen itse tuossa miettinyt — en ole tässä asiassa niin kuin en monessa muussakaan mikään asiantuntija, mutta kun vähän maalaisjärjellä sitä pohtii — että jos tämä liikkuvan poliisin henkilökunta integroidaan paikallispoliisiin, niin mistä siinä tuo 5 miljoonan säästö sitten oikein syntyy. Sitä on varmasti syytä seurata, tuleeko sieltä oikeasti näin suuret säästöt kuin tällä uudistuksella luvataan. Itse pelkään, että tulos on toisenlainen ja meidän liikennevalvonta, erityisesti raskaan liikenteen valvonta, tulee tässä uudistuksessa kärsimään.

Reijo Hongisto /ps:

Arvoisa herra puhemies! Monissa puheenvuoroissa on kehuttu hallitusta siitä, että poliisin toimintoihin on kohdennettu lisää rahaa. Tämä on totta. Mutta yhtä totta on se, että poliisin tulee kehyskaudella säästää noin 35 miljoonaa euroa.

Säästöjen saamiseksi on hallitus päättänyt toteuttaa poliisin hallintorakenneuudistuksen eli Pora kolmosen. Uudistuksessa lakkautetaan yli puolet poliisilaitoksista ja jäljelle jää vain 11 laitosta. Kansalaisille ei liene merkitystä sillä, missä poliisipäällikön virkatuoli on, mutta sillä on merkitystä, kuinka nopeasti kansalainen saa turvallisuuspalvelunsa ja kuinka läheltä lupahallinnon palvelunsa. Ministeri Räsänen vakuutteli päivällä omassa puheenvuorossaan, että harva-alueella poliisin tavoitettavuus ei nykyisestään heikkene. Eli hälytysviive ei ministerin mukaan lisäänny. Toivoa sopii, että lupaus pitää.

Poliisimiesten määrä on tarkoitus pitää kuluvan vuoden tasolla, mutta kokonaishenkilötyövuosien määrän arvioidaan vähenevän yli 200:lla. Tämä johtuu työ- ja kenttäharjoittelussa olevien opiskelijoiden määrän vähenemisestä. Kokemuksesta tiedän, että poliisikoulun opiskelijat työ- ja kenttäharjoituksessa ollessaan ovat juuri poliisin työtä oppimassa ja harjoittelemassa, ja voin suoraan sanoa, että ovat yhtenä partiojäsenenä ajamassa keikkaa ja hoitamassa myös muita hälytystehtäviä, joten minä ihmettelen, että jos heidän määränsä vähenee, se ei vaikuttaisi operatiivisessa työssä olevien poliisien määrään. Eiväthän he toki tarkkaan ottaen virallisesti ole työssä, koska he ovat harjoittelijoita, mutta heitä kuitenkin käytetään tasan samalla tavalla kuin työvuoronsa muitakin poliiseja. Eli tilastollista kikkailua on puhua henkilötyövuosimääristä.

Liikkuvan poliisin lakkauttamisesta ja liikenneturvallisuuden heikkenemisestä on tässä salissa kannettu huolta. Olen monta kertaa keskustellut eri kansanedustajien kanssa ja minä hämmästelen kyllä sitä, että kahdenkeskisissä keskusteluissa monet edustajat vakuuttavat sympatioitaan liikkuvalle poliisille ja kertovat, että liikkuvaa poliisia ei tulisi lakkauttaa, kuitenkin täällä salissa saattaa mielipide muuttua.

Tuntuukin hämmästyttävältä se hinku ja kiihko, jolla liikkuvaa poliisia ollaan ylipäätään lakkauttamassa. Monet pelkäävät liikenneturvallisuuden heikkenevän. Luen itseni tähän joukkoon. Uskon vilpittömästi, että liikenteen valvontaa tehdään muutama kuukausi ja jopa pari vuottakin vähintään yhtä suurella tarmolla kuin tähän saakka, koska tiedetään, että toimintaa seurataan. Ennustan kuitenkin, että kun seuraajan tarkkaavaisuus herpaantuu, vähenee myös liikenteen valvonta ja sitä mukaa onnettomuustilastot paisuvat.

Kysyn suoraan ja sumeilematta: Kuka kantaa vastuun, jos liikennekuolemien ja vakavien loukkaantumisien määrä kääntyy kasvuun? Kuka ilmoittautuu ja sanoo, että minun päätökseni seurausta on valvonnan herpaantuminen ja sitä mukaa rumentuneet tilastot?

Arvoisa puhemies! Minä pelkään pahoin, että siinä vaiheessa ei kukaan ota vastuuta.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Aion puhua nyt tästä paikaltani sen verran lyhyesti, että ei turhaan venytetä iltaa.

Vain yksi asia Parikkalan Syvänoron kansainvälisestä rajanylityspaikasta. Nykyiset ylityksethän siellä ovat luvanvaraisia, ja olisi syytä ja hyvä vakinaistaa vuoden 2014 alusta tämä rajanylityspaikka. Tarvittavat toimenpiteet täytyisi tehdä vuonna 2013, ja näitä toimenpiteitä olisi se, että sisäministeriön toimintarahoista osoitetaan 200 000 tälle asemalle, että saadaan neljä vakituista työpaikkaa sinne lisää. Jos se ei ole mahdollista, niin minimissään nykyisilläkin resursseilla raja-aseman voisi avata säännölliselle henkilöliikenteelle.

Venäjällä on valmius omalla puolellaan. Muun muassa lähiyhteistyörahoja on sinne annettu ja ne on investoitu sinne infraan Venäjän puolelle, ja siellä varmastikin vuoden 2014 alussa on kaikki valmiina, minun tietojeni mukaan on ilmeisesti aika pitkälle jo nyt.

Jos tämä raja-asema avataan Parikkalassa, niin sehän automaattisesti pudottaa kyllä painetta Niiralassa, Nuijamaalla, Vaalimaalla ja Imatralla, joten Parikkalaan kannattaa kyllä investoida.

Debatissa kysyin ministeri Räsäsen kantaa tähän Parikkalan rajanylityspaikan avaamiseen ja ministeri vastasi, että Rajavartiolaitos jotenkin vastustaa avaamista, mikä oli aika ihmeellinen vastaus. Tässä yhteydessä en voi oikeastaan muuta todeta kuin sisäministerille, että voisin suositella, että hän konsultoisi esimerkiksi liikenneministeriä siitä, kuinka virkamiehiä käsitellään.

Heikki Autto /kok:

Arvoisa herra puhemies! On erittäin positiivinen asia, että hallitus esittää tulevan vuoden talousarviossa sekä poliisille että Rajavartiolaitokselle, sisäisen turvallisuutemme huolehtimisesta vastaaville viranomaisille, määrärahan nostamista.

Poliisin toimintaa uhannut krooninen resurssivaje, joka vaalikauden loppuun mennessä olisi uhannut paisua jo lähes 70 miljoonan euron suuruiseksi vuositasolla, on päätetty hallituksen toimesta kuroa umpeen. Tämä lisärahoitus, 30 miljoonaa euroa vuositasolla vaalikauden loppuun mennessä, josta siis tähän nyt käsittelyn alla olevaan tulevan vuoden talousarvioon tulee jo 12 miljoonaa euroa sekä sitten siihen liittyen 30 miljoonan euron uudelleenohjaus hallinnosta poliisin kenttätyöhön Pora III -hankkeen kautta, on erittäin tärkeä panostus siihen, että poliisin resurssit tulevaisuudessa turvataan kestävällä tavalla.

Hallintovaliokuntatyössä on ollut myös erinomaisen tärkeää saada huomata, kuinka ministeri Räsänen kiinnittää huomiota siihen, että poliisin resurssit turvataan nimenomaan niin, että poliisin palvelut ovat tavoitettavissa joka puolella Suomea. Tämän pitäisi mielestäni olla aivan itsestään selvää, sillä suvereenin valtion tunnusmerkki on, arvoisa puhemies, että Suomen lain käyttö on voimassa joka puolella maata ja jokainen, joka tarvitsee turvallisuusviranomaisen apua, on siihen apuun oikeutettu. Sen takia todella haluan kiittää ministeri Räsästä siitä asenteesta, jonka hän on omaksunut ja on monta kertaa sekä valiokunnassa että täällä eduskunnan suuressa salissa vakuuttanut, että harvaan asutuimpienkin alueiden poliisipalvelut tullaan turvaamaan.

Yksityiskohtana haluan mainita Pora III -hankkeeseen liittyen myös esimerkiksi sen, että ministeri Räsänen omalla vaikutuksellaan oli vaikuttamassa siihen, että keskusrikospoliisin toimipiste Rovaniemellä säilyy. Näinkin ollen myös Pohjois-Suomessa krp tekee tätä tärkeää työtä piilorikollisuuden torjumiseksi. Tässäkin yhteydessä haluan korostaa sitä, että ongelmien ennaltaehkäiseminen on paljon tehokkaampaa ja myös taloudellisessa mielessä järkevämpää. Kun torjumme tehokkaasti piilorikollisuutta ja järjestäytynyttä rikollisuutta, niin olemme keventämässä sitten sitä kuormaa, mitä esimerkiksi valtoimenaan rehottavan huumekaupan myötä tulisi paikallispoliisin kontolle vaikkapa omaisuusrikosten lisääntymisen kautta.

Arvoisa puhemies! Tässä Pora III:een liittyen muutama kansanedustaja on kantanut huolta myös siitä, että hälytysvasteajat eivät vain pitenisi, mutta kyllä minä olen ymmärtänyt tämän Pora III -hankkeen nimenomaan niin, että hälytysvasteaikoja on tarkoitus varsinkin niillä alueilla, joilla ne nyt ovat kohtuuttoman pitkiksi venyneet, paremminkin pienentää juuri niiden periaatteiden mukaisesti, että poliisi saa nyt kenttätoimintaansa riittävät resurssit, ja tämän hankkeen, hallinnonuudistamishankkeen, myötä tullaan selvittämään se, millä tavalla poliisin palvelut sitten joka puolella maata tulevat oikealla tavalla turvatuiksi.

Arvoisa puhemies! Muutama sana myös Rajavartiolaitoksen toiminnasta. Edellä Kaakkois-Suomen edustajat ovat hyvin puhuneet siitä tärkeästä näkökulmasta, että rajaliikenne Suomen ja Venäjän välillä kasvaa. Tämä tietysti vaatii myös Rajavartiolaitokselta lisää resursseja, ja on erinomaisen tärkeää, että hallitus on näitä lisäresursseja myöntämässä. Samalla on kuitenkin tärkeää huomata myös se, että rajanylityksiä tapahtuu myös esimerkiksi lentoliikenteen kautta ympäri maata. Toivomme myös tämän liikenteen kasvua, ja sen takia Rajavartiolaitoksella tulee olla riittäviä resursseja vastata myös tämänkaltaiseen rajanylitykseen ympäri maata.

Näitä asioita ei voi hoitaa pelkästään komennusmiehiä käyttämällä niin, että esimerkiksi Kaakkois-Suomesta komennettaisiin vaikkapa Tunturi-Lappiin joulun aikaan passintarkastajia, koska tämä ruuhkahuippu on siellä Tunturi-Lapissa ja Kaakonkulmalla juuri samaan aikaan, silloin joulun ja vuodenvaihteen aikaan, joten kyllä varmasti kaikkein kestävin tapa ratkaista tämä asia on se, että rajavartioilla niin Lapissa kuin ylipäätään harvaan asutuilla alueilla on edelleen se oma vahva roolinsa, riittävä resursointi turvata sekä oma sisäisen turvallisuuden viranomaisen roolinsa että myös sitten rajaliikenteen, lentoliikenteen passintarkastukset, ja Kaakkois-Suomeen resursoidaan sitten riittävästi lisää tämän kasvavan rajanylitysliikenteen hoitamiseksi.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Poliisitoimen rakenneuudistusta eli Pora kolmosta ollaan nyt läpi viemässä, ja sen myötä muun muassa Jyväskylästä on lähdössä poliisilaitoksen toimipiste Tampereelle. Jämsässä eletään pelokkaita aikoja siitä, mihin tämä kaikki johtaa. Juuri eilen kaupunginvaltuuston kokouksessa palkitsimme Jämsän poliisin vuoden yhteistyökumppanina. Poliisijohtaja vakuutti, että heillä on tällä hetkellä hyvät resurssit toimia, ja totesimme, että poliisi on Jämsässä hoitanut asiat hyvin. Turvallisuus on ollut taattu, ja uusia toimintamuotoja on viritetty. Huolettaakin nyt, kärsiikö Jämsän poliisi miehistökatoa, kun toimintoja ohjataan Tampereelle. Tämä emme toivoisi tämän uudistuksen tarkoittavan.