Eero Reijonen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Kiitos, herra puhemies! Maa- ja metsätalousministeriön budjetin loppusumma on reilut 2,66 miljardia euroa. Valiokunta on tehnyt siihen reilun 3,5 miljoonan euron lisäyksen. Me olemme ottaneet kantaa useaan eri momenttiin, muutaman tässä 5 minuutin aikana avaan.

Luonnonvarakeskus perustetaan ensi vuoden alusta, ja valiokunta on hieman huolissaan siitä, riittävätkö rahat tähän uuden Luonnonvarakeskuksen eteenpäinviemiseen. Budjetissa esitetään 4,7 miljoonan euron vähennystä verrattuna yhdistyvien tahojen rahoitukseen vuonna 2014. Valiokunta pitää tärkeänä, että Luonnonvarakeskuksen voimavaroista huolehditaan siten, että se pystyy vahvistamaan metsäsektorin, maa- ja elintarviketalouden sekä riista- ja kalatalouden tutkimusta ja vastaamaan osaltaan biotalouden kasvutavoitteitten saavuttamisesta.

Valiokunta lisää 50 000 euroa Luomuinstituutin toimintaan.

Sitten pieni lisäys Euroopan metsäinstituutille. Euroopan metsäinstituutti toimii Joensuussa, ja siellä ovat vuokramenot kasvaneet voimakkaasti, ja olemme lisänneet sinne 200 000 euroa, jolla pystytään sitten tämän Euroopan metsäinstituutin pääpaikka turvaamaan Joensuussa.

Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen: Valiokunta toteaa, että vuosi 2015 on EU:n uuden ohjelmakauden ensimmäinen vuosi, mikä edellyttää panostusta uusien toimintamenettelyiden, ohjeistusten ja tutkimusmuutosten perehdyttämiseen tilatasolla. Tässä tilanteessa on oleellista turvata maatilojen ja maaseutuyritysten neuvontaa tekevien järjestöjen koko maan kattava työ. Tilakoon kasvaessa vaikeassa markkinatilanteessa yritykset tarvitsevat apua myös laajemmin kannattavuuteen liittyvissä kysymyksissä, ja valiokunta lisää momentille 400 000 euroa ProAgria-valtionapuun.

Perinteisesti joka vuosi täällä on ollut tämä 4H-toiminta, ja valiokunta lisää sinne 350 000 euroa. On todettava, että määräraha on kuitenkin ollut viime vuosina selvässä laskussa.

Maa- ja elintarviketalouden puolella maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki pienenee aika voimakkaasti, ja maatalouden kokonaistulosta kaksi kolmasosaa on tuotteista saatavia myyntituloja ja noin kolmasosa tulee maataloudelle maksettavista tuista. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen julkaiseman maa- ja elintarviketalouden ennusteen mukaan maatalouden yrittäjätulo laskee vuonna 2014 noin 8 prosenttia, ja vuonna 2015 sen arvioidaan laskevan edelleen noin 5 prosenttia. Väheneminen johtuu pääosin tuottajahintojen alenemisesta.

Valiokunta toteaa, että maatalouden tuet ovat toimineet tähän saakka turvaverkkona tuotannon jatkumiselle vaikeina aikoina. Kansalliseen tukeen kohdistuu 55 miljoonan euron säästö kehyspäätösten mukaisesti, mistä noin 33 miljoonan euron osuus voidaan kompensoida EU:n tuotantosidonnaisten tukien kautta. Valiokunta korostaa, että tilanne on varsin vaikea, ja valiokunta lisää tälle momentille 2,5 miljoonaa euroa.

Luonnonvaratalous, biotalous, biotalouden edistäminen. Suomen biotalousstrategia julkaistiin toukokuussa 2014 osana valtioneuvoston periaatepäätöstä kasvun uusista kärjistä. Strategian tavoitteena on nostaa biotalouden tuotos nykyisestä 60 miljardista eurosta 100 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä ja luoda 100 000 uutta työpaikkaa. Maa- ja metsätaloussektorilla on suuri merkitys strategian toteutumisessa. Suomen biotaloudesta yli puolet on metsiin perustuvaa biotaloutta. Valiokunta pitää 2 miljoonan euron määrärahaa pienenä mutta erittäin oleellisena uusien innovaatioitten edistämisessä ja markkinoille saattamisessa.

Vesihuollon ja tulvasuojelun tukemiseen valiokunta lisää 800 000 euroa.

Pieneläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen -momentille esitetään 4,3 miljoonan euron määrärahaa. On todettava, että 2013 suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaustarve oli ennätykselliset 8,5 miljoonaa euroa. Valiokunta toteaa, että jos vahinkoja ei pystytä vähentämään vuonna 2015, momentille esitetty 4,3 miljoonan euron määräraha on täysin riittämätön.

Tuki puutuotannon kestävyyden turvaamiseen: olemme lisänneet 10 miljoonaa euroa tälle momentille valtuutta, ja näin ollen myös jatkossa voidaan pitkäkestoisia suunnitelmia tehdä enemmän.

Lopuksi totean, että täällä on elinkeinokalatalouden edistämiseen lisätty poistokalastukseen 100 000 euroa.

Tässä lyhyt esittely. 5 minuuttia menee aika nopeasti, ja kaikkea ei ehdi kertoa.

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Ensinnäkin haluan kiittää sekä maa- ja metsätalousvaliokuntaa että valtiovarainvaliokuntaa jaostoineen erittäin hyvästä työstä ja näistä tarpeellisista lisäyksistä niukkana aikana. Luonnonvarakeskus, johon tässä puheenjohtaja kiinnitti huomiota, on todellakin kriittinen, että se saadaan onnistumaan — suurimpia rakenneuudistuksia, mitä ensi vuoden alusta lähtee liikkeelle valtionhallinnossa. Meidän ministeriön alla useampi organisaatio yhdistyy uudeksi. Näen, että tässä uudessa Luonnonvarakeskuksessa on todella myöskin uuden alku. Iso muutos voi olla pelottava, mutta se antaa suuria mahdollisuuksia nimenomaan biotalouden tukemiseen.

2,5 miljoonan euron lisäys kansallisiin tukiin on erittäin tervetullut. Samoin ProAgrian ja mielestäni erinomaista nuorisotyötä suomalaisella maaseudulla ja nykyään kaupungeissakin tekevän 4H:n lisäykset ovat olleet tervetulleita.

Mutta, hyvät edustajat, ajattelin keskittyä hieman kansallisen tuen määrään ja meidän maatalouden tukiratkaisuun. Ensi vuonnahan kansalliset tuet laskevat budjetissa 550 miljoonaa euroa. Tämä säästö leikkaa käytettävissä olevaa viljelijätukien kokonaismäärää. Osa säästöistä toteutuu Etelä-Suomen kansallisen tuen maksuvalmiuden alenemana, kun noin 33 miljoonan euron osuus nykyisistä Etelä-Suomen kansallisesta tuesta toteutetaan jatkossa EU:n tuotantosidonnaisten suorien tukien kautta. Etelä-Suomen nautakarja- ja lammastiloilla tuki tulee itse asiassa olemaan nykyistä korkeampi EU:n yhteisen maatalouspolitiikan kautta.

Myös Etelä-Suomen maidolle maksettava tukimäärä kasvaa nykyisen kansallisen tuen määrään verrattuna. (Sirkka-Liisa Anttila: Mutta muoto muuttuu!) Loppuosa kansallisen tuen kehyssäästöstä eli 22 miljoonaa euroa jäi toteutettavaksi leikkaamalla pohjoista tukea. Syksyn alussa ilmeni vielä, että tämän vuoden aikana tukimenekki on ollut 3 miljoonaa euroa ennakoitua suurempi, eli yhteinen säästötarve oli 25 miljoonaa euroa. Eduskunta siis, ja valtiovarainvaliokunta esityksessään, pienentää tätä säästötarvetta 2,5 miljoonalla, mikä on siis erittäin tervetullutta. Me saimme myös tarkennusta aikaisempien vuosien tukimenekkiin, ja tämä tieto ja VM:n kanssa käyty neuvottelu helpotti tilannetta yli 4 miljoonalla eurolla. Näiden muutosten jälkeen säästötarve pohjoisessa tuessa jää 19 miljoonaan euroon eli noin 6 prosenttiin pohjoisen tuen kokonaismäärästä. Tarkoitus on, että tätä säästöä hoidettaisiin niin, ettei kotieläintuotteiden tukitasoihin tarvitsisi ensi vuonna puuttua.

Me olemme siis nyt noin 19 miljoonan miinustilanteessa. Me olemme kuitenkin Venäjän kriisin aikana pystyneet toimimaan hallituksena ja ministeriössä ja eduskunnassa niin, että Venäjän kriisistä kärsineelle sika- ja maitosektorille on sovittu kansallista rahoitusta 19,4 miljoonaa, ja viimeisimpänä tervetullut EU:n maitotukipäätös 10,7 miljoonan euron tuesta suomalaisille maitotiloille. Kun otetaan huomioon tämä 55 miljoonan euron leikkaus, itse asiassa päätyy tilanteeseen, että sika- ja maitosektoreille voidaan maksaa enemmän tukea kuin tänä vuonna. Tässä valtion tilanteessa täytyy tähän olla tyytyväinen, mitenkään tietenkään vähättelemättä sitä tosiasiaa, että meillä on ollut alhaiset markkinahinnat ja kannattavuus vaikeaa jo ennen Venäjän kriisiä. Venäjän kriisi tähän päivään mennessä tuomine vaikeuksineen, puhumattakaan tulevaisuuden mukanaan tuomista vaikeuksista, on suuri haaste, mutta tähän kokonaistasoon täytyy olla mielestäni tässä tilanteessa tyytyväinen.

Tärkeä uutinen oli myöskin se, että maanantaina neuvoston kokouksessa saimme allekirjoitetun Suomen maaseudun kehittämisohjelman, joka on seitsemän vuoden ohjelma, 8,2 miljardin euron arvoinen, josta EU:n rahoitusosuus on 2,4 miljardia euroa. Se antaa meille erinomaisen työkalun kehittää pitkäjänteisesti suomalaista maaseutua, tukea maaseudun palveluita, viihtyvyyttä, ympäristön positiivista kehitystä, maaseutuyrittäjyyttä ja monipuolisia elämän mahdollisuuksia suomalaisella maaseudulla. Se elinvoima, jota siitä haetaan, kumpuaa biotaloudesta, sen mahdollisuuksien hyödyntämisestä. Se lähtee suomalaisen ruuan viemisestä maailmalle ja kotimaisiin ruokapöytiin, sen tason turvaamisesta.

Olen tietenkin hieman murheellinen siitä, että tiukka valtiontalous tekee sen, että kaikkea hyvää, mitä haluttaisiin tehdä, ei ole mahdollista toteuttaa, mutta olosuhteet huomioon ottaen pidän tätä lopputulemaa yhdessä valtiovarainvaliokunnan ja hallituspuolueiden sopimuksen kanssa tyydyttävänä ratkaisuna. — Kiitos.

Jari  Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Me olemme kaikki yhdessä sopineet ja toivoneet ja asettaneet tavoitteeksi vihreän talouden, biotalouden edistämisen yhtenä Suomen kulmakivistä tulevaisuudessa ja siitä kaiken hyödyn irti saamisen talouden näkökulmasta myöskin.

Nyt on kuitenkin niin, että se kivijalka, joka biotaloudessa on, elikkä maatalous, on erittäin suuressa ahdingossa kolmelta suunnalta. Tuottajahinnat ovat kaikilla keskeisillä tuotantosuunnilla alentuneet merkittävästi. Kustannukset ovat jääneet korkealle. Tukimäärä alenee, siitä ei päästä yli eikä ympäri. Ja kolmas asia: EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa piti yksinkertaistaa, todellisuudessa se monimutkaistui, eli hallinnollinen taakka vain jatkaa kasvamistaan.

Ministeri Orpo, ymmärrämme tiukan tilanteen ja ymmärrämme kaiken sen, ja te varmasti teette siellä parhaanne. Mutta mitä ovat nyt keinot, joilla oikeasti, aidosti sitä ahdinkoa, jota kannattavuuden osalta meidän maataloudessa ruuantuotannossa on tällä hetkellä, helpotetaan? Mitä hallitus aikoo tehdä? Keinoja on, te luettelitte äsken muutaman, jotka on tehty kriisin edellyttämällä tavalla ja paniikkimielialalla, mutta nyt tarvitaan pitkäjänteisyyttä (Puhemies koputtaa) ja nyt tarvitaan ennakoitavuutta enemmän.

Lauri Heikkilä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja Leppä kuvasi hyvin tuota maatalouden synkkää tilannetta tuossa. Meillä oli näitten etelän maaseudun tukien osalta neuvottelut noin vuosi sitten kuumimmillaan, ja sanottiin, että ne tuet paranevat, jotta hallitus sai hyvän voiton. Nyt ministeri ihan oikein kuvasi, että ollaan ehkä osaltaan plus miinus nolla -tilanteessa, ettei se ollutkaan niin hyvä voitto. Vaikka saadaan 7 vuoden ohjelma, niin jos ne EU:sta tulevat maatalouden tuet siinä tasaisesti laskevat sen ajan, niin millä muulla alalla tulokehitys on samantyylinen, että tiedetään etukäteen, että mitään positiivista ei ole tulossa? Kun samalla nämä tuottajahinnat ovat laskeneet myöskin melko alhaiselle tasolle, niin mistä sitten maataloudessa oikein saadaan tuloja? Onko ministeri sitä pohtinut? Ja millä tavalla EU:hun pitkällä tähtäimellä aiotaan vaikuttaa, että tämä tulokehitys saataisiin Suomenkin osalta positiiviseksi?

Janne Sankelo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille suomalaisen ruuantuotannon puolustamisesta. Tämän syksyn aikana meillä on ollut isoja haasteita. Venäjän tuontikieltoon löydettiin kuitenkin ratkaisu. Kysymys oli erityisesti oikeudenmukaisuudesta. Toimeenpanolait CAP-uudistuksen osalta ovat nyt valmistumassa, ja kun tässä puhuttiin siitä pitkäjänteisyydestä, niin nythän meillä on kohtuullisen pitkäaikainen ratkaisu tukipolitiikan osalta.

Se pitää tosiaan paikkansa, että tuet muodostavat noin yhden kolmasosan viljelijän tuloista, hinnat kaksi kolmasosaa. Ensi vuoden osalta, kun mietitään nyt asioita eteenpäin, niin varmasti päätavoitteena tulisi olla ruokaketjun kilpailukyvyn parantaminen monin eri tavoin. Siihen liittyy sääntelyn purkua, maaseudun kaavoittamisen kehittämistä ja mahdollisuuksia sitä kautta, viennin edistämistä ja niin edelleen. Kysyisinkin ministeriltä: millä tavoin näihin haasteisiin aiotaan ensi vuonna vastata?

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kansallisen ruokaketjun kehittäminen on todella merkittävä asia, mitä on jaostossakin kuultu, ja valiokuntakin näyttää siihen ottaneen kantaa. On erittäin tärkeää, että huomioidaan myös nämä luonnonmarjojen terveysvaikutukset, ja meillä tämäntyyppistä harrastusta on olemassakin tällä hetkellä yhdistystoiminnan piireissä. Aasian puolella markkinat olisivat mitä melkoisimmat, mutta näyttää olevan niin, että maa- ja metsätalousministeriön puolelta ei löydy rahoitusta tälle hankkeelle. Olisin tästä ministeriltä kysynyt, miten arvelette tämän etenevän.

No, sitten tästä ei patopolitiikasta vaan petopolitiikasta: mitenkä nyt tämä kannanhoitosuunnitelma etenee tällä hetkellä? Kun nyt on taas vahinkoperusteisia lupia muistaakseni yksi Sotkamoon saatu, ja siellä eivät miehet uskalla mennä metsälle, kun koirat häviävät suden suuhun, niin mitenkä näette tämän kannanhoitosuunnitelman etenevän?

Jari Myllykoski /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On hienoa, että voidaan käsitellä tätä aihetta, vaikka vähän tietysti aina kun asiat niukkenee, ne piukkenee.

Olisin kysynyt Venäjä-pakotteitten osalta. Olisi toivonut, että tässä vielä enemmän oltaisiin nähty niitä realiteetteja, mitä tulee jatkossa tapahtumaan, ja kysynkin: ollaanko keskusteltu työministerin kanssa siitä, voitaisiinko tämä koko ala alkutuotannosta elintarvikeketjun osalta oleviin palkkatyöläisiin katsoa ja tulkita toimialan rakennemuutosalueeksi? Eli nyt ollaan kuitenkin niin isojen haasteitten edessä, että tämä jatko tulee olemaan lomautusten, irtisanomisten täyttämää, niin että jos voitaisiin vähän laventaa. Ollaanko tästä asiasta keskusteltu?

Mutta sitten yhteen erityiskysymykseen, joka tämän osalta on ollut: Täällä ei moni ole hevosista puhunut. Valiokunnassa tehtiin hyvää mietintöjälkeä, mutta toimialakysymyksenä: kun siirryttäessä 3 hehtaarista 5:een jäi 850 tilaa tukia vaille, joista Etelä-Suomessa oli noin 400 tilaa ja koko Suomessa oli 480 hevoselinkeinotilaa, olisiko nyt hallituksen aika miettiä valiokunnan kirjauksenkin mukaan erityisiä toimia tämän alan tervehdyttämiseksi?

Satu Haapanen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos ensinnäkin ministerille näistä pakoteasioista, että maitoasia tuli hoidettua. Kiitos siitä. (Välihuutoja keskustan ryhmästä)

Puhdas, eläin- ja kasvitaudeista vapaa ruoka on meidän maamme vahvuus, ja ruoka voisi olla vielä paljon voimakkaampi vientituote. Kun Venäjä ei edelleenkään kuitenkaan vedä meidän elintarvikkeitamme, niin mitä maanosia tai maita on mahdollisesti sitten sellaisia, mihin voisimme keskittää elintarvikevientiämme?

Ja sitten toinen kysymys: Pienet elintarviketuottajat eivät yksistään kykene viemään. Onko ministeriöllä jotakin suunnitelmia, miten tuetaan elintarvikealaa, jotta se saa tuotteensa maailmanmarkkinoille?

Mats  Nylund /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensin haluan myös kiittää maa- ja metsätalousvaliokuntaa, valtiovarainvaliokunnan maatalousjaostoa ja hallituspuolueitten pääneuvottelijoita, että me saimme hyvän lopputuloksen tai ainakin tyydyttävän lopputuloksen.

Pitää paikkansa, aivan kuten edustaja Leppä sanoi, että maataloustuotteiden hinnat ovat laskeneet. Pitää myös paikkansa, että kustannukset ovat nousseet, mutta tukien suuruusmäärä ei oikein pidä paikkaansa sillä tavalla kuin edustaja Leppä sen esitteli. Voimme lukea suoraan, että jaettava rahamäärä on 22 miljoonaa vähemmän ensi vuonna, mutta kun otamme huomioon sen 20 miljoonan lisäyksen, kriisitukirahan, joka on 19,4 miljoonaa ja joka tulee maatalouteen, 2,5 miljoonan lisäyksen, jonka valtiovarainvaliokunta teki, ja 10,7 miljoonaa, joka tulee nyt Brysselistä, niin lopputulos on, että jaettava tukimäärä kasvaa ensi vuoden aikana. Se on totta, ja on rehellistä sanoa se suoraan.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Metsähallituksen metsätaloustoiminnan yhtiöittämisessä otettiin aikalisä, ja hyvä niin. Mutta kysyn, onko tämä vain tämmöinen taktinen tauko, kun ei ole olemassa mitään kansallisia perusteita ja vielä vähemmän EU:sta tulevaa pakkoa yhtiöittää tuo toiminta.

Toinen asia Metsähallituksesta. Tuotto- ja tuloutusvaatimus valtion kassaan on noussut lyhyessä aikaa, muutamassa vuodessa, 70 miljoonasta 135 miljoonaan euroon, ja se on aivan kestämätön taso. Se on johtanut jo nyt hakkuitten epätasaiseen jakautumiseen. Se johtaa jatkossa omaisuuden pakkomyyntiin, ja se myöskin rajoittaa sitten kausityövoiman palkkaamista, ja ne kausityöt ovat kuitenkin haja-asutusalueilla, Pohjois- ja Itä-Suomessa, olleet äärimmäisen tärkeitä niille, jotka ovat niitä töitä sattuneet saamaan.

Ja sitten vielä kolmantena, kun Metsähallitus kuitenkin alihankintana hankkii taimikonhoitotöitä ja muita töitä ja käytetään myöskin ulkomaalaista työvoimaa, niin kuinka tarkasti tätä ulkomaalaisen työvoiman käyttöä valvotaan ministeriössä?

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministerille esittelystä. Kyllä minäkin haluan uskoa, että tämä uusi Luonnonvarakeskus on nimenomaan mahdollisuus, mutta paljon varmaan riippuu toimintastrategiasta ja myöskin tutkimussuunnitelmasta, mitkä painopisteet ovat. Jos voitte niitä hieman valaista.

Arvoisa ministeri, puhuitte lämpimästi biotaloudesta, ja niinhän se on, että biotalouden koti on maakunnissa ja sen metsäperusteisen biotalouden varsinkin. Nyt on tulossa uusi kestävän metsätalouden rahoituslaki, ja tällä aiemmalla lailla on nimenomaan pohjoisissa metsissä saatu paljon hyvää aikaan puuntuotannon kannalta, puuhuollon kannalta, mutta nyt me tiedämme, että tämä uusi laki tulee tiputtamaan sitten näitä pohjoisen tukia. Elikkä mitä aiotte tehdä ja mikä on suunnitelma panostaa niin, että puuntuotanto ja puuhuolto säilyvät edelleen tuolla pohjoisen metsissä? Eihän pelkästään tämmöinen ympäristönäkökulma voi olla se, mitä rahoitetaan, koska kyllähän meidän täytyy ihan aidosti tunnustaa, että metsät ovat todellakin se hiilinielu.

Lasse Hautala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kuten monista puheenvuoroista on jo kuultu ja todistettu, maatalous on kaikkien tuotantosuuntien osalta kannattavuuskriisissä. Alhainen tuottajahintataso ja kuitenkin nousseet kustannukset ovat tietysti suuri syy, mutta kyllä myöskin hallituksen tukipolitiikka, kansallisen tuen leikkaus, on siihen merkittävästi vaikuttanut.

Venäjän vastapakotteet aiheuttivat tietysti viennin pysähtymisen, mutta nyt on nähtävissä jo markkinahäiriöitä niillekin elintarvikealan yrityksille ja sitä kautta tuottajille, jotka eivät vie Venäjälle, vaan niiden osalta on tämä markkinahäiriötilanne tullut eteen. Ainakin viime päivien uutiset antavat ymmärtää, että kyllä meidän kansallisesti täytyy varautua siihen, että tämä pakoteaika jatkuu.

Se oli hyvä, että saatiin hiukan sieltä unionista apua, mutta täytyy sanoa, että se on vain noin yhden kuukauden menetys, mikä tulee. Kun nyt näyttää todennäköiseltä, että eduskunta hyväksyy tämän budjetin, niin oletteko valmis tammi—helmikuussa sitten lisäbudjetissa jo paikkaamaan maataloudelle lisää aiheutuneista tappioista?

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tällä kertaa tämä budjetin käsittely täällä eduskunnassa on ollut aika hämmentävää, kun näistä maatalouden tukien leikkauksista liikkuu niin monenlaisia lukuja. Budjettikirjan mukaan, joka siis on hallituksen esitys eduskunnalle, viljelijätuet alenivat 10,7 miljoonaa, nyt täällä on tässäkin salissa jo esitetty 55 miljoonaa ja 22 miljoonaa, ja tässä hiljattain edustaja Nylund totesi, että tuet nousevat.

Mutta tosiasia on se kuitenkin, että viljelijät ovat isossa ahdingossa ja erityisesti viljan viljelijät tällä hetkellä, kun viljan markkinahinta on puolittunut, ovat todella pahoissa vaikeuksissa. Nyt kun viljelijöille ovat alkaneet selvitä uuden tukijärjestelmän yksityiskohdat, on paljastunut, että ensi vuonna normaalilla tavallisella viljanviljelytilalla tuet alenevat jopa 110—150 euroa per hehtaari. Miten, ministeri Orpo, ajattelitte tähän asiaan puuttua, kun maitotalouden asioihin on tässä syksyn mittaan puututtu kovasti?

Riitta Myller /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Maaseudun kehittäminen on erittäin tärkeätä ja uusien työpaikkojen luominen maaseudulle. Tähän antaa erinomaiset mahdollisuudet, kuten sanoitte tänään, nyt hyväksytty EU:n maaseudun kehittämisohjelma Suomen osalta. Täällä on monia ideoita esitetty, millaista jatkojalostusta esimerkiksi luonnontuotteille voidaan maaseudulla tehdä, mutta metsät ovat luonnollisesti se meidän tärkein voimavaramme. Senpä takia onkin tärkeätä, että maaseudulla luodaan työpaikkoja nimenomaan metsätalouden puitteissa jatkojalostukseen ja sellaisiin tuotteisiin, joille meillä on vientikysyntää. Tämän takia on erittäin tärkeätä, että maailmalla ymmärretään, mitä metsät merkitsevät Suomelle.

Siksi olen erittäin iloinen, että eduskuntaryhmien hallituspuolueitten jäsenet lisäsivät Euroopan metsäinstituutin toimintaan 200 000 euroa, jolloin mahdollistetaan se, että meillä on riittävät verkostot Euroopan laajuisesti ja myös globaalisti tuomaan näitä Suomelle tärkeitä asioita kansainvälisesti tietoon.

Reijo Hongisto /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Talousarvioesityksessä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan kohdalla todetaan muun muassa näin: "Vähennetään merkittävästi suurpetojen aiheuttamia vahinkoja ja valtion korvaustarvetta." Yleisesti on tiedossa, että petovahinkojen määrä on kasvanut vuosi vuodelta samaa tahtia lisääntyneiden petokantojen kanssa. Viime vuonna vahingot olivat jo noin 8,5 miljoonaa euroa. Peto tarvitsee ravintoa siinä missä ihminen taikka hyötyeläinkin. Vahinko vain, että petokannat ovat paisuneet niin suuriksi, että osa niistä hakee ravintonsa jo ihmisasutuksen piiristä, ja tällöin ei vältytä vahingoilta. Kysynkin arvoisalta ministeriltä: mitä hallitus aikoo tehdä vähentääkseen petokantoja ja petovahinkoja ja näin lisätäkseen viihtyvyyttä maaseudulla?

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on käyty mielenkiintoista yhteen- ja vähennyslaskua tuista, mutta hallituspuolueet ovat kuitenkin mietintöön hyväksyneet sen tekstin, että kansalliset tuet pienenevät 55 miljoonaa, ja sitä ei varmaan voi muuttaa yhtään mihinkään. Kun ministeri totesi, että 22 miljoonaa, ja siihen on nyt saatu vähän parannuksia, niin se on ihan oikea luku, ja tästä on turha minusta kiistellä, ei se muutu yhtään miksikään.

Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos on todennut lokakuun alussa, että yrittäjätulo vähenee 5 prosenttia ensi vuonna. Siinä ei ole mukana vielä kaikkia näitä kansallisen tuen leikkauksia, joten on todettava, että se on vielä suurempi. Nyt viljelijät kysyvät, kun suunnittelevat ensi vuotta ja ovat vähän tyhjän päällä, minne ollaan menossa. Kysyn ministeriltä: onko nyt tämän 19 miljoonan euron osalta ratkaisu olemassa, miten se kohdennetaan? Tämä on ihan keskeinen kysymys, kun tuottajat suunnittelevat tulevaa vuotta.

Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yhdistän kysymyksessä eläinsuojelulain ja investointisuojan. Maatalouden investoinnit tehdään vuosikymmeniksi eteenpäin, ja esimerkiksi Itä-Suomessa maito on se pääasiallinen tuotantosuunta, mistä me saamme hyvinvoinnin, ja siellä ovat myös Valion suuret tehtaat.

Nyt kun eläinsuojelulaki ei taida tulla kyllä tähän istuvaan eduskuntaan — on valmisteilla — niin mitenkä ministeri arvioitte: onko siellä nyt olemassa riski, että parsinavettoihin kohdistuu liian suuria vaatimuksia nimenomaan lopettamisen näkökulmasta, koska monet maatilat ovat investoineet parsinavetoihin? Ja kyllähän investointisuoja täytyy vuosikymmeniksi olla eteenpäin ja täytyy myös olla mahdollisuus laajentaa näitä navetoita, jotka on sitten parsipohjalta tehty. Mielelläni kuuntelisin teidän näkemyksenne, nimittäin moni viljelijä saattaa olla kiinnostunut siitä, mitä tulevaisuus pitää sisällään.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minä toivoisin, että tässä salissa on ymmärtämystä ja asiantuntemusta niin paljon, että kun pienen suolarahan saimme kompensaationa pakotteista, niin kukaan kansanedustaja tästä lähtien ei puhuisi niistä tukina, koska ne ovat kompensaatioita ja kompensaatioita vain pieniltä osilta niin, että viljelijät ovat vieläkin pakotepolitiikan maksumiehiä. Ratkaisu ei ole löytynyt, asia ei ole hoidettu, ellei sitten ajatella, että ratkaisu on se, että viljelijät tämän pakotepolitiikan maksavat.

Lupaatteko, arvoisa ministeri, että samoille tiloille, jotka kärsivät Venäjä-pakotteitten seurauksista, ei kohdenneta enää uusia leikkauksia kansallisista tuista? Arvoisa ministeri, tämä hallitus on syönyt Makeran kuiviin. Miten te olette ajatelleet turvata tulevaisuuden investoinnit? Ja, arvoisa ministeri, vielä, lupaatteko, että kun viljelijät ovat viljelleet nurmia osana normaalia viljelykiertoa, niin niitä nurmia ei katsota mitenkään pysyviksi nurmiksi vaan ne jatkossakin ovat aivan normaalia peltotukeen oikeutettua peltoa?

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvostettu puhemies! Kyllä minä haluan antaa kiitoksia maa- ja metsätalousministerille. Te olette tehnyt miehen työtä ja vääntänyt ja pikkuhiljaa hivuttanut tukia lisää tuonne meidän pakotteista kärsivälle ruuantuotantosektorille, ja tiedän, että te ette anna periksi.

Elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä ja tuoteselosteita nyt vihdoin myös parannetaan ja selkeytetään, kiitos siitä. Pakkauksista selviää jatkossa paremmin sisältö, muun muassa aspartaamin käyttö, mutta pääraaka-aineen alkuperää ei vieläkään pakkauksissa tarvitse kertoa. Tässä olisi paikka ja tarve toimia. Te, arvoisa maatalousministeri, olette esiintynyt myös ruokaministerinä, ja kysyisin: olisiko teillä tahtoa viedä eteenpäin entistä määrätietoisemmin lihan, maidon, viljan ja muiden alkuperämerkintöjen pakollisuutta tuoteselosteisiin?

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viime sunnuntaina elintarvikkeiden pakkausmerkinnät menivät uusiksi, ja pidän sitä erittäin positiivisena muutoksena. Erityisesti kun suolapitoisuudet tulee ilmaista jatkossa selkeästi pakkauksissa, se toivon mukaan vaikuttaa ihmisten ruuan valintoihin ja suuntaa sitä kohti terveempää muotoa.

Nyt olen pohtinut kovasti sitä alkuperämaata. Asetus on tullut voimaan 2011. Nyt on kolme vuotta ollut aikaa toimeenpanna sitä, mutta edelleen on suuria epäselvyyksiä siinä, että ei pystytä yhtenäistä lainsäädäntöä luomaan sen pohjalta, mikä on se pääraaka-aineen alkuperä. Itseäni ainakin kiinnostaa hyvin paljon, jos ostan lihaa, mikä on sen lihan alkuperämaa, ja toivoisinkin, että tekisitte kaikkenne, jotta nämä alkuperämaamerkinnät tulevat jatkossa olemaan selkeästi näkyvissä jokaisessa elintarvikepakkauksessa.

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä lähtisin aika varovaisesti sanomaan tässä salissa vielä tässä vaiheessa, että maatilatalouden tuet kasvavat. Vasta syksyllä 2015 nähdään, mitä tilatasolla todella tapahtuu. Nämä tuet kohdistuvat tilatasolle hyvin eri tavalla kuin tähän saakka, ja vasta ensi vuonna tullaan näkemään, millä tavalla esimerkiksi maatilat kykenevät ympäristötukea hakemaan. Kaiken kaikkiaan, niin kuin täällä on monesti todettu, maatilatalouden kannattavuus heikkenee, ja on muun muassa tuo MTT:n tutkimus syytä huomioida, jonka mukaan lähes 30 prosenttia tiloista ei saa lainkaan tänä vuonna yrittäjätuloa.

Valtiovarainvaliokunta aivan oikein toteaa, että valiokunta pitää maatilojen kannattavuustilannetta erittäin vakavana. Kyllä minä, ministeri, kysyisin, voisitteko te jo luvata tässä vaiheessa, että ensi vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa hallitus lähtee tekemään jotain ratkaisuja maatilatalouden kannattavuuden parantamiseksi, ovatpa ne tukiratkaisuja, ovatpa ne ratkaisuja, joilla tuotantokustannuksia alennetaan? Nyt ymmärrettävä, että on pakko tehdä jotain.

Sirkka-Liisa Anttila /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministerille kiitos hyvin selkeästä esityksestä. Ensinnäkin tämä maaseutuohjelman hyväksyminen on sinänsä hyvä asia, ja nyt päästään sen toteutukseen, mutta yksi vinkki siihen: sitä byrokratiaa, joka siihen liittyy, kannattaa tarkastella hyvin kriittisesti siellä toteutustasolla, semmoisen vinkin annan ministerille.

Sitten kysymys Luonnonvarakeskuksesta. Nyt minä olen erittäin huolissani, että siellä esimerkiksi taloushallintoa ollaan järjestämässä kaikkein heikoimman lenkin mukaan. Ministerille nämä terveiset ja vakava vetoomus. Siitä kärsii esimerkiksi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen talouspuoli, joka on hoitanut hommansa viimeisen päälle kehittyneesti. Kannattaa nyt parasta valita silloin, kun valitsemaan pääsee.

Sitten kysymys siitä, mihin tämä rahoitus johtaa. Se johtaa irtisanomisiin.

Sitten viimeinen asia, joka liittyy elinkeinon kannattavuuteen. Siitä on täällä hyvin puhuttu, mutta onko ministeri valmis siihen, että toimiala- ja tuottajaorganisaatiojärjestelmä luodaan Suomeen ja luodaan elintarvikeketjuun neuvottelujärjestelmä, jossa ketjun arvolisästä neuvotellaan, miten se jakautuu eri ketjun toimijoiden kesken? Mitään muuta tietä ei ole viljelijöiden toimeentulon turvaamiseksi. Heidät on nostettava neuvottelupöytään. Niin nostetaan muitakin palkansaajia ja vastaavia.

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo

Kiitos, arvostettu puhemies! Todellakin on riittävästi näitä kysymyksiä, toivottavasti vastauksiakin.

Mutta lähdetään nyt liikkeelle siitä, mikä on tämä tuen määrä. Jos ei kannata kinata siitä, onko tehty 55 miljoonan leikkaus alun perin, niin ei myöskään kannata kinata siitä, että vastaavasti on tullut uusia elementtejä melkein saman verran tähän pöytään. 33 miljoonaa, siis siitä 55 miljoonasta, hoituu yleisen maatalouspolitiikan kautta, 20 miljoonaa tuli lisätalousarviosta, joka käytännössä on ensi vuodella maksettavaa aika pitkälti, 2,5 miljoonaa euroa hallitusryhmien sopimaa eduskunnassa, 10,7 miljoonaa maitotukea, ja 4,4 miljoonaa pystyttiin siirtämään tältä vuodelta säästyneitä rahoja ensi vuodelle. Tästä tulee vastaava määrä, se on myös fakta. Se on fakta, ja minusta sille voi tietenkin jokainen antaa oman arvonsa, mutta se on ollut kovan työn takana, ja tässä tilanteessa, kun julkisen talouden tilanne on heikko, minusta se on erinomainen tilaisuus.

Tällä ei korjata kannattavuutta. Kannattavuuden ongelma on se, että markkinahinnat ovat liian alhaiset ja tuotantopanokset maksavat paljon, ja sen tähden meidän täytyy tehdä jatkuvasti töitä laajalla sektorilla, miettiä uusia tapoja, miten me saamme siinä arvoketjussa tuottajan osuuden sille tasolle kuin sen kuuluu olla, etteivät kateprosentit jakaudu väärin eri ketjun osiin, esimerkiksi kaupan keskusliikkeiden osalle. Eli meillä on paljon asioita, ja täällä on käytetty hyviä puheenvuoroja tähän liittyen.

Ensinnäkään eivät tuet tule tämän seitsemän vuoden aikana laskemaan. Se on seitsemän vuoden ratkaisu, jossa haetaan joka vuositasolla samaa luokkaa. Se on merkittävä asia. Kertaakaan ennen Suomen 20 vuoden EU-historiassa meillä ei ole ollut seitsemän vuoden ratkaisua, joka on tiedossa. Siinä, mitä tapahtuu viljatiloille, on iso rakenteen muutos, eli nyt tämä tulee pitkälle perustumaan luonnonhaittakorvauksiin ja EU-hehtaaritukiin, ja nyt täytyy sitten katsoa, miten tämä homma lähtee liikkeelle ja miten tilat lähtevät mukaan ympäristökorvauksiin. Siinä on paljon kysymysmerkkejä.

Siitä tähän pysyvän nurmen määritelmään. Se on ajankohtainen asia, se tuli jossakin puheenvuorossa esille. Se on EU:lle reklamoitu. Komissiossa käytiin hyvää keskustelua ja siellä ymmärrettiin tämä Suomen ongelma. Se oli tullut myöskin muualta. En nyt avaa sitä, te olette ammattilaisia ja tiedätte, mistä on kysymys, mutta komissio on valmis hakemaan siihen ratkaisuja, koska se ei ole komissiolähtöinen vaan tuomioistuimesta lähtevä ja meillä ei ole mitään kiirettä kansallisesti liikkua siinä ennen kuin on vihoviimeinen pakko.

Ruokaketjutoiminta: Kaiken kaikkiaan suomalaisen ruoan menekin edistämisestä ja pidemmällä välillä kannattavuudestahan on kysymys. Kehitetään suomalaista ruokaketjua, suomalaisia tuotteita, hyviä pakkausmerkintöjä. Alkuperämaan merkkaaminen — ehdottomasti olen sillä kannalla, se suosii suomalaista, ja nyt pitää suosia suomalaista. Kotimarkkinat ovat aivan avainasemassa, 4,2 miljardilla tuodaan ruokaa ulkomailta Suomeen, ja jos me panostamme pakkausmerkintöihin ja alkuperämaamerkintään ja teemme hyvän ruoan edistämiskampanjaa, johon on varattu rahoja sekä kotimaahan että ulkomaan vientiin, me haemme uusia markkinoita koko ajan. Tähänkin tuli tukea hallituksen lisätalousarviossa 1,3 miljoonaa, elintarvikkeiden viennin edistämiseen. Sitä työtä tehdään koko ajan.

Metsähallituksesta, edustaja Mustajärvi: Yhtiöittäminen ei ole mikään itseisarvo, ei minulle eikä pitäisi olla kenellekään muullekaan. Me tarvitsemme toimivan metsähallituksen mallin, ja nyt tässä palattiin sen verran lähtöruutuun, että ministeriö selvittää Euroopan unionilta nyt ensimmäiseksi tasan tarkkaan sen, mitä Euroopan unioni meiltä edellyttää. Kun me olemme siitä yhteisymmärryksessä, sen jälkeen me voimme lähteä rakentamaan organisaatiomallia, ja se on minusta nyt ensimmäinen asia. Eli ei ole mitään ketunhäntää tässä kainalossa. Tehdään toimiva malli, joka on mahdollisimman laajasti hyväksyttävä. Tuloutustavoite Metsähallituksella on 125 miljoonaa. Siitä on erilaisia arvioita. Jotkut ovat sitä mieltä, että puuston, metsän kasvu on sen verran vahvaa Suomessa, että se voi olla pidempäänkin tällä tasolla, mutta sitä pitää jatkuvasti seurata.

Edustaja Eestilän kysymys eläinsuojelulaista oli tärkeä. Se ei tällä hallituskaudella tule, mutta se on hyvässä valmistelussa, ja se on tärkeä laki. Työryhmätyöskentely päättyy vuodenvaihteeseen, ja tällä hetkellä lakiluonnosta valmistellaan virkamiestyönä loppuun. Sen jälkeen alkaa taas laajapohjainen jatkotyöskentely, tarkoituksena saada eläinten hyvinvoinnin kannalta ja eläintensuojelun kannalta hyvä laki, mutta niin, että Suomessa voidaan harjoittaa edelleenkin kotieläintaloutta kannattavasti. Nämä kaksi asiaa pitää pystyä yhdistämään tässä.

Muutamia kysymyksiä tuli petopolitiikasta. Huomenna on tiedotustilaisuus susien kannanhoitosuunnitelmasta. Sen jälkeen keskustelu lähtee kannanhoitosuunnitelmaluonnoksen pohjalta liikkeelle. Palaamme siihen sitten lähitulevaisuudessa.

Makerasta riittää vielä, ja me olemme pistäneet ministeriössä sen kehysehdotukseen, (Puhemies koputtaa) ja kehyksissä on Makeran pääomittamista tulevina vuosina. Siitä on ehdottomasti huolehdittava.

Lopuksi, puhemies...

Jatkan seuraavassa puheenvuorossa.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Ministeri Orpo on käyttänyt monia hyviä puheenvuoroja elintarvikesektorin tulevaisuuden mahdollisuuksista ja luonut sillä tavalla uskoa tähän toimialaan. Samoin hyvä haastattelu oli Maaseudun Tulevaisuudessa liittyen tähän ruoka- ja luonnonvaraministeriön perustamiseen, ja myöskin petopolitiikan linjaukset olivat hyviä.

Kun te viette nämä asiat päätökseen, niin minä uskon, että viljelijät arvostavat sitä työtä. Koko hallituksen hallitusohjelmassa sinänsä heikko asenne maataloutta kohtaan vähän vaimenee ehkä vaaleja lähestyttäessä, koska kyllähän maatalous joutui tässä kovien säästöjen kohteeksi, mutta te olette omalla toiminnallanne pehmentäneet sitä. Ja pitää antaa arvostusta teidän toiminnassanne tämän maitokysymyksen hoitamisessa. Myöskin tämän byrokratian osalta toivon, että vielä saatte aikaan myönteisiä ratkaisuja, koska tämä valtava byrokratia, tarkastustoiminta, lupaviidakko ja niin edelleen on yksi viljelijöitä eniten stressaava tekijä. Markkinahintaan on vaikea vaikuttaa, mutta siihenkin pitää vaikuttaa. Byrokratiaan voidaan vaikuttaa. Ja sitten tämmöinen vakaa tukipolitiikka pitkällä tähtäimellä on kansallinen etu, jotta alkutuotannon tulevaisuusnäkymät voidaan varmistaa.

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksella on korkeat ja hyvät tavoitteet luomu- ja lähiruuan edistämisestä ja varsinkin tässä tilanteessa, kun on häiriötä Venäjän viennissä ja viljelijöillä on kova ahdinko. On etsitty uusia vientimarkkinoita, ja on entistä tärkeämpää edistää myös kotimarkkinoilla menekkiä. Tähän liittyvät julkiset hankinnat. On hyvä saada parasta lasten ja vanhusten lautasille. Kysynkin, mitä hallitus on tehnyt edistääkseen julkisissa hankinnoissa kotimaista lähi- ja luomuruokaa.

Toiseksi esittäisin ministerille vetoomuksen eläinkokeiden vaihtoehtomenetelmäkeskuksen rahoituksesta. Tämä keskushan toimii Tampereen yliopiston yhteydessä ja on kansainvälisesti tunnettu huippuyksikkö. Toisaalta nämä menetelmät ovat erittäin hyvän vientipotentiaalin sisältäviä. Ne ovat taloudellisia ja edullisia. Teollisuutta kiinnostavat USA:ta myöten nämä eläinkokeettomat menetelmät. Toivoisin, että ministeri voisi tämän rahoituksen turvata.

Thomas Blomqvist /r(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! On totta, että maatalouden kannattavuus on heikko ja maatalousalalla on monta ratkaisematonta ongelmaa. Haluan kuitenkin kiittää ministeriä siitä, että hän on osoittanut hyvää tahtoa ja hyvää asennetta löytää ratkaisuja näihin ongelmiin. Huomaa, että ministeri paneutuu asioihin ja todellakin yrittää parhaansa — siitä kiitos. Kysyisin sellaista asiaa, että kun tiedämme, että viljan hinta Suomessa on alhaisempi kuin Euroopassa, niin mitä valtiovalta voisi tehdä tämän asian korjaamiseksi ja mitä mahdollisuuksia ministeri näkee siihen, että hallitus ja eduskunta myös omalta osaltaan voisivat edistää viljan vientiä, koska tästä markkinasta tuleva tulo on kuitenkin se kaikista tärkein ja nyt tällä hetkellä se ei ole riittävän iso.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan kiittää valtiovarainvaliokuntaa, jaostoa siitä, että kansallisia tukia on hieman lisätty. Sen lisäksi on annettu rahaa ProAgrialle ja 4H:lle. Toki nämä kaksi jälkimmäistä ovat sellaisia, jotka ovat joka vuosi siinä sarjassa, että niitä eduskunta aina muistaa. Olisi tietysti hyvä, että ne joskus pääsisivät siihen, että ne pohjissa olisivat riittävän vahvasti edustettuina.

Tähän laajempaan kysymykseen maatalouden kannattavuudesta: Minusta tässä nyt on se ymmärrettävä, että näissä taloudellisissa oloissa, missä me nyt olemme, tämä kotimainen tukitaso, kuten ministeri on täällä sanonut, on hyvä, ja se meidän edunvalvonta EU-tasolla on ollut suorastaan erinomainen. Nämä kaksi asiaa ovat tässä kunnossa. Mutta se on totta, että kannattavuudessa on edelleen ongelmia, ja meidän pitää pystyä kotimaisuusastetta lisäämään täällä kotimarkkinoilla, mihin ministeri myös viittasi, ja avaamaan uusia vientimarkkinoita. Sitä kautta ainoastaan voidaan tämä tilanne pelastaa.

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaikki täällä ovat huolestuneita maatalouden kannattavuudesta, ja niin kuin ministerikin totesi, tuet on lyöty pitkään kiinni, ja markkinahinnat lähivuosina eivät näytä nousun merkkejä. Millä voimme vaikuttaa kannattavuuteen, yrittää hillitä kustannuskehitystä? Suomessa kustannukset nousevat selvästi enemmän kuin muualla sisämarkkinoilla. Sen tähden haluan kiinnittää huomiota samaan asiaan kuin edustaja Eestilä, että me emme saa säätää sellaista lainsäädäntöä, jolla vaikeutetaan tuotantoa tai keskeytetään se ja pakotetaan investoimaan, jotta tuotantoa voi jatkaa. Eli kaikki kotimainen lainsäädäntö: Meidän aina pitää muistaa se, että yritämme hillitä maatalouden kustannuksia emmekä lisätä, niin kuin tähän asti. Sen tähden esimerkiksi eläinsuojelulainsäädännön valmistelun pitää olla senkaltaista, ettei pakoteta nykyisiä tuotantosuuntia lopettamaan, vaan mahdollistetaan.

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin kysyä arvoisalta ministeriltä, kun puhutaan näistä ruoan alkuperämerkinnöistä, miten on sitten tämä gmo-rehu, jota nyt varmasti sitten Suomeenkin joko tulee tällä hetkellä tai tulee auttamattomasti tulemaan sen takia, että annettiin jenkeille lupa tuoda sitä — ja espanjalaisten kasvattaa nimenomaan maissin osalta — ja sitä sitten rehuna syötetään.

Sitten toinen asia: ruoan hinta meillä. Meillä on ruoan hinta noussut nyt muutamassa vuodessa 20 prosenttia, kun se muualla Euroopassa on keskimäärin noussut noin 9 prosenttia. Mitä ihmettä meillä voitaisiin tehdä sen eteen, että ruoan hinta ei olisi niin kamalan korkea ja että ainakin, jos ruoan hinta on korkea, siitä hyödyn saisivat ne viljelijät ja ne karjankasvattajat ja maidontuottajat, jotka ovat sen työn siinä tehneet? Tähän väliin pitäisi jostakin saada jonkinnäköinen piikki pistettyä tai juoksutettua sitä rahaa jompaankumpaan suuntaan.

Harry Wallin /sd(vastauspuheenvuoro:):

Arvoisa herra puhemies! Viime kesänä minuun otti yhteyttä eräs turkistuottaja ja kertoi tarinan siitä, kun hän oli hakenut turkistarhalleen laajennusta. Hän joutui ympäristölupakäsittelyyn, joka tarkoittaa, että tämä käsittely kestää puolestatoista vuodesta kahteen vuoteen. Kun hän jätti tämän lupahakemuspinkkansa — se piti jättää kuutena kappaleena kirjallisesti — sen hakemuksen paino oli 2,7 kiloa. Ja nyt sitten 1,5—2 vuoden jälkeen, kun lupakäsittely on tehty, on tulos sitten myönteinen tai kielteinen, hän joutuu maksamaan 7 000—9 000 euroa — oli päätös sitten myönteinen tai kielteinen, niin kuin totesin. Onko tämä nykyaikaa?

Esitin tämän kysymyksen myöskin valtiovarainministeri Rinteelle, ja hän totesi, että näin ei voi olla Suomessa. Tämä on kuitenkin tätä päivää. Eikö olisi paljon järkevämpää, kun tämä on ylihärmäläinen turkistuottaja, että Kauhavan kaupungin rakennusviranomaiset voisivat tarkastella tällaisen luvan, joka on laajennuslupa, ei perustamislupa?

Katja Hänninen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä kannanotossa todetaan, että biotalousstrategian tavoitteena on nostaa biotaloutemme tuotos 100 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä ja luoda 100 000 uutta työpaikkaa. Kunnianhimoinen tavoite, ja uskon, että se on mahdollista.

Mutta se, mitä arvoisalta ministeriltä kysyisin, on tämä, että kun hallitusohjelmaan on kirjattu, että alempiasteisen tieverkon kunnosta huolehditaan maaseutuelinkeinojen ja metsätalouden toimintaedellytykset turvaavalla tavalla, niin onko näin todella tehty, koska tällä hetkellähän meidän alempi tieverkkomme rapautuu ja sillat eivät kestä kovin painavia kuormia. Onko tämä eräs suuri uhkatekijä meidän näille hienoille strategisille tavoitteillemme?

Simo Rundgren /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Maatalouden kannattavuus ja maaseudun kehittäminen ovat avainkysymykset tämän ministeriön kohdalla. Tässä on viitattu jo petokorvauksiin, joihinka varmasti joudutaan jälleen lisätalousarviossa palaamaan.

Kiinnitän kuitenkin huomiota erityisesti tuohon kalatalouden kohtaan. Täällä tavoitteissa sanotaan: "luodaan hyvät edellytykset vapaa-ajankalastukselle ja siihen liittyville hyvinvointipalveluille". Olen vähän huolissani siitä, että vieläkään näissä tavoitteissa kalatalouden osalta ei mainita lainkaan matkailua. Meillä on erityisesti vaelluskaloihin liittyvä perinteinen voimavara, Tenojoki ja sen vesistö, mutta nyt myöskin maatalousvaliokunnan tarmokkaalla työllä on saatu lohikantojen elpyminen tapahtumaan Tornion Muonionjoella, jopa Simojoella, niin, että sillä näyttää olevan merkittävä vaikutus alueen matkailuelinkeinojen kehittämiseen. Minä toivon, että ministeri nyt tuo omaan ministeriöönsä sen näkökulman, että kalatalous on myöskin vapaa-ajan kalastuksen osalta merkittävä osa matkailuelinkeinoa ja sen kehittämistä.

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Me perussuomalaiset haluamme pitää Suomen asuttuna etelästä pohjoiseen, idästä länteen. Yleisellä tasolla totean perussuomalaisten ensi vuoden varjobudjetin tekstiosasta seuraavaa... Laitan lasit, että näkee.

"Perussuomalaiset näkevät Suomen maaseudun voimavarana ja monimuotoisena, elinvoimaisena asuinympäristönä myös tulevaisuudessa. Tämän takia emme olisi hallituksen tavoin tiukentaneet ja heikentäneet maatalouden luopumistukien ehtoja, koska tämä lisää tilojen alasajoa ja aiheuttaa työttömyyttä maaseudulla. On selvää, että tällaiset hallituksen harjoittamat toimenpiteet autioittavat entisestään Suomen maaseutua, koska viljelijät käytännössä pakotetaan muuttamaan pois kotiseudultaan hallituksen keskittämispolitiikan seurauksena. Mielestämme metsäperusteinen biotalous on tulevaisuuden kasvuala. Kotimaisen turpeen ja puun käytön lisääminen sekä sen käyttö eri tarkoituksiin tulee huomioida voimallisemmin. Puurakentaminen sisältää myös perussuomalaisten mielestä mittaamattomat mahdollisuudet.

Arvoisa puheenjohtaja! Tätä mieltä me olemme tästä asiasta.

Anne-Mari  Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Metsätalous on kiistatta yksi kansantaloutemme tukipilari. Onkin hyvä, että valiokunta on tässä mietinnössään korostanut, että metsäalan kilpailukykyä ja investointimahdollisuuksia tulee parantaa muun muassa tilarakenteen ja sukupolvenvaihdosten edistämisellä.

Aika tarkkaan vuosi sitten ministeri Orpon edeltäjä herätti keskustelua veroporkkanoista metsänomistajille, jotta metsälöiden keskikoko kasvaisi. Silloinen ministeri Koskinen esitti, että metsäverotusta tulisi kehittää enemmän yrittäjämäiseen suuntaan, esimerkiksi sillä tavalla, että jos ei myy puuta tiettynä ajanjaksona, niin menettäisi sen verohuojennuksen, tai vastaavasti jos myisi metsämaata toiselle metsänomistajalle ja saisi näin tilakoon kasvamaan, niin siitä taas saisi verohuojennuksia. Ruotsissahan on lailla kielletty pienten metsätilojen jakaminen esimerkiksi perinnönjaon yhteydessä. En nyt kysy teiltä, mitä mieltä olette siitä Ruotsin laista, vaan kysyn, miten suhtaudutte metsäverotuksen kehittämiseen.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Biotaloudessa on valtava kasvupotentiaali, kuten täällä on jo puhuttukin. Suomella on vahvoja kilpailukykytekijöitä siinä, muun muassa maailman neljänneksi suurin biokapasiteetti per capita, tieteellinen ja teknologinen osaaminen, liiketoimintaosaaminen ja niin edelleen, ja globaalia kysyntää kasvattavat tietenkin resurssiniukkuus ja tarve ilmastonmuutoksen hidastamiseen.

Tuosta kansallisesta biotalousstrategiasta pitäisi mielestäni nyt tehdä ennen kaikkea riittävän konkreettinen. Olisi ohjattava uskottavat rahalliset panokset biotalouteen ja, mikä tärkeintä, luotava toimintaympäristö biotalouden kokeiluihin. Kaupallistaminen, pienten hankkeiden monistettavuus ja biologistiikan kehittäminen ovat avainasemassa. Me tarvitsemme ehdottomasti lisää julkista keskustelua ja tietenkin sitten tekoja biotalouden edistämiseksi.

Anne Louhelainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Maatalouden kannattavuus on laskenut koko EU-jäsenyyden ajan, eikä helpotusta tämän talousarvion myötä ole tiedossa ensi vuonnakaan. Kansainvälinen tilanne, Ukrainan kriisi ja Venäjän asettamat talouspakotteet ovat ajaneet maataloustuottajat vakavaan ahdinkoon. Koko syksy oli suuren epävarmuuden aikaa luvattuja maitotukipäätöksiä odotellessa. Saatu EU-tuki — anteeksi, otan kopin edustaja Kalmarin toiveesta: saatu EU-kompensaatio — korvaa maidontuottajille vain yhden kuukauden tappiot.

Arvoisa ministeri, olette Hämeen Sanomissa 10. joulukuuta todennut, että EU:lta tuli maitotuen kohdalla kädenojennus. Valitettavasti kantapään kautta on opittu, että se ojentuva EU-käsi mieluummin ottaa kuin antaa. Maatalous on todetusti yksi suurimmista politiikan lohkoista EU:sta. Arvoisa ministeri, minkälainen on Suomen asema ja todellinen vaikutusvalta EU-pöydissä? Miten suomalaista edunvalvontaa voitaisiin mielestänne EU:ssa parantaa, ja millaisia yhteistyökumppaneita voisimme vielä hakea? Ja tietysti kiinnostaa, miten maataloustuottajia riivaavaa byrokratiaa voitaisiin kotimaisin toimin vähentää.

Esko Kiviranta /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ei tarvitse olla kovin suuri ennustaja, kun voi arvioida, että nämä Venäjä-pakotteet jatkuvat vielä koko ensi vuoden ajan, ja tietysti kysymys on paitsi maataloudesta, myöskin elintarviketeollisuuden, merkittävän työllistäjän, työpaikoista. Kysynkin ministeri Orpolta: onko tehty jotain kokonaissuunnitelmaa ensi vuodeksi näitten Venäjä-pakotteitten korvausten suhteen? Ne tahtovat jäädä vähän niukoiksi ja tulevat sitten sen lisäksi vielä myöhässä. Sitten nuo varsinaissuomalaiset ja eteläsuomalaiset viljelijäkollegat ovat kertoneet, ettei heille ole kyllä mitään kompensaatiota vielä tullut maitotuloiksi. Eli milloin se komission lupa sieltä on tulossa? Ja sitten kysyisin vielä, onko sikatalouden harjoittajilla mitään toivoa saada korvausta ja milloin sitä olisi tulossa.

Sofia Vikman /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen myötä viljelijätuet kohdennetaan uudelleen. Komission mukaan aktiiviviljelijöiksi ei luokitella toimijoita, jotka hallinnoivat esimerkiksi pysyviä vapaa-ajan alueita. Myös ratsastusmaneesit luokitellaan pysyviksi vapaa-ajan rakennelmiksi, ja moni maneesitalli oli vaarassa menettää EU-tuet kokonaan.

Paitsi toimimisestaan suomalaisen ruuantuotannon tulevaisuuden puolesta, ministeri Orpo ansaitsee kiitoksen myös toimimisestaan tämän maneesiongelman ratkaisemiseksi. Myös maa- ja metsätalousvaliokunta on ehdottanut aktiiviviljelijätarkastelurajan nostamista 2 000 eurosta 5 000 euroon. Tämä on tärkeä muutos, joka turvaa tuet valtaosalle hevostiloista, jotka käyttävät peltoalansa hevosten laiduntamiseen ja rehun tuotantoon.

Seppo  Kääriäinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Johtamallanne ministeriöllä yhdessä TEMin kanssa on erittäin iso vastuu siitä, miten biotalousstrategia Suomessa toteutuu. Tämän erittäin hyvän tavoitteen takanahan on laaja poliittinen tahto. On syytä ollakin, sillä tämän kauttahan parhaimmillaan kuitenkin luodaan 100 000 työpaikkaa, suurin piirtein, Suomeen aika lyhyellä aikajänteellä, ja se puolestaan on Suomen selviytymisen keskeisiä ehtoja.

Minulla on kaksi näkökohtaa ja kysymystä teille, herra ministeri, joka tunnetaan tomerana miehenä. Ensinnäkin, aikooko hallitus, aiotteko te, tehdä vielä tämän vaalikauden puitteissa sellaisia päätöksiä, jotka hyppäyttävät tätä biotaloutta todella monta porrasta ylöspäin oikeaksi kärkihankkeeksi Suomen elinkeino- ja talouspolitiikassa? Ja toisekseen, onko teillä aikeita tarttua tähän komissaari Kataisen hallinnassa olevaan suureen investointipakettiin, josta on, niin luulen, saatavissa varoja biotalouteen myös Suomessa?

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitän ministeriä näistä tarkoista luvuista, jotka kaksi kertaa tässä salissa nyt luitte. Se, laskeeko vai kasvaako maataloustuki kokonaisuutena, on sitten laskentakaavasta kiinni. Kaiken rehellisyyden nimissä täytyy sanoa, että ei siihen laskentakaavaan pidä laskea mukaan tätä Venäjä-kompensaatiota. Se ei ole maataloustuki vaan kompensaatio. No, sen määrä on tietysti alle 10 prosenttia itse asiassa siitä vuosittaisesta menetyksestä, kun tämä Venäjän vienti estyy. Pelkästään Valion menetys on 200 miljoonan luokkaa vuodessa, ja se on tarkoittanut yli sadan henkilön irtisanomista siellä.

Arvoisa ministeri, minkälaisia toimenpiteitä hallituksella on edistää elintarvikevientiä, tätä Venäjän vientiä korvaavaa vientiä, sitten jonnekin muihin kohteisiin? Onko hallituksella konkreettisia toimenpiteitä tämän suhteen?

Arto Pirttilahti /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Biotaloussuunnitelmassa on, että Suomen täytyisi saada noin 100 000 uutta työpaikkaa, mutta tämä hallituksen harharetki ainakin bioenergian osalta, kun katsotaan turpeen verotusta ja hakkeen tukea, on päinvastoin vienyt näitä työpaikkoja. Oikeastaan on hyvä, että siihen suuntaan on korjausta tulossa, mutta on suunnitelmissa, että vuoden 16 alussa turpeen verotusta edelleen laskettaisiin ja hakkeen tukea tultaisiin silloin nostamaan, mutta siihen on laitettu tämmöinen suurmetsäteollisuuden ehto, että tulisi erilainen läpimitta näille puille. Ihan turha on tämmöinen raja laittaa sinne ja tuoda lisää byrokratiaa tähän metsätalouteen. Jos tästä vielä aiheutuu se, että me joudumme EU:ssa sen uudelleen notifioimaan, niin mehän tulemme sille samalle tielle, millä olemme tällä hetkellä tämän pienpuun energiatuen puitteissa. Tässä budjettikirjassa lukee, että tukijärjestelmä on tarkoitus saattaa voimaan vuoden 2015 aikana, kun sille on komission hyväksyntä. Näettekö, arvon ministeri, tuleeko tämä notifikaatio pienenergiapuulle vai jääkö se jonnekin hamaan tulevaisuuteen?

Jaana Pelkonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Muutamissa puheenvuoroissa on jo nostettu esiin valiokunnan lisäys 350 000 4H-toiminnalle. Tämä todellakin ansaitsee kiitoksen vaikeassa taloustilanteessa. Nuorisotyöttömyys on jatkanut koko ajan kasvuaan nuorisotakuusta huolimatta, ja 4H-toiminta voi omalta osaltaan auttaa ja edistää nuorisotakuun toteutumista.

Sitten vielä lyhyesti luonnontuotteista. Nimittäin Suomen metsien ja soiden lukuisista erilaisista sienistä, marjoista, yrteistä, erilaisista puiden sivutuotteista otetaan talteen ja hyödynnetään valitettavasti vain murto-osa. Kiinnostus luonnontuotteita kohtaan on jatkuvassa kasvussa paitsi täällä kotimaassa myös maailmanlaajuisesti, eli kysyntää ja kasvupotentiaalia tällä sektorilla kyllä olisi vaikka millä mitoin, eli tuotteiden hyödyntämistä tulee edistää. Mielikuvitus on vain rajana siinä kaikessa, miten tuotteita voitaisiin hyödyntää. Kysyisin ministeriltä, miten hän näkee tämän sektorin kehitysmahdollisuudet.

Mikko Savola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Maausko on se, joka viljelijän on tähän asti hengissä pitänyt, se, että jaksaa uskoa siihen tekemiseen ja siihen, että tuotetaan puhdasta suomalaista ruokaa. Mutta se uskokaan ei pitkälle kannattele. Olen erityisen huolissani nuorista viljelijöistä, joita meillä Suomessa on. Kysyn teiltä, ministeri: Mitä konkreettisia toimenpiteitä nuorten viljelijöiden aseman parantamiseen erityisesti kannattavuuden suhteen on suunnitteilla? Mitä te olette tehneet ja teette sen eteen, että sukupolvenvaihdoksia saadaan edistettyä ja tiloja siirtymään seuraaville tuottajille?

Sen lisäksi tämä Makeran rahoitus minua huolestuttaa. Kuinka me pystymme turvaamaan sen, että meidän investointimme saadaan tehtyä Suomessa jatkossakin ja kehitettyä meidän maatalouttamme? Arvioiden mukaan nyt vaalikauden lopussa Makerassa olisi enää noin 100 miljoonaa euroa jäljellä. Mitkä ovat teidän arvionne siitä? Te viittasitte jo siihen, että Makeraa pitää tulla täydentämään ja siitä on jo periaatepäätökset. Kuinka paljon tähän on resursseja laittaa tulevina vuosina?

Eeva-Maria Maijala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitoksia, että saan esittää painavan sanan lopuksi, nimittäin porotalouden petovahingoista.

Ensiksi kiitos: kiitos siitä, että tällä vaalikaudella on ahmavahinkoasiat, susiasiat saatu menemään huomattavasti eteenpäin. Mutta yksi suurimmista ja ehkä suurin vahingon aiheuttaja, karhu, on erittäin huonosti hoidettu. Karhuhan on peto, joka aiheuttaa todellisuudessa suurimman osan porotalouden petovahingoista, mutta ne vahingot tapahtuvat kesällä. Ei kesällä hävinnyttä vasaa tai vaadinta löydy mistään. Ainoastaan syksyllä huomataan, että niin moni vaadin on ilman vasaa. Nyt pitäisi alkaa todella jotakin tekemään siinä, että voitaisiin satsata poronhoitoalueen karhujen määrän arvioimiseen, paljonko niitä karhuja on. Vain sillä me saamme tiedettyä sen. Me tarvitsemme dna-tutkimukseen tai johonkin vastaavaan määrärahoja kunnolla, että saadaan tietää karhujen määrä, minkä jälkeen voimme alkaa toimenpiteisiin karhukannan vähentämiseksi. Nyt sitten kysynkin: mitä toimenpiteitä aiotaan tehdä, jotta tämä todellinen suuri vahingon tekijä saadaan pienemmäksi?

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo

Arvoisa puhemies! Otan edelleen tähän muutamia asioita, jotka jäivät, liittyen tähän eläinsuojelulakiin, johon edustaja Kallikin viittasi. Niin, se on todella se kannattavuus, ja uusien kustannusten luominen lainsäädännöllä pitää minimoida. Meidän ei pidä tehdä omaehtoisesti yhtään enempää uutta lainsäädäntöä kuin mitä meidän yhteisen maatalouspolitiikan tai ympäristöpolitiikan kautta on ihan pakko.

Tähän liittyy muun muassa tämä parsinavettakysymys. Me emme ole siis tehneet päätöksiä. On tehty yksi raportti. Ei ole yhtään päätöstä siitä, että parsinavetoista luovuttaisiin. Ja aivan päivänselvää on, että jos joku sellaisen jonain päivänä tekee — se ei ole nyt siis suunnitelmissa — niin siinä pitää olla vähintään 25 vuoden siirtymäaika. Sitä paitsi itsekin parsinavetassa lypsyllä käyneenä voin kyllä... No, en nyt ihan sillä perusteella, sielläkin eläimet voivat hyvin, mutta muuten tiedän ja uskon, että suomalaiset pitävät, on se sitten parsinavetta tai nykyaikainen uudempi navetta, eläimistä hyvää huolta.

Mutta sitten näihin biotalouden kysymyksiin. Kyllä minä uskon siihen, että meillä on mahdollisuus saavuttaa 100 000 uutta työpaikkaa. Se on kova luku, mutta jos ei paljoa tavoittele, niin mitään ei saakaan — vanha viisaus. Nyt ei ole kysymys siitä, löytyykö nyt tuosta budjettikirjasta niitä rivejä, vaikka niitäkin tarvitaan. Suomessa panostetaan tällä hetkellä satoja miljoonia laajasti yhteiskunnassa biotalouden kehittämiseen: yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa on professuureja, tutkijoita, koulutusohjelmia. Meillä on suuret suuryritykset, jotka tällä hetkellä, Metsä Groupin, Stora Enson ja UPM:n puitteissa ovat suunnittelemassa ja käynnistämissä miljardiluokan investointeja.

Hyvät edustajat! Se on sitä biotaloutta, mihin niitä työpaikkoja syntyy, ja kun se puu pitää kerätä metsästä, niin tarvitaan metsäkoneenkuljettajia, tarvitaan logistiikkaketjuun väkeä. Ja kun se puu ja se biomassa, joka sieltä metsästä tuodaan, kehitetään nykyaikaisella tekniikalla siinä biotehtaassa tai siellä pienessä pk-yrityksessä joksikin tuotteeksi, niin sinne syntyvät ne työpaikat.

Se, mistä meidän pitää huolehtia, on tietenkin se, että se alempi tieverkko on sellaisessa kunnossa, että se kestää nämä tulevaisuuden haasteet, ja sen tähden on tärkeää, että muun muassa liikenneministeriössä tehdään nyt tällä hetkellä töitä näitten asioiden eteen.

Toinen, mistä meidän pitää huolehtia, on se, että puu saadaan liikkeelle. Tämä liittyy edustaja Virolaisen kysymykseen. Metsäomistuksen hajaantuminen Suomessa jo noin 700 000 metsätilalle tai omistajalle on erittäin suuri haaste. Jos se siitä vielä pirstaloituu, niin se ei edesauta puun liikkeelle saantia. Meillä on ministeriössä työryhmä, joka valmistelee metsätilojen sukupolvenvaihdosratkaisuja, ja on aivan selvää, että veroratkaisut ovat niitä oleellisia ja niistä ratkaisuista pitää pystyä kiihkottomasti Suomessa keskustelemaan, mutta tässä pitää päästä eteenpäin.

Tähän liittyy huoli siitä, mihin se puu ohjautuu. Suomessa metsät kasvavat tällä hetkellä 100 miljoonaa kuutioita vuodessa ja tulevaisuudessa — kerrankin kiitos ilmastonmuutoksen, joka lähtökohtaisesti on paha asia — vielä enemmän. Sitä puuta riittää, mutta meidän pitää huolehtia siitä, että sitä riittää teollisuuden, energiateollisuuden ja muiden yrittäjien tarpeisiin, ja vielä niin, että se lähtee liikkeelle eli metsänomistajakin on tyytyväinen. Tämä on se, minkä pitää metsäpolitiikassa pystyä onnistumaan ja mikä pitää saada kokonaisuutena pelaamaan, ja sellaisia ratkaisuja meidän pitää pystyä tekemään.

Näitä on niin valtavasti näitä kysymyksiä. (Harry Wallin: Byrokratia!) — Byrokratia on ollut monissa puheenvuoroissa esillä. Olin todella tyytyväinen maanantain neuvoston kokouksessa siihen, että komissaari Hogan oli tarttunut uuden komission yleiseen ohjelmaan siitä, että byrokratiaa puretaan, ja oli konkreettisesti lähdetty liikkeelle nyt niin, että siellä pöydällä oli käynnissä olevia EU-lainsäädäntöhankkeita, joihin liittyen yksi komission varapuheenjohtajista, joka vastaa tästä byrokratian karsinnasta, oli antanut komissaarille tehtävän, että näistä osa pois.

Itse kannatin spontaanisti sitä, että esimerkiksi uudella luomuasetukselle ei ole nyt tarvetta, koska se pohja näyttää tällä hetkellä siltä, että se päinvastoin estää luomutuotannon kehittymisen Suomessa eikä suinkaan edistä luomutuotantoa. Mutta nämä ovat niitä konkreettisia juttuja siinä byrokratian karsinnassa, että silloin pitää hetkeksi pysähtyä, kun niitä tapahtuu. Tai byrokratian karsintaa oli se, että ympäristönsuojelulain yhteydessä pystyttiin yhdessä ympäristöministeriön kanssa löytämään ratkaisu, jossa eläinkohtaiset vaatimukset näille eläintiloille ympäristöluvitukseen nousivat. Se on byrokratian karsintaa. Näitä pitää tehdä.

Sitten sinne kettutarhalle, vai oliko minkeistä kysymys. Olen ehdottanut, ja sitä tällä hetkellä on lähdetty valmistelemaan, että ympäristöluvitus siirtyisi kunnille juuri niin kuin te ehdotitte. Se olisi paljon järkevämpää. Kunnilla on elinkeinopoliittinenkin motivaatio tehdä ne asiat nopeasti ja saada investointeja liikkeelle.

Elintarvikkeita pitää saada sekä kotimarkkinoille että maailmalle. Me teemme töitä Kiinaan tällä hetkellä, Afrikkaan, Singaporeen, Euroopan markkinoille, eli kyllä tässä ollaan tosi laajalla sektorilla liikkeellä.

Sikatalous: 3,5 miljoonaa euroa on se, mitä nyt näistä kriisirahoista pystytään sikatalouden tukemiseen suuntaamaan.

Ja sitten vielä viimeisenä aiheena, herra puhemies, (Puhemies: puoli minuuttia!) tämä EU-vaikuttaminen. Varmasti ajateltiin, että paljon enemmänkin tulee kuin 10,7 miljoonaa, mutta se liikkumavara, joka komissiolla oli sitten käytössä, oli pienempi. Ja tämä oli kuitenkin ensimmäinen kerta EU:n historiassa, että se kohdennettiin jollekin maalle ja joillekin tuottajille, ja se tuli Suomelle ja Baltialle. Minusta se on osoitus siitä, että meidän lobbauskoneistomme toimii ja meidän vaikutusvaltamme toimii. Me saimme sen päätöksen sieltä, ja väitän, että se tuli viimeisellä hetkellä, koska tämä kriisi ei ole nyt vain Suomessa ja Baltiassa, vaan se alkaa nyt eskaloitumaan muualle Euroopan sisämarkkinan kautta. Sen tähden tästä eteenpäin meidän pitää olla kaikissa niissä keskusteluissa mukana, joissa tehdään yhteisiä toimenpiteitä, joista me hyödymme, ja tukea niitä. Siinä esimerkiksi tämä sikatalous on nyt jo pöydällä, että katsotaan, löytyykö sellaisia komissiotoimenpiteitä, jotka voisivat myös suomalaista sikataloutta tukea.

Pyydän anteeksi, jäi paljon kysymyksiä vastaamatta, mutta palataan.

Jari  Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Arvon ministeri, puuta riittää kyllä Suomessa kaikille mahdollisille käyttömuodoille, ja siksi keskusta vaatii, että se 2012 metsäenergiataso, se tuen taso, on se, mikä käyttöön otetaan, toisin kuin hallitus on ajatellut.

Mutta, arvon ministeri, myönnetään se, että te olette tehnyt kovaa työtä, ja kiitos kaikista niistä saavutuksista, mitä te olette saavuttanut, mukaan lukien se 10,7 miljoonan euron kompensaatio suurvaltapolitiikan aiheuttamille tappioille. Ne ovat suurvaltapolitiikan aiheuttamia tappioita, ne eivät ole minkään vertaa viljelijöiden aiheuttamia. Hyvä käsiraha, mutta tappiot ovat todellisuudessa reilusti yli 100 miljoonaa. 10 miljoonaa on olematon siihen nähden, mutta kiitos nyt siitäkin ennakkomaksusta.

Arvoisa puhemies! Täällä äsken sanottiin, että tukitasot tulevat kohoamaan. Ei voi olla niin, että tällaiset kompensaatiot, jotka tulevat täysin meille vieraista vaatimuksista ja tästä äsken mainitusta suurvaltapolitiikasta, lasketaan tukitasojen nousuksi. Se ei pidä paikkaansa. Tukitasot tulevat laskemaan: pitkäjänteisellä tavalla ne tulevat laskemaan, eivät nousemaan. On täysin kohtuutonta syyttää viljelijöitä siitä, että heille annetaan jotakin lisää heille itselleen täysin ennakoimattomista tulonmenetyksistä, ja sitten se lasketaan tueksi. Näin ei voi olla. Tämä pitää korjata meidän kaikkien tässä salissa. Se on epäreilua suomalaisia ruuantuottajia kohtaan ehdottomasti. Lisäksi tukiehdot nyt uudessa ohjelmassa ovat sellaisia, että läheskään kaikki tilat eivät voi niihin sitoutua, ja se vähentää tuen käyttöä tilatasolla, elikkä tämäkin pitää ottaa huomioon.

Sitten, puhemies, yksi lyhyt kysymys: onhan varmasti nyt niin, että eduskunnan eilen hyväksymät yksimieliset päätökset toimeenpanolakien mietinnössä olevista edellytyksistä varmasti menevät hallinnon tietoon, niin että ne tulevat huomioon otetuiksi?

Reijo  Hongisto /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Vielä muutamana sana petovahingoista, sillä viime aikoina erityisesti sudet ja suden ja koiran risteymät ovat tappaneet jo kymmeniä arvokkaita metsästyskoiria. Näille koiran tappajille on haettu kaatolupia, mutta riistakeskukset eivät ole niitä liiemmin myöntäneet. Eräs syy kaatoluvan epäämiseen on ollut se, että pedon tappamasta kotieläimestä maksetaan korvausta, siis korvausta, ei tukea eikä kompensaatiota vaan vahingonkorvausta. Petokorvaus on kuitenkin veronalaista tuloa, eli pedon tappaman eläimen omistaja joutuu saamastaan korvauksesta maksamaan veroa, johon ei huomioida vähennyksenä esimerkiksi koiran kouluttamiseen kulunutta rahaa. Jokainen käyttövalion kouluttanut metsästäjä tai koiranomistaja tietää, että ei ole vaivatonta viljaa, vaan se vaatii valtavasti harjoitusta ja työtä, että koirasta käyttövalion saa, mutta tätä ei voi vähentää tästä korvauksesta. Arvoisa ministeri, kysynkin teiltä: mitä hallitus aikoo tehdä, jotta petokorvaukset olisivat verovapaata korvausta eikä sitä laskettaisi tuloksi?

Janne Sankelo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun olen tuolla maa- ja metsätalousvaliokunnassa tehnyt monenlaisia kompromisseja, niin että muistelmien ensimmäinen osa alkaa olla valmiina, niin yritetäänpäs näihin tukitasoihinkin sitten sellaista. Nimittäin muistelisin, että MTT:n asiantuntijalausunnossa todettiin, että tuet pysyvät suurin piirtein ennallaan. Eli tietyllä tavalla, kun eri kohdissa tulee painotuksia EU-tuissa, kansallisissa tuissa, niin heitänpä tämmöisen tässä niin kuin viran puolesta.

Mutta toinen asia EU-vaikuttamiseen ja yhteiseen EU-maatalouspolitiikkaan liittyen. Yksi asia minua oikeasti ärsyttää, ja se on se, mikä ilmeni tässä syksyn aikana maitokeskustelussa, kuinka huonosti EU-tasolla tunnettiin Suomen osuustoimintajärjestelmää, sen ominaispiirteitä, pysyviä nurmia, siihen liittyviä kysymyksiä. Kysyisin ministeriltä, kun me olemme 20 vuotta olleet yhteisessä EU-maatalouspolitiikassa: mitä meidän pitäisi proaktiivisesti tehdä, ettei tarvitsisi kaikkia asioita aina kerta toisensa jälkeen rautalangasta vääntää?

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Harmaa talous on pesiytynyt myös metsäteollisuuden puolelle, metsätalouteen, ja minä kysyisin ministeriltä, että kun käsittääkseni Kemeran, kestävän metsärahoituksen, lain asetus on valmisteilla ministeriössä, niin onko tässä mahdollisuus periä Kemera-tukia takaisin semmoiselta yrittäjältä, joka ei ole hoitanut velvoitteitaan yhteiskuntaa kohtaan. Tarkoitan näitä työnantajan sosiaaliturvamaksuja ynnä muita.

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta on aivan turha jatkaa tätä eipäs—juupas-keskustelua tukien suuruudesta. Minä luulen, että tuottajat ja viljelijät tuntevat sen kukkaroissaan, ja se on varmasti miinusmerkkinen. Se on aivan selvä asia, tehtiinpä minkälaisia laskutoimituksia tahansa.

Metsätalouteen minä uskon, ja uskon, että kaikki tässä salissa ovat sitä mieltä, että se on kuitenkin meidän kansantalouden kasvun kannalta aivan keskeinen toimiala. Minusta väittämät, joita ministerikin vähän nosti täällä esille ja metsäteollisuus on useaan otteeseen todennut, että puun saannissa on vaikeuksia — tosiasiahan tänä päivänä on se, että ei tahdo kukaan ostaa, vaikka tarjolla olisi. On tiettyjä dimensioita, joille ei ostajia riitä, ja minusta on äärettömän tärkeätä, että pidetään huoli siitä, että saamme tämän metsäteollisuuden sukupolvenvaihdosasian eteenpäin. Niin kuin ministeri totesi jo, siinä on työryhmä. Se on ihan keskeinen asia. Mutta toinen kysymys siihen: onko ministeri samaa mieltä kuin jaosto- ja valiokunta, että logistiikan kannalta metsäautoteitten rakentamis- ja peruskorjaamiseen tarkoitetut rahat pitää pitää erillään yksityistiemäärärahoista?

Eeva-Maria Maijala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kemera-tuista eli kestävän metsätalouden rahoituslaista: Se saatiin nyt ihan hyvin jo päätettyä ja liikkeelle, mutta yksi osa-alue jäi kokonaan hoitamatta, nimittäin vajaatuottoisten metsien uudistaminen. Se on meille pohjoisen ihmisille erittäin tärkeä asia, sillä meidänkin alueen metsistä puolet on uusittu tähän asti Kemera-tuella, ja tästä huudetaan todella paljon, että mitä nyt tämän kanssa tehdään.

Tähän Kemera-tuesta päätettyyn tekstiin tuli matkaan, että sitä aletaan selvittämään, mutta onko tätä alettu selvittämään, ja kuinka pikaisesti tätä voidaan alkaa työstämään? Onko mitään mahdollisuutta, että tälle vuodelle saadaan määrättyä joku erillinen määräraha ja saataisiin alkaa myöskin tukemaan näitä vajaatuottoisia metsiä, kun niitä uudistetaan.

Mats Nylund /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Useat edustajat ovat väittäneet, että emme saa kutsua niitä tukirahoja, jotka tulevat joko EU:sta tai Suomen hallitukselta, tukirahoiksi, vaan kompensaatioksi. No, näin voi ehkä olla, ja että ne ovat riittämättömiä, siitä olemme samaa mieltä, mutta nyt puhumme ensi vuoden talousarvioista. Näistä rahoista neuvotellaan Suomen lainsäädännön mukaan neuvotteluissa tuottajajärjestön ja ministeriön välillä. Niistä maksetaan meidän lainsäädännön ja asetuksen mukaan, esimerkiksi maidontuottajille pohjoisena tukena, sianlihantuottajille de minimis -tukena. Tänään pidettiin neuvottelut ministeriössä ministerin johdolla, löydettiin neuvottelutulos, jota tuottajajärjestön päättävät elimet eivät ole vielä hyväksyneet, mutta tällä tavalla se toimii. Onko se sitten tukiraha vai kompensaatio, se on täyttä semantiikkaa, koska ne eivät ole Aku Ankka -rahoja, ne ovat oikeita rahoja.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Orpo, te sanoitte äsken, että aiotte selvittää EU:n kanssa, mihin EU velvoittaa silloin, kun Metsähallituksen organisaatiota tai metsähallituslakia uudistetaan. Se on hyvä, että selvitetään, koska Suomessakin on aika monessa asiassa halua juosta EU:n selän taakse piiloon. En sano niin, että te olisitte niin tehnyt, vaan ne, joille Metsähallituksen metsätaloustoimien yhtiöittäminen on lähes pakkomielle.

Kuusi vuotta sitten hyvin arvostettu ja minunkin arvostamani europarlamentaarikko Esko Seppänen teki Destia-päätöksen jälkeen kysymyksen Euroopan komissiolle, mitä Destia-päätös tarkoittaa Suomen Metsähallituksen suhteen. Komissio vastasi aivan yksiselitteisesti, että Destia-päätöksestä ei seuraa mitään yleistä yhtiöittämisvaadetta ja että komissio seuraa kilpailuvaikutuksia mutta ei puutu siihen, mikä organisaatiomuoto on kyseessä. Elikkä minun mielestäni on päivänselvää, että EU:sta ei tule mitään yhtiöittämispakkoa.

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministerille uskon vahvistuksesta siihen, että EU:ssa saadaan myös säädöksiä vähennettyä, ja jos voitte, niin lähettäkää kuuta kiertämään sitten kansallista metsäpolitiikkaamme uhkaavat säädökset.

Vielä tästä maatilatalouden kannattavuudesta. Kyllä tekin varmaan tiedätte, montako henkilötyövuotta tulee lisää valvontaa tämän kansallisen lainsäädännön myötä. Tuossa pikaisen laskelman tein ja laskeskelin, että noin 67 henkilötyövuotta tarkoittaisi tämä uusi ratkaisu. Tätä maa- ja metsätalousvaliokunnassa on laskeskeltu. Jos tämä lisävalvonta, lisähallinnointi lasketaan — sille voidaan varmaan laskea hintalappu — niin paljonko tämä tuottaa sitten maatalouteen lisäarvoa eli paljonko tämä tuottaa maanviljelijälle sinne viivan alle lisää tuloa ja kuka tämän hallinnoinnin maksaa? Mikä on ihan oikeasti tämän sääntelyn tuottama lisäarvo maataloudelle, että on joku viherryttämistuki? Se on uusi tukimuoto, se lisää kansallista päätäntävaltaa Brysseliin. Mikä on tämän panoksen tulos?

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä tulikin jo useampia kysymyksiä alkuperämerkinnöistä, mutta ette oikein vastauksessanne ehtineet tähän asiaan kovin pitkälle. Aiotteko tällä hallituskaudella tehdä vielä alkuperämerkintöjen eteen jotakin? Soisin kovasti, että tämä asia etenisi, sillä siitä on yli 100 kansanedustajan allekirjoittama lakialoitekin.

Sitten haluaisin siirtyä ihan toiseen aiheeseen, petopolitiikkaan. Kun tässä esittelypuheenvuorossakin kerrottiin, että nämä korvaukset, mitä on laitettu, ovat täysin riittämättömät ja puhutaan jo miljoonaluokan vahingoista, niin mitä mieltä olisitte sellaisesta ehdotuksesta, että rupeaisimme joillekin alueille kokeiluluontoisesti tekemään luonnonsuojelualueille aidattuja alueita? Meillä on luonnonpuistoja yli 1 000 hehtaaria, ja jos sieltä osa näistä otettaisiin käyttöön, saisimme sellaisen sopivan reservaatin niin, että sitten tämä kannansäilyttämispaine ei muodostuisi niin vahvaksi ulkopuolisilla alueilla.

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minäkin itse asiassa haluan kiittää ministeriä. Ministeri on lähtenyt hoitamaan tehtäväänsä epäilemättä erinomaisen hyvin, ongelmia vain on enemmän kuin yksi ministeri pystyy ongelmia hoitamaan, varsinkin tilanteessa, jossa muulta hallitukselta ei saa tukea juuri ollenkaan.

Kannattavuus on tietysti se maatilatalouden iso ongelma. Ministeri sanoi aivan oikein siitä, että se suurin perussyy on se, että viljelijät eivät saa tästä markkinaketjusta riittävästi työtään vastaavaa osuutta ja sitä pitäisi pystyä sitten kompensoimaan jollakin tavalla. Tämä kaikki aiheuttaa sen, että viljelijöitten jaksaminen on kovalla koetuksella.

Ja arvoisa ministeri, perinteinen joulukuun budjettipääluokan kysymykseni: mitä ministeri sanoo näin joulun alla niille nuorille viljelijöille, jotka pohtivat tuotannon jatkamista, tai viljelijöille, jotka miettivät uusia investointeja? Miten te valatte uskoa heille maatalouden tulevaisuudesta?

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä oli muutamissa puheenvuoroissa sanottu, että puu ei välttämättä käy kaupaksi, mutta voi sanoa kuitenkin niin, että sekä energiateollisuus että metsäteollisuus ovat kääntäneet nyt investointikäyrät myöskin Suomen suuntaan. Tässähän on aika paljon kysymys siitä, että he myöskin osittain kilpailevat tästä bioraaka-aineesta.

Nythän oli hieno uudistus se, että turpeen verotusta laitettiin alaspäin ja sitten samalla tuli myöskin energiapuun osalta lisää tukea. Nythän kuitenkin energiateollisuuden puolella on esitetty vähän huolestumista siitä, että tehdään selkeä rajaus siitä, mikä voi olla bioenergiapuolta ja mikä menee korkeamman jalostustason tuotteisiin. Sieltä on tullut kyselyä, voisiko sitä katsoa, paljonko sitä puuta menee, ja kenties tehdä siinä vaiheessa rajauksen, mikäli näyttää, että metsäteollisuuden tarpeisiin on tarpeeksi... (Jari Lepän välihuuto) — No, mutta nythän on tällainen uusi viritys ensi vuoden alussa, ollaan miettimässä sitä, että tehdään selkeä rajaus. Pitäisikö miettiä, että me maksimoisimme sen talouspuun käytön, ennen kuin teemme kategorisia rajauksia? (Jari Leppä: Sehän on selkeä rajaus!)

Mikko Savola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuolla meillä maaseudulla ne harrastusmuodot ja ne elämisen muodot liittyvät hyvin paljon vielä metsästykseen ja kalastukseen, ja molempien suunnalta tietysti tiettyjä uhkia on aina olemassa. Tietysti tämä suurpetopolitiikka, mikä Suomessa tällä hetkellä on, on hyvin vahingollista. Tässä on kuultu jo puheenvuoroja siitä, mitä aiheuttaa se, kun menevät metsästyskoirat suden suuhun. Täällä on vielä nostamatta esiin se, mitä se elämä on siellä, kun joutuu pelkäämään, uskaltaako lapsensa laittaa tienvarteen odottamaan bussia, jos suurpetoja siellä liikkuu, ja niin edelleen. Nämä korvaukset ovat todellakin riittämättömät tähän liittyen, ja niihin pitäisi kyllä ehdottomasti saada muutos.

Olen myös huolissani tästä kalastuslaista, joka meillä on itse asiassa täällä eduskunnassa käsittelyssä. Tässähän on riski, että lupatulot romahtavat. Haluankin kysyä, kuinka pystytään nyt turvaamaan se, että siellä paikallisella tasolla pystytään niin kaloja istuttamaan kuin muuten huolehtimaan tästä kalataloudesta kestävällä tavalla, paikallisia ihmisiä palvelevalla tavalla.

Sirkka-Liisa Anttila /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri, muutama sana vielä näillä numeroilla leikkimisestä. Nyt kun sitten 33 miljoonaa toteutetaan Euroopan unionin CAPin rahoituksen kautta, niin miten se heijastuu sitten muihin CAP-tukiin, koska sinnehän tasoa ei vastaavasti ole korotettu? Näissä kannattaa olla aika tarkka.

Sitten toinen asia: 10,7 miljoonaa, joka oli tämä maitotuki, joka nyt saatiin, korvaa sitä tuottajahinnan alennusta, mutta ei edes kokonaan yhden kuukauden ajalta, eli tätä taustaa vasten edelleen yhdyn siihen, mitä edustaja Korhonen sanoi, että ei voida suinkaan olla varmoja, että tätä kautta viljelijöiden tuet muka nousisivat, vaan pelkona on, että sinne jää kuitenkin miinusta jäljelle.

Mutta sitten, arvoisa puhemies, tukivalvonnoista. Nyt kun pinta-alavalvonnat ovat olleet Suomen yksi suurin ongelma — viljelijät kokevat ne erittäin tuskaisiksi, kun joka vuosi ne valvonnat tehdään ja viranomainen ne pinta-alat vahvistaa — niin semmoinen vinkki, että tehdään ne jatkossa vain kerran viidessä vuodessa, jos pinta-alat eivät kerran muutu. Tässä olisi erittäin hyvä esimerkki siitä, miten voidaan byrokratiaa kerta kaikkiaan vähentää.

Ja sitten viimeinen asia: luonnonvarakeskus. Siellä palkkojen harmonisointi on nyt hoitamatta. Se ei ole oikein. Ne ovat todella suuret ne erot.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puhtaat raaka-aineet, kotimaisuus ja ruokaa koskevat luotettavat tiedot ovat myyntivaltteja suomalaiselle elintarviketeollisuudelle. Nykyisin kuluttajat eivät kuitenkaan välttämättä aina huomaa sitä, että esimerkiksi kotimaiset lihatalot voivat käyttää täysin ulkomaisia raaka-aineita, jotka harvoin pystyvät kilpailemaan suomalaisen raaka-aineen kanssa puhtaudesta. Erityisesti pakasteissa tämä on hirveän iso ongelma. Ravintolaketjuissa käytetään paljon pakasteita, jotka yleensä tulevat ulkomailta. Samaten näitä käytetään kunnallisissa ateriapalveluissa, päiväkodeissa, kouluissa, työpaikoilla. Lihan raaka-aine saattaa olla peräisin Brasiliasta tai Thaimaasta, ja kuitenkin kuluttajat ovat hyvin kiinnostuneita siitä, että saisivat kotimaista lihaa, joka on puhdasta. Sen tähden edelleen haluan korostaa sitä, että näissä merkinnöissä jatkossa myös pakaste-elintarvikkeissa tulisi selkeästi olla tämä alkuperämaa aina näkyvissä.

Arto Pirttilahti /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuossa edustaja Jaskari otti vielä esille tämän hakkeen tuen ja turpeen verotason. Vuoden 12 tasollehan meidän pitäisi pyrkiä. Eihän meillä nyt lisää tukea anneta vaan yritetään palauttaa se sille vuoden 12 tasolle, ja sieltähän me voimme katsoa, tilastosta 2012, riittikö puuta kaikille. Varmaan energiajakeet menivät oikeisiin kohtiin ja suuren teollisuuden ainespuutarpeet menivät ihan oikein. Se on ihan turha lähteä tämmöistä rajaa edes suunnittelemaan koko lainsäädäntöön tämän notifioinnin ja muun kautta.

Mutta ministeriä täytyy kiittää ja oikeastaan edellisiäkin tästä metsäpuolen isojen lakipakettien läpi saamisesta tämän hallituskauden aikana. On hieno asia vielä, jos saisitte tämän metsä-spv:n lävitse vielä, maaliin, tämän jakson aikana ennen kuin eduskunta sulkeutuu.

Toinen iso asia tulee ensi vuonna kanssa meillä vastaan: EU:n metsästrategia. Toivon, että me kaikki voimat Suomessa saataisiin siihen, että myös yhdessä Suomen ja Pohjoismaiden — ehkä vielä otetaan vaikka Kanada vielä tuolta pallon toiselta puolelta — metsäalueiden ehdoilla saataisiin EU:n metsästrategia eteenpäin eikä sillä eurooppalaisella puistopolitiikalla.

Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan kiittää ministeriä hyvästä asenteesta, nimittäin tämä peto-ongelma on erityisesti Itä-Suomessa aivan todellinen, ja se rajoittaa ihmisten perinteisiä oikeuksia. Erityisesti koiralla metsästäminen on sellainen laji tänä päivänä, että aika moni koira sitten päättää metsästysuransa siihen viimeiseen metsästyskeikkaan. Näinhän se ei tietenkään voi olla, ja ne perusteet kyllä löytyvät luontodirektiivistä ja metsästysasetuksesta. Siinä mielessä olen luottavaisin mielin, että tähän todelliseen ongelmaan erityisesti Itä-Suomessa nyt puututaan.

Mutta toinen kysymys kuuluu, mitenkä ministeri näkee hevostalouden tulevaisuuden Suomessa. Nimittäin kasvattajat ovat aika ongelmissa, koko hevosurheilu on ongelmissa. Ja nämä kilpailussa maksettavat palkinnot ovat sen takia tärkeitä, että sieltä tulee hevoskasvattajille se palkka, 10 prosenttia siitä ravikilpailupalkinnosta ohjataan sitten kasvattajapalkintoihin. Kun nyt me tiedämme, että täällä Raha-automaattiyhdistys, Veikkaus ja Fintoto (Puhemies koputtaa) meinataan yhdistää, niin miten turvataan hevostalouden edut tulevaisuudessa?

Simo Rundgren /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Metsähallitus on erittäin merkittävä valtion omaisuuden haltija etenkin Lapissa. Hallitus on taloudellisessa hädässään nostanut koko ajan Metsähallituksen tuloutustavoitteita, ja nyt jo hakkuut suuntautuvat keskenkasvuisiinkin metsiin ja tietyllä tavalla häiritsevät. Tällaisia viestejä tulee jopa metsämarkkinoilta.

Tämän lisäksi Metsähallitus myy myös maitaan. Valtion budjetin katteeksi tuloutetaan sitten näitäkin ikään kuin syömävelan katteeksi. Lapissa on pantu merkille sekin, että tunturialueiden matkailuyrittäjien maanvuokraneuvottelut Metsähallituksen kanssa ovat vaikeuksissa. Metsähallitus haluaa sieltäkin enemmän.

Metsähallituksen pääoman käyttö syömävelan katteeksi on mielestäni täysin kestämätöntä. Tässä nyt tarjoankin ministerille harkittavaksi ideaa: pääomatuloja ei tulisi tulouttaa valtion budjettiin vaan tulisi perustaa eräänlainen rahasto, josta voitaisiin esimerkiksi näihin biohankkeisiin, joita on paljon tulossa, sitten käyttää tämän rahaston tuottoa. Silloin se olisi oikeassa käytössä.

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä olen huolissani valtion viinanpoltosta. Miten käy Altian, jos valtion viinanpoltto loppuu oikeasti? Sitä tuskin korvaavat korpikuusen kyyneleet, vaan uskon, että se on Viron viinaralli taikka netistä tilattavat juomat ja maksaja on suomalainen viljelijä. Näin siinä vain käy. Toinen asia on sitten, miten käy ohran kasvattajien. Ohrapirtelö on nyt varsin vaarassa, kun kaikki mainokset kielletään vuodenvaihteen jälkeen.

Näettekö minkäänlaista yhteyttä siinä, että jos näiden tuotteitten kotimainen myynti loppuu ihan meidän omien toimiemme seurauksena, se vaikuttaa meidän viljelijöidemme leipään ja se vaikuttaa suomalaiseen verotuloon? Miksi näihin asioihin ei voida saada sellaista ratkaisua, joka hyödyttäisi koko kansaa? Me tiedämme, että vaikka miten vaarallisia nämä tuotteet ovat, niin siitä huolimatta niitä käytetään ja niitä jotkut osaavat käyttää jopa ihan sivistyneesti. Mutta siihen me tarvitsemme suomalaista viljelijää mieluummin kuin korpikuusta.

Timo  Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meillä on Suomessa metsään liittyviä biohankkeita suunnitteluvaiheessa useampia, ja mikäli toteutuvat ne, jotka tällä hetkellä ovat suunnittelussa, metsien käyttö saattaisi nousta jopa 80 miljoonaan kuutiometriin. Sen tähden metsäteollisuus ja puuta ostava taho on huolestunut siitä, onko tämä kasvu mahdollisesti käytössä, ja sen tähden haluan tukea ministeriä siinä, kun totesitte, että teillä on ministeriössä mietinnässä ja suunnitteilla, mitenkä metsätilojen sukupolvenvaihdoksia voidaan edistää.

Tätä puun saatavuutta voidaan edistää nimenomaan sillä, että meille syntyy potentiaalisia metsätalousyrittäjiä, joidenka intressissä on käyttää metsiä ja myydä puuta. Sen tähden siihen pitää löytää senkaltainen keino, että meillä myytävänä olevat metsät entistä enemmän suuntautuisivat nimenomaan niille metsätalousyrittäjille, jotka käyttävät metsiä, ja heille pitäisi löytää joku porkkana suhteessa niihin, jotka taas sijoittavat, ostavat marjamaita ja sienimaita. (Puhemies koputtaa) Metsät pitää saada käyttöön ja sen tähden metsätalousyrittäjyys pitää pystyä luomaan.

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Joulunaika lähestyy, ja haluan koko maatalousjaoston puolesta kiittää ministeriä. Varmaan on ollut työntäyteinen vuosi, ja on ihan perusteltua se, että täältä salista aina kyseenalaistamme asioita, ja se kuuluu demokratiaan. Minä uskon kuitenkin, että ministeri on tehnyt parhaansa, ja on erittäin hienoa se, että olemme jaostossa saaneet nopeasti vastauksia kysymyksiin ja ministerikin on sinne tullut aina vastaamaan silloin, kun tarvetta on ollut.

Minä uskon, että meidän kaikkien yhteinen tavoite on turvata kotimainen ruoantuotanto ja ennen kaikkea kannattava alkutuotanto. Ne ovat keskeisiä asioita, ne luovat hyvin vahvan perustan myös elintarviketeollisuuden työpaikoille ja niin edelleen. Tässä varmaan meidän ajatuksemme ovat aivan yhtenäisiä.

Haluan toivottaa oikein lämmintä ja hyvää joulua koko perheelle ja ennen kaikkea toivon, että voitte sitten nauttia kodissa suomalaista viljapossua, joka on ehdottomasti kotimaista. Hyvää joulua!

Jari  Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! On tulevaisuuden kannalta rohkaisevaa se, että me olemme tästä isosta linjasta niin täysin yksimielisiä tässä salissa. Se on kautta linjan ja koko poliittisessa kentässä erittäin hyvä asia. Se on yksi niitä Suomen asioita, joita meidän kannattaa yhdessä eteenpäin viedä ja huolehtia niistä asioista, mitä me tässä keskustelussakin esille toimme.

Kaksi asiaa tähän yhteiseen näkemykseen. Toinen on se, että täällä tuotiin hevostalous monessa kohdassa ja sen kehittämistarpeet esille. Järjestämme ensi kuun loppupuolella seminaarin tämän asian tiimoilla ja toivotamme sinne myöskin ministerin tervetulleeksi. Toinen asia on tämä byrokratian purku. Me olemme kaikki yhtä syyllisiä siihen, ja meidän pitää myöskin yhdessä sitä purkaa, ja on hyvä, että ministeri on myöskin ottanut tässä asiassa jämäkät otteet.

Kiitoksia myöskin maa- ja metsätalousvaliokunnan puolesta ministerille hyvästä yhteistyöstä ja siitä, että ote on ollut hyvä. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Oikein rauhaisaa ja hyvää joulua ministerille ja koko perheelle!

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo

Parahin puhemies! Hyvät edustajat, täytyy ensin sanoa, että pistivät miehen totiseksi nämä pari viimeistä puheenvuoroa. Tässä kiitos yhteistyöstä. On oikeasti hieno homma tehdä töitä suomalaisen maaseudun ja suomalaisen maa- ja metsä-, ruoka- ja luonnonvaraelinkeinon puolesta ja niitten ihmisten puolesta, jotka tekevät sitä siellä kentällä, tiloilla ja metsissä ja niissä yrityksissä, jotka ovat siinä elintarvikeketjussa aina sinne vientiteollisuuden huipputuotteisiin asti. Tämä on kunnia-asia. Vaikka tässä asioita on ja niitä hoidetaan ja niistä sanaillaan, niin kuuluu suomalaiseen kulttuuriin hoitaa näitä asioita.

Kaikilla meillä on, kuten tässä todettiin, yhteinen tavoite, ja se on se, että saadaan kannattavuus kohdalleen tuotannon eri portaissa sieltä alkutuotannosta sinne jalostukseen niin, että ihmiset, jotka näitä töitä tekevät — ja se huoli on tietysti kaikkein eniten siellä tuottajassa, alkutuottajassa, mutta miksei ehkä isosti täydy olla huolissaan tänä päivänä myöskin elintarviketarviketyöläisistä ja pienyrittäjistä — saavat sen elannon, ettei tarvitse pyhällä hengellä, uskon voimalla, niin kuin täällä joku sanoi, hoitaa tätä asiaa, vaan että sillä oikeasti pärjää. Eli kiitos, ja jatketaan ensivuonna hyvää yhteistyötä, ja nyt jatketaan vielä tätä työtä, kun tässä on näitä kysymyksiä.

Edustaja Anttila otti esille nämä valvonnat. Siinä en haluaisi vedota työryhmiin, mutta nyt olen oikeasti jo asettanut syksyllä työryhmän tähän peltolohkojen mittaamiseen ja muuttuviin peltolohkoihin, joka on jonkun sortin mysteeri. Minusta siihen on pakko löytää ratkaisu, ja olen antanut ministeriölle aika selkeät ohjeet, että minä haluan alkuvuodesta pöytään ratkaisumalleja, miten tästä päästäisiin yksinkertaisempaan versioon, etteivät niitä käy siellä useat eri viranomaiset mittaamassa ja että sitten viime kädessä viljelijä ei vastaa, että kun ei se pelto nyt hirveästi mihinkään sieltä muutu eikä muuta.

On ollut edelleen tästä suomalaisesta ruuasta paljon puhetta aina villiruuasta lähtien ja luonnontuotteista, ja kyllä se on se meidän vahvuus. Yritän vielä sanoa täällä loppusanojen puolella, alkuvaiheessa puhetta, että kyllä se usko niille nuorille viljelijöille lähtee siitä, että Suomessa on maailman puhtain vesi, ilma, maaperä ja meillä on tuottajat ja elintarvikeketju, jotka osaavat tuottaa vastuullisesti, kestävällä tavalla maailman puhtainta ja terveellisintä ja turvallisinta ruokaa ilman gmo-ongelmia. Se on se meidän valtti, että kun me pääsemme tämän vaikean ajan yli ja kun maailmalla väkimäärä kasvaa ja puhtaasta viljelyalasta ja osaamisesta on puutetta, niin kyllä se tulee se päivä vielä, että sen suomalaisen ruuan arvo ja sen puhtaan luonnon, kun me pidämme siitä huolta, arvo nousee ja sille tuotteelle saa sitä kautta uusia markkinoita ja uutta kysyntää. Se kaikki näkyy, että se on liikkeellä, mutta se kestää.

EU:n metsästrategia — tulee vähän nyt sekavassa järjestyksessä — on aivan ehdoton edunvalvonnan paikka Suomelle. EU:n metsästrategiaa ei saa tehdä Keski-Euroopan, puhumattakaan Etelä-Euroopan, ehdoilla, jotka ovat jo hakanneet metsänsä, eivätkä ne käytä metsiä sillä tavalla kuin me. Se on meille strategisesti niin suuri kohtalokysymys, että siinä pitää kaikkien puolueiden — eikä vain tänä vuonna ja ensi vuonna, vaan tulevien hallitusten ja eduskuntien — olla erittäin tarkkana, että siinä pidetään Suomen puoli, koska me osaamme täällä nimenomaan kestävän metsätalouden. Euroopassa siitä ei tarvitse puhua, siellä joko suojellaan tai sitten käytetään, mutta meillä se on kestävää metsätaloutta.

Petopolitiikka. Ehdottoman tärkeä asia, tunnustan sen edelleen. Huomenna siis julkaistaan luonnos susien kannan hoitosuunnitelmaksi, jolla pyritään pitkäjänteiseen susikannan hoitoon, niin että suomalaiset voivat luottaa siihen, että meillä on järjestäytynyt yhteiskunta, joka ennakoi jo syntyviä riskejä, eikä niin kuin nykyään, että joudutaan ongelmatapauksiin puuttumaan sitten, kun meillä on jo ongelma. Minä toivon, että me saamme siitä rakentavan keskustelun, kun se huomenna liikkeelle lähtee, ettei se mene tämmöiselle perinteiselle jankutuslinjalle.

Karhuasia. Otan kopin tästä edustaja Maijalan pyynnöstä. Täytyy katsoa vakavasti, mikä on se karhujen petovahinkojen tilanne Lapissa. Se ei ole ollut niin paljon pöydällä nyt, mutta olette sen nyt kieltämättä pariin otteeseen nostanut esille, ja täytyy ottaa siitä kiinni. Meillähän on karhujen kanssa nimenomaan tämän kannanhoitosuunnitelma, joka on toiminut hyvin, jos sanotaan valtakunnan tasolta, koska karhujen vahingoista ja karhujen ja ihmisten kohtaamisista on paljon vähemmän kirjoiteltu tai on ollut huolestuneita yhteydenottoja, paitsi nyt tämä keskustelu poronhoidosta. Petojen aiheuttamat vahingot on korvattu ja pitää korvata täysimääräisenä niille, joille niitä syntyy. Siitä, voiko se olla verotonta, en osaa sanoa, mutta veikkaan, että valtiovarainministeriö heittäytyy neliraajajarrutukseen, jos sitä joku menee heille ehdottamaan.

Hevostalous — erittäin suurien haasteiden edessä. Tämä on esiratkaisu, johon edustaja Vikman viittasi, ja oli yksi niistä keinoista, mitä sellaisia keinoja me yritämme löytää laajalla sektorilla, millä me voisimme hevostalouden edellytyksiä Suomessa parantaa.

Viljan hinta, edelleen. Sen suurin ongelma ei nyt ole Venäjän markkina- vaan maailmanmarkkinahinta. Euroopassa saa kovemman hinnan viljalle. Siinä on meidän kaukainen etäisyytemme. Se, mitä voidaan tehdä, on se, että etsitään uusia markkinoita, mitä tehdään, plus sitten se, että me olemme investoinneissa keskittyneet esimerkiksi tilakohtaisten varastointitilojen investointitukemiseen, jolloin tuottaja, viljelijä, jos hänellä on siihen mahdollisuus, voi varastoida itse ja myydä silloin, kun hinta on parempi, ettei ole niin sen yhden ostajan tai markkinan ehdoilla.

Ohrapirtelöstä Altiaan. Nämä ovat omistajaohjauksesta vastaavan ja talouspoliittisen ministerivaliokunnan asioita. Minä toivon ja oikeastaan edellytän, että ne ratkaisut, joita mahdollisesti tehdään jatkossa Altian osalta, ovat sellaisia, että se tuotanto ja toiminta on Suomessa ja siellä käytetään suomalaista viljaa raaka-aineena. Minusta sen on oltava välttämätön lähtökohta, muuten siinä ei ole järkeä. Olut on suomalainen tärkeä maaseudun ja kaupunkienkin tuote ja työllistää paljon pienpanimoitten toimintaa. Pyritään tukemaan eri tavalla ja katsotaan senkin osalta sääntelyä ja lainsäädäntöä, mitä siihen voitaisiin tehdä. Se ei nyt onneksi ole pelkästään alkoholimainonnan rajoitteista kiinni, miten ne tuotteet pärjäävät. Menekkiä on mainonnan puutteestakin huolimatta.

Kalastusmatkailu oli täällä aikaisemmin esillä. Minusta on harmi, jos se ei ole riittävän selkeästi ollut esillä budjettikirjassa, koska kalastusmatkailu on ehdottomasti osa meidän maaseudun kehittämistä. Me näemme valtavia mahdollisuuksia siinä, että kun me lähdemme toimeenpanemaan kalatiestrategiaa niin pienissä vesistöissä kuin suuremmissa, saadaan vaelluskalat palamaan jokiin, luontaiset kalakannat, joiden varaan matkailuyrittäjä voi laskea ja lähteä kehittämään sitä yrityksensä toimintaa. Tämähän on just sitä, mitä halutaan tehdä. Siksi se kalastuslaki on äärettömän tärkeä saada läpi, koska se luo pohjaa sille, että meillä päästään kestävään kalakantojen hoitoon. Jos hiottavaa on, käydään neuvotteluja, mutta minulla on todella vakava vetoomus, että viedään se läpi. Se on niin laajalti vaikuttava asia, että meillä on uudenlainen kalastuslaki Suomessa.

Anteeksi?

Paljonko on jäljellä?

Arvoisa puhemies! Täällä on ollut erinomaisia kysymyksiä paljon. Paljon olisi näihin vastattavaa vielä, mutta uskon ja tiedän, että me jatkamme tätä keskustelua. Kuten aikaisemmin viittasin, niin keskustelukulttuuriin kuuluu reipas kysyminen ja vastaaminen ja hyvä keskustelu yhteisen maatalouspolitiikan ja suomalaisen tuotteen puolesta. — Kiitos.

Aila Paloniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! Vielä muutama sana täällä paljon keskustelua herättäneestä biotaloudesta.

Jyväskylän kaupunkiseutu on osa vahvaa biotalousalan teollisuus- ja innovaatiokeskittymää. Metsäteollisuus ja siihen liittyvä kone- ja laiterakentaminen tuottaa yli 50 prosenttia maakunnan teollisesta lisäarvosta, ja yli 85 prosenttia sähköstä ja lämmöstä tuotetaan paikallisilla polttoaineilla. Biomassavarat, varsinkin metsävarat, ovat olennaisen tärkeä paikallinen raaka-aine, ja ne luovat pohjan niin nykyiselle kuin tulevaisuudenkin aluetaloudelle.

Arvoisa puhemies! Kuten täällä myös todettiin moneen kertaan, biotaloudessa on valtava kasvupotentiaali. Globaalia kysyntää kasvattavat resurssiniukkuus ja tarve ilmastonmuutoksen hidastamiseen, muun muassa. Esimerkin vuoksi kerron, että Yhdysvalloissa kemikaaleista arvioidaan vuonna 2025 olevan 20 prosenttia ja erikoiskemikaaleista jopa 50 prosenttia biomassapohjaisia.

Erilaiset biomassat ovat raaka-ainerikkauksiamme, ja kun ne yhdistetään korkeatasoiseen osaamiseen ja luontoarvoihin, saamme poikkeuksellisen hyvät lähtökohdat hyötyä käynnistyvästä muutoksesta. Biotaloudella on mahdollisuuksia, esimerkkeinä mainittakoon biopohjaiset kuluttajatuotteet, biomuovit, komposiitit sekä tekstiilikuidut. Puuta hyödynnetään rakennetussa ympäristössä, uusiutuvaa energiaa asumisessa, liikkumisessa ja teollisuudessa, ja bioteknisesti voidaan tuottaa lääkkeitä ja paljon paljon muuta.

Arvoisa puhemies! Globaali kysyntä kehittyy nopeasti, ja siksi meidän on mentävä kasvaville markkinoille välittömästi. Suomessa on katsottava eteenpäin, tunnistettava markkinamahdollisuudet ja osattava valita osaamiskärkemme. Tällä vauhdilla emme saavuta tavoittelemaamme biotalouden edelläkävijäasemaa, vaan meidän on luotava rohkeasti uusia toimintamalleja. Monissa maissa on jo laadittu strategioita biotalouden hyödyntämiseksi, ja myös suuri joukko globaalisti toimivia yrityksiä toimii varsin aktiivisesti. Raaka-aineistamme on puristettava lisää euroja, ja se onnistuu korkeammalla jalostusarvolla.

Biotalous on yksi Jyväskylän ammattikorkeakoulun painoaloista. Tunnen sen hyvin, koska olen tuon ammattikorkeakouluosakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja ollut toistakymmentä vuotta. Saarijärvellä sijaitsevan biotalousinstituuttimme missio on toimia kansainvälisenä biotalousalan tutkijana ja asiantuntijana, kouluttajana sekä alan yrittäjyyden ja liiketoiminnan kehittäjänä. Toiminnan tavoitteena on tukea uusiutuvaan energiaan, maatalouteen ja puhtaaseen veteen liittyvän yritystoiminnan ja työpaikkojen merkittävää kasvua keskisessä Suomessa.

Energiaan liittyvässä kehittämistoiminnassa painopistealueet ovat biopolttoaineiden tuotanto, laadunhallinta ja logistiikka, polttoteknologia ja päästöjen hallinta sekä bioenergiayrittäjyys ja -liiketoiminta. Me haluamme ehdottomasti kehittyä edelleen tällä tiellä, ja ainakin meillä siihen on hyvät mahdollisuudet, ja jos tässä maassa halutaan, niin kaikkialla Suomessa on erinomaiset mahdollisuudet, jos hallitus ojentaa vähän kättään ja pistää vauhtia "metsätöihin", niin että me pääsemme kaikki nauttimaan biotalouden hedelmistä.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Kotimainen ruoka on suuri voimavara meille täällä Suomessa, kun meidän pitäisi keksiä uusia tuotteita, joita saisimme myös vientiin kehitettyä. Kuten ministeri Orpo äsken totesi, meillä on puhdasta maata, vettä, ilmaa. Näitä resursseja meidän pitäisi hyödyntää mahdollisimman paljon, jotta pystyisimme kotimaiseen käyttöön enemmän jalostamaan näitä tuotteita ja sitten myös vientiin.

Täällä on paljon puhuttu huoltovarmuuden turvaamisesta viime aikoina. Nyt kun elämme epävarmoja aikoja, niin se, että pystymme kotimaassa mahdollisimman monipuolisesti tuottamaan elintarvikkeita, lisää meidän kaikkien turvallisuutta nyt, kun mietitään tätä Ukrainan tilannetta ja yleensä maailman tilannetta ja sitä, että ruuasta tulee olemaan pulaa tulevaisuudessa.

Arvoisa puhemies! Olen erittäin tyytyväinen siitä, että elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä on uudistettu ja tullaan vielä edelleen uudistamaan, ja toivoisin ennen kaikkea sitä, että kun uudistusta viedään eteenpäin, niin alkuperämerkinnät vaikka siitä, mistä maasta liha on tullut, tulisivat selvästi esille, samaten nämä suola- ja sokeripitoisuudet kaikissa elintarvikkeissa. Niiden täytyisi olla selkeästi esillä.

Itselleni oli yllätys esimerkiksi se, että maidossa on luontaista suolaa. Itse teen paljon elintarvikevalintoja sillä perusteella, että niissä on mahdollisimman vähän suolaa ja sokeria ja kaloreita ja lisäaineita. Onkin hyvin tärkeää, että mahdollisimman moni kuluttaja kiinnittää huomiota siihen, että ei joka päivä nauti sellaisia elintarvikkeita, jotka ovat terveydelle haitallisia, aiheuttavat liikalihavuutta ja sitä kautta sairauksia ja kustannuksia itselle ja yhteiskunnalle.

Monissa kouluissa on myös ollut tämmöinen ympäristökoulukonsepti ja ruokateemaa on lapsille opetettu. Sitä toivoisin levitettävän koko maahan, että lapset pienestä pitäen oppisivat tunnistamaan sen, mikä on heille hyväksi, mitä he suuhunsa pistävät, jotta pystyvät sitten terveellisen ravitsemuksen kautta omaa terveyttään ja hyvinvointiaan vaalimaan mahdollisimman hyvin. Toivottavasti tämä ympäristökoulukonsepti leviää koko maahan laajalti.

Arvoisa puhemies! Olen itse ihmetellyt kovasti, kun näitä pakastelihoja käytetään päiväkotien ja koulujen ja työpaikkaruokaloitten keittiöissä hyvin paljon. Ne pakastelihat tulevat usein Thaimaasta ja Brasiliasta. Uskoisin, että moni ruoka-annos jäisi syömättä, jos tietäisimme, minkälaisissa olosuhteissa nämä eläimet siellä alkuperämaissa elävät. Toivon, että jatkossa kun näitä merkintöjä edelleen elintarvikkeissa selvennetään, niin sitten tämä alkuperämaa olisi yksiselitteisesti näkyvissä ja sitä ei salattaisi kuluttajilta. Nimittäin kotimainen elintarviketeollisuus usein herättää mielikuvia kuluttajissa, että jos on Saarioinen tai Atria, niin myös liha olisi kotimaista, mutta sitä se ei välttämättä läheskään aina ole. Sen takia toivon, että nämä kaikki alkuperämerkinnät olisivat mahdollisimman totuudenmukaisia ja selkeitä.