Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 31
jatkui
Eeva-Johanna Eloranta /sd:
Arvoisa puhemies! Näinä taloudellisesti vaikeina
aikoina tulee miettiä vakavasti kaikkia niitä mahdollisuuksia,
mitä meillä on työpaikkojen luomiseksi
ja sitä myötä verotulojen kasvattamiseksi.
Transitoliikenne eli maan läpi tapahtuva tavaroiden ja raaka-aineiden
kauttakulkuliikenne tuo tällä hetkellä kansantalouteemme
yli 200 miljoonaa euroa ja yli tuhat suoraa työpaikkaa.
Verotuloja transitoliikenne tuottaa noin 100 miljoonaa euroa. Transitotulot
perustuvat kykyyn hyödyntää maan sijaintia
ja osaamista. Alueellisesti taloudelliset ja työllistävät
vaikutukset ovat erittäin merkittäviä.
Esimerkiksi Kotkan ja Kokkolan satamien liikenteestä yli
kolmasosa on transitoliikennettä.
Transitotulojen menettäminen väylämaksujen kilpailua
vääristävän vaikutuksen takia
on tällä hetkellä uhkana. Suomen kautta
kulkevan transitoliikenteen määrä on
kuudessa vuodessa laskenut voimakkaasti. Tonneissa mitattuna kyse
on noin 20 prosentin laskusta. Väylämaksuja kerätään
vuosittain noin 80 miljoonaa euroa. Transitoliikenteen osuus tästä summasta
on noin 6—7 prosenttia eli 5—6 miljoonaa euroa.
Ilman väylämaksujen tuomaa rasitetta Suomen kautta
kulkevan transitoliikenteen määrä voisi
kasvaa huomattavasti, koska kilpailu satamien kesken Itämerellä kiihtyy.
Tällä hetkellä transitoliikenne Suomen
satamien kautta on 3—6 euroa kalliimpaa tonnilta kuin muiden
Itämeren satamien kautta. Esimerkiksi Hamina—Kotka-satama
häviää Pietarin satamalle meriliikennemaksuissa 5,6
euroa per tonni.
Arvoisa puhemies! Ensi vuodelle väylämaksut
on nyt puolitettu. Tästäkin huolimatta Suomen
satamille jää negatiivinen kilpailuetu, ja transitoliikenne
on maksualennuksista huolimatta edelleen vaarassa vähentyä.
Väylämaksujen poistaminen kokonaan tulisikin ottaa
harkintaan, sillä niiden poistamisen vaikutuksesta verotulot voisivat
kasvaa enemmän kuin mitä väylämaksut
valtion kassaan nykyisellään tuovat. Väylämaksun
mahdollisen poistamisen ratkaisussa tulisi huomioida liikenne- ja
viestintäministeriön budjetin alla väylänpidon
ja jäänmurron rahoitus. Toivon, että tähän
asiaan voidaan palata vielä lisäbudjetin yhteydessä.
Suomen satamilla olisi mahdollisuus kilpailla Itämeren
alueella nykyistä paljon, paljon suuremmasta tulovirrasta,
mikäli transitoliikennettä rajoittavat väylämaksut
poistetaan. Esimerkiksi Latviassa transitoliikenteen osuus bruttokansantuotteesta
on jopa 14 prosenttia eli 3,7 miljardia euroa. Suomen kanssa transitoliikenteestä
kilpailevissa
Baltian maissa ja Venäjällä transitoliikenne
onkin nostettu strategiseen ja keskeiseen rooliin. Suomessa ei ikävä kyllä vastaavaa
linjausta ole kuitenkaan tehty, mutta syytä kyllä siihenkin olisi.
Eila Tiainen /vas:
Arvoisa puhemies! Hyvät liikenneyhteydet ovat maamme
elinvoiman, kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin edellytys, niin kuin täällä tänään
on moneen kertaan todettu. Harvaan asuttu maa kaukana Euroopan sydämestä tuo
meille haasteita naapureita enemmän. Globaalissa taloudessa
liikenteen merkitys entisestään korostuu, kun
tuotanto erikoistuu ja mannerten välinen riippuvuus kasvaa.
Se merkitsee ilman muuta yhteydenpidon ja kuljetustarpeiden kasvua.
Suomelle liikenne on keskeinen kilpailukykytekijä. Liikenneinfran
ja palveluiden on kyettävä reagoimaan elinkeinoelämän
ja ihmisten tarpeiden muutoksiin nopeasti ja tehokkaasti.
Perusväylänpidon rahoitus on ostovoimaltaan laskenut
vuodesta 2001 lähtien noin neljänneksen, ja sama
kehitys yhä jatkuu. Päällystettyjen teiden
kunto heikkenee myös keskeisellä tieverkolla,
mutta erityisesti alemmanasteisella tieverkolla huononeminen on
nopeampaa. Nykyinen 10 prosenttia huonoa tiestöä nousee
ensi vuonna arviolta 15 prosenttiin. Tämä merkitsee
käytännössä muun muassa nopeusrajoitusten
alentamista varsin laajalla osalla tieverkkoa. Erityisiä ongelmia
on hyvin vähäliikenteisillä teillä ja
radoilla, joihin rahoitusta ei riitä käytännössä lainkaan. Myös
huonokuntoiset sillat aiheuttavat ongelmia, puhumattakaan alemmanasteisesta
tieverkosta, jonka kunto on päässyt varojen puutteessa huolestuttavan
huonoksi, eikä tämäkään
budjetti lupaa parannusta. Pahimmillaan se uhkaa jopa uusia metsäteollisuuden
investointeja raaka-aineiden saannin vaikeutuessa ja valmiiden tuotteiden
viennin takkuillessa.
Herra puhemies! Maassamme on arviolta runsaat 500 siltaa, mutta
talousarvioon varatulla 55 miljoonalla pystytään
kunnostamaan vain satakunta. Kuitenkin vuodenvaihteessa voimaan
tulevan rikkidirektiivin aiheuttamia kuluja kompensoimaan nostettiin
rekkojen mittoja ja massoja, mutta tuo hyöty uhkaa jäädä saamatta
juuri huonokuntoisen alemman tiestön ja korjaamattomien
siltojen vuoksi. (Matti Saarinen: Se oli tiedossa!) — Niin
niin, mutta sille pitää tehdä jotain.
Monet asiat ovat tässä maassa muuttuneet lähes
neljän vuoden takaisesta hallitusohjelmasta, niin myös
liikenteessä. Hallitusohjelman mukaan piti päivittää valtioneuvoston
periaatepäätös liikenneturvallisuudesta
ja käynnistää uusia toimia sen parantamiseksi
sekä huolehtia alempiasteisen tieverkon kunnosta maaseutuelinkeinojen
ja metsäteollisuuden toimintaedellytykset turvaavalla tavalla.
Yksi vastaus tähän oli liikenneministeri Risikon
keväällä käynnistämä parlamentaarinen
korjausvelkatyöryhmä, joka loppuraportissaan toteaa
velan suuruudeksi 2,4 miljardia. Korjausvelan kasvun pysäyttäminen
vaatii työryhmän mukaan perusväylänpitoon
lisärahoitusta 100 miljoonaa euroa vuodessa nykytasoon verrattuna.
Mutta jotta korjausvelka vähenisi, tarvittaisiin vielä lisärahoitusta
50 miljoonaa vuodessa. Tällä laskutavalla korjausvelkaa
olisi vielä kahdentoista vuoden kuluttua jäljellä 1,9 miljardia.
Mutta eipä tässä vielä kaikki:
ostovoiman turvaaminen edellyttäisi vielä 50 miljoonaa lisää.
Korjausvelan vähentämistä on pakko ryhtyä tekemään,
ja nyt se olisi rahamarkkinatilanteen vuoksi sekä halpaa
että elvyttävää.
Pitkien etäisyyksien maassa, herra puhemies, liikenteen
tarpeet ovat tietenkin moninaiset, ja tässä haluan
puuttua vielä yhteen mielestäni tärkeään
asiaan, nimittäin joukkoliikenteeseen, jota on nyt kyllä muuallakin
kuin kaupungeissa ja aivan erityisesti muuallakin kuin täällä pääkaupunkiseudulla.
(Matti Saarinen: On eniten!) — No on eniten, joo, ja se
pitää kans hoitaa. Mutta myös maalla
on liikennettä. — Jo vuosia ihmisiä on
ohjattu joukkoliikenteen käyttäjiksi, mutta uusien
kilpailuttamismenettelyjen vuoksi monet bussireitit jäävät
ajamatta ja maaseudulla on ongelmia päästä jopa
palvelujen äärelle kuntakeskuksiin ja kaupungista
toiseen. Rahoitusta joukkoliikenteen ostoihin siitä huolimatta
supistetaan. Mielestäni joukkoliikenteen rahoituksen ostovoimaa
tulisi korjata vuosittaisilla indeksikorotuksilla. Kansalaiset kaipaavat
sujuvia, halpoja ja toimivia matkaketjuja, olivatpa ne sitten mitä liikennelajia
tahansa.
Matti Saarinen /sd:
Arvoisa herra puhemies! Otan kiinni edustaja Tiaisen puheesta,
sanoista "mitat" ja "massat".
Se oli tiedossa, että toimimalla niin kuin siinä asetuksella
määrättiin, eduskunnalta enempää kysymättä,
näin tulee juuri tapahtumaan: mitat ja massat syövät
tästä pöydästä. Se
on satojen miljoonien investointitarve, mikä siitä päätöksestä aiheutui,
ja sen ongelman kanssa tässä nyt sitten painitaan.
Mutta siinä ei ollut mitään yllättävää,
se oli tiedossa ja tietoinen valinta, niin että oikeastaan
turha sitä vaikeroida. Meitä oli joitakin, jotka
yrittivät tämän etukäteen kertoa
ja suorastaan vastustivat sitä, paitsi muilla myös
taloudellisilla perusteilla, että sitten eivät
riitä rahat mihinkään muuhun, jos tämä aiotaan
asiallisesti hoitaa.
Herra puhemies! Muutama sana vielä tästä pitkin
iltaa huulillamme olleesta Pisara-hankkeesta.
Ensinnäkin siinä on tehty jo suunnittelupäätös.
Tämä rata on EU-tuen piirissä. Noin miljardin
hankkeesta ollaan menettämässä 20 prosentin
EU-tuki, jos tätä lähdetään
nyt peruuttamaan. Kysymyksessä on parin kolmen tuhannen
asunnon syntyminen, siis tämä Helsingin kaupungin kanssa
tehty MAL-sopimus, joka liittyy maankäyttöön,
asumiseen ja liikenteeseen. Siltä putoaa pohja, jos tätä Pisaraa
ei lähdetä toteuttamaan. 3 000 asuntoa,
22 000 henkilötyövuotta. Koko rautatieliikenteemme
sujuvuus kärsii.
Minä ihmettelen niitä kannanottoja, jotka
tässä vaiheessa ovat lähteneet kaivamaan
maata tämän hankkeen alta. Erityisesti
ihmettelen Liikennevirastoa, joka on siis urakointitoimisto, toteuttava
taho. Se on ryhtynyt tekemään liikennepolitiikkaa
laskemalla esimerkiksi hyöty—kustannus-indeksiä uudelleen.
Tämä hyöty—kustannus-suhde jää usein
joukkoliikenneinvestoinneissa alle 1:n ja erityisesti ratahankkeissa. Hankearviointi
ei huomioi esimerkiksi lainkaan kansantalouden kannalta tärkeitä hyötyjä,
kuten työvoiman liikkuvuuden parantumista tai yhdyskuntarakenteen
tiivistymistä. Siksi alle 1:n oleva hyöty—kustannus-luku
ei tee hankkeesta kannattamatonta.
Eräät kollegat ovat täällä ihan
virheellisesti puhuneet, että jos Pasilaan päättyy
junaliikenne ja siitä tulee Helsingin päärautatieasema,
niin Pisaran hyöty—kustannus-suhde alenee. Päinvastoin,
silloin se tulee 0,5:stä kolminkertaiseksi, mutta jos Helsingin
ratapihaa tehostetaan ja junat ajavat tänne kaupungin keskustaan
saakka, se madaltaa 0,5:een nykyisellä laskentakaavalla. Täällä on
puhuttu aika lailla, miten sanoisi, vailla parempaa tietoa tästä hankkeesta.
Toivon, että tätä hanketta ei laajemmin
lähdetä romuttamaan.
Vetosin jo alkuillasta ministeri Risikkoon, että läntisen
Uudenmaan kannalta valtimoverisuoni eli Hanko—Hyvinkää-radan
sähköistys toteutettaisiin ensi tilassa. Kun se
on nopeiten aloitettava sähköistyshanke Suomessa
sen vuoksi, että muualla suunnitteluvalmiutta ei ole, niin
Hanko—Hyvinkää-rata on suunniteltu, sille
on myönnetty jopa 2,6 miljoonaa tämän
vuoden budjetissa määrärahaa, se on aloitusvalmis,
ja ennen kaikkea se tarjoaisi läntiselle Uudellemaalle kasvua,
työtä ja toimeentuloa, joita siellä suuresti
tarvitaan. Se on läntisellä Uudellamaalla ydinhanke
niin yritysten kuin kuntienkin kannalta.
Sitten jokunen sana vielä. Kuten tiedätte,
tätä niin sanottua Junckerin listaa Suomikin on
sitten lähestynyt ja lähettänyt sinne
hankkeita, ja tässä yhteydessä on noussut
esiin, että tällainen Skandinavia—Välimeri-yhteys,
johon liittyy Turku—Helsinki-välin niin sanottu
tunnin rata -hanke, olisi nyt reaalinen. Siihen olisi mahdollista
saada kuuleman mukaan peräti 600 miljoonaa EU-tukea, jos
Suomi osaa sen asian hoitaa ja haluaa sen asian hoitaa. Tällä listalla
on LNG-terminaalia, teollista internetiä, mutta ennen kaikkea
siellä on tämä tunnin rata, ja toivoisin,
että senkin suhteen Suomi valvoisi etujaan ja loisi tällaisen
Turku—Pietari-pikayhteyden mahdollisimman nopeasti.
Anneli Kiljunen /sd:
Arvoisa herra puhemies! Aloitan perusväylänpidosta,
josta on puhuttu todella paljon tänäkin päivänä.
Budjettiriihessä lisättiin 30 miljoonaa euroa
ja täydentävässä budjetissa
vielä 10 miljoonaa kehyspäätökseen
verrattuna, mutta rahat ovat silti hyvin niukat.
Korjaustarve on kasvanut, ja esityksen mukaan maanteiden, rautateiden
ja vesiväylien niin sanottu korjausvelka on yhteensä noin
2,3 miljardia euroa, josta välttämätön
korjaustarve on noin miljardi euroa. Keskeisen väylästön
kunto pystytään pitämään
suunnilleen ennallaan, mutta muun väylästön
kunto heikkenee selvästi. Tämä aiheuttaa
monia ongelmia, joita valiokunnan mietinnössäkin
on listattu.
Itse nostan esiin etenkin alueelliset, pienehköt rakennuskohteet,
joilla voisi parantaa tehokkaasti liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen sujuvuutta.
Nyt rahojen puutteessa ne jäävät toteuttamatta.
Esimerkiksi kevyen liikenteen väylät ovat surullinen
esimerkki, sillä ne parantaisivat sekä liikenneturvallisuutta
että kansalaisten mahdollisuuksia liikunnan harrastamiseen.
Eli väylänpidon säästöt
kohdistuvat välillisesti myös terveyden edistämiseen,
ja kuten tiedämme, se näkyy vähitellen
kansantauteina, kuten sydän- ja verisuonisairauksina ja
kakkostyypin diabeteksen lisääntymisenä.
Jotain hyvää jos nostan esiin, niin lisäbudjetissa
siis saatiin 10 miljoonaa euroa, joka on tarkoitus kohdentaa seutu-
ja kantateiden päällysteiden, kriittisten siltojen
ja väylärakenteiden parantamiseen. Nämä ovat
tärkeitä satsauksia. Vastaavasti ensi
vuonna on käytettävissä 10 miljoonaa
euroa raskaan liikenteen massa- ja mittausuudistuksen vaatimiin
teiden ja siltojen parannuksiin. Tämä raha ei
kuitenkaan mahdollista riittäviä korjauksia, joten
uudistukseen liittyvät hyödyt jäävät
osin saavuttamatta. Valiokunta on myös nostanut ongelman
esiin mietinnössään ja pitää tärkeänä,
että Liikennevirasto ja Liikenteen turvallisuusvirasto
määrittelevät tiiviissä yhteistyössä elinkeinoelämän
ja kuntien kanssa ne reitit, joilla parhaiten voidaan hyödyntää uusien
mittojen mukaisia ajoneuvoja. Valiokunta korostaa myös,
että asetuksen vaikutuksia seurataan eikä sen
toimeenpano saa heikentää muuta tienpitoa.
Arvoisa herra puhemies! Ratahankkeista nostan esiin Luumäki—Imatra -kaksoisraiteen.
Kaakkois-Suomen
rataverkossa tavaraliikenteen määrät
ovat muuhun maahan verrattuna suuria. Luumäen, Vainikkalan
ja Imatran rataosuudet kuuluvat vilkkaimmin liikennöityihin
osuuksiin, joissa on tällä hetkellä vain
yksi raide. Meillä on paitsi paljon tavarakuljetusta, myös
henkilöliikennettä niin Joensuun kuin Venäjänkin
suuntaan. Eduskunta hyväksyi vuoden 2012 liikennepoliittisessa
selonteossa periaatepäätöksen Luumäki—Imatra -kaksoisraiteen
toteuttamisesta 2016—2022. Myös hallituksen tekemässä periaatepäätöksessä kolmesta
keskeisestä ratahankkeesta yksi on nimenomaan Luumäki—Imatra -kaksoisraide.
Liikennevirasto on tänä syksynä arvioinut,
että yhtenäinen kaksoisraide olisi kustannuksiltaan
hyötyä suurempi, joten päätöksentekoa
varten selvitellään nyt kustannustehokkaampia
tapoja tavoitteen saavuttamiseksi.
Mielestäni on todella tärkeää,
että hankkeen kokonaistaloudellista merkitystä katsotaan
laajemmin. On myös arvioitava kaksoisraiteen merkitystä vuosikymmeniksi
tulevaisuuteen. Vaikka tällä hetkellä kauppa-
ja henkilöliikenne Venäjän kanssa takkuaa,
niin se ei varmasti tule olemaan mikään pysyvä tila
tai laskeva trendi. Kaksoisraide palvelee laajasti koko elinkeinoelämää niin
koko Suomessa kuin Kaakkois-Suomessakin, niin raskasta teollisuutta
kuin pk-yritystoimintaa, matkailua ja henkilöliikennettä.
Se antaa mahdollisuuden Allegron sujuvalle ja toimivalle liikenteelle.
Lähtökohtana pitää ehdottomasti
olla, että vaadittu palvelutaso saavutetaan nimenomaan
toteuttamalla kaksoisraide eikä vain tekemällä osittaisia
parannuksia. Jos on mahdollista, että jotain kustannustehokkaampia
keinoja keksitään, niin varmasti niistäkin
voimme käydä keskustelua. Se ei kuitenkaan saa
tarkoittaa sitä, että kaksoisraiteen palvelutasoa
lasketaan. Yhdessä sovituista tavoitteista ei pidä nyt
tinkiä. Rataosuus on saatava toimimaan niin tavara- kuin henkilöliikenteen
kannalta kaksoisraiteen palvelutasolla.
Lopuksi vielä pari nostoa Kaakkois-Suomesta. Valtatie
6:n parantaminen Lappeenranta—Taavetti-välillä on
tärkeää. Toinen asia, jonka valiokuntakin
nostaa mietinnössään esiin, ovat Suomen
ja Venäjän välisen rajaliikenteen kehittämistarpeet.
Vaikka rajaliikenne on viime aikoina vähentynyt talouden
taantuman ja Venäjän tilanteen vuoksi, tilanne
varmasti tulee ajan myötä muuttumaan ja liikenteen
kasvu jatkumaan. Tästä syystä rajaliikenteen
sujuvuuden turvaaminen on pidettävä prioriteettilistan
kärkipäässä edelleen. — Kiitos.
Hanna Mäntylä /ps:
Arvoisa puhemies! Liikenne- ja viestintäministeriön
hallinnoiman liikennepolitiikan tavoitteena on taata sujuvat ja turvalliset
matkat asukkaiden ja elinkeinoelämän tarpeiden
mukaan. Kuitenkin Suomen liikenneverkko on huonossa kunnossa. Tarpeellinen
rahoitus on ollut pitkän aikaa liian niukkaa, ja tästä johtuen
korjausvelka on noussut kohtuuttomaksi, yhteensä jo noin
2,3 miljardiin euroon. Talousarvion mukaan väylien kuntoa
turvaavat toimenpiteet keskitetään suurimmille
pääväylille niin, että niiden
kunto pysyy pääosin ennallaan, mutta muiden väylien
kunto heikkenee ja niillä joudutaan turvautumaan lisääntyvissä määrin
nopeus- ja painorajoituksiin. Joitain korjaushankkeita on aikaistettu,
kuten perussuomalaisetkin ovat esittäneet, mutta ei riittävästi.
On kuitenkin hienoa nähdä, että asian
vakavuuteen on puututtu ja liikenneverkkoa pohtinut parlamentaarinen
ohjausryhmä on yksimielisesti esittänyt liikenneverkon
parantamiseen lisärahoitusta ja korjausvelan kääntämistä laskuun. Näitä lisärahoja
ei kuitenkaan tule ottaa sosiaali- ja terveydenhuollon tai opetusalan
jo nyt leikattavista määrärahoista. Perussuomalaisessa
vaihtoehdossa perusväylänpitoon lisättäisiin
300 miljoonaa euroa, mutta kuitenkin niin, ettei se olisi yhteiskunnan
heikompiosaisilta pois.
Arvoisa puhemies! Tiestön heikko kunto ja kunnossapito
aiheuttavat Lapissa todellisia vaaratilanteita. Lapin alueella haastetta
tuovat vaikeat keliolosuhteet, pitkät etäisyydet,
raskas liikenne sekä matkailu. Venäläisturistit,
vaikka ovatkin Lapille tärkeä matkailuryhmä,
ovat aivan oma lukunsa vaaratilanteiden aiheuttajina. Kesärenkailla
ajelu talvella niin henkilöautoilla kuin raskaan liikenteen
osalta on valitettavan tavallista itänaapureiden liikennekulttuurin
osalta. Monet Lapin asukkaat kokevatkin ajavansa talviaikaan sananmukaisesti
henkensä kaupalla. Valitettavasti aivan liian moni on henkensä menettänytkin.
Onkin pakko kysyä: montako kuolonkolaria tarvitaan, että lappilaisten
todellinen huoli tiestöstä ja sen kunnossapidosta
erityisesti talvella otetaan vakavasti? Tietooni on jopa tullut,
että auraamista on rajoitettu säästösyistä samoin
kuin on kielletty muitakin tiestön talvikunnossapitotoimia.
Lapissa on ajettu jo useita vakavia onnettomuuksia tänä talvena,
joista kaikissa syynä toki ei ole tiestön kunto
tai keli. Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että todella
vakavia puutteita on.
Mikäli haluamme säilyttää koko
Suomen elinvoimaisena ja asuttuna, on myös Lappiin saatava väylähankeinvestointeja.
Suuret väylähankkeet ovat keskittyneet Lapin ulkopuolelle.
Muutamia pieniä hankkeitta olemme ikään
kuin armopaloina saaneet.
Hallituksen päätös antaa tukensa
Soklin ratahankkeelle oli positiivinen viesti. Toteutuessaan se
olisi vaikeassa työllisyystilanteesta kärsivälle Itä-Lapille
suuri asia, kuten koko muullekin Lapille. Esitin jo syksyllä ja
esitän edelleen talousarvioaloitteessani määrärahoja
hankkeelle. Tämä ratahanke ei sulje pois muita
ratahankkeita Lapissa, päinvastoin. Vastakkainasettelu
on turhaa.
Myös sähköistetty ratayhteys Kemistä Tornion
kautta Ruotsiin olisi merkittävä panostus alueen
taloudellisen tilanteen kohentamiseksi ja elinkeinoelämän
tukemiseksi. Olen tehnyt myös tästä asiasta
talousarvioaloitteen.
Arvoisa puhemies! Joukkoliikenteen saatavuus ja riittävät
joukkoliikenteen palvelut tulee turvata myös syrjäseutujen
asukkaille. Liikennöinnin kustannusten nousu hallituksen
toimien johdosta ja joukkoliikenteeseen suunnattujen määrärahojen
leikkaukset tulevat kuluvana vuonna vaikuttamaan joukkoliikenteen
vuorojen vähentämiseen Lapissa. Lapin ely-keskuksen
tietojen mukaan Lapissa on lakkautettu viimeisten kolmen vuoden
aikana 30 joukkoliikenteen vuoroa ja tulevana vuonna lakkautettavia
vuoroja on ainakin 11 lisää. Lakkautukset ovat
koskeneet kaikkia Lapin kuntia. Onko tämänkaltainen
joukkoliikenteen alasajo talousarvion mukaista joukkoliikenteen
peruspalvelutasoa, jonka tavoitteena on turvata jokapäiväiset
liikkumistarpeet ja liikkumisen tasa-arvo? Minusta ei.
Myös kaikkinainen raideliikenne vaatii vielä paljon
kehittämistä Lapin osalta, jotta sen maksimaalinen
hyöty saadaan käyttöön.
Haluan lopuksi muistuttaa, että Lapissa on viisi tärkeää lentoasemaa.
Pitkien etäisyyksien Suomessa nämä kentät
ovat elinehto lappilaisille ja Lapin elinkeinoelämälle
ja sen kestävälle kehitykselle. Esimerkiksi olen
ollut kovin huolissani Kemi-Tornion kentän tulevaisuudesta.
Toivon, että sen merkitys koko Meri-Lapin alueelle ja alueen
kestävälle kehitykselle nähdään.
Toivon myös, että ylipäätään
asiaton ja tarpeeton vastakkainasettelu lopetetaan. Tämä nousee ajoittain
esiin, kun puhtaan eri hankkeiden tarpeellisuudesta Lappiin. Myös
Lapissa asuvilla tulee olla samat oikeudet hyvään,
turvalliseen ja monipuoliseen elämään.
Ylipäätään elämisen edellytysten
tulee olla yhdenvertaiset ja tasapuoliset myös meille Lapissa.
Siihen sisältyy myös työllisyyden ja
elinkeinoelämän kaikkinainen tukeminen ja edistäminen,
mihin eri liikennehankkeet limittyvät vahvasti.
Raimo Piirainen /sd:
Arvoisa puhemies! Tässä vaiheessa haluan
nostaa yhden merkittävän hankkeen esille, mikä liikennepoliittisessa selonteossa
on ollut esillä, ja se on tämä Ylivieska—Iisalmi—Kontiomäki-sähköistyshanke.
Haluaisin sillä tavalla, että tämä nyt
otettaisiin huomioon, koska sillä on erittäin
merkittävä vaikutus liikennemäärien
kasvun myötä. Minulle on ainakin tullut semmoinen
kuva ja tieto tästä tilanteesta, että kun
konsultit ovat hämmentäneet tällä alueella,
niin he eivät ole ottaneet kaikkia niitä merkittäviä kriteereitä huomioon
ja tämä välityskyvyn arviointi on mennyt
pieleen.
Ennen kaikkea tässä yhteydessä olisi
varmaan hyväkin todeta myös se, että Liikennevirasto käyttää merkittävässä määrin
konsulttiapua ja konsulttien arviointi ei aina näissä kohdissa
ole ollut oikeaan osunutta. Sillä tavalla näiden
hankkeiden eteenpäinvienti on tietyllä tavalla
hankaloitunut.
Nythän tässä esityksessä on
1,5 miljoonaa euroa valtiovarainvaliokunta lisännyt tähän
Ylivieskan ratapihan kehittämiseen. Se on alkua tälle
hankkeelle, että saadaan tämä Iisalmi—Ylivieska-rataosuus
sähköistettyä ja myös sille
tasolle, mikä sille kuuluu.
Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:
Edustaja Hautala, ei kun Heinonen, H kuin H.
Timo Heinonen /kok:
Arvostettu puhemies! Täytyy todennäköisesti
käyttää enempi puheenvuoroja, niin tulee
mies tutuksi.
Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:
Näin on.
Arvoisa puhemies! Haluan antaa kiitosta ministeri Risikolle
vielä siitä, että hän pysäytti liikenneministeriksi
tultuaan tämän satelliittiseurantajärjestelmä-autoverotus-valmistelun.
Se oli järjestelmä, joka herätti jo paljon
epäilyjä ja ihmetystä, ja hyvä,
että sille laitettiin piste. Se ei ole oikea tapa lähteä liikennettä ja
autoilua tulevaisuudessa verottamaan. Ymmärrän
itse, että meillä pitää olla
keinot tulevaisuudessakin liikenteen verotukseen, mutta ei tällä tavalla,
missä yksittäisten autojen ajamista seurattaisiin
satelliittijärjestelmin, jotka olisivat epävarmoja
ja lisäksi kalliita.
Suomessa on teitä kaiken kaikkiaan 78 000
kilometriä valtion teitä ja 350 000 kilometriä yksityisteitä,
ja liikenteeltä kerätään veroja
yli 7 miljardia vuodessa, ja tästä vain noin 10
prosenttia palautuu tieliikenteen hyväksi. Ymmärrän
sen, että ei tietenkään pidä olla
korvamerkittyjä rahoja sillä tavalla, että nämä pitäisi
kaikki käyttää, mutta kun tämän
kääntää tuohon korjausvelkakysymykseen,
siihen, että meillä on noin 2 miljardin korjausvelka,
joka on kasvanut jo vuosikausia, useamman hallituskauden, niin tästä potista on
väistämättä löydyttävä rahaa.
Edustaja Tiainen tuossa hetki sitten kertoi tästä ministeri
Risikon korjausvelkatyöryhmästä ja sen
esityksistä, että tarvittaisiin 100 miljoonaa plus
50 miljoonaa. Sillä tavalla ei valitettavasti kyllä tämä korjausvelka
tule kuitatuksi. Itse olen esittänyt sitä, että tähän
pitää löytyä puolueilta yhteinen
vahva tahto ja siitä pitää tehdä esimerkiksi
kahdelle hallituskaudelle sopimus, että sinä aikana
tämä korjausvelka kurotaan umpeen. Muulla tavalla
se ei tule onnistumaan. Me jäämme muuten näiden
kaikkien sinänsä tärkeiden, isojen hankkeiden
puristuksiin, ja siellä unohdetaan nämä sillat
ja pienemmät valtion tiet, joita Suomessa on paljon. Juuri
tuossa tuoreen Ylen uutisen katsoin, ja siinä Hämeen
poliisista kerrottiin, että käytännössä lähes
jokaisessa sillassa on jo merkkejä ylikorkeiden kuormien
osumista ja niin poispäin.
Mitat ja massat täällä tänään
ovat puhuttaneet. Itse olin niitä kriitikkoja, jotka eivät
kannattaneet tätä mallia, johon lopulta päädyttiin.
Näyttää siltä, että ne
hyödyt ovat jäämässä aika
lailla pieniksi, mitä sillä tavoiteltiin, ja nyt
on tärkeää ehkä edetä sitten
tällä runkolinja-ajattelulla, että nämä rekat
tulisivat sentyyppisille teille, missä niillä oikeasti
saadaan tuloksia aikaan. Sitten ollaan ehkä valmiita nostamaan
nykykalustossa kuormia, hakeautoissa, tukkiautoissa ja tämäntyyppisissä.
Sillä saavutamme sen parhaan tehon.
Arvoisa puhemies! Kiitosta haluan antaa siitä, että ministeri
Risikko on tehnyt päätöksen hallituksen
kanssa pääradan remontin aloittamisesta. Lisäraidepari
Helsinki—Tampere-pääradalle on tärkeä,
se palvelee koko Suomea. Riihimäen aseman peruskorjaus
esteettömäksi tapahtuu tässä samassa,
ja samaan yhteyteen tulee myös kolmioraide, joka helpottaa
pohjoisesta Riihimäen kautta itään lähtevää liikennettä merkittävällä tavalla,
nimenomaan tavaraliikennettä, ja jättää turhan
veturivaihdon Riihimäen asemapihalla pois. Se on järkevä hanke,
kuten myös pienempi Valion risteys, jota tuossa maa- ja
metsätalousministeriön kohdalla sivusin.
Arvoisa puhemies! Sellaisia tulevaisuusajatuksia, joita itse
toivon, että vakavasti mietitään, ja
haluan ne eduskunnan pöytäkirjaan jättää:
On puhuttu Forssa—Pori-yhteydestä, raideyhteydestä ja
esitetty, että se tehtäisiin Helsinki—Forssa—Pori-vetona.
Itse toivon, että selvitetään vakavalla
tavalla myös mahdollisuus, että raideyhteys menisi
välillä Helsinki—Riihimäki—Forssa—Pori.
Se on 10 minuuttia pidempi aikataulullisesti, mutta synnyttäisi
Suomeen aidon itä—länsi-suuntaisen raideyhteyden,
joka toivottavasti tulevaisuudessa lähtee jälleen
toimimaan.
Arvoisa puhemies! Jos muutaman hetken voin mennä yli,
niin en käytä enää sitten tänään
toista puheenvuoroa.
Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:
No, se on hyvä lupaus.
Niin, se on hyvä lupaus, ja lupaan pitää sen.
Alkoholi ja rattijuopot ovat puhuttaneet myös. Itse
kannatan tiukempia rangaistuksia rattijuopoille. Meillä on
surullisia viestejä aivan tästä viime
päiviltäkin rattijuoppojen toimista tien päällä ja
kävelijöiden päälle, vastaantulijoiden päälle.
Tiukemmat rangaistukset, auto helpommin valtiolle. Myös
olen itse esittänyt ja toivon, että vakavasti
mietittäisiin nollarajaa uusille kuljettajille. Saksassa
tämäntyyppinen järjestelmä on
käytössä. Eli kun uusi kuljettaja saa
ajokortin, hänellä on muistaakseni kaksi vuotta
nollatoleranssi alkoholin kanssa. Tutkimukset ja tilastot osoittavat
selkeästi sen, että siellä se pienikin
alkoholin käyttö jo nostaa onnettomuusriskiä.
Itse olen vakuuttunut siitä, että pikkuhiljaa
alkolukot yleistyvät autoissa. Tänä päivänä ilmastointi
on vakiovaruste ja monta monta muuta. Jossain vaiheessa, itse uskon
ja toivon, että kaikissa uusissa autoissa on jonkinlainen
varmistus, jolla varmistetaan, että kuljettaja on selvä,
kun rattiin lähtee. — Kiitos, arvoisa puhemies.
Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:
Tähän aikaan illasta voi olla jo vähän
tuntemattakin kansanedustajia. Ja sitten edustaja Maijala, koska
ilmeisesti edustaja Pekkarinen ei ole vielä saapunut uudelleen.
Eeva-Maria Maijala /kesk:
Arvoisa puhemies! Minulta odotetaan, mitä minä sanon
Soklin hankkeesta, Soklin hankkeesta, joka on meillä Savukoskella.
Tiedätte, että olen porotaloustaustainen henkilö ja
olen myöskin Savukosken kunnan elinkeinoasiamiehen virasta
virkavapaalla oleva henkilö. Mitä se hallitus
päätti tästä Soklin rata-asiasta:
Hallitus ei todellakaan ole päättänyt antaa
tukea Soklin ratahankkeelle, vaan se on ilmoittanut, että se
on päättänyt aloittaa neuvottelut ratahankkeesta
Yaran kanssa. Lähtökohtana on se, että tuki
on maksimissaan puolet, 2 miljoonaa euroa radan kustannuksista,
jompikumpi näistä. Prosessi on siis vasta aivan
alkutekijöissä.
Tässä vaiheessa rahojen esittäminen
ensi vuoden budjettiin on ehdottomasti ennenaikaista. Se ei ole
vielä ollenkaan ajankohtaista, sillä Sokli-hanke
on erittäin riitaisa hanke paikallisten taholta, ja joka
tapauksessa, kävi miten tahansa, niin ympäristölupaprosessi
tulee kestämään neljä, todennäköisesti
vähintään viisi vuotta. Mitään
toimintoja ei pystytä käynnistämään
tai laittamaan liikkeelle, ennen kuin lupaprosessi on hoidettu loppuun.
Koska se hanke käynnistyy, se on vielä hyvin pitkässä kuusessa.
Minä uskon — tällä hetkellä näyttää siltä — että jonakin
päivänä se hanke todennäköisesti käynnistyy
joka tapauksessa, koska se Soklin malmio on erittäin rikas
fosforiesiintymä. Fosfori on maailman mineraalitekijöistä minimitekijä, minimiraaka-aine,
ja siitä tullaan kilpailemaan jatkossa hyvinkin paljon,
mistä sitä saadaan, ja sen maailmanmarkkinahinnatkin
tulevat todennäköisesti tulevaisuudessa nousemaan
vielä aika paljon. Toivottavasti ympäristöasioitakin
voidaan siinä ajassa kehittää ja monia
muita ottaa huomioon, kun tätä hanketta valmistellaan
ja kehitetään. Odotetaan nyt ympäristölupaa
ja kuunnellaan, mitä Yaran sekä ministeriön
rahoitusneuvotteluissa tapahtuu, mihin tuloksiin Yara tulee siinä,
millaisilla ehdoilla se on yleensä valmis tätä hanketta
viemään eteenpäin.
Oli miten oli, aikaa tässä tulee menemään,
ja tärkeää on minun mielestäni
se, että meidän Itä-Lapin aluetta tullaan
kehittämään monipuolisesti elinkeinorakenteeltansa,
otetaan huomioon nykyiset elinkeinot ja edellisessä puheenvuorossani
esittämä luonnonvarojen monimuotoinen hyödyntäminen,
nämä asiat otetaan toteutukseen ja käyttöön
heti.
Sitten otan vielä lopuksi esille toisen asian, joka
on lähellä Soklia, nimittäin Korvatunturi. Viikon
päästä on joulu. Me kaikki odotamme, että se
joulupukki sieltä Korvatunturilta läheltä Soklia
tulisi tänne eteläänkin päin.
Mutta muutama ongelma. Ensinnäkin Martti—Tulppio-tie, joka
on muuten nimeltänsä Korvatunturintie, on ollut
jo varmaan yli 20 vuotta tässä eduskunnassa keskustelussa,
koska silloin, kun UK-puisto rakennettiin, niin sen kompensaationa
luvattiin rahoitus Martti—Tulppio-tielle. Nykyisin puhutaan
Martti—Soklin-tiestä. Niitä rahoja vain
ei ole kuulunut, ja joka ikinen vuosi on tässä joulun alla
otettu puheeksi tämä Martti—Tulppio-tien rahoitus.
Nytkin edustaja Mustajärvi on tehnyt sen esityksen, ja
minä tulen huomenna kyllä myöskin kannattamaan
sitä esitystä ja tulen joka vuosi. Olen tuonut
viime vuonnakin esille sen, että näitä rahoja
vain ei kuulu, mutta kun valtiovalta on luvannut Martti—Tulppio-tien
rahat.
Nyt sitten miettikääpä taasen sitä,
miten se joulupukki pääsee tänä vuonna
liikkeelle, jos Martti—Tulppio-tie ei ole kunnossa. No,
semmoinen homma, että toki ilmastonmuutos ei onneksi ole
vielä tullut niin pitkälle, että meillä siellä Savukoskella
on lunta. Ajatelkaa nyt niitä vuosia tulevaisuudessa, jos
ilmastonmuutos menee eteenpäin ja meillä Lapissakaan
ei ole lunta joulun alla, niin miten joulupukki sitten pääsee
liikkeelle, jos Martti—Tulppion- eli Korvatunturintietä ei
ole laitettu kuntoon. Elikkä onneksi meillä nyt
tänä vuonna on vielä lunta, joulupukki
pääsee liikkeelle, joten odotamme nyt viikon päästä vain
sitä, että meillä lumia pitkin se joulupukki pääsee
liikkeelle. Elikkä hyvää joulua nyt sitten kaikille!
Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:
Kiitos samoin! Ja edustaja Sasi, koska edustajat Louhelainen,
Lohi ja Lehti eivät ole paikalla.
Kimmo Sasi /kok:
Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan liikennejaosto teki
erittäin hyvää työtä.
Yhden päivän aikana kuultiin kaikkia maakuntaliittoja
ja kysyttiin, mitkä ovat heidän alueensa tärkeimmät
tiehankkeet. Siitä saatiin erittäin hyvä luettelo,
jonka perusteella tehtiin myöskin valiokunnassa ratkaisuja,
minkä lisäksi täytyy todeta,
että se oli hyvää pohja-aineistoa
myöskin sitten jatkovalmistelulle, seuraavan
hallituksen aikana tärkeimmälle tiehankkeelle.
Mitä tulee infrarakentamiseen ylipäätänsä, niin
rataverkko on sinänsä tärkeä,
mutta siinä pitäisi keskittyä nimenomaan
siihen, että meillä on nopeat yhteydet Helsingistä Vaasaan,
Jyväskylään, Kuopioon, näihin
kaupunkeihin, ja sillä tietysti silloin on myöskin
vaikutusta jossain määrin siihen, missä määrin
lentoliikennettä näiltä paikkakunnilta
voidaan harjoittaa. Mutta nopeuden pitäisi junalla olla
200 kilometriä tunnissa näillä alueilla.
Mitä tulee sitten tieverkkoon, niin olennaista on se,
että teollisuuden kuljetukset turvataan mahdollisimman
hyvin, niin että raskaalla liikenteellä voidaan
ajaa ja meillä kuljetus tapahtuu mahdollisimman hyödyllisesti
ja tehokkaasti.
No, sitten Helsingistä yhteydet eri suuntiin: Täytyy
todeta, että meillä on rakennettu moottoritiet
Turkuun, Tampereelle, Heinolaan ja nyt kohta itärajalle.
Tältä osin täytyy sanoa, että jatkoyhteydet
ovat erittäin tärkeitä. Nythän
on rakennettu yhteys Heinolasta Jyväskylään
ja tietysti jatko siitä jonkin matkaa eteenpäin.
Sitten myöskin Heinolasta Mikkelin suuntaan tuota tietä on
kohennettu, ja se on erittäin tärkeätä.
Mitkä ovat nyt jääneet viime aikoina
huonolle hoidolle, ovat nimenomaan sitten jatkoyhteydet Tampereelta
Vaasan suuntaan, Tampereelta Jyväskylän suuntaan.
Haluan korostaa sitä, että näitten teitten
rakentamiseen, kohentamiseen niin, että liikenne olisi
sujuvaa, täytyisi lähivuosina panostaa erittäin
voimakkaasti. Valtiovarainvaliokuntahan antoi rahaa 6,3 miljoonaa
vt 3:n kehittämiseen niin, että pahimmat kaulapaikat
saadaan tältä osin korjattua, mutta tärkeätä on,
että sitten kun seuraava liikennepoliittinen ohjelma tehdään,
vt 3 löytyy sieltä ykköskorista.
Merja Kuusisto /sd:
Arvoisa puhemies! Olen erittäin iloinen siitä,
että uuden jäänmurtajan hankintaan on
myönnetty 125 miljoonan euron tilausvaltuutus, se on äärettömän
hyvä asia. Jäänmurtaja on ensimmäinen
nesteytetyllä maakaasulla sekä kevyellä polttoöljyllä toimiva
murtaja, eli se on ympäristöystävällinen.
Arvoisa puhemies! Olen erittäin tyytyväinen, että tällä hetkellä perusväylänpitoon
kumminkin yritetään saada tämän
hallituksen aikana lisää määrärahoja,
mutta täytyy toki tunnustaa se, että määräraha
on tällä hetkellä riittämätön.
Kaikki tiedämme, että teiden peruskuntoon tarvittaisiin huomattavasti
enemmän määrärahoja. Täytyy nyt
luottaa vain siihen, että löydetään
rahoitusta, jotta saadaan parannettua meidän perustienpitoa ja
sen myötä myös liikenneturvallisuutta.
Raimo Piirainen /sd:
Arvoisa puhemies! Tässä on päivän
aikana käyty keskustelua tästä Pisara-ratahankkeesta.
Sehän on hallitusohjelmassa todettu, ja minä nyt
rauhoittaisin tässä mieliä, että ei
nyt kannata millään tavalla lähteä tässä asiassa
kovin riitaisesti haastamaan ketään osapuolia,
mutta edetään tämän suunnittelun
mukaisesti ja katsotaan, mihin meillä tulevaisuudessa on
varaa. Sen jälkeen ehkä seuraava hallitus ja eduskunta
joutuu tekemään sitten päätöksiä.
Mutta edustaja Heinonen nosti esille pääradan kehittämisen.
Se on varmasti yksi tärkeimmistä hankkeista, että päästään
Helsingistä Riihimäelle laajentamaan tätä rautatieliikenteen
volyymia, myös Riihimäen triangelihanke, mikä tarkoittaa sitä,
että Hämeenlinnan suunnasta elikkä pohjoisesta
päästään Riihimäeltä suoraan
ohi Kouvolan suuntaan ja itään, elikkä se
palvelee myös henkilöliikennettä niin
kuin rautatieliikennettäkin.
Sitten edustaja Maijala nosti tämän Sokli-ratahankkeen.
Se on varmaan ihan erillinen hanke, ja niin kuin on sovittukin,
tämmöisten erillisten hankkeitten mahdollisuus
ennen kaikkea kaivosteollisuuteen voi olla arvioitavana jo sitten
yli liikennepoliittisen selonteon. Tästä kannattaa
nyt käydä sitten yhtiön kanssa neuvotteluja,
niin kuin on sovittukin, että neuvottelut etenevät.
Tästä hankkeesta ei ole sen kummempia päätöksiä tehty,
ei valtion puolelta eikä yhtiön puolelta, ja edetään
neuvotteluissa sillä tavalla, että mikäli
Yara päättää käynnistää tuon
kaivoshankkeen, niin sinne myös sitten yhteydet järjestetään.
Tällä tavallahan nämä asiat
on saatavissa sitten ihan oikeille urille.
Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:
Mehän jo täällä vähän
kaipasimmekin edustaja Pekkarista, mutta nyt hän on saapunut
iloksemme, ja nyt on edustaja Pekkarinen.
Mauri Pekkarinen /kesk:
Arvoisa puhemies! Niin kuin aina, minä pyrin vastaamaan
kaipaukseen sillä vastauksella, minkä vaatimaton edustaja
voi aina antaa.
Tällä kertaa sanomani liittyy todellakin liikennehankkeisiin,
siihen totuuteen, että me tiedämme budjettikehykset.
Niissä on siihen tämänkin vuoden tasoon — ja
se taso on heikko — entisestään pudotusta,
2016 ja 2017 ja siitä eteenpäin. Sitten on vielä se
korjaus-, kunnostustarve, se urakka, sinne taakse jääneitten
vuosien aikana. Siitä ei voi syyttää pelkästään
nykyistä hallitusta, vaan ylipäänsä viimeisen
vuosikymmenen aikana, vähän ylikin, on syntynyt
tämmöinen korjausurakka. Kun se vaatii yli 2 miljardia,
joudutaan toteamaan, että seuraava hallitus ja eduskunta
ovat kovan urakan takana. Mistä kaivaa rahat, joilla tienpidon
tai liikennehankkeitten rahoitustaso nostetaan edes kutakuinkin
sille välttämättömälle
tasolle? Jo siinä on urakkaa, että saadaan se nostettua
nykyiselle tasolle, joka on heikko, puhumattakaan, että se
saataisiin nostettua sille tasolle, jolla vähitellen päästäisiin
jäämään kuromaan umpeen.
Ilman jonkunlaista tällaista infrarahastoa on vaikea
kuvitella, että valtion kehysten kautta asiaa voidaan ratkaista.
Monta kertaa on se käsitys, että kun otetaan tällainen
infrarahastotyyppinen järjestely käyttöön,
niin se raha olisi jotenkin sillä tavalla ilmaista, että sitä ei
tarvitse koskaan takaisin maksaa. Sehän pitää maksaa
takaisin, ei se ole infrarahastokaan mikään hokkupokkustemppu.
Sillä joka tapauksessa voidaan tietyssä suhdannetilanteessa
saada nopeammin rahaa sellaisiin infrahankkeisiin, jotka kannattaisi
juuri sillä hetkellä tehdä. Nyt eletään
aikaa, jolloin lainojen reaalikorko on käytännössä nolla
ja jolloin ylipäänsä rahan saanti infrahankkeisiin
on aika edullista. Kun ei tuotannon tekijöitä ole
tavallaan ylikuormitettu vaan esimerkiksi konekalusto ja vastaava
on vajaalla teholla, on ihan oikein, että sitten jo seuraavalla
vaalikaudella hetimmiten vuotta 2016 ja 2017 ajatellen — ne vuodet
nimittäin eivät ole mitään suuren
kasvun vuosia — me voisimme käynnistää merkittävän määrän
sellaisia infrahankkeita, jotka ennen kaikkea elinkeinopoliittisin
perustein ovat perusteltuja ja toisaalta aluekehityksen kannalta
ovat perusteltuja hankkeita.
Tässä yhteydessä kannattaa muistuttaa,
että todella tämä biotalous ja metsäsektori
ovat täällä monta kertaa tänä päivänä jo
esille tulleella tavalla tärkeä osa niitä rahoituskohteita,
joihinka äsken kuvatulla lisärahoituksella pitää voimavaroja
löytyä.
Muistutan myös siitä, että edellinen
hallitus lisäsi kolmen vuoden aikana jokaisena vuonna useita
kymmeniä miljoonia euroja nimenomaan kaikista alimmanasteisen
tiestön kunnon kohentamiseen, ja siinä nimenomaan
idea oli saada puu kulkemaan. Sitä tietä pitäisi
nyt pystyä jatkamaan, ja myöskin nimenomaan biotalouden
kannalta pitäisi näitä voimavaroja voida
lisätä.
Arvoisa puhemies! Näillä ajatuksilla vielä palaan
niihin ensimmäisiin sanoihini, mistä liikkeelle
lähdin: kyllä seuraavan hallituksen yksi suurimpia
pulmia, mitkä se joutuu ratkaisemaan nimenomaan rakentamisen
rahoitukseen liittyvissä asioissa ovat ne kysymykset, mitkä liittyvät
infran rahoitukseen. Ja ilman jonkunlaista tällaista infrarahastoa
siitä urakasta ei kyllä selvitä.
Merja Kuusisto /sd:
Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkarisen kanssa olen samaa mieltä siitä,
että meidän täytyy löytää rahoitusvaihtoehto,
jolla me pystymme toteuttamaan nämä tärkeät
liikennehankkeet. Uusia asioita on löydettävä.
Paljon on puhuttu siitä, että tämmöinen
infra-pankki, sanottaisiinko näin, olisi mahdollisuus. Mutta
se on aina sitten, mistä se rahoitus siihen löydetään.
Pidän nyt äärettömän
tärkeänä kumminkin, että tällä erää pystytään
jonkun verran suuntaamaan niitä rahoja perusväylänpitoon
ja saadaan myös raideliikennettä parannettua. Äärettömän tärkeätä on,
että pystytään kumminkin tästä liikenneturvallisuudesta
huolehtimaan ja Pasila—Riihimäki-yhteyttä parantamaan.
Samoin sitten tämä Pisara-rata on semmoinen suuri
hanke, mikä tässä puhuttaa hyvin paljon,
mutta uskon, että se on tarpeellinen hanke ja sitä pitää viedä eteenpäin.
Todella se lohkaisee suuren määrärahan
näistä tulevista liikennehankkeista, mutta hyödyt
ovat varmaan ihan oikeat tähän investointiin nähden.
Raimo Piirainen /sd:
Arvoisa puheenjohtaja! Edustaja Pekkarinen nosti erittäin
tärkeän asian esille, mikä myös
korjausvelkatyöryhmässä tuli hyvin vahvasti
esille. Elikkä nykytasoon verrattuna meidän tulisi
saada budjettirahoitusta 100 miljoonaa, että me pysymme
edes väylien tällä hetkellä olevalla
tasolla, plus 50 miljoonaa, että pystymme kaventamaan sitä,
plus 50 miljoonaa, että me pystymme sitten vastaamaan myös siitä kustannustason
noususta. Elikkä tämä on erittäin
haasteellinen tehtävä, ja nyt kun korjausvelkatyöryhmä teki
tämän oman esityksensä, niin tämä on
lähtökohta tietenkin sitten hallitusneuvotteluihin
seuraavalle hallitukselle, että ottaa nämä esitykset
sitten huomioon ja pyrkii niitä tarkastelemaan. Ennen kaikkea
kun nyt on hyvin vahvasti nostettu esille tämä bioenergia,
uusiutuva energia, tämä on tärkeää siinä mielessä, millä tavalla
me saamme tämän bioenergian elikkä raakapuuaineen
sitten metsistä tänne tuotantoon ja jalostettavaksi.
Kun tuossa kollega tänä aamuna kertoi, että ambulanssi
oli jäänyt kiinni kotikylän tielle, siis valtiohoitoiselle
tielle, niin tässäkin on jo tämmöinen
ihmisten turvallisuuteen hyvin pitkälle liittyvä kysymys.
Ennen kaikkea myös näitten yksityisten teiden
ja metsäautoteiden kunto on erittäin tärkeä asia
tulevaisuudessa, ja haasteita tässä on myös
tällä hallituksella, että saadaan asioita
tietyllä tavalla liikkeelle, mutta ennen kaikkea sitten
hallitusneuvotteluihin liittyen ja sitä kautta seuraavan
hallituksen ohjelmaan. Ainakin henkilökohtaisesti toivon,
että olemassa olevaan infraan panostetaan ja näitä uusia
hankkeita tarkastellaan hyvinkin kriittisesti.
Yleiskeskustelu pääluokasta 31 päättyi.