Maija-Liisa  Lindqvist  /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Turvallisuus- ja puolustusjaosto on käsitellyt puolustusministeriön budjettia ja yhtyy monelta osin puolustusvaliokunnan lausuntoihin. Puolustusministeriön hallinnonalan menot ovat vuoden 2007 talousarvioesityksessä reilut 2,2 miljardia euroa. Hallinnonalan henkilöstön kokonaismääräksi arvioidaan talousarviovuonna 17 110 henkilötyövuotta, jossa on vähennystä vuoteen 2006 verrattuna 410 henkilötyövuotta.

Puolustusministeriön yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on parantaa uskottavaa puolustuskykyä sekä sotilaallista turvallisuusuhkien ennaltaehkäisy- ja torjuntakykyä. Puolustusjärjestelmää kehitetään valtioneuvoston vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustusselonteon mukaisesti siten, että toiminnan tuottavuus ja kustannustehokkuus paranevat.

Jaostomme on käsitellyt sotilaallisen maanpuolustuksen osalta muun muassa Kauhavan kansainvälisen lentokoulutuskeskuksen tilannetta ja pitää sitä tärkeänä tavoitteena. Kansainvälisen lentokoulutusyhteistyön toteuttaminen Kauhavalla lisäisi mahdollisuuksia suomalaiselle puolustus-, ilmailu- ja avaruusteollisuudelle sekä parantaisi Suomen näkyvyyttä Euroopan ilmailu- ja puolustusyhteistyössä. Lisäksi se vahvistaisi alueen taloutta ja kasvattaisi uusien paikallisten yhdyskunta- ja muiden palveluiden kysyntää. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että Kauhavan kansainvälisen lentokoulutuskeskuksen suunnittelua jatketaan ja se otetaan huomioon seuraavassa Puolustusvoimien kehittämisohjelmassa.

Puolustusmateriaalihankintoihin esitetään lähes 590 miljoonaa euroa. Suomihan on mukana 1.7.2006 voimaan tulleissa eurooppalaisessa puolustustarvikehankintojen käytännesäännöissä, joiden mukaan Euroopan alueen puolustusmateriaalihankinnat tulee kilpailuttaa Euroopan sisällä. Valiokunta pitää kuitenkin välttämättömänä, että hankinnoissa painotetaan kokonaistaloudellisuutta ja otetaan huomioon Suomen huoltovarmuuden turvaaminen. Valiokunnan mielestä tavoitteena tulee olla, että vähintään puolet puolustusmateriaalihankintoihin käytettävissä olevista määrärahoista kohdistetaan kotimaahan ottaen huomioon vastakaupat ja materiaalin elinjaksokustannukset.

Lisäksi kotimaisen puolustustarviketeollisuuden osaamista tulee vahvistaa tutkimus- ja tuotekehitysresursseja lisäämällä. Tällä tavoin turvataan kilpailukyky ja mahdollistetaan korkea tuotantoaste myös tulevaisuudessa. Vaarana on, että kerran alas ajettua tuotantokapasiteettia ei ole enää mahdollista käynnistää uudelleen. Kotimaisen teollisuuden kannalta on myös tärkeää, että muun muassa Suomen sotataloudellisen valmiuden kehittämistä eli Stalva-projektia jatketaan, edistetään, ja edistetään jalkaväkimiinojen korvaamista kotimaisella puolustusmateriaalilla ja tuetaan osaamiskeskusten muodostumista Suomeen.

Puolustusvaliokunta on kantanut huolta puolustusmateriaalin uusimistarpeesta ensi vuosikymmenellä, ja puolustusmateriaalin merkittävä kallistuminen johtaa siihen, ettei nykyisen tasoisen suorituskyvyn ylläpitäminen noin 600 miljoonan euron hankintamäärärahalla ole tulevina vuosina mahdollista. Valtiovarainvaliokunta yhtyy puolustusvaliokunnan lausuntoon siinä, että puolustusbudjetin tasoon on otettava kantaa seuraavassa turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa, jotta uskottava kansallinen puolustus yhdessä Puolustusvoimien laajentuvien virka-aputehtävien sekä kansainvälisten kriisinhallintavelvoitteiden kanssa on mahdollista ylläpitää myös tulevaisuudessa.

Puolustusvoimien toimintamenoihin esitetään lähes 1,4 miljardia euroa, josta palkkausmenojen osuus on 53 prosenttia. Tässähän on reilut 22 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta enemmän. Jaosto otti kantaa myös puolustushallinnon kiinteistöuudistuksen käynnistyksen yhteydessä sovittuun 3 miljoonan euron vuosittaiseen lisäykseen uudisrakennuksista ja perusparannuksista aiheutuvien vuokralisäysten maksamiseen vuosille 2004—2006, ja näin tehtiin. Nythän neuvottelukunta on ottanut myös kantaa, mihin jaosto on yhtynyt, tämän jatkamiseen, eli valiokunnan lausumaehdotus on, että eduskunta edellyttää, että puolustushallinnon kiinteistöuudistuksen neuvottelukunnan johtopäätöksen mukaisesti pidetään kiinni puolustushallinnon 3 miljoonan euron vuosittaisesta korotuksesta toimitilojen pääoma- ja ylläpitovuokriin kehyskaudella 2007—2011.

Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemista pidettiin tärkeänä, ja valiokunta korostaa, että vapaaehtoisen maanpuolustuksen tukemista pidetään tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena.

Sotilaallisen kriisinhallinnan osalta on ehdotettu lähes 59 miljoonan euron määrärahaa. Tämän ohella jaosto oli edellyttänyt, että Suomen osallistumiseen YK:n Libanonin-kriisinhallintaoperaatioon varataan rahaa, ja siihen on varattu puolustusministeriön osalta 9,82 miljoonaa euroa ja 11,55 miljoonaa euroa ulkoasiainministeriön pääluokasta.

Myös rakennuslaitoksen osalta räjähdevarastotilanteeseen on otettu kantaa ja saatu kyllä selvitystä, että toimenpiteisiin on ryhdytty ja määrärahoja niihin on varattava.

Jaosto käsitteli varsin yksimielisesti kokonaisuudessaan tätä, mutta kuitenkin mietintöön sisältyy vastalauseita, kokoomukselta sotilaalliseen maanpuolustukseen, jonka he esittelevät varmasti erikseen 10 miljoonan euron osalta, ja puolustusmateriaalihankintoihin puolestaan vasemmistoliitto esittää 31 miljoonan euron vähennystä ja vihreät esittävät vähennystä Puolustusvoimien toimintamenoihin 39 miljoonaa euroa.

Haluankin kiittää jaostoa erittäin hyvästä yhteistyöstä ja asioiden käsittelystä, samoin ministeriötä asiallisesta tiedosta ja vastauksista, joita olemme saaneet.

Mikko  Kuoppa  /vas:

Arvoisa puhemies! Puolustusministeriön hallinnonalalla on lukuisia kumppanuushankkeita menossa, ja haluan tässä yhteydessä kiinnittää erityisesti huomiota henkilöstön asemaan.

Hyvän työnantajan toimintatapa on sellainen, että varmistetaan henkilöstölle turvalliset työsuhteet myöskin muutostilanteissa niin, että henkilöstö on tietoinen kaiken aikaa siitä, mitä suunnitellaan ja minkä tyyppisiä muutoksia tulee tapahtumaan, jos niitä tehdään.

Toisena asiana haluan tässä todeta, että töiden, palvelujen ulkoistaminen ei mielestäni voi olla itsetarkoitus myöskään Puolustusvoimissa, vaan kyllä siellä pitäisi katsoa myöskin sitä, että kannattaa varmasti osa, valtaosa, toiminnoista pitää omana toimintana, jolloin ei olla riippuvaisia uusista monopoleista. Jos oma toiminta ajetaan alas, se merkitsee sitä, että ei voida enää vertailla hintoja ja toisekseen hyvin helposti myöskin syntyy monopolihinnoittelua. Tästä on olemassa esimerkkejä jos ei juuri Puolustusvoimain osalta, niin eräiltä muilta aloilta.

Lisäksi haluan korostaa sitä, että Puolustusvoimat pyrkisi mahdollisimman hyvin ja mahdollisimman runsaasti tekemään hankintoja kotimaisilta toimittajilta. Siinä on montakin eri syytä. Minä itse haluan korostaa erityisesti työllisyyssyitä, mutta usein myöskin tämä kotimaisten hankintojen materiaalin laatu vastaa parhaiten meidän olosuhteitamme ja meidän tarpeitamme. Nythän hyvin voimakkaasti on Suomen Puolustusvoimia yhteensovitettu Naton kanssa, ja välttämättä kaikki se tavara, mikä Natolle on sopivaa, ei ole sopivaa Suomen olosuhteisiin. (Ed. Nepponen: Vanhanen sanoi, ettei missään nimessä mennä Natoon!) Lisäksi tämä yhteensopivuus tietenkin sitoo Suomen entistä enemmän Natoon ja tekee Puolustusvoimamme Natosta riippuvaiseksi. Tätä en pidä hyvänä kehityksenä. Elikkä olen sitä mieltä, että Suomen ei pidä liittyä Natoon. Sen tähden myöskin Puolustusvoimien materiaalihankintojen täytyy olla sen tyyppisiä, että emme ole riippuvaisia Natosta vaan voimme toimia ilman sitä, jos niin huonosti käy, että Puolustusvoimiin joudutaan todella turvautumaan. Toivottavasti sellaista tilannetta ei tule.

Hallituksen esityksessä esitetään indeksi- ja valuuttakurssimuutosten kattamiseksi 31 miljoonan euron määrärahaa. Tämä on mielenkiintoista siinä suhteessa, että eduskunta ja hallitus eivät ole olleet valmiita sitomaan opintorahaa hintaindeksiin, eivät ole olleet valmiita sitomaan lapsilisiä indeksiin, mutta asehankintamäärärahat on oltu valmiit sitomaan indeksiin. Se on todella mielestäni aika erikoinen arvovalinta tältä eduskunnalta.

Lisäksi nyt tässä uudessa ensi vuoden talousarviossa Puolustusvoimille esitetään kahta uutta asehankintaohjelmaa. Yhteisarvoltaan nämä asehankintaohjelmat ovat 500 miljoonaa euroa. (Ed. Kekkonen: Ne ovat osittain suomalaista työtä!) — Osittain on suomalaista. Valtaosaltaan ovat amerikkalaisia hankintoja. — Siinä erityisesti painottuu se, että ollaan ostamassa ilmasta maahan ammuttavia ohjuksia elikkä Hornetien luonne muutetaan. Ne olivat aikaisemmin torjuntahävittäjiä, ja niitä perusteltiin silloin, kun ne hankittiin, torjuntahävittäjiksi. Nyt niitten luonnetta ollaan muuttamassa. Ne eivät ole enää sillä tavalla torjuntavalmisteita vaan myöskin hyökkäysaseita. Tämän johdosta tullaan esittämään, että nämä hankintaohjelmat peruutetaan, elikkä tästä tulee 62,2 miljoonan euron vähennys nimenomaan näihin uusiin asehankintaohjelmiin. Emme puutu näihin aikaisemmin päätettyihin asehankintaohjelmiin.

Olli Nepponen /kok:

Rouva puhemies! Ed. Kuoppa, tämä Hornetien varustaminenhan perustuu analyysiin, joka tehtiin turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon yhteydessä, jossa tarkasteltiin, millä tavalla voidaan kaukovaikutteisesti vaikuttaa puolustukseen liittyen. Yksi osa tästä toteutuksesta on ilmasta maahan ammuttavat ohjukset tai ammukset, jotka Horneteihin hankitaan — kotimaan puolustukseen.

Kovasti hallitus on itseänsä kehunut, mutta kyllä täytyy sanoa, että olen syvästi huolissani puolustuksen rahoituksesta. Huolimatta joistain indeksikorotuksista osuus bkt:stä laskee joka tapauksessa 1,4:stä 1,3:een. Kaikki ne tasapainotus- ja kehittämisohjelmat, mitä puolustukselle on määrätty, aiheuttavat ensi vuonna lähes 100 miljoonan tasapainottamistoimet. Se näkyy ja tuntuu jokapäiväisessä toiminnassa. Kertausharjoitukset ovat minimissä tänä vuonna ja ensi vuonna. Se on lovi, joka jää pysyväksi, sitä ei enää tulevina vuosina pystytä korjaamaan. Toiminnasta joudutaan tinkimään jne. On selvää, että totta toki puolustuksen pitää olla mukana myöskin, niin kuin aikanaan korostettiin, talkoissa, mutta miksi sille tuotiin tänä vuonna ja edelleen ensi vuonna ylimääräiset 20 plus 20 miljoonan euron leikkaukset aikana, jolloin myöskin kustannusten nousu ja erityisesti puolustusmateriaalin hinnannousu on paljon nopeampaa kuin muu hinnannousu. Tämä hallitus on aiheuttamassa kovia ongelmia, jotka kenties merkitsevät sitten lisäsupistuksia.

Puolustusministeri esitti ratkaisun tuossa maanpuolustuskurssiyhdistyksen puheessa, tulisiko se lisärahoituksesta vaiko liittoutumisesta. Tosin alkuperäinen esitys oli, että olisi ratkaistava kaksi kysymystä, paljonko on rahoitustarve tulevina vuosina ja ratkaistaanko mahdollinen liittoutuminen vai ei. Mutta tässähän asetettiin vastakkain silloin aikanaan nämä.

Niin kuin totesin, olen tulevaisuudesta syvästi huolissani ja myöskin esimerkiksi energian ja polttoaineiden hinnannousu on ollut sitä luokkaa, että ne ovat jatkuvasti ongelmien aiheuttajina, tosin lisäbudjetin kautta. Kiitos siitä hallitukselle, että on voitu näitä ongelmia hoitaa. (Ed. S. Lahtela: Onko puhuja liittoutumisen kannalla?) — Ei tässä vaiheessa onneksi tarvitse ottaa kantaa, kun näyttää siltä, ettei tarvitse ottaa seuraavallakaan eduskuntakaudella. Mutta puolustusvaliokunta kyllä, kiitos valiokunnalle, selkeästi ilmaisi huolensa lausunnossaan. Mutta puolustus- ja turvallisuusjaoston ja valtiovarainvaliokunnan käsittelyssä tähän ei pystytty osoittamaan yhtään lisämäärärahaa.

Siksi kokoomuksen eduskuntaryhmä on vastalauseessaan esittänyt 10 miljoonan euron lisämäärärahaa edes hetkellisesti auttamaan niihin ongelmiin. Mutta pysyvää ratkaisua näillä ei saada, vaan ensi vuonnakin esimerkiksi kertausharjoitukset ovat aivan minimissään. Onneksi pystytään hoitamaan sotilaallisen kriisinhallinnan osuudet ja päivystysvuoroon tulevan hyvin koulutetun joukon toiminta sekä puolustushallinnon että ulkoasiainhallinnon määrärahoilla. Näin pitääkin olla. Ja se tavoite, mikä on aina asetettu, että sotilaalliseen kriisinhallintaan osoitetut voimavarat tukevat kotimaan puolustusta, toteutuu. Se on myönteisenä tässä todettava.

Jukka Vihriälä /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä todetaan, että puolustusministeriön yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on parantaa uskottavaa puolustuskykyä sekä sotilaallista turvallisuusuhkien ennaltaehkäisyä ja torjuntakykyä. Näinhän asia on. Minusta on tavattoman tärkeää, että kun nyt tämä on vaalikauden viimeinen budjetti, jota eduskunta käsittelee, me voimme edelleen yksimielisinä varmasti todeta sen, että meillä on yleinen asevelvollisuusjärjestelmä olemassa, meillä ei ole palkka-armeijaa, vaan meillä vielä luotetaan tähän meillä hyväksi koettuun, kuinka minä sanoisin, puolustus- ja turvallisuusjärjestelmään. Kyllä näin näen, että tämäkin budjetti, vaikka ed. Nepponen äsken toi esille, että budjetti on heikko, ei pysty turvaamaan taloudellisia resursseja, mutta kokonaisuutena kun sitä katsotaan, ottaen huomioon valtion taloudellinen tilanne ja missä me elämme, niin kyllähän tämä kuitenkin aika vankan pohjan luo tälle meidän harjoittamallemme puolustus- ja turvallisuuspolitiikalle, mitä tässä maassa on harjoitettu.

Haluankin tässä yhteydessä myöskin ministeri Kääriäiselle esittää parhaimmat kiitokset siitä toiminnasta, jolla hänen aikanaan tällä vaalikaudella nimenomaan Puolustusvoimia ja koko puolustusministeriötä on eteenpäin viety.

Arvoisa puhemies! Lyhyesti haluan ottaa esille tässä vain lähinnä, totta kai, omaa vaalipiiriäni koskevia asioita ja todeta, että nythän puolustushallintouudistuksen myötä, joka astuu voimaan 1.1.2008, myöskin Pohjanmaalla, joka on maanpuolustukselle hyvin tärkeää ja, miten sanoisin, positiivista aluetta, sotilasläänin järjestelyt muuttuvat, mutta sotilaslääni tulee säilymään ja Vaasassa on sen pääyksikkö. Kun on monta kertaa pitänyt tämän vaalikauden aikana kysyä ministeri Kääriäiseltä, vieläkö Pohjanmaan Sotilassoittokunta säilyy, niin ministeri Kääriäinen on luvannut, että säilyy, ja se on pysynyt siellä. Jos meiltä kaikki muut viedään, meillä ei varuskuntia paljon ole, mutta kun meillä edes soittokunta on, niin se pitää meillä kyllä hengen yllä. Mutta toivottavasti se säilyy myöskin tulevaisuudessa. Se on erittäin halpaa maanpuolustustyötä, mitä voidaan tehdä. Noin vakavasti puhuen uskomme kaikki, että se on hyvä asia, että meillä on sotilassoittokuntia eri puolilla maata. (Ed. Kekkonen: On tärkeätä, että on sotilassoittoa länsirajalla!) — Kyllä se on hyvä, että edes siellä se kaikuu, jos ei muualla. Se on erittäin hyvä asia.

Arvoisa puhemies! Myöskin on tärkeää, että tähän valiokunnan mietintöön on otettu tämä Kauhavan kansainvälinen lentokoulutuskeskus. Niin kuin tiedämme, meillähän ei muita varuskuntia siellä ole kuin Kauhavan yksikkö. On tavattoman tärkeää ei vain Kauhavalle, vaan koko maalle ja, sanoisiko, koko Pohjoismaille, että tämmöinen lentokoulutuskeskus saataisiin Kauhavalle. Siellä on ilmatilaa vielä ainakin tällä hetkellä olemassa, ja siitä olisi totta kai monella tavalla hyötyä myöskin meidän maakunnallemme ja koko maalle. Tässä suhteessahan, niin kuin valiokuntakin toteaa, on tärkeätä, että Kauhavan kansainvälisen lentokoulutuskeskuksen suunnittelua jatketaan ja se otetaan huomioon seuraavassa Puolustusvoimien kehittämisohjelmassa.

Minusta on myöskin iso asia alueellemme ollut se, että Ähtärin asevarikko kehittyi ja siitä tuli sen alueen merkittävä keskus. Siellä myöskin työt ovat vahvasti menossa. Sitä ei ehkä tavallisesti hyvin edes tiedetä, miten merkittävä työllistävä vaikutus tällä hetkellä koko asevarikolla ja sen kehittämisellä sille alueelle on.

Arvoisa puhemies! Sitten kotimaisen puolustustarviketeollisuuden asema: Se on lähes joka budjetin käsittelyn yhteydessä ollut täällä vahvasti esillä, niin kuin se oli myöskin nyt puolustusjaostossa. On tavattoman tärkeää, että se pystyttäisiin turvaamaan. Tähän kokonaisuuteen kuuluu, että meillä on omat Puolustusvoimat ja meillä on myöskin omaa puolustustarviketeollisuutta. Se on tärkeää.

Arvoisa puhemies! Myöskin on tärkeää se, että vapaaehtoista maanpuolustustyötä voidaan tukea ja se hyväksytään suomalaisessa yhteiskunnassa. Siitä kasvaa kuitenkin se voimavara, että meillä on itsenäinen, oma puolustus tässä maassa.

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen

Arvoisa puhemies! Haluan hyvin lämpimästi kiittää valtiovarainvaliokuntaa ja sen turvallisuus- ja puolustusjaostoa sekä myös puolustusasiainvaliokuntaa erittäin asiallisesta ja hyvästä yhteistyöstä tämänkin asian käsittelyn yhteydessä, samoin kuin siitä, että ainakin minun silmin tässä mietinnössä on perusteltuja huomautuksia, oikeita ongelmaosoituksia, jotka on syytä ottaa vakavasti varteen tulevina vuosina uusia päätöksiä tehtäessä. Kyllähän yleishavainto kuitenkin on se, että yksillä linjoilla ollaan; kun katsoin eduskunnan reaktiota, vastausta, ja hallituksen linjauksia, niin yksillä linjoilla tässä kuitenkin ollaan.

Muutama huomautus, muutama kommentti. Mitä tulee Kauhavaan, niin pidän tärkeänä sitä, että jo vuoden 2008 selonteossa otettaisiin kantaa Hawk-kaluston uusimiseen, Hawk-kaluston korvaamiseen. Jos siinä tehdään kenraali Rätyn työryhmän esittämä ratkaisumalli eli hankitaan omaa kalustoa, se on varmin tae siitä omalta osaltaan, että Kauhavan toiminta jatkuu ja että voidaan tavoitella sen aseman korottamista tällaiseen yleiseurooppalaiseen sarjaan.

Mitä tulee materiaalihankintoihin muutoin, niin aivan oikea oli täällä puheenjohtaja Lindqvistin huomautus siitä, että tämä 50—50-periaate on syytä jatkossa säilyttää. Vaikka me joudumme tietysti eurooppalaisten käytännesääntöjen mukaan ja muutoinkin vähän välttelemään tämän julkilausumista noin ponnekkaasti, niin tämä kuitenkin on tosiasiassa käytännössä vaikuttava periaate. Tämän mukaan on voitu elää tähän saakka, ja mielestäni ei ole mitään esteitä, etteikö voisi jatkossakin 50—50 toteutua, varsinkin kun otetaan laskentaperusteeksi koko elinkaari materiaalin osalta, siihen liittyvä ylläpito- ja huoltotoiminta. Asetin 30. päivä marraskuuta tänä vuonna työryhmän, asiantuntijatyöryhmän, selvittämään meidän kansallisen puolustustarviketeollisuutemme tulevaisuutta, sen toimintaedellytyksiä tässä sangen kovaan kilpailuun suuntautuvassa eurooppalaisessa ja maailmanlaajuisessa tilanteessa. Odotan siltä työryhmältä kyllä selontekoon liittyen sopivia, hyviä ehdotuksia.

Hallitus on voinut ylläpitää yhden kolmasosan periaatetta eli siis sitä, että puolustusbudjetista osoitetaan noin 30 prosenttia, vähän yli, joka ikinen vuosi materiaalihankintoihin, sen modernisointiin, sen ajan tasalla pitämiseen. Tässähän Suomi on Euroopan kärkimaita. Meidän puolustusbudjettimme ei ole Euroopan kärkimaita eri mittareilla mitattuna, mutta tämä sisäinen jako on terve ja antaa uskottavuutta meidän puolustuksellemme, kun me osoitamme budjetista kolmasosan aina materiaalihankintoihin. Se on toisin kuin muissa maissa. Mutta siitä huolimatta minä haluaisin kuitenkin varoittaa sellaisesta käsityksestä, että Suomi tukeutumalla teknoarmeija-ajatteluun rakentaisi kaikkein parasta puolustustaan. Meidän pitää ottaa huomioon vakavalla tavalla se inhimillinen resurssi, jonka meille antaa yleinen asevelvollisuus, reserviläisjärjestelmä, kertausharjoitussysteemi ja siihen liittyvä, sanoisinko, sosiaalinen energia ja se voima, joka muuttuu kovaksi silloin, kun tai jos pilliin puhalletaan. Meidän ei siis pidä lähteä ajamaan puolustustamme teknoarmeijan varaan yksisilmäisesti, vaan pitää ottaa huomioon tämä inhimillinen resurssi oikein vakavalla tavalla ja pitää tässä tällainen terveen järjen mukainen tasapaino, niin kuin se tällä hetkellä onkin.

Seuraava selonteko on kova pähkinä siinä mielessä, mille tasolle tullaan asettamaan puolustusmäärärahat noin suhteellisesti ottaen, mikä on se kehys tuleviksi vuosiksi. Minä toivon, että uusi eduskunta ja uusi hallitus ottaisivat vakavalla tavalla huomioon nämä materiaalin kallistumispaineet, jotka paineet eivät ole, ed. Nepponen, Suomi-syntyisiä, vaan ulkomaalaislähtöisiä kallistumisia. Me tiedämme tämän kaikki, ja minä uskon, että eduskunta on valmis tämän myös tunnustamaan ja myös noteeraamaan silloin, kun pannaan oikealle tasolle puolustusbudjettia ensi keväänä moneksi vuodeksi eteenpäin.

Mitä tulee kertausharjoituksiin, siitä huolen kantaminen on täsmälleen oikeaa, mutta totean, että jo vuoden 2007 aikana puolustussuunnittelussa lähdetään siitä, että 2008 ollaan normaalilla tasolla, noin 30 000 kertausharjoitettavan tasolla. Palautan mieliin, ed. Nepponen, että vuonna 1998—1999 olimme aivan samassa tilanteessa ja tutkimusten mukaan sillä ei ollut tämmöisenä kahden vuoden periodina minkäänlaista vaikutusta maanpuolustustahtoon. Mutta se on selvä, että jos tämä jatkuisi pitkällä aikajänteellä, totta kai se iskisi pahan loven, ja tästä pitää pitää jatkossakin huolta, että tällaisia tarvitsee tehdä todella vain harvoin ja vain tiukassa tilanteessa.

Kiinteistöuudistuksesta on sanottu oikeat sanat. Saatoimme valtiovarainministeri Kalliomäen kanssa sopia tämän vaalikauden alussa siitä, että tämä 3 miljoonan vuosittainen lisäys tulee uudisrakentamiseen, perusparannuksiin, siitä aiheutuvien vuokralisäysten maksamiseen, ja toivon, että tämä sama periaate jatkuisi myös sitten vuoteen 2011 saakka, niin kuin täällä valiokunta omassa ponnessaan onkin edellyttänyt. Tämä on erittäin tärkeä ponsi ajatellen tätä tasapainoa rahoituksessamme.

Räjähdevarastotilanne on vakava asia. Teetin tästä vuonna 2005 selvityksen, jonka perusteella pääesikunta on velvoitettu panemaan asian kuntoon vuoteen 2012 mennessä. Nyt asiat ovat oikealla raiteella, oikeaan suuntaan menossa.

Vielä pari näkökohtaa. Ed. Kuoppa kiinnitti huomiota hyvän työnantajan politiikkaan. Minä voin sanoa ilman sarvia ja hampaita, että Puolustusvoimat on ollut kaikissa vaikeissa tilanteissa erittäin hyvä työnantaja, venynyt, ottanut huomioon inhimillisiä tilanteita yksilötasolla ja koettanut saada jokaiselle irtisanottavalle työpaikan taikka jonkun muun inhimillisen ratkaisun. Ja yleensä on onnistuttu lähes jokaisen henkilön osalta esimerkillisellä tavalla. Tätä linjaa täytyy ehdottomasti jatkaa. Ja muistettakoon se, että tässä on voitu onnistua isossa myllerryksessä, joka on ollut meneillään viimeisen 10 vuotta, pitemmänkin aikaa, Puolustusvoimien sisällä.

Yhdyn siihen ed. Kuopan ja monien muitten ihan perusteltuun toivomukseen, että ulkoistaminen ei saa olla yksisilmäinen vaihtoehto, kun haetaan säästöjä taikka tehokkuutta, vaan rinnalla täytyy olla koko ajan yhtä vakavana vaihtoehtona oman toiminnan kehittäminen. Kun nyt tehdään tästä eteenpäin Kuja-ratkaisuja ja vastaavia, niin siinä tämä periaate täytyy pitää kunniassa.

Vielä yksi näkökohta, arvoisa puhemies, se on tämä puolustusmateriaalin yhteensopivuus. Me olemme sillä tiellä, että ei meillä tässä ole mitään vaihtoehtoa, vaan meidän täytyy toimia eurooppalaisten standardien mukaisesti ja kun ne nyt sattuvat olemaan Nato-standardeja, niin niitten mukaan vaan toimitaan. Se ei ennakoi meidän ratkaisuamme muutoin Nato-jäsenyydestä mihinkään suuntaan, mutta ollaksemme yhteensopivia ja pitääksemme huolen oman toimintamme turvallisuudesta, myös henkilökunnan turvallisuudesta, meillä ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin toimia yhteensopivuusperiaatteitten mukaisesti sekä materiaalipuolella että myös koulutuspuolella. Tämä on terveen järjen mukaista toimintaa tämän päivän maailmassa.

Polttoaineitten hintojen nousu on voitu ottaa huomioon kyllä tähän mennessä mielestäni erittäinkin hyvin. Ne on hoidettu aina lisäbudjeteilla, ja pitää sanoa, että koneet ovat olleet ilmassa. Ne ovat nousseet ilmaan ja hoitaneet muun muassa ilmavalvontaa, niin kuin niiden kuuluukin. . Jatkossakin täytyy pitää huoli siitä, että nämä polttoaineitten hinnannousut otetaan huomioon varsinaisen budjetin puitteissa, ettei se ole aina vaan lisäbudjettien varassa olevaa hätävaratoimintaa.

Tarja  Cronberg  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puolustusmateriaalihankintojen hinnat ovat nousussa, ja tämä tendenssi jatkuu todennäköisesti hamaan tulevaisuuteen, jos tunnen teknologian kehitystä oikein. Kuitenkin tarvitaan erilaisia menetelmiä, joilla materiaalin hintoja voidaan painaa alas. Ruotsi ja Norja ovat jo aloittaneet keskustelut puolustushankintojen yhteistyöstä, jolloin toisin sanoen yhteishankinnoilla saataisiin hinnat alas ja voitaisiin myös jakaa hankintoja. Euroopan puolustusvirastolla on samanlaiset tavoitteet, toisin sanoen yhteishankinnoilla voitaisiin alentaa materiaalihankintojen hintoja. Miten tämä vaikuttaa Suomen puolustusmateriaalihintoihin?

Kauko Juhantalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Käytän myöhemmin laajemman puheenvuoron, mutta tässä vaiheessa juuri kriisinhallintaan halusin vaan tuoda muutaman mielipiteen.

Me osallistumme erittäin tehokkaasti YK:n, EU:n ja Naton johtamiin operaatioihin, ja meillä on ollut ajankohtainen kysymys osallistumisesta Naton kriisinhallintajoukkojen harjoituksiin. Se on meillä vielä ratkaisematon, mutta Suomi on ikään kuin myönteistä ilmapiiriä näin luonut, ja pidän sitä oikeana. Mutta tässä vaiheessa meidän pitäisi kyllä myös katsoa tätä yhteistyötä Ruotsin kanssa, jota pidän erittäin tärkeänä. Meidän ei pitäisi Ruotsin kanssa kilvoitella näissä tehtävissä vaan katsoa menoa hyvin rinta rinnan. Ruotsissa tuntuu olevan hivenen reippaampi astuminen siihen, että he voisivat osallistua itse joukkojen toimintaankin, mutta en pitäisi kyllä sitä vielä onnistuneena Suomessa. Minusta se keskustelu, joka tietysti valtion johdon kautta aikoinaan tulee myös meille ratkaistavaksi, on hyvin ajankohtainen ja tärkeä. Siihenhän nyt tietysti vielä on aikaa ennen kuin me ratkaisun teemme, mutta toivoisin läheistä yhteistyötä Ruotsin kanssa.

Antero Kekkonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Tästä puolustusmateriaalista ja yhteisistä standardeista: Jonkin verran alaa seuranneena logiikkani kulkee ihan eri tavalla kuin ed. Kuopan logiikka. Eli se, että meillä on yhteiset standardit, sillä on taloudellista merkitystä, mutta sillä voi olla taloudellista merkitystä myöskin silloin, kun käydään kauppaa. On hyvin tärkeätä, että me teemme sen kaltaista puolustusmateriaalia, joka on kuranttia tavaraa muillekin kuin meille.

Toinen asia, arvoisa rouva puhemies! Ed. Nepponen piti erinomaisen hyvän puheenvuoron, johon myös ministeri puuttui. Voi olla, että ammattisotilaan, jollainen ed. Nepponen on aikaisemmin ollut, näkökulma on erilainen. Minä en ihan osaisi korostaa kertausharjoitusten merkitystä niin kovaksi kuin täällä näyttää olevan vähän tapana. Ymmärrän, että pitää päästä maastoon, ymmärrän sen, että pitää (Puhemies: Minuutti!) olla karttaharjoituksia, mutta en ole ihan varma, olisiko kertausharjoitusten määrä, oli se kuinka suuri tahansa, kovin ratkaiseva tekijä puolustuskykymme kannalta.

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Kertausharjoituksissa en puhu tahdosta — ne joukot, jotka jäävät kouluttamatta, ne ovat pois kierrosta — puhun taidoista. Ja niitä ei kouluteta siellä ollenkaan. Mutta riskejä on otettu ennenkin ja näistä selvitään, ja toisaalta suuri rakennemuutos vie Puolustusvoimien henkilöstöltä voimavaroja, että siinä mielessä tämä aika on ollut otollinen juuri näille leikkauksille.

Yhdyn puolustusministerin näkemykseen siinä, että teknillistymisessä pitää jalat pitää tiukasti maassa: ei ihan eturintamassa eikä kaikkia hienouksia, mutta oikealla tavalla ottaa huomioon.

Puolustusmateriaaliteollisuus näkisi mielellään, että olisimme Natossa, koska se takaisi sille paremmat edellytykset. Se on vaan heidän mielipiteensä, otan sen vaan esiin, mutta juuri tämä yhteensopivuus pitää ehdottomasti olla, koska sitä kautta ainakin päästään jollakin tavalla kauppoihin mukaan.

Lasse Hautala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puolustusmateriaalihankinnat on hyvin keskeinen osa koko puolustushallinnon budjettiosuudessa, ja noin kolmannes siitä menee tällä hetkellä materiaalihankintoihin. Mikä on ministerin käsitys nyt siitä, millaisia ratkaisuvaihtoehtoja meillä jatkossa on? Nyt kun se on yhden kolmasosan ja suurin piirtein materiaalihinnat kaksinkertaistuvat kahdeksassa vuodessa niin kuinka monta vuotta eteenpäin tästä voidaan jatkaa tällaisella hintakehityksellä, kunnes tarvitaan joku merkittävä korotus näissä voimavaroissa?

Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puolustuksen menot on sidottu indeksiin, mutta raha ei kuitenkaan riitä. Säästöjä haetaan, mutta miksi säästöt tapahtuvat henkilöstön kustannuksella? Puolustusvoimain tulisi olla hyvä työnantaja, nyt kuitenkaan henkilökuntaa ei ole pidetty mukana muutoksessa. Tämä on kentän viesti ja täysin päinvastainen kuin ministeri äsken kertoi. Erityisesti merkittävissä muutoksissa, kuten Kuja-hanke, henkilöstöllä on poikkeavia näkemyksiä, jopa laskelmien perusteet kyseenalaistetaan. Työntekijät ovat osaavaa, järkevää väkeä, nyt kovasti huolissaan. He haluavat olla mukana, osallistua ja saada aitoa tietoa. Koska henkilöstö pääsee esimerkiksi Kujaan aidosti mukaan?

Seppo Lahtela /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Useassa puheenvuorossa on otettu jo esille materiaalihankintojen määrärahojen riittämättömyys ja auttamaton kallistuminen eteenpäin mennen. Täytyy onnitella ministeriä, että hän on onnistunut näissä ahtaissa raameissa taiteilemaan näinkin näyttävän ja kansan tahtoa miellyttävän budjetin, niin kuin tämä nyt on olemassa, vaikka tämä on erittäin niukka.

Se, mitä syntyy näihin kertausharjoitusmäärärahojen riittämättömyyteen, niin tästä olen ed. Kekkosen kanssa jyrkästi eri mieltä. Tästä on hyvää kokemusta 30-luvulta jo, kun oli vähän vastaavanlainen tilanne, ettei meitä mikään uhkaa, kuinka silloin laiminlyötiin tämä maailmaan varautuminen ja ajan muutoksen henki, vaikka nyt semmoista ei näykään. (Ed. Kekkonen: Se oli pyssyjen puutetta, ed. Lahtela!)

Mutta sitten semmoisenaan, mitä tulee tähän eduskuntaan, niin eduskunta muistaakseni pari vuotta sitten päätti myöskin luopua näistä henkilömiinoista ja hankkia kalliimpia korvaavia järjestelmiä. Niitten hankintarahoja ei edes täällä vielä näykään, että tässä on tosi kallista menetelmää ja järjestelmää tulossa tänne. Onko se isänmaan etu pitkässä juoksussa?

Susanna Haapoja /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Suomi on mukana puolustustarvikehankintojen käytännesäännöissä EU:ssa, ja kilpailuttamisen myötä ehkä on vaikeampi painottaa kokonaistaloudellisuutta ja sitä, että voidaan suomalaisia asioita hankkia. Miten on vastakauppojen laita, ja kuinka nämä kustannukset jatkossa kilpailuttamisen myötä, jos puhutaan kilpailuttamisesta ja kustannusjaosta, jaetaan eri vuosille?

Arto Seppälä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Olisin myöskin tässä puolustusmateriaalihankinnoista ministeriltä kysynyt, miten todella turvataan tämä lausunto, mihin puolustusjaosto ja valtiovarainvaliokunta ovat kiinnittäneet erinomaisesti kantaa eli että tämä 50—50 voi toteutua. Eli puolet vähintään näistä hankinnoista tehtäisiin, koska esimerkiksi tekstiiliteollisuus, vaateteollisuus, meiltä on hävinnyt maasta kokonaan pois, joka on erittäin tärkeä, kun asutaan tällaisissa olosuhteissa, mikä Suomi on, ettei tämä jää pelkästään tähän kovaan rautaan vaan.

Pekka  Kuosmanen  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Puolustusministeriön hallinnonala on todella hyvin hoidettu vuodesta toiseen. Mutta kysyn ministeri Kääriäiseltä: Miten Utin helikopterikeskukseen tulevat helikopterit ovat noin 2—2,5 vuotta myöhässä tilauksesta? Toimittaja on luvannut rahalliset korvaukset sitten suorittaa myöhästymisestä.

Sitten minulla on toinen asia: Kokkolassa on vaatetekstiilifirma, joka on vuosikymmenet laboratoriotyössä eri tekstiilejä kehittänyt, ja siitä huolimatta Suomi ei ole moneen vuoteen enää tilannut ollenkaan siltä tekstiiliä. Saksa tilaa, Ruotsi tilaa, Norja tilaa. Kysyn ministeri Kääriäiseltä, mikä virhe siinä on. Onko hinnoittelussa virhe vai mikä, että sen tuotteet eivät kelpaa suomalaisille sotilaille?

Maija-Liisa  Lindqvist  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Mielestäni täällä on noussut monia tärkeitä kysymyksiä esille, ja ed. Seppälä äsken nosti esille tämän, voidaanko turvata tämä 50—50. Olemme jaostossa asiaa selvittäneet, ja uskon, että ministeri selvittää lisää, että nimenomaan turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvissä asioissa löytyy kohta, joka mahdollistaa osittain sen, että voimme varmaankin turvata tämän tilanteen. Kaikkea ei tarvitse kilpailuttaa.

Ahti  Vielma  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puolustusvoimissa on tapahtunut paljon ja tulee varmaan tapahtumaan vastaisuudessakin, ja keskisuomalaisittain katsottuna on tapahtunut kyllä myöskin paljon hyvää, jos vertaa niitä uhkia, mitä tässä vielä jokin aika sitten pelättiin. Minä kysyisin arvoisalta puolustusministeriltä lähinnä Keuruun suunnalta, kun keskisuomalaisittain Keuruu on sellainen kaupunki ja paikkakunta, joka jää hiukan paitsioon monen asian osalta: Voivatko he siellä luottaa tältä osalta tulevaisuuteen? Sieltä tulee hiukan pelokkaita yhteydenottoja.

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen

Arvoisa puhemies! Kyllä te paljon kysyitte, hyvä kun ehdin vastaamaan. Hyviä kysymyksiä.

Materiaalin hinta ja sen hallinta, ed. Cronberg ja moni muu viittasivat tähän. Yksi keino siihen tämän rahoitustason nostamisen ohella on tietysti yhteistyö, johonka te viittasitte aivan oikein, sekä naapuri Ruotsin kanssa, ehkä pohjoismaisesti laajemminkin, ja sitten laajemmin Edan puitteissa. Kyllähän Eda on rakennettu sitä varten, että siitä kehittyisi tällainen yhteiseurooppalainen organisaatio myös näitä tarkoituksia varten, eikä tämä pohjoismainen yhteistyö ole vähäpätöinen asia tänäkään päivänä. Helikopterihankinnoissahan tämä on nähty. Siinähän me olemme pelanneet yhteistoimintaa. Meillä on olemassa Nordac-niminen yhteistyöelin, joka näitä materiaalihankintoja pyrkii hoitamaan. Yhteistyö on hyvä väline monessa asiassa, muun muassa tässä hinnan hallinnassa.

Ed. Juhantalo viittasi tähän Ruotsi-kysymykseen. Tämä on tärkeä asia. Sitä pitää seurata tätä Ruotsia hyvin tarkoin, mitä siellä tapahtuu. Meidän on tärkeää informoida toinen toisiamme, niin kuin on tapahtunut tähänkin mennessä, ja pyrkiä kulkemaan ratkaisuissamme niin paljon kuin mahdollista samaan suuntaan taikka samassa tahdissa. Nrf:äänhän ei ole edellytettykään meiltä vielä mitään nopeita vastauksia miltään suunnalta. Meillä on aikaa miettiä vastaustamme siihen, niin kuin itse haluamme.

Mitä tulee kertausharjoituksiin, joista käytiin vähän tässä myös keskinäistä debattia, minä kyllä kallistun sille, että kyllä ne taidot tahtovat ruostua myös näissä sotaväen asioissa, jos tulee pitkiä välejä. Kyllä kertausharjoituksilla on tähän taitamiseen liittyvä aivan suora merkitys. Sen vuoksi niitten merkitystä ei voi kyllä yliarvioida. Minä pitäisin sitä kyllä perusasiana myös jatkossa. Mutta tällainen vuoden tai kahden tauko kertausharjoituksissa, jos se tapahtuu harvakseltaan, siihen on päteviä perusteluja, kyllä se aina kestetään. Mutta jos siihen tulee pysyvää, pitkäaikaista taukoa, silloin kyllä koko järjestelmä vähitellen romuttuu.

Yhteensopivuudesta, siihen viittasi ed. Nepponen ja moni muu, ja ed. Kekkonen myös. Siinä on myös se näkökohta, että vain yhteensopivuutta toteuttaen me saamme omaa tavaraa maailmalle myydyksi. Niillä on tämmöinen vientipoliittinen merkitys, aivan välitön ja elintärkeä vientipoliittinen merkitys, puhumattakaan muusta merkityksestä.

Ed. Lasse Hautalalle vastasinkin jo tähän, miten hallitaan tätä materiaalihinnan nousua. Siinä pitää olla monta keinoa yhtä aikaa ja muistaen se, että me emme sokeudu ajamaan pelkästään vain teknoarmeijalinjaa vaan muistamme, että maan puolustaminen Suomesta puheen ollen on monitahoinen asia ja meillä on inhimillinen resurssi käytettävissä, jota muualla ei ole sillä tavoin kuin me olemme tämän asian suunnitelleet.

Ed. Karhu, minun täytyy kyllä sanoa, että en yhdy teidän kantaanne siinä, että henkilökuntaa ei olisi pidetty mukana muutoksen tekemisessä. He ovat olleet tärkeimpiä muutoksentekijöitä ja ovat mahdollistaneet muutoksen tekemisen hallitulla tavalla. Minä nostankin hattua henkilökunnalle Puolustusvoimissa siinä, että heillä on halua osallista rakentavalla tavalla muutoksen tekemiseen, ja sitten vastavuoroon Puolustusvoimien täytyy olla tässä suhteessa erittäin hyvä työnantaja, niin kuin se tähän mennessä onkin ollut.

Mitä tulee henkilömiinoihin, ed. Seppo Lahtela, nehän tullaan korvaamaan. Me olisimme olleet sen korvaamisen edessä joka tapauksessa. Nyt se tapahtuu vähän ajateltua aikataulua nopeammassa aikataulussa tavalla, jolla me modernisoimme myös tämän puolustusjärjestelmämme. Tätä asiaa minä en pitäisi ollenkaan huonona loppujen lopuksi, että näin tulemme tekemään. Sitä paitsi mehän sovimme 2004 selonteossa, että tähän tarkoitukseen tullaan varaamaan lisää puolustusrahoja kehysten yli noin parisataa miljoonaa euroa.

Mitä tulee käytännesääntöihin, joista ed. Haapoja puhui, niin ne on nähtävä myös tällä tavalla toisinpäin, siis suomalaisen teollisuuden mahdollisuutena saada todellakin omaa tavaraa kaupaksi, kun maat Euroopassa avaavat omat hankintansa reilulla tavalla kilpailulle, jolloin meikäläinenkin teollisuus pääsee osaamisellaan ja laadullaan ottamaan osaa tähän kilpailuun.

Tämä 50—50-periaate — ed. Seppälä puhui siitä, ed. Lindqvist puhui siitä ja moni muukin puhui siitä — niin otetaan nyt huomioon kuitenkin se, että me olemme tähän mennessä onnistuneet säilyttämään tämän suhteen kutakuinkin mallikkaalla tavalla. Entistä tärkeämpää on se, arvoisat edustajat, että tässä täytyy katsoa sen materiaalin koko elinkaaren huoltoa ja hoitoa ja ylläpitoa. Siinä suhteessa, huollossa ja ylläpidossa, suomalaisilla ja yrityksillämme on paljon osaamista, josta me saamme myös syntymään tämän tuloksen, että se on 50—50. Kaikkia ei todellakaan tarvitse kilpailuttaa, niin kuin ed. Lindqvist aivan oikein tässä totesi. Onneksi asia on tällä tavalla.

Ed. Kuosmanen kysyi helikoptereista. Nehän ovat pari kolme vuotta myöhässä, ei Suomesta johtuen vaan valmistajan ongelmista johtuen. Me olemme saaneet siitä sakkoja, siis eduksemme sakkoja, yhden helikopterin hinnan verran suurin piirtein. Se on merkittävä sakkomäärä. Mutta ongelmiahan tietysti on aiheutunut nimenomaan siinä mielessä, että ohjaajapula helposti syntyy, mikäli aikataulut eivät pidä. Uskon, että ne nyt pitävät ja tämä helikopteriratkaisu, joka on tärkeä ratkaisu meidän puolustuksellemme, saadaan kuntoon ja Utti ottaa ne sitten vastaan.

Tarjouskilpailut toimivat, ed. Kuosmanen. Te yrittäjänä varsin hyvin tämän ymmärrätte, ja sattuu valitettavan monta kertaa olemaan niin, että suomalainen yrittäjä ei aina pärjää näissä kilpailuissa. Monta kertaa pärjää, ja olennaista on vain se, että toimitaan reiluilla pelisäännöillä, niin että kun tarjouskilpailu lähtee tietyillä periaatteilla liikkeelle, sen mukaisesti tehdään aina ratkaisutkin, niin että ei muuteta pelisääntöjä välillä.

Ed. Vielma, tämä Keuruu-kysymys, tulevaisuus. Vastaan sillä tavalla yleisellä tasolla, että nyt ymmärtääkseni on kuljettu se tie loppuun tällä vaalikaudella, että joukko-osastoja lopettamalla voitaisiin saada todellisia säästöjä aikaan suomalaiseen puolustusjärjestelmään. Niitä säästöjä enää ei tällä tiellä saada, koska me joudumme kuitenkin — sen käytäntö osoittaa — asevelvollisemme sijoittamaan jonnekin muualle, rakentamaan heille toiminnan mahdollisuudet ym. ym. Säästäminen on sittenkin näennäistä. Se tie on kuljettu loppuun, ja tältä pohjalta katson, että meidän olisi nyt hyvä lähteä tämän nykyisen joukko-osastoverkon perusteen pohjalta tekemään myös vuoden 2008 selontekoa.

Tarja Cronberg /vihr:

Arvoisa puhemies! Suomen puolustusmäärärahat ovat tasoa 1,4 prosenttia bkt:stä. (Eduskunnasta: Ei ihan niin paljon!) — Okei, 1,3—1,4, paljonko tarkalleen? (Eduskunnasta: 1,35!) — 1,35. Mielestäni tämä on hyvä taso Suomelle. — Ottaen huomioon materiaalin kallistumisen toisaalta ja toisaalta sen, että uudet uhkat, tavallaan turvallisuusympäristössä tapahtuneet muutokset, siirtävät kokonaisturvallisuuden painopistettä pois sotilaallisesta puolustuksesta ennen kaikkea sisäisen turvallisuuden alueelle, tämä taso on hyvä säilyttää tulevaisuudessa, mutta sitä ei tarvitse korottaa.

Kuten hallitus ja ulkoasiainvaliokunta ovat todenneet, EU:n turvatakuut ovat tällä hetkellä poliittiset ja ovat jo Suomella. On oletettavissa, että jäsenmaat auttavat toisiaan, mikäli sotilaallista toimintaa, sotilaallisia hyökkäyksiä, on oletettavissa. Se, mistä tulee keskustella, on miesten ja materiaalien välinen tasapaino Puolustusvoimissa. Ministeri Kääriäinen aivan oikein ottaa esiin inhimillisen resurssin. Sitä tulee tasapainottaa teknologian kanssa. Suomella varmasti on etuna se, että on inhimilliseen resurssiin panostettu; armeija ei suinkaan ole mikään teknoarmeija, joka toimii ilman miehiä. Mutta uuden tasapainon etsiminen kuitenkin on tärkeätä.

Lähes kaikki Euroopan maat ovat siirtyneet palkka-armeijaan. En kannata palkka-armeijaan siirtymistä, se on itse asiassa kalliimpi vaihtoehto. Mutta kun verrataan kattavaa yleistä asevelvollisuutta, se on 80 prosenttia Suomessa, ja valikoivaa yleistä asevelvollisuutta, se on tätä alhaisempi, usein alle 50 prosenttia. Muissa Pohjoismaissa 20—30 prosenttia ikäluokasta suorittaa asevelvollisuuden. Näkisin, että olisi ainakin mahdollisuus pohtia, mikä on oikea tasapaino miesten ja materiaalien välillä.

Materiaali tulee kallistumaan, niin kuin aikaisemmin totesin, ja yhteishankinnat ennen kaikkea Pohjoismaissa olisivat tärkeitä, yhteishankinnat myös sillä lailla, että ne olisivat yhteiskäytössä. Tämä koskee ennen kaikkea kuljetuskapasiteettia. Samoin Euroopan puolustusviraston Edan yhteishankintakapasiteettia pitäisi mielestäni hyödyntää. Edahan on vasta alussa, joten ymmärrän hyvin, että tätä ei vielä ole saatu realisoitua, mutta varmaan läheisessä tulevaisuudessa sekin on mahdollista. Ainakin sen pitäisi olla mahdollista.

Sotilaallinen kriisinhallinta on varmasti se, joka tarvitsee lisää rahaa, lisää resursseja. Tässä kuitenkin päinvastoin kuin ed. Nepponen, joka toteaa sen, että tämä on myös Suomen puolustuksen kannalta tärkeä, haluaisin korostaa sitä, että rauhanturvaamisessa konfliktin ehkäisy ja jälleenrakentaminen ovat ne pääasiat. Sotilaallinen kriisinhallinta on ainoastaan näille alisteinen, ja sitä tulee nimenomaan tehdä konfliktin ehkäisyn ja jälleenrakentamisen viitekehyksessä. Tulevaisuudessa joudutaan miettimään sitä, missä kulkee rauhanturvaamisen ja sotilaallisen toiminnan välinen raja. Se näkyy tällä hetkellä Afganistanissa. Riski on olemassa, että se tulee myös näkymään hetken kuluttua Libanonissa. Tätä varmasti kannattaa pohtia, ja näkisinkin, että rauhanturvaamisessa Suomella on 50 vuoden kunniakkaat perinteet, ja toivon, että nämä perinteet myös jatkuvat.

Eero Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa puhemies! Kun ajattelee tätä vaalikautta ja koko Puolustusvoimien sektoria ja puolustusvaliokunnan työskentelyä siinä, niin aikamoisesta myllytyksestähän on ollut kysymys. Siihen nähden tämä keskustelu esimerkiksi, mikä tänään täällä on käyty, minä ainakin sitä suurella mielihyvällä tervehdin sen takia, että puhutaan aika lailla oikeilla tavoilla jo oikeista asioista. On paljon tapahtunut. Selonteko oli oma iso keskustelunsa silloin, kun se vuonna 2004 valmistui. Kriisinhallintalaki on saatu oikeastaan hyvin yksimielisesti muutamien koukeroiden jälkeen täällä kuitenkin läpi; siinä oli pieni ryhmittymä vaan, joka oli toista mieltä.

Aika iso asia on esimerkiksi tämä kehys ja tuottavuuspäätökset ja siihen liittyvät vaikeudet, joita ne ovat tuottaneet. Minusta siinä on semmoinen hankaluus, joka Suomessa toistuu monella muullakin alalla, ja kun on aivan erinomaista, että ministeri täällä kuuntelee meitä, niin sanonpa sen tähän. Se on tämmöinen niin sanottu toiminnallinen analyysi, joka yleensä kaikista meidän budjettikäsittelyistämme puuttuu. Silloin tulee näitä yllätyksiä, mitä tulee, kun tiukassa kehyksessä ollaan, ja se varsinainen seurausvaikutus ei tule sieltä organisaatiosta aina edes organisaation johtoon, saatikka että se tulisi sitten tähän saliin. Siinä on huomattava kehittämisen mahdollisuus, ja voi olla, että tämä sektori ei ole liian suuri jopa harjoittelemaan sitä koko valtionhallinnon alueella. Koko vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittäminen on yksi iso asia, ja vaikkapa nämä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen analyysit ja kaikki siihen liittyvät modernit termit ovat hyviä, ja nehän luovat pohjaa sille, mitä selonteko sitten vuonna 2008 aikanaan meille tuottaa. Toisin sanoen tämmöinen yhtälö, jossa on talous, tulevaisuus ja tehokkuus, jos se kaikki saadaan uskottavaksi, niin mehän olisimme tosi hyvällä pohjalla silloin.

Mutta tähän liittyy sitten niitä signaaleja, joista minä ehkä olisin vähän eri mieltä kuin täällä vaikkapa ministerikin oli. Pelkästään näiden polttoainekulujen suhteen, on sitten kysymys ilmavoimista tai merivoimista, osittain jopa maavoimistakin, niin kyllähän se tietysti signaalina on hirveän huono, että näyttää alkuvuodesta siltä, että bensarahat eivät riitä lähellekään loppuvuotta, vaikka kuinka tiedetään, että ehkä ne sitten tulevat toisessa lisätalousarviossa. Mutta se merkitys, kun se toistuu vuodesta toiseen, ei ole kyllä kiva, sen minä olen kentällä saanut selville ja haluan sen avoimesti tässä sanoa. Kun kuitenkin esimerkiksi Hornet-lentäjillä meillä aika paljon lentotunnit ovat jäljessä siitä, mitä ovat Naton suositukset ja mitä suurvaltojen lentäjät saavat lentää, ja kun sitten vielä Suomessa on tämä palkkataso ja muukin ongelmallinen, niin tullaan vähitellen tilanteeseen, jossa ehkä ei ole sitten enää niin suurta innokkuutta hakeutua alalle kuin ehkä Suomen itsenäisyyden kannalta pitäisi olla.

Silloin siitä pomppaan tähän yhtälöön, jonka jo ministeri itse kertoi puolustusvaliokunnalle sihelmikuussa, kun sanoitte niin, että kyllähän tämä yhtälö, joka pitää sisällään nykyisen puolustusratkaisun, sitten koko tämän materiaalinhankinnan ja siihen kuuluvan elinkaarimallin ja sen lisäksi ahtaat kehykset, on mahdoton. Minä olen ihan samaa mieltä ministerin kanssa siitä, että se tämmöisenään on mahdoton. Suuri kysymys tämä kyllä jatkossa on, ei nyt välttämättä ensi vuoden budjetissa, mutta kyllä ensi vuoden aikana, erityisesti varmaan hallitusneuvotteluissa, jota kautta sitten seuraava puolustuspoliittinen selonteko aikanaan tullaan tekemään. Sehän tämän kaiken ratkaisee, ja siinä ei kyllä siniset silmät ja toiveajattelut riitä. Kyllä siinä tarvitaan jotain muuta.

Nämä ajatukset teknoarmeijasta ja inhimillisen, sosiaalisen energian hyväksi käyttämisestä ovat erittäin hyviä termejä. Ne pitää saada vaan lihaksi ja luuksi tämän kaiken sekaan, jotta se selonteko toimisi niin kuin sen pitää, sillä näistä talousarvioista minulla on semmoinen käsitys, että me olemme jo nyt vähän luvattoman ahtaalla. Jos EU:n puolustusmenot ovat keskimäärin kai 1,94 prosenttia bkt:stä, niin Suomessa se on 1,2, jolloin jälkijunassa ollaan. Jos näin lasketaan, niin me olemme silloin vuoden 2007 aikana selonteosta jäljessä 100 miljoonaa, mutta olen kyllä nähnyt toisen luvunkin jossain muualla, että jos bkt-suhteen pitäisi olla 1,4, niin sen mukaan me olisimme jopa jäljessä 500 miljoonaa. Eli ovat nämä luvut nyt mitä tahansa, niin nämä kaikki sanovat, että me olemme jäljessä jostain semmoisesta tilanteesta, mikä tähän asti on, ja se on kyllä kova vaatimus varmaan ehkä meille kaikille tässä salissa.

Jos tämän toiminnan sisällä vielä muutamia asioita sanon, niin näistä räjähdevarastoista minäkin olen kuullut omalta taholtani, että se on huolestuttavaa. Oli hauska kuulla, että ministeri on näin jämäkästi sanonut ja että se kuitenkin on oikealla uralla. Toivotaan, että sinä aikana ei mitään erityisiä tapahdu, kun näin on. Se, että meillä on Nato-standardit, minusta ei ole pelkästään sattuman oikku, minusta se on suorastaan hyvä asia, (Puhemies koputtaa) koska jonain päivänä tulee kuitenkin tilanne, jolloin joutuu ehkä ottamaan tähän Natoonkin toisenlaista kantaa, (Puhemies: 5 minuuttia!) ja silloin on hyvä, että standardit ovat tietyllä tasolla.

Susanna Haapoja /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Suomalaisia pidetään rauhallisena kansana. Tarvittaessa tulee kuitenkin voida puolustaa koko maata. Puolustamme ihmisiä, elinolojamme, elinkeinojamme sekä ympäristöämme. Tavoitteena on uskottava puolustus, sen ylläpito ja kehittäminen. Yhteistyö muiden viranomaisten kanssa on ensiarvoista Suomessa ja EU:ssakin. Yleiset kriisinhallintavelvoitteet vievät talousarviosta sievoisen summan. Ministeri Kääriäinen on ohjannut vahvalla ja lempeälläkin otteella koko ministeriötä.

Käsitelty selonteko turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta on kattava, oivallinen ja suuntaa-antava varsin monihaaraisesta asiasta. Selonteon henki näkyy talousarvioesityksessä, se on esityksen pohja. Puolustuksen tulee perustua ajatukseen, että on ylipäätään puolustettavaa ja haluamme yhdessä toimia sen hyväksi. Hallinnon tarpeellisesta rakennekehityksestä ja kustannusten noususta ministeriö on joutunut etsimään säästöjä. Ne on kuitenkin tehty ilman tavoitteiden laskemista, ja tästä myös kiitos.

Maanpuolustushenki, yleinen asevelvollisuus, tasaa vastuuta meille kaikille ja lisää luottamusta myös demokratiaan. Puolustusvoimien jakautuminen koko maahamme on myös maanpuolustushengen kannalta tärkeää. Vapaaehtoista maanpuolustusta tuetaan tässä budjetissa.

Puolustusmateriaalihankintoihin on ehdotettu käytettävän 580,9 miljoonaa euroa ja niihin on käytettävä noin kolmannes puolustusbudjetista ja vähintään puolet hankinnoista tulisi tehdä kotimaisista valmisteista.

Arvoisa puhemies! Suomi on puolueeton maa, ja meillä on loistavat edellytykset tarjota paikka hyvään lentokoulutukseen. Lentopetrolin hinnan noustessa on kuitenkin kiinnitettävä huomiota lentokoulutukseen suunnattaviin menoihin. Ilmavoimien lentotunnit tulee pitää vähintään nykyisellään, koska niiden karsiminen aiheuttaisi myös kotimaisen puolustusteollisuuden työllisyyden laskua.

Kauhavalla annettavasta lentokoulutuksesta on mahdollista laajentaa kansainvälinen toimintamalli. Ministeriön asettaman työryhmän johtopäätösten suunnittelua tulee jatkaa, niin kuin valiokuntakin lausuu. Kansainvälisen lentokoulutusyhteistyön toteuttaminen Kauhavalla lisäisi mahdollisuuksia suomalaiselle puolustus-, ilmailu- ja avaruusteollisuudelle, eikä se haitaksi ole meidän maakunnallemmekaan. Eittämättä tämä yhteistyö lisäisi Suomen näkyvyyttä ilmailussa ja puolustusyhteistyössä. Seuraava puolustusselonteko linjaakin uusien koulutuskoneiden hankintaa Suomeen ja Kauhavalle.

Lakeuden taivaalla on tilaa lentää. Matkustaja- tai muuta liikennettä ei ole häiriöksi. Kauhavalla on pitkät perinteet ja osaaminen ilmailussa ja puolustukseen liittyvässä toiminnassa. Lentosotakoulun läheisyydessä elävät ihmiset ovat tottuneet lentotoimintaan ja haluavat sille jatkoa.

Puolustusministeriön yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on parantaa uskottavaa puolustus- ja torjuntakykyä ja ennalta ehkäistä sotilaallista turvallisuusuhkaa. Korkeista tavoitteista ja päämääristä huolimatta on puolustusministeri hoitanut taloudellisenkin vastuunsa oivallisesti.

Voimakkaat sisäiset säästötoimet ovat mukana edelleen. Valtiovarainvaliokunta kiinnittää huomiota kertausharjoituspäivien määrään ja esittää tason palauttamista aikaisemmalle tasolle. Tämä vaikuttaa yleisen maanpuolustustahdon ylläpitoon sekä sodan ajan joukkojen suorituskykyyn, niin kuin ministeri täällä äsken mainitsi.

Puolustus vaatii resursseja. Puolustus ei ole ilman taloudellisia panostuksia voimakas. Toivottavasti kuitenkin joukot harjoittelevat rauhan aikana eikä kriisejä nähdä. Suomalaiset rakastavat kotimaataan maailman ja Euroopan unionin osana. Puolustuspolitiikka nojaa vahvasti tähän henkeen.

Jaana Ylä-Mononen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Omalla kotipaikkakunnallani Virroilla itsenäisyyspäivän pääjuhlan juhlapuheen piti nuori nainen, ylioppilas, ennen astumistaan armeijan palvelukseen. Juhlapuhe oli sekä hyvin liikuttava, mieliin painuva että arvokas. Itsellänikin on tilanne, että miettii tätä puolustustahtoa ja mitä nuoret ajattelevat. Kun ei ole kuin kaksi tytärtä, niin vanhempi kuitenkin ilmoittaa, että hän lukion jälkeen saattaa harkita asepalvelusta. Minä ihmettelin, millä ihmeen perusteella. "No, se vaikuttaa siltä, että siitä on hyötyä." Tämä maailma, missä nuoret elävät ja mitä he miettivät, niin en tiedä, mitä siellä aina kulloinkin virtauksena kulkee, mutta tällä hetkellä ilmeisesti asenteet sekä miehillä että naisilla asepalveluksen suhteen ovat varsin myönteiset.

Muutamia huomioita.

Terveydenhuolto Puolustusvoimien puolella on kokemassa melkoista myllerrystä, sairaanhoito eritoten, ja tietenkään siitä ei voi olla vielä oikeastaan juuri minkäänlaista kokemusta eikä tietoa, enkä sen vuoksi havaitse siitä mitään mainintoja täällä teksteissäkään sen enempää puolustusvaliokunnan kuin sitten valtiovarain jaostonkaan tekstissä, ja ehkä se ei ole niin suuri asiakaan. Mutta haluan kiinnittää siihen kuitenkin sen verran huomiota, että on herätty tähän yhteistyöhön. Sitä osaamista, jota sotilaslääketieteessä on ja siellä puolella, on välttämätöntä kehittää. Myöskin julkinen sektori pystyy hyödyntämään ja ostamaan sitä osaamista, ettei tarvitse molemmilla puolilla tehdä niitä samoja tutkimuksia ja harjoituksia tämmöisiä harvinaisempia mutta silti erittäin vaarallisia ja vaativia toimia koskien. Tässä kohdassa on jopa vientituotteen makua, jos se osataan kehittää oikein. Siksi sanonkin oman mielipiteeni siitä, että jos jotakin kohtaa kannattaa kehittää erityisesti, niin panoksia, myöskin taloudellisia, kannattaisi laittaa tälle puolelle. Se kantaa varmasti hedelmää myöskin tänne tavallisen terveydenhoidon ja sairaanhoidon puolelle.

Sitten haluan kysyä, nyt kun ministeri Kääriäinen on täällä vielä paikalla, tästä maininnasta, mikä täällä valtiovarainvaliokunnan mietinnössä on laajentuvista virka-aputehtävistä. Toivoisin, että tätä avattaisiin vähän tarkemmin, mitä tämä tarkoittaa. Luin sen sieltä puolustusvaliokunnankin lausunnosta, ja se ei auennut minulle siellä ihan tarkalleen myöskään, mitä tämä nyt oikeasti tarkoittaa. Molemmat nämä kaksi valiokuntaa ovat samaa mieltä, että virka-aputehtävät laajenevat. Kuinka paljon laajenevat ja kuinka paljon tämä laajeneminen maksaa — tämä laajeneminen, en puhu nyt muusta laajenemisesta — sen täsmennyksen haluaisin tietää. Jos ei siihen vastausta ole, se jääköön tämmöisenä korulauseena sitten tänne papereihin.

Lopuksi, arvoisa rouva puhemies, vasemmistoliiton vastalauseesta. Yritin saada sitä auki ja ymmärtää sen, että jos ei saa olla Nato-yhteensopiva, mihin sopiva pitää olla. Sitä ei sanottu. Ilmeisesti pitää olla ihan oma erityinen ja kaikki kehittää vain meitä suomalaisia varten ihan alusta asti. Sitäkö tarkoitettiin? Pitää hirveästi kehittää, mutta samalla leikataan rahat. Tätä vasemmistoliiton logiikkaa en pysty ymmärtämään. Jos pitää kehittää, se ikävä kyllä aina maksaa, mutta sitten niitä hedelmiä tulee ja sitten se lopputulema, kun kehitetään järjestelmiä, onkin se, että jonkin ajan kuluttua voidaan todeta, että tämä oli viisas ratkaisu ja hyvin asiat ovat menneet.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Kokoomus kuten myös ministeri Kääriäinenkin koko syksyn mittaan on ollut huolestunut puolustusmäärärahojen riittävyydestä ja niitten turvaamisesta. Siksi kokoomus esittääkin toimintamäärärahoihin lisäystä 10 miljoonaa euroa. Nykyisellä rahoituksella esimerkiksi vuoden 2007 kertausharjoituksissa kyetään kouluttamaan ainoastaan 5 000 reserviläistä, mikä on 17 prosenttia koulutustarpeesta. Kaikkiaan Puolustusvoimat joutuu tasapainottamaan toimintaansa vuonna 2007 noin 80 miljoonalla eurolla. Jo sopeutetun tavoitetason saavuttamista operatiivisten sekä valmius- ja koulutustehtävien osalta uhkaa nyt energian maailmanmarkkinahintojen kallistumista seurannut energian ja polttoaineiden hinnannousu. Nykyisellä määrärahatasolla vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa määritellyt tavoitteet eivät ole saavutettavissa ja Puolustusvoimien suorituskyky tulee laskemaan. Näin lukee kokoomuksen vastalauseessa budjettiin.

Olen ehdottomasti sitä mieltä, että Puolustusvoimien määrärahat on turvattava riittäviin kertausharjoituspäiviin, kuten ed. Nepponen jo täällä aiemmin mainitsi. Lisäksi on varattava riittävästi rahaa energian hinnannousuun, ajatellaanpa esimerkiksi rakennuksien lämmittämisestä aiheutuvia kustannuksia tai sitten lentopetrolin riittävää hankintaa. Ei saa unohtaa kiinteistöjen peruskorjausta ja vuokramäärärahoja. Niidenkin on oltava riittävällä tasolla.

Olen tyytyväinen, että mietintöön saimme tekstiä räjähdevarastotilanteesta, koska räjähdevarastojen turvallisuuteen on varattava myös riittävät taloudelliset resurssit.

Mutta haluaisin vielä, että varusmiesten kotiuttamismääräraha palautettaisiin, samoin kuin säädettäisiin laki, joka turvaisi varusmiespalveluksensa suorittaneille eläkekertymän varusmiesajalta, saavathan opiskelijatkin tämän edun. Miksi eivät siis varusmiehetkin?

Sotilasmusiikki, terveydenhuolto ja perinteiden vaaliminen ovat myös osa puolustuspolitiikkaa. Toivon, että näihinkin sektoreihin satsataan riittävästi, vaikka ne eivät olekaan sotilaallisen toiminnan räjähtävää ydintä.

Saimme myös tänne meidän mietintöömme budjetista jaostossa lausuman kiinteistöuudistuksesta ja sen vaatimasta lisämäärärahasta. Toivonkin, että se huomioidaan jatkossakin vakavasti.

Puolustusministeriön hallinnonalalle esitetään määrärahoja ensi vuodelle noin 2,2 miljardia euroa. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen työvoimakustannukset olivat viime vuonna noin 43 miljoonaa euroa, ja sillä rahalla tuotettiin palveluita noin 1 200 henkilötyövuotta. Palveluiden ulkoistamisen myötä on arvioitu saavutettavan säästöjä Puolustusvoimien kiinteistömenoihin. Säästöjä ei ulkoistamisen kautta kuitenkaan voi syntyä kuin minimaalisesti työkustannuksista. Kaikki muut kustannuslajit, ajatellaanpa muun muassa aineita ja tarvikkeita jne., on jo nyt viimeisen päälle kilpailutettu joko laitoksen itsensä tai Hanselin toimesta.

Jos leikitään ajatuksella, että ulkopuolinen firma tekee työt 25 prosenttia pienemmällä henkilömäärällä kuin rakennuslaitos nyt, tarkoittaa se noin 11 miljoonan euron säästöä kiinteistömenoihin vuositasolla. Kyseinen summa on noin 4,9 prosenttia puolustusbudjetista. Pitääkin katsoa, että ei saa vaarantaa henkilöstösupistuksilla palveluitten saatavuutta ja palveluitten laatua. Ulkoistamisen myötä Senaatti-kiinteistöjen perimä noin 10 miljoonan euron preemio palveluiden välittämisestä aiheuttaa lisäkustannuksia Puolustusvoimien kiinteistömenoihin.

Sitten ei myöskään saa unohtaa, että yhteiskunnan kannalta säästöt kutistuvat entisestään, kun ikääntynyt henkilöstö siirtyy ennenaikaisesti työvoimaresurssiin tai ennenaikaisille eläkkeille. Täytyy myös muistaa, että rakennuslaitoksen henkilöstön keski-ikä oli viime vuoden henkilöstötilinpäätöksen mukaan 50 vuotta, joten työllistyminen vapailla markkinoilla ulkomaalaisen työvoiman puristuksessa on epätodennäköistä. Rakennuslaitoksen asemaa ja sen henkilöstön tulevaisuutta ei pidä vaarantaa näennäissäästöjen toivossa.

Kauko  Juhantalo  /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Saarinen, joka nyt ei ole paikalla, käyttää usein puheissaan termiä "onpa valtava ero". Tämä sopii moneen paikkaan ja moneen yhteyteen, mutta minusta on valtava ero siinä puheenvuorojen maltillisuudessa ja sisällössä, joka on näkynyt puolustusbudjetteja ja puolustusasioita käsiteltäessä eduskunnassa 10:n, 15:n, 20 vuoden aikana.

Ed. Akaan-Penttilä käytti oppositiosta hyvin rakentavan ja yhteistyöhaluisen puheenvuoron, joka omalla tavallaan näihin kaikkiin puheenvuoroihin liittyen kuvaa sitä, että kyllä suomalaisilla on näistä vaikeuksista huolimatta aivan uudella tavalla kehittynyt maanpuolustustahto ja uudenlainen ajattelu maanpuolustukseen, myös käsitys sotilaallisen maanpuolustuksen välttämättömyydestä, juuri niin kuin kauniisti ed. Ylä-Mononen tyttärensä puheenvuoroista lausui täällä. Tämän kaiken perustana on tietysti ollut onnistunut selonteko ja sen asettamat puitteet ja linjaukset, jotka eduskunta on hyväksynyt, sekä sitten meidän yhdessä hyväksymämme kehysajattelu.

Ed. Lindqvistin johtama jaosto on paljolti tukeutunut, niin kuin hän sanoi, puolustusvaliokunnan lausuntoon. Itse olen kokenut puolustusvaliokunnan työn hyvin rakentavaksi, ja meidän jämerä ministerimme, Seppo Kääriäinen, on todella aktiivisti pitänyt yhteyttä puolustusvaliokuntaan. Se on ollut hedelmällisen työn pohja.

Kun me käsittelemme nyt talousarviota, tietysti täytyy pohtia, minkälaisen toiminnan toteuttamiseen rahaa tarvitaan. Meillä on kolme keskeisen tärkeätä lakia eli laki asevelvollisuudesta, laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta ja laki Puolustusvoimista juuri käsittelyssä, ja niiden puitteissa luodaan se kehys, miten toimitaan ja mihin rahaa tarvitaan. Me tiedämme hyvin ja ministeri on tuonut omalla havainnollisella tavallaan esille sen, minkä täällä ed. Nepponen ja me, jotka olemme näiden kanssa enemmän tekemisissä, tiedämme, nimittäin että puolustussektorin taloutta tulee vahvistaa. Etenkin se heijastuu tuolla materiaalipuolella, mutta kyllä se heijastuu koko tähän toimintaan. Me emme voi tehdä sellaista lainsäädäntöä, jonka toteuttamiseen ei tulevaisuudessa ole määrärahoja. Kun ed. Nepponen sanoi, että hän on hyvin huolestunut tulevaisuudesta, ehkä enemmänkin voisi sanoa, että olimme huolestuneita menneisyydestä, kun aliarvostettiin vahvasti sekä puolustusvaliokunnan, jaoston että koko puolustusajattelun ilmapiiriä. Nyt olemme oikealla tiellä. Tässä on koko meidän suomalainen yhteiskuntamme hyvin mukana.

Paikallisesti täytyy olla tyytyväinen, että Satakunta on hyvin säilynyt tässä murroksessa. Säkylän varuskunta vahvistuu edelleen vahvasti, ja Niinisalo on siirretty kehitettävien varuskuntien listalle. On hienoa, että ministeri ja koko ministeriö nyt katsoo niin, että enempää ei säästetä. Säästäminenkin on valtavan kallista, ja meillä on onneksi nyt hetken aikaa vielä nuorisossa kasvava trendi ja näissä puitteissa varmaan sitten 10- ja 20-luvuille lähdetään, vaikka vähän pienenevätkin taikka oikeastaan pienenevät aika jyrkästikin ikäluokat.

Minusta oli hienoa, että ed. Vihriälä lausui kiitoksen sanat, niin kuin tässä moni muukin, soittokunnista. Siinä annan kyllä erityisen kiitoksen ministerin määrätietoiselle työlle. Hevoset armeija menetti, mutta soittokunta soittaa ja sillä on valtavan suuri merkitys. Jos soittaminen loppuisi, vaikka uudet aseet kiiltäisivät ja kalisisivat, niin kyllä sillä olisi jälleen se valtava ero, johon ed. Saarinen usein viittaa. Kyllä torvien törähdys saa nuoret ja vanhat ymmärtämään, mitä tarkoittaa sotilaallinen maanpuolustus.

Minä olen henkilökohtaisesti kyllä luottavainen. Ilmapiiri on hyvä, ja meidän täytyy uuden selonteon yhteydessä katsoa näiden kolmen toimintalinjan sisältö, jossa on muun muassa tämä laajennettu viranomaisyhteistyö. Se perustuu paljon EU-säädöksiin ja siihen, että rajan yli menevää viranomaistyötä myös aivan uudella tavalla käsitellään. Kriisinhallinta tarvitsee rahoja, ja siinä juuri, mihin ministerikin viittasi, tulee kyseeseen meidän yhteistyömme lähialueiden, Pohjoismaiden kanssa, yhteistyö materiaaleissa, Pohjoismaissa tietysti muun muassa naapuri-Ruotsissa on vahva aseteollisuus lentoasetta myöten. Se antaa heille vauhtia kehittää yhteishankintoja. Mutta Eda on se, mihin me olemme satsanneet, ja juuri niin kuin ministeri sanoi, täytyy ajatella myös toinen puoli, kun me puhumme yhteensopivuudesta. Se on se puoli, että meidänkin tavarallamme on mahdollisuus käydä kaupaksi. Me luotamme, että meillä on sellaisia tavaroita tekstiilejä myöten, joita muiden maiden armeijat tarvitsevat. Löydämme loistavan tason ja kilpailukykyisen hinnan, niin sekin sektori toimii.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelyssä olevaa puolustusministeriön pääluokkaa, pienestä rahamäärästään huolimatta kokonaisbudjetin määrään verrattuna, pidän äärimmäisen tärkeänä määrärahana ja sellaisena, että sitä tulevaisuudessa kehitetään edelleen. On äärimmäisen tärkeää, että harvaanasuttu maa täällä Koillis-Euroopan nurkassa kaukana valtavirroista pystyy itse puolustamaan omaa koskemattomuuttaan kaikissa olosuhteissa ja niin, että puolustus on myös uskottavaa. Näillä määrärahoilla, mitä budjettiin nyt on esitetty, meidän on pidettävä huoli, että uskottava puolustuskykymme säilyy ja on myös todella uskottava ja paino on nimenomaan sanalla uskottava.

Samoilla määrärahoilla on huolehdittava myös siitä, että meidän tulee itsenäisenä maana huolehtia puolustuksestamme niin hyvin, että sen ennalta ehkäisevä vaikutus torjuu sinänsä jo turvallisuusuhkia, joiden tiedämme nykyisessä levottomassa Euroopassakin olevan joka päivä käsillä. Ei ole kovinkaan monta vuotta siitä, kun tuolla Balkanilla käytiin ihan kuumaa sotaa, ja sen jälkimainingit lyövät vielä tänäkin päivänä esimerkiksi Kosovossa, jossa presidentti Ahtisaari ansiokkaasti yrittää rakentaa rauhaa terveelle ja järkevälle pohjalle.

Puolustusministeriön määrärahoja hyväksyttäessä meillä on takanamme ja tukenamme vuonna 2004 yksimielisesti eduskunnan hyväksymä turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko, jonka yksimieliset linjaukset mielestäni ovat vahva tausta tälle koko työlle. Kiitoksia puolustusministeri Seppo Kääriäiselle siitä, että hän on kuuntelemassa puheenvuoroja. Puolustusministeri itse on vakaalla ja esimerkillisellä tavalla pitänyt huolen siitä, että puolustusministeriön asiat ovat kunnossa. Eduskunnan pitää puolestaan pitää huoli siitä, että riittävät määrärahat annetaan näihin tärkeisiin tehtäviin. (Ed. S. Lahtela: Kyllä miinoista äänestettiin!)

Kansainvälinen yhteistyö on myös puolustushallinnon yksi tärkeä osa-alue. Sotilaallinen kriisinhallinta tulee myös vastuullemme siltä osalta, mikä Suomelle itsenäisenä valtiona ja Euroopan unionin jäsenenä kuuluu. On äärimmäisen tärkeää se, että tällaisiin mahdollisesti tulevaisuudessa syntyviin kriisipesäkkeisiin puututaan heti niiden alussa eikä anneta niiden laajeta sillä keinoin, että suurimittainen kansainvälinen kriisi olisi siitä kehittymässä. Tällaista määrärahan käyttöä tuen hyvin lämpimästi, että näihin kriisipesäkkeisiin tartutaan välittömästi, kun sellainen on sattunut. Pitää muistaa, että Suomessa tiedämme tämän järjestelmän, jonka mukaan kriisinhallintajoukot lähetetään. Siinä on eduskunnalla, hallituksella ja ennen kaikkea tasavallan presidentillä oma painava sanansa sanottavana, lähetetäänkö vai eikö lähetetä. Elikkä siinäkin voi sanoa, että koko tämä järkevä harkintajärjestelmä on sataprosenttisesti käytössä.

Materiaalihankintoihin puolustusministeriön pääluokassa käytetään 581 miljoonaa euroa, mitä pidän toki aika pienenä summana, mutta se on esityksessä ja sen takana pitää olla. 67 miljoonan euron suuruista määrärahan supistusta pidän sinänsä hieman huolestuttavana siksi, että puolustusmateriaalin kallistuminen vuosi vuodelta tuntuu kiihtyvän ja tämä määräraha, joka on varattu, käy vuosi vuodelta suhteellisesti ottaen liian pieneksi. Kun puolustusmateriaali kallistuu, se tarkoittaa sitä, että materiaali vie yhä suuremman osan puolustusbudjetistamme ja näkyvissä oleva tulevaisuus ei sen takia ole kovin lupaava.

Puolustusministeri Kääriäinen on tähän asiaan ansiokkaasti kiinnittänyt huomiota. Eduskunta tulevilla vaalikausilla ja tulevat hallitukset joutuvat tähän joka tapauksessa ottamaan kantaa niin, että varaudumme siihen, että saamme uskottavan puolustuskyvyn säilytettyä ja ennen kaikkea materiaalihankinnat pidettyä ajan tasalla. Ed. Nepponen mainitsi tässä aivan oikein jossakin puheenvuorossaan, että on tärkeä tämä materiaalihankintapuoli, ja hän sen alan erikoisosaajana tietää ehkä meistä edustajista parhaiten.

Kun katsotaan tulevaisuutta, on myös huolehdittava siitä, että uskottava puolustuskyky sisältää meillä huoltovarmuuden. On tärkeää, että materiaalituotantoa säilyy tässä maassa meidän omissa käsissämme. On tietenkin selvää, että kaikkia materiaaleja emme pysty itse toimittamaan, mutta on erittäin tärkeää, että se materiaaliosuus, jonka pystymme itse tuottamaan ja rakentamaan, rakennetaan täällä ja nimenomaan sillä keinoin, että voimme luottaa sen laatuun ja että ne kyseiset materiaalit sopivat Suomen vaikeisiin olosuhteisiin. Otetaan huomioon esimerkiksi paukkupakkaset, jotka jonain päivänä varmasti tähän maahan tulevat. On pidettävä myös huoli siitä muiden ministeriöiden hallinnonalalla, että huoltovarmuus otetaan huomioon esimerkiksi kuljetuksissa, elintarviketuotannossa ja monessa muussa, että pystymme takaamaan kaikissa olosuhteissa toimivan järjestelmän tähän maahan, niin siviilien kuin Puolustusvoimienkin kannalta. (Puhemies: 5 minuuttia!)

Arvoisa herra puhemies! Lopuksi haluan sanoa vain sen, että Suomen puolustus perustuu siihen, että maata puolustetaan jokaisella sen neliömetrillä, että sillä on yleinen asevelvollisuus ja nimenomaan, että on alueellinen puolustus, (Ed. S. Lahtela: Joka hetki!) — aivan oikein, myös niin, että tämä puolustusvalmius on yllä joka hetki ja että voimme luottaa siihen, että eduskunta antaa sille riittävät määrärahat, ja ennen kaikkea, että Puolustusvoimat voi toimia sillä luottamuksella, minkä eduskunta sille antaa.

Reijo Kallio /sd:

Arvoisa herra puhemies! Turvallisuus- ja puolustuspolitiikkamme kivijalka on oma uskottava puolustus. Ei kuitenkaan riitä, että itse julistamme puolustuksemme uskottavuutta, kyllä sen on oltava todellisuudessakin sitä ja myös ulkopuolisten arvioitsijoiden mielestä. Vain silloin sillä on ennalta ehkäisevä, maahamme kohdistuvaa sotilaallista uhkaa torjuva vaikutus. Me olemme kehittäneet puolustustamme sotilaallisesti liittoutumattomana. Liittoutumattomuudella onkin kansan vankka tuki. Tämä käy ilmi muun muassa äskettäin tehdystä selvityksestä, jonka mukaan 67 prosenttia väestöstämme tukee liittoutumattomuutta.

Puolustuksemme rakentuu yleiselle asevelvollisuudelle. Vaikka yleinen asevelvollisuus aina silloin tällöin kyseenalaistetaan, niin se on mielestäni hyvin kustannustehokas tapa toteuttaa koko maan puolustaminen. Yleisellä asevelvollisuudella luodaan myös vahva pohja maanpuolustustahdolle. Väheksyä ei voi myöskään sitä, että yleisellä asevelvollisuudella ylläpidetään kansalaistemme sosiaalista tasa-arvoa. Entä sitten tulevaisuudessa? Tänään uhkakuvamme liittyvät lähinnä terrorismiin, joukkotuhoaseiden leviämiseen sekä kansainväliseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Maahamme ei tällä hetkellä kohdistu sotilaallisen voimankäytön uhkaa, mutta tilanne voi tietysti nopeastikin muuttua. Erityisesti Venäjän poliittinen ja sotilaallinen kehitys saattaa vaikuttaa meidän maamme turvallisuustilanteeseen. Niinpä mielestäni ei ole mitään perusteita sille, että me rupeaisimme tinkimään uskottavasta puolustuksestamme.

Kun pohditaan tulevaisuuden turvallisuuspoliittisia ratkaisujamme, niin me emme voi ohittaa Natoa. Monien mielestä Nato olisi Suomelle turvallisuuspoliittinen henkivakuutus jo tänään, mutta mitalilla on tietysti toinenkin puolensa. Meidän pitää arvioida sitä, mitä seurauksia jäsenyydestä olisi. Toisiko se taloudellista helpotusta puolustusmenoihimme? Nato-jäsenyyttä punnittaessa on otettava huomioon myös se tosiasia, että kansamme selkeä enemmistö tällä hetkellä vastustaa jäsenyyttä. Mielestäni Suomen ratkaisu, tiivis kumppanuus Naton kanssa, on toiminut hyvin ja ymmärtääkseni Suomea yhteistyökumppanina myöskin arvostetaan.

Euroopan unionin puolustusyhteistyö tiivistyy ja syvenee koko ajan. Ensi vuoden alusta uutena elementtinä otetaan käyttöön nopean toiminnan joukot. Suomihan osallistuu jatkossa kahteen taisteluosastoon yhdessä Saksan ja Hollannin kanssa sekä toisena Ruotsin, Norjan ja Viron kanssa. Tämä Saksan, Hollannin ja Suomen osasto on valmiudessa ensi vuoden alkupuolella eli me olemme tämän uuden toimintakonseptin eturintamassa. Myös puolustusmateriaalin kehityksessä, valmistuksessa ja hankinnassa Euroopan unionin maiden yhteistyö on tiivistynyt ja tiivistyy jatkossakin. Tämä epäilemättä parantaa eurooppalaisen aseteollisuuden kilpailukykyä, mistä voivat hyötyä tietenkin meidänkin yrityksemme. Toki eurooppalaisella aseteollisuudella on ongelmansakin. Yksi osoitus tästä on muun muassa helikopterihankintamme kohtuuttoman pitkä viivästyminen. Onneksi tästä olemme saamassa ihan kohtuullisen viivästyskorvauksen. Joka tapauksessa mielestäni Suomen kannattaa olla aktiivisesti mukana Euroopan unionin puolustusyhteistyön kehittämisessä.

Tällä hetkellä ykkösasia on kuitenkin se, että me pidämme huolta uskottavasta sotilaallisesta puolustuksestamme. Helppoa se ei ole, sillä sodan kuva muuttuu koko ajan, aseteknologia kehittyy huimaa vauhtia ja asejärjestelmät tulevat yhä kalliimmiksi. Niinpä jatkossakin joudumme käyttämään runsaan 2,2 miljardin puolustusbudjetistamme vähintään kolmanneksen hankintoihin. Tähän ministeri Kääriäinenkin täällä tänään aiemmin viittasi, ja vain tällä tavalla me pysymme kehityksessä mukana. Jaan kyllä myöskin monien huolen siitä, että nykyisellä määrärahatasolla uskottavan puolustuksen ylläpito ei ole helppoa. Tästä ymmärtääkseni myös ministeri Kääriäinen on kantanut huolta. On myös helppoa yhtyä puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Juhantalon näkemykseen siitä, että ministeri Kääriäinen on pitänyt erittäin aktiivista yhteyttä valiokuntaan. Yhteistyö on toiminut erinomaisen hienosti.

Lasse Hautala /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Juhantalo käytti äsken puheenvuoron, ja hän totesi, että puolustusvaliokunnassa on ollut hyvä henki ja myöskin tämä keskustelu, joka puolustusbudjetista on täällä tänään käyty, on ollut kyllä hyvin maltillinen. Tähän antaa hyvän pohjan se tapa, millä puolustusministeri Kääriäinen on puolustusvaliokuntaa informoinut ja järjestänyt eri- tyyppisiä tiedotustilaisuuksia. Puolustusministeriön hallinnonalaa kehitetään turvallisuus- ja puolustusselonteon pohjalta ja selonteko laaditaan kerran vaalikaudessa. Se antaa kulloisellekin eduskunnalle hyvät mahdollisuudet perehtyä kyseisen hallinnonalan toimintaan. Tavoitteena on parantaa uskottavaa puolustuskykyä sekä sotilaallista turvallisuusuhkien ennaltaehkäisyä ja torjuntakykyä.

Vuonna 2004 laaditun selonteon pohjalta puolustusjärjestelmää kehitetään erityisesti toiminnan tuottavuutta ja kustannustehokkuutta parantamalla. Kannatan lämpimästi valtiovarainvaliokunnan kannanottoa, joka koskee Kauhavan kansainvälisen lentokoulutuskeskuksen suunnittelun jatkamista ja mukaan ottamista seuraavaan puolustusvoimien kehittämisohjelmaan. Niin kuin poikkihallinnollisen työryhmän raportissa todetaan, hankkeen toteuttaminen parantaisi kotimaisen puolustus- ja ilmailuteollisuuden asemaa ja näkyvyyttä eurooppalaisessa alan yhteistyössä. Itsekin Kauhavan entisen Ilmasotakoulun, nykyisen Lentosotakoulun käyneenä voin sanoa että siitä on muodostunut hyvin nykyaikainen harjoitusalue. Siihen on sijoitettu runsaasti taloudellisia voimavaroja. Niiden hyödyntäminen myös kansainväliseen käyttöön on perusteltua. Vapaata harjoitusilmatilaa on Pohjanmaalla hyödynnettävissä aivan eri tavalla kuin Keski-Euroopan ilmatilassa.

Toisena osa-alueena haluan kiinnittää huomiota Puolustusvoimien materiaalihankintoihin ja niiden tarpeeseen. Puolustusmateriaalihankintoihin käytetään noin kolmannes koko puolustusbudjetista. Näin tulee olla myös jatkossa. Haastetta tähän tuo materiaalien teknistyminen, joka samalla merkitsee myös niiden kustannustason nousua. Materiaalien kustannukset suurin piirtein kaksinkertaistuvat kahdessa vaalikaudessa eli kahdeksassa vuodessa. Tämä johtaa siihen, että parin seuraavan eduskuntakauden aikana tulee välttämättömäksi tehdä merkittävä tasokorotus materiaalihankintamäärärahoihin. Tämä on yksi peruste myös siihen, että jotkut puhuvat puolustuslinjauksen muuttamisesta.

Puolustusmateriaalikehityksessä meidän tulee pyrkiä pysymään mukana ei eturivissä mutta kuitenkin niin, että uskottavuutemme materiaalien osalta säilyy. Materiaalihankintojen toteutuksessa on hyvä, että pidetään kiinni huoltovarmuudesta ja hankintojen kokonaistaloudellisuudesta. Silloin on paremmat mahdollisuudet myös kotimaisilla valmistajilla menestyä kilpailussa. Osaamisen säilyttäminen kotimaassa on tärkeä osa huoltovarmuutta.

Kolmanneksi pidän välttämättömänä, että kertausharjoituksiin osallistuvien määrää voitaisiin korottaa siitäkin huolimatta, että sodanajan vahvuus on supistumassa vuotta 2008 kohti 350 000 sotilaaseen. Puolustusvoimien materiaalien teknistyminen edellyttää riittävien kertausharjoitusten järjestämistä, jotta osaaminen säilyy ja uusien hankintojen jälkeen osaamista voidaan reserviläistenkin osalta parantaa. Merkittävää on myös maanpuolustustahdon kehittyminen ja reserviläisten fyysisen suorituskyvyn säilyminen. Tätä tarvetta on nyt jouduttu hoitamaan maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemisen kautta. Se on hyvä asia ja lisää reserviläisten innokkuutta maanpuolustustyötä kohtaan, kun se mahdollistaa toiminnan alue- ja paikallistasolla.

Seppo Lahtela  /kok:

Arvoisa herra puhemies! Keskustelua puolustusministeriön pääluokasta käydään varsin rakentavassa mielessä. Se on moneen kertaan todettu ja moneen kertaan toistettu, kuinka hyvin ministeri on onnistunut tässä markkinoinnissaan, selvittelyssään ja yhteydenpidossaan.

Mutta kyllä minun nyt täytyy kuitenkin todeta, ettei tämä nyt ihan menisi pelkäksi hymistelyksi, että ministeri antaa pikkasen liian myönteisen kuvan siitä, että näitten määrärahojen puitteissa on kaikki kyetty hoitamaan hyvin ja tehokkaasti. Kun otetaan huomioon näitä, mitkä eivät nyt niin hyvin ole olleet olemassa, niin pääsotaharjoituksia on jouduttu peruuttamaan ja peruutetaan, varusmiesten maastovuorokausien määrää on jouduttu vähentämään ja pienentämään, ajoneuvojen käyttöä on jouduttu rajoittamaan, kun polttoaine on kallista, ja se asia ei toimi eikä pelaa. Tämä jo varusmiesten koulutusten osalta. Sitten kun mennään kertausharjoitusvuorokausiin, niin niitä on pääsääntöisesti jouduttu vähentämään.

Jos oikein ymmärrän, nyt olisi pitänyt näkyä selvä raja siinä ja tässä asiassa palata entiselleen, mutta tämä ei ole ollut mahdollista, koska se raha ei riitä eikä toimi, jolloin toivoisin, että tästä voitaisiin avoimesti, vilpittömästi puhua, että tällaisia uhkia tässä asiassa on olemassa. Kun reserviläiset haluavat osallistua ja varusmiehille pitää antaa sinä lyhyenä aikana paras mahdollinen koulutus, mitä Suomessa voidaan tehdä ja toteuttaa, niin kyllä tämä rahasta vaan kiinni on olemassa.

No, tämä maanpuolustustahto, mitä tässä useassa puheenvuorossa on sivuttu, on Suomessa huippuluokkaa, pelaa ja toimii. Meidän pitää vaan hoitaa se, että ilmapiiri on sen tyyppinen, että tämä tahto säilyy ja kohoaa.

Tähän asiaan: Kun tätä mietitään viime sotia edeltävältä ajalta, jolloin laiminlyötiin materiaalihankinnat ja varautuminen kaikkein pahimman varalle, silloin mitattiin ensimmäisen kerran Suomessa se, että täällä on puolustettavaa, ja koko kansa puolusti yhtenäisenä, yhdessä rivissä, aivan sieltä porvarista sinne, voisin sanoa, toisen laidan kulkijoihinkin. Siellä oli kuitenkin aitoja vasemmistolaisia kansalaisia, jotka olivat parhaita taistelijoita, mitä Suomen rintamalla silloin oli olemassa, jolloin koko kansa puolusti. Ja tämä asia on nytkin koko kansan asia. (Ed. Kekkonen: Puhuja on oikeassa!)

Tästä tätä maailmaa katsottuna ja arveltuna pitää keskustella vaan avoimesti tästä eteenpäin. Siinä herra ministeri on onnistunut erinomaisen hyvin, että saadaan ymmärtämään jo eduskunta ja ministeriö virkamiestasolla se, että tämä rahakehys ei vaan tulevaisuudessa riitä, tämä vuoden 2007 budjetissa oleva 2,235 miljardia euroa on auttamattomasti liian pieni summa. Tämä kehys kulkee sitä rataa, että entisestään teknistyvä, kustannusvaikutukseltaan kalliimpi, lyhyemmän käyttöiän omaava materiaali tekee sen, että raha ei riitä.

Mutta sitten menisin erääseen sellaiseen asiaan, mikä on vähän tämmöinen aatepoliittinenkin kysymys, kolmen K:n asia: Kotka, Kekkonen, Keuruu.

Tätä maailmaa kun lähdetään käymään, niin tämä Kotka tarkoittaa sitä, että kun Kaakkois-Suomesta katsotaan, niin Kotkan rannikkoalue kun itsenäisenä joukko-osastona lakkaa, siitä tulee Merivoimien tämmöinen tiedustelupataljoona, toimii hyvin ja tehokkaasti, mutta kyllä se kuitenkin on osoitus siitä, että tämä kaakkoisrajan ammattipuolustus ohenee ja kapenee, kapenee koko ajan.

Sitten tämä Kekkonen-kohta siellä tarkoittaa myöskin sitä, että näin puolustuksellisesti katsottuna tämä rannikkotykistön osuus vähenee, vähenee, hiipuu ja hiipuu, ja se lakkaa aivan kokonaan. Sitä varten tarvitaan entistä teknisempää, nopeampaa, tehokkaampaa kalustoa. Ja kun täällä ed. Kuoppa alkuun puhui siitä aiheesta, tarvitaanko Horneteissa ilmasta maahan toimivaa järjestelmää, niin siinä sitä kyllä tarvitaan, korvaamaan tätä asiaa.

Sitten kolmas K, Keuruu. Kun täällä on todettu, että hyväksyttiin yksimielisesti selonteko 2004, kyllä siihen liittyy vaan niitä miinakysymyksiä. Kun keskisuomalaiset eivät oikein ota kantaa eivätkä ole puolustamassa täällä etujaan, niin mielelläni kuitenkin huomautan, että selontekoon sisältyi semmoinen lausuma, millä ostettiin myönteistä ilmapiiriä, että kaikki korvaavan järjestelmän kehittely siirretään ja toteutetaan Keuruulla. Mutta ei tietääkseni ole kyllä mitään käynyt. Päinvastoin on levitetty semmoista huhua, että jopa Keuruun varuskunta olisi uhanalainen, mitä se ei suinkaan ole. Siinä mielessä herra ministeri on toiminut aivan erinomaisen hyvin, että varuskuntaverkoston supistamispuheet ja -uhkat on saatu järjestykseen ja lopetettu tarkkaan. Kiitos siitä. Se on ollut jämerää toimintaa.

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen

Arvoisa puhemies! Muutama lyhyt kommentti.

Ed. Ylä-Monoselle ensinnäkin: Kuten ed. Juhantalo vastasikin, laajentuvilla virka-aputehtävillä tietysti viitataan Euroopan unionin solidaarisuuslausekkeen mahdollisesti aiheuttamiin virka-aputehtäviin. Ei niillä mitään muuta suuntaa ole.

Sitten ed. Nurmen puheenvuorosta totean sen, että aivan oikein asetitte tavoitteeksi sen, että kun puhutaan varusmiesten aseman parantamisesta, tällä kotiuttamisrahalla on erittäin suuri merkitys. Tänä päivänä saatoin tehdä onneksi päätöksen, jolla päivärahoja hitusen verran korotettiin kauttaaltaankin hyvin monen ryhmän osalta. Mutta se on tietysti aina semmoista hienoista korottamista; semmoinen laadullinen petraannus tapahtuu silloin, kun kotiuttamisraha voitaisiin palauttaa jälleen tähän järjestelmään mukaan. Sitä kannattaa ajaa, ja uskonpa, että se on seuraavan vaalikauden tällaisia suuria sosiaalisia tavoitteita, kun puhutaan varusmiesten aseman parantamisesta. Meidän pitää pitää hyvä huoli omista asevelvollisistamme myös tulevaisuudessa, erittäin hyvä huoli, myös tässä mielessä.

Ed. Juhantalolla oli pari suorastaan aforismia, kun hän sanoi, että onpa valtava ero. Minäkin yhdyn tähän käsitykseen siitä, että kyllähän keskustelu näistä asioista on muuttunut Suomessa todella tämmöiseen rakentavaan suuntaan ja yhteisymmärrystä aidosti hakevaan suuntaan. Onhan meillä näkemyseroja, ehkäpä vivahteiden tasolla enemmänkin, mutta kyllä kaikilla on rakentava halu hakea yhteisymmärrystä keskusteluun. Siinä on hyvin onnistuttu.

Toinen aforismi oli tämä, että säästäminen on valtavan kallista. No, se käy kalliiksi ilman muuta, jos me kuvittelemme, että me joukko-osastoverkon lähes nollaan ajamalla voisimme säästää jotakin. Eihän se ole säästämistä, se tulee tavattoman kalliiksi, puhumattakaan sitten muista vaurioista.

Ed. Seppo Lahtela, minä totean sen — yhdyn hyvin monessa teidän käyttämäänne puheenvuoroon, siinä oleviin huomautuksiin ja vaatimuksiin ja uusiin tavoitteisiin — että tämä kertausharjoitusten tason palauttaminen 2008 on kyllä täyttä totta. Se on Pääesikunnan omissa systeemeissä jo sisällä oleva asia ja tulee toteutumaan vuorenvarmasti. Onkin tärkeää, että siitä tullaan jatkossa pitämään kiinni. Samoin yhdyn siihen, että tämä vuoden 2008 selonteko on kyllä kova pähkinä, kun tätä rahoituksen tasoa tullaan pohtimaan. Kyllä minä uskon, että vastuullisuus tulee voittamaan tuolloinkin.

Ihan lopuksi totean sen, että kyllä tämä keskustelukierros, parin tunnin mittainen kierros, on osoittanut sen, että meillä löytyy yhteisymmärrys tähän ketjuun: oma vahva puolustuskyky, täysipainoinen osallistuminen eurooppalaiseen yhteistyöhön, kiinteä rauhankumppanuusyhteistyö Naton kanssa, sitten kahdenvälinen yhteistyö — viittaan esimerkiksi Ruotsiin, mutta muuallekin — sekä mahdollisuus liittoutua. Kyllä tämä ketju nauttii laajaa kannatusta tässä salissa, ja minä pidän sitä erittäin vahvana asiana.

Loppuun totean sen, että pienellä maalla on oltava turvallisuutensa takaamisessa liikkumatilaa ja liikkumatilasta täytyy pitää huoli.