Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Lyhyesti myös tästä. Eli kyse on pakkausjätteen täydestä tuottajavastuusta, jonka siirtymäaikaa esitetään pidennettäväksi sen takia, että ala ei ole pystynyt vastaamaan jätelain vaatimuksiin. Tällä hetkellä Suomessa on noin 4 000 pistettä, jotka ottavat vastaan pakkausjätettä, ja tämä lakiesitys lopulta toteutuessaan tulee supistamaan tuota verkostoa noin 2 000 keräyspisteeseen.

Valiokunnassa pitkään keskustelimme siitä, haluammeko myöntää tätä jatkoaikaa. Me olisimme ehkä alun perin toivoneet, että ala, pakkausjätteen tuottaja, olisi ottanut näitä kuntien tällä hetkellä ylläpitämiä pisteitä enempi vastuulleen ja käyttöön, mutta asiantuntijakuulemisessa tuli varsin selvästi esille se, että näiden 4 000 pisteen laatu vaihtelee hyvin paljon, ja pidimme perusteltuna sitä, että annamme tuon jatkoajan, siirtymäajan, tähän pakkausjätteen täyteen tuottajavastuuseen. Sen tiimoilta pystytään sitten luomaan toimiva verkosto Suomeen.

Arvoisa puhemies! Itse jo viime kaudella jätelakia täällä talossa käsiteltäessä suhtauduin hyvin kriittisesti tähän pakkausjätteen tuottajavastuuseen. Se toimii tämäntyyppisessä maassa kohtuullisen hyvin tiiviisti asutuilla alueilla, missä verkosto on helppo rakentaa kannattavaksi, mutta pahaa pelkään, että tämän siirtymäajankin jälkeen Suomessa osalla tulee erittäinkin pitkät matkat näille keräyspisteille. Ympäristövaliokunnassa itse nostin esille, ja kirjasimme sen myös esille, että tavoitteen pitäisi olla se, että tämä pakkausjätteen keräysverkosto on kutakuinkin samanlainen kuin kauppamatka pisimmillään. Jos siitä tulee pidempi — en edes tunne Suomea niin hyvin, että osaisin sanoa, paljonko pisimmät kauppamatkat ovat, mutta puhutaan kymmenistä kilometreistä joka tapauksessa — jos sillä 20, 30, 40, 50 kilometrin kauppamatkalla ei pysty samalla pakkausjätteitä lain vaatimuksen mukaisesti jättämään, niin kyllä suuri pelko on se, että se pakkausjäte silloin laitetaan sekajätteen sekaan ja näin ollen ei lain tavoitteita saavuteta eli jätteen laadun parantumista ja toisaalta sitä, että pakkausjäte saataisiin paremmin kerättyä hyötykäyttöön.

Arvoisa puhemies! Sen takia ympäristövaliokunnassa asetimme vaatimuksen, että eduskunnalle pitää antaa vuoden päästä tämän lain voimaantulosta ensimmäinen väliaikaraportti, miten verkosto on syntynyt, ja sitten vielä myöhemmin pitää seurata myös sitä, millä tavalla tämä pakkausjätteen täysi tuottajavastuu vaikuttaa jätteen laatuun, eli saavutetaanko niitä tavoitteita, että yhä pienempi määrä jätteestä menisi sinne penkkaan ja pystyttäisiin kokonaisuutena jätemäärää vähentämään.

Arvoisa puhemies! Toki ihmetellä sopii sitäkin, minkä takia tuotteita pitää niin älyttömän paljon pakata. Ensin jukurtit laitetaan purkkiin, sen jälkeen neljä purkkia vielä pahvikartonkipaketin sisälle. Kyllä siinäkin tietysti ala voisi itse toimia hieman toisellakin tavalla. Uskoisin, että hieman pienemmillä mainoksilla, jos äsken puhuttiin alkoholimainonnasta, jukurttikin kaupasta menisi kaupaksi.

Laila Koskela /ps:

Arvoisa puhemies! Tällä hallituksen jätelain muutoksella ehdotetaan pakkausten tuottajavastuuseen liittyvien eräiden velvoitteiden voimaantuloa koskevia säädöksiä muutettavaksi ja pakkauksia koskevien säännösten soveltamisia muutettavaksi siten, että siirtymäaikaa pidennettäisiin vuodella 1.5.2015.

Jätelaissa säädettiin 2 vuoden, ja lain valmistamisajankohta huomioon ottaen 3 vuoden, siirtymäaika. Tämä siirtymäaika tarvitaan pakkausten tuottajavastuun toimeenpanolle. Tuottajain järjestämiä pakkausjätteen vastaanottopaikkoja ei tällä hetkellä juurikaan ole, koska vastaanottopaikkojen suunnittelu ja perustaminen vaativat käytännön järjestelyjä ja neuvotteluja kuntien sekä muiden jätetoimijoiden kanssa, joten he eivät ehdi rakentaa vaatimukset täyttävää vastaanottopaikkojen verkostoa 1.5.14 mennessä.

Hyvin suunniteltu ja riittävän tiheä, helposti saavutettava keräyspiste tuottaa parhaan kierrätystuloksen. Lajittelun ja kierrätyksen avulla meistä jokainen voi omalta osaltaan vaikuttaa ympäristön hyvinvointiin. Kierrätys säästää huomattavan määrän hyötyjätettä, hyödynnettävää raaka-ainetta, kuten puuta, muovia, metallia, lasia ynnä muuta. Lajittelun jälkeen jätettä voi vielä hyödyntää erinomaisesti esimerkiksi kaukolämmön polttoaineena.