Marjatta  Stenius-Kaukonen  /vas:

Arvoisa puhemies! Viime vuosina käyttöön on tullut sellainen sanontatapa, että hyvinvointivaltio on naisen paras ystävä. Tätä samaa ilmaisua rohkenen käyttää kansaneläkkeen osalta: kansaneläke on naisen paras ystävä.

Kansaneläke on se, joka turvaa edes vähimmäiseläkkeen silloin, kun ei ole ollut koskaan mahdollisuutta osallistua työelämään. Se turvaa vähimmäiseläkkeen myös silloin, kun on jäänyt kotiin hoitamaan lapsia. Se turvaa myös eläkettä silloin, kun työeläke jää pieneksi sen vuoksi, että naisten tulot ovat yleensä miesten tuloja pienemmät, ja se turvaa myöskin niiltä ajoilta, kun nainen välillä on jäänyt kotiin hoitamaan lapsia ja näin ollen työvuosia ei kerry riittävästi, jotta työeläke nousisi riittävän korkeaksi. Sen vuoksi kansaneläkkeen määrä on tietysti erittäin olennainen, turvaako se sitten todella edes vähimmäistoimeentulon.

Pienimmät kansaneläkkeet ovat ensi vuonna, kun niihin tulee noin 50—60 markan tasokorotus, ensimmäisessä kuntaryhmässä yksinäisellä 2 899 markkaa; pienin on toisessa kuntaryhmässä naimisissa olevan 2 448 markkaa. Onneksi tämä summa jää kokonaisuudessaan käteen. Siitä ei mene veroa. Eläkettä voi saada, niin että siitä ei joudu maksamaan veroa, yhteensä 3 200 markkaa eläkeläispuoliso ja yksinäinen 3 680 markkaa ensi vuonna. Tältä osin kansaneläke antaa paremman turvan kuin esimerkiksi työmarkkinatuki ja työttömyysturvan peruspäiväraha. Mutta ei silti voi sanoa, että tämä on riittävä.

Kaikkein vaikein kohtalo rakentaa koko elämänsä on sellaisella ihmisellä, joka nuoresta saakka on eläkkeellä. Usein silloin, kun ollaan eläkkeellä aivan nuoresta, eläke on pelkkä kansaneläke. Aivan liian usein tilanne on myös se, että esimerkiksi opiskeluaikana opiskelija, nuori, sairastuu. Paineet käyvät liian koviksi ja terveys pettää. Myöskin tässä tilanteessa toimeentulo loppuelämäksi on pelkkä kansaneläke. Kun sillä pitäisi rakentaa koti, perustaa perhe ja yrittää elättääkin sitä perhettä, ei se pelkkä kansaneläke riitä.

Sen vuoksi kansaneläkkeen määrää olisi tärkeää saada nostetuksi. Me saimme 1.6. ensimmäisen kerran sitten vuoden 84 alun tasokorotuksen kansaneläkkeisiin, 73 markkaa. Vaikka se oli tärkeä noin monien vuosien jälkeen, on täysin selvää tietysti se, että 73 markkaa ei ollut riittävä tasokorotus. Sen vuoksi, arvoisa puhemies, ehdotan nyt, että kansaneläkkeisiin tehtäisiin 100 markan tasokorotus. Ei sekään mikään suuren suuri ole, mutta olisi se taas askel eteenpäin.

Tasokorotus tulisi kaikille niille eläkkeensaajille, jotka saavat kansaneläkettä. Viime vuoden lopussa tällaisia eläkkeensaajia 1 224 000:sta omaa eläkettä saavasta eläkeläisestä oli noin 680 000. Elikkä yli puolella eläkeläisistä oma työeläke taikka mahdollisesti perhe-eläke on niin pieni tai ne yhdessä ovat niin pienet, että he saavat myöskin kansaneläkettä. Aina, kun kansaneläkettä saa, tasokorotus tulee täytenä. Se tuo myös mukaan uusia eläkkeensaajia, koska vähän pidemmälle se ulottuu siellä työeläkkeen rinnalla.

Kansaneläke on hyvä tapa parantaa eläkeläisten asemaa myös sen vuoksi, että tasokorotuksesta saattaa jäädä käteen enemmän kuin 100 markkaa. Tällaisista uudistuksista eläkeläiset varmasti pitävät. Yleensä uudistus monta kertaa aiheuttaa kauhunsekaisia tunteita, koska lopputulos voi ollakin, että uudistus tarkoittaakin, että mennään miinukselle. Mutta tasokorotus tuo lisää käteen ja parhaimmillaan enemmän kuin se itse tasokorotus. Miksi näin? Siksi, että kansaneläkkeen tasokorotus automaattisesti nostaa myöskin kunnallisveron eläketulovähennystä. Kunnallisveron eläketulovähennyksen saavat sellaiset eläkeläiset, jotka maksavat veroa. Aikaisemmin jo mainitsin ne rajat reilun 3 000 markan kohdalla, mitä pienemmistä eläkkeistä ei veroa makseta. Mutta heti, kun mennään näiden rajojen ylitse, silloin kunnallisvero astuu kuvaan ja myöskin sairausvakuutusmaksut. He saavat myös eläketulovähennystä. Tämä nostaa eläketulovähennystä elikkä alentaa verotusta.

Poikkeuksellista tässä tasokorotuksessa on myöskin se, että se lisää käteenjäävää tuloa myöskin muutamalle sadalletuhannelle sellaiselle eläkeläiselle, jotka itse eivät saa markkaakaan kansaneläkettä, koska eläketulovähennys ulottuu ensi vuonna arviolta 7 870 markan kuukausieläkkeen tasolle yksinäisillä ja eläkeläispuolisoilla reiluun 6 700 markan kuukausieläkkeeseen — tässä ei ole eroa kuntaryhmissä. Näin ollen tasokorotus tuo lisää käteen, riippuen tietysti siitä, kuinka suuri korotus on, kaiken kaikkiaan noin 900 000 eläkeläiselle pienimmistä eläkkeistä alkaen. Noin 300 000 eläkeläistä jää ilman korotusta, elikkä sieltä yläpäästä. Yleensähän meillä muutokset ovat semmoisia, että mitä suurempi tulo, sitä suuremmat käteenjäävät korotukset tulevat erityisesti esimerkiksi verotuksessa, kun tehdään prosenttimääräisiä helpotuksia. Näin ollen, kun otetaan huomioon esimerkiksi nyt jo päätetty edellinen sairausvakuutusmaksun alennus, esimerkiksi noin 5 000 markan työeläkkeellä, jos siihen tehtäisiin 100 markan tasokorotus nyt esitettyjen muutosten lisäksi, päästäisiin ensi vuonna noin 300 markan nettokorotukseen, kun siihen korotustasoon päästään muuten vasta 9 000 markan eläkkeellä.

Nämä ovat ne perusteet, jos eläkeläisten asemaa halutaan parantaa, miksi kaikkein paras ja oikeudenmukaisin keino on kansaneläkkeen tasokorotus. Sen vuoksi me vasemmistoliitossa ajamme kansaneläkkeen tasokorotusta. Kuten jo aiemmin totesin, että vaikka nyt olemme tehneet esityksen 100 markan tasokorotuksesta, meiltä kyllä löytyy valmiutta ja halua tehdä näitä 100 markan korotuksia useampia peräkkäin tai vaikka kerrallakin isompi.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Eläkeläiset, joitten eläketulo on noin 3 000 markkaa, ovat yksi ryhmä, joka, voi sanoa, on monesti melkoisissa vaikeuksissa. Myös allekirjoittaneeseen erittäin monet tämän tuloluokan eläkeläiset ovat ottaneet yhteyttä. Muun muassa asuntokustannukset — viittaan polttoaineitten korkeisiin hintoihin — ovat nousseet merkittävästi, ja myös muitten elinkustannusten nousu on aiheuttanut sen, että todella eläminen on melko vaikeaa omilla tuloilla.

Mitä tulee viime aikoina muun muassa verotuksessa tehtyihin muutoksiin, ne eivät auta kaikkein pienintä eläkettä saavia. Muun muassa savamaksun ylimääräistä osaa on alennettu ja ensi vuonnahan tai seuraavana vuonna se poistuu kokonaan. Myöskään valtionverotuksessa verotettavan alimman tulorajan korottamisesta ei ole mitään hyötyä pientä eläkettä saaville.

Tässä lakiesityksessä esitetty 100 markan korotus olisi tuiki tarpeellinen eläkkeensaajille. Tietysti hyvä on se, että jo 73 markan korotus tehtiin, mutta tämän suuntaisia toimenpiteitä tulisi tehdä jatkossakin. Olen yksi tämän lakialoitteen allekirjoittajia ja toivon, että mahdollisimman nopeasti voitaisiin tehdä saman suuntainen korotus kuin tehtiin viime kesänä.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Ed. Stenius-Kaukosen aloite kansaneläkkeen korottamisesta 100 markalla on mielestäni todella välttämätön ja perusteluna nimenomaan se, että jos halutaan oikeudenmukaisia ratkaisuja, nyt jos koskaan tulee korottaa eläkkeitä, joita mielestäni ed. Stenius-Kaukonen hyvin kuvasi sanomalla, että on kysymys pieneläkeläisistä ja heidän selviytymisestään vaikeasta tilanteestaan.

Kysymys tietysti on, miksi hallitus ei tee tätä esitystä. Näkisin, että tämän jos minkä ajatellen oikeudenmukaisuutta ja lähtien arvoajattelusta pitäisi olla jo hallituksen esityksenä. Mutta on hienoa, että hallituspuolueen edustaja sen tekee. Näin ollen toivon, että tämä menee eteenpäin. Oman ryhmäni aloitteissa ja ohjelmissahan tämä oli, kun tätä eduskuntakautta aloitimme, ja silloin esitimme, että 200 on minimi, jolla tulisi eläkkeitä nostaa. Meillä oli rahoituskin siihen pörssiverotuksesta. Näin näen, että nyt me olemme lähestymässä sitä linjaa, joka meillä kristillisdemokraateilla on ollut alusta lähtien, eli näitä, joilla on kaikkein heikoimmat tulot ja selviytymisen mahdollisuudet, todella lähdettäisiin tukemaan taloudellisesti. Mutta ennen kaikkea tämä on arvovalinta, joka tässä tulee tehdä, kun kuitenkin vielä pelkän kansaneläkkeen varassa olevia on hyvin paljon.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Erityisen lämpimästi kannatan tätä lakialoitetta 125 näillä valtiopäivillä. Kysymys on halusta oikeudenmukaisuuteen kaikkein pienimpiä eläkkeitä saavien kohdalla. Meillä suomalaisessa yhteiskunnassa kaikkein pienimpiä eläkkeitä saavat kaikkein iäkkäimmät kansalaisemme, se sukupolvi, joka on elänyt sodan ajat niin rintamalla kuin kotirintamalla, raivannut ja rakentanut tämän maan kaikissa ammateissa ja elinkeinoissa. He ovat pudonneet työ- ja yrittäjäeläkkeitten ja maatalousyrittäjäeläkkeitten sivuun tai saavat sieltä ainoastaan hyvin pientä eläkettä. Siksi koen, että tämän eläkeläisryhmän muistaminen on arvovalinta. Tämä ei saa unohtua, vaan tämä on todella arvovalinta olkoonkin, että juuri tässä eläkeläisryhmässä vallitsee tyytyväisyys. Sitäkin suuremmalla syyllä meidän tulisi muistaa oikeudenmukaisuus heitä kohtaan ja saada parempi eläketaso kuin tällä hetkellä on.

Tietysti 100 markan korotuskin on kovin vähän, mutta hyvin mielelläni yhdyn ed. Stenius-Kaukosen lausumaan ajatukseen, että se voitaisiin tehdä useaan kertaan, tai jos se olisi 100, se voisi olla vaikka euroa tulevan vuoden myötä. Koen, että yhteiskuntamme on todella velkaa niille ihmisille, jotka saavat pienimpiä eläkkeitä. Työ, jota he ovat elämässään tehneet, on ollut arvokasta, työtä kotona, työtä itse kunkin omalla paikalla. On vain pudottu sivuun korkean iän vuoksi tämän ajan eläkejärjestelmistä, jotka tämän ajan keski-ikäisille ja nuorille ikäluokille toivon mukaan antavat kunnollisen eläketurvan, jos vain löytyy niitä nuoria kansalaisia, jotka aikanaan ovat tulevina vuosikymmeninä työtä tekemässä tässä maassa.

Samoin tämä on hyvin tärkeä, niin kuin ed. Stenius-Kaukonen toi esille, muun muassa, jos nuori ihminen sairastuu eikä ole ennättänyt saada työeläke- ja ansioeläketurvaa. Se onkin vakava kysymys. Tiedän eräitä tällaisia ihmisiä, jotka ovat sairastuneet nuorina ja jäävät kansaneläkkeen varaan. Voisi ajatella, mikä olisi ollut heidän tulotasonsa, jos opinnot ja kaikki olisivat menneet sillä tavalla kuin oli tähdätty ja olisi päästy kunnon työ- ja yrittäjätuloon. Nyt kun on kansaneläke turvana, meidän täytyy muistaa, että säilytämme kansaneläkkeen todella sellaisena, että sillä tulee toimeen. Tänä aikana on ollut pelättävissä, että on painotuksia, joissa kansaneläkejärjestelmää ollaan ajamassa sivuun. Meidän on puolustettava kansaneläkejärjestelmää ja pidettävä huolta, että se pystyy takaamaan kunnollisen ja riittävän toimeentulon.

Liisa Hyssälä /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Olen myöskin sitä mieltä, että ed. Stenius-Kaukosen ja monen muunkin allekirjoittama lakialoite on ihan oikean suuntainen ja hyvä. Nyt vain jää kysymään ed. Rauhalan tavoin, miksi hallitus ei tätä itse kykene tänne tuomaan. Toinen kysymys, mikä herää, on se, onko hallituksessa jollakin tavalla päätetty jakaa esityksenteko-oikeutta ja tavallaan myöskin läpimeno-oikeutta, että äärivasemmistolle annetaan tämä mandaatti ja sitten äärioikeisto saa jonkin muun sille tärkeäksi katsomansa asian läpi. Tavallaan tämmöinen hyvittelypolitiikka tulee tässä mieleen.

Ed. Stenius-Kaukosen aloituksesta, että kansaneläke on ollut naisten hyvää sosiaaliturvaa, olen ehdottomasti samaa mieltä. Sen takia heräsi aika monta kysymystä tämän päivän kyselytunnilla. Nyt meille on tullut uusi iso eläkepoliittinen paketti, on kääritty ainakin jollakin tavalla kokoon. Kun kysyttiin nimenomaan naisten eläketurvasta, en ottanut tolkkua ministeri Perhon vastauksesta, onko siellä mitään sovittu ja mitä siellä itse asiassa on vai jääkö naisten eläke alhaisemmaksi kuin miesten eläke periaatteessa, ja kun nyt koko työhistoria otetaan uuteen eläkelaskentaan, sisältääkö se riskejä naisille, että he jäävät jatkuvasti jälkeen eläketurvassa miehistä. Samaten ei tullut mitään selkoa, otetaanko sukupuolivaikutukset arviointiin, ja jos otetaan arviointiin, korjataanko arvioinnin perustalta eläkkeen sukupuolivaikutuksia. Nämä ovat isoja kysymyksiä, jotka kytkeytyvät juuri siihen, mistä ed. Stenius-Kaukonen aloitti puheenvuoronsa, että kansaneläke on ollut naisten sosiaaliturvaa nimenomaan eläkkeenä.

Me olemme hyvin isojen eläkepoliittisten kysymysten äärellä. Koko julkinen sektori oli Puron eläketyöryhmän valmistelun ulkopuolella. Siellä ei ollut mukana valtio, kunta, kirkko eikä Kela. Valmistelu oli hyvin kapea, tupopöydän yhteydessä sovittu Puron työryhmä. Ryhmä on puhtaasti korporatiivinen, työnantaja- ja työntekijäpuolta edustava, mukana oli kahden yksityisen eläkelaitoksen toimitusjohtajat. Kuitenkin tämä prosessi koskee satojatuhansia henkilöitä julkiselta sektorilta ja huoli on suuri, koska tällä sektorilla on nimenomaan isoja naisvaltaisia aloja. Niiden on nyt tyydyttävä yksityisen puolen valmisteluun. Kuitenkin julkinen puoli joutuu seuraamaan yksityistä puolta, koska siellä eläkkeiden täytyy olla vähintään TEL-tasoisia säädösten mukaan.

Olemme todella huolestuneita, koska kansaneläke ei jatkossa enää sitten, kun Puron työryhmä tulee, kenties näyttele samaa roolia kuin aikaisemmin. Tiedämme hyvin, että naisten urakehitys muodostuu usein toisin kuin miesten ja naiset ovat usein koulutetumpia. Huomioiko tämä uusi ratkaisu ottaessaan huomioon koko työuran sitä, että alkupäässä naisaloilla on nimenomaan pitkä opiskeluvaihe? Kerryttääkö se tasaveroisesti eläkettä vähemmän koulutusta saaneiden miesvaltaisten alojen kanssa, vai käykö niin, että uusi järjestelmä suosii miesvaltaisia aloja, joilla painetaan urakkaa nuoresta lähtien, ja kohtelee kaltoin koulutettuja naisvaltaisia aloja, joilla uran alkupäässä on pitkä opiskelu ja myöskin lastenhoitojaksoja ja ura huipentuu vasta loppupäässä? Se huoli, joka naisvaltaisilta aloilta on tullut, konkretisoituu ed. Stenius-Kaukosen aloitteessa, jossa hän todellakin toteaa tämän historiallisen seikan, että kansaneläke on ollut perusturva nimenomaan naisille, kotona hoito- ja hoivatyötä tekeville naisille.

Arvoisa puhemies! Myöskin kummastuttaa, että vasemmistoliitto nyt kantaa huolta kansaneläkkeestä ja tästä järjestelmästä. Olette kuitenkin äänestäneet täällä vuodesta 96 lähtien: joka vuosi joulukuussa on se sama näytelmä näytelty, jossa te olette olleet valmiita heikentämään kansaneläkejärjestelmää äänestämällä pohjaosan romuttamisen puolesta. Siinähän te olette onnistuneetkin, koska se on nyt lopullisesti kuopattu vuosi sitten joulukuussa. Tämä on todella murheellinen luku suomalaista kansaneläkehistoriaa ja suomalaista eläkepolitiikan historiaa. Nyt kun olemme saaneet tietää, että ollaan palauttamassa tätä kahteen kertaan leikattua pohjaosaa ehkä vuoden 2003 alusta, kaikki on vielä auki: miten palautetaan, kuinka paljon palautetaan ja kenelle palautetaan, ilmeisesti niille, joilta kahteen kertaan on leikattu. Tämä on todellakin nyt eläkeläisiä suuresti askarruttava seikka. Hyvä, että olette nyt heränneet, että haluatte olla korottamassa ja tätä järjestelmää tukemassa, mutta kansaneläkejärjestelmä on kokenut äärettömän suuren heikennyksen ihan järjestelmänä. Ihmettelenpä, mitä vaalivuonna 2003 tammikuussa tulee tapahtumaan. Silloin on luvattu tämä palauttaa — ja todellakin: kenelle. Toivomme tässä pikaisia ratkaisuja.

Sinänsä kansaneläkkeen korotus ja tämän järjestelmän elvyttäminen myöskin tällä tavalla on hyvin kannatettavaa. Pienimmät eläkkeet, joihin tämä esitys puuttuu, ovat todellakin pieniä. Melkein päivittäin saamme kirjeitä niiltä eläkeläisiltä, jotka saavat pelkkää kansaneläkettä. Se on todella pieni, kun samaan aikaan koko ajan lääkekulut kasvavat ja terveydenhuoltopalvelut kallistuvat. Nyt ilmeisesti täällä ollaan jälleen budjetin yhteydessä äänestämässä sen puolesta, että edelleen ensi vuonna terveyspalvelut kallistuvat. Ne koskettavat nimenomaan tätä joukkoa, josta tämä aloite on tehty. Pienet kipenet, tämäkin 100 markkaa, on ikään kuin syöty etukäteen, kun terveyspalvelumaksut nousevat niin paljon.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Tämä lakialoite huokuu vasemmistoliiton ja osan demareista tunnontuskia. On tietysti tavattoman hyvä, että tällaiset tunnontuskat tulevat viimeistään nyt, niin kaltoin on kaikkein pienituloisimpia eläkeläisiä Lipposen hallitusten aikana kohdeltu, ja koko vasemmisto on ollut tässä mukana: se hyväksyi 95 hallitusohjelman, jonka liitteenä olivat ankarat leikkaukset.

Muistutan siitä, kun aina moititaan, että Ahon hallitus teki leikkauksia, että se teki niitä laman syvimpinä aikoina pelastaakseen kansantalouden ja Lipposen ensimmäinen hallitus päätti ensi töikseen jatkaa kaikkia Ahon hallituksen tekemiä leikkauksia ja lisäsi niihin vielä roimasti uusia leikkauksia. Erityisesti kaikki lapsikorotukset eri etuuksista leikattiin pois ja eläkeläiset otettiin erityisen leikkaustoiminnan kohteeksi Lipposen ensimmäisen hallituksen aikana. Eläkeläisille laadittiin kaksitahoinen indeksijärjestelmä, joka koetaan eläkeläisten piirissä hyvin epäoikeudenmukaisena. Lapsikorotukset, niin kuin mainitsin, poistettiin kansaneläkkeistä, ylimääräinen sairausvakuutusmaksu eläkeläisille säilyi pitkään, ja sitä alettiin vasta myöhemmin poistaa asteittain, ja vieläkin sitä on jäljellä laman jäljiltä.

Mikä ehkä kaikkein pahinta, kansaneläkkeen pohjaosa leikattiin pois ja sekin leikkaus iski melko pieniin eläkkeisiin, voi sanoa, että juuri sellaisiin eläkeläisiin, jotka olivat työnsä tehneet matalapalkkaisissa töissä, maksaneet ammattiyhdistysliikkeen jäsenmaksut, maksaneet veronsa ja maksaneet eläkemaksunsa. Heiltä vasemmisto leikkasi Lipposen hallituksessa ollessaan pohjaosan pois ja vielä suurelta joukolta kahteen kertaan. Tämä on ollut kylmää politiikkaa taloudellisen kasvun aikana. Valtava, historiallinen taloudellinen kasvu on ollut maassa, ja sen aikana on leikattu eläkeläisiltä monella eri tavalla ja jatkettu lamanaikaisia leikkauksia.

Tämä rankka vuodatus on täysin totta. Viime aikoina eli tänä syksynä on ilmeisesti vaalien lähestymisen johdosta alettu pikkuisen tunnustaa hallituksen toimesta virheitä. Lapsikorotukset on päätetty palauttaa, ylimääräistä sairausvakuutusmaksua ollaan vähin erin poistamassa, ja pieni korotus eläkkeisiin on muutoinkin luvassa.

Tämä ei näytä kuitenkaan vasemmistoliitolle olevan tarpeeksi. Se on tehnyt ed. Stenius-Kaukosen nimissä tämän lakialoitteen, jolla se pyrkii markkinoimaan itseään pieneläkeläisten ystävänä. Tämä on kuitenkin myöhässä, leikkaukset on tehty, ja tämä on vain lakialoite. Hallituksen politiikkaa, kylmää, pieneläkeläiset ja heidän kukkaronsa nurin kaatavaa politiikkaa, jatketaan kuitenkin. Samanaikaisesti kaikkein suurituloisimmille annetaan kyllä tuntuvat veronkevennykset. Tämä on se politiikan linja, jota Suomessa vuosien voimakkaan talouskasvun aikana on harjoitettu.

Tällaisella tuloeroja roimasti kasvattavalla ja eriarvoisuutta lisäävällä politiikalla ei voi olla tulevaisuutta. Se jakaa kansan kahtia, ja sen seuraukset ovat monella tavalla hyvin vahingolliset. Kun siihen lisätään se, että kuntien mahdollisuudet tarjota peruspalveluja ovat entistä vaikeammat kuntatalouden vaikeuksien johdosta lähes koko maassa, niin ongelmat ovat suuret köyhimmällä kansalla. Perinteisesti Skdl ja vasemmistoliitto ovat olleet, ainakin se ensin mainittu, köyhän asialla, mutta ei enää olla kuin puheissa. Tässä on nyt tekstiä puheiden tuomiseksi ikään kuin kirjoitetussa muodossa esille, mutta tämä on pelkkää tunnontuskien lievittämistä.

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä jo pari kolme vuotta sitten eli tämän vaalikauden alussa teki tällaisen lakialoitteen, äänestytti siitä. Me esitimme keskimäärin 200 markan korotusta alimpiin eläkkeisiin, ja me esitimme myös rahoituksen. Me esitimme, että rahoitus hoidetaan ottamalla käyttöön hyvin minimaalinen pörssivero, mutta kun pörssissä pyörii valtavat pääomat, pienikin, prosentin kymmenesosan, vero tuottaa suuret summat. Se ei toden totta ole köyhältä pois vaan todella rikkailta spekulanteilta sillä mallilla toteutettuna, mitä esitimme.

Näin ottamalla todella rikkailta spekulanteilta, pörssikeinottelijoilta, muutama sata miljoonaa — tai pari miljardiakin jopa on saatavissa, ilman että pörssi siitä millään lailla häiriintyisi — sillä voitaisiin rahoittaa pienimpien eläkkeitten ei mikään riittävä mutta kohtuullinen korotus ja nostaa nämä meidän isänmaamme puolesta taistelleet, tämän yhteiskunnan hyvinvoinnin rakentaneet, ihmisarvoiseen ja elämää kunnioittavaan elintasoon; ainakin otettaisiin selkeä askel siihen suuntaan.

Tämä vasemmistoliiton aloite ei tätä toteuta, koska tulopuoli on unohdettu. Toisaalta tämä ei vastaa hallituksen politiikkaa, jota kuitenkin vuodesta toiseen vasemmistoliiton eduskuntaryhmäkin on tukenut niin näissä äänestyksissä asiakohtaisesti kuin luottamuslauseäänestyksissä, joita on aina silloin tällöin täällä aikaansaatu.

Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä totean, että kun viime viikonloppuna ja tämän viikon alussa tämä toimikunta — vai mikä se oli nimeltään — näitä eläke- ja työttömyysturva-asioita pakettiin pani, niin siinä yhteydessä syntyi tietynlainen ratkaisumalli. Mutta minä pelkään, että se ratkaisumalli on tehty jälleen suhteellisen hyväosaisten, työssä olevien ihmisten ehdoilla ja esimerkiksi pienyrittäjät ja toisaalta ne sairaat, jotka ovat ehkä työkyvyttömiä koko elämänsä tai pitkään, ovat jäämässä jalkoihin, eli peruseläketurva ei tämän työn tuloksena parane, voi käydä jopa päinvastoin.

Siksi, arvoisa puhemies, tältä paikalta esitän, että hallitus asettaisi laajapohjaisen, mielellään parlamentaarisen komitean tai toimikunnan valmistelemaan tuon työn eteenpäinviemistä ottaen huomioon koko Suomen kansan eikä vain sitä hyväosaista osaa, joka on noissa pöydissä yleensä aina edustettuna. Minä arvostan tavattoman korkealle työmarkkinaosapuolten neuvottelut ja niissä tehtävät sopimukset. Niillä on maata rakennettu, niillä on työrauha turvattu ja niillä on monia sosiaalisiakin epäkohtia korjattu, mutta eduskunnalle kuuluu kuitenkin vastuun kantaminen koko väestöstä. Tämän vastuunsa kantamiseksi hallituksen tulisi koota todellakin parlamentaarinen ryhmä valmistelemaan eläkkeitten ja työttömyysturvan kokonaisuudistus, niin että voisimme turvallisin mielin tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta etsien katsoa tulevaisuuteen näissä tärkeissä asioissa.

Timo   Ihamäki  /kok:

Arvoisa puhemies! Myönnän, että ed. Stenius-Kaukosen aloite on aivan hyvä ja varmaan monen ja monen eläkeläisen mieleen. Ei ole mitään järkeä ainakaan siinä, että eläke on niin pieni, että asianomainen joutuu turvautumaan toimeentulotukeen.

Yksi kysymys kuitenkin pitää esittää: Mistä rahat? Mistä rahat kaikkeen siihen hyvään, mitä tänäkin iltana on täällä esitetty? Minusta pitäisi olla niin, että kun tällainen niin sanottu hyväkin aloite tehdään, kerrottaisiin samalla, miten se kustannetaan.

Mikko   Kuoppa  /vas:

Arvoisa puhemies! Edustajat Ihamäki ja Kankaanniemi täällä kaipailivat sitä, mistä rahat 100 markan tasokorotukseen kansaneläkkeen pohjaosaan. Minä henkilökohtaisesti voin esittää, että leikataan niitä armeijan lisämäärärahoja, mitkä on sovittu, kun Puolustusvoimien määrärahat nostetaan 11 miljardiin markkaan nykyisestä 9,5 miljardista. Siellä on aivan riittävästi rahaa, millä voidaan hoitaa tämä kaikkein pienituloisimpien suomalaisten eläkeläisten tasokorotus, ja vielä jää vähän käyttämättäkin. Kysymyshän on siitä, onko meillä poliittista tahtoa ja mitkä asiat meillä ovat keskeisiä ja tärkeitä, niitä joita haluamme tässä yhteiskunnassa viedä eteenpäin.

Ed. Kankaanniemi muisteli kansaneläkkeen pohjaosan leikkausaikaa. Haluan nyt kaikella vaatimattomuudella todeta, että ei se nyt kaikki ihan niin mennyt, että koko vasemmistoliiton ryhmä olisi ollut tukemassa. Jos nyt ihan tarkkaan muistan, niin henkilökohtaisesti esitin vuonna 95 sen hallituksen esityksen hylkäämistä, jolla kansaneläkkeen pohjaosan leikkaus aloitettiin.

Ed. Stenius-Kaukosen lakialoite, kuten perusteluista ilmenee, kohdistuisi juuri niihin eläkeläisiin, joiden toimeentulo ja eläke on pieni. Minun mielestäni tämä myöskin helpottaisi niiden pientä työeläkettä saavien ihmisten toimeentuloa, jotka ovat toinen sellainen suuri ryhmä, joka joutuu eläkepäivinään kärsimään toimeentulovaikeuksia.

Sairaus ja erityisesti työttömyys viime vuosina on aiheuttanut sen, että Suomeen tulee erittäin paljon ihmisiä, joiden työeläke jää tavattoman alhaiseksi. Tänään kävi eduskunnassa Metallityöväen Liiton niin sanottujen suurten ammattiosastojen lähetystö. Lähetystö edusti yli 40 000:ta järjestäytynyttä metallityöläistä. Luen lähetystön jättämästä paperista pienen pätkän: "Pieniä eläkkeitä on tähänkin asti korjattu kansaneläkkeen avulla. Kansaneläkkeen nostaminen tasolle, jolla ihminen tulee toimeen, korjaisi niiden eläkeläisten asemaa, jotka eivät syystä tai toisesta ole saaneet elämänsä varrella kerrytettyä täyttä työeläkettä." Tämä oli järjestäytyneiden metallityöläisten sanoma siitä, että kansaneläkkeen tasoa tulee nostaa.

Täällä on välillä arvosteltu ay-liikettä voimakkaasti siitä, että se ajaa vain hyväosaisten asiaa. Haluankin tältä paikalta todistaa myöskin sitä, että ei se niin yksioikoista ole. Siellä nähdään myöskin se, että on paljon eläkkeensaajia, joitten työura on syystä taikka toisesta ollut rikkinäinen ja joilla on ollut paljon katkoksia ja sitä kautta eläke on jäänyt pieneksi.

Vielä käytiin keskustelua myöskin siitä, miten eri indeksit vaikuttavat. Kun ed. Kankaanniemi hyvin vakuuttavasti ja myöskin ansiokkaasti täällä puhui, haluan myöskin muistuttaa siitä, että silloin kun hän oli hallituksessa, indeksitarkistuksia eläkkeisiin ei juurikaan tehty. Ne jäivät tekemättä. Siitä aiheutui eläkeläisille melkoisia tappioita.

Tässä esimerkki siitä, mitä merkitsee, kun niin sanottu taitettu indeksi otettiin Lipposen ensimmäisen hallituksen aikana käyttöön: Jos tarkastellaan vuodesta 95 vuoteen 2002 — nyt tiedetään jo ensi vuoden indeksitarkistus — alle 65-vuotiaiden indeksi nostaa eläkkeitä 20 prosenttia, elikkä sen saavat työkyvyttömyyseläkeläiset, jotka tähän ryhmään kuuluvat. 65 vuotta täyttäneiden indeksi on vain 15 prosenttia, elikkä 5 prosenttiyksikköä on tullut eroa. Jos ajatellaan, että se muutettaisiin rahaksi, niin jos 65 vuotta täyttänyt eläkeläinen olisi koko ajan ollut yli 65-vuotiaana eläkkeellä elikkä ei olisi ollut työkyvyttömyyseläkkeellä, 5 000 markan työeläkkeessä se tekisi vuonna 2002 eroa 218 markkaa kuukaudessa. Tämä on juuri se ryhmä, jolta myöskin kansaneläkkeen pohjaosa leikattiin.

Siitä nähdään, että myöskin niin sanotulla taitetulla indeksillä on melkoinen vaikutus juuri tällaisten tavallisten ihmisten työeläkkeisiin. Ei mistään suurista eläkkeistä puhuta vaan ihan suhteellisen vaatimattomista työeläkkeistä. Sitäkin taustaa vasten on tavattoman tärkeää, että kansaneläkkeen tasokorotus tehdään, koska se myöskin eläketulovähennyksen kautta sitten hyödyttää paljon suurempaa joukkoa kuin pelkkä kansaneläkkeen tasokorotus koskee. Se olisi myöskin oikealla tavalla solidaarinen eläkeratkaisu pienituloisten eläkeläisten hyväksi ja hyödyttäisi myöskin, kuten aikaisemmin totesin, pientä työeläkettä saavia eläkeläisiä.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Stenius-Kaukonen aloitti puheenvuoronsa siitä, että hän on erityisesti naisten asialla esittäessään kansaneläkkeeseen tasokorotusta. Hän puhui elämänvaiheista ja -jaksoista, jolloin ei ansioihin sidottua eläketurvaa syystä tai toisesta kerry.

Vaikka minua on tänäkin iltana opetettu, ettei vanhoja saisi liikaa kertailla, teen sen kuitenkin tässäkin yhteydessä niiltä osin, kun totean, että menneiden vuosien jäljet ovat pääosin ed. Stenius-Kaukosen esityksen kanssa toisen suuntaisia. Lipposen hallitusten sosiaaliturvan kehittämisen perusta ja suuri missio on ollut ansiotyö. Tällöin ei ole huomioitu esimerkiksi perheen perustamiseen tai opiskeluun liittyviä kausia, jotka eivät kartuta ansioon perustuvaa eläketurvaa eikä muitakaan etuuksia.

Valitettavasti myöskään Puron nimeä kantava työryhmä, joka eläkejärjestelmäämme on miettinyt — ja todennäköisesti se siltä pohjalta naulataan seuraaviksi kymmeniksi vuosiksi myös kiinni — ei tuo uusia ratkaisuja näihin tilanteisiin, jolloin ansiosidonnainen eläketurva ei kerry. Se ei huomioi niitä ongelmakohtia, joihin kansaneläke ja sen taso antaa vastauksen. Kansaneläkkeitten perään kannattaa kysyä ja pienimpien eläkkeitten vuoksi kannattaa olla liikkeellä. Jos ja kun kansaneläkkeen pohjaosaan ja sen maksamiseen ei ole paluuta, niin vietäköön sitten asioita ed. Stenius-Kaukosen esittämään suuntaan. Eikä liene yllätys, että keskustasta tämän tyyppisille esityksille tuki löytyy.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Hyssälä erinomaisesti korosti naisnäkökulmaa tässä asiassa, kuten juuri äsken ed. Rehula. Haluan tähän yhtyä. Mutta minulla on se käsitys, että eläkepolitiikassa valitettavasti ei tasa-arvo vielä toteudu. Samasta työstä ei tule samaa eläkettä naiselle ja miehelle. Tämä on epäkohta muun muassa maatalousyrittäjien kohdalla. Jos nainen harjoittaa maatilataloutta, hän saa pienemmän eläkkeen, vaikka hän kantaa siitä isännän ja yrittäjän vastuun, kuin jos mies olisi tuota harjoittamassa. Tämä on minusta törkeä vääryys. Ehdoton tasa-arvo pitäisi toteuttaa miehen ja naisen välillä myöskin tässä suhteessa.

Edelleen yhdyn siihen, että sukupuolieroista johtuen nainen voi tulla raskaaksi, synnyttää ja imettää elikkä naisella on juuri tämä tehtävä. Tämän vuoksi pitää saada tasapuolisuus eläkepolitiikassa tasa-arvon pohjalta miehen ja naisen välille.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Otin vielä toisen puheenvuoron, koska toivoisin, että tämä ei nyt jää puheeksi. Olen ollut useissa erilaisissa eläkeläisjärjestöjen järjestämissä tilaisuuksissa, joissa eläkeläiset ovat nostattaneet hyvin selkeästi esille listoja ja asioita, miten he näkevät ja miten he ovat arvioineet, että heidän taloudellinen tilanteensa ja yleensä selviytymisensä kohenisivat eli käteen jäisi enemmän.

Näissä tilaisuuksissa on erityisesti hallituspuolueitten kansanedustajien taholta tehty erilaisia vastaesityksiä, markkamääräisiä laskelmia, jopa pilkkuja fiilaten, millä hallitus on nyt ratkaisemassa näitä asioita. Niissä tilaisuuksissa kuitenkin eläkeläiset ovat sanoneet, että ratkaisut, mitkä on esitetty, eivät vakuuta heitä.

Toivoisin, että tasokorotus nyt olisi konkreettinen ja mahdollistaisi sen, että tosiaan käteen jäisi enemmän. Tietysti 100 markkaa on liian pieni, mutta edes tällä lähdettäisiin nyt liikkeelle. Mielestäni eläkeläiset ansaitsevat tämän. Heitä tulee kunnioittaa sillä tavalla, ettei tätä tarvitsisi niin kauheasti jauhaa ja perustella, onko heillä oikeutta. Heillä tulee olla oikeus tasa-arvoiseen elämään myös muiden kanssa.

Timo  Ihamäki  /kok:

Arvoisa puhemies! Edustajat Kuoppa ja Kankaanniemi esittivät rahoitusmalleja, miten tämä asia rahoitetaan. Ed. Kuoppa ottaisi puolustusmäärärahoista ja ed. Kankaanniemi esittää pörssiveroa, mutta aloitteen tekijä ed. Stenius-Kaukonen ei esitä mitään. Toivoisin, että olisi aina aloitteen mukana kustannuslaskelma, jossa olisi realismia. Mitä pörssivero tänä päivänä tuottaa?