Sari Sarkomaa /kok(esittelypuheenvuoro):

Kunnioitettu puhemies! Oikeusministeriön pääluokassa jatketaan rakenteiden ja tietojärjestelmien uudistamista. Oikeusturvaa sopeutetaan kiristyvään taloustilanteeseen. Esittelen tässä pääluokassa tehdyt kaksi määrärahalisäystä ja nostan esille muutamia jaoston huomioita.

Ensinnäkin valiokunta korotti Rikosuhripäivystyksen määrärahoja 150 000 eurolla. Saamamme selvityksen mukaan Rikosuhripäivystyksen tehtävät ovat kasvussa, koska viranomaiset ohjaavat yhä enemmän rikoksen uhreja palveluiden piiriin, ja myös siksi, että rikoksen uhrien oikeuksia, tukea sekä asemaa on tarkoitus parantaa EU-direktiivillä. Valiokunta pitää tärkeänä, että rikosuhripalveluja selvittävä toimikunta arvioi tukipalveluiden rahoitustarpeet ja mallit ja että asian valmistelussa varmistetaan palveluiden riittävyys ja alueellinen kattavuus.

Talouden tiukka tilanne edellyttää sopeuttamistoimia tuomioistuinlaitoksessa, mistä joh-tuen keväällä 2013 on laadittu oikeudenhoidon uudistamisohjelma. Valiokunta pitää tärkeänä, että asian jatkovalmistelu etenee nopeasti. Säästöt edellyttävät ripeitä uudistuksia, jotta oikeusturva ei vaarantuisi.

Valiokunta korostaa myös, että resurssien kohdentamisessa otetaan mahdollisimman hyvin huomioon tuomioistuinten erilaiset tehtävät niin määrältään, laadultaan kuin vaativuudeltaankin. Toiseksi, valiokunta lisäsi miljoona euroa kaikkein ruuhkaantuneimpien tuomioistuinten toimintaan. Valiokunta on huolissaan yleisten tuomioistuinten resurssitilanteesta. Tilanne on erityisen ongelmallinen pääkaupunkiseudun tuomioistuimissa, joissa resurssien niukkuus korostuu asioiden suureen määrään ja ennen kaikkea niiden laajuuteen ja vaativuuteen nähden.

Henkilöstöresurssien niukkuutta pahentavat rikosasioiden tuomioistuinjärjestelmään liittyvät ongelmat. Tietojärjestelmä otettiin käyttöön käräjäoikeuksissa ja hovioikeuksissa viime keväänä, mutta järjestelmän toimimattomuuden takia rikosasioiden käsittely on hidastunut tuntuvasti, ja valiokunta pitääkin välttämättömänä, että järjestelmän tehokkuus ja käyttäjälähtöisyys varmistetaan.

Asiantuntijakuulemisessa on tullut esille määräaikaisten virkojen suuri määrä tuomioistuimissa. Valiokunta pitää tärkeänä, että rakenneuudistuksen yhteydessä arvioidaan mahdollisuudet virkarakenteen kehittämiseen ja virkojen vakinaistamiseen.

Valiokunta on erityisen tyytyväinen, että lasten huoltoriitojen asiantuntija-avusteinen sovittelu vakinaistetaan ja otetaan käyttöön koko maassa. Kokeilu aloitettiin vuonna 2011, minkä jälkeen eduskunnassa lisäsimme määrärahan kokeilun laajentamiseen. Sovittelusta on saatu hyviä tuloksia. Se vähentää tuomioistuinten ja sosiaalitoimen työtä ja kustannuksia, ja mikä parasta, sovittelu parantaa lapsen edun huomioon ottamista huoltoriidoissa. Tämä on tervetullut apu avioeroperheisiin.

Arvoisa puhemies! Rikosseuraamuslaitoksen talouden tilanne on varsin tiukka, ja vuodesta 2015 lukien rahoitustaso alenee edelleen tuntuvasti. Valiokunta pitää tärkeänä, että laitoskantaa koskevissa ratkaisuissa otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon laitosten alueelliset vaikutukset, laitospaikkojen alueellinen tasapuolisuus ja riittävyys sekä kustannusvaikutukset. Valiokunta pitää myönteisenä, että tiukasta taloustilanteesta ja tiukasta budjetista huolimatta talousarvioesitykseen sisältyy lisäresursseja muun muassa työ- ja asiakasprosesseja tehostavan tietojärjestelmän kehittämiseen sekä toimitilahankkeisiin, joilla jatketaan paljusellien poistamista.

Valiokunta pitää myös hyvänä, että hallitusohjelman linjausten mukaisesti valmistellaan vankien terveydenhuollon siirtämistä STM:n hallinnonalalle. Tämä on erittäin tärkeää, jotta voimme edistää hoidon pitkäjänteisyyttä ja jatkuvuutta vangin vapauduttua.

Kiitän lopuksi ministeriä jaoston puolesta yhteistyöstä ja tietenkin jaostoa ja koko valiokuntaa syksyn aikana tehdystä budjettityöstä. Kiitokset!

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Arvoisa puhemies, värderade talman! Kiitos myös jaoston puheenjohtajalle ja jaostolle erittäin perusteellisesta ja hyvin tehdystä työstä.

Oikeusministeriön hallinnonalan budjettiesityksen loppusumma, kun valtiovarainvaliokunnan esittämät lisäykset otetaan huomioon, on 899 miljoonaa euroa. Lisäys verrattuna kuluvan vuoden budjettiin on 14 miljoonaa euroa, kun jätetään huomiotta vuosittain paljon vaihtelevat vaalimenot. Talousarvioesityksen tärkeimmät määrärahalisäykset kohdistuvat oikeuslaitoksen ja Rikosseuraamuslaitoksen tuottavuutta lisääviin tietojärjestelmähankkeisiin sekä vankiloiden peruskorjauksiin.

Talousarvioesityksen loppusummassa on hallitusohjelmasta johtuvia säästöjä 18 miljoonaa euroa, eli lisäsäästöä kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna on 4 miljoonaa euroa. Ensi vuoden oikeusministeriön hallinnonalan virastojen taloudellinen tilanne on vielä kohtuullinen, mutta vuonna 2015 oikeuslaitoksen ja Rikosseuraamuslaitoksen määrärahoja vähennetään yhteensä 8 miljoonalla eurolla, ja tämän lisäksi vuonna 2016 poistuvat harmaan talouden torjuntaan osoitettu 5,2 miljoonan euron vuotuinen lisämääräraha ja turvapaikkahakemuksia koskevien valitusten käsittelyyn osoitettu 1 miljoonan euron lisämääräraha.

Oikeusturvaa kehitetään ja oikeuslaitosta sopeutetaan sektorin kiristyvään taloustilanteeseen oikeudenhoidon uudistamisohjelman ja siitä saadun lausuntopalautteen pohjalta tehtyjen linjausten mukaisesti. Tavoitteena on tuomioistuimissa käsiteltävien asioiden määrän vähentäminen, käsittelyketjujen lyhentäminen ja työtapojen tehostaminen koko oikeuslaitoksessa oikeusturvaa kuitenkaan vaarantamatta.

Ärade talman! Domstolsavgifterna höjs med sammanlagt 1,6 miljoner euro och beloppet används för att täcka behovet av besparingar inom domstolarna. I framtiden ska systemet för domstolsavgifter reformeras så att avgifterna styr parterna att noggrannare överväga behovet att söka ändring och att en allt större andel av domstolarnas utgifter kan täckas med intäkterna.

Olen erityisen iloinen siitä, että valtiovarainvaliokunta esittää ruuhkautuneille tuomioistuimille kuluvan vuoden suuruista 1 miljoonan euron lisämäärärahaa, jolla varsinkin pääkaupunkiseudun ruuhkautuneiden tuomioistuinten tilannetta voitaisiin merkittävästi parantaa.

Hovi- ja hallinto-oikeuksien tuomiopiirirakennetta koskeva rakenneuudistus luo osaltaan paremmat mahdollisuudet tuomioistuinten osaamisen kehittämiseen. Ensi vuonna annetaan hallituksen esitys oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta koskien jatkokäsittelylupajärjestelmän soveltamisalan laajentamista hovioikeuksissa. Tarkoituksena on, että entistä useammassa jutussa vaadittaisiin lupa ennen kuin hovioikeus ryhtyy perusteellisemmin käsittelemään asiaa. Kaikista käräjäoikeuden päätöksistä saisi kuitenkin edelleen valittaa hovioikeuteen, ja tämähän on erityisen tärkeä asia. Jokaisesta päätöksestä ja tuomiosta pitää voida valittaa.

Samoin ensi vuonna annetaan hallituksen esitys, jolla kevennettäisiin lautamieskokoonpanoa käräjäoikeuksissa vähentämällä yksi lautamies eri kokoonpanovaihtoehdoista. Lautamiehillä olisi kuitenkin edelleen enemmistö kokoonpanossa.

Arvoisa puhemies! Hallituksen talousarvioesityksessä on rikosuhripäivystykseen kuluvan vuoden suuruinen 150 000 euron lisämääräraha. Kun valtiovarainvaliokunta esittää vielä tämän päälle 150 000 euron lisäystä, voin ilolla todeta, että ensi vuonna oikeusministeriön hallinnonalan tuki rikosuhripäivystykselle on sillä tasolla, mitä lakivaliokunta on pitänyt välittömänä vuoden 2014 rahoitustarpeena, elikkä lähes 600 000 euroa.

Oikeusministeriön johdolla toimiva työryhmä on myös valmistellut ehdotuksen rikosuhrimaksun käyttöön ottamiseksi. Tavoitteena on saada myös rikoksentekijät vastuuseen uhrien tukipalvelujen rahoittamisesta. Uhrimaksun käyttöön ottamisen edellyttämä säädösvalmistelu käynnistetään ensi vuoden alussa.

Ensi vuonna huoltajariitojen tuomioistuinsovittelu myös laajennetaan koko maahan. Tämä on erittäin myönteinen asia. Sovittelulla voidaan saavuttaa lapsen edun mukaisia, yhteistyövanhemmuutta tukevia ratkaisuja ja samalla säästää sekä tuomioistuinten että sosiaalitoimen voimavaroja.

Stefan Wallin /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oli mielenkiintoista kuulla tästä uhrimaksusta elikkä rikoksien uhrien rahaston mahdollisuudesta, jolloin kerättäisiin rahaa nimenomaan rikoksen uhrien auttamiseen. Olisi mielenkiintoista kuulla hieman lisää tästä säädösvalmistelusta. Mitkä ovat sen pääpiirteet, millä tavalla tämä rahastomalli käytännössä toimisi, ja onko tästä olemassa kenties hyviä esimerkkejä ihan lähimaastosta, muista maista?

Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämän vuoden keväällä on laadittu oikeudenhoidon uudistamisohjelma, jonka avulla pyritään sopeuttamaan oikeusministeriön hallinnonalaa jatkuvasti kiristyvään talouteen. Tavoitteena on vähentää tuomioistuimissa käsiteltävien asioiden määrää ja lyhentää asioiden käsittelyaikoja. Tavoitteet ovat hyviä, mutta miten ne toteutuvat kiristyvässä taloustilanteessa? Muun muassa maankäyttöä ja rakentamista koskevissa asioissa käsittelyajat eri hallintoportaissa ovat usein suhteettoman ja kohtuuttoman pitkiä. Niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta on tärkeää turvata asioiden nopea käsittely ja päätösten oikeusvarmuus. Pitkät oikeusprosessit saattavat vaikuttaa heikentävästi kilpailukykyyn erilaisten investointipäätösten viivästyessä. Arvoisa oikeusministeri, toivon, että tähän asiaan kiinnitetään huomiota ja saadaan käsittelyaikoja lyhyemmiksi.

Lisäksi esimerkiksi huostaanottoa ja sijaishuoltoa koskevissa asioissa (Puhemies koputtaa) sekä näihin asioihin liittyvissä muissa lastensuojeluasioissa tulisi pohtia valituslupajärjestelmän käyttöönottoa, koska selvitysten mukaan näissä asioissa (Puhemies koputtaa) hallinto-oikeuk-sien päätökset muuttuvat harvoin.

Arja Juvonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Sovittelun käytön edistäminen on erittäin hyvä tavoite, koska oikeudenkäyntikulut ovat nousseet Suomessa niin rajusti, että se uhkaa välillä jopa oikeusturvaa. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan riita-asioissa kulut kaksinkertaistuivat vuosina 1995—2008. Sovittelu ei sovellu kuitenkaan kaikkiin riitoihin ja rikoksiin, eikä sitä tulisi kehittää varsinaisen oikeudenkäynnin korvikkeeksi. Kysyisinkin oikeusministeriltä, millä tavalla te aiotte kehittää tätä sovittelujärjestelmää sillä tavalla, että se varmistaa yhdenvertaisen oikeusturvan toteutumisen koko sovittelujärjestelmän puitteissa. Siellä sovittelussahan voi tapahtua myös sellaisia tilanteita, että kaikki eivät saa sanottua asioitaan ja näin kaikki eivät saa sanaansa kuuluviin.

Jaana Pelkonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Noin 30 000 lasta Suomessa kokee vuosittain vanhempiensa avioeron, ja aivan liian usein lapset joutuvat pitkäaikaiskärsijöiksi vanhempiensa välienselvittelyssä. Yhdyn myös jo edellä kuultuihin puheenvuoroihin tästä Follo-mallin laajentamisesta koko Suomeen. Tämä on erittäin kannatettavaa. Kokeilusta on saatu paljon positiivisia tuloksia. Sovittelu on ollut tuloksellista, nopeaa ja taloudellisesti edullista. Siinä voidaan, mikä hienointa, samassa prosessissa käsitellä eroon liittyviä juridisia, sosiaalisia ja psykologisia kysymyksiä. On tiedostettava se, ettei kaikkiin tapauksiin tämäkään malli toimi, mutta se tuo varmasti monen lapsen elämään kaivattua rauhaa ja vakautta. Eli ministeriöön ja ministerille kiitos tämän tärkeän asian eteenpäin viemisestä.

Johanna Ojala-Niemelä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Itse kannan huolta vankilakoulutuksesta. Suomessa vankiloissa opiskelee päivittäin vain noin 8 prosenttia vangeista. Määrä on muihin Pohjoismaihin verrattuna selvästi pienempi. Norjassa opiskelee päivittäin 51 prosenttia vangeista, Ruotsissa 33 prosenttia, Tanskassa 20 ja Islannissa 44 prosenttia. Nyt ollaan ammatillisesta koulutuksesta edelleen leikkaamassa 260 miljoonaa euroa, kuten tiedämme. Koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamisessa ei tule unohtaa vankilakoulutuksen erityispiirteitä. Mittarit, jotka soveltuvat normiopetukseen, eivät välttämättä sovellu täällä vankityössä tehtävään koulutukseen. Oikeastaan kysyisinkin ministeriltä, miten voimme vastata tähän hätähuutoon.

Aino-Kaisa Pekonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Rikosseuraamuslaitoksen toimitilahankkeisiin ehdotetaan lisäystä 1,4 miljoonaa euroa. Tämä mahdollistaa sen, että ihmisoikeuksien vastaisten paljusellien poistamista voidaan jatkaa. Kevään kehyspäätöksen mukaisesti myönnettiin määräraha, jolla saadaan Mikkelin ja Helsingin vankiloiden paljusellit poistettua. Olen kuitenkin huolissani Hämeenlinnan vankilasta, jonne jää vielä jonkun verran paljusellejä. Tilanne ei ole hyväksyttävä, ja vankiloiden peruskorjauksiin tuleekin osoittaa voimavaroja niin, että kaikista epäinhimillisistä paljuselleistä voidaan luopua siten kuin hallitusohjelmaan on kirjattu. Hämeenlinnan vankilan peruskorjaamista kokonaan yhdellä kertaa puoltaa se, että se on kustannustehokkaampaa kuin vankilan korjaaminen osissa.

Edustaja Pelkosen tavoin olen erittäin tyytyväinen, että lasten huoltoriitojen asiantuntija-avusteinen sovittelu, niin kutsuttu Follo-malli, otetaan käyttöön koko maassa, ja siitä ministerille kiitos.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hyvä, että valtiovarainvaliokunta on lisännyt rahoitusta Rikosuhripäivystykseen. Se on tärkeä ja tarpeellinen lisäys.

Ministeri, te kerroitte, että ministeriössänne työryhmä on pohdiskellut rikosuhrimaksua ja valmistelu alkaa ensi vuoden alussa. Miten arvioitte, onko laki mahdollista säätää vielä tämän vaalikauden aikana, jotta tämä tarpeellinen uudistus saataisiin ripeästi käyttöön?

Valtiovarainministeriöllähän on ollut vähän sellaista tapaa suhtautua kovinkin tiukasti ja nuivasti määrärahojen ohjaamiseen sidotusti johonkin käyttökohteeseen. Onko teillä, ministeri, mahdollisuus istuutua alas valtiovarainministeri Urpilaisen kanssa ja huolehtia siitä, että ainakaan valtiovarainministeriön jarrutukseen tämä tärkeä ja tarpeellinen uudistus ei aikanaan tyssää?

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministerikin varmaan tietää hyvin tämän pohjoisen iäisyysaiheen eli ILO-sopimuksen ratifioinnin. Siitähän meillä Lapin kansanedustajilla on kaikilla yhteinen kanta: tässä tilanteessa, näillä edellytyksillä, sopimusta ei pidä vahvistaa. Pohjoisesta on tullut useammalta taustaryhmältä esitys siitä, että pitäisi teettää perusteellinen ja kattava olosuhdeselvitys, jotta asia saataisiin menemään eteenpäin. Tilannehan on pohjoisessa vaikea, ja eri ryhmät ovat aika lailla huonoissa väleissä keskenäänkin. Kuitenkin tässä eduskunnan päätöksillä ja myöskin hallituksen toimin on yritetty toimia niin, että saamen kieli ja kulttuuri säilyisivät elinvoimaisina ja että saamelaisia elinkeinoja tuettaisiin samaten kuin kunnallisia palveluja ja osin myöskin sosiaaliturvaa. Eli aikooko hallitus teettää tällaisen olosuhdeselvityksen?

Kari Tolvanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olen todella iloinen ministerin jälleen hyvästä toiminnasta rikosten uhrien aseman parantamiseksi ja Rikosuhripäivystyksen rahoituksen lisäämiseksi.

Tiedustelen samaa asiaa kuin edustajat Wallin ja Tynkkynen lähinnä tästä rikosuhrimaksulaista, sen sisällöstä ja aikataulusta. Tästä olen todella iloinen, mutta sen sijaan olen hieman huolestunut Aipa-tietojärjestelmästä. Senhän piti tulla voimaan tulevan vuoden vaihteessa, ja nyt olen saanut kuulla, että tuolla oikeushallinnossa tietojärjestelmät takkuavat todella pahasti tällä hetkellä. Kysymys kuuluu: kun tämä Aipa tulee voimaan jossain muodossa vuodenvaihteen jälkeen, niin kuinka se kehittyy ja koska se saadaan täysipainoisesti toimimaan? Ja tietysti se iäisyyskysymys: kun Vitjalle, poliisin tietoasiainjärjestelmälle, on käynyt ihan samalla tavalla, niin onko teillä tietoa tästä yhteensopivuudesta, tuleeko se nyt toimimaan jo ensi vuonna?

Kristiina Salonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lapsen edun mukaista on löytää ratkaisut huoltajuuskiistoihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ja Follo-malli onkin oiva esimerkki tällaisesta ehkäisevästä ja riittävän varhaisen vaiheen toiminnasta. Me kaikki tiedämme, että erityisesti lasten huoltajuusriitojen osalta oikeudenkäynnin huonoja puolia ovat yleensä riitojen pitkittyminen, ulkopuolisten mukaantulo asiaan ja pitkään jatkuva akuutti riitatilanne, jossa kaikki asiat ovat avoinna ja joka ei ole lapsen edun mukainen.

Sovittelutoiminnasta eli Follo-mallista jopa 77 prosentissa on saatu aikaan kokonaissovinto tai osasovinto, ja tämä jos mikä on lapsen edun mukaista. Edustaja Juvosen tavoin olisin halunnut kysyä ministeriltä: mihin muuhun sovittelua voitaisiin vielä jatkossa käyttää erityisesti näissä riita-asioissa, jotta oikeudenkäynnin resursseja voitaisiin tehostaa?

Anne Louhelainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oikeusministeriön Ritu-hankkeen tavoitteena on toteuttaa tuomioistuimille rikostuomiosovellus, joka tukee tuomioiden ja toimituskirjojen tuottamista ja arkistointia ja jonka avulla voidaan antaa toimituskirja asiakkaalle tiedoksi sekä pystyä välittämään ilmoitukset ja tiedot muille viranomaisille. Lisäksi hovioikeuden ja korkeimman oikeuden pitäisi voida hyödyntää alemman tuomioistuimen antamaa ratkaisua sekä pystyä välittämään ilmoitukset ja tiedot muille viranomaisille.

Hankkeen alkuperäinen toteutusaika oli vuoden 2011 loppuun mennessä, mutta käyttöönotossa on ollut ongelmia, ja alan asiantuntijoiden mukaan sovelluksessa on edelleen paljon virheitä ja sen käyttö on hankalaa. Sovellus vaatisikin päivityksen, mutta sen kustannukset nousevat liian suuriksi eikä valtion talousarvioon ole ensi vuodelle varattu kyseistä määrärahaa. Olisinkin kysynyt arvoisalta ministeriltä, miten tämä erittäin tärkeä Ritu-hanke etenee.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu jonoista ja oikeusturvaan liittyvistä odotuksista. Ovatko ministerin mielestä meillä oikeudenhoidon resurssit kansalaisten oikeusturvaan liittyvien odotusten kannalta kohdallaan? Huoltoriidat ovat oikein hyvä esimerkki siitä, että kun ne pitkistyvät, ne mutkistuvat, traumatisoivat näitä mukana olevia, samoin lastensuojeluun, lastensuojelun sijaishuoltoon liittyvät pitkittyneet prosessit. Sitten vielä mainitsisin nämä raiskaustapaukset. Ne pitäisi pystyä erityisen nopeasti käsittelemään. Tällä hetkellä näin ei ole.

Vielä yksi kysymys: Mitä mieltä olette Pauliine Koskelon ajatuksesta siitä, että tuomioistuinten tehtävänkuvaa pitäisi jollakin tavalla helpottaa? Muun muassa tavalliset rattijuopumukset pitäisi hänen mielestään saada pois tuomioistuimista, koska tuomioistuimet eivät pysty nyt näillä resurssileikkauksilla ikään kuin itse niitä säästöjä kohdentamaan. Pitäisikö tapahtua jotain rakennemuutosta myös ministeriön suunnasta päin liittyen oikeuslaitokseen?

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun eduskunta lisää rikosuhripäivystykselle myös tänä vuonna rahaa, on se vahva viesti siitä, että uhrille pitää antaa apua ja enemmän vastuuta rikoksentekijöille. Ja vahvan tuen kyllä annamme varmasti sille rikosuhrimaksulle ja toivomme, että se laki tulisi mahdollisimman pian eduskuntaan. Tuossa budjettimietinnössä kiirehditään oikeudenhoidon uudistamisohjelmaa. Myöskin Pauliine Koskelo on hyvin näyttävästi ottanut kantaa siihen, että uudistuksia pitää viedä ripeästi eteenpäin, jotta voimme turvata oikeusturvan. Me tiedämme, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on antanut meille enemmän tuomioita kuin muille Pohjoismaille, koska meillä on kohtuuttoman pitkät prosessit.

Kysyn myöskin, niin kuin täällä kysyttiin, mitä mieltä olette hänen ehdotuksestaan siitä, että tavalliset rattijuopumukset otettaisiin pois tuomioistuimilta. Hän on myöskin kannattanut sitä Ruotsin mallia, että näyttö katsottaisiin kerran huolella ja uutta tuotaisiin vain poikkeusta-pauksessa ja tallennettaisiin sitten elektronisesti asiat, että esimerkiksi vaikeissa seksuaalirikoksissa vältyttäisiin siltä, että uhri joutuu jopa neljä kertaa käymään vaikean (Puhemies koputtaa) prosessin läpi. Toivon, että ministeri ottaisi näihin asioihin kantaa.

Suna Kymäläinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysymykseni on käytännön esimerkki tietojärjestelmäkonfliktista, kun järjestelmän käyttäjistä on puute. Henkilöstöresurssien niukkuutta pahentavat rikosasioiden tuomioistuinjärjestelmä Rituun liittyvät ongelmat. Tietojärjestelmä otettiin käyttöön käräjäoikeuksissa ja hovioikeuksissa viime keväänä, mutta järjestelmän toimimattomuuden vuoksi rikosasioiden käsittely on hidastunut tuntuvasti. Lakivaliokunnan saaman selvityksen mukaan esimerkiksi Helsingin käräjäoikeudessa tietojärjestelmän käytöstä aiheutunut ylimääräinen työ vähensi rikosasioiden ratkaisujen määrää noin 700:lla kesä—syyskuussa 2013. Tämä merkitsee vuositasolla noin 15 prosentin vähenemää ratkaisumäärissä. Arvoisa ministeri, miten järjestelmän toimivuus, tehokkuus ja käyttäjälähtöisyys varmistetaan, ja saavatko tarvittavat muutostyöt riittävät resurssit tulevassa?

Juho Eerola /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä on tänään puhuttu rikoksen uhrien asemasta, ja se on oikein ja hyvä, että tähän kiinnitetään huomiota ja määrärahat nousevat. Sen sijaan rikoksen uhrin omaisten asema on retuperällä. Ei voi olla oikein, että murhatun pojan äiti joutuu lapsensa velkojen takaajana maksumieheksi eikä saa henkisestä kivusta ja särystä yhtään mitään.

Sitten tämä sovittelu eli Follo-malli, jota kovasti kehutaan, että se ratkaisisi muka näitä huolto- ja avioerokiistoja. Ainoa hyöty on ollut se, että oikeuden istuntojen määrä on vähentynyt. Tiedossani ei ole yhtään, ei siis yhtään semmoista tapausta, että näitten Follo-sovittelujen ansiosta olisi kenenkään vieraannuttamisen tai huoltokiusaamisen uhrin asema parantunut yhtään mihinkään, niin että tässä asiassa tarvittaisiin kyllä sovittelun lisäksi myös lainmuutos, kuten täällä eduskunnassa on kahdessakin edustaja Kiurun ja minun tekemässä lakialoitteessa vaadittu.

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Otan esille tämän vankilaverkostoasian, josta Rikosseuraamuslaitos esitti marraskuun puolivälissä oman käsityksensä siitä, minkälainen toimitilavisio pitäisi 2025 olla, ja esitti siinä, että Pohjois-Karjalassa Joensuussa oleva Pyhäselän vankila lakkautettaisiin. On erittäin hyvä, että te ministerinä otitte heti siihen asiaan kantaa ja totesitte, että vankilaverkostoa ei tulla tällä vaalikaudella supistamaan. Kiitos siitä teille erittäin paljon.

Mutta haluaisin kysyä sitten, kun asiaa kyselin myös kirjallisella kysymyksellä ja sanoitte siinä vastauksessanne, että se oli Rikosseuraamuslaitoksen omaa strategista visiointia: Minkälainen suhde on oikeusministeriöllä ja Rikosseuraamuslaitoksella, ja pidättekö hyvänä ja kohtuullisena, että Rise tekee tällaisia omia vankiloiden lakkautuslistoja, jotka te sitten heti tyrmäätte? Miten tämä suhde oikein toimii?

Risto Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan samaan aiheeseen haluan tarttua minäkin. Kun tämä toimitilavisio tehtiin, niin aluksi oli hieman hankalaa hahmottaa niitä eri alueita, mitä siinä käsiteltiin. Siinähän nimittäin Pohjois- ja Itä-Suomi käsittää alueen Haminasta Utsjoelle. Kun tätä aluetta kokonaisuutena mitataan, niin vaikuttaa siltä, että väestö vähenee ja vankimäärienkin suhteen voidaan miettiä, miten ne kehittyvät jatkossa.

Mutta onneksi virkamiehet olivat viisaampia kuin pelkäsi, sillä he huomasivat, että tällä alueella on huomattavia eroja eri maakuntien välillä. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla on Suomen nuorin ikärakenne, ja sitä kautta myös tulevaisuuden tarpeet vankilaverkostossa on huomioitu tässä esityksessä mielestäni erityisen hyvin tuolla alueella, ja siitä haluan kiittää Rikosseuraamusvirastoa. Haluaisin kysyä, miten tämä nyt etenee. Olen ymmärtänyt, että tätä toimitilavisiota viedään eteenpäin esitetyssä muodossa. Olenko siinä oikeassa?

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitän ministeriä siitä, että lasten huoltoriitojen asiantuntija-avusteinen sovittelu vakinaistetaan ja se laajennetaan koko maahan. Tämä on sitä tärkeää ennalta ehkäisevää työtä lasten elämän turvaamiseksi, mitä tähän yhteiskuntaan tarvitaan, ja tästä mallista on selvästi hyvät näytöt olemassa, vaikka toisin väitetään. On ihan selvä asia, että se ei joka paikkaan tietysti sovellu, mutta se ei vähennä ollenkaan tämän mallin arvoa.

Ja sitten, kun joulun aika on olemassa, niin ministerillekin voi asettaa toiveen: Vaikka Rikosseuraamusvirasto onkin tehnyt oman visionsa vankilalaitosten toimivuudesta, niin toivon kuitenkin, että ministeri sitten omaa linjausta tehdessään muistaa Itä-Suomen. Itäsuomalaisena kansanedustajana toivon tietysti, että Pyhäselän vankila ei ole näitten lakkautettavien listalla, ja siihen on olemassa vahvat perusteet, jotka ministerillä ovat tiedossa.

Kalle Jokinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Vuodesta toiseen oi- keusprosessien nopeuttaminen on näiden keskustelujen aiheena ja niin nytkin. Ministerikin tuossa omassa puheenvuorossaan toi esille tarpeen lisärahoitukseen ruuhkautuneille tuomioistuimille. Nostan esiin tässä yhden näkökulman ensinnäkin siitä, että nopea oikeusprosessi on myös oikeusturvakysymys kaikille rikos- ja oikeusprosessien osapuolille ja siihen tulee pyrkiä.

Mutta hallinto-oikeuksia ruuhkauttavat tällä hetkellä viranomaisten prosessit toisia viranomaisia vastaan, ja näissä prosesseissa monesti kansalainen tai yrittäjä jää sitten viranomaiskiistan kapulaksi. Tässä ehkä olisi keskustelun paikka ministeriöiden välillä, onko järkeä siinä, että esimerkiksi ympäristökeskukset tekevät valtavan määrän valituksia ja ruuhkauttavat oikeusasteita. Sitten tarvitaan lisärahoitusta.

Ja vielä tuosta rikosuhrirahastosta sen verran, että kannustan sen kehittämiseen. Olenkin nostanut esiin ajatuksen, että peruspääomaa voitaisiin kartuttaa sillä, että törkeään rattijuopumukseen syyllistyneen (Puhemies koputtaa) ajoneuvon arvo tuomitaan menetettäväksi valtiolle ja ohjataan rikosuhrirahaston peruspääomaksi.

Reijo Tossavainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Toistan, mitä valtio-opin professori Matti Wiberg on todennut: "Ensin tehdään poliittinen päätös ja vasta sitten selvitetään reformin järkevyyttä ja kirjoitutetaan virkamiehillä perusteluja jo valituille linjauksille. Sote- ja kuntauudistus ovat puistattavia mutteivät suinkaan ainoita esimerkkejä."

Kerron vastaavan esimerkin oikeuslaitoksesta. Ensimmäinen selvitys esitti, että Vaasan hovioikeus on järkevää lakkauttaa. Se ei tietenkään sopinut RKP:lle kielipoliittisista syistä. Sitten tehtiin uusi selvitys, jonka mukaan Kuopiosta olisi järkevää lakkauttaa. Se taas ei sopinut eräille poliitikoille, joten kirves heilahti Kouvolan kohdalla. Kun sitten tutkin perusteluja Kouvolan kohdalta, niin huomasin, että säästöt oli kyllä laskettu vähintään yläkanttiin mutta huomattava osa lisäkustannuksista oli jäänyt huomaamatta. Mielestäni tällainen toiminta on suorastaan edesvastuutonta.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Arvoisa puhemies! Kiitos hyvistä puheenvuoroista. Tässä on monta tärkeätä asiaa tullut esille.

Aloitetaan tästä rikosuhrimaksusta. Olen iloinen siitä, että me viime viikolla sisäisen turvallisuuden ministerityöryhmässä pystyimme yksimielisesti ottamaan kantaa siihen, että tällainen rikosuhrimaksu jossain muodossa tulee ja että jatkovalmistelu tehdään nyt ensi vuoden puolella. Se, minkälaiseksi tämä tulee hahmottumaan, on vielä auki. On puhuttu siitä, että se voisi olla ehkä 50 euron suuruinen maksu, joka tulisi jokaiselle sellaiselle henkilölle, joka on tuomittu tai jolle on annettu rangaistusmääräys rikoksesta, josta voi tulla vankeutta. Tämä asia varmasti nyt selviää kuitenkin jatkovalmistelussa, otetaanko tähän kaikki nämä rikokset, kuuluvatko siihen kaikki liikennerikkomukset ja rikokset, joista voi seurata vankeutta, vai tullaanko se rajaamaan jollakin tapaa. Ja sekin, tuleeko tähän joku porrastettu systeemi, että on kahdenlaisia maksuja, pitää vielä jatkovalmistelussa nyt miettiä.

Mutta tärkeintä on kuitenkin nyt se signaali, että se, joka syyllistyy rikokseen, myös on mukana auttamassa rikosten uhreja tässä maassa. Ruotsissa on olemassa tällainen järjestelmä, on ollut jo aika pitkään. Heillä on erillinen rikosuhrirahasto — sen verran olen aikaisemmin käynyt keskusteluja myös valtiovarainministeriön kanssa ja valtiovarainministerin kanssa — ja on nähty hieman ongelmia tässä rahastosysteemissä. Sen takia se työryhmä, joka nyt on miettinyt näitä asioita, on kallistumassa sille kannalle, että säädetään tai otetaan käyttöön erityinen valtionapumomentti tälle maksulle. Silloin ei tarvittaisi näitä hallinnollisia kiemuroita, joita tarvitaan, jos on kyse rahastosta tai säätiöstä.

Mutta pääasia on kuitenkin se, että niin kuin tästäkin keskustelusta ymmärsin, tälle ajatukselle on olemassa suuri tuki. Sen takia toivon myös, että me tällä hallituskaudella ja ensi vuoden aikana saamme tämän jatkovalmistelun niin, että tämä lakipaketti voisi myös tulla tänne eduskuntaan tällä hallituskaudella. Se on tavoitteeni tässä asiassa. Se on erittäin tärkeätä, että me saamme rikosuhripäivystykselle ja myös muitten ri-kosuhritoimintojen ylläpitämiselle sellaisen rahoituspohjan, joka pysyy vuodesta toiseen eikä joka vuosi olisi sellainen, että pitää hakea erityistä rahoitusta myös eduskunnasta.

Sitten tästä asiantuntija-avusteisesta huoltoriitojen sovittelusta, Follo-mallista. Se on saanut erittäin paljon kiitoksia, ja olen erittäin kiitollinen myös siitä, että te eduskunnassa, kaikki, melkein kaikki, edustajat olette olleet tukemassa tätä hanketta. Tästä on saatu erittäin hyviä kokemuksia, ja tämä on juuri sellainen ratkaisu, jolla pystytään vähentämään niitä riitoja tuomioistuimissa ja jolla myös pystytään järkevöittämään oikeudenkäyntejä varsinkin lasten näkökulmasta niin, että tämä käsittely on nopeaa ja tuottaa sitten tulosta. Olen iloinen siitä, että sitä nyt voidaan ensi vuonna laajentaa koko maahan, kaikkiin 27 käräjäoikeuteen.

Tästä oikeudenhoidon uudistamisohjelmasta. Se on meille tärkeä hanke. Se sisältää noin 60 eri ehdotusta oikeuslaitoksen kehittämistoimiksi. Osa niistä on jo tuotu tänne eduskuntaan. Tämä Follo-hanke on yksi niistä. Tänne on tuotu myös syyteneuvottelujärjestelmä. Se on nyt käsittelyssä lakivaliokunnassa. Myös tämä, josta mainitsin aikaisemmin, jatkokäsittelylupajärjestelmän laajentaminen, on osa tätä. Myös oikaisuvaatimusjärjestelmän laajentaminen ja hallintoasioiden muutoksenhakumenettelyjen yhdenmukaistaminen kuuluu tähän. Perimmäisesti on kyse siitä, että ihan niin kuin korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelokin on tuonut esille, meidän pitää järkeistää sitä toimintaa, mitä tuomioistuimissa tehdään, niin että siellä voidaan panostaa niihin oikeisiin oikeusjuttuihin.

Tässä neuvottelukunnassa on myös käyty keskustelua muun muassa näistä rattijuopumusasioista, ja olen ymmärtänyt, että neuvottelukunnassakin oltiin sitä mieltä, että tätä voidaan järkevöittää esimerkiksi niin, että kun poliisi on jonkun rattijuopon ottanut kiinni, niin ei välttämättä syyttäjän tarvitsisi puuttua (Puhemies koputtaa) siihen, vaan asia voisi mennä suoraan tuomioistuimeen. On olemassa yhteisymmärrys siitä, että meillä on (Puhemies koputtaa) tällaisia asioita, jotka tänä päivänä rasittavat meidän oikeuslaitosta ja joita voidaan järkevällä toiminnalla kehittää. Tätä me haluamme myös oikeusministeriössä olla mukana edistämässä.

Hyvä, jatketaan.

Markus Lohi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun puhutaan oikeuslaitosten toiminnasta, niin on kysymys oikeusvaltion ydinalueesta. Kuten täällä myös aikaisemmissa puheenvuoroissa on oltu huolissaan, niin olen itsekin huolissani siitä, että meillä oikeudenkäynnit venyvät liian pitkään ja olemme saaneet jopa kymmeniä tuomioita Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta tästä asiasta. Samaan aikaan toinen hyvin läheinen ongelma on se, että kentällä koetaan, että etenkin siviilijutuissa tuomioistuimilla ei ole riittävästi asiantuntemusta. Tämä on myös omiaan venyttämään niitä juttuja, koska ne koetaan hyvin hankaliksi.

Tässä kysymyksessä, kun haetaan tehokkuutta, ei varmasti ainoa eikä ehkä paraskaan ratkaisu ole se, että lähdetään karsimaan käräjäoikeusverkkoa. Nythän tässä oikeudenhoidon uudistamisohjelmassa on esitetty, että edelleen karsittaisiin alioikeuksien määrää. Tässä on kyllä riski siitä, että meidän oikeusturva ja oikeusturvan hakemisen paikat menevät hyvin kauas ihmisistä ja tämä (Puhemies koputtaa) eriarvoistaa. Haluaisin kysyä arvoisan ministerin näkemyksen tähän, oletteko sitä mieltä, että edelleen pitäisi karsia käräjäoikeusverkkoa.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihmisoikeudet ovat hyvin tärkeitä, ja ne kuuluvat niin vangeille kuin vanhuksillekin. Täällä on toistuvasti puhuttu näistä paljuselleistä. Niistä halutaan päästä eroon ja sitten on vedottu erilaisiin huomautuksiin, joita on tullut näitten paljusellien johdosta Suomelle kansainvälisillä areenoilla. Monet suomalaiset vanhukset joutuvat hyvin pitkään olemaan ilman hoitoja. He joutuvat makaamaan märissä vaipoissa, he eivät pääse pesulle pyhien aikana riittävän usein, ja muutenkin hoito on hyvin kyseenalaista. Kysyisin arvoisalta ministeriltä, mitä mieltä hän on siitä, toteutuvatko Suomessa vanhusten ihmisoikeudet silloin, kun he eivät saa asianmukaista hoitoa riittävän nopeasti.

Janne Sankelo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eduskunta on viime kesänä antanut ensimmäisen kansalaisaloitteen käsittelyssä vankan tuen turkiselinkeinon jatkamiselle. Kuitenkin kolme saksalaista aktivistia uhmasi suomalaista demokratiaa jäämällä äskettäin verekseltään kiinni Pohjanmaan Evijärvellä ministerin kotikonnuilla. He olivat asentamassa kameroita turkistarhalle tarkoituksenaan kuvata turkiseläimiä. Nämä kolme tunkeutujaa lähtevät kohta Suomesta kotimatkalleen yhtä kokemusta rikkaampina valmistelemaan seuraavaa rötöstä. Tuomioita ei tule. Monet maaseudun yrittäjät ovat tyytymättömiä yhteiskunnan tarjoamaan rikosoikeudelliseen suojaan. Tuotantoeläintilat, kuten turkistarhat, sikalat ja navetat, kuuluvat tällä hetkellä julkisrauhan piiriin. Parempi oikeudellinen suoja näille yrityksille saataisiin, mikäli kotirauha ulotettaisiin koskemaan myös kodin välittömässä läheisyydessä sijaitsevia tuotantorakennuksia. (Puhemies koputtaa) Kysynkin: eikö Evijärven tapaus osoita, että lainsäädännössämme on tältä osin selkeä muutostarve?

Pauliina Viitamies /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Varmasti on lainsäädännössä muutostarpeita vielä tuonkin jälkeen, mikäli tuo asia tullaan korjaamaan. Mutta eräs puute korjattiin tässä tänä syksynä ministeriön suosiollisella myötävaikuttamisella. Saimme hyväksyttyä vainoamisen kriminalisoinnin, ja siitä tietenkin kiitos vielä kerran ministerille. Kysynkin nyt sitä, millä tavalla ollaan varustauduttu ensi vuoden alusta voimaan tulevaan lakiin kouluttamalla syyttäjiä. Onko heille varattu tarpeeksi tai edes ollenkaan resursseja siihen, että heille annetaan koulutusta hoitaa tämä uusi, vaativa tehtävä?

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Erään traagisen tapahtuman yhteydessä olen tänä syksynä entistä syvemmin ymmärtänyt Rikun toiminnan tärkeyden ja merkityksellisyyden. On kuitenkin muistettava, että tämä määrärahan lisäys vastaa sitä tasoa Rikun määrärahoissa, joka sille on ollut tälle vuodelle. Mutta varsinaisesti kysyn samasta asiasta, mihin edustajat Louhelainen ja Kymäläinen jo viittasivat, eli tähän rikosasioiden tuomioistuinjärjestelmään Rituun liittyvistä ongelmista. Tästä lakivaliokunta toteaa, että valiokunta pitää välttämättömänä, että järjestelmän toimivuus, tehokkuus ja käyttäjälähtöisyys varmistetaan ja että tarvittaviin muutostöihin osoitetaan riittävät resurssit. Kysynkin, mistä nämä resurssit osoitetaan. Jos ne otetaan kohdennetusta määrärahasta, niin silloin käsittelypuolella työ junnaa. Leikataanko lakanaa toisesta päästä ja liitetään toiseen vai mistä lisäresurssit otetaan? Turvaudutaanko kalliiseen (Puhemies koputtaa) ja demoralisoivaan konsulttidemokratiaan?

Jari Myllykoski /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Juuri tässä salissa aivan hetki sitten on vahvistettu eräitä lainsäädäntöjä, jotka koskevat työttömyysturvalakia. Olisin kysynyt oikeusministeriltä, millä lailla pidätte sitä tasavertaisena suomalaisten kansalaisten näkökulmasta, että kolmansista maista tuleville työntekijöille taataan 18-tuntinen työviikko ja työehtosopimuksen mukainen palkka sekä vähimmäisansiona 1 050 euroa ja samaan aikaan työsopimuslaki Suomessa mahdollistaa työntekijöille nollatyösopimuksen. Ristiriitaista kansalaisoikeuk-sien perusteella on, että suomalainen kansalainen, suomalainen työntekijä, on kolmansista maista tulleeseen työntekijään nähden huomattavasti suojattomammassa asemassa.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun viime aikoina uutisia on seurannut, niin välillä on tuntunut, että poliiseja on vankilassa enemmän kuin rikollisia. On valitettavaa, että tuomiot eivät nyt vastaa yleistä oikeustajua erityisesti väkivalta- ja seksuaalirikoksissa. Ensikertalaisuus-määritelmä ei tällä hetkellä vastaa yleistä oikeustajua myöskään, ja näyttää siltä, että meillä voi raiskata kolmen vuoden välein aina ensi kertaa. Oletteko te, arvoisa ministeri, nyt valmis korjaamaan edustaja Tolvasen lakialoitteen mukaisesti tätä asiaa, että myös nämä rikolliset saataisiin vankiloihin?

Arvoisa puhemies! Olen myös hämmentynyt siitä, että yli sata kansanedustajan tahdontilaa ei oikeusministeriössä kunnioiteta. Yli sata kansanedustajaa on ilmaissut tahtonsa, että lasten seksuaalinen hyväksikäyttö olisi rikos, joka ei vanhenisi rikosoikeudellisesti koskaan. Oikeusministeriössä tämä yli sadan kansanedustajan tahdonilmaus, lakialoite, on tyrmätty. Kysyn teiltä, arvoisa ministeri: kunnioitetaanko teidän ministeriössä kansanedustajien tahtoa?

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että rikoksen uhrien tilanteeseen on tulossa parannuksia. Samoin Follo-malli on laajenemassa eri puolille Suomea. On selvää, että tämä Follo-malli ei sovi kaikkiin tilanteisiin, mutta se on yksi vaihtoehto huoltoriidoissa.

Mutta myös vankien hoitoa ja kuntoutusta voitaisiin parantaa nykyisestään. Vankien hoidon yksi tärkeimmistä tavoitteista on se, ettei van-kien rikoskierre enää uusiutuisi. Vangin elämäntilanne voi olla usein vaikea jo ennen kuin hän tulee vankilaan, ja se johtuu usein siitä, että on vaikeita ihmissuhdeongelmia, päihde- ja mielenterveysongelmia, toimeentulo-ongelmia, oppimis-, sosiaali- ja elämäntaitoon liittyviä ongelmia, ja tästä syystä he tarvitsisivat niin hoitoa kuin kuntoutustakin. Valitettavasti vapautuessaan vangit ovat myös asunnottomia, ja kunnissa ei olla halukkaita vastaanottamaan vankia, ja tästä syystä he eivät myöskään saa tarvittavia tukipalveluja. Jos vanki on vaikka (Puhemies koputtaa) saanut vankilassa kuntoutusta, niin riskinä on se, että kunnat eivät jatka tätä kuntoutusta. Kysyisin ministeriltä: mitä tälle asialle teidän mielestänne pitäisi tehdä?

Hanna Mäntylä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan antaa nyt ministerille kiitosta kahdesta asiasta: ensinnäkin rikosuhripäivystyksen turvaamisesta sekä tästä Follo-mallin vakinaistamisesta ja ulottamisesta koko maahan.

Tuomioistuimet ovat kuitenkin edelleen hyvin ruuhkautuneet, vaikka ilmeisesti paikoitellen pahimpia ruuhkia onkin saatu purettua, ja hyvä niin. Työtä on varmasti vielä tehtävä. Käsittelyajat ovat huolestuttavan pitkiä. Joissain tapauksissa itse prosessia ei päästä aloittamaan kuin ehkä jopa yli vuoden odotusajan jälkeen. Tämä voi olla asianosaisille hyvin kuormittavaa.

Kysyisinkin ministeriltä: onko mietitty, että esimerkiksi sovittelumenettelyjä laajennettaisiin ja kehitettäisiin, johon täällä salissa jo tänään viitattiinkin? Ja kysyisin vielä Lapin tilanteesta: millaisena näette sen nimenomaan käsittelyn ruuhkautumisten suhteen, ja onko odotettavissa sinne kohdennettuja erityisiä toimenpiteitä?

Heikki Autto /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Vankeuslain uudistus on käsittääkseni juuri nyt lausunnoilla. Ministeri korjaa, jos olen väärässä. Hyvä niin, että vankeuslakia ollaan uudistamassa, koska meno Suomen vankiloissa on mennyt ilmeisen hurjaksi. Eduskunnan oikeusasiamiehen tulkintojen vuoksi huumausaineiden vientiä vankiloihin on hyvin vaikea estää. Lainsäädännön porsaanreikien vuoksi vankiloissa vangit ovatkin alkaneet vartioimaan vartijoitaan. Tuomittujen rikollisten oikeuksien turvaaminen tuntuu suomalaisessa oikeudenkäytössä saavan epätarkoituksenmukaisen suuren roolin. Näiden konkreettisten ongelmien korjaamiseksi eduskunnassa on jätetty useita yli sadan kansanedustajan allekirjoittamia lakialoitteita. Kysynkin ministeriltä: aikooko mi-nisteri kunnioittaa kansanvaltaa ja sisällyttää nämä eduskunnan enemmistön vaatimat parannukset muun muassa vankeuslakiin, kun asia ministerin pöydälle palaa?

Mika Kari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Suomalaisilla kunnilla on käynnissä monia maankäytön hankkeita, jotka ovat tarpeellisia alueiden ja kaupunkiseutujen kehittämiseksi. Niin myös meillä Lahdessa: tämä on eräänlaista laman torjuntaa myös näinä taloudellisesti vaikeina aikoina. Näistä hankkeista joskus myös valitetaan. On hyvä, että hankkeista voidaan valittaa, mutta valitusten käsittelyajat ovat usein hyvin pitkiä. Kysyisin ministeriltä: Miten valitusten käsittelyaikoja voitaisiin laskea näitten julkishallinnon sisäisten valitusten osalta? Tarvitaanko lisää rahaa vai tehokkaampaa julkista hallintoa?

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Kiitoksia ministerille esittelystä ja näiden ruuhkaisten tuomioistuinten tilanteen helpottamisesta. Olette ottanut kantaa myös siihen, että konkurssilainsäädäntöä tulee kehittää. Haluaisin kysyä siitä, missä mallissa tämä tehtävä tällä hetkellä on.

Viittaan Euroopan neuvoston toimintaan ja valtionvarainvaliokunnan ottamaan kantaa siitä, että se kiirehtii Istanbulin sopimuksen toimeenpanon edellyttämiä voimavaroja otettavaksi huomioon jo 2015—2018 kehyspäätöksessä. Nyt on lisätty rahoja ajatellen tätä Istanbulin sopimusta ja sen ratifiointia koskien ensi- ja turvakotipaikkoja. Oletteko te kiirehtimässä tätä Istanbulin sopimuksen ratifioimista Suomessa?

Lopuksi vielä kysymys viittomakielilainsäädännöstä. Nyt olette asettanut lokakuussa työryhmän selvittämään tätä viittomakielilakia yleislakina. Onko teillä tavoite, että tämä saadaan tällä eduskuntakaudella esityksenä?

Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Julkisuudessa on puhuttu tuomioistuinkeskusviraston perustamisesta, ja kysyisinkin ministeriltä, onko näissä huhuissa tai julkisessa keskustelussa minkäännäköistä totuuden pohjaa vai onko tämä vain alulla oleva hanke, jota nyt sitten ikään kuin keskustelun kautta viedään eteenpäin.

Toinen kysymys, arvoisa ministeri, liittyy siihen, kun kunnat tänä päivänä aika monin paikoin säätiöittävät omaisuuttaan ja tietenkin, kun säätiöitetään, johonkin tarkoitukseenhan nämä varat on sitten tarkoitus tulevaisuudessa kohdentaa. Onko tämä nykylain mukaan oikein, ja voidaanko tähän prosessiin ja säätiöittämiseen millään tavalla puuttua oikeusteitse?

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Rikosseuraamuslaitos ei toimi eduskunnan tahdon mukaisesti. Tästähän meillä on viime kautena 2010 lakivaliokunnan esityksestä eduskunta hyväksynyt lausuman. Muistaakseni se meni tähän suuntaan, että Köyliön ja Pelson vankiloiden investoinnit toteutetaan suunnitellusti ja henkilökunnalle annetaan työrauha. Käsittääkseni tämä työrauha ainakin on näinä vuosina kärsinyt melkoisen kolauksen. Koko ajan on väännetty, mikä lakkautetaan ja mikä vankila säilytetään. Kysynkin ministeriltä, mihin kurinpitotoimiin ministeri aikoo ryhtyä Riseä vastaan.

Silvia Modig /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hyvä ministeri! Myös nuoret vangit ovat minun huolenaiheenani. Täällä edustaja mainitsi, että ainoastaan 8 prosenttia meidän vangeistamme opiskelee. Se on todella huolestuttavan pieni luku. Myös olemme huomanneet ja kuulleet näistä ongelmista siinä nivelvaiheessa, kun vapaudutaan vankilasta ja pitäisi päästä työharjoittelupaikkaan tai opiskeluun tai muuhunkin. Tässä kohtaa nuori vanki jää monesti liian pitkäksi aikaa yksin, kun juuri olisi momentti tukea häntä tarttumaan johonkin hyvään ja laadukkaaseen elämään.

Toinen, joka vaikuttaa, on se, että vankiloiden olisi tarkoitus tukea ihmisiä mahdollisimman hyvin saamaan se uusi mahdollisuus saamaan todellinen elämä itsellensä aikaan, ja perhesuhteet ovat tässä myös äärimmäisen tärkeitä.

Olen myös kuullut monelta nuorelta vangilta huolta siitä, että omaa lasta saa pitää sylissä kerran kuussa. Ymmärrän vankilan realiteetit, miksi tämmöisiä sääntöjä on asetettu, mutta eihän se lapsen rikos ole, mistä vanhempaa rangaistaan, joten lapselta ei voi evätä yhteyttä vanhempaansa. Jos me ajattelemme, miten nämä ihmiset saavat mahdollisimman vahvan alun elämään, perhesuhteet ovat tässä aivan erityisen tärkeinä.

Miten ministeri näkee nuorten vankien tilanteen kokonaisuudessa? Miten voidaan varmistaa, että myös nuorisotakuun ikäiset nuoret vangit ovat oikeasti oikeutettuja nuorisotakuuseen?

Jukka Kopra /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Paria kolmea asiaa haluaisin ministeriltä tiedustella.

Meillä muutama vuosi sitten luovuttiin tästä sakon muuntorangaistuksesta, ja se on johtanut tilanteeseen, että tietyt elämäntaparikolliset tai pikkuvarkaat rötöstelevät mielin määrin ja jättävät sakot maksamatta eivätkä käytännössä koskaan joudu vastuuseen teoistaan, kun ovat sellaisen elämäntavan valinneet. Meillähän on ollut täällä salissa jossain vaiheessa puhetta siitä, että tähän epäkohtaan puututaan, ja haluaisin tiedustella, missä nyt tänä päivänä mennään, joko muuntorangaistus palautetaan vai kuinka on suunniteltu tehtävän.

Toinen asia, joka kansalaisia ja itseänikin huolettaa ja varmasti on täällä salissakin ollut tänään jo esillä, on oikeudenkäyntien pitkät kestot. Onko kyse rahanpuutteesta vai organisoinnista, vai kuinka tähän voitaisiin puuttua siten, että oikeudenkäyntiajat olisivat lyhyemmät? Tämä on sellainen kysymys, että tämä vaikuttaa suoraan kansalaisten oikeustajuun ja tällaiseen, ja ihmiset kyllä ovat hyvin pettyneitä joskus.

Kolmanneksi (Puhemies koputtaa), jos puhemies vielä sallii, toteaisin, että kansanedustaja Tolvasen jättämä lakialoite tästä ensikertalaisuusajasta ja sen pidentämisestä on kyllä erittäin kannatettava. Minun mielestäni edustaja Heinonen (Puhemies koputtaa) piti siihen liittyen erinomaisen hyvän puheenvuoron. Kiitän arvoisaa puhemiestä pitkämielisyydestä.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Ihan lyhyesti. Jatkan tästä oikeudenhoidon uudistamisohjelmasta.

Edustaja Sarkomaa kyseli, mitä mieltä olen tästä Pauliine Koskelon ehdotuksesta, että alioikeuksissa pitäisi videoida oikeudenkäynnit. Olen itse pitkään puhunut tämän asian puolesta ja näen, että tässä olemme nyt jääneet muun muassa Ruotsin jälkeen. Ruotsissa tällainen järjestelmä on ollut aika pitkään. Se tarkoittaisi myös ei ainoastaan rikoksentekijälle vaan varsinkin asianomistajille ja todistajille suurta helpotusta. Ei tarvitsisi moneen kertaan kertoa niitä samoja ikäviä asioita ja käydä niitä samoja ikäviä juttuja läpi, vaan se riittäisi, että sen tekee kerran kunnolla, ja videointi takaa sen, että korkeampi oikeusaste saa riittävät tiedot. Jos on tarvetta, niin silloin voidaan myös hovioikeudessa tai jopa korkeimmassa oikeudessa pyytää lisätodisteita, jos on näin.

Ilman muuta meidän pitäisi saada käyntiin sellainen hanke, että tähän lähdetään, ja ollaan myös lähtökuopissa siinä mielessä, että videon käyttäminen meidän tuomioistuimissa on tänä päivänä asia, joka on tullut ajankohtaiseksi, ja sitä käytetään joissakin tuomioistuimissa jo aika paljon, mutta kehittämistä tässä pitää tehdä.

Sitten, oliko se edustaja Torniainen tai Lohi, joka kysyi tästä käräjäoikeusuudistuksesta liit-tyen myös tähän oikeudenhoidon uudistamisohjelmaan. Itse olen lähtenyt siitä, että meidän käräjäoikeusverkosto on uudistettu viimeksi vuonna 2010, ja lähden myös edelleen siitä, että meidän on annettava myös aikaa niin, että nämä nyt olemassa olevat käräjäoikeudet voivat saada kehittyä. Vasta jonkun ajan kuluttua nähdään, miten tämä toimii. Sen takia en ole lähtenyt jatkoselvittämään ja lähtenyt sille tielle kuin toimikunta ehdottaa, että käräjäoikeusverkostoa supistetaan entisestään. Se on oikeastaan se ainoa kohde tässä oikeudenhoidon uudistamisohjelmassa, jossa minulla ministerinä on ollut ehkä hieman toisenlainen käsitys kuin neuvottelukunnan enemmistöllä on ollut.

Sitten vankien tilanteesta. Koulutuksesta on ollut paljon kysymyksiä. Olette ihan oikeassa siinä, mikä koskee meidän nuoria rikoksentekijöitä, että äärimmäisen tärkeätä olisi edes se, että heillä olisi peruskoulu takanaan, kun pääsevät siviiliin. Meillä on tänä päivänä se ongelma, että meillä on liian monia nuoria, jotka eivät vielä ole suorittaneet peruskoulua loppuun asti, kun jostain syystä (Puhemies koputtaa) ovat joutuneet vankilaan, ja tässä meidän pitää tehdä työtä myös opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Tiedän, että Rise on ollut keskusteluväleissä sen kanssa ja miettinyt, miten tästä eteenpäin. (Puhemies koputtaa) Joissakin vankiloissa se toimii, ja joissakin on olemassa erityisiä projekteja, mutta tietysti tilanne on se, että kaikille vangeille pitäisi antaa sama mahdollisuus, ja yhteiskunnan etu on tietenkin se, että nuori pääsee takaisin yhteiskuntaan ja että hänestä voi myös tulla veronmaksaja yhtenä päivänä.

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Follo-malli on ollut eduskunnan lempilapsi: lisäsimme siihen rahaa, jotta malli vakinaistetaan. Toivon, että samanlaiseksi lempilapseksi voimme nyt ottaa Rikosuhripäivystyksen, jotta voimme vakinaistaa sen rahoituksen ja turvata palvelut kattavasti. Selkeä viesti täältä on tullut, että lisää vastuuta konnille ja apua uhreille, ja toivon, että tätä rahastomalliakin viette sitkeästi eteenpäin; valtiovarainministeriötä ei kannata kaikessa uskoa.

Rikosasioiden tuomioistuinjärjestelmä Ritu on todellakin ongelmallinen. Se on Helsingin käräjäoikeudessa vähentänyt käsiteltyjen asioiden määrää 15 prosentilla. Sen piti tuoda tuottavuutta, mutta se on tuonut tuskaa ja lisää työtä. Toivon, että hallitus miettii nyt muassaan, millä tavalla me saamme nämä tietojärjestelmähankkeet onnistumaan, muuten rakennepaketilta menee todellakin pohja.

Ihan lopuksi, puhemies, Follo-malli ei auta kaikkia. Me tarvitsemme sosiaalihuoltolaissa varhaisempaa apua ja tukea avioerotilanteisiin. Kaikkein riitaisimpiin tapauksiin tarvitaan apua ja lainsäädäntöä siihen, että lapsilla on oikeus molempiin vanhempiin, äitiin ja myöskin isään.

Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan vielä lopuksi kiinnittää huomiota oikeusministeriön hallinnonalan korkeisiin vuokriin ja toimitilakustannuksiin.

Niukassa taloustilanteessa vuokramenojen osuus on jatkuvasti kasvussa, ja lisäksi vuokrasopimukset ovat pitkiä ja ehdoiltaan joustamattomia, mikä osaltaan vaikeuttaa tarpeellisten tilauudistusten toteuttamista. Eikö siis nykyisessä taloustilanteessa olisi järkevää tarkistaa ja joustavoittaa Senaatti-kiinteistöjen vaatimia kohtuuttomiakin vuokrakustannustasoja? Arvoisa oikeusministeri, onko tästä käyty neuvotteluja oikeusministeriön ja Senaatti-kiinteistöjen välillä, jolloin kustannuksia saataisiin säästettyä itse oikeustoimenpiteisiin?

Arja Juvonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Lapsiin kohdistuvista rikoksista on kuluneena vuotena puhuttu paljon eduskunnassa ja tehty myös lakialoitteita. Perussuomalaiset ovat tyytyväisiä, että perussuomalaisten tekemä lakialoite lasten kanssa vapaaehtoistyössä toimivien rikostaustojen tarkastamisesta on edennyt lain asteelle. Jäämme odottamaan, että laki astuu voimaan ja myös ehkäisee omalta osaltaan näitä lasten hyväksikäyttöjä.

Sen sijaan tämä toinen lakialoite, joka liittyy vähimmäisrangaistuksien korottamiseen, ei saanut niin hyvää palautetta vaan oikeusministeriö päätti jättää asian hautumaan. Kysyisinkin siitä, onko kenties joku päivä mahdollista, että näitä vähimmäisrangaistuksia todellakin nostettaisiin niin, että tuomiot muuttuisivat ehdottomiksi.

Sitten vielä palaan tähän oikeusprosessien kehittämiseen, mistä myös on täällä puhuttu. Tiedustelisin, kuinka kohtuullisina me voimme pitää näitä pitkiä oikeuden käsittelyaikoja lapsiin kohdistuvissa rikoksissa. Esimerkiksi viime viikolla, vai oliko toissa viikolla, vuonna 2010 tapahtunut rikos tuomittiin vasta nyt. Onko se lapsen kehityksen kannalta ja muutenkin ajateltuna kohtuullista?

Johanna Ojala-Niemelä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Oikeuslaitos on demokratian kulmakivi, ja oikeusturvaa on oltava saatavilla kaikkialla Suomessa. Itse kannan kyllä huolta näitten tuomioistuinmaksujen ja erilaisten muiden maksujen korotuksista.

Tapasimme pari viikkoa sitten Rovaniemellä asianajajia, ja he kertoivat, että oikeudenkäyntikulujen pelotevaikutus on jo sitä luokkaa, että siviilipuolella asiat ovat vähissä. Tämä on kyllä huolestuttava kehitys, ja toivonkin, että nämä tuomioistuinmaksut eivät vaaranna vähävaraisten asemaa viedä asioita oikeuteen. Tämä ilmenee myös sitä kautta, että kun tätä verkostoa on nytten karsittu — niin käräjäoikeus-, hovioi- keus- kuin hallinto-oikeusverkostoa — niin kustannuksia sälytetään asiakkaitten maksettavaksi. Tulee kustannuksia erilaisista kulkemisista, samoin kuin asumisesta. Toivon kyllä tämän otettavan huomioon, ja kysyn vielä ministeriltä, miten nämä oikeusapupalvelut tulevat järjestettäviksi tulevaisuudessa, koska hallinnollisia paikkoja on vähennetty.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Halusin vielä palata edustaja Tossavaisen esittämään arvosteluun hallituksen valmistelua kohtaan. Olen taipuvainen olemaan osin samaa mieltä siitä, että monia isoja ratkaisuja on valmisteltu ja päätetty aika niukan ajan puitteissa ja välillä kohtuullisen niukan tiedon varassa. On tietysti ymmärrettävää, että välillä tilanteet eivät ole aivan parhaita mahdollisia, ja oikeusministeriö ei ole toki vastuussa muiden ministeriöiden valmistelusta, mutta oikeusministerillä on tärkeä rooli lainsäädännön yleisen laadun varmistamisessa ja kehittämisessä.

Minusta kannattaisi harkita sitä, että vaikeissa ja isoissakin asioissa voitaisiin avata se päätöksenteko nykyistä enemmän yleisölle ja kiinnostuneille. Vaikka nyt tehdään päätöksiä kuntarakenteesta, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden rakenteesta tai rakenteellisista uudistuksista, voitaisiin harkita sitä, että niitä valmisteluaineistoja ja luonnoksia julkistettaisiin jo luonnosvaiheessa, jolloin kaikki voivat osallistua siihen keskusteluun.

Aino-Kaisa Pekonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Ruohonen-Lerner kysyi oikeusministeriltä vanhusten ihmisoikeuksista. En tietenkään voi ministerin puolesta tähän vastata, mutta minä vanhustenhuollossa työskennelleenä en voi ymmärtää sitä, että täällä asetetaan ihmisryhmät vastakkain, tässä tapauksessa vanhukset ja vangit. Vapaudenriisto on rangaistus tehdystä rikoksesta. Rinnalle ei tarvita nöyryyttäviä rangaistuksia vankilan sisällä. Vankilan tehtävä on valmistaa vankia takaisin yhteiskuntaan, ja se on meidän kaikkien etu. Meillä jokaisella on oltava ihmisoikeus.

Jaana Pelkonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vielä lyhyesti kysyisin ministeriltä suunnitelmista siirtää vankien terveydenhuollon järjestäminen ja rahoitus STM:lle. Eli missä vaiheessa nämä selvitykset ovat? Tavoitteenahan tässä olisi edistää nimenomaan hoidon jatkuvuutta vankien vapauduttuakin.

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meillä Suomessa on olemassa käytäntö "maksa tai lusi". Eli meillä on sakkovankikäytäntö, ja sehän tarkoittaa sitä, että sakkovangin elinkautinen on 3 kuukautta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pääsääntöisesti alkoholisoituneet tai sitten narkomanisoituneet henkilöt ryöstävät nakkipaketin, jotta saavat linnaa sen verran, että voivat olla pakkasen ajan vankilassa, ja sen jälkeen saavat Tarjoustalosta uuden takin ja uudet kengät, ja taas on kiva tepastella, kunnes tullaan seuraavaan vuoteen. Onko tämä nyt oikeanlaista alkoholismin tai narkomanian hoitoa? Eikö siihen todellakaan ole mitään muuta keinoa kuin sulloa heidät vankilaan 3 kuukaudeksi?

Sitten toinen asia: raiskaustuomiot. Missä vaiheessa tässä maassa uskalletaan sanoa, että ei ole olemassa lievää raiskausta, on olemassa vain raiskaus? Naisen kannalta se on aina raiskaus, onnistuipa mies siinä miten huonosti tahansa. Koskemattomuus on koskemattomuus, ja sen pitää olla pyhä. Sen lisäksi lasten pahoinpitelyt: (Puhemies koputtaa) sinne pitää saada roimasti lisää tuomioita.

Markus Lohi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin haluan kiittää ministeriä kannanotosta tähän käräjäoikeusverkkokysymykseen. Se on asia, jossa on helppo olla kanssanne samaa mieltä.

Mutta asia, josta ei vielä ole täällä keskusteltu, on kysymys, että monta maakuntakeskusta ja isompaa ja pienempää kuntaa vaivaa sellainen ongelma, että on monia yhteiskunnallisesti erittäin merkittäviä hankkeita, joita pyritään edistämään kaavoituksella ja lupaprosessilla, ja nyt sitten niistä, voisi sanoa, ihan säännönmukaisesti käynnistyy vuosien mittainen valituskierre, ja monesti on kysymys siitäkin, että mitään oikeudellista perustetta valituksen tekemiseen ei ole. Kysymys on vain siitä, että ei ehkä tyydytä demokraattiseen päätöksentekoon, joka on tapahtunut kunnassa. Tämä on koettu ongelmaksi, ja tiedän, että myös tässä oikeudenhoidon uudistamisohjelmassa on pohdittu tätä, mitä pitäisi tehdä. Haluankin kysyä: onko nyt menossa hallituksessa jotain konkreettista valmistelua esimerkiksi muutoksenhakuun tai maksuihin, jotka toisivat tähän jotakin järkeä? Ymmärrän, että on olemassa tietenkin oikeusvaltion rajat, joissa pitää liikkua.

Kristiina Salonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Eerola täällä totesi jotenkin niin, että ei tunne ketään, joka olisi hyötynyt tästä sovittelusta. Olisin halunnut vinkata edustaja Eerolalle, joka tosin on jo poistunut, oikeusministeriön tekemästä selvitystyöstä, jossa todettiin, että neljän käräjäoikeuden sisällä 575 sovittelusta 77 prosentissa saatiin aikaan kokonaissopu tai osasopu, joten kyllä henkilöitä on, jotka tästä ovat hyötyneet.

Olisin kysynyt vielä tästä kansalaisten oikeustajusta ja siitä, että se ei vastaa oikeuden antamia tuomioita erityisesti ihmisen henkeen, terveyteen ja turvallisuuteen kohdistuvissa rikoksissa. Haluaisin kysyä ministeriltä, pidättekö ongelmallisena sitä, että oikeuslaitoksella ei kaikilta osin ole kansan antamaa legitimiteettiä, ja mitä tälle asialle pitäisi tehdä?

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Ensinnäkin tästä sovittelusta. On äärimmäisen tärkeätä, että me kehitämme sovittelun eri muotoja myös tästä eteenpäin. Nyt kun se Follo-malli on saatu, meillä on erittäin hyvä esimerkki, että sillä voi saavuttaa hyviä tuloksia, mutta se myös antaa aihetta miettiä, missä kaikissa muissa asiaryhmissä voitaisiin sovittelua käyttää tänä päivänä enemmän kuin nyt tehdään, ja varsinkin siviiliasiat kuuluvat tähän. Sen sijaan pitää olla varovainen, kun sovittelua ehdotetaan muun muassa sellaisissa rikoksissa, joissa on uhri mukana. Se voi olla erittäin huono asia mennä sovittelemaan sellaista. Siinä tarvitaan sellaista selkeää näkemystä siitä, onko se sopivaa vai ei.

Sitten näistä Ritu- ja Aipa-tietojärjestelmähankkeista. Olette aivan oikeassa, arvoisat edustajat, siinä, että tämä ei ole mennyt nappiin. Sen takia olemme myös oikeusministeriössä nyt huolestuneita siitä ja teemme töitä sen eteen, että nämä järjestelmät saadaan käyttäjäystävällisiksi, mutta siihen tarvitaan tietysti asiantuntemusta. Siihen eivät riitä kansanedustajan tai ministerin tietotaidot, vaan siihen tarvitaan näitten ammattilaisten tietotaitoa, mutta tästä ollaan tietoisia ja tähän nyt panostetaan, jotta me saamme sellaiset tietojärjestelmät, jotka todella auttavat siinä arjessa ja siinä arjen työssä, mitä meidän tuomarit ja syyttäjät ja poliisit tekevät.

Ehdottomasti on niin, että näitten Vitja-tietojärjestelmien, Aipa-tietojärjestelmien ja niitten kaikkien järjestelmien pitää olla yhteensovitettavissa niin, että me saamme maksimaalisen hyödyn siitä ulos. Se on tässä tavoitteena. Voin vakuuttaa teille, että tässä asiassa teemme nyt työtä.

Sitten tuli kysymys tuomioistuinvirastosta. Sekin on asia, joka sisältyy tähän oikeudenhoidon uudistamisohjelmaan. Olen itse sitä mieltä, että tätä asiaa kannattaa selvittää, ja olemme tavallaan nyt siinä vaiheessa, että sopivaa selvityshenkilöä etsitään.

Sitten oli kyse lapsiin kohdistuvasta rikollisuudesta ja raiskausrikoksista. Voin kertoa teille, että ensi vuoden puolella olen tuomassa tänne eduskuntaan uuden lakipaketin koskien raiskauslainsäädäntöä. Siihen tulee sisältymään myös rangaistuskäytäntöjä kiristävä säännös, koska olen sitä mieltä, että lapsiin eli alle 18-vuotiaisiin kohdistuva raiskaus pitäisi aina käsitellä törkeänä raiskauksena, ja se tarkoittaa sitten käytännössä sitä, että vähimmäisrangaistus näitten osalta tulee nousemaan 2 vuoteen. Tämä on tulossa ensi vuoden puolella.

Sakon muunto tuli myös tässä keskustelussa. Sekin on asia, jossa ministeriössä nyt tehdään töitä. On niin, että ei ole oikeudenmukaista, että jotkut voivat päästä ilman, että tulee minkään näköisiä seuraamuksia, jos toistuvasti rikkoo lakia ja toistuvasti syyllistyy rikoksiin, joista saa poliisilta sakkoja. Sen takia olemme käyneet myös ministeri Räsäsen kanssa keskusteluja siitä, mitä voidaan tehdä poliisin sakotusohjeille, koska jos asia viedään tuomioistuimeen, niin tuomioistuinten tuomitsemat sakot voidaan aina muuntaa vankeudeksi. Toisaalta olemme myös etsimässä nyt ratkaisua yhdessä Risen kanssa siihen, että ne henkilöt, jotka tuomitaan muuntorangaistukseen, saadaan ohjattua päihdekuntoutukseen. Se on tärkeä asia, ja tästä on nyt syntymässä pilottihanke ensi vuoden puolella. Elikkä asia on hyvin ajankohtainen.

Sitten tässä muun muassa edustaja Ojala-Niemelä kysyi oikeusavusta. Sekin on asia, joka on äärimmäisen tärkeä. Kun tehdään muutoksia rakenteisiin ja kun muun muassa tuomioistuimia on vähennetty, niin totta kai se on myös johtanut jonkun verran siihen, että kaikilla paikkakunnilla ei ole sellaista oikeusapuverkostoa kuin aikaisemmin. Mutta olemme hallituksen puolelta ja oikeusministeriön puolelta katsoneet sen niin, että se on meidän tehtävä katsoa, että meillä on riittävän laaja valtiollinen oikeusaputoimistoverkosto, ja siihen panostetaan. Myös itse tästä oikeusavun saatavuudesta ollaan tekemässä Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen selvitys, ja tähän asiaan palataan vielä ensi vuoden aikana.

Maksut ovat nousemassa, ja myös maksuilla ollaan pyrkimässä siihen, että voitaisiin ohjata muutoksenhakualttiutta, varsinkin kun on kyse näistä hallintoasioista muun muassa, kuten tässäkin keskustelussa tuli esille, kaavoitus ja rakentamispuolella. Toivon, että myös näillä maksuilla voi olla ohjaava vaikutus.

Kaiken kaikkiaan haluan kiittää lopuksi lakivaliokuntaa, ja haluan kiittää myös valtiovarainvaliokuntaa siitä, että tuomioistuimille ollaan myöntämässä miljoona lisärahoitusta ja että myös Rikosuhripäivystys saa 150 000 euroa lisää. Ne tulevat tarpeeseen.

Ja mitä vankiloihin tulee: Meillä on edelleen vankeja noin 3 100. Vankien määrä ei ole alenemassa, se ei ole muuttumassa myöskään suuresti korkeammaksi, mutta me tarvitsemme riittävän ja kattavan vankilaverkoston myös tulevaisuudessa. Tällä hallituskaudella ei tehdä päätöksiä vankiloitten lakkauttamisesta sen enempää kuin on Haminan avovankilan osalta jo päätetty.