Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Jaostokäsittelyssä nousi esiin poliisi- ja oikeustalojen rakentamisten tarpeet. Onneksi ministerit Rajamäki ja Luhtanen ovat ottaneet asian vakavasti käsittelyyn. Esimerkiksi Lahdessa ja Hämeenlinnassa on tarpeellista saada kyseiset hankkeet aikaiseksi. Hämeenlinnassa hankkeeseen on jo suunnittelurahoitus olemassa. Lahden vanhan oikeustalon korjaus on uuden hankkeen mahdollisuuden myötä laitettu jäihin.

On tärkeää huomioida mahdollisten useampien virastojen yhteistoiminta, kun uusia tiloja tarvitaan. Kieltämättä yhteishanke on vaikea toteuttaa, jos se rahoitetaan useamman eri ministeriön toimesta. Se ei saa olla este uudenlaiselle toiminnalle kuitenkaan. Tämä tuo mukanaan yhteistoiminnan etuja ja on siten niin sanottu funktionaalinen ratkaisu. Täten esimerkiksi yhdessä toteutettujen poliisi- ja oikeustalojen suhteen saadaan aikaan poliisien resurssien säästöä, kun poliisien ei tarvitse kuljettaa asiakkaita pitkiä matkoja oikeustalolle.

Haluan kiittää molempia ministereitä, että he ovat ottaneet mahdolliset yhteiset rakennushankkeet vakavasti harkintaan ja asiaa selvitetään, kuten ministeri Rajamäki täällä aiemmin kuvasi ja myös myöhemmin oman pääluokkansa kohdalla ministeri Luhtanen.

Tässä kohtaa voisi myös sanoa, että kun nämä eri viranomaiset toimivat saman katon alla, niin ehkä sosiaali- ja terveys- ja koulutoimikin pääsevät paremmin puuttumaan syrjäytymiseen, kun poliisi- ja oikeustalot saadaan saman katon alle. Jo nyt esimerkiksi Lahdessa sosiaalitoimi puuttuu varhaisessa vaiheessa niiden asiakkaiden ongelmiin, jotka siis joutuvat poliisin huostaan. Tarvitaan aina uusia aloitteita ja avauksia syrjäytymisen ehkäisyyn.

Mutta sitten muutama sana kuntataloudesta. Valtiontalous on hyvässä mallissa, kun taas kunnat painivat talousvaikeuksissa, vaikka verotulot kasvavat. Kuntien menot ovat kuitenkin kasvaneet voimakkaasti, ja kasvavatkaan tulot eivät riitä menoja kattamaan. Siksi on hyvä, että kunta- ja palvelurakenneselvitys eli Paras-hanke on laitettu liikkeelle. Harkinnanvaraista avustusta on syytä jatkaa niin kauan, kunnes kuntien talous löytää tasapainon. On kuitenkin muistettava, että aina on olemassa tilanteita, että kunta saattaa joutua tilapäisen taloudellisen avun tarpeeseen. Silloin harkinnanvarainen valtionapu on tarpeen. Siksi harkinnanvaraista avustusta on varattava kuntien mahdollisiin tarpeisiin riittävästi.

Ideaalista tietenkin olisi, että kunnat pystyisivät hoitamaan taloutensa tasapainoon. Kuntalaisten palvelutarpeiden kasvaessa on realismia, että menot kasvavat, kuten jo aiemmin totesin. Paras-hanke on hyvä yritys saada palvelut hyvälle tasolle ilman, että kuntien menot kasvavat entistä vauhtia. Paras-hankkeen toteutus tulee olemaan vaikeaa ja työlästä, mutta olen silti toiveikas. Tässä suhteessa ihmisten peruspalveluiden turvaamisessa hallitus ja oppositio eivät voi muuta kuin tehdä tarmokkaasti yhteistyötä.

Osaltaan on Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin sosiaali- ja terveyspiiri-pilottihanke Paras-hankkeen alullepanija. Olen tyytyväinen, että Lahden seutu on jälleen kerran ollut mukana ajan hengessä ja pyrkii palvelemaan kuntalaisia parhaan kykynsä mukaan, jopa niin, että muualta voidaan ottaa oppia, kuinka meillä toimitaan. Kaiken kaikkiaan lopullista ratkaisua emme ole vielä löytäneet, mutta yhteistyö on saanut uuden sävelen ja sitä myötä kunnat uutta virtaa hoitaa vaikeaksi muuttunutta palvelutarjontaa.

Tässä kohtaa haluaisin vielä sanoa, kun olen saanut paneutua valtiovarainvaliokunnassa ja suuressa valiokunnassa näihin Ecofin-asioihin, niin sieltä jaettiin asiakirja, jossa todettiin, että seuraavat neljä viisi vuotta ovat vielä etsikkoaikaa vahvistaa julkista taloutta panna toimeen rakenneuudistuksia. Tämän jälkeen julkisen talouden korjaaminen vaikeutuu siksi, että työllisten määrä kääntyy laskuun ja talouden kasvuvauhti hidastuu samaan aikaan, kun julkiset menot alkavat voimakkaasti kasvaa. Mutta näyttää siltä, että Suomi ei ole siinä pahimmassa rintamassa kuitenkaan.

Kaiken kaikkiaan poliisitoimeen kokoomuksella on sitten vastalauseessaan lisäyksenä 8 miljoonaa euroa, ja se on tässä pääluokassa meidän ainoa lisäyksemme.

Iivo Polvi /vas:

Arvoisa herra puhemies! Vaikka ollaan puolenyön tietämissä, niin siitä huolimatta on syytä muutamia täällä ennen tämän asian käsittelyn keskeytystä käytettyjä puheenvuoroja syytä kommentoida ja oikoa osaa.

Ensin on syytä antaa tunnustus ministeri Manniselle siitä, että hän aivan oikein arvioi kuntatalouden tilaa todetessaan, että kuntatalouden tila on vaikea ja on ollut 1990-luvun alusta alkaen. Eli ministeri suoraan totesi tilanteen. Mutta kun olen kuunnellut täällä hallituspuolueiden edustajien puheenvuoroja, muun muassa ed. Rantakankaan puheenvuoroa tuossa aikaisemmassa keskustelussa, niin kuva on aivan toinen. Tosin ministeri Manninenkin kertoi suunnan olevan parempaan, ja ehkä niin onkin, mutta välttämättä sekään ei pidä paikkaansa, sillä tilanne on merkittävästi heikompi kuin ilmenee budjettikirjasta ja ilmenee valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä.

Ed. Kallio varmaan muistaa sen, että mietintö oli kirjattu siltä osin ja kirjautettu valmiiksi siinä vaiheessa, kun tuli tieto siitä, että tämän vuoden verotulot jäävät 266 miljoonaa euroa alemmaksi kuin tähän saakka on arvioitu. Eli sellainen pudotus tulee jo tämän vuoden verotulokohtaan. No sehän on luonnollista, että sama lähtötason alhaisuus on vastassa myös 2007. Eli se on merkittävästi heikompi kuin täällä on annettu aikaisemmin ymmärtää. Ilmeisesti sitä hallituspuolueiden edustajat eivät vielä ole kuulleetkaan. Ed. Manninen totesi tuossa, että verotulot kasvavat tänä vuonna 7 prosenttia, ensi vuonna 5 prosenttia. Kun otetaan huomioon tuo pudotus, mikä nyt on tapahtunut nimenomaan kunnan tuloverojen osalta, niin se tiputtaa lähes 2 prosenttia tuota verotulokasvua, yli 1,5. Eli sillä on kohtalainen merkitys. Kasvu on hyvä kyllä siitä huolimatta, mutta oleellisesti tämä heikentää sitä kuvaa, mitä tällä hetkellä on kuntataloudesta annettu ymmärtää.

Täällä aikaisemmin käytiin keskustelua kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta, että se tuo lohtua pidemmällä aikavälillä, ja saattaa niin ollakin. Tässä on kuitenkin se ongelma, että kun mahdollisia muutoksia, joita tehdään ehkä vuonna 2009, niiden vaikutukset ovat useiden vuosien päästä. Tässä on se tilanne, että kyllä kurki kuolee ennen kuin suo sulaa.

Mutta sitten täällä käytiin mielenkiintoista keskustelua valtionosuusjärjestelmästä ja valtionosuusuudistuksesta, indeksitarkistuksista ja niiden merkityksestä. Erityisesti ed. Rantakangas, joka ei näytä paikalla olevan, käytti puheenvuoron, jossa hän arvosteli sitä, kuinka edellinen hallitus teki indeksikorotukset oleellisesti pienempänä ja nyt tämä toteuttaa ne 75-prosenttisena. Sehän tietenkin pitää paikkansa, mutta on huomattava se, että silloin kun indeksikorotuksia tehtiin 50-prosenttisena, silloin kuntatalous käytännössä vahvistui. Kuntatalous vahvistui. Miten on käynyt nyt? Joka vuosi kuntatalous on mennyt entistä suurempaan syöksyyn. Joka vuosi on lainamäärä kasvanut, ja niin käy ensi vuonna, niin käy tuon budjetin mukaan ensi vuonna.

Mutta jos sitten otetaan tämä valtionosuusuudistus, ministeri Manninenkin kertoi sen, että tämä hänen aikanaan allekirjoittamansa lakialoite, jossa vaadittiin sataprosenttisen indeksikorotuksen kirjaamista lakiin, toteutuu nyt hänen toimestaan, ja muistutti siitä, että laki on hyväksytty ja tuli voimaan tämän vuoden aikana. Aivan oikein hän kyllä muisti sen, että tuo 100 prosentin indeksikorotus ei kosketa tätä hallitusta ollenkaan, sehän on säädetty niin, että se tulee voimaan vasta myöhempinä vuosina. Mutta samalla jätettiin kertomatta se, että tuossa valtionosuusuudistuksen yhteydessä lykättiin näitä välitarkistuksia kustannustenjaon tarkistusten osalta. Seuraava tarkistus tapahtuu myöhemmin, ja nyt esimerkiksi vuosien 2005—2007 opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet määräytyvät vuoden 2003 toteutuneiden kustannusten perusteella. Ja kun seuraava tarkistus tehdään vuonna 2008, niin tässä on pitkä ajanjakso, jolloin tätä kustannustason muutosta nyt ei oteta huomioon lainkaan. Eli täällä tapahtuu paljon suurempi leikkaus kuin nämä indeksileikkaukset. Mutta se on niin, että kun ei asioihin paneudu, niin voi puhua pehmeitä ja kertoa, kuinka hyvin on hoidettu nämä indeksikysymykset.

Budjettikirjassa oli se taulukko, jossa kerrottiin lukumäärä, millä valtion budjetin mukaan kuntatalouteen vaikutetaan ja joka päättyy siihen 424 miljoonaan euroon, kun otetaan mukaan indeksikorotukset. Jos olisi vaivautunut pari sivua aikaisemmin katselemaan taulukkoja, niin voisi saada paremman kuvan. Jokainen tietenkin ymmärtää sen, että kun tuo 424 miljoonan euron lukuun päättyvä taulukko, jossa ...

Jos on niin, että nämä ovat 5 minuutin puheenvuoroja, palaan myöhemmin ja selostan tämän asian niin, että se tulee selväksi.

Sinikka  Hurskainen  /sd:

Arvoisa puhemies! Sisäasiainministeriön toimialaan kuuluu vahvasti paikallis- ja aluehallinto toimintoineen. Puutuin budjetin yleispuheenvuorossani siihen, että eri ministeriöiden kohdalla mittava osa budjetista kuluu hallinnon ja organisaatioiden muutoksiin ja kehittämiseen. Kehitys on aina viisasta, mutta viisaampaa on hallinnon keventäminen ja näin vapautuvien voimavarojen kohdentaminen varsinaiseen substanssiin.

Olen usein nostanut esille myös aluehallinnon keventämisen tarpeen. Lääninhallitusten, maakuntaliittojen, työvoima- ja elinkeinokeskusten jne. tehtäviä tulisi yhdistää ja hallintoa keventää. Kun aikoinaan päätimme lääninjakolaista, kirjasimme silloin myös lain perusteluihin, että hallinto kevenee, mutta näin ei kuitenkaan ole käynyt.

Pelastustoimen kohdalla kannan huolta resurssien riittämättömyydestä. Erityisesti tulevat mieleeni Venäjän puolella viime kesänä olleet metsäpalot ja niiden vaikutus muiden muassa Etelä-Karjalaan. Mielestäni meidän on omalta osaltamme oltava mukana kriisien ennaltaehkäisemisessä ja myös varsinaisissa siviilikriisinhallintatehtävissä.

Budjetissa olevan määrärahan mitoituksessa on varauduttu yhteen kriisiin liittyvään tehtävään ja 3—5 pienempään tehtävään ja materiaaliavun antamiseen yhteen katastrofiin. Tällaisten tilanteiden ennakointi on luonnollisesti hankalaa, mutta mielestäni määräraha on riittämätön, kuten jo viime kesän rajan ulkopuolelta tulleet haitat osoittivat.

Arvoisa puhemies! Imatran rajanylityspaikka avataan vuodenvaihteessa ympärivuorokautiseksi, mikä on todella upea asia. Samalla se helpottaa koko Kaakkois-Suomen rajaliikennettä ja vähentää rekkajonoja.

Samaa asiaa sivuten haluaisin tuoda esille huolestuneisuuteni pari päivää sitten pinnalle nousseesta uutisesta, josta jo tänään mainitsin täällä ja jonka mukaan Venäjä lisää ensi keväänä rajan tuntumassa niiden alueiden määrää, joilla kulkemiseen tarvitaan lupa, ja leventää näin rajavyöhykettä nykyisestä viidestä kilometristä huomattavasti, mikä tulee vaikeuttamaan suoraan esimerkiksi Svetogorskiin suuntautuvaa matkailua. Mainitsen vielä tässä, että Imatran keskustasta Svetogorskiinhan on vain muutama kilometri elikkä se on Imatralle erittäin tärkeä, mutta myös muualta matkailijoita tulee sinne, jopa ulkomailta. Toivoisin, että hallitus puuttuisi pikaisesti tähän ja pyrkisi neuvotteluilla turvaamaan matkailijoiden liikkumisen myös rajavyöhykealueilla, kuten Svetogorskissa, entiseen tyyliin.

Reijo Kallio /sd:

Arvoisa herra puhemies! Peruslinjauksiltaan sisäministeriön ensi vuoden budjetti on hyvä. Siinä vahvistetaan kuntien taloudellista asemaa, sisäisen turvallisuuden toimintaedellytyksiä ja alueiden kilpailukykyä. Niinpä valtiovarainvaliokunnan käsittelyssä ei ollut tarvetta mittaviin rahallisiin budjettimuutoksiin.

Ainoastaan järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan ja kuntien harkinnanvaraisiin avustuksiin tehtiin määrärahalisäyksiä. 500 000 euron lisäpanostus järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan on paikallaan. Se on sikälikin perusteltu, että ensi vuonna painopistealueena on juuri huumausaine- ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta. Mielestäni tämä painopisteajattelu, keskittyminen tiettyjen rikollislajien torjuntaan, on tuonut hyviä tuloksia menneinä vuosina.

Poliisin yleisten toimintaedellytysten turvaamisen kannalta on hyvä, että poliisihenkilöiden määrä valtakunnallisesti pidetään vuoden 2002 tasolla. Tämä toivon mukaan myös turvaa poliisipalvelujen saatavuuden, ja kansalaisten kannalta on eriarvoisen tärkeää, että palvelut pidetään mahdollisimman lähellä kansalaisia. Tärkeää myös on mielestäni, että poliisin hallintorakennetta, johtamisjärjestelmää ja yhteistoimintaa kehitetään määrätietoisesti ja johdonmukaisesti.

Rajatarkastusten tehostamisen kannalta pidän tärkeänä, että rajatarkastustekniikkaa kehitetään ja otetaan käyttöön uusia välineitä. Tässä mielessä biometriikan käyttöönotto rajatarkastuksissa on hyvä edistysaskel.

Kuntien kannalta ensi vuoden budjetti on hyvä. Se selkeästi vahvistaa kuntataloutta. Kuitenkin ensi vuoden tärkeimpänä kuntakenttää koskevana asian pidän kunta- ja palvelurakennehanketta. Se on suuri mahdollisuus kuntakentälle, jossa ääripäät taloudellisesti ovat sangen kaukana toisistaan eli taloudellista eriarvoisuutta on. Meillä on velattomia kuntia, mutta on sitten niitäkin, joissa velka per asukas on pahimmillaan yli 7 000 euroa. Näitä ei toki ole kuin yksi, mutta sitten yli 4 000 euron velkaisia kuntia on jo useampia. Meillä on myös kuntia, joiden taseeseen on kertynyt alijäämää yli 500 euroa per asukas ja joiden omavaraisuusaste on alle 50 prosenttia.

Tänä vuonna meille tuli voimaan uutta lainsäädäntöä, joka velvoittaa kunnat reagoimaan alijäämäisyyteen ja laatimaan talouden tasapainosuunnitelman. Tästä lainsäädännöstä ei tietenkään ole vielä ehtinyt kertyä kokemuksia, mutta toivottavasti se herättää kunnat ajoissa korjaustoimenpiteisiin, koska mielestäni kyse kuntataloudessakin on myös paljolti siitä, miten asioita hoidetaan. Muuten mielestäni ei ole selitettävissä se, että lähtökohdaltaan samanlaisissa kunnissa palvelut ja kuntatalous ovat kovin erilaisia. Toistaiseksi kunnissa on talousongelmat pyritty paljolti ratkaisemaan säästämällä palveluista. Sen sijaan toimintatapojen uudistaminen ja rakenteelliset ratkaisut ovat jääneet vähemmälle. Kunta- ja palvelurakennehanketta toteutettaessa toivottavasti juuri nämä jälkimmäiset keinot nousevat vahvasti esiin.

Mielestäni kunta- ja palvelurakennehankkeessa on myös tärkeää, että sillä pystytään selkeyttämään päätöksentekojärjestelmää ja vahvistamaan kuntademokratiaa. Tällä hetkellä palveluja tuotetaan moninaisissa kuntayhtymissä, yrityksissä ja erilaisin sopimusjärjestelyin. Tärkeää mielestäni onkin, että tätä viidakkoa selkeytetään ja erilaisten kasvottomien päätöksentekoelinten määrää saadaan vähenemään. Tavoitteena tuleekin olla, että mahdollisimman moni palvelu kyetään jatkossa tuottamaan peruskuntien toimesta. Tarvitaan siis nykyistä vahvempia kuntia. Nyt onkin syytä pikaisesti hyödyntää käytettävissä olevat porkkanarahat.

Arvoisa herra puhemies! Kaikkinensa kunta- ja palvelurakennehankkeeseen pitää saada myönteinen vire. Tiedotuksen tulee olla avointa ja kannustavaa, ja kuntien luottamushenkilöt on saatava vahvasti sitoutumaan hankkeen edellyttämiin toimenpiteisiin.

Lasse Hautala /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelyssä oleva sisäministeriön hallinnonala on laaja kokonaisuus, joka koskettaa usein yksittäistä kansalaista tämän elämän eri vaiheissa.

Valtiovarainvaliokunta on aivan oikein ollut huolissaan paikallispoliisien määrästä ja heidän sijoittumisestaan. Vaikka poliisimiesten kokonaismäärän on arvioitu olevan vuoden 2002 tasolla eli noin 7 570 henkeä, se ei saadun selvityksen mukaan välttämättä koske paikallispoliisia. Rahoituskehykset asettavat käytännössä rajoja vapautuneiden virkojen täyttämiselle. Lisäksi mahdollisen uuden kihlakunta- ja poliisipiirijaon pelätään lupauksista huolimatta keskittävän partioita suuriin taajamiin, ellei heti, niin ainakin silloin, kun poliisit perheineen päättävät omasta asunnonhankinnastaan. Poliisin saatavuus heikkenee ja näkyvyys kentällä vähenee, mikä lisää kansalaisen turvattomuuden tunnetta.

On välttämätöntä, että uudistukset toteutetaan lupausten mukaisesti siten, että myös paikallispoliisin palvelut turvataan tasapuolisesti läheisyysperiaatetta noudattaen. Siksi on tärkeää, että valtiosihteeri Kari Salmen johdolla nyt tehtävä suunnitelma poliisipiirien yhteistyöstä ja mahdollisesta yhdistämisestä ottaa huomioon, mitä eduskunta on nyt myös valtiovarainvaliokunnan kannanotoissa esittänyt. Aikaisemmin tähän kannanottoon päätyi hallintovaliokunta.

Toisena kohtana haluan nostaa esiin valiokunnan lausumaehdotuksen numero 3, joka koskee lääkäri- ja pelastushelikopteritoimintaa. Kannatan lämpimästi sitä linjausta, että tulevaisuudessa toiminta rahoitetaan valtakunnallisena toimintana valtion talousarviosta. On perin outoa ja kansalaisia eriarvoistavaa, mikäli heidän nopea avunsaantinsa on siitä kiinni, mihin vuodenaikaan he onnettomuuteen joutuvat, ja mikäli avunsaanti on kiinni rahoitusongelmista.

Arvoisa puhemies! Kuntatalouden arvioidaan asteittain tasapainottuvan vuosina 2008—2011. Toimintamenojen kasvu hidastunee keskimäärin vajaaseen 4 prosenttiin perustuen ansiotasokehityksen hidastumiseen ja henkilöstön määrän maltilliseen kasvuun. Toivottavaa on, että myös kunnat kykenisivät pitämään tästä kiinni. Kuntakohtaiset ja alueelliset erot ovat tässäkin asiassa suuria. Talousarvioesitykseen sisältyvien valtion toimenpiteiden arvioidaan parantavan kuntien rahoitusasemaa vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna nettomääräisesti 291 miljoonaa euroa silloin, kun indeksikorotuksia ei ole huomioitu, ja niiden huomioinnin jälkeen noin 424 miljoonaa euroa. Vuonna 2007 valtionosuuksiin tehtävä 2 prosentin suuruinen indeksikorotus on 75 prosenttia täysimääräisestä kustannustason noususta. Valitettavaa on, että vielä tässä vaiheessa kuntien vastuulle jää neljännes indeksikorotustarpeen nostosta.

Harkinnanvaraista rahoitusavustusta on viime vuosina asteittain vähennetty. Nyt harkinnanvarainen alenee tämänvuotisesta 26,5 miljoonasta eurosta 12 miljoonaan euroon. Harppaus on iso. Oletan, että seuraava hallitus joutuu palaamaan tähän, koska kunta- ja palvelurakenneuudistus ei vielä ensi vuonna tule auttamaan kuntien tilannetta. Kunnissa harkinnanvaraisen avustuksen on kuitenkin koettu olevan hyvin tarpeellinen, ja se on mahdollistanut tilinpäätösten tasapainottumisen niiden kuntien osalta, jotka sitä ovat saaneet.

Huomenna perjantaina hallintovaliokunta tulee julkistamaan mietintönsä kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta. Hankkeen tarkoituksena on käynnistää lainsäädännöllinen ja hallinnollinen uudistustyö, jonka tavoitteena on, että kuntien vastuulla olevat palvelut saavat riittävän vahvan rakenteellisen ja taloudellisen pohjan vuoden 2009 loppuun mennessä. Apua on siis odotettavissa vasta parin, kolmen vuoden kuluttua. Uudistus saattaa aiheuttaa joissakin kuntayhteistyökuvioissa rahoitustarpeiden kasvua, kun palvelurakennetta rakennetaan sellaiseksi, että Paras-hankkeen tavoitteet palvelujen turvaamisesta saadaan toteutettua.

Tero  Rönni  /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Hautala — jaa, juuri lähti, olisin sanonut, että hyvää huomenta, tänään on perjantai. Olemme perjantain puolella. Hän äsken sanoi, että huomenna perjantaina, mutta kyllä se on tänään. Voin sanoa, että koville ottaa, kun koiraskin poikii ja on yksi toinen ajatusmaailma kanssa, ja tämän meikäläisen puheenvuoron saanti tänään tuntuu olevan, että on ottanut aika koville, että tässä useampi tunti on koetettu taas jallittaa.

Puhemies! Puhuin tuossa vastauspuheenvuoron aikana jo kuntapolitiikasta ja muutama miete tuolta sisäasiainministeriön hallinnonalalta ja nimenomaan tuolta poliisi- ja pelastustoimen alueelta, ajankohtaisia aiheita ottaen huomioon, että kävin tänään myöskin tuolla Tampereella aluepelastuslaitoksen neuvottelukunnan kokouksessa ja alkuviikosta olin istumassa palosuojelurahaston hallituksessa ja molemmissa nousi akuutti asia esille, mihinkä on tämä valtiovarojen mietintökin ottanut kantaa elikkä näihin palokuolemiin ja palontorjuntaan ja ennaltaehkäisyyn. Mielestäni mietinnössä on hyvin ansiokkaasti otettu kantaa tähän asiaan ja siihen pitää kaikkien paneutua. Tänään sain Tampereella selvän kuvan siitä, miten Tampereen aluepelastuslaitoksen alueella ollaan tätä valistustyötä viemässä eteenpäin. Kyllähän valistustyö ja opettaminen ovat tässä kaikkein tärkeintä. Oppilaat ja koulut ovat kuitenkin keskeinen kohde, joissa pelastuslaitokset voivat tehdä työtään tunnetuksi, mutta kyllä me vanhemmatkin tarvitsemme sitä oppia. Eivät ne kaikki kuolemat ole kuitenkaan sellaisia itse aiheutettuja, niin että siinä on kyseessä alkoholisoitunut taikka alkoholin vaikutuksen alaisena oleva henkilö, joka tupakan huolimattomalla käsittelyllä on sytyttänyt asuntonsa palamaan, vaan kyllä näitä surullisia tapahtumia on kynttilöitten poltossa tältäkin syksyltä. Kyllä tässä tekemistä on tässä valistuksessa, ja ihmisten tulenkäyttö, joka on aika monessa paikkaa unohtunut jo niin, että uusavuttomat ihmiset eivät tiedä, miten tulen kanssa pitää toimia ja miten esimerkiksi kuumaa tuhkaa pitää käsitellä, että sitä ei muoviämpäriin viedä mihinkään roskakatokseen, vaan se täytyy käsitellä ihan jotenkin muuten.

Puhemies! Täytyy sanoa myöskin, että palovaroittimien kohdalla pitäisi meidän tehdä entistä tehokkaampaa työtä. Niitä on kattoon monta kertaa ruuvailtu, mutta patterit puuttuvat. Kun ne alkavat vinkua, niin se patteri repäistään irti eikä sitä sinne laiteta. On kyllä ensiarvoisen tärkeätä, että ne olisivat kaikki paikallaan, ja siinä varmaan täytyy miettiä, että jonkinlaista uutta valistusta tai kampanjaa ja kenties tarkastusta nuohoojille taikka joillekin muille voitaisiin ajatella, että voitaisiin viedä sitä eteenpäin.

Pelastuspuolella myöskin on ollut ongelmana tämä hätäkeskusten toimivuus ja koulutuskuvio siinä. Meillä Pirkanmaalla on erityisesti räjähdysmäisesti noussut ensiaste-, ensivastelähtöjen määrä, kun hätäkeskukset eivät oikein tiedä, ketä sinne pitäisi lähettää, ja sinne lähetetään kaikki mahdolliset eli koko orkesteri heti kerrasta. Siinä ovat sitten turhautuneet niin vpk:t kuin vakinaiset palokunnatkin ja vähän yks sun toinen, kun siellä paikalla on sitten kaikki, niin että päät yhteen kolisee, ja kyseessä saattaa olla ihan mitätön ojaanajo tai muu vastaava. Koulutus tässä asiassa ei näytä oikein hyvin onnistuneen, mutta osaltaan kuulemma on myöskin tämä, että sairaanhoitopiirien ja johtavien lääkäreitten kommunikointi hätäkeskusten kanssa ei ole oikein onnistunut, vaan tarvittaisiin edelleen yhteistyötä ja huomattavasti parempaa sellaista, jolloinka voitaisiin todeta, että oikeassa asiassa lähetetään oikeanlaisia ihmisiä paikalle.

Poliisin kohdalta täytyy sanoa, että mielestäni poliisiministeri Rajamäki ja hänen rykmenttinsä on toiminut erittäin ryhdikkäästi myöskin tämän EU-kauden ajan, joskin on havaittavissa ollut kenties lieviä määrällisiä ylimääriä, elikkä tuolla kadunkulmissa on poliiseja ollut kyllä kohtalaisen paljon, mutta ilmeisesti niitä on sitten tarvittu siellä.

Mutta se, mikä on puutteena, niin täältä puuttuu edelleen se raskaan liikenteen valvontayksikkö, jota olisin toivonut tänne sisäministeriön hallinnonalan alle. Olen siitä tehnyt aloitteen, ja se tulee sitten äänestykseenkin. Varsinkin nyt, kun työsuojelutarkastajat otetaan pois maantieltä ja on tämänpäiväinen päätös, kun valtioneuvosto on kokoontunut ja on käsitellyt tänään istunnossaan niin sanotun Konginkankaan onnettomuuden tutkintalautakunnan suosituksia ja sen edellyttämiä toimenpiteitä, niin ilmeisesti me tarvitsemme tässä uuden tämmöisen pämäyksen, ennen kuin tässä uskotaan, että se valvonta pitää saada tuolla tiellä kuriin, koska peli on kyllä ihan samanlaista kuin aikaisemminkin. En usko, että siellä on oikeastaan yhtään siitä muututtu. Hetken aikaa asioita mietittiin, mutta nyt se on palannut jälleen entiselleen. Nyt kun siellä ei ole työsuojelutarkastajiakaan enää ja he tekevät tarkastuksia vaan jälkikäteen ja poliisilla ammattitaito tässä hommassa on vähän pienellä porukalla, sitä eivät kaikki osaa näitä kiekkoja lukea eikä kaikilla tunnu olevan haluakaan siihen valvontaan, niin tässä on mielestäni selvä puute ja me vaan sitten odotamme, koska seuraavan kerran mossahtaa. Toivottavasti se ei ole yhtä paha kuin silloin kaksi ja puoli vuotta sitten.

Puhemies! Tässä näin lyhykäisyydessään, että päästään eteenpäin.

Tapani Tölli /kesk:

Arvoisa puhemies! Sisäministeriön hallinnonalalta puutun kahteen kokonaisuuteen: sisäiseen turvallisuuteen ja kuntien tilanteeseen.

Valtiovarainvaliokunta esittää lisämäärärahaa järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan. Se on erittäin kannatettava asia. Rikosten torjuntaa onkin poliisihallinnossa kehitetty määrätietoisesti viime vuosina. Painopistealueita ovat olleet massa- ja omaisuusrikosten sekä talousrikollisuuden torjunta ja tutkintatoimenpiteiden kehittäminen sekä lisäksi väkivaltarikollisuuden vähentäminen. Ensi vuonna sen sijaan painopistealueena on huumausaine- ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta. Rikostorjunnassa on saatu merkittäviä tuloksia aikaan juuri suunnitelmallisella ja määrätietoisella toiminnalla. Tämä on merkittävästi parantanut myös kansalaisten turvallisuutta.

Kaiken kaikkiaan turvallisuusasiat ovat hyvin ajankohtaisia. Tähän liittyen haluan ottaa esille yhden paikallisen ja alueellisen asian, jota kannattaisi vahvasti kehittää. Se on paikallinen ja alueellinen turvallisuussuunnitelma ja sen toteuttaminen. Monissa kunnissa ja monissa kihlakunnissa on tällaisia turvallisuussuunnitelmia tehty ja niillä on saatu paljon hyvää aikaan. Yhteistyö poliisin kanssa on ollut tiivistä. Esimerkiksi kuntien ja yrittäjien yhteistyö poliisin kanssa on tuonut hyviä tuloksia. Tällöin poliisi ei ole paikalla vain silloin, kun rikos tapahtuu vaan merkittävällä tavalla ennalta ehkäisevässä työssä. Silloin asioihin on pystytty puuttumaan myös täsmällisesti ja on pystytty varautumaan asioihin ja toimimaan ennalta ehkäisevästi.

Arvoisa puhemies! Toinen asia sisäiseen turvallisuuteen liittyen, johon valtiovarainvaliokunta on kiinnittänyt huomiota, on paikallispoliisien määrä. Tähän valtiovarainvaliokunnan huoleen haluan yhtyä. Paikallispoliisien määrän on oltava riittävä ja resurssit siihen turvattava.

Arvoisa puhemies! Tänä iltana, tai voi sanoa tänä yönäkin, on puhuttu kuntien tilanteesta. Olisi toivonut, että jo tässä budjettiesityksessä olisi ollut suurempi summa kuntien harkinnanvaraisiin avustuksiin ja olisi toivonut, että valtiovarainvaliokunta olisi siihen vähän enemmän lisännyt juuri nyt, kun kuntien talous on ollut ja on edelleen hyvin tiukka. On kuitenkin todettava, että vähän eikä vain vähän vaan valoisammat näkymät kuntataloudessa ovat, mutta on monia kuntia, jotka ovat syvässä talouskriisissä.

Tänään aamulla hallintovaliokunta julkistaa mietinnön kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta ja siitä lakiesityskokonaisuudesta. Se on hyvin merkittävä asia. On todettava, että se ei sinänsä tuo lisää rahaa, mutta sillä luodaan pohja sille, että ne peruspalvelut pystytään turvaamaan tulevaisuudessakin. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen seuraavana vaiheena on sitten rahoitusjärjestelmän uudistaminen. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta on todettava, että se koskee kaikkia kuntia. Mikään kunta ei jää ulkopuolelle, ja tämän uudistuksen toteuttamisessa käytetään kolmea pääkeinoa: palvelujen tuottamisen tehostaminen eli palvelutuottamisjärjestelmien uudistaminen, se koskee kaikkia kuntia, samoin palvelurakenteen uudistaminen, se koskee kaikkia kuntia, ja sitten osaa kuntia koskee kuntarakenteen muuttaminen eli kuntaliitokset. Koko tämä keinovalikoima on käytettävissä, ja sitä on syytä ennakkoluulottomasti käyttää. Kuntien palvelutuotannossa tulevaisuudessa paineet ovat niin suuret, että tämä uudistus on välttämätön.

Arto Seppälä /sd:

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä ja tässä pääluokassa on hyvin avattu tämä lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminnan saaminen valtion budjetin piiriin tulevina vuosina. Selvityksiä on tehty jo useita viime vuosien aikana.

Lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminta on ollut julkisuudessa paljolti muiden kuin lääketieteellisten näkökohtien ja ensihoitojärjestelmään liittyvien asioiden takia, milloin julkisuudessa ovat olleet varainkeräykseen, lento-operoinnin kilpailutukseen tai rahoitukseen liittyvät asiat. Tiedotusvälineissä on nostettu myös välillä otsikoihin muun muassa vuonna 2004 tehty kanadalaistutkimus ja vuonna 2003 tehty englantilainen selvitys, joissa kyseenalaistetaan lääkärihelikopterien tehokkuus. Kun pelastus- ja lääkärihelikopteritoiminta on nostettu esiin negatiivisessa hengessä, toki kansalaiset ja toimittajat reagoivat, että taas on toimintaan liittyvä kielteinen otsikko, vaikka itse ydintoiminnan kannalta se on täysin toisarvoista. Näiden selvitysten suora soveltaminen Suomen oloihin on vaikeaa, mutta niitä ei tietenkään pidä jättää huomiotta.

Olen erittäin tyytyväinen siitä, että meillä on otettu tärkeä askel, kun lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminnan lääkinnällinen osuus siirrettiin selkeästi sairaanhoitopiirien eli erikoissairaanhoidon tehtäväksi. Nyt on otettu merkittävä askel sitä kohti, että tämä julkisyhteisön tuottama palvelu lujittaa ensihoitojärjestelmää. Erikoissairaanhoidon tehtävänä on myös kehittää tästä lääkinnällisestä toiminnasta sellainen, että se palvelee siihen sijoitetun rahan verran.

On myös mietittävä yhteiskunnallisesti, mihin lääkäri- ja pelastushelikopteritoimintaa verrataan. Eihän monelta muultakaan yhteiskunnan turvallisuus- ja palvelujärjestelmään kuuluvalta toiminnalta edellytetä, että on joka päivä selvitettävä, minkälainen on toimintojen kustannusvaikutus.

Myös tulevan hallituksen ohjelmaan tulee kirjata lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminnan rahoitus valtion budjetin piiristä. Vastaus muotoiluun löytyy varmasti sisäasiainministeriön vetämän lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminnan julkista rahoitusta pohtivan työryhmän tuloksista, jotka valmistuvat lähiaikoina.

Arvoisa puhemies! Ed. Rönni otti esille tärkeän asian, tämän raskaan liikenteen valvonta-asian. Tämä, jos mikä, tulisi järjestää kuntoon mahdollisimman pikaisesti.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä puheenvuorossani puutun poliisin toimeen ja kuntatalouteen lyhyesti.

Kun poliisihallintoa käsiteltiin hallintovaliokunnassa, niin mietintö laadittiin erittäin huolellisesti ja tavoitteena oli nimenomaan se, että turvallisuus ihmisille pystytään takaamaan, koska ihmiset asettavat turvallisuuden hyvin korkealle asteikossa, jos heiltä kysytään, mitä he pitävät omalta osaltaan tärkeänä. Poliiseille on sen vuoksi annettava tarpeelliset resurssit, jotta he pystyvät sen turvallisuuden takaamaan. On erittäin tärkeää, että nyt, kun poliisihallinnon uudistamisen jälkeen uutta organisaatiota muodostetaan, pidetään huoli, että ne hallintovaliokunnan mietinnön periaatteet toteutuvat.

Eri puolilta Suomea on tullut nimenomaan poliisikunnan toivomukset siitä, että kun poliisihallintolaki uudistettiin, niin näistä periaatteista pitäisi pitää kiinni. On ehkä sanottava, ei pitäisi, vaan pitää pitää kiinni. Eli periaatteethan olivat, että poliisipalvelut on taattava kaikkialla maassa ja poliisin on oltava riittävän lähellä ja näyttävä. Se on parasta rikosten ennaltaehkäisyä. Poliisille on sen vuoksi myöskin taattava riittävästi määrärahoja.

Kokoomus on esittänyt, että määrärahoja korotettaisiin 8 miljoonaa euroa, ja huomenna me sitten näemme äänestyksessä, ketkä sen korotuksen takana ovat ja ketkä kansalaisille tuon turvallisuuden takaavat.

Toiseksi muutama sana pelastustoimesta. Se on vastaavasti toimiala, jolla kansalaisten turvallisuutta taataan. Siellä on myöskin tärkein kysymys se, että organisaatiolle taataan riittävästi resursseja. Taloudellisen riman on oltava niin korkealla, että turvallisuus voidaan taata.

Yhteen asiaan kiinnitän aivan erityisesti huomiota. Täällä on puhuttu jo monen vuoden aikana siitä, että palomiesten eläkeikä tiettyjen henkilöitten osalta on liian korkea heidän työhönsä nähden ja sitä pitäisi alentaa. Ministeri Rajamäki vastasi päivällä siihen suuntaan, että hän ymmärtää myös tilanteen ja olisi halukas tuota eläkeikää alentamaan. Minusta siihen pitäisi kyllä puuttua.

Sitten tähän kuntatalouteen. Tämän kuntatalouden osalta istuva punamultahallitus ei kyllä ruusuja ansaitse. Se on pitänyt kuntia pankkinaan pakkolainan muodossa ja lyhentänyt muille velkojille velkojaan. Nyt sitten hallituspuolueitten edustajat mainostavat, kuinka he ovat lisänneet kuntarahoitusta voimakkaasti ensi vuodelle, kun he yksinkertaisesti ovat maksaneet velkojaan. Tämä on aika läpinäkyvä vaalitemppu. Pitää muistaa, että oppositio on painostanut hallitusta koko tämän ajan, että nämä velat tulisi kunnille maksaa, jopa välikysymyksen muodossa.

Tällä punamultahallituksen harjoittamalla politiikalla on aiheutettu suuria vaikeuksia kunnille. On syntynyt kuntia, joitten mahdollisuudet tarjota palveluita ovat aivan olemattomat. Punamultahallitus on ajanut yksinkertaisesti kuntia tilanteisiin, joissa on käytännössä pakkoliitos edessä. Kun me puhumme tai lähinnä hallituspuolueen edustajat puhuvat, että tämä hallitus ei tee pakkoliitoksia, niin tämä hallitus on taloudellisesti kurjistanut kuntia, niin että ne ovat ajautumassa toisten kuntien syliin pakkoliitoksina. Nimitetään tätä nyt millä tavalla tahansa, mutta meillä on selviä esimerkkejä siitä, että aikaisemmin pystyssä pysyneet kunnat ovat ajautuneet sellaiseen tilanteeseen, että elämisen edellytyksiä ei ole. Vastaavasti kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa on pykälä, että vuonna 2009 tarkistetaan, onko taloudellinen tilanne elpynyt ja onko tässä mielessä kunnalla elämisen mahdollisuuksia vai ei, ja sitten valtioneuvosto puuttuu asiaan.

Arvoisa puhemies! Tähän kunta- ja palvelurakenneuudistukseen puutun sitten varsinaisesti, kun se tähän saliin tulee.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! Tämän pääluokan osalta kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjettiin sisältyy lisäysehdotus 10 miljoonan euron osalta poliisin toimintamenoihin. Todellakin tavanomaisen poliisityön lisäksi resursseja tarvitaan monimutkaistuvan huumerikollisuuden selvittämiseen, kansainvälisten rikollisverkostojen torjumiseen. Ja kaikki tiedämme sen, että vaikkapa talousrikollisuuden torjuminen on todellakin kannattava sijoitus.

Tämän lisäksi vaihtoehtobudjettiimme sisältyy merkittäviä lisäpanostusehdotuksia kuntien taloudellisen tilanteen kohentamiseksi. Pidän itse erittäin arvokkaana tätä kunta- ja palvelurakenneuudistusta, mutta suurin huoleni kyllä liittyy kuntien rahoitusvaikeuksiin, joita eivät ainakaan lyhyellä tähtäimellä helpota nämä pelkät rakenteelliset uudistukset. Tämän pääluokan osalta tähän vaihtoehtobudjettiimme sisältyy miljoonan euron korotus kuntien yleisten valtionosuuksien täysien indeksitarkistusten maksamiseen sekä 10 miljoonaa euroa kuntien harkinnanvaraisten rahoitusavustusten lisäämiseen.

Tuohon omaan budjettivaihtoehtoomme todellakin sisältyy täydet 40 miljoonan euron indeksitarkistukset näihin kuntien yleisiin sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen valtionosuuksiin. Näissähän on kysymys kansalaisten aivan oleellisista peruspalveluista.

Tapani Tölli /kesk:

Arvoisa puhemies! Äskeiseen ed. Vielman puheenvuoroon haluan todeta, kun hän sanoi, että tämä hallitus on kurjistanut kuntien tilannetta. Tämä hallitus ei ole kurjistanut. Kuntien taloudellinen tilanne on kyllä tosin ollut ja on hyvin tiukka ja kuntien tilanne on hyvin eriytynyt, mutta tämä hallitus ei ole kurjistanut, se on lisännyt joka vuosi kuntien resursseja. Siitä voidaan keskustella, ovatko lisäykset olleet riittäviä, mutta esimerkiksi ensi vuoden budjetissa, jota juuri parasta aikaa käsittelemme, kuntien taloudellista asemaa parannetaan enemmän kuin kertaakaan reilusti yli kymmeneen vuoteen.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämän vaalikauden toinen ja oikeastaan ensimmäinen varsinainen opposition jättämä välikysymys koski kuntataloutta tilanteessa, jossa Vanhasen hallitus ensimmäisiä kuukausiaan eli. Tuolloin oli historiassa tilanne, missä kuntatalous oli ainakin vasemmisto-opposition mielestä romahtanut sinä päivänä, kun uusi hallitus muodostettiin ja he eivät enää hallituksessa olleet.

Tällä vaalikaudella on varmaankin kuntatalouden ja kunta—valtio-suhteenkin osalta tehty virheitä, mutta, toisinpäin, mitä on tehty oikein ja oikeansuuntaisesti, on tehty toimia, joilla on pyritty vakauttamaan ja lisäämään ennakoitavuutta kuntien ja valtion välisen suhteen ylläpidossa. Nämä ovat kaksi tekijää, joita kunnallisihmiset toivovat, jotta he pystyvät ja jotta me, jotka olemme kunnallisessa päätöksenteossa mukana, pystymme päätöksiä tekemään.

Oppositio valmistautui tähän syksyyn sillä, että täällä olisi käyty debatti toisensa jälkeen kokoomuksen lanseeraamasta niin sanotusta kuntien pakkolainasta. No, tätä keskustelua emme ole tänä syksynä kuulleet. Hallitus teki oman esityksensä, niin kuin pitikin.

Toinen keskustelunaihe, joka tältä syksyltä on puuttunut näistä vakikeskustelunaiheista, on se, että kunnille tulee lisää tehtäviä ilman, että valtio tulee rahoitukseen mukaan. Tätäkään keskustelua ei ole voitu käydä, koska näin ei ole tapahtunut, niin kuin historiassa useita kertoja.

Herra puhemies! Kunta- ja palvelurakenneuudistus on vastaus kysymykseen, miten jatkossa turvataan julkiset peruspalvelut. On kyse talouden lisäksi, mikä pitää muistaa, myös siitä, kuka meitä kymmenen vuoden päästä hoitaa. Tässä työssä tarvitaan muutakin kuin lyhytnäköistä kamreeriajattelua.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa herra puhemies! Itse kyllä omasta puolestani haluan antaa, ja olen antanutkin, hallitukselle tunnustuksen muun muassa siitä, että tämä kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskeva lainsäädäntö on saatu aikaiseksi, ja myös siitä, että tämä pakkolainaa koskeva epäkohta on korjattu. Toki siitä voidaan olla sitten monta mieltä, onko se tapa, jolla hallitus tämän kompensoi, oikea.

Mutta nostan esiin kaksi ongelmaa, joita mielestäni hallitus ei ole riittävällä tavalla huomioinut. Toinen on väestön ikääntymiseen liittyvät, ennen muuta vanhustenhoidon, paineet. Vanhustenhoidon heikko taso ei toki ole syntynyt pelkästään tämän hallituksen aikana, mutta kyllä tilanne tässä suhteessa on selvästi ihan tutkijoidenkin mielestä kärjistynyt. Eli siellä on selkeästi henkilöstöpulaa. Suomessa on puolet vähemmän henkilökuntaa vanhustenhoidossa vaikkapa verrattuna Ruotsiin.

Toinen asia, joka on vielä selkeämmin hallituksen virhe, on epäonnistunut alkoholipolitiikka, jonka seuraukset näkyvät kuntien lisääntyneinä menoina terveydenhoidossa, lastensuojelussa, sosiaalitoimessa yleisemminkin jne. Sosiaali- ja terveysvaliokuntahan edellytti silloin alkoholiverolain käsittelyn yhteydessä, että kunnille suunnattaisiin selvästi rahaa lisää näiden haittojen torjumiseen, mutta tällaista rahaa ei ole tullut.