12) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi alueiden kehittämisestä ja
rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista sekä alueiden kehittämisen
ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta
Timo V. Korhonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Kyseessä on Suomen alueitten ja
Suomen maakuntien kehittämisen kannalta aivan keskeinen
lainsäädäntö. Tässä esityksessä on
monia myönteisiä, monia hyviä asioita,
mutta tässä esityksessä on myös
muutamia hyvin keskeisiä, isoja ongelmia, voisiko sanoa,
neljä viisi tällaista isompaa ongelmaa.
Eli ensinnäkin tässä esityksessä nyt
tuotiin aika pikaisesti käyttöön niin
sanotut liikkuvat kehykset, jotka käytännössä tarkoittavat
sitä, että 5—10 prosenttia rakennerahaston
varoista voidaan ohjata vielä TEMin käyttöön.
Se on silläkin tavalla hankala säädös,
että kun käytännössä rakennerahaston
varat kuitenkin pienenevät neljänneksen nykyiseen
rakennerahastokauteen verrattuna ja jos siitä vielä TEM
ottaa tietyn osan valtakunnallisten teemojen lisäksi, niin
se on monella tavalla alueitten päätösvallasta
pois. Toinen isompi ongelma on sitten tämä rakennerahastojen
hallinnointi, joka on tarkoitus keskittää asetuksella
neljään RR-elyyn. Kolmas isompi ongelma on se,
että nyt näyttää siltä,
että perusrakenteen investointitukia ollaan poistamassa
rakennerahasto-ohjelmasta. Sitten on myös tämän lain
osalta todettava se, että on aika ongelmallista se, että aika
paljon siirretään asetuksenantovaltuuden piiriin,
siis pois eduskunnan päätösvallasta.
Puhemies! Esitänkin vastalauseemme lausumaehdotusta,
jonka mukaan: "Eduskunta edellyttää, että kaikki
elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset toimivat
jatkossakin tasavertaisina EU-rakennerahastotuen myöntäjinä.
Maakuntaohjelmien hyvän toteuttamisen turvaamiseksi maakunnille
hyväksytään kiinteät kehykset,
jolloin niin sanotuista liikkuvista kehyksistä luovutaan.
Perusrakenteen investointituki säilytetään nykyisen
muotoisena seuraavaa rakennerahastokautta koskevassa ohjelmaesityksessä."
Elsi Katainen /kesk:
Arvoisa puhemies! Alueiden kehittämisen on todellakin
lähdettävä alueista itsestään,
ja siksi emme voi olla kannattamassa esitystä, joka veisi
niin rahoituksen suhteen kuin myöskin muuten asiantuntijuuden
suhteen maakunnilta valtaa ja myöskin mahdollisuuksia toimia
ja keskittää sitä sitten tänne
ministeriöihin. Sen takia ynnä edustaja Korhosen esittämin
perusteluin kannatan edustaja Korhosen tekemää hylkäävää ja
myöskin tätä lausumaesitystä.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Kysymyksessä taisi olla pelkkä lausumaehdotus, eikö niin?
Sitä siis edustaja Katainen kannattaa? — Mainiota.
Anu Urpalainen /kok:
Arvoisa puhemies! On pakko todeta se, että tässä esityksessä kuitenkin on
paljon myös hyvää. Kaikki tiedämme
sen, että rakennerahastoresurssit pienentyvät
tässä, ja sinällään
hallinnon keskittämisessä on aivan järkeä.
Olennaista tietysti on se, että maakuntien ja TEMin vuoropuhelu
on avointa ja reilua ja sovituista asioista pidetään
kiinni, ja siinä meillä kaikilla maakuntapoliitikoilla
on edunvalvonnan paikka, että olemme sitten yhteismitallisia
sovittujen pelisääntöjen osalta.
Harri Jaskari /kok:
Arvoisa herra puhemies! Pari kommenttia vain edustaja Korhosen
näkemyksiin.
On todellakin juuri niin kuin edustaja Urpalainen sanoi, että rakennerahastot
ovat vähenemässä 40 prosenttia, jolloin
ei ole järkeä pitää niin suurta
hallintoa siinä, että joka paikassa se hallinto
tehdään. Oleellistahan on se, että se
on tekninen hallinto eikä hallinto siitä, että tehdään
päätöksiä, voiko eri puolella
Suomea oleva ely päättää toisen
puolen Suomen hankkeista, mitä siellä alueella
on.
Siinä kysymyksessä, paljonko siirretään
ministeriötasolle suhteessa aluetasoon, minun mielestäni
on kyllä aito keskustelun paikka, kuinka paljon niitä valtuuksia
pitää olla kansallisella tasolla ja kuinka tarkasti
itse asiassa eri alueilla tiedetään, mitkä ovat
parhaat hankkeet. Itse suosisin sitä, että pystyttäisiin
enempi valtaa käyttämään aluetasolla.
Timo V. Korhonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Tähän edustaja Jaskarin
puheenvuoron viimeiseen osaan on erittäin hyvä yhtyä eli
nimenomaan siihen, että kun kysymys on rakennerahastovarojen
hyödyntämisestä ja alueitten kehittämisestä,
niin sitä kehittämisvaltaa pitää käyttää ja
pitää pystyä kohdentamaan mahdollisimman paljon
alueille itselleen.
Mutta sitten tähän kysymykseen hallinnoinnin
keskittämisestä. Ehkä tässä nyt
käytännössä joudutaan tarkastelemaan,
tai meidän on pakko hiukan tarkastella, tätä asiaa
myös siitä näkökulmasta, mistä alueesta
on kysymys. Itä- ja Pohjois-Suomen suuralueilla rakennerahastovarat ovat
kuitenkin merkittävästi suuremmat jokaisen ely-keskuksen
ja maakunnan liiton alueella kuin esimerkiksi Länsi-Suomessa
tai Etelä-Suomessa. Nyt esimerkiksi hallintovaliokunnassa
kun näitä eri asiantuntijoita aika laajasti on
kuunnellut, niin kun esimerkiksi pohjoisessa ja itäisessä Suomessa
nyt keskitetään niin EAKRin varat, sosiaalirahaston
eli ESR:n varat, joudutaan käyttämään
myös maaseuturahaston varoja ja kun siihen vielä ympätään
sitten yritystukihankkeet, niin käytännössä asiantuntijat
ovat selkeästi todenneet, että missään
tapauksessa tämä neljän RR-elyn hallintomalli
ei yksinkertaista hallintoa, käytännössä se
monimutkaistaa ja on hyvin todennäköistä myös,
että se lisää kustannuksia. Tätä minun
on täysin mahdoton hyväksyä.
Anu Urpalainen /kok:
Arvoisa puhemies! Laissa on myös lisätty
maakuntien yhteistyöryhmän valtaa, ja sitä kautta
käytäntöhän tulee näyttämään
sitten, kuinka itse prosesseissa käy ja millä tavalla
maakuntien ja elyjen yhteistyö sitten toimii, kuinka teknistä se
on ja millä tavalla se päätösvalta
on sitten alueilla.
Itse olen sitä mieltä, että katsotaan
ja toimitaan jokainen nyt tämän uuden lain myötä,
että valta edelleen säilyy maakunnissa ja MYRien kautta
asioita viedään entistä vahvemmin siihen suuntaan,
että tämä valta oikeasti on sitten siellä, missä sen
pitää olla, eikä täällä teknisessä itse
rahoituksenratkaisuorganisaatiossa eli elyssä.
Harri Jaskari /kok:
Arvoisa herra puhemies! Edustaja Korhoselle vielä,
että ensimmäinen kommentti on se, että kaikki
varmasti tunnustavat, että nykyisessä mallissa
byrokratia on ollut erittäin raskas edelleenkin, jolloin
jos me pystymme sitä tehostamaan ja nopeuttamaan, ei välttämättä ole
kyse siitä, monessako paikassa on, vaan minkälaiset
ovat prosessit. Sitähän pitää tutkia,
kuinka tehokas on se läpimenoaika, ettei sitä kuukausia
odoteta, ja katsottaisiin se, että se olisi tehokasta ja
että se toimii oikealla tavalla, oikeudellisesti oikein,
ja sitten vielä että se on strategisesti oikein.
Elsi Katainen /kesk:
Arvoisa puhemies! Nämä täällä mainitut
asiat ovat kaikki tärkeitä, mutta hyvin keskeinen
on myöskin se, kuinka suuren osan päätösvallastaan
eduskunta, me kansanedustajat olemme luovuttamassa näissäkin asioissa
tämän asetuksenantomahdollisuuden myötä,
jos asetuksenantomahdollisuus valtioneuvostolle myönnetään.
Siinä vaiheessa päätösvalta
ei lähde vain maakunnista vaan myöskin tämän
salin edustajilta, mitä pidän lähtökohtaisen huolestuttavana
asiana. Silloin on tietysti hallituksen helpompi pyöritellä näitäkin
asioita mieleisekseen, ja pelkäänpä,
että silloin alueitten ääni jää todella
hiljaiseksi.
Anne Kalmari /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Kyllähän tästä paistaa
selkeästi ilmi se, että hallituksen linja on ajaa
maakunnat alas. Kun maakuntien kehittämisrahat ajetaan
alas ja päätöksentekovaltaa vähennetään,
niin on aivan selvä, että pyritään
suurkunnilla siihen, että maakuntakeskuksilla on valtaa
päättää maakunnan asioista kuten
esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa.
Minusta olisi tärkeää, että alueiden ääni
meidän päätöksenteossamme jatkossakin
kuuluisi, ja toivoisin, että näitä asioita hallituspuolueen
kansanedustajat painaisivat sinne sydämeensä erittäin
vakavasti.
Timo V. Korhonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Ainoastaan tähän edustaja
Jaskarin kommenttiin: Voin olla siltä osin täysin
samaa mieltä, että oleellista on hallinnon selkeys,
päätösten nopeus. Nyt tietysti täytyy
todeta se, että esimerkiksi Kainuussa niin ely-keskuksen
kuin maakunnan liittojen päätöksenteko
on ollut näissä rakennerahastohankkeissa maan
nopeinta. Minä en voi käsittää,
minkä vuoksi meidän pitää nyt
monimutkaistaa tätä rakennerahastotukien päätösrakennetta
sillä tavalla, että nämä päätökset
tehtäisiin Oulussa, kun se meillä on kuitenkin
maan nopeinta.
Keskustelu päättyi.