Hanna Mäntylä /ps:

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset suhtautuvat kielteisesti niin sanottua yhdistelmälupadirektiiviä täytäntöönpaneviin hallituksen esityksiin, joita ei tarvinne nyt tässä enää toistaa tai eritellä. Tässä nyt käsittelyssä olevassa esityksessä ehdotetaan muutettavaksi asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annettua lakia sekä sairausvakuutuslakia. Esityksen pääasiallisena sisältönä on säätää siitä, millaisen työskentelyn perusteella Euroopan unionin ulkopuolelta Suomeen työhön tuleva työntekijä kuuluisi asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin, vaikka hän ei asuisi Suomessa vakituisesti.

Perussuomalaiset eivät pidä kannatettavana asumisperusteisen sosiaaliturvamme avaamista kolmansien maiden kansalaisille tämän esityksen mukaisesti. Yhdistelmälupadirektiivin täytäntöönpanoa tulisi tarkastella kokonaisuutena. Nyt sen vaikutusten arviointi on pilkottu eri hallituksen esityksiin eikä kokonaiskuvaa ole huomioitu mielestämme laisinkaan riittävästi. Yhdistelmälupadirektiivin perusteella kolmansista maista tulevia työntekijöitä velvoitetaan kohtelemaan yhdenvertaisesti oman maan kansalaistemme kanssa sosiaaliturvan alalla.

Nyt käsillä olevassa esityksessä on kyse siitä, miten yhdenvertaistaminen toteutetaan asumisperusteisen sosiaaliturvan osalta. Perussuomalaiset katsovat, että vallitsevassa tilanteessa, jossa suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on jo vakavassa murroksessa, on erityisen huolestuttavaa, mikäli asumisperusteinen sosiaaliturvamme murretaan, kuten nyt on tapahtumassa. Suomi ei voi olla koko maailman sosiaalitoimisto. Meillä on aivan riittävästi haasteita jo sen suhteen, kuinka pystymme huolehtimaan oman maamme kansalaisten riittävästä turvasta ja tukiverkostojen säilyttämisestä edes jollain tasolla.

Arvoisa puhemies! Tilanteessa, jossa on odotettavissa vakavia leikkauksia ja heikennyksiä suomalaisten maksamaan sosiaaliturvaan, on kohtuutonta toimeenpanna direktiivi, jolla sosiaaliturva avataan koskemaan yhä laajempaa joukkoa. Perussuomalaiset pitävät täysin mahdollisena, että näillä hallituksen esityksillä tulee olemaan huomattavat taloudelliset vaikutukset tulevaisuudessa. Perussuomalaiset katsovat, että suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä tulee jatkossakin säilyttää asumisperusteisena ja ensisijaisesti sellaisena, että se turvaa suomalaiselle riittävän turvan tulevaisuudessakin.

Vallitsevassa taloudellisessa maailmantilanteessa sekä suurien sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutosten edessä emme voi hyväksyä nyt ohjattua kehityssuuntaa, jolla pala palalta EU:n ohjaamana harmonisoidaan järjestelmiämme yhteensopiviksi. Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmämme rahoitusmalleineen tulisi olla vakaalla ja vahvalla pohjalla ennen kuin tätä esitystä kokonaisuudessaan tulisi hyväksyä. Lisäksi pidämme erittäin ongelmallisena järjestelmien avaamista ja integroimista yhteensopiviksi kolmansien maiden kansalaisten saattamiseksi niiden piiriin. Kyse ei ole siis enää edes niin sanotusta vapaasta liikkuvuudesta.

Lisäksi pidämme erittäin huolestuttavana hallituksen esityksessä 139 olevaa mainintaa siitä, että kolmansista maista tulevien määrä voi lähitulevaisuudessa vuosittain joillakin tuhansilla kasvaa. Tilanteessa, jossa Suomessa työttömyysluvut kasvavat liki päivittäin ja nuorisotyöttömyydestä on tulossa todellinen rakenneongelma, olemme huolissamme, luodaanko näillä esityksillä niin kutsutut halpatyövoimamarkkinat.

On suuri riski, että nyt avattavalla sosiaaliturvallamme houkutellaan työntekijöitä niin sanotuille matalapalkka-aloille ja vaaditun työssäoloehdon täytyttyä he jäävät sosiaaliturvamme piiriin. Pidämme tätä erittäin vakavasti otettavana huolena. Tällä kehityksellä on myös valtava vaikutus siihen, millaiset työvoimamarkkinat meillä tulevaisuudessa on, puhumattakaan siitä, mitä muita kustannus- tai muita vaikutuksia yhteiskunnallisesti esityksellä tulee olemaan. Tällainen kehityssuunta voi pahimmillaan luoda riskin myös ihmiskaupalle.

Esitän, että lakiehdotukset hylätään.

Johanna Jurva /ps:

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset eivät pidä kannatettavana asumisperusteisen sosiaaliturvamme avaamista kolmansien maiden kansalaisille tämän esityksen mukaisesti. Täten kannatan edustaja Mäntylän tekemää esitystä.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Myös tämä hallituksen esitys asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta liittyy yhdistelmälupadirektiivin täytäntöönpanoon. Tarkoituksena on säätää muun muassa siitä, minkälaisen työskentelyn perusteella Euroopan unionin ulkopuolelta Suomeen työhön tuleva työntekijä kuuluisi asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin, vaikka hän ei asuisi Suomessa vakinaisesti. Heidän osaltaan esityksen tarkoitus on toteuttaa yhdenvertainen kohtelu.

Esitykseen sisältyy myös eräitä muita muutoksia, joilla täsmennetään ja sopeutetaan lainsäädäntöä vastaamaan paremmin rajat ylittävän liikkuvuuden lisääntymistä. Kuten äsken jo totesin, me valiokunnassa arvostelimme sitä, että yhdistelmälupadirektiiviin liittyvät esitykset ovat tulleet käsittelyymme tipoittain yksi kerrallaan. Kuten sanottua, kokonaisuus olisi helpompi hahmottaa ja käsittely olisi tarkoituksenmukaisempaa, jos esitykset olisi annettu yhdessä. Tämä on iso kokonaisuus, joka istuu aika huonosti suomalaiseen asumisperusteiseen järjestelmään.

Sinänsä esitys on kannatettava, koska se yksinkertaistaa ja yhdenvertaistaa kolmansista maista tulevia työntekijöitä koskevaa menettelyä sekä varmistaa laillisesti maassa olevien työntekijöiden yhdenvertaisen kohtelun. On tärkeää, että yhdenvertainen kohtelu toteutuu työehtojen ja työolojen sekä koulutuksen ja sosiaaliturvan osalta. Muutokset ovat omiaan tukemaan työperäistä maahanmuuttoa ja työntekijöiden sosiaalisten oikeuksien toteutumista. On myös olennaista, että sosiaaliturvaan liittyvistä muutostarpeista käydään keskustelua ja selvitetään, miten pystymme samalla turvaamaan suomalaisen mallin hyvät piirteet ja ominaisuudet ja turvaamaan myös tänne työhön tulevien ihmisten oikeudet.

Laila Koskela /ps:

Arvoisa puhemies! Tällä hallituksen esityksellä ehdotetaan muutettavaksi asumiseen perustuvan sosiaaliturvan lainsäädäntöä. Euroopan unionin ulkopuolelta Suomeen tuleva työntekijä kuuluisi asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin, vaikka hän ei asuisi Suomessa vakinaisesti. Näin Suomen asumisperusteista terveydenhuoltoa ja sosiaaliturvaa ollaan murentamassa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kolmansien maiden kansalaiset pääsevät jatkossa kattavan suomalaisen sosiaaliturvan piiriin kuuden kuukauden työskentelyjakson jälkeen. Näin erilaiset perhe-etuudet ulottuvat jopa työntekijän ulkomailla asuviin perheenjäseniin.

Tulevia henkilömääriä ei ole tiedossa. Vuotuinen arvio olisi noin 1 500 henkilöä taikka kokonaisuudessaan muutama tuhat. Näin hatarat tilastoarviot henkilöiden liikkuvuudesta ovat hyvin epämääräisellä pohjalla. On myös aito huolenaihe, miten suurelle ryhmälle tämä avaa ovia myöhemmin tulevaisuudessa, joten kannatan edustaja Mäntylän esitystä.