Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 31
Kari Rajamäki /sd(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Liikennepolitiikka on nähtävä talouden
ja työllisyyden, aluekehityksen ja kansallisen kilpailukyvyn
kehyksessä. Väylänpitomme rahoitus on
ollut liian pitkään niukka kokonaisuutta arvioiden.
Perusväylänpidon osalta valtiovarainvaliokunta
tukee ministeri Risikon parlamentaarisen työryhmän
ehdotusten etenemistä, joiden mukaan kasvanutta korjausvelkaa ryhdyttäisiin
määrätietoisesti vähentämään.
Raskaan liikenteen massa- ja mittauudistukseen olemme kiinnittäneet
useasti huomiota. Edelleen sen toimeenpanojen vaikutuksia on seurattava
ja myöskin pidettävä huoli, että tältä osin toimeenpano
ei heikennä muuta tienpitoa ja kehittämistä.
Elinkeinoelämän kuljetusten ja liikenneturvallisuuden
täsmäpanostuksia perinteisesti jatketaan. Tältä osin
on teollisuuden käyttämiin kuljetusreitteihin
ja lähinnä niihin mustiin aukkoihin kiinnitetty
huomiota, tällä kertaa valtatie 23 Varkaus—Viinijärvi
Stora Enson ja Pohjois-Karjalan elinkeinoelämän
ja raaka-ainekuljetusten näkökulmasta, valtatie
3:n usean maakunnan rajalla väliin pudonneen Tampere—Vaasa-osuuden Kyröskosken
ja Parkanon osuudet sekä myöskin Pietarsaaren
satamatien loppurahoitus.
Se, mikä myös on erittäin vakavalla
tavalla ollut esillä, on ollut myös alempiasteisen
tieverkon tilanne. Tältä osin yksityisteihin lisätään
2 miljoonaa, koska sillä on merkitystä maaseudun elinkeinojen
sekä maaseutuasutuksen kannalta. Myöskin tulee
selvittää yksityis- ja metsäteiden tukijärjestelmät
kokonaisuutena kestävän metsätalouden
rahoituslain ja yksityistiejärjestelmän yhteensovituksessa.
Liikennepoliittisen selonteon ainut hanke, joka ei ole lähtenyt
eteenpäin, on Ylivieska—Iisalmi—Kontiomäki.
Tältä osin kyllä edellytetään
suunnittelun nopeuttamista ja tämän hankkeen merkitystä painotetaan.
Ylivieskan ratajärjestelyyn vain 1,5 miljoonaa euroa kyetään
tässä vaiheessa valitettavasti osoittamaan.
Hanko—Hyvinkää-radan sähköistystä on eduskunta
tänä vuonna kiirehtinyt mietinnössään
ja kannanotossaan. Valiokunta on edelleen käynyt neuvotteluja
ja keskustellut kaikista tavoista, niin että tämä tärkeä hanke
myöskin lähtisi vielä tämän
hallituksen aikana liikkeelle.
Raideliikenteen sähköistys on koko kilpailukyvyn
kannalta erittäin tärkeä. Pisara-hankettakaan
ei voi tarkastella ratapätkänä, vaan
se on nimenomaan koko yhdyskuntarakenteeseen ulottuva vaikutuksiltaan.
Tässä suhteessa sillä on vaikutuksia
MAL-sopimukseen ja alueen, pääkaupunkiseudun,
asuntotuotannon lisäämiseen.
Valtatie 4:n ja valtatie 5:n vakavat osuudet: myöskin
TEN-T-järjestelmän rahoituksen ja pohjois—etelä-suuntaisen
järjestelmän normaalin kehittämisen osalta
edellytetään, että niihin kiinnitetään
paremmin huomiota.
Suomen on toimittava aktiivisesti myös pohjoisten alueiden
liikenneyhteyksiä koskevassa suunnittelutyössä.
Edunvalvontaa — nimenomaan kansalaisten edun — ja
tulevaisuuden haasteita silmällä pitäen
muun muassa pohjoisten alueiden liikennepolitiikassa on tultava
paremmin esille. Tämä liittyy tietysti TEN-T-näkökulmiin.
Säännölliset lennot ovat elinkeinoelämän
ja erityisesti kansainvälisillä markkinoilla toimivien
työllistävien vientiyritysten kannalta elintärkeitä.
Valtiovarainvaliokunta korostaa, että maakuntien ja elinkeinoelämän
ja alueen yritysten tulee sitoutua lentoliikenteen kustannuksiin,
mutta myös valtion tulee luoda kansallisesti sellaiset olosuhteet,
joissa kannattavan ja toimivan kotimaan lentoliikenteen kehittäminen
on mahdollista. Tässä suhteessa on tärkeätä,
että nyt poikkihallinnollisesti liikenne- ja viestintäministeriö yhdessä valtiovarainministeriön
ja työ- ja elinkeinoministeriön sekä yritysten
ja alueiden kanssa löytäisi ne toimenpiteet, joilla
luodaan edellytyksiä kotimaan kentille suuntautuvan lentoliikenteen
kehittämiseen, jotta se tukee aiempaa paremmin alueiden
saavutettavuutta, kansainvälisen vientiteollisuuden toimintamahdollisuuksia ja
matkailun kehittämistä. Valtiovarainvaliokunta
toteaa, että vuodenvaihteessa valmistuvan lentoliikennestrategian
pohjalta tehtävät ratkaisut on tehtävä vasta
edellä mainitun selvitystyön jälkeen,
jotta varmistetaan nimenomaan meidän kansallisten keskeisesti
toimivien yritysten pysyminen Suomessa eikä toiminta siirry
ulkomailla oleviin toimipaikkoihin.
Laajakaistahankkeiden lisärahoitusta tarkastellaan
ensi kevään kehyspäätöksen
yhteydessä. Olemme tätä vauhdittaneet,
ja myös ministeri Kiuru on tähän vakavalla
tavalla, valiokuntaa tyydyttävällä tavalla,
puuttunut.
Säätutkaverkosto on myös ollut valtiovarainvaliokunnalle
ja liikennejaostolle hyvin tärkeä asia. Se ei
edelleenkään kata koko maata kaikissa säätilanteissa.
Erityisesti Lapissa ja Kainuun Koillismaa-alueella on katvealueita.
Tätä on edelleen syytä korostaa.
Haluan lopuksi kiittää valtiovarainvaliokunnan
liikennejaostoa pitkästä ja hyvästä yhteistyöstä,
koko valtiovarainvaliokunnan hallitusvastaavia ja ministereitä tästä budjetin
valmistelusyksystä.
Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko
Arvoisa herra puhemies! Syksyn aikana on liikenteen asioista
käyty vilkasta, rakentavaa keskustelua talousarvioiden
yhteydessä ja kyselytunnilla, hyvä näin.
Se osoittaa, että liikenneasiat ovat jokaiselle tärkeitä.
Kiitos jo etukäteen. Nyt eduskunnan salissa istuu hyvin
monia eri puolueitten edustajia, jotka ovat kiinnostuneita näistä liikenneasioista,
hienoa aloittaa keskustelu. Jaoston puheenjohtaja Rajamäki
piti erinomaisen katsauksen, kiitos siitä.
Talousarvioesityksen lähetekeskustelussa toin esille
talousarvioesityksen kokonaisuutta ja muutamia itselleni tärkeitä asioita.
Tiukasta valtiontalouden tilanteesta huolimatta nyt satsataan liikenneverkon
parantamistoimiin. Vuoden 2014 toiseen lisätalousarvioesitykseen
sisältyi työllisyyttä ja kasvua tukevia
toimia. Vuonna 2015 käynnistetään kuusi
uutta kehittämishanketta ja varmistetaan rahoitus monien
tärkeiden hankkeiden loppuun saattamiseen.
Mainitsin lähetekeskustelussa huoleni perusväylänpidon
rahoitustasosta. Jo budjettiriihessä saatiin 30 miljoonaa
euroa perusväylänpitoon kehyksiin nähden
lisää. Talousarvion täydennysesitys toi
siihen vielä lisähelpotusta: täydennyksessä ehdotettiin
10 miljoonaa euroa lisäystä perusväylänpitoon
käytettäväksi seutu- ja kantateiden päällysteiden,
kriittisten siltojen ja väylärakenteiden parantamiseen.
Lisäyksellä on tarkoitus pienentää syntynyttä korjausvelkaa,
ja tämä onkin erittäin tervetullut lisäys.
Talousarvion täydennyksestä haluan mainita vielä Länsimetron
valtionavun. Tämä liittyy valtion ja kuntien väliseen
sopimukseen seutujen suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen
edistämiseksi eli niin sanottuun MAL-sopimukseen. Pidän
tätä sopimusta jatkon kannalta tiennäyttäjänä.
Varsinkin kasvavilla kaupunkiseuduilla kuntien on sitouduttava asumisen
edistämiseen, kun valtio toteuttaa omia tai tukee kaupunkien
suuria liikenneinvestointeja. Näin saadaan paras hyöty
kaikille.
Kolmas asia, jonka haluan tuoda täydennyksestä esille,
on ajoneuvojen romutuspalkkio. Näin pyritään
vauhdittamaan autokannan uudistumista sekä samalla vähentämään
liikenteen päästöjä ja parantamaan
liikenneturvallisuutta. Kysymyksessähän on kokeilu,
ja kokeilun jälkeen sitten arvioidaan, onko sillä ollut
sitä vaikuttavuutta, mitä on tavoiteltu.
Mutta näin palautekeskustelussa haluan kiinnittää huomion
eduskunnan tahtoon ja esittää valtiovarainvaliokunnalle
ja erityisesti liikennejaostolle kiitokset siitä, että olette
osoittaneet liikenteeseen, varsinkin elinkeinoelämän
kuljetusreittien liikenneturvallisuutta parantaviin hankkeisiin
sekä muutamiin muihin tärkeisiin kohteisiin yhteensä vajaat
19 miljoonaa euroa. Erittäin tervetullutta on myös
tämä raha tänne liikennepuolelle. Täydennyksen
ja eduskunnan lisäysten jälkeen liikenne- ja viestintäministeriön
hallinnonalalle osoitetaan noin 2,9 miljardia euroa, josta liikennepuolelle
noin 1,9 miljardia euroa. Ensi vuoden talousarvio kokonaisuudessaan
on liikennepuolen osalta monin tavoin onnistunut. Useita elinkeinoelämän
kilpailukykyä, elinvoimaa, ihmisten hyvinvointia ja turvallisuutta
edistäviä asioita viedään eteenpäin.
Arvoisa puhemies! Ongelmia toki jää, se on myönnettävä.
Ehkä suurimmat, jotka tämänkin talon
keskusteluissa ovat usein tulleet esille, ovat meidän väylästömme
kunto ja joukkoliikenteen palvelutaso. Liikenneväylien
kuntoa ja korjausvelkaa on viime keväästä alkaen
käsitelty parlamentaarisessa korjausvelan vähentämistä käsitelleessä työryhmässä.
Saimme työmme päätökseen, ja
työryhmän esitykset on julkistettu ja pohdinta
niistä on aloitettu. Haluan tässäkin
yhteydessä kiittää työryhmän
jäseniä paneutuneesta työstänne.
Yksimielisen esityksen saimme aikaiseksi, ja toivottavasti seuraava
hallitus ja eduskunta tekevät työn pohjalta tarpeelliset
päätökset.
Sitten vielä joukkoliikenteestä muutama sana, arvoisa
puhemies. Joukkoliikenteen palvelutason parantamiseksi tai edes
palvelutason säilyttämiseksi on mietitty monia
keinoja. Henkilökuljetusten yhdistäminen, mihin
eduskunnassakin on kiinnitetty huomiota, on ollut laajan poikkihallinnollisen
työryhmän käsittelyssä. Pikavoittoja asian
suhteen ei kuitenkaan ole saatavissa. Pidemmällä aikavälillä tehostamista
varmasti löytyy, jos tahtoa löytyy, ja sitä toki
on. Mutta se on todettava, että nykyrahoitus ei vastaa
tarpeita, ja sitä meidän täytyy miettiä,
miten tämä ratkaistaan.
Eduskunnasta on tullut liikennehallinnolle yhteistyössä muiden
hallinnonalojen ja sidosryhmien kanssa useita toimeksiantoja. Esillä ovat muun
muassa MAL-sopimukset, tiivis yhteistyö elinkeinoelämän
kanssa, metsäteollisuuden investointien vaatimat liikenneyhteyksien
parantamistoimet, erilaiset muut hankkeet, pohjoiset yhteydet ja
Venäjä-yhteydet sekä lentoliikenteen merkitys
alueiden ja viennin kannalta. Valtiovarainvaliokunta korostaa ennakoivaa
vaikuttamista kansainvälisissä järjestöissä ja
EU-tasolla, erityisesti TEN-T-asioissa ja merenkulun asioissa IMOssa.
Juuri näitä samoja asioita, mihin te olette kiinnittäneet
huomiota, on myöskin meillä liikenneministeriössä käyty
läpi, kiitos tuestanne.
Kaiken kaikkiaan kiitos tämän syksyn tuesta ja
evästyksistänne, ne otetaan vakavasti.
Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru
Arvoisa puhemies! Aloitan Viestintäviraston toimintamenoilla
ja siirryn sitten pääluokittain arvioimaan budjettia.
Ensinnäkin on hyvä todeta, että Viestintäviraston
tavoitteet ovat mielestäni erittäin hyvät: viestintäpalveluiden
tarjonnan monipuolistaminen, viestinnän peruspalveluiden
saatavuuden parantaminen sekä viestintäverkkojen
ja -palveluiden toimintavarmuuden ja turvallisuuden kehittyminen.
Koska Viestintävirasto on nettobudjetoitu virasto, se hankkii
rahoituksensa pääosin alalta perittävillä sekä maksuperustelain
mukaisilla että veroluonteisilla maksuilla. Kuitenkin näiden
vuoden 2015 painopisteiden mukaisesti Viestintävirasto
puuttuu viestintämarkkinoiden epäkohtiin, tarjoaa
taajuudet uusille käyttötarkoituksille, lisää markkinoiden
läpinäkyvyyttä, edistää nopeiden
laajakaistaverkkojen rakentamista ja huolehtii posti-, puhelin-,
tv- ja laajakaistapalveluiden vähimmäistasosta.
Lisäksi Viestintävirasto vahvistaa kansallista tietoturvaa
ja terävöittää teknistä ohjausta
ja valvontaa. Kaikki tämä tapahtuu ensi vuonna
virastolle osoitettavasta budjetista sillä lisäyksellä, että olemme
saaneet vahvistusta kyberturvallisuutta vahvistaviin toimintoihin.
Kyberturvallisuuskeskuksen toimintaedellytykset vahvistuvat, ja
sillä on keskeinen tehtävä tietenkin
yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen kannalta.
Arvoisa puhemies! Sitten sanomalehdistön tukeen, median
murros kun koskettaa kaikkein vahvimmin tänä päivänä lehdistöä.
Laadukkaiden ja monipuolisten journalististen sisältöjen säilyminen
on suuri viestintäpoliittinen kysymys, koska lehdistöllä on
merkittävä asema maamme demokratian ja sananvapauden
edistäjänä, ja vaikka levikit ovat laskeneet,
tämä pätee edelleenkin. Kuten valtiovarainvaliokuntakin
totesi, tämä tuki on pienuudestaan huolimatta
edelleen tarpeellinen, mutta muutoinkin tulee arvioida, miten painetun
sanomalehdistön toimintamahdollisuuksia voitaisiin vahvistaa.
Olen ryhtynyt jo aikaisemmin toimiin, sillä asetin
pari vuotta sitten, kun edeltävän kerran olin
viestintäministerinä, lehtiasiainneuvottelukunnan
pohtimaan tätä suurta murrosta ja esittämään
toimia, miten toimintaympäristön murrokseen vastattaisiin.
Tasan vuosi sitten neuvottelukunta julkisti omat toimenpide-ehdotuksensa, jotka
käsittelivät media-alan toimia, sääntelyn kehittämistä,
verotusta, valtion tukea ja teknologian kehittämistä,
ja näitä toimenpiteitä pyritään nyt
mahdollisuuden mukaan edistämään. Olen pannut
myöskin merkille sen, että tärkeimpinä toimenpiteinä nähdään
ensisijaisesti alan omat toimet median murroksesta selviämiseksi.
Valtion rooli monessa asiassa on juuri se, että se ei omin
toimin millään tavalla vaikeuttaisi lehdistön
asemaa. Suomessa on eri tahojen toimesta esitetty myös
erittäin tärkeitä avauksia, joissa valtio
voi olla mukana, esimerkiksi digitaalisen arvonlisäveron
alentamista samalle tasolle painetun lehdistön kanssa.
On hyvä muistaa, että Ranskan hallitus on tässä jo
etunenässä tehnyt päätöksiä,
ja myös Saksa on harkinnut ja myöskin meidän
tietojemme mukaan tehnyt jo päätöksen
digitaalisen arvonlisäveron laskemisesta, joten kyllä tämä koko
Eurooppaa koskettaa, ja siltä osin pitää olla
aktiivisia.
No, hyvät edustajat, myöskin toisella puolella on
otettu tästä keinovalikoimasta, jota lehdistöasiain
neuvottelukunta aikoinaan esitti, ja sitä koskeneen selvitysmiehen
raportissa esitettiin myöskin sitten uusia tukimuotoja.
Niistä yksi on innovaatiotuki. Median innovaatiotuki on
nyt mukana budjetissamme, eli käytännössä se
perustuu 2014 kehyspäätökseen, jossa
määrärahaa on vuoteen 2016 kaiken kaikkiaan
30 miljoonaa käyttää tähän
tarkoitukseen. Yhdyn kyllä siihen samaan näkemykseen,
jota valtiovarainvaliokunnan piirissä on ollut, että median
innovaatiotuki on tarpeellinen, ja se on tarpeellinen juuri siksi, että media-ala
on erittäin haastavassa tilanteessa ja kovan rakennemuutoksen
kourissa. On tärkeätä, että valtio
pyrkii edistämään laadukkaan media-alan
sisällöntuotantoa Suomessa, jotta Suomessa säilyisi
kotimaista laadukasta ja monipuolista media-alan sisältötuotantoa
myös jatkossa. Näin sitten tämä tuki
on haettavissa kaiken kaikkiaan Tekesissä, ja olemme suunnitelleet
sitä mallia, jonka yksityiskohdista varmasti kansanedustajat
haluavat tässä vielä jatkossa tietää.
Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi on hyvä todeta, että myöskin
valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen on häntä turvattu,
eli haja-asutusalueiden laajakaistahanke on päässyt hyvään
vauhtiin kahtena viimeisenä rakennuskautena 2013—2014
ja kunnat ovat lähteneet mukaan hankkeisiin. Nyt vahvalla
yhteistahdolla ja eri tahojen osaamisella olemme saaneet hankkeen
edistymään merkittävällä tavalla,
eli paljon onnistumista on nähty. EU-tuen myöntäminen
22 prosentin maksuosuuden kunnille loppui viime kesänä,
ja nämä kunnat tulevat nyt ensi vuonna valtion
tuen piiriin. Tämä muutos on hyväksytty
jo tänä syksynä. Jatkossa Viestintävirasto
käsittelee nämäkin tuet.
Kuten valtiovarainvaliokunta on omassa lausunnossaan todennut,
niin tähän mennessä myönnetyllä tukirahoituksella
ei vielä asetettuihin tavoitteisiin päästä.
Talousarvioon sisältyvä lisävaltuutus
ja määräraha 5,5 miljoonaa euroa on erittäin
tarpeellinen, sillä silläkään
ei ihan vielä päästä siihen,
mitä meillä on anomuksia sisällä.
Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:
(koputtaa)
Nyt olisi jo 6 minuuttiakin, kiitoksia ministerille.
No niin, näin ollen, jatketaan keskustelua. Kiitos,
puhemies.
Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:
Näin, kun siellä vielä olisi alkanut
uusi paperi. Mutta nyt sitten debatti. V-painiketta painamalla ja
seisomaan nousemalla käydään keskusteluun.
Leena Harkimo /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Pidän erittäin tervetulleena
korjausvelkatyöryhmän ajattelua siitä, että liikennepolitiikka nähdään laajasti
osana yhteiskuntapolitiikkaa.
Se on elinkeinopolitiikkaa, työllisyyspolitiikkaa,
turvallisuuspolitiikkaa, ympäristöpolitiikkaa
ja mitä suurimmassa määrin myös
hyvinvointipolitiikkaa. Monialaisuus ja yhteistyö, poikkihallinnollisuus
vaativat toteutuakseen myös selkeän tasokorotuksen
rahoituksen suhteen, ja tämä on asia, johon mielestäni
ehdottomasti pitää tulevaisuudessa sitoutua.
Otsikkotasolla muutama hanke, joita itse pidän tärkeänä:
Hanko—Hyvinkää-radan sähköistyksen
eteneminen on yksi sellainen, Pisara-radan hankkeen ikään
kuin selkiyttäminen on äärimmäisen
tärkeä asia, ja haluan vielä nostaa pienehköt
alueelliset, muun muassa liikenneturvallisuutta lisäävät
rakennuskohteet. (Puhemies koputtaa) Kevyen liikenteen väylät
ovat yksi tällainen erittäin tärkeä kohde.
Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:
Ja pyritään sitten pysymään
siinä minuutissa.
Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitoksia ministerille
tästä korjausvelkatyöryhmän
vetämisestä, se meni sutsikkaasti. Olittehan kuitenkin
jo kolmas ministeri siinä työryhmän vetäjänä,
niin että kyllähän se vähän
hankalaksi alussa meni. Mutta täytyy tässä yhteydessä todeta
niitten keskustelujen pohjalta, mitä siinäkin
korjausvelkatyöryhmässä käytiin,
että erittäin tärkeätä on
pitää pystyssä tämä meidän
olemassa oleva liikenneverkko ja kehittää sitä,
ja uusiin hankkeisiinhan sitten meillä oli ihan omat rahoitusmekanismit
ja niin poispäin.
Olisin kysynyt ministeriltä tästä joukkoliikenteestä ja
asetuksesta, kun se nyt viime heinäkuussa pantiin liikkeelle.
Nyt on tullut jo uusi lakiesitys, mitä me olemme käsitelleet
liikenne- ja viestintävaliokunnassa, ja se koskee näitä reittivälejä.
Mitenkä näette, että me sillä kilpailulla
saisimme vielä tätä liikennettä edullisemmaksi?
Juha Väätäinen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Vuodet vaihtuvat, ministerit myös
siinä mukana, mutta yksi asia säilyy: meidän
korjausvelkamme perusverkolle vain kasvaa ja kasvaa. Välillä tulee
poistoja sata miljoonaa ja välillä kymmeniä miljoonia
lisää. Eihän puutavara voi tulla hyödynnetyksi,
jos lähtökohtana tiet eivät kestä kulkuneuvojen
painoa.
Sitten minua ihmetyttää, kuka käskee,
kuka määrää, kuka valvoo — esimerkiksi
Liikennevirasto, Trafi ja liikenneministeriö? Liikennevirasto
itse epäilee omia lukujaan Pisara-radan suhteen. Minusta
se on aivan hämmästyttävää.
Voisiko ministeri valaista, miten tämä on mahdollista,
että yhtäkkiä näin suuren luokan
rahoitusratkaisussa, jota valtiovarainministeriö on esittänyt tuleville
vuosille, heittelevät nämä luvut? Minusta
se on aivan käsittämätöntä.
Perusteet eivät ole päteviä kyllä tällä hetkellä.
Mirja Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Liikenneväylien kunto on heikko.
Korjausvelka kasvaa 100 miljoonaa euroa vuodessa, ja tämän
kansallisomaisuutemme — teiden, satamaväylien,
ratojen — korjausvelka on tällä hetkellä 2,4
miljardia euroa. Tämä on huikea summa. Ostovoiman
heikennystä ei ole korjattu ja kehittämishankkeina,
siis uusina investointeina, ei ole nähty tarpeelliseksi
tämän hallituskauden lopulla kuin kehittää ja
edistää eteläisen Suomen hankkeita.
Nyt kahdessa selvityksessä, niin liikennepoliittisessa
selonteossa jo vaalikauden alussa kuin nyt korjausvelkatyöryhmässä,
on esitetty ja todistettu se, että perusväylänpitoon
täytyy saada tasokorotus. Ministeri Risikko, kuinka te
aiotte vielä tämän vaalikauden aikana
pistää nämä selvitykset täytäntöön?
Perusväylänpito tarvitsee nyt todellisen tasokorotuksen.
Eila Tiainen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kiitos ministeri Risikolle tästä työryhmästä,
joka sai erinomaisen tuloksen aikaiseksi. Uskon, että hän
tarmokkaasti vie näitä esityksiä. (Välihuutoja
keskustan ryhmästä) — Mitä?
(Mauri Pekkarinen: Missä rahat?) — Niin, minä haluan
sanoa, että minä toivon, että hän
vie tarmokkaasti näitä hankkeita eteenpäin,
ja kun nyt on viitoitettu tätä tulevaisuutta kuitenkin
minun mielestäni erinomaisen hyvin, niin siitä voivat
sitten jatkaa myös muut.
Alempi tieverkko on todella huonossa kunnossa, ja nyt kun uusia
investointeja suunnitellaan, niin nämä raaka-ainekuljetukset
saattavat olla vaarassa esimerkiksi näitten heikkojen siltojen
ja alemman tieverkon kunnon vuoksi. Tuossa työryhmässä pohdittiin
myös sellaista mahdollisuutta, että kuntien lisäksi
myös yritykset, jotka näistä hankkeista
hyötyvät, voisivat maksaa. Onko tällaisia
selvityksiä tehty, ja minkälaisia näkymiä tällaiset
vaihtoehdot avaavat?
Edustaja Piiraisen kanssa olen samaa mieltä tästä joukkoliikenteestä,
että se kaipaisi uudelleentarkastelua.
Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ministeri jakoi tämän salin
huolen perusväylänpidon tasosta mutta viittasi
perusväylänpidon yhteydessä ainoastaan
teihin. Perusväylänpito kattaa kuitenkin myös
raide- ja meri- tai vesiliikenteen laajemminkin, ja toivoisin ministerin
himpun verran käyttävän aikaa sen pohtimiseen,
mikä on tilanne tällä hetkellä junaliikenteessä ja
minkälaisia huolia perusväylänpito siellä aiheuttaa
ja ehkä ennen kaikkea mitä sille voidaan vielä tehdä.
Juuri uutisoitiin siitä, että Helsinki ei
onnistukaan automatisoimaan metroaan, mikä aiheuttaa pulmia
myös ministerin mainitsemalle Länsimetro-hankkeelle.
Se voi viivästyttää Länsimetron
aloitusta, se voi lisätä kustannuksia, ja vieläpä voi
käydä niin, että kun Länsimetron
laiturit on rakennettu lyhyemmiksi sillä oletuksella, että automaattimetro
tämän ongelman ratkaisee, jos automaattimetroa
ei tulekaan, niin silloin ei pystytä tarjoamaan sitä palvelutasoa,
jota alun perin lähdettiin hakemaan. Kun valtio niin suurelta
osin Länsimetron rahoittaa, miten ministeriö suhtautuu
näihin ikäviin uutisiin Länsimetron etenemisestä?
Sari Palm /kd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Myös äkillisiin
tilanteisiin tulee varautua, ja eilinen osoitti sen varsin konkreettisesti.
Vika TeliaSoneran matkapuhelinkeskuksessa sijaitsevassa tietokoneohjelmassa
lamaannutti varsin laajasti puhelin- ja tekstiviestien läpimenoa,
ja tämä tilanne, kuten ministerikin julkisuudessa
totesi, oli ainutlaatuinen, ja näin ei saisi jatkossa tapahtuma.
Mitä nopean toiminnan tehtävää on
jo tehty, mihin konkreettisiin toimenpiteisiin on hallitus ryhtynyt,
että tämä ei toistu, ja miten käytännössä voidaan
vaikuttaa siihen kuluttajatiedotukseen — tilanne ainakin,
myönnän, itselleni eilen tuli täytenä yllätyksenä — kun
erikoisen hienosta tietokonepuhelimesta pitäisi ryhtyä näpräämään
SIM-korttia pois jotenkin pitkin kynsin, että voisi hätäpuhelun
soittaa silloin, kun muuten puhelin ei toimi? Mihin toimiin tältä osin
on ryhdytty?
Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Liikennepolitiikassa on ihan lähiaikoinakin
tehty myöskin virheitä, ja yksi on se, että on
pantu alkuun tämmöinen Pisara-radan suunnittelu.
Se on miljardihanke, joka pitäisi pysäyttää mahdollisimman
nopeasti. (Mauri Pekkarinen: Mikä on kokoomuksen kanta?)
Arvoisa puhemies! Autoilijoitten verotusta on kiristetty, niin
kuin viime vaalikausilla on ollut tapana, tälläkin
vaalikaudella jo yli 300 miljoonalla eurolla. Nyt tienpitoon käytetään
reilu 500 miljoonaa tämän budjettiesityksen mukaan
ensi vuonna, ja olen kuullut, julkisuudessa on puhuttu, että autoilijoitten
lisäverottamista suunnitellaan, jotta saataisiin teille
lisää rahaa. Eikö siitä lähes
10 miljardista, mitä autoilijat nyt jo maksavat, voitaisi
käyttää 150—200 miljoonaa nykyistä enemmän
teiden pitoon?
Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Yllytän ministeri Risikkoa valtiovarainministerin
kanssa nyt hyvään vuorovetoon. Koko meidän
taloudellinen kasvu ja infra ovat meidän selviytymisen
lähtökohta. Myös pohjoisten arktisten
alueiden strategia pitää myöskin eurooppalaisesti
markkinoida ja lähteä suunnittelemaan myös
Soklit ja monet muut.
Myös ministeri Kiurulle: Tämän sanomalehdistötuen
olisi pitänyt ehkä olla voimakkaammin vielä meidän
mietinnössämme. Me jaamme täysin tämän
lähestymistavan ja tuemme siinä.
Haluan tässä lopuksi sanoa, että tarvitaan myöskin
maa-, kaavoitus- ja asuntopolitiikan näkökulmaa
liikennepolitiikkaan. MAL-hommia pitää laajentaa
myöskin neljästä suuresta: Jyväskylä,
Kuopio, Lahti.
Sitten sanoisin tätä Pisarasta, että kumma
virus on nyt leviämässä, kun yhtäkkiä kyseenalaistetaan
Euroopan nopeimmin kasvavan metropolin keskeinen ja myöskin
raideliikenteen häiriöherkkyyteen liittyvä hanke,
joka on koko Suomen raideliikenteen kehittämistä koskeva
hanke. Liikenneinsinöörin ratapätkälaskelmalla
kysymyshän on laajasta yhteiskuntapoliittisesta vaikutuksesta,
asuntopolitiikasta (Puhemies koputtaa) ja myös laajasta
täydentämisrakentamisen työllisyysvaikutuksesta.
Toivon vähän vakavuutta kyllä, ettei
lähdetä poukkoilemaan tässä asiassa.
Osmo Kokko /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Haluan myös aluksi kiittää, että jaosto
on iltalypsyllään antanut lisää rahaa
ja ennen kaikkea Varkaudentie on saanut lisärahoitusta
ja jatkoa sille remontille, joka on todella erittäin tarpeellinen.
Myös tietysti yksityistiestölle on tulossa
muutama miljoona, se on aivan oikeansuuntainen, mutta sinne kaivattaisiin
huomattavasti enemmän, koska ajatellaan, että massat
ja mitat on muutettu ja tämän seurauksena nimenomaan
sieltä verkostolta haetaan näitä raaka-aineita,
ja se jos mikä kaipaisi sinne sitä rahoitusta.
Kun täällä on puhuttu siitä rahoitusongelmasta — meillä kerätään
kyllä liikenteeltä yli 7 miljardia maksuja, mutta
tietysti se palautuu erittäin pienessä määrin
tänne — niin ajatellaan, että onhan meillä olemassa
tämä metsäteollisuus, joka on ottamassa
muun muassa tässä massa-asiassa suurimman hyödyn.
Olisiko heidän kanssaan neuvoteltava, että he
jollakin olisivat tulossa mukaan nimenomaan tähän
alemman tieverkon rahoitusasiaan, että saataisiin sitten
myös tänne sitä korjausta?
Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Nykyrahoituksella teidemme kunto heikkenee.
Hoitotaso heikkenee jatkuvasti. Siksi perusväylänpidon
määrärahoihin pitää saada
reilu tasokorotus pikaisesti. Perusväylänpito
ja korjausvelan hoitaminen, mukaan lukien alempiasteinen tieverkko
ja yksityistiet, onkin nostettava aivan liikennepolitiikan kärkeen.
Uusien suurten liikenneväylähankkeiden rahoitus
on hankala, lähes mahdoton toteuttaa normaalin budjettirahoituksen
kautta. Siksi tarvitaan keskustan esittämä liikennerahasto,
jota myös on osittain kutsuttu Infra Oy:ksi.
Arvoisa liikenneministeri, liikennepoliittisessa selonteossa
on päätetty Luumäki—Imatra-kaksoisraiteen
suunnittelusta tällä eduskuntakaudella, ja sitten
toteutus olisi vuodesta 2016 eteenpäin. Onko kaksoisraiteen
Luumäki—Imatra suunnittelu käynnissä nyt,
vai onko tämä uudelleenarviointi?
Janne Sankelo /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Liikenneverkon osalta on jatkuvia kehittämistarpeita.
Olemassa oleva liikennepoliittinen selonteko on ottanut lähtökohdaksi elinkeinopoliittisen
ulottuvuuden, mikä on tärkeä näkökulma.
Myös liikennevirasto on kirjannut valtiovarainvaliokunnan
liikennejaoston pyynnöstä tärkeäksi
katsottuja hankkeita, ja onkin hyvä, että tässä joulun
kynnyksellä ovat Valtatie 3:n osalta Kyröskoski
ja Parkano päässeet näitten järjestelyjen
osalta listalle. Valtatie 3 Helsinki—Vaasa on todellinen
leipätie, joka todellakin on elinkeinopoliittisen ulottuvuuden
kannalta tärkeä. Toinen asia on myös
tuo Pietarsaaren satamatie, jos ajatellaan metsäteollisuutta
ja energiateollisuuden tulevaisuutta. Saadaan hoidettua se nyt sitten
tällä määrärahalla
loppuun. Ja kun vielä tarkkaan katsotaan sitä liikenneviraston
listausta, niin me huomaamme, että siellä on myös
vt 19 Seinäjoki—Lapua, joka varmasti tässä sitten
lähiaikoina myös etenee.
Suna Kymäläinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Aivan aluksi haluan yhtyä tuohon
samaan kysymykseen edustaja Torniaisen kanssa Luumäki—Imatra-kaksoisraiteen
osalta.
On kaksi muuta lempiaihetta liikennepoliitikolla: autoverot
ja tiemaksut. Tänään tuli tieto STT:n
mukaan, että Saksassa on tehty päätös
autobaanojen osalta siirtyä moottoritiemaksuihin, ja siellä liikenneministeri
Alexander Dobrindtin mukaan maksulla saataisiin vuosittain 500 miljoonaa
euroa Saksan tiestön kohennukseen.
Arvoisa ministeri, kun meillä on tiestön osalta korjausvelkaa
ja taloudellisesti tiukka ajankohta, niin emmekö voisi
kulkea Saksankin viitoittamalla tiellä ja pikaisella aikataululla
pohtia myös Suomen osalta samankaltaista toimenpidettä?
Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Perusväylänpitorahat ovat
aivan liian pieniä, ja te tiedätte sen tämän
parlamentaarisen ryhmän puheenjohtajana aivan hyvin. Aiotteko
toteuttaa tämän ryhmän päätelmiä ja
päätöksiä vielä tämän
kauden aikana jollakin tavalla? Ja sitten tämä TEN-T-verkko:
Siinähän on aika isot työt edessä,
jos se tehdään sillä tasolla, mitä siihen
on alun perin vaadittu. Missä tilanteessa tällä hetkellä on
se neuvottelu komission suhteen, kuinka huonona TEN-T-verkosto saadaan
tehtyä, ettei se syö seuraavia budjetteja aivan
nollaan?
Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puheenjohtaja! Aiemmin täällä iltapäivällä keskusteltiin
biotalouden rajattomista mahdollisuuksista. Nyt kuitenkin pitää todeta,
että näihin mahdollisuuksiin tiestön
pitäisi pystyä vastaamaan. Valtaosa sekä biotalouden
raaka-aineista että elintarviketalouden raaka-aineista
kerätään yksityisteiden ja alemman tieverkon
kautta. Vaikka meillä valtatiet olisivat priimakunnossa,
pitää myös tämän hiussuoniston
olla kunnossa. Yksityisteiden kunnosta vastaavat pelkästään osakkaat
ja kunnat, ja valtio on tätä perusparantamiseen
liittyvää rahaa koko ajan vähentänyt, vaikka
olemme nostaneet ajoneuvojen painorajoja. Kysynkin: jos me haluamme
edistää biotaloutta ja synnyttää uusia
työpaikkoja, eivätkö nämä perustienpito
ja yksityistiet tarvitsisi selvää satsauksen lisäystä?
Katja Hänninen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Valiokunnan mietinnössä korostetaan
poliisin liikenneturvallisuustyötä, mikä on
hyvä asia, mutta parasta liikenneturvallisuutta ovat kuitenkin
hyväkuntoiset tiet ja kevyen liikenteen väylät.
Vaikka viime aikoina tapahtuneet tragediat johtuvat pitkälti
piittaamattomuudesta, moni kouluteiden kuolonkolari olisi voitu
ja voitaisiin estää rakentamalla turvallisia risteyksiä ja
pyöräteitä. Tämä kaikki
on yhteydessä myös piteneviin koulumatkoihin,
jotka johtuvat toisesta päästä säästämisestä.
En ymmärrä, miksi päästämme
liikenneverkon rapautumaan, kuten mietinnössä todetaan. Eikö hyvillä liikenneyhteyksillä
tosiaan
ole mitään merkitystä yritysten toiminnalle,
matkailulle, palvelujen saavutettavuudelle ja asumistyytyväisyydelle
tai talouskasvulle?
Kalliita hankkeita ei pidä vastustaa siksi, että ne
sijoittuvat pääkaupunkiseudulle, mutta en ole vakuuttunut
Pisara-radan tarpeellisuudesta ja kiireellisyydestä tässä ajassa.
Arvoisa ministeri, kun kaivospolitiikka saadaan uudistettua
ja Pohjois-Suomeen turvallista kaivostoimintaa, tie- ja rautatieverkon
täytyy olla kunnossa. Esimerkiksi Mustavaaran kaivoksen kuljetukset
Taivalkoskelta Raaheen rakennettavaan sulattoon hoidetaan kumipyörillä ja
rekkaliikenne valtatie 8:lla lisääntyy myös
(Puhemies koputtaa) tulevan Fennovoiman ydinvoimalahankkeen tiimoilta.
Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kiitän ministeriä hyvästä otteesta
väyläverkoston korjausvelkatyöryhmän
vetämisessä ja kiitän myös koko
muuta työryhmää hedelmällisestä yhteistyöstä.
Lisäksi haluan kiittää hallitusta Länsimetron
jatkeen rahoituksen valtionosuuden varmistamisesta. Hanke on tärkeä koko
pääkaupunkiseudun hyvinvoinnille ja elinkeinoelämälle
ja lisää erityisesti kauan kaivattua asuntotuotantoa
vähävaraisille ihmisille.
Näistä samoista MAL- ja asuntotuotantosyistä myös
Pisara-rata on erittäin perusteltu, ja myös valiokunnan
mietinnössä todetaan, että Pisaran arvioidaan
vähentävän huomattavasti Helsingin ratapihan
ruuhkaisuutta, parantavan kauko- ja lähiliikenteen täsmällisyyttä ja
lisäävän rataverkon kapasiteettiä,
eli se on koko maan kannalta ihan keskeinen hanke.
Kolmanneksi vielä: Haluan kiirehtiä Hanko—Hyvinkää-radan
sähköistystä. Sillä on valtavan suuri
merkitys asukkaiden työmatkaliikenteelle, hyvinvoinnille,
mutta myös elinkeinoelämän kuljetuksille.
Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:
Sitten ministeri Risikko, 5 minuuttia.
Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko
Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia näistä kysymyksistänne.
Täällä nousi paljon esille tämä korjausvelka, ja
täällähän on paljon paikallakin
henkilöitä, jotka olivat siinä ryhmässä.
Hieno juttu, kiitos teille siitä, että teitte
siitä hyvän raportin. Siinä on eräällä lailla
pitkospuut sitten tuleville vuosille.
Korjausvelkaryhmähän tuli arvioineeksi, että meillä korjausvelka
on kasvanut 2,4 miljardiin näiden vuosien aikana. Me totesimme
siellä yhdessä tuumin, että tarvittaisiin
sellainen 200 miljoonaa per vuosi, jotta me saisimme pysäytettyä velanoton
ja vielä maksettua sitä hieman takaisin. Elikkä 150
ja sitten vielä ostovoiman parantamiseksi 50 miljoonaa
eli 200. Sen lisäksi me tulimme niihinkin tuumiin, että hankkeista
tulee siirtää perusväylänpitoon
se 50 sisäisenä siirtona siitä syystä,
että me saamme esimerkiksi pyöräteitä,
että me saamme myöskin kevyen liikenteen kaistoja,
että me saamme turvallisempia risteyksiä ja että me
saamme myöskin siltoja paremmaksi. Tällainen on
se meidän suunnitelmamme. Täällä kysyttiin,
aionko viedä sitä jo eteenpäin. Kyllä aion
tuupata sitä eteenpäin sillä tavalla,
että me saamme näitä jo valmisteltua seuraavaa
hallitusta varten, ja jos saadaan niitä pienimuotoisia
tekoja tai pieniä juttuja jo eteenpäin, hyvä niin.
Kyllä se meillä käsitteillä on.
Edustaja Vehkaperä myöskin kysyi, mitä kaikkea
on tapahtunut, mutta itsehän olittekin todellakin siinä työryhmässä ja
tiedätte nämä itsekin kaikki. Sanon nyt
kuitenkin tästä meidän tilanteestamme,
että meillähän oli kovat säästötavoitteet.
On hienoa, että me olemme saaneet nyt kompensoitua 30 miljoonaa
ja vielä tuli lisäksi yksi 10 miljoonaa, jolloinka
se miinusmerkki perusväylänpidossa ei ole ihan
niin katastrofaalinen.
Edustaja Tynkkynen kysyi, huomioinko, että perusväyliä ovat
myös raiteet ja vesiväylät. Kyllä,
ne ovat ehdottomasti. Sen lisäksi, että on kysymys
maanteistä, meidän pitää huomioida
raiteet ja vesiväylät, ja väitän,
että olen kyllä aika paljon puhunut myös
raiteista ja olen sitä mieltä, että ne
pitää kunnossa pitää. Kaikilla
ei autoa ole.
Sitten täällä kysyttiin joukkoliikenteestä. Täällä oltiin
huolissansa, miten joukkoliikenne pelaa. Nythän EU-lainsäädännön
toimeenpanosta 1.7. tuli voimaan se niin sanottu ensimmäinen vaihe
tästä kilpailutusasiasta, ja täytyy kyllä myöntää,
että itsekin olen hieman huolissani, mitä se on
vaikuttanut, ja siitä syystä olen teettänyt
siitä selvityksen elyjen kautta. Eli Liikennevirasto hankkii
elyjen kautta tietoa siitä, miten joukkoliikenne pelittää tällä hetkellä.
Näyttää siltä, että suurissa
kaupungeissa pelittää hyvin mutta haja-asutusseudulla
huonommin. Kun me saamme sen selvityksen tässä vuoden
lopussa, viimeistään loppiaiseen mennessä tehtyä,
me sitten mietimme työkaluja, mitä me voimme tehdä, koska
kyllä se sellainen juttu on, että ihmisten pitää päästä liikkeelle
myös haja-asutusalueilla. Ei muuten pääse
töihin, ei kouluun, ei harrastuksiin. Liikennepolitiikka
on hyvinvointipolitiikkaa, se on turvallisuuspolitiikkaa, se on
elinkeinopolitiikkaa ja se on työllisyyspolitiikkaa. Siitä syystä meidän
pitää pitää huolta siitä.
Sitten täällä kysyttiin Imatran—Luumäen
tilanteesta. Liikennevirasto tekee siitä selvitystä, juuri
siitä, miten tätä kannattaa parantaa.
Kyllä se sieltä tulee, ja se on jo putkessa sinänsä,
koska se on siellä selvityksen alla.
Täällä oli Pisarasta hyviä kommentteja.
Kyllä se, kuulkaa, sellainen juttu on, että tätä Pisara-rataa
tarvitaan koko Suomea varten. Ei se ole ainoastaan tätä aluetta
varten, vaan koko Suomea varten. (Välihuutoja) Mutta olen
sitä mieltä, että pelkästänsä yksittäisenä hankkeena
se ei ole riittävän hyödyllinen, vaan
se tarvitsee rinnalleen muita hankkeita, jotta se nimenomaan syöttää matkustajia
sinne Pisara-radalle, ja siitä syystä meidän
pitää ensisijaisesti hoitaa tämä HELRA elikkä Helsingin
ratapihahanke, joka on selonteossa. Me tarvitsemme Espoon kaupunkiratakorjauksen
ja me tarvitsemme myöskin Riihimäen ratakorjauksen,
ja vasta nämä yhdessä muodostavat hyötysuhdetta,
enemmän tulee sitä hyötyä. Tämä on
Liikennevirastonkin kanta tästä asiasta. (Matti
Saarinen: Asuminen myös!) — Kyllä.
TEN-T-verkostosta kysyi edustaja Jalonen hyvän kysymyksen.
Helmikuun lopussa meillä tulee olemaan hakuaika, ja siihen
mennessä me katsomme ne hyvät hankkeet. Niidenhän
pitää olla sellaisia hankkeita, joita kansallisesti
ensin tuetaan, elikkä rahat pitää löytyä ensin
kansallisesti, mutta se kannattaa hyödyntää.
Meillä on siis monia satoja miljoonia sieltä saatavissa,
jos me vain osaamme hakea oikeisiin paikkoihin, ja mehän
osaamme.
Yksityistiet ja alempiasteiset tiet — kyllä niitäkin
pitää hoitaa. Meillä on juuri yksityisteistä tehty
selvitys, miten siellä pitäisi hallinnollista taakkaa
vähentää, jotta sinne pystytään
erilaisia toimintoja tekemään, mutta kyllä ne
rahaakin tarvitsevat, ja valitettavasti on jouduttu näistä yksityisteistä vähentämään.
Nyt on tarkoitus, ja tämä meidän ryhmäkin
otti kantaa siihen, että alempiasteisesta tiestöstä pitää myöskin
pitää huolta. Nämä ovat juuri
niitä elinkeinopoliittisesti tärkeitä asioita.
Jatketaan seuraavassa vastauksessa lisää. — Kiitos.
Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:
Kiitoksia. Ministeri Kiurulla jäi äsken vähän
keskenkin, 5 minuuttia.
Täällä ovat kyllä puheenvuoropyynnöt
ylhäällä. Seisominen aina välillä tekee
kyllä terveellistä, mutta ei ole pakollista.
Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru
Arvoisa puhemies! Minusta edustaja Palm kysyi hyvin, mitä me
voisimme tehdä, kun tilanne on aika vakava silloin, kun
hätäpuhelut eivät mene läpi,
mistä moinen voisi johtua ja mitä pitäisi
tehdä. Ehkä ensimmäinen asia on kuitenkin se,
että tämän päivän lainsäädäntö on
erittäin tiukka. Meillä on olemassa jo tällä hetkellä tilanne,
jossa televerkot on lain mukaan rakennettava ja ylläpidettävä siten,
että ne kestävät erilaisissa poikkeus-
ja vikatilanteissa. Siis ei ole mahdollista, että tällaisissa
poikkeustilanteissa, vikatilanteissa eivät ihmiset pääsisi
soittamaan. Aina pitää olla varmuudessa vara parempi,
ja siltä osin teleyrityksillä on velvollisuus
varautua huolehtimaan toimintansa jatkuvuudesta ja palveluiden häiriöttömyydestä myöskin
varajärjestelmillä.
Näin ei kuitenkaan nyt tapahtunut, niin kuin viittasitte
tähän Soneran esimerkkiin viime päiviltä,
ja olen siitä pahoillani, että me olemme tilanteessa,
jossa me nykyistä lainsäädäntöä joudumme
nyt katsomaan: miten on mahdollista, että näistä keskeisistä yhteiskunnan
turvallisuusasioista ei pystytty pitämään
kiinni? Me olemme pyytäneet, Viestintävirasto
on siis pyytänyt, Soneralta operaattorina selvityksen,
miten tämä ylipäänsä on
mahdollista, ja sen jälkeen arvioidaan, onko Sonera noudattanut
nykyistä lainsäädäntöä.
Tällaisissa palvelukatkotilanteissa on erittäin
vakavaa erityisesti se, että ihmiset eivät ole päässeet
hätänumeroon soittamaan.
Kysyitte myöskin, mitä on tässä yhteydessä tehtävissä,
kun hätäpuhelut eivät toimi. En mene kovastikaan
yksityiskohtiin, mutta luulen, että julkisuudessa, kun
asiantuntija vastasi tähän kysymykseen, hän
ehkä hyppäsi jo yhden, ensimmäisen seipään
yli kovalla vauhdilla, ja olemme joutuneet nyt Viestintäviraston
puolelta korjaamaan näitä lausuntoja siltä osin,
että kyllä meillä tänä päivänä on
tosiasiallisesti mahdollisuus soittaa hätäpuhelu
pääsääntöisesti myöskin
poistamatta puhelimesta sim-korttia, ja teknisistä yksityiskohdista
en nyt puhu sen tarkemmin tässä. Mutta on tärkeätä,
että me olemme myöskin korjanneet tätä käytäntöä,
jota arvosteltiin julkisuudessa, sitä, miten voi olla mahdollista,
että hätäpuhelun soittaakseen pitäisi
poistaa sim-kortti tällaisessa tilanteessa, jossa puhelimen
ruudulla ei näy enää ollenkaan kentän
voimakkuutta tai operaattorin tietoja: tosiasiassa on mahdollisuus kuitenkin
soittaa.
Arvoisa puhemies! Myöskin toinen näkökulma,
joka nostettiin esille, on tämä median murros,
ja minun täytyy kyllä sanoa, että me
olemme paljon yhteiskunnassa kiinnittäneet huomiota erilaisiin
rakennemuutoksiin, jotka tapahtuvat, ja niitä rakennemuutoksia
on tuettu yhteiskunnan voimavaroin, millä me olemme pyrkineet
pitämään huolta siitä, että meidän
työttömyystilanteemme ei ainakaan pahenisi. Harva
tunnustaa, että myöskin lehdistön osalta
meillä on menossa valtavan iso rakennemuutos, ja sen varmistamiseksi,
että me pääsemme askeleita eteenpäin, meidän
täytyy varmistaa, että myöskin työpaikkoja
tuolla alueella on.
Minä yhdyn kyllä siihen valtiovarainvaliokunnan
ja myöskin edustaja Rajamäen näkemykseen
siitä, että tämä media-alan
haastava tilanne on otettava vakavasti. Se tarkoittaa kyllä sitä,
että kansainvälinen kilpailu puristaa meitä entisestään,
ja on iso kysymys, miten me voimme säilyttää sisällöntuotantoa
Suomessa, kun kilpailua koko ajan tulee myöskin kotimaiselle
lehdistölle ulkoa. Tätä kautta on tärkeää,
että me saamme myöskin omalla toiminnalla ei niinkään
tuotantotukea vaan innovaatiotukea tämän 30 miljoonaa euroa,
josta on päätökset, ja 20 miljoonaa on
nyt käytettävissä ensi vuonna.
Se tarkoittaa käytännössä sitä,
että niin avustuksien kuin lainan muodossa Tekes on meillä operaattorina
tässä, ja kysymys on siitä, että me panostamme
nyt median toimintatapojen ja sisältöjen kehittämiseen,
ja pieni osa tästä tuesta tullaan varaamaan myöskin
median innovaatiokilpailun järjestämiseen ja niihin
palkintoihin siitä syystä, että me saisimme
myöskin erityisesti haastettua uudet toimijat, esimerkiksi
startupit ja media-alan sisältöjen tuottajat,
myöskin tavalliset kansalaiset, siihen, että syntyisi
näitä uusia innovaatioita. Mutta suuri osa tästä rahasta
tulee siihen, että nykyiset toimijat löytävät
uusia ansaintalogiikoita, ja se on tietysti erittäin tärkeää.
Jukka Kopra /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! On hieno havaita, että valtiovarainvaliokunnan
liikennejaosto ja ministeri Risikko ovat tänä vaikeana
aikana saaneet hyvän talousarvioesityksen kasaan. On hyvä,
että mukana on liikennepoliittisen selonteon hankkeita
uusina hankkeina käynnistettäviksi. Erityisen
suurella ilolla voi havaita sen, että kuluneena vuonna
on tehty ratkaisevat päätökset myös
valtatie 6:n remontoinnista Taavetti—Lappeenranta-välillä,
ja olen aivan varma siitä, että alueen asukkaat
suhtautuvat lämpimällä kiitollisuudella siihen
suopeuteen, jota valtiovarainvaliokunnan liikennejaosto on osoittanut
heitä kohtaan, sekä ovat iloisia siitä jämeryydestä,
jolla ministeri Risikko on tätä projektia käynnistänyt.
Haluaisin kuitenkin kysyä nyt, kun EU:n komissio on
käynnistämässä tätä isoa
Junckerin investointiohjelmaa ja sinne on iso potti rahaa tulossa
käyttöön, onko kaikki liikennepoliittisen selonteon
hankkeet laitettu sinne ikään kuin sisään.
Tiedotteisiin kun on perehtynyt, niin on ollut puhetta tämmöisestä tunnin
junasta, jota käsittääkseni ei kyllä eduskunnassa
ole käsitelty lainkaan. Olisi kyllä mielenkiintoista
tietää, missä vaiheessa eduskunta pääsee
tähän tunnin junaan ottamaan kantaa ja päättämään,
onko se tarpeen vai ei. Ja tietysti suurta huolta kannamme siitä,
että liikennepoliittisessa selonteossa jo päätetyt
asiat olisivat tässä investointiohjelmassa mukana.
Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Vetoan ministeriin todella voimakkaasti, että hän
jaksaisi ja ehtisi keskittyä tähän Hanko—Hyvinkää-radan
sähköistysasiaan. Se on Länsi-Uudenmaan
ydinhanke, valmiiksi suunniteltu, aloitusvalmis, eli nopeiten käynnistettävä sähköistyshanke
Suomessa. Siinä se kestää kaiken mahdollisen
tutkailun hyötykustannusanalyyseistä lähtien.
Sitten toivoisin myös, että ministeriössä erityisesti
keskityttäisiin näihin suuriin kysymyksiin, jotka
nyt EU:ssa ovat. Tämä 300 miljardin vivutuspotti,
josta Suomen osuus voisi olla noin 2 prosenttia: 6 miljardilla saa
ihmeitä aikaan Suomen liikenneolosuhteissa.
Arvoisa ministeri, herra puhemies! Pisara-rata, tuhansia asuntoja,
kymmeniä tuhansia työpaikkoja, liikenteen sujuvuutta.
Se on EU-tuen piirissä nyt jo. EU tukee tätä suunnittelua,
johon on varattu 40 miljoonaa. Kuvitelkaa, jos tästä vetäydytään,
mikä on valtio sopimuskumppanina näille kunnille,
joita tämä koskee. (Puhemies koputtaa) Älkää,
hyvät kollegat, heiluttako venettä.
Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:
Ja sitten entinen ikäpuhemies Tuupainen, koska hän sinnittelee
täällä flunssaisena. (Naurua)
Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kiitos saamastani luottamuksesta.
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä on vetäjänsä Ari
Jalosen johdolla jättänyt eriävän
mielipiteen, jossa he muun muassa kertovat seuraavaa: Kansantaloudenkin
kannalta olisi järkevää hoitaa teiden
kunnossapito nyt eikä vasta tulevina vuosina. Miksi? Siksi,
että asiantuntijatkin ovat sitä mieltä,
että tänä päivänä 1
euron säästö aiheuttaa 3 euron kustannukset
jatkossa. Minusta tämä on hyvä havainto
ja hyvä huomio. Kysynkin teiltä, arvostamaltani
ministeri Risikolta: oletteko samaa mieltä ja mitä aiotte
tehdä, jotta tämä homma aivan varmasti
toteutuu?
Simo Rundgren /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kyllä hallitukselta on mestarillinen
suoritus se, että se on tässä kalkkiviivoilla
pystynyt sitouttamaan koko eduskunnan siihen, että seuraavalla
hallituskaudella käytetään miljardeja
liikenneverkkojen parantamiseen.
Arvoisa puhemies! Eilen sain viestin tuolta syvältä maaseudulta
maataloustuottajalta, ja se viesti kuuluu Tuntemattoman sotilaan
Hietasta mukaillen: "En mää Pisara-rattaa
kaipaa, lumiauraa mää oottelen, että maitoauto
pääsis hakemaan maidot."
Puhemies! Pohjoiskalotin rajat ylittävät yhteydet
ovat tärkeä osa-alue tässä liikennepolitiikassa.
Edustaja Rajamäki kiinnitti aivan oikeaan asiaan huomiota:
hän edellyttää strategian laatimiseen
yhteistyötä Norjan ja Ruotsin kanssa. Meillä on
siellä valtavan hyviä hankkeita. On käsittämätöntä,
ettei Laurila—Tornio—Haaparanta-ratayhteyttä ole
vieläkään saatu rakennettua. Samaten
Kolari-radan sähköistys olisi iso apu myös
naapurimaan malmikaivoksille, jotka nyt siinä rajan pinnassa
ovat joutuneet konkurssiin osittain kuljetusyhteyksien vuoksi.
Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin täytyy kiittää korjausvelkatyöryhmää,
että se pääsi yksimieliseen näkemykseen.
Sillä on suuri merkitys: kun ensi keväänä sitten
käydään hallitusneuvotteluja, niin se
varmistaa kohtalaisen varmasti sen, että oikeasti näitä rahoja
sitten lisätään tuonne perusväylänpitoon.
On kaksi huolta, mitkä tuolla Itä-Suomen suunnassa
on esitetty. Toinen on linja-autoliikenteen toimivuus, kun me menimme
tämmöiseen kahteen järjestelmään.
Toinen on markkinavetoinen, ja toinen on sitten julkisin varoin
tuettu. Valitettavasti näyttää siltä,
että nämä eivät seurustele keskenään
eli tietyt liput eivät sitten käy kaikkiin autoihin,
ja sehän on asiakasnäkökulmasta erittäin
suuri ongelma. Toivon, että tähän saadaan
ratkaisu. Sitten kysyn ministeriltä vielä, että kun
liikennepoliittisessa selonteossa hyväksyttiin Ylivieska—Iisalmi—Kontiomäki-radan
sähköistys, niin onko käsitykseni oikea,
että 2015 sitä ei keritä toteuttamaan,
koska suunnitelma on hieman kesken, mutta se tullaan toteuttamaan 2016.
Harry Wallin /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! En halua kiihkoilla tämän
Pisara-radan hankkeen suhteen. Hyväksyn selvityksen ja
määrärahan, joka tässä talousarviossa
on, mutta toivoisin kuitenkin, että ennen kuin seuraava
eduskunta tekee päätökset, niin on todella
uusia ja muitakin vaihtoehtoja kuin tämä maanalainen
Pisara-rata, (Pertti Hemmilä: Just! Hyvä!) sillä tänä päivänä ei
päärautatieasema ole enää Helsingin
suurin rautatieasema, vaan se on Pasila. (Keskustasta: Kyllä,
juuri näin!) Paikallisjunien matkustajista kaksi kolmasosaa
jää Pasilassa pois ja vain yksi kolmasosa jatkaa
Helsinkiin. Tulevat työpaikat Helsingissä tulevat
Pasilaan. Eikö voisi ajatella esimerkiksi sellaista vaihtoehtoa,
että kun Pasilan asema nyt uudistetaan kokonaisuudessaan,
niin tehdään esimerkiksi junia varten raiteet
kahteen kerrokseen ja sitten vain osa junista jatkaisi Helsinkiin?
Näin vältyttäisiin näin mittavalta
investoinnilta. Kun meillä on rahaa kyllä vähän,
niin se voisi olla järkevää tässä suhteessa.
(Keskustasta: Hyvä, juuri näin! Wallinista seuraava
liikenneministeri!)
Reijo Tossavainen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Suurin osa maamme teistä on yksityisteitä.
Yhteen pötköön laitettuna ne ulottuvat
yli kahdeksan kertaa maapallon ympäri. Pituuteen ja merkitykseen
nähden valtion tuki on ollut täysin olematonta.
Pitää muistaa, että kyse ei ole vain
yksityisteistä, sillä suuri osa liikenteestä on
muuta kuin tieosakkaiden liikennettä. Kysyn ministeriltä:
mikä on arvionne siitä, kuinka paljon valtio voisi,
tai paremminkin, kuinka paljon valtion pitäisi osallistua
yksityisteiden kustannuksiin? Tätä asiaa ei ole
sanottu euromääräisesti korjausvelkatyöryhmän
raportissa.
Arto Pirttilahti /kesk(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Hyvä jatkaa tuosta yksityistieasiasta.
Todellakin siellä on vain 5 miljoonaa euroa rahaa käytettävissä.
Vuonna 2005 meillä oli 14 miljoonaa. Eli nämä 16 000
yksityistiekuntaa maksavat enemmän arvonlisäveroa tällä hetkellä valtiolle
kuin valtio antaa heille tukea. Erittäin tärkeä elinkeinon,
maa- ja metsätalouden, myös matkailun osalta on
yksityistieverkko.
Toinen asia, mistä on tullut paljon puhelinsoittoja,
on kupariverkkojen huono jama tällä hetkellä.
Eli monet puhelinyhtiöt, varsinkaan Sonera, eivät
huolehdi kupariverkostaan eivätkä niistä laitteista
sen jälkeen, vaikka siellä nyt tälläkin hetkellä on
vielä laajakaistan käyttäjiä kupariverkon
päässä. Ei ole kuitenkaan toimivaa mokkulaa,
saatikka sitten muut linjat eivät pelaa, eli tarvitaan
niitä valokuituja, joista ministeri mainitsi, ja niitä tulisi
vielä kiihdyttää enemmän. Paljon on
maaseudulla yritystoimintaa, joka tarvitsee kiinteän ja
vahvan yhteyden. Sen tarvitsee olla kahdensuuntainen muun muassa
palvelujen järjestämiseksi.
Anne-Mari Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Haluan kiinnittää ministeri
Kiurun huomiota tähän Laajakaista kaikille -hankkeeseen.
Sen kannalta oli hyvä, että valiokunta korotti
valtuuksia, mutta huonoa on se, että hanke ei ole toteutunut
määrällisesti eikä aikataulullisesti
tavoitteen mukaan. Tiedustelisin ministeriltä: onko teillä näkemystä siitä,
mikä on se tarvittava summa, jotta aidosti laajakaista on
kaikille toteuttavissa?
Sitten toinen asia, mihin kiinnittäisin teidän huomiotanne,
liittyy 700 megahertsin taajuuksien jakamiseen, joka pitäisi
toteuttaa ensi vuoden aikana. Tässä toivon todellakin,
ettei vastaavaa sähläystä tapahdu kuin
800 megahertsin osalla, että ensin pidetään
huutokauppa ja sitten keskeytetään ja taas vähän
fiksataan uudelleen. Aidosti tavoitteenahan on se, että operaattoreiden
toimintaa pysytään edistämään
niin, että se on kohtuuhintaista ja on kohtuullista kilpailuakin.
Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Luumäki—Vainikkala-
ja Luumäki—Imatra-rataosuudet ovat Suomen vilkkaimpia
rataosuuksia, joissa on tällä hetkellä vain
yksi raide. Kaksoisraide Luumäki—Imatra on mukana
liikennepoliittisessa selonteossa, ja ministeri totesikin, että Liikennevirasto
arvioi tätä rataosuutta parasta aikaa. Liikennevirastossa
kuitenkin todettiin, että raideväli on valtakunnallisesti
yksi tärkeimmistä mutta he ovat kuitenkin pohtimassa
myös sitä, että suoritettaisiin ainoastaan
osittainen perusparannus eikä palvelulaadultaan kaksoisraide.
Tämä on mielestäni todella hämmästyttävää, kun
tietää tämän raiteen logistisen
aseman sekä sen merkityksen niin meidän elinkeinoelämälle, metsäteollisuudelle
kuin koko Suomelle. Kysyisin ministeriltä, kun tämä asia
on sovittu jo selonteossa: eikö ole arveluttavaa se, että tästä yhdessä sovitusta
tavoitteesta, kaksoisraiteesta, Liikennevirasto aikoo nyt osittain
luopua?
Ismo Soukola /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ensiksi kiitoksia ministeri Risikolle
Arolammin liittymästä. Se oli kuitenkin työvoitto
alueen kansanedustajalle, kun kolmeen kertaan piti asioita perustella.
Toisaalta se oli hyvä esimerkki siitä, että myös
liike-elämä on otettu mukaan näiden hankkeitten
rahoitukseen.
Mutta hypätäänpäs vähän
ylemmäksi maan pinnalta lentoliikenteeseen ja siellä nimenomaan Finavian
toimiin aluelennonjohdon häiriöttömän toiminnan
turvaamiseksi — tai lähinnä toimintaedellytysten
ei niin hyvään hoitamiseen. Finavia haluaa nimenomaan
säästöihin vedoten siirtää kaikki
munat samaan koriin elikkä tuoda Tampereelta aluelennonjohdon
myös tänne Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Me
tiedämme jo itäisestä Ukrainasta, että viisi
minuuttia siitä, kun vihollisen koneet laskeutuivat kentälle,
lennonjohto oli vihollisen vallassa. Vaikkei näin vakavasta
tilanteesta välttämättä ole
kysymys, on kuitenkin sellaisia tilanteita, jolloinka meillä pitää olla
varajärjestelmät turvallisessa paikassa. (Puhemies koputtaa)
Toivoisin, että tähän ministeri ottaisi hyvin
voimakkaasti kantaa.
Seppo Kääriäinen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Täällä edustaja Rajamäki
avasi tämän yhteyden liikenneväylien
ja elinkeinopolitiikan välillä. Edustaja Kalli
kertoi aivan oikein, mikä yhteys on biotalouden eteenpäinmenolla
ja liikenneväylien, alemmanasteisten teitten, kuntoon panemisella.
Edustaja Tossavainen sitten vielä sitä oikeastaan
täsmensi. Biotalous on tyhjän päällä,
jos alemmanasteiset tiet eivät tule kuntoon.
Sitten kohta 2, tämä korjausvelka: Totta kai
se oli hyvä, että tämä työryhmä saattoi
kääriä kasaan tämän
kokonaisanalyysin, mistä rahasta on kysymys, kun nämä pannaan
kuntoon, mutta siinähän se oikeastaan onkin. Temppu
seisoo ja häntäänsä pyörittää sen
suhteen, mikä on se rahoitusmalli, jolla tämä iso
velka saadaan kurotuksi umpeen. Tämä inventaario
oli oikein ja hyvä saavutus, mutta miten tämä homma
ratkaistaan, se on se todellinen kysymys ja siirtyy seuraavalle
hallitukselle ilman muuta.
Ja kohta 3, Iisalmi—Ylivieska—Kontiomäki-kysymys
sekä Viitostien pätkä Mikkelistä Juvalle:
Nehän ovat olleet selonteossa asioita, putosivat pois,
huono juttu. Tämäkin on sitten uuden hallituksen
asioita.
Jaana Pelkonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Liputta matkustamisen vuoksi Helsingin seudun
liikenteeltä jää vuosittain saamatta
noin 8—10 miljoonaa euroa. Lipputuloilla on rahoitettava
puolet HSL:n toiminnasta, joten saamatta jäävät
lipputulot vaikuttavat ymmärrettävästi
joukkoliikenteen palvelutasoon. HSL on jo parina vuonna esittänyt
tarkastusmaksun korottamista nykyisestä 80 eurosta 100
euroon HSL:n toimialueella ja koko valtion rataverkolla, ja viimeisimpänä tätä esitettiin
nyt syksyllä. Tarkastusmaksuun ei kuitenkaan ole tehty
korotusta vuoden 2007 jälkeen. Kysyisinkin ministeriltä:
minkä takia tätä korostusta ei tehdä,
vaikka sille selkeästi on tarvetta?
Riitta Myller /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ministeri Risikko kertoi hyvin ne pullonkaulat,
joita meillä tällä hetkellä on rataverkon
kehittämisessä ja rautatieliikenteen kehittämisessä.
Itse olen sitä mieltä, että nämä pääkaupunkiseutuun
liittyvät kysymykset pitää ratkaista,
mutta aivan yhtä lailla myöskin sitä syöttöliikennettä,
mikä tuolta maakunnista tulee, pitää sujuvoittaa.
Siinä mielessä tämä Imatra—Luumäki-kaksoisraide
on ehdottoman tärkeä, kuten muut samantyyppiset
investoinnit. Rautatieliikenne pitää saada toimivaksi
kaupunkien välillä koko maassa. (Raimo Piirainen:
Hyvä, Riitta!)
Ja sitten toki nämä tieliikenneinvestoinnit
ovat erittäin tärkeitä, ja olen todella
tyytyväinen valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueitten
sopimukseen siitä, että Viininjärvi—Varkaus
saa lisää rahaa. Kaikki, jotka ovat sitä tietä kulkeneet, tietävät,
että se on täysin epäkelpo ja tämä raha tulee
tarpeeseen nimenomaan elinkeinoelämän tulevia
tarpeita ajatellen.
Hanna Mäntylä /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Haluaisin nostaa esiin Lapin tiestön
kunnon. Täällä vuosi sitten nostin tämän saman
asian esiin, ja silloinen liikenneministeri oli sitä mieltä,
että meillä on lähestulkoon parhaimmat
tiet koko Suomessa, mutta täytyy sanoa, että olen
tästä täysin eri mieltä. Meillä Lapissa
ajellaan kyllä sananmukaisesti henkemme kaupalla, ja valitettavasti
siellä myöskin tapahtuu erittäin vakavia
liikenneonnettomuuksia. Tietenkään aina ei voi
sitä tiestön kuntoa syyttää,
mutta kyllä siinäkin on osasyy.
Olen jopa kuullut, että on ollut tilanteita, joissa
on tullut kielto, että esimerkiksi aurauksia ei saa suorittaa.
Pidän tätä kyllä aika hälyttävänä merkkinä,
koska meillä kuitenkin on turismi ja tämä raskas
liikenne, ja tiedetään, että se kuormittaa
tiestöä valtavasti. Sitäkin suuremmalla syyllä tästä pitäisi
pitää kyllä huoli, että ihmiset saavat
siellä turvallisesti ajaa.
Pikaisesti vielä tässä haluaisin
tästä laajakaistahankeasiasta kysyä,
(Puhemies koputtaa) millä mallilla se Lapin osalta on.
Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! En ole tyytyväinen Suomen Postin,
Itellan toimintaan. Olen Itellan hallintoneuvoston puheenjohtaja,
enkä kerta kaikkiaan hallintoneuvoston kautta ole kyennyt vaikuttamaan
siihen, missä tahtoni on vahva. (Raimo Piirainen: Olen
samaa mieltä Pekkarisen kanssa!)
Itellan toiminta on käytännössä sitä,
että postin jakelu on se osa, joka tuottaa voittoa. Kuitenkin
kun valtio antaa tuotto-ohjeet, minkä verran Itellan pitää tuottaa,
ne ovat aika tiukat ohjeet. Useammat muut vastuualueet, liiketoiminta-alueet,
ovat tuottaneet tappiota. Postin jakelu on kuitenkin tuottanut voittoa.
Kuitenkin ne saneeraustoimet ovat kohdentuneet nimenomaan postin
jakeluun ja rajulla tavalla. Ympäri Suomea, kun on järjestelmiä uudistettu,
on käynyt niin, että posti tulee entistä myöhemmin,
jakelijat ovat väsyneitä, kun tekevät
ylitöitä, paketit, jotka aikaisemmin tulivat aamulla
kohtuulliseen aikaan, eivät välttämättä tule
edes sen saman päivän, normaalin työpäivän
aikaan.
Arvoisa puhemies! Miten ministeriö aikoo puuttua siihen
omistajaohjaukseen tai regulaatio-ohjeistajana, (Puhemies koputtaa)
että Itella, tai Posti nykykielellä, pystyisi
vastaamaan siihen tehtävään, mikä sille
on uskottu? Nyt te annatte toimilupia yksityisille kermankuorijoille,
jotka entisestään, (Puhemies koputtaa) kun ne
tulevat kermaa kuorimaan, heikentävät Itellan
mahdollisuuksia.
Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:
No niin, nyt riittää puolitoista minuuttia
edustaja Pekkarisellekin.
Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ministeri Risikko, olette puhunut sen
puolesta, että elinkeinopoliittisesti tärkeitä tiehankkeita
viedään eteenpäin. Nyt meillä on
mahdollisesti tulossa metsäteollisuushistorian suurin investointi Äänekoskelle,
ja tiet siellä päin, varsinkin Nelostie, ovat äärimmäisen
huonossa kunnossa. Muutama päivä sitten muun muassa
Vehniällä kuoli taas valitettavasti ihmisiä.
Tie on huonossa kunnossa. Kantatie 77 saadaan kuntoon, se on hyvä alku,
mutta paljon on vielä tehtävää.
Ministerit Stubb ja Rinne ovat sanoneet, että tämä investointi
ei ainakaan heistä jää kiinni. Toivottavasti pystyisitte
jotain konkretiaa myös tälle puolelle sanomaan.
Toinen kysymys ministeri Kiurulle: Ehdotin puolitoista vuotta
sitten digi-alvin alennusta, nyt siitä tuntuvat puhuvan
kaikki. Olisiko nyt mahdollista, että menisimme siihen,
että tästä ja tästä luettavat
materiaalit [Puhuja näytti käsissään
taulutietokonetta ja lehteä] olisivat saman alvin
piirissä, joten seurataanko nyt mielellään
Ranskan ja Saksan esimerkkiä?
Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:
Edustaja, jaoston puheenjohtaja Rajamäki haluaa vastata.
Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minusta edustaja Wallinheimo otti hyvin tärkeän
asian nyt esille. Metsäteollisuuden ja koko kansallisen
selviytymisen kannalta tärkeät investoinnit pitää logistisesti
laittaa kuntoon. Voin kertoa, että valtiovarainvaliokunnan
liikennejaosto kuuli Metsä Groupin Voutilaista sekä UPM:n
Jussi Sarvikasta. Oli aika harvinainen asiantuntijakuuleminen. He
kertoivat hallituksen ja eduskunnan luoneen erinomaiset edellytykset
heidän toiminnalleen, kiittivät ja toivottivat
hyvää joulua. Aika harvinainen tilanne. Tästä on
annettava ministerille ja ministeriölle ja hallitukselle
kiitos. Stora Enson osalta valitettavasti tämä kokonaishallinta
on vähän enemmän hajallaan, mutta sitäkin
on syytä selvittää.
Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minä puolestani en ole tyytyväinen
Ylen toimintaan. Yle vetää aluetoimintaa alas,
heittää väkeä ulos ja harrastaa
törkeää ikärasismia. Tuntuu
siltä, että luvan tähän antoi
se, että indeksikorotuksia ei tehty vaan jäädytettiin.
Sanottiin, että sen vaikutus on 10 miljoonaa, mutta todellisuus
lienee kuitenkin vain 4,8 miljoonaa. Ministeri, mikä on
oikea luku?
Tänään Ylessä on kuulemma
juhlittu ja juotu kahvia, koska jotain netissä ollutta
ohjelmaa oli klikattu 30 000 kertaa. Mikä katsojamäärä se
on? Klikkaus kestää alta sekunnin, ei se vaadi
katsomista. Silloin kun minä tein esimerkiksi Silminnäkijöitä,
niin siellä oli puoli miljoonaa katsojaa. Se on katsojaluku,
se katsotaan ensin.
Nyt Yle vetää myös aluetoimintansa
alas muun muassa Vaasasta. Sinne on rakennettu uusi hd-studio, 2,8
miljoonaa. Nyt kaikkien alueiden kamerat ja studiot vedetään
alas. Alueuutiset ryhdytään laittamaan nauhalle
kello 15 iltapäivällä. Ne luetaan ulos
Tampereelta. Se ei ole enää uutistoimintaa, se
on ajankohtaistoimintaa. Onko tarkoitus, että alueet ajetaan
kokonaan alas ja että Ylen toiminta siirretään
nettiin? (Puhemies koputtaa) Mitä tämä netistäminen
oikein on?
Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan antaa ruusuja siitä,
että te, ministeri Risikko, teitte talouspoliittisessa
ministerivaliokunnassa päätöksen siitä,
että tätä jäänmurtajaa
ei hankita sinne Liikennevirastolle vaan siirretään
sitten todennäköisesti se Arctia Shippingille,
ja se on oikea päätös. Outo juttu, kaksi
vuotta sitten tehty budjettirahoitteinen päätös
tässä talossa.
Mutta sitten tähän perusväylänpitoon.
Pidän kyllä sitä todellisena silmänkääntötemppuna, että viime
keväänä kehysriihessä tehtiin
superleikkaukset perusväylänpitoon, käveltiin
eduskunnan yksimielisen päätöksen yli,
jolla oli tavoitteena nostaa tasoa 100 miljoonaa vuonna 2016, ja
ensi vuodelle tehtiin nämä mittavat leikkaukset.
Sitä ei pelasta nytten tämä työryhmä, joka
on saanut työnsä päätökseen.
Yksityisteistä haluan kysyä, mikä teidän
kantanne on, mitä te aiotte tehdä sille yksityistielaille,
jota on nyt tämä selvitysmies Hämäläinen esittänyt?
Minun mielestäni se sisältää elementtejä,
jotka romuttavat järjestelmän. Sinne tarvitaan
rahaa ja hyvää lakia, ja sitä ei saa
heikentää. (Pertti Hemmilä: Olen samaa
mieltä!)
Anu Urpalainen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! On aika todellakin kiittää molempia
ministereitä myös tällaisesta poikkihallinnollisesta
yhteistyöstä. Hyvin vähälle huomiolle
on jäänyt meidän ict-hankkeidemme eteneminen,
ja kiitän tästä sähköisestä tunnistamisesta,
joka onkin jo liikenne- ja viestintävaliokunnassa käsittelyssä,
mutta tällä yhteistyöllä on ollut
iso merkitys siihen, että myös kansallinen palveluarkkitehtuuri
pystyy etenemään. Olisinkin kysynyt: mitä nyt
vielä seuraavien kuukausien aikana molemmat ministerit
vievät eteenpäin tässä ict-maailmassa,
jotta kansalaisten käytäntö sitten paranee?
Voisi sanoa, että myös valtion näkökulmasta
rahaa alkaa jäädä sitten näihin
maanpäällisiin infroihin.
Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Me kaikki täällä tiedämme,
että nykyrahoitus ei riitä pitämään väyläverkostoamme
kunnossa ja erityisesti vähäliikenteisemmät
tiet kärsivät. Tämä taas heikentää muun
muassa maaseutuelinkeinojen ja kaivosteollisuuden toimintamahdollisuuksia,
ja erityisen suuri ongelma on Itä- ja Pohjois-Suomessa,
jossa näiden elinkeinojen harjoittamisen esteenä alkaa
olla jo ala-arvoisessa kunnossa oleva tiestö. Maitoautot
ja rekat eivät esimerkiksi kelirikkoaikana pääse
enää kunnolla kulkemaan. Minulle on jopa kerrottu
ambulanssin jääneen kelirikkoaikana kiinni liejuun
julkisella yhdystiellä, ja tämä ei kuulosta
hyvältä.
Toisaalta minulla on kyllä myös kiitoksen
aihe, sillä olen edustaja Myllerin tavoin erittäin iloinen
valtatie 23:n perusparannukseen Viinijärvi—Varkaus -osuudelle
saadusta lisämäärärahasta. Tämä kapea,
mutkainen ja vaarallinen tieosuus on Pohjois-Karjalan elinkeinoelämän kannalta
elintärkeä.
Anne Louhelainen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ministeri Rinne mainitsi maanantain budjettikeskustelun
yhteydessä peräti kaksi kertaa puhtaan veden ja
mahdollisuudet ammentaa siitä uutta tulevaisuutta, ja mainitsipa hän
sen myös mahdollisena vientituotteena. Suomi onkin täysin
omavarainen pohjaveden osalta, ja vientikapasiteettia olisi runsaasti.
Lahden seudulla valtatie 12 on yksi merkittävimmistä ongelmakohteista,
jossa valtatieverkolle asetetut tavoitteet eivät täyty.
Se sijoittuu keskelle Hollolan kunnan ja Lahden kaupungin rakennettua
aluetta. Tieosuudella sijaitsevat erittäin tärkeät
ja herkästi vahingoittuvat pohjavesialueet. Ne ovat tärkeitä niin
Lahden seudulle kuin myös pääkaupunkiseudulle,
sijaitsevathan siellä myös pääkaupunkiseudun
varavesivarannot. Arvoisa ministeri, tiellä kulkee vuorokaudessa
jopa 22 000 autoa, joista suurin osa raskasta liikennettä.
Päivittäisistä vaaratilanteista yksikin
onnettomuus voi aiheuttaa todella suuret ympäristövahingot.
Arvoisa ministeri, miten tärkeänä näette
pohjavesivarantojen suojelemisen ja aiotteko ponnekkaasti edistää uuden
kehätien rakentamishanketta ja näin vähentää liikennettä Salpausselän
pohjavesialueella?
Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kuten täällä monessa
puheenvuorossa on kuultu, Suomen kilpailukykyähän
mitataan logistiikan toimivuudella. Se mitataan elinkeinoelämän
kesken ja se mitataan ihmisten kesken, kuinka päästään
kulkemaan läpi koko maan.
Arvoisa puhemies! Täällä on käsitelty
lähes kaikkinumeroisia teitä, mutta valtatie 8
on jäänyt vielä käsittelemättä.
Haluaisin nimenomaan puuttua siihen. Tällä tieosuudella
välillä Kalajoki—Liminka on olemassa
suunnitteluvalmius, ja kuten muistamme, kiitos eduskunnan vastikään tekemän
Fennovoima-päätöksen, tuo tieosuus nimenomaan
vaatii peruskorjausta, ennen kuin tämä kyseinen
hanke konkretisoituu ja sitä lähdetään
rakentamaan. Nyt kuuluu tietysti kysymys ministeri Risikolle: kun
suunnitteluvalmius on olemassa, niin onko myös valtiovarainministeriön
ja ministereiden päässä selvillä toteutusaikataulu,
toteutushanke ja sen suuruus?
Kristiina Salonen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Välillä tuntuu siltä,
että liikennepolitiikan keskeisin jakolinja ei ole hallitus—oppositio-akselilla
vaan pääkaupunkiseutu—maakunta-akselilla.
(Pertti Hemmilä: Niin se on!) Kyseenalaistamatta näitä suuria
kansallisia infrahankkeita on minunkin sanottava monien muiden edustajien
tavoin, että maakuntiemme sisälle on piiloutunut
metsä- ja maatalousyrityksiä, joille nämä vähäliikenteisemmät
tietkin ja niiden kunto ovat erittäin merkittäviä ja
tärkeitä asioita. Edustaja Kalli nosti täällä esille
siltojen painorajat, ja onkin täysin käsittämätöntä,
että rekat tällä hetkellä joutuvat
etsimään vaihtoehtoisia reittivalintoja, jotka
sitten sijaitsevat esimerkiksi keskellä taajama-aluetta
kevyen liikenteen seassa. Näin ei voi jatkossa olla. Pidän
tärkeänä, että työryhmän
linjoista pidetään nyt kiinni.
Minäkin haluaisin vielä nostaa lopuksi esille valtatie
8:n ja liikennepoliittisen selonteon. Eurajoen osuus tällä valtatie
8:lla vaatii pikaisia toimia, ja toivon, että liikennepoliittisen
selonteon 10 miljoonasta pystyttäisiin pitämään
kiinni jatkossakin.
Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tämän vaalikauden väyläpolitiikan
perusteella ei voi tulla mihinkään muuhun johtopäätökseen
kuin siihen, että Suomessa ei ole elämää eikä liikennetarpeita
muualla kuin Ruuhka-Suomessa ja Ruuhka-Suomen kiskoilla. Näin
täytyy ikävä kyllä sanoa. Suuria hankkeita
perustettiin jopa perusväylänpidon kustannuksella,
kun vuodeksi 2016 luvattu 100 miljoonaa euroa tasokorotusta perusväylänpitoon
leikattiin, kuten edustaja Vehviläinen, entinen ministeri,
tuossa äsken totesi. Tämä on aivan uskomatonta.
Minäkin haluan kysyä: onko ylipäätään
alempiasteisella tieverkolla ja yksityisteillä meidän
väyläpolitiikassa minkäänlaista roolia
enää tämän jälkeen,
ja onko sitä ylipäätään?
Kyllä minäkin haluan nostaa biotalouden mahdollisuudet
ja sen hyödyntämisen. Keskustelimme tosiaankin
edellisen pääluokan kohdalla näistä asioista,
ja ne tarvitsevat juuri myöskin tätä alempiasteista
tieverkkoa.
Sitten minä haluan myös vielä kysyä ministeri Risikolta:
aiotteko vauhdittaa tätä Keski-Suomen tärkeintä infrahanketta?
Se on ratkaisevan tärkeä Äänekosken
tulevan biotuotetehtaan toiminnan kannalta, samoin kuin alempiasteinen tieverkko.
Hanna Tainio /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! On hienoa, että Tampereen kaupunkiraitiotien
suunnittelu on saatu MAL-sopimuksen avittamana hyvään
vauhtiin ja sen edellyttämä asemakaavoitus on
käynnistymässä. Joukkoliikenne on ekologista
ja kustannustehokasta, ja se helpottaa ihmisten liikkumista, luo työpaikkoja
ja parantaa kaupunkien viihtyisyyttä. Samalla saadaan työpaikkoja,
helpotetaan asuntopulaa ja edistetään työvoiman
liikkuvuutta. Järjestely on todella sellainen, jossa kaikki voittavat.
Kysynkin ministeriltä: onko mahdollista harkita, että tällaisia
MAL-aiesopimuksia voitaisiin ottaa käyttöön
muillakin suuremmilla kaupunkiseuduilla?
Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Aiemmassa pääluokassa kaikki olimme
yksimielisiä siitä, että biotalous tulee olemaan
yksi niitä Suomen keihäänkärkiä ja
tulevaisuuden talouden hyvinvoinnin tuojia. Biotalouden perusedellytys
on se, että meillä on saavutettavuus kunnossa.
Sitä kautta tulevat sen kilpailukyky ja mahdollisuudet,
muuten se jää kuolleeksi kirjaimeksi, ja siksi
alempiasteisen tiestön, pienet tiet, yksityistiet mukaan
lukien, pitää olla sellaisessa kunnossa, että niitä myöten
pystytään tämä tavoite toteuttamaan.
Nyt ne eivät siinä kunnossa ole, meidän
teiden rapakunto lisääntyy, ja tämä on
erittäin vakava asia meidän kilpailukyvyn ja meidän
saavutettavuuden kannalta. Siksi on erikoista, että kun
me olemme myös linjanneet yhteisesti liikennepoliittisessa selonteossa
asioita, nyt me toimimme aivan päinvastoin. Sitä en
pidä lainkaan hyvänä.
Puhemies! Suomi on myöskin harvoja maita maailmassa,
jossa ei ole jonkunlaista liikennerahastoa. Yleensäkin
uusien toimintamallien käyttöönottoa
me olemme jarrutelleet tässä ja hallitus on jarrutellut.
Nyt pitää panna siihen lisää pökköä pesään,
että myöskin se valtatie vitonen välillä Juva—Mikkeli
saadaan korjattua. Tuo liikenneväli on häpeäpilkku
meidän valtatieverkostossamme.
Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:
Vielä on viisi, jotka eivät ole kertaakaan
saaneet kysymystä.
Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Sinne Äänekosken biolaitokselle,
joka moneen otteeseen tässä jo on nostettu keskustelussa,
tulisi 5 minuutin välein rekka. Tulisi, mikäli
pystyy se rekka lähtemään sieltä alempiasteiselta
tieverkolta ja mikäli Nelostie ei ole niin ruuhkautunut,
että tämä homma onnistuu. Vaadin, että näitä asioita
pitää huomioida liikennepolitiikassa.
Mutta sitten asiaan, jonka edustaja Pekkarinen jo nosti. Tämä hallitus
on keskittämisen tiellä monessa asiassa, mutta
tämä Itellan keskittämispolitiikka on äärtä ja
rajaa vailla. Ministeri Kiuru, mikä teidän mielestänne
on kohtuullinen aika saada päiväposti perille?
Haluaisin ihan konkreettisen vastauksen tähän,
nimittäin nyt Itellan jakelu on keskitetty niin, että sitä lähdetään
jakamaan jopa 100 kilometrinkin päästä tai monien
kymmenien kilometrien päästä, ja se aiheuttaa
kyllä kohtuutonta haittaa niin yrittäjille kuin
asukkaillekin.
Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tieliikenteen ohella myös tietoliikenteen
sujuvuus ja kattavuus koko maassa on äärimmäisen
tärkeä asia. Ministeri Kiuru, väläytitte
julkisuudessa tässä taannoin, että tämän
1 megan tavoitteen sijaan täytyisi jo alkaa tavoittelemaan
jopa 10 megan tehoja. Tietysti hyvä ajatus näin
ja jossakin varmaan onnistuukin, mutta olisiko ensin kuitenkin huolehdittava siitä,
että joka puolella Suomea edes ne 1 megan tehot toteutuisivat?
Näinhän ei ole. Laajakaista kaikille -hanke
ei ole edennyt siinä tahdissa kuin odotettiin ja luvattiin.
Ministeri Kiuru, minkälaisia valtion toimenpiteitä vielä tämän
kauden aikana voisimme odottaa niille alueille, joilla laajakaista
ei vielä toimi, ja näettekö aidosti,
että laajakaista kaikille todella tulee toteutumaan?
Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Liikenneministeri on puhunut lämmöllä näistä elinkeinopoliittisista
liikennehankkeista
aivan oikein. Mutta haluan nostaa poikkeuksellisesti yhden hankkeen
esille, nimittäin liikennepoliittisen selonteon hankkeista
käynnistämättä on vain rataosuuden
Ylivieska—Iisalmi—Kontiomäki sähköistyshanke,
siis hanke, joka on mitä suurimmassa määrin
elinkeinopoliittinen hanke. Vartiuksen pellettiliikenne tarvitsee
sitä pikaisesti, Siilinjärven Yaran tehtaat tarvitsevat
sitä pikaisesti, kasvavat puumäärät
tarvitsevat sitä ratayhteyttä pikaisesti. Ministeri,
kuinka tämä voi olla vielä tässä tilanteessa?
Mitä tälle sähköistyshankkeelle
voidaan tehdä? Jos mahdollista, puhemies, minä toivoisin,
että myös jaoston puheenjohtaja, edustaja Rajamäki
arvioisi hiukan tämän hankkeen tarvetta ja sen
nopeuttamista.
Mikko Savola /kesk(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Kun Yle-vero säädettiin tässä salissa,
niin sillä haluttiin ilman muuta tasapuolisuutta maksuihin
mutta myös varmuutta siihen, että on tasapuolista
ihmisille myös näitten tiedotusvälineitten
suhteen. Arvoisa viestintäministeri, haluan teille nostaa
epäkohdan esiin, josta saa jatkuvasti yhteydenottoja. Ne
ovat katvealueet, mitä meillä on digilähetyksissä tällä hetkellä.
Lehtimäki—Soini—Ähtäri-akseli
Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan välissä jää pahaan
katvealueeseen. Olen muun muassa Digitan kanssa käynyt
keskusteluja itse, mutta valitettavasti edelleen näitä kanavanippuja
puuttuu näistä lähellä olevista
antenneista. Ratkaisu tähän olisi, että digilähettimeen
188, joka sijaitsee Ähtärissä, saisi
C- ja E-kanavanipun ja näin tulisi tasapuolisuutta näihin
kanaviin. Vetoan teihin, ministeri, voisitteko te lyödä nyrkkiä pöytään
ja saada Digitan kanssa neuvottelutuloksen aikaan, että tasapuolisuus
myös kanavanippujen suhteen toteutuisi tuolla maakunnassa?
Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:
Jaoston puheenjohtaja, edustaja Rajamäki.
Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tähän hankkeeseen on eduskunta
aikaisemmin myös lisäbudjettien yhteydessä kuten
valtiovarainvaliokuntakin puuttunut, pitänyt tätä erittäin
kiireellisenä Suomen talouden ja totta kai myös
näiden vientiyritysten, Venäjän transitojen
ja myös sen takia, että erittäin iso
raideliikenteen sähköistyshanke, siihen liittyvät
veturihankinnat ovat hyvin keskeisesti kiinni siitä, että etunojassa
viedään näitä raideliikenteen
isoja sähköistyshankkeita eteenpäin, jopa
niin, että tämän hankkeen lykkäytyminen voi
vaikuttaa kymmenenkin sähköveturin tilauksen lykkäämiseen
ja jopa tarpeettomien dieselvetureiden erityishankintaan. Onhan
se aivan käsittämätöntä.
Tältä osin junien pituus ei voine olla ongelma
suunnittelulle. Tästä olemme edustaja, varapuheenjohtaja
Korhosen kanssa ja edustaja Hemmilän kanssa myös
VR:n hallintoneuvostossa käyneet keskustelua, että nyt
tämä suunnittelu ja hankkeen hallinta on käytävä myöskin,
ja tulemme käymään sen myös
valtiovarainvaliokunnassa tammikuussa läpi.
Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:
Edustaja Lohi ja sen jälkeen ministerit.
Markus Lohi /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty
erinomaisia puheenvuoroja perusväylänpidon riittävästä rahoituksesta.
Tähän asiaanhan puuttui myös Valtiontalouden
tarkastusvirasto 6. marraskuuta tarkastuskertomuksessaan todeten
muun muassa seuraavaa: Valtion talousarvion rakenne ei edistä väylänpitovarojen
kokonaistarkastelua. Liikenneväylien kunnossapitoa ja tasonparannustarpeita
tarkastellaan ohjauksessa ja budjetoinnissa erillisinä,
vaikka niitä tulisi tarkastella kokonaisuutena. Menettely
on johtanut joidenkin suurten ja kalliiden tasonparannushankkeiden suosimiseen
sen sijaan, että olisi panostettu olemassa olevan väyläverkoston
kunnossapitoon. Haluaisin kysyä arvoisalta ministeriltä:
oletteko noteerannut tämän tarkastusviraston kertomuksen,
ja tuleeko tämä aiheuttamaan joitakin muutoksia
budjetointirakenteeseen?
Toinen asia, jonka haluan nostaa esille: Haluan myös
kiittää ministeriä, että olette
käyttänyt positiivisia puheenvuoroja Soklin ratahankkeen puolesta,
mutta pelkkä positiivinen asennehan ei riitä,
kuten tiedämme. Tarvittaisiin konkreettinen päätös,
millä osin valtio on valmis osallistumaan hankkeeseen.
Kysyisin: missä tämän asian suhteen tällä hetkellä mennään?
Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:
Ministeri Risikko, 5 minuuttia.
Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko
Arvoisa herra puhemies! Kiitos taas näistä teidän
kysymyksistänne.
Rahoitusmalleista jäi minulla tuossa edellisessä puheenvuorossa
kertomatta, elikkä mehän tuossa korjausvelkatyöryhmässä mietimme
erilaisia rahoitusmalleja. Meillähän on nyt jo
käytössä tällaisia niin sanottuja
monikanavarahoitusmalleja, kuten että elinkeinoelämä ja
kunnat ovat mukana ja valtio. Sitten meillä on näitä PPP-hankkeita
ja eräänlaisia takaisinmaksuhankkeita. Niissä vain
ongelma on se, että monta kertaa se tulee pitkällä juoksulla
tosi kalliiksi, mutta pakkohan meidän on erilaisia vaihtoehtoja
tehdä. Myöskin tällaista Rahoitus Oy:tä on
siellä tarjottu yhdeksi vaihtoehdoksi, aivan niin kuin ulkomaisetkin
esimerkit meille antavat Ruotsistakin. Niitä on ihan hyvä käyttää,
ja minun mielestäni niitä kannattaa käyttää hyväkseen.
Täällä puhuttiin myöskin
käyttäjän maksuista. Meillähän
on tämä vinjettimaksu, jolla ulkolaisilta rekoilta
otettaisiin maksua. Sitä on valmisteltukin, mutta ongelmaksi
muodostui se, että ei löytynyt keinoa, millä me
olisimme kompensoineet sitä kotimaisille rekoille. Minun
mielestäni se ei voi olla niin, että suomalaiset
maksavat sen asian, vaan se on nimenomaan tarkkaan harkittava, että se
saadaan täsmättyä juuri niille ulkolaisille
rekoille, ketkä niitä sitten käyttävätkin, eli
sitä samaa, mitä ulkomaillakin tehdään.
Totean, kun täällä monta kertaa tuli
esille Imatra—Luumäki, että Liikennevirastohan
tekee siitä selvitystä. Tarkoitus on, että se
selvitys nyt valmistuisi vuoden 2015 alussa ja sitten saataisiin
tehtyä se suunnitelma, milloin sitä käynnistetään.
Selonteon hankehan se on, se on aivan totta.
Sitten mennään näihin uusiin kysymyksiin
nyt siinä järjestyksessä, mitä olen
tänne kirjannut.
Edustaja Vehviläiselle kiitos, puhuitte tästä jäänmurtajasta
ja olette itsekin sitä mieltä, että se ei
välttämättä ole hyvä,
että se aikoinansa Liikennevirastolle annettiin. Nythän
sitä ollaan siirtämässä. Vaikkei
sillä nyt vissiin vielä nimiä ole, niin
toivon, että Lady Sisu pääsee sitten
jossain vaiheessa lipumaan myöskin jäänmurtotehtäviin.
Jos ette vielä tiedä, niin jäänmurtaja
on hyvä esimerkki sisusta kaiken kaikkiaan. Sehän
murtaa sitä jäätä, mikä on
pinnan alla, joka ei välttämättä näy.
Tutkija Emilia Lahti, joka on tutkinut sisua, on tullut siihen tulokseen,
että jäänmurtaja on hyvä esimerkki
suomalaisesta sisusta, se symboloi sitä, joten lippu salkoon
Lady Sisulle sitten, kun se valmistuu.
Sitten te kysyitte näistä Juncker-investointihankkeista.
Tiedoksi kysyjälle, että se on julkinen lista,
minkä me olemme esittäneet valtiovarainministeriölle,
ministeri Rinteelle ja pääministerille heidän
kysyessään sitä. Mehän teimme valtavan
pitkän listan siitä syystä, että varmasti löytyy
niitä rahoitettavia hankkeita myös Suomeen ja
ne on tarkkaan harkittu, on arviointi tehty, millä me voisimme
edistää nimenomaan kasvua ja elinkeinoelämää ja
elinvoimaa.
Te kysyitte myöskin tästä tunnin
radasta, koska se on yksi siellä listoilla ja totta kai
selonteon hankkeita, mutta sitten on myöskin muita hyviksi
havaittuja, enkä ole käyttänyt tässä listassa
mitään FMS-metodia, eli from my stetson, vaan ihan
oikeasti olen Liikennevirastosta tilannut arvioinnin hyödyistä.
Sillä listalla mennään, se on julkinen
lista, sieltä voi katsoa. Olen tilannut myöskin
tästä tunnin radasta arvioinnin niistä hyödyistä,
mitä sillä voidaan saavuttaa.
Edustaja Saariselle totean, olen ihan samaa mieltä kanssanne,
että ei tässä mitään
vastakkainasettelua kannata asettaa. Kyllä Pisara-rata
on koko Suomen hanke, mutta olen sitä mieltä,
että yksittäisenä, itsenäisenä,
yksinäisenä hankkeena se ei ole riittävän
hyödykäs, vaan nimenomaan kustannus—hyöty-suhde
pitää saada paremmaksi, jolloinka se tarvitsee
rinnalleen myös niitä, mitä on alun perin
ajateltu, kuten esimerkiksi HELRA, Helsingin ratapihan hanke, joka
on selonteon hanke. Olen ehdottomasti sitä mieltä.
Täällä kollega Wallin, hyvä ystäväni
Pohjanmaalta, sanoi, että se olisi Pasila, jota pitää rakentaa.
Ei ole mitään vastaan Pasilan aseman rakentamista,
mutta HELRA on kuitenkin selonteon hanke. Se on tärkeätä,
että Helsingin ratapiha saadaan kuntoon, mikä sitten
tuo sitä syöttöä Pisaraan, ja
ne äsken puheessa mainitsemani muut hankkeet, jotka tarvitaan,
jotta Pisarasta on tosiaankin hyötyä. Minä olen
tosi tarkka kaikista rahoista, mitä Liikennevirastossa
on, ja minun mielestäni niiden pitää olla
hyötyhankkeita.
Arvoisa puhemies! Jos annatte pari minuuttia lisää,
niin olisin kiitollinen.
Rundgrenille sanon vain sen, että koko Suomi pitää olla
ja kannatan todellakin, mitä sanoitte, että myös
pohjoinen pitää ottaa huomioon. Sokli — joka
täällä tuli monenkin suusta, edustaja Lohi
käytti siitä hyvän puheenvuoron — on
tärkeä asia. Talouspoliittinen ministeriryhmä päätyi
siihen, että nyt tehdään suunnitelma,
jota tarjotaan Yaralle, koska tässä me tarvitsemme
kunnat ja yhtiön mukaan. Yaralle on lähetetty
kirje, me odotamme helmikuussa vastausta, ja sen jälkeen
sitten lähdetään neuvottelemaan. Myöskin edustaja
Mäntylä käytti tästä hyvän
puheenvuoron.
MAL-aiesopimukset. Kyllä minä olen sitä mieltä,
että täällä käytettiin
niistä hyvä puheenvuoro. Kyllä MAL-aiesopimuksia
on muissakin kaupungeissa, eli aika monessa isossa kaupungissa on
nyt tehty MAL-aiesopimuksia. Itse lisäisin siihen tämän "PE" eli
MALPE eli palvelurakenne ja elinkeinoelämä, ei
ainoastaan maankäyttö, asuminen, liikenne, vaan
myöskin palvelurakenne, koska palvelurakenne tulee muuttumaan
esimerkiksi soten kautta. Me joudumme keskittämään
joitakin tämän kautta, ja siitä syystä,
jotta ihmiset pääsevät terveyskeskuksiin,
tarvitaan hyviä liikenneväyliä, elikkä kaikkea
se sote aiheuttaa.
Sitten edustaja Eestilälle. Te kannoitte huolta, niin
kuin moni muukin, Ylivieska—Iisalmi—Kontiomäestä,
ja kysyttiin, tarvitaanko sitä. Kyllä tarvitaan.
Siitä on Liikennevirasto myöskin tekemässä arviota,
mitä kaikkea siihen tarvitaan. Uudelleenarviointi on pakko
tehdä. Tavoite on todella vahva, että 2016 saadaan
sitä eteenpäin. Kannoitte huolta myös
siitä, että tietyt liput eivät käy
kaikissa joukkoliikennevälineissä. Sitä työtä me
olemme nyt käynnistäneet, että tällainen
uusi järjestelmä saataisiin eteenpäin.
Edustaja Tossavainen on ansiokkaasti kantanut huolta yksityisteistä.
Todellakin se oli 14 miljoonaa silloin aikoinansa, nyt se on 5 miljoonaa,
elikkä ei todellakaan riitä 5 miljoonaa, vaan tarvitaan
enemmän, (Anu Vehviläinen: 23!) mutta mikä se
summa on, emme ottaneet siihen ryhmässä kantaa. — Selvityshenkilön
ehdotuksia arvioidaan, eli edustaja Vehviläiselle totean,
että tarkkaan katsotaan, mitkä niistä ovat
järkeviä ja mitkä eivät.
Finavian liikuista Tampereen suuntaan on tehty nyt arvio siitä,
onko se järkevää, (Puhemies koputtaa)
että kaikki munat laitetaan yhteen koriin, niin kuin käytitte
tätä analogiaa. Siitä meillä on
jo arvio tehty, mutta valitettavasti emme ole ehtineet sitä analysoida,
mutta palaan siihen teidän kanssanne, arvoisa edustaja.
Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:
Nyt olisi jo se luvattu 2 minuuttiakin käytetty.
Oi! Kiitos oikein paljon tähänastisesta, arvoisa
puhemies! Palataan vielä sitten myöhemmin.
Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:
Ja sitten ministeri Kiuru.
Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru
Arvoisa puhemies! Kiitos hyvistä kysymyksistä.
Aloitan edustaja Urpalaisen kysymyksellä, koska minusta
te nostitte esiin tiekartan tulevaisuuteen ja halusitte tietää,
miten suomalaisen ict-ala tekee sen loikan, josta tänä päivänä pitäisi
puhua. Meidän perinteinen ict-teollisuutemme 90-luvun alussa
otti ison harppauksen, koska synnytimme sen teollisuuden muodon,
joka on pitänyt meitä pystyssä. Mutta
tämä perinteinen ict-teollisuus vaatii nyt digitaalisten
palveluiden, tietoturvan, ylipäänsäkin
tällaisen kryptauksen, big datan pohjalta aivan uutta loikkaa,
jossa me voimme maailmassa olla hyviä. Yksi iso asia tulee olemaan
se maa, joka keksii omien toimijoidensa kautta teollisen internetin
tavalla, joka tulee tuomaan aivan uudenlaisen mahdollisuuden ulottuvillemme.
Siksi me olemme esittäneet alan kanssa yhteistyössä,
että myöskin tässä edustaja
Kopran ja edustaja Saarisen kysymässä Euroopan
investointipaketissa voitaisiin ottaa huomioon näitä uusia
kasvun aloja, ja juuri tässä esitämme,
että teollinen internet olisi yksi, jossa Suomen osuuteen
satsattaisiin, sen lisäksi, että opetusministeriössä tekeillä oleva
digipilvi olisi osa näitä EU:n kärkijuttuja.
Minusta se on erittäin olennainen kysymys, ja kun kysyitte
työohjelmaa eteenpäin, niin kyllä iso
juttu on se, että meidän on pakko pystyä satsaamaan älystrategioihin
eli käytännössä vielä siihen,
miten me voimme jatkossa rakentaa myöskin kasvua ict-alalla
ja digitaalisissa palveluissa, jotka ministeriö voi omalta
osaltaan käynnistää. Nämä ovat
isoja kysymyksiä, joihin haemme nyt vastauksia.
Minä kiitän siitä, että tunnistitte
tämän sähköisen tunnistamisen,
koska se on todella iso juttu. Sitä on 6—7 vuotta
odotettu, ja minä olen odottanut sitä jo silloin,
kun edeltävän kerran olin viestintäministerinä,
ja kun takaisin tulin, niin nyt se peli loppui. Nyt me olemme saaneet
esityksen puolessa vuodessa kuntoon. Tiedän, ettei se kaikkia
miellyttänyt, mutta on hienoa, että eduskunta
tuki sitä, että nyt puheet loppuivat ja teot ratkaisevat,
ja se on hieno juttu, että näin on menty.
Edustaja Katainen, otitte lempiaiheeni esille: yhden megan laajakaistayhteyden.
Nyt tosiasia on se, että jos jostain Suomesta löytyy
sellainen alue, missä yhden megan laajakaistayhteyttä ei ole,
ilmoittakaa minulle, tulen henkilökohtaisesti kylään.
Olen sen täällä ennen luvannut ja olen yhden
reissun tehnyt Lisman kylään, niin kuin varmaan
moni edustaja muistaa. Kyllä me pystymme tukemaan tällä hetkellä jo
peruspalveluna sitä, että yhden megan laajakaistayhteys
tarjotaan kaikille, niin kuin nykyinen lainsäädäntö edellyttää.
Mutta se ei enää riitä. Se ei vain riitä. Meidän
on pakko nähdä, että tänä päivänä jo,
jos me otamme EU:n nykyisen regulaatiotason huomioon, me voimme
vaatia suomalaisina enemmän. Ja koska tämä on
ministerin asetuksella päätettävä asia,
niin tulen vaatimaan enemmän. Kyllä meidän
täytyy tällä alalla pystyä tarjoamaan
ihmisille enemmän kuin yksi mega, koska enemmistö suomalaisista
saa jo koko Suomessa enemmän kuin yhden megan. Tästä syystä johtuen
palaamme asiaan aivan lähipäivinä. Eli
pysyn kannassani siinä, että meidän täytyy
edistää myöskin sitä yleispalveluvelvoitetta
ja nostaa tätä yhden megan vaatimusta isommaksi,
ja siihen operaattoreiden on myös lähdettävä mukaan,
koska nykyinen EU-regulaatiopolitiikka jo nämä mahdollisuudet
tarjoaa.
Edustaja Savola kysyi tv-kuuluvuuksista. En tiedä,
olenko juuri tätä asiaa vielä pöyhinyt,
mutta palaamme asiaan yhdessä ja katsomme, mitä on
tehtävissä. Hankala asia on se, että kun
nämä luvat on myönnetty aikoja sitten,
niissä toimilupapäätöksissä on
useimmiten kerrottu, kuinka paljon sitä peittoa pitää tarjota,
ja siihen on toimijoiden sitten helppo vedota. Tästä syystä johtuen jatkossa,
kun näitä päätöksiä tehdään,
kyllä meidän täytyy katsoa tämä tarkkaan.
Verkkotoimiluvat ovat tällä hetkellä lausuntokierroksella
siitä pohjasta, millä tavalla verkkotoimiluvat
tullaan jakamaan, ja palaamme tähänkin asiaan,
nimittäin sillä on kontaktipintaa myös
niihin asioihin.
Sitten edustaja Tolppanen kysyi Ylestä, että mitäs
siellä Ylessä puuhataan. No, sitä minäkin kysyn,
ja onneksi kysyn oikeassa paikassa, koska täällä on
Ylen omistajaohjaus. Eduskunta ohjaa Yleä, ja täältä on
hallintoneuvosto valittu, ja saattaapi olla hallintoneuvoston jäseniäkin
paikalla. Sitä samaa olen kysynyt myös julkisuudessa
ja kysynyt myöskin toimitusjohtajalta. Mutta niin kuin
tiedätte, me ministerit emme saa puuttua Ylen yksittäiseen
sisältöön. Se on eduskunnan käsissä,
ei hallituksen käsissä. Kysyn uudelleen, että eikö noudateta
sitä eduskunnan tahtotilaa, jossa alueellinen saatavuus
on turvattu, paikallinen toiminta. Ne ovat erittäin tärkeitä juttuja,
ja otetaan ne vakavasti. Mutta tietysti maailmassa pitää edistyä myös
siihen suuntaan, että digitaalisuuttakin harrastetaan.
Mutta kannattaa ottaa tämä eduskunnan tahtotila
vakavasti hallintoneuvostossa esiin.
Edustaja Wallinheimo kysyi tästä digi-alvista, ja
puhuitte siitä jo aikaisemmin. Moni muu täällä on
myös siitä puhunut, ja itse otin tämän
esiin jo ensimmäisillä agendoilla, kun aloitin.
Puhumme lisää. Ehkä vielä jonain
päivänä saamme tuoda hyviä uutisia
siihen liittyen, että digi-alvia päästään
laskemaan. Mutta se on todella iso juttu, ja siinä pitää olla
EU-alueella vauhdissa.
Sitten edustaja Pekkarinen kysyi Itellasta. Minä itsekin
olen miettinyt, onko se sellainen lonkero, että siihen
ei pääse millään kiinni. Minulla
on ollut Itellan kanssa kyllä aikamoinen harjoitus tässä meneillään
alkukaudesta. Erityisesti uudessa postilaissa, joka eduskunnassa
hyväksyttiin, oli kyllä mahdoton toteuttaa eduskunnan
toiveita ja Itellan vaatimuksia yhteen, ja siinä melkein
vuoden päivät meni. Oli erittäin vaikea
saada Itella ymmärtämään, että kansaa
pitäisi palvella. Nyt olen itse sitä mieltä,
että vieläkin olisi tekemistä omistajaohjauksella
siinä, että nämä asiat otetaan
vakavasti. Regulaatio-ohjeistajana meillä pelimerkit ovat
paljon vähäisempiä kuin on oletettu,
ja pahinta tässä kaikessa on se — mitä minä olen
itse ajatellut — että kyllä silloin kun
postilakia tehtiin, olisi pitänyt eduskunnan määritellä,
mille porukalle näitä yksityisiä lupia
jaetaan täällä alueella. Mutta nyt on,
kuulkaa, puntissa jo eikä auta mikään.
Aivan lopuksi, arvoisa puhemies: Pirttilahti nosti hyvän
kysymyksen siitä, että kyllä nämä yhteydet
pitää saada kuntoon. Myöskin tuotiin yhtymäkohtaa
siihen, että ei vain laajakaistalla, laajakaistahankkeella,
vaan myöskin näillä nopeilla yhteyksillä.
Ja tulette näkemään, arvoisat edustajat,
että oli kauaskantoista ja viisasta, että saimme
aikoinaan takaisin 800-taajuuden Venäjältä,
sillä sillä me olemme rakentamassa viidessä vuodessa
erittäin nopeita yhteyksiä Suomeen. Tiedän
omasta maakunnastani, että yhdellä operaattorilla
tulee olemaan jo ensi vuoden lopussa melkein sataprosenttinen jakelu
Satakunnan alueella, ja vaikka meidän maakunta on pieni, niin
voi kuvitella, että se on kova juttu, jos me puhumme laskennallisesti
yli 20 megan yhteyksistä. Kyllä kaikki tavat ovat
tulossa käyttöön, (Puhemies koputtaa)
ja erityisesti pohjoisilla alueilla nämä ovat
isoja juttuja, niin että olen samaa mieltä siitä,
että pitää jatkaa tätä määrätietoista viestintäpolitiikkaa.
Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:
Tässä oli tasapuolisesti ministereillä 7
minuuttia. Nyt on vielä 15 toisen kierroksen kysyjää,
ja annetaan järjestyksessä.
Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Pelkonen oli puheenvuorossaan huolestunut
lähiliikenteen tarkastusmaksuista. Minä puolestani
olen huolestunut siitä, millä Helsingin seudun
lähiliikennettä rahoitetaan. Vain alle puolet
Helsingin seudun lähiliikenteestä rahoitetaan
lipputuloilla, lähes 300 miljoonaa veronmaksajien rahoituksella muuten.
Minä olen myöskin erittäin huolestunut
yleisten teiden talvikunnossapidosta. Viime lauantaina, siis vasta
joulukuun puolivälissä, tuonne Varsinais-Suomeenkin
saatiin ensimmäinen kunnon lumisade, ja kun 10 senttiä oli
märkää lunta lauantaiaamuna teillä,
niin lauantaina iltapäivällä ei vielä ollut
teitä aurattu, jopa vilkasliikenteisiä teitä oli
auraamatta. Tämä aiheuttaa kyllä ajatuksia,
että toimiiko meillä Liikenneviraston ohjauksessa
perusväylänpidon osalta tämä kunnossapito
lainkaan.
Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Kysyisin ministeriltä: onko ministerin
mielestä Liikennevirasto ryhtynyt tekemään
liikennepolitiikkaa? Sehän on enemmän urakoitsijavirasto
kuin poliittinen byroo. Eihän sille kuulu arvioida, tarvitaanko
Suomeen Pisara vai ei, sehän toteuttaa sen sitten, jos
niin päätetään. Ja tämä on
aika vakava kysymys.
Sitten vielä tästä Pisarasta. Se
on hallitusohjelmassa, siihen on budjetoitu 40 miljoonaa, se on EU-tuen
piirissä, Helsinki on Euroopan nopeimmin kasvava metropoli,
junaliikenne on kasvanut 40 prosenttia, ja tämä Pisaran
kaatuminen romuttaisi koko pääkaupunkiseudun MAL-sopimukset,
asunnot, työpaikat ja vaikka mitä, ja myöskin
joukkoliikenteeseen vaikutus olisi dramaattinen. Joten tästä toivoisin
vielä, että ministeri tätä miettisi,
että onko tässä varaa enää peruutella.
Hyöty—kustannus-indeksihän riippuu siitä,
(Puhemies koputtaa) mitä arvioidaan jollain ratapihajärjestelyllä esimerkiksi
saavutettavan. Sinne saa minkälaisen luvun haluaa sinne jakokulmaan.
Reijo Tossavainen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Tasan 10 vuotta sitten myin omistamani
paikallislehden pois, kun näin silloin paperimedian huonon
tulevaisuuden. Nyt arvioin, että jo ehkäpä 5—10
vuoden kuluttua maakuntalehdet ilmestyvät kolme kertaa
viikossa. Se tietää tuhansien työpaikkojen
vähentämistä toimituksissa, painosaleissa
ja erityisesti jakelussa. Kysyn ministeriltä: Miten pitäisi
varautua tulevaan, voitaisiinko varhaisjakelu ja päiväkanto
yhdistää? Voitaisiinko jakeluun yhdistää muita
palveluja, ja mitä?
Mirja Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Eduskunnassa ollaan liikuttavan yksimielisiä siitä,
että perusväylänpitoon pitää saada
lisää rahaa. Niin oikealla, keskellä kuin
vasemmalla on todistettu sitä, että on liian vähän
rahaa alempiasteisesta tiestöstä ja perusinfrasta
huolehtimiseen. Ja sitä meinaan vain kysyä, että kun
54 miljardia euroa on tällä viikolla jaossa tämän
keltaisen budjettikirjan mukaisesti, emmekö me voi tehdä poliittisia päätöksiä tässä
ajassa,
kun kaikki ovat siitä liikuttavan yksimielisiä.
Edustaja Harry Wallin käytti loistavan puheenvuoron
Pisara-radan muistakin vaihtoehdoista. (Matti Saarinen: Ei todella
pitänyt! Surkea, asiantuntematon!) Kaikki tietävät
sen, että Helsingin ratapiha tarvitsee ongelmiinsa ratkaisuja,
ja ratapihaan ollaan parhaillaankin tekemässä mittavia,
kymmenien miljoonien eurojen korjauksia, jotta junaliikenne tuolla
ruuhkaisella ratapihalla saadaan sujuvammaksi. Hyöty—kustannus-indeksi
on huono, (Puhemies koputtaa) ja Liikenneviraston asiantuntijat
ovat todistaneet toista.
Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:
No niin, nyt minuutti on kulkenut.
Anu Urpalainen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Noin 60 000 nuorta vuodessa ajaa
ajokortin. Meillä on uusittu kuljettajaopetusta tässä vuosien
varrella, ja tiedän, että kuljettajaopetuksen
kehittäminen on ollut edellisellä ministerillä tapetilla,
ja nyt toivon mukaan on myös nykyisellä ministerillä tapetilla
siitä näkökulmasta, että saisimme
selkeitä ja ennustettavia, pitkäjänteisiä linjauksia,
kuinka tämän ajokorttiopetuksen kanssa edetään.
Ilmassa on ollut aikamoista hämmennystä. Jotkut
ovat heittäneet, että mentäisiin suoraan
tällaiseen tutkintoperusteiseen ja luovuttaisiin opetuspainotteisesta.
Toivottavasti se ei ole ministeriön näkemys. Olisinkin
kysynyt, millaisia suunnitelmia tämän kuljettajaopetuksen
kehittämisessä ministeriöllä on varsinkin
liikenneturvallisuuden näkökulmasta, perheyritysten
näkökulmasta ja työllisyysnäkökulmasta,
mutta erityisesti sen nuoren kuljettajan ja perheen näkökulmasta.
Suna Kymäläinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Vielä palaisin tuohon Saksan
parlamentin tänä päivänä tekemään päätökseen
moottoritiemaksuista: siellä maksut koskettavat myös
saksalaisia, mutta heille se korvataan alennuksena autoveroista.
Suomessahan ollaan esitetty muun muassa kuljetusyrittäjien osalta
polttoaineveron palautusjärjestelmää.
Mutta mielestäni valiokunta painotti lausunnossaan
sisävesiväylien tehokkaampaa käyttöä aivan
oikein. Näitä voitaisiin hyödyntää selvästi nykyistä enemmän
metsäteollisuuden ja energiantuotannon kuljetuksissa. Valiokunta
nosti esille Kouvolan ja Heinolan yhdistävän Kimolan
kanavan kunnostamisen. Tästä on arvioitu olevan hyötyä matkailulle
ja palvelutyöpaikkojen syntymiselle. Valiokunta katsoi,
että liikenne- ja viestintäministeriön
ja työ- ja elinkeinoministeriön tulisi yhdessä selvittää kanavahankkeen
kehittämiseen liittyvät mahdollisuudet. Kiinnostuneena kysyisin,
kuinka toive otetaan ministeriössä vastaan.
Osmo Kokko /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tuolla oli taustalla puhetta siitä,
että ulkolaiselta tavaraliikenteeltä tämän tienkäyttömaksun
kerääminen on ongelma, kun joudutaan myös
sitten keräämään kotimaiselta, mutta
kyllähän tämä ongelma poistuu
sillä, kun kotimaisille annetaan verotilin kautta palautus
tähän tienkäyttömaksuun. Tämä ongelma
poistuu sillä.
Ja sitten toiseen asiaan: Tuossa edustaja Pekkarinen otti erittäin
hyvin tuon Postin asian esille, ja itse myös olen erittäin
huolestunut siitä, että Itella on ennen kaikkea
kuljetuspuolella röyhkeällä tavalla siirtynyt
ja dumpannut jopa 30 prosentilla taksoja alaspäin. Se on
aiheuttanut katastrofin yksityisen puolen yritteliäisyydessä. Siellä on
tapahtunut yrityskuolemia. Tietysti tämä tarkalleen
olisi omistajaohjaukselle kuuluva asia. Haluan kuitenkin tämän
asian nostaa tässä, että ministeri on
tietoinen ja vie tätä asiaa eteenpäin,
koska tästä tulee erittäin paljon palautetta.
Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Hyvä kuulla ministerin Itellaan liittyvä pohdinta.
Tässä on kuitenkin mielestäni myöskin
nyt hallituksella se tekemisen paikka.
Ensinnäkin on ihan totta, että Kataisen hallitus
määräsi, että Transpointin pitää fuusioitua Itellaan,
ja siitä seurasi ilman muuta raskaita taakkoja, joita osaltaan
nyt sitten Postin jakelu on tosi asiassa maksamassa. Ja tämä ei
voi olla oikein. Toisaalta te olette antanut nyt jo ainakin kolme
lupaa näille kermankuorijoille, jotka tulevat markkinoille,
tekevät hommat siellä, missä se on kaikista
edullisinta, ja jättävät Itellalle sen osan
Suomea, mikä on kaikista hankalin hoitaa. Ja sitten te
puhutte innovaatiotuesta. Nythän tarvittaisiin sitä jakelutukea,
sitä jakelutukea, joka myönnettäisiin
vain siitä jakelusta, joka tapahtuu näitten keskusten
ulkopuolella. Sinne tarvittaisiin tätä tukea.
Ellei tämän tyyppisissä ratkaisuissa
päästä eteenpäin, ellette te
niissä ojenna kättänne Itellalle... Minä ymmärrän
toisaalta, että Itellankin (Puhemies koputtaa) täytyy
tehdä jotain. (Puhemies koputtaa) Nyt toivoisin siis, että myöskin
hallitus vastaa osaltaan siihen haasteeseen, mikä teille
on heitetty.
Eila Tiainen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minä olen ollut vähän
pettynyt siitä, miten takkuillen laajakaistahanke on edennyt,
ja luulenpa, että sähköinen tunnistautuminen
ei ole meillä mahdollista ennen kuin laajakaistasuhteet
ja -yhteydet toimivat kaukaisimpiinkin tupiin.
Puhuitte tästä median murroksesta, ja minä kuvittelin
hyväuskoisesti, että kun Yleisradion asiat ja
Yle-laki ja rahoitus on saatu kuntoon, niin median murrosta Yleisradiossa
ei nähdä, mutta siellähän on
nähty tänä syksynä aikamoiset
mullistukset.
Onko ministerillä tarkempaa tietoa siitä,
millä tavalla tuo lehdistö aikoo sitä innovaatiotukea hyödyntää?
Minusta kaikkein nopein ratkaisu tähän hankkeeseen
ja ongelmaan olisi se, että sitä digijulkaisujen
alvia voitaisiin alentaa. Se olisi paljon nopeampi ja tehokkaampi
tapa mielestäni. Mutta minkälainen on tuon innovaatiotuen tarkoitus?
Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Yritystukiahan on karkeasti ottaen kahta sorttia,
säilyttäviä ja uudistavia, ja tämä innovaatiotuki
on jälkimmäistä laatua eli uudistavaa,
ja sen takia pidän sitä ihan tässä tilanteessa
perusteltuna.
Hallitusohjelmassa todetaan, että otetaan käyttöön
valtakunnallinen joukkoliikenteen lippujärjestelmä,
jossa yhdellä matkakortilla voi matkustaa kaikissa joukkoliikennevälineissä.
Se kirjaus on aika yksiselitteinen, mutta tätä yhtenäistä joukkoliikennelippua
ei vieläkään näy. Sen rakentamista
on aloiteltu toki, mutta esimerkiksi Hollannissa se on ollut käytössä jo
vuosikausia. Voiko ministeri päivittää tilanteen,
missä tässä nyt mennään?
Pisara-hankkeesta monet edustajat, muun muassa edustajat Rajamäki,
Saarinen ja Karimäki, ovat tuoneet hyvin esiin, minkälaisia
etuja siihen todennäköisesti liittyy. Varmaan
se olennainen kysymys on se, että jos on käytettävissä suuruusluokkaa
miljardin euron potti, niin onko juuri Pisara-hanke se, jolla saadaan
sillä rahasummalla kaikkein suurimmat hyödyt.
Meillähän on monia muitakin tärkeitä hankkeita,
(Puhemies koputtaa) kuten vaikka Raide-Jokeri, joka voisi tuottaa
myös monia näitä aiemmin mainittuja välttämättömiä... [Puhemies
antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle]
Kristiina Salonen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minunkin on vielä muutama sana Postista
sanottava, sillä eduskunnan on oltava huolissaan siitä,
mitä Postin sisällä tapahtuu ja mikä on
Postin tulevaisuus. Olen siihen itse yrittänyt vähän
perehtyä, ja huolestuttavia ovat olleet ne viestit, kuten
täällä on jo todettu, että nämä henkilöstövähennykset
ovat johtaneet postin viivästymisiin, ylitöiden
teettämisiin, joiden seurauksesta sitten on jouduttu ottamaan
takaisinkin näitä jo kertaalleen irtisanottuja
työntekijöitä, ja sitten sellaisiin kiertovuoroihin,
joissa ei ole huomioitu esimerkiksi naispuolisten postinjakajien
tarvetta kierroksen aikana vaikka wc:n käyttöön.
Tiedän, että osa näistä ongelmista
kuuluu ministeri Paaterolle, mutta oikeastaan haluaisin kysyä,
voisivatko omistajaohjauksesta vastaava ministeri Paatero ja viestintäministeri
Kiuru yhteistyössä keskittyä näihin
Postin ongelmiin. Ja vielä olisin kysynyt ministeri Kiurulta,
onko Postin ydintehtävää ruuan jakaminen
vanhuksille, koska se on nyt asia, jota Posti selvästikin
haluaa lisätä, ja minusta itsestäni se
kuulostaa vähän huolestuttavalta vanhusten näkökulmasta.
Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Palaisin vielä tuohon TEN-T-verkkoon.
Lähtökohtaisesti tiepuolelle ei ole EU:lta tulossa
rahaa, ja esimerkiksi valtatie 8 on tehtävä Turusta
Tornioon asti moottoritie- tai moottoriliikennetietasoisena, ellei
komissiolta saada niitä heikennyslupia. Sitten EU:sta samaan
aikaan tulee määräyksiä, jotka
tosiasiallisesti tulevat suurentamaan meidän aluskokoja, jotka
meidän nykyiseen satamaverkostoon eivät mahdu.
Näiden kahden asian johdosta kysyn nyt, onko nykyiset budjettipäätökset
ja investoinnit tähdätty ja suunniteltu niin,
että ne täyttävät nämä TEN-T-määräykset
ja tulevat (Puhemies koputtaa) semmoisiin satamiin, joihin tulevaisuudessa
aluksetkin mahtuvat.
Simo Rundgren /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Nostan edelleenkin esille nyt pohjoisen rajat
ylittäviä liikenneyhteyksiä. Valtatie
21 kulkee länsirajaa pitkin, Suomen ja Ruotsin rajaa pitkin,
ja se on osuudelta Palo—Joensuu—Kilpisjärvi
siinä kunnossa, että se edellyttää aivan
ehdotonta korjausta. Norja on tekemässä Skibotnista
Kilpisjärveen uutta rataa, ja Suomen on pysyttävä tässä kehityksessä kyllä välttämättä
mukana.
Soklista totean vielä sen, että on hyvä,
että hallitus on ryhtynyt siinä toimenpiteisiin,
mutta vaaditaan kyllä päättäväisyyttä,
että se saadaan myös toteutettua.
Sitten otan mielenkiintoisen asian kolmantensa esiin, nimittäin
nämä mopoautot, jotka liikenteessä on
todettu erittäin riskialttiiksi, ja ne ovat kalliita. Eikö Suomessa
voitaisi toteuttaa samanlainen järjestelmä kuin
Ruotsissa? Siellä niin sanotuksi EPA-traktoriksi rekisteröity
henkilöauto voidaan rekisteröidä niin,
että sen nopeus täyttää mopoauton
luokat, mutta se on huomattavasti turvallisempi. Tuolla Tornionlaaksossa
(Puhemies koputtaa) ruotsalainen nuoriso ajelee näillä autoilla,
ja on havaittu, että nämä ovat parempia kuin
mopoautot.
Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:
Kiitoksia. Ja edustaja Tolppanen ja sen jälkeen vielä edustaja
Pirttilahti, ja sitten saamme yhden puheenvuoron vielä.
Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Haluaisin kysyä arvoisalta ministeriltä,
joka täällä kovasti hehkuttaa Pisara-rataa,
millä tavalla se auttaa esimerkiksi Seinäjoki—Kaskinen-rataosuutta,
tuo rataosuus kun olisi niin kovin tarpeellinen sille, että koko
Kaskisten kaupunki ei kuolisi. Ymmärtääkseni
Pisara-rata ei auta sitä pätkääkään.
Sen lisäksi haluaisin muistuttaa ministerille sellaisista
pienistä asioista. Nyt meillä on tehty näitä kuntauudistuksia,
muun muassa Vaasa ja Vähäkyrö on laitettu
yhteen, ja näillä kahdella kunnalla ei valitettavasti
ole maarajaa olemassa, vaan välissä on Mustasaaren
kunta. No, tästä aiheutuu sitten sellaisia hankaluuksia,
että kun on esimerkiksi pyörätie, niin
kukaan ei maksa sitä Mustasaaren ylittävää pyörätien
osaa, joka on muutama hullu kilometri. Ihmiset kuitenkin kulkevat
tuota 17 kilometrin matkaa polkupyörällä ja
sitten juoksuttavat pyöränsä sinne maantielle ja
polkevat maantiellä muutaman kilometrin ja sitten pääsevät
takaisin (Puhemies koputtaa) pyörätielle eli ovat
henkensä kaupalla siellä.
Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:
Edustaja Pirttilahti, ja sen jälkeen siirrymme puhujalistaan,
ja ministereille ei nyt riitä aikaa. He ovat saaneet kolme
kertaa vastata.
Arto Pirttilahti /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kiitän ministeriä tästä Pirkanmaan
tiehankkeesta, mikä sinne viime hetkillä tuli,
eli Parkanon ja myös Hämeenkyrön tien
korjauksista. Kun saadaan vielä Hämeenkyrön
ohitustietä ja vähän Ysitietä kunnostettua, niin
Pirkanmaan ruuhkat varmaan siitä vielä paremmin
helpottuvat.
Kysyisin ministeriltä: millä tavalla tarkastellaan
ja seurataan — onko Liikenneviraston vai kenen tehtävä on — millä tavalla
asfalttitöitä tehdään? Tällä hetkellä kun
tehdään asfalttipintaa ja massatus on vain noin
20 millille, niin hyvin usein on käynyt näin,
että nämä uudet massat ovat lähteneet
irti ja ne eivät ole pysyneet paikallaan. Seurataanko punnitusta
esimerkiksi tässä? Viime viikonloppuna kyllä ihan
tämmöisellä käsipeliämpärillä pakkasella
laitettiin kanssa monttuihin tavaraa, mutta siitähän
eivät varmaan kiitä muut kuin sitten lasiliikkeet
ja -yhtiöt.
Vielä yksi asia. Ely-keskukset ovat nostaneet huomattavasti
lupamaksuja. Esimerkiksi kun aurataan tällä hetkellä laajakaistaverkkoa
ja sähkölinjoja tienpenkkaan, maksu on kymmenkertaistunut.
Onko tarkoitus nyt näin päin rahoittaa näitten
elyjen toimintaa?
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan puhemies
Eero Heinäluoma.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Ja debattipuheenvuorot lienee tässä vaiheessa
käytetty. Sitten puhujalistaan.
Juha Väätäinen /ps:
Arvoisa herra puhemies! Vuosi vaihtuu, muuttuuko liikennerahoitus?
Ministerit ovat vaihtuneet, mutta yksi asia on säilynyt
ja säilyy jatkossakin. Perusverkko tiellä, rautateillä jatkaa
rapistumistaan. Useimmiten sieltä on leikattu. Välillä on
lisätty, mutta lopputulema on surkea. Mennään
aina vain kurjempaan tiestöön ja rataverkostoon.
Korjausvelka sen kuin vain kasvaa. Miten puutavara kulkisi tehtaille
ja verstaille, jos tiet metsistä eivät kestä kuljetuskaluston
painoja matkan alkumetreillä?
Ei hyvältä näytä yleensäkään
koko tieverkostomme valtatietä myöten. Toisaalta
sekaannuksia ja vaihtelevia, ristiriitaisia laskelmia tulee jopa
itse Liikennevirastolta muun muassa Pisara-radan osalta. Ei aina
tunnu olevan Trafilla, Liikennevirastolla ja toisaalta liikenneministerillä selvillä,
kuka käskee, kuka suunnittelee, kuka laskee milläkin
tavalla ja kuka ketäkin valvoo. Ketä kansanedustaja
voi uskoa, jos näkemykset ja ohjat ovat ristiriidassa alan
asiantuntijoillakin? Onpa siinä tehtävää.
Tulevien vuosien kehyksissä on toki jotain kehuttavaakin.
Valtiovarainministerin kaavailussa yhdessä pääkaupunkiseudun
kuntien kanssa uudeksi MALPE-sopimukseksi on löytymässä seuraavien
5 vuoden aikana jopa 2 miljardin liikenneinfrarahat sillä ehdolla,
että samat kunnat sitoutuvat lisäämään
asuntotonttituotantoaan 25 prosentilla. Se toisi lisää 22 000
uutta asuntoa. Ratkaisu on mukava lähtökohta vielä mittavammalle
kohtuuhintaiselle asuntotuotannolle. Sitä tarvitaan kipeästi,
mutta huikeasti suuremmassa mittakaavassa kuin mitä nyt
kuntien kanssa tehty sopimus tuo tullessaan. Tarve on 150 000
uutta asuntoa, ja korjattavia löytyy saman verran. Ken arvostelee
Pisara-hanketta ja Länsimetroa, ei ehkä halua
ymmärtää sen syvyyttä ja kokonaisvaikutusta
koko maalle. (Kari Rajamäki: Juuri näin! Hyvin
sanottu! — Matti Saarinen: Oikein!)
Liikenne, muu rakentaminen, asuntojen tuottaminen kuuluvat erottamattomasti
yhteen. Siksi jatkossa mielestäni on harkittava näiden
toimintojen liittämistä tiiviimmin yhteen yhden
ministeriön ja yhden ministerin alaisuuteen rakennetun
ympäristöministeriön alle. Hyödyt
ovat aivan ilmiselvät. Ratkaisu toisi uutta suunnitelmallisuutta
ja toivoa myös uudesta työllisyydestä, paremmasta
liikenneverkosta, mahdollisuuksista elinkeinojen elpymiseen ja kansalaisten
paremmasta arkielämästä ja sosiaaliturvasta.
Muuten olen sitä mieltä, että rautatien
Rovaniemeltä Norjan Kirkkoniemeen tulee olla Suomen tärkeä hanke.
Arktinen tulevaisuuden toiminta on suurta koko Euroopan osalta.
Suomi tarvitsee tätä Jäämeren
yhteyttä ollakseen mukana suuremmissa ratkaisuissa. Sen
hyväksyy myöskin Lappi yksiselitteisesti. Se ei
estä muita ratahankintoja, poikittaisrataa Sodankylästä Kolariin
ja niin edelleen. Sama koskee Helsinki—Turku-rataa. Molempiin
saadaan EU:n TEN-T-verkon rahoitusta, jos haluamme. Pienempiin sitä ei
lohkea. Se on hyvä meidän kaikkien tietää ja tunnistaa
eikä ainoastaan haaveilla jostain, mikä ei ole
mahdollista.