Sari Sarkomaa /kok(esittelypuheenvuoro):

Kunnioitettu puhemies! Esittelen pääluokassa tehdyt seitsemän määrärahamuutosta, jotka ovat yhteensä 15 miljoonaa euroa, sekä kaksi lausumaehdotustamme. Kaksi ensimmäistä määrärahalisäystä liittyvät Suomen itsenäisyyden 95-vuotisjuhlan kunniaksi hyväksymiimme laki-aloitteisiin sekä tahtoomme kunnioittaa veteraaneja.

Ensinnäkin sotainvalidien oikeutta kokoaikaiseen laitoshoitoon laajennetaan, ja siihen lisäämme 3 miljoonaa euroa.

Toiseksi, lisäsimme veteraanikuntoutukseen 6 miljoonaa euroa. Haluamme varmistaa kaikkien rintamaveteraanien pääsyn kuntoutukseen ja lisätä kotiin vietävien avopalveluiden määrää. Valiokunta pitää tärkeänä, että kunnat huolehtivat siitä, että palvelut ovat monipuolisia ja että ne vastaavat veteraanien kuntoa ja tarpeita. Kuntoutukseen suunnattujen resurssien tulee jakautua tarkoituksenmukaisella tavalla laitos- ja avokuntoutukseen.

Valiokunta edellyttää ensimmäisessä lausumaehdotuksessaan, että veteraanikuntoutuksen määrärahataso mitoitetaan pysyvästi sellaiselle tasolle, että kaikilla veteraaneilla on mahdollisuus vuosittaiseen kuntoutukseen. Tämä tulee ottaa huomioon myös seuraavassa määrärahakehyksessä.

Kolmanneksi, lisäsimme 1,5 miljoonaa euroa päihdeäitien hoidon turvaamiseen. Pidä kiinni -hoitojärjestelmällä on voitu useimmissa tapauksissa välttää lapsen huostaanotto, ja ohjelman tulokset ovat erinomaisia. Rahoitus on saatava vakaalle pohjalle jo ennen kuin hoito keskitetään hallitusohjelman mukaisesti erityisvastuualueille. Siksi on välttämätöntä, että sosiaali- ja terveysministeriö ottaa rahoitustarpeen huomioon jo valmistellessaan vuoden 2014 talousarvioesitystä.

Neljänneksi, lisäsimme Veto-projektin edistämiseen 50 000 euroa. Tällä hankkeella edistetään kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä sekä ehkäistään syrjäytymistä juurruttamalla uusi vaihtoehtoiseen ammattikoulutukseen nojaava toimintamalli.

Viidenneksi, arvoisa puhemies, valiokunta lisää 3,4 miljoonaa euroa lapsiperheiden ennalta ehkäisevien ja varhaisen tuen palveluiden sekä lastensuojelun kehittämiseen Kaste-ohjelman kautta. Tätä määrärahaa voidaan käyttää myös lastensuojelun tilaa selvittävän selvityshenkilön tekemien toimenpidesuositusten toteuttamiseen. Yhdessä niiden rahojen kanssa, joita lisätään sosiaalityöntekijöiden koulutukseen, tästä muodostuu lastensuojelun pelastamisohjelma, eli erittäin merkittävä kannanotto eduskunnalta.

Ehkäisevän lastensuojelun tehostaminen on ennen kaikkea lapsen ja perheen etu. Se tuo myös suurta kustannussäästöä. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on todettu, että huostaanoton ja sijoittamisen kustannukset ovat niin suuria, että yhdenkin huostaanoton välttämiseksi melkein mikä tahansa määrä ennalta ehkäisevää ja avohuollon työtä on taloudellisesti kannattavaa, puhumattakaan inhimillisistä näkökohdista.

Kuudenneksi, lisäsimme miljoona euroa terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen eli niin sanottuun tutkimus-evoon. Valiokunta pitää välttämättömänä, että rahoitusjärjestelmä ei rapaudu ja että hallitus varmistaa tutkimus-evon rahoituksen riittävyyden. Mikäli rahoitus jatkaa vähenemistään, sairaanhoidon kehitys tulee vakavasti häiriintymään. Tieteellinen tutkimus edistää uusia hoitomuotoja ja parantaa terveydenhuollon ammattilaisten osaamista. Erityisesti väestön ikääntyminen ja julkisen talouden kiristyminen edellyttävät terveydenhuollon uudistumista sekä uusia ja tehokkaita hoitomuotoja, mikä korostaa terveystieteellisen tutkimuksen merkitystä.

Seitsemänneksi, lisäsimme 50 000 euroa UKK-instituutin toimintaan väestön terveyden ja toimintakyvyn edistämiseksi.

Arvoisa puhemies! Lopuksi totean, että valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi vielä toisen lausuman, jossa edellytetään, että Helsingin Meilahteen rakennettavan uuden lastensairaalan tarvitsema valtion rahoitusosuus otetaan huomioon seuraavassa, vuosia 2014—2017 koskevassa, kehyspäätöksessä.

Nykyinen Lastenklinikka on valtakunnallinen lastensairaala, johon on keskitetty useiden vakavasti sairaiden potilasryhmien hoito. Sairaalarakennus on tällä hetkellä lähes käyttökelvottomassa kunnossa. Kaiken lisäksi ahtaat tilat rajoittavat vanhempien mahdollisuutta olla lasten tukena hoidon aikana. Myös sairailla lapsilla on oikeus vanhempiensa läsnäoloon.

Arvoisa puhemies! Mikä olisikaan parempi lahja sata vuotta täyttävältä Suomelta tuleville sukupolville kuin uusi lastensairaala.

Aivan lopuksi vielä, vaikka aikani on lopussa, haluan lämpimästi kiittää jaoston ja valtiovarainvaliokunnan puolesta molempia ministereitä erittäin hyvästä yhteistyöstä.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Osa maatalousyrittäjien kasvavasta ahdingosta juontaa juurensa sosiaali- ja terveysministeriön leikkauksista.

Esimerkiksi leikkaukset lomituspalveluihin osuvat eniten pienituloisiin maanviljelijöihin, joilta nipistetään karkeasti 4,5 miljoonaa yhteensä 5 miljoonan euron lomitukseen tehtävistä säästöistä. Sijaisavun maksun perusosaa korotetaan yhdestä eurosta kolmeen euroon. Alimmat sijaisapumaksut kallistuvat vajaa 2 euroa tunnilta, mutta pitkäaikaista lomitusapua tarvitsevat voivat alentaa MYEL-työtuloa säästääkseen sijaisavun maksuissa. Näin siis alimmat maksut nousevat ja ylimmät halpenevat.

Niin kuin hallituksen lakiesityksessäkin perustellaan, on sijaisapumaksujen korotus varmin tapa saada säästöjä aikaiseksi. Se, että tämä muutos on ollut teknisesti helpohko toteuttaa, lieneekin ainoa kunnon peruste sille, miksi viljelijöitä kuritetaan vielä kaiken muun lisäksi näillä lomitussäästöillä.

Hännänhuippuna osa lomitussäästöistä muodostetaan velvoittamalla samalla tilalla työskentelevät yrittäjät pitämään enemmän vuosilomaa samanaikaisesti. Lain muuttuessa rajoitetaan maatalousyrittäjien itsemääräämisoikeutta.

Arvoisa puhemies! Maatalousyrittäjien eläkelain 22 §:n muutos nostaa maatalousyrittäjien ja apurahansaajien työeläkevakuutusmaksua noin prosenttiyksikön. Tämä tarkoittaa keskimäärin noin reilun kahdensadan euron vuotuista työeläkevakuutusmaksun nousua.

Hallitus on korostanut sitä, että valtiontaloutta koskevat tervehdyttämistoimet tehdään sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Nämä edellä mainitut kajoamiset viljelijöiden palkkapusseihin sekä ennen kaikkea sosiaaliturvaan ja itsemääräämisoikeuteen ovat yhdessä maa- ja metsätalousministeriön säästöjen kanssa kuitenkin kohtuuttomia verrattuna mihinkään muuhun ammattialaan tai -ryhmään kohdistuviin leikkaustoimenpiteisiin.

Arvoisa puhemies! Olen erittäin tyytyväinen siihen, että sotilasvammalakia tullaan muuttamaan siten, että yhä useampi sotiemme veteraani tulee olemaan oikeutettu korvauksiin kokoaikaisen laitoshuollon kustannuksista. Valtiovarainvaliokunta lisäsi tosiaankin sotilasvammakorvauksiin 3 miljoonaa euroa. Eduskuntaryhmien yhteisen talousarvioaloitteen kautta tulee tuo 6 miljoonaa euroa lisää veteraanikuntoutukseen.

Myös laki sairausvakuutuslain muuttamisesta, jossa isyysrahaan on oikeus 54 päivältä, on ehdottoman hyvä asia. Muutos tarkoittaa käytännössä kahden viikon pidennystä vanhempainvapaaseen, kun isän täysimittainen vapaa ei enää edellytä 12 vanhempainrahapäivän säästämistä isälle.

Keskusta haluaisi kuitenkin tehdä laista vielä lapsilähtöisemmän, jolloin olisimme monikkoperheen isälle kohdentaneet oikeuden isyysvapaaseen jokaisesta syntyvästä monikkolapsesta tai vastaavasti jokaisesta yhtäaikaa adoptoitavasta lapsesta.

Keskusta edellyttää, että pienimmät sairauspäivärahat sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaista maksettavat päivärahat korotetaan samalle tasolle pienimmän työttömyyspäivärahan kanssa. Keskustavetoisilla hallituskausilla nostimme äitiys-, isyys-, sairaus-, kuntoutus- ja vanhempainvapaan vähimmäispäivärahat samalle tasolle työmarkkinatuen kanssa, mikä oli hieno saavutus. Perusturvaa tulee jatkossakin kehittää siten, että vähimmäispäivärahoja korotetaan yhtenäisesti.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan mukaan päihdeäitien hoito ei ole rahoituksellisesti vankalla pohjalla vielä tulevanakaan vuonna. Tästä on vuosikausia puhuttu. On hyvä, että nytkin valiokunta lisää 1,5 miljoonaa euroa tähän tarkoitukseen. Valiokunta on siis tiedostanut matalan kynnyksen palvelujen tärkeyden ja lisää 3,4 miljoonaa euroa lapsiperheiden ennaltaehkäisevien ja varhaisen tuen palveluiden sekä lastensuojelun kehittämiseen.

Tässä yhteydessä tulee kuitenkin muistaa, että kunnissa tulisi olla tarjolla myös sosiaalihuoltolain mukaista kotiapua lapsiperheille. Keskusta painottaa nimenomaan lapsiperheiden kunnallisen kotiavun merkitystä varhaisen puuttumisen keinona.

Useassa kunnassa on menty vikaan siinä, että sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja on korvattu lastensuojelulakiin perustuvana perhetyönä. Toisin sanoen konkreettista kodinhoidollista apua kaipaaville perheille on ollut osan kunnista toimesta tarjolla vain lastensuojelulain alaista, luonteeltaan psykososiaalista apua. Jos perhe tarvitsee apua arjen paineissa, esimerkiksi tilapäisessä lastenhoidossa vaikkapa sairaustapauksen johdosta, ei ensimmäinen tarjolla oleva avunhakukanava saa olla lastensuojelu. Kotipalvelulla toteutetaan nimenomaan varhaista puuttumista ja ehkäistään tarvetta lastensuojelun palveluihin kaiken kaikkiaan.

Arvoisa puhemies! Lapsilisien indeksijäädytyksissä hallitus menee myös pahasti vikaan. Hallitushan on perustellut pienimpien sosiaalietuuksien indeksikorotusta arvonlisäveron korotuksella. Mihin ovat unohtuneet lapsiperheet? Myös heillä on suuri osuus ruuan ja lääkkeiden kulutuksessa. Nyt hallitus nimenomaan heikentää lapsiperheiden ostovoimaa.

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysministeriö asetti huhtikuussa työryhmän, jonka tehtävänä oli kartoittaa kokonaisvaltaisesti ja poikkihallinnollisesti maatalousyrittäjien työhyvinvointia ja tehdä asiasta esimerkiksi kehittämisehdotuksia. Puheenvuoroni lopuksi kysynkin: mitä konkreettista tämä työryhmä on saanut aikaiseksi, budjetissa kun ei ainakaan hirveästi mitään positiivista tämän asian tiimoilta löydy?

Anne-Mari Virolainen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Minun tulokulmani tähän on kyllä pikkasen erilainen kuin edustaja Komilla. Mielestäni tässä on monia erittäin hyviä asioita.

Ensiksi haluan kiittää siitä, että meidän kansallinen rokotusohjelma etenee. Menneinä vuosina hyväksyimme täällä rotavirusrokotteen ja pneumokokkirokotteen, ja nyt me olemme vihdoin ja viimein saaneet tämän HPV-rokotteen kansalliseen rokotusohjelmaan, ja muistutan vielä, että tämähän oli lähes kaikkien puolueiden naiskansanedustajien yhteinen lakialoite muutama vuosi sitten.

Sen lisäksi oli hyvä, että jaos sai lisättyä rahoitusta tutkimus-evoon. Se on kuitenkin sellainen huolenaihe, mistä me olemme täällä useana vuotena puhuneet, kun tutkimus-evo-rahoitusta on joka vuosi aavistuksen verran nipistetty, ja kun me tiedämme sen, että hoitojen kehittäminen on hidasta eikä se perustu mihinkään suuriin yksittäisiin läpimurtoihin, vaan se on pitkäjänteistä työtä, ja varsinkin kun me haluamme saada sellaista hoitoa, joka on vaikuttavaa, niin se pohjautuu aina tieteellisesti tutkittuun tietoon. Meillä on hyviä näyttöjä syöpähoidoista, ja tänä päivänä pystymme hoitamaan rintasyöpäpotilaita, melanoomapotilaita erittäin hyvin, ja kaikki tämäkin on sen pitkäaikaisen tutkimustyön perusteena.

Minusta tuntuu siltä, että kun meidän ikäjakauma on mikä on ja syöpien määrä lisääntyy valtavasti, niin meidän tulisi jatkossa panostaa yhä enemmän kliiniseen tutkimustyöhönkin. Muistan, että ministeri Risikko jossakin kuulemisissa on sanonut, että tämän päivän hyvä tutkimus on huomisen hyvää hoitoa, ja toivon todellakin, että tutkimus-evoa pohditaan jatkossa vähän siitä tulokulmasta, että pystymme myös sen perusteella jatkossa ehkä tekemään priorisointejakin niihin alueisiin, mitä kannattaa tutkia ja kehittää.

Kun mainitsin tämän meidän, suomalaisen, ikäjakauman, niin väistämättä tulevat myös nämä terveydenhuollon eri rekisterit. Syöpäyhdistyshän ylläpitää syöpärekisteriä ja Näkövammaisten Keskusliitto näkövammarekisteriä, mutta meillä on paljon niitä ikäihmisiä, joilla nivelet eivät tahdo kestää, ja tänä päivänä meillä ei vielä ole sellaista tekonivelrekisteriä, jota pystytään käyttämään niin hyvin, että pystymme takaamaan potilasturvallisuuden ja varmistamaan hyvän hoidon laadun.

Meillä on maailmalta, muista Pohjoismaista, Australiasta, Isosta-Britanniasta, erittäin hyviä esimerkkejä, ja toivonkin, että tämä viesti menee myös THL:ään, että jatkossa siellä panostetaan enemmän toimivien rekistereiden ylläpitämiseen.

Hanna Mäntylä /ps:

Arvoisa puhemies! Aivan aluksi haluan kiittää molempia ministereitä, sillä on myönnettävä, että tässä hyvin vaikeassa tilanteessa olette onnistuneet tekemään oikein hyviäkin esityksiä ja toteuttamaan hyviäkin toimenpiteitä.

Mutta: Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjänä kunnat on ajettu todella ahtaalle. Tehtävien ja vastuun lisääminen ja samanaikainen resurssien vähentäminen johtaa väistämättä siihen, etteivät kaikki kunnat pysty tarjoamaan asukkaille riittäviä palveluja, ja tämä asettaa eri kuntien asukkaat eriarvoiseen asemaan. Niin sanottu sote-uudistus on tuomassa aivan omat haasteensa ja tulee vaikuttamaan rajulla voimalla jopa kuntien demokratiaan ja itsemääräämisoikeuteen. (Erkki Virtanen: Ja parantamaan palveluita!)

Sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmämme on yksi hyvinvointiyhteiskuntamme kivijaloista. Järjestelmämme on peruspalvelujen osalta ajettu kuitenkin niin ahtaalle, että julkisten palveluiden varassa olevien terveydenhuolto ei toimi nykyisellään riittävän hyvin. Rikkaiden ja köyhien väliset terveyserot ovatkin kasvaneet. Toimiva sosiaali- ja terveydenhuolto parantaa niin ihmisen elämänlaatua kuin yhteiskuntamme tilaa nyt ja tulevaisuudessa.

Terveyserojen yksi ilmenemismuoto on taloudellisista ongelmista aiheutuva masennus, johon köyhillä ihmisillä ei aina ole mahdollisuutta saada ammattiapua. Niin sanottu Kuule köyhää -toimikunta on tehnyt loistavan aloitteen, jossa ehdotetaan pitkäaikaistyöttömien parissa toimiville sosiaali- ja työvoimavirkailijoille koulutusta asiakkaan masennuksen tunnistamiseen ja kohtaamiseen. Toimikunta suhtautuu kielteisesti myös siihen, että kunnat ovat alkaneet siirtää toimeentulotuen hakemista kirjalliseksi. Köyhillä tulisi olla mahdollisuus tavata toimeentulostaan vastaavat virkailijat kasvotusten, jolloin kaikki avuntarpeet voitaisiin selvittää yhdellä kertaa. Pidän itse näitä aloitteita erittäin kannatettavina.

Vanhuspalvelulaki, joka toivottavasti hyvin pian voimaantulonsa jälkeen parantaa ikäihmisten palveluja, tuo kuitenkin taas kunnille lisää velvollisuuksia. Tilanne on vaikea, sillä useiden asiantuntijoidenkaan mukaan vanhuspalvelulain toimeenpanosta syntyviä kustannuksia ei vielä tässä vaiheessa osata tarkkaan arvioida.

Arvoisa puhemies! Lapsiperheiden köyhyys on lisääntynyt hälyttävästi Suomessa. Köyhyys tekee perheiden elämästä erittäin haastavaa, ja se vaikuttaa väistämättä kaikkiin elämän osa-alueisiin. Valitettavasti tätä kehitystä hallitus aikoo vauhdittaa jäädyttämällä lapsilisien indeksikorotukset, jotka perussuomalaiset oman vaihtoehtonsa mukaisesti haluaisivat säilyttää, ja tähän on pyritty vaikuttamaan myös vastalauseessamme.

Lapsilisä on jo vuosien varrella jäänyt jälkeen elinkustannusten kehityksestä, ja nyt hallitus alentaa lapsilisien arvoa entisestään. Lasten hyvinvoinnista huolehtiminen, jota lapsilisä taloudellisena lisänä toteuttaa, on kansantaloudellisesti kannattavaa ja panostus tulevaisuuteen. Lapsiperheiden taloudellisesta ahdingosta syntyvät hyvinvointi- ja sosiaalierot heijastuvat lasten elämään ja voivat leimata myös koko lapsen tulevaisuutta. Lapsiperheiden köyhyys ja sen mukanaan tuomat ongelmat vaativat nopeita toimenpiteitä, jotta negatiivinen kierre saadaan pysähtymään.

Lastensuojelu on niin ikään puhututtanut mediassa ja päätöksenteossa tänä vuonna ja aivan syystäkin. Henkilökohtaisesti odotan peruspalveluministerin asettamalta työryhmältä konkreettisia toimenpiteitä, miten tilannetta voidaan korjata. Eräät surullisimmat otsikot, jotka ovat valitettavan totta, ovat niitä, joissa todetaan lastensuojelusta tulleen bisnestä. Lastensuojelussa liikkuvatkin valtavat rahat. Toisaalta tilanne on hyvin vääristynyt niin, että avohuollon tukitoimien sijaan viimesijaisista toimista on tullut usein ensisijaisia. Toisaalta taas tilanteissa, joissa huostaanottoa tarvittaisiin, huostaanottojen mahdollisuudet venyvät. On täysin kestämätöntä niin inhimillisesti lasten ja koko yhteiskunnan mutta myös kansantalouden kannalta, että lasten huostaanotot lisääntyvät nykyistä tahtia. Pitkäaikaisen kodin ulkopuolelle sijoittamisen kustannukset ovat kymmenkertaiset verrattuna lastensuojelun avopalveluihin.

Arvoisa puhemies! Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ja syrjäytyminen ovat yksi suurimmista haasteista, joihin kaikkien muiden toimien ohella on saatava lisää taloudellisia resursseja. Mielenterveyspalveluja tulisi saada tasaisesti koko maahan esimerkiksi neuvoloihin ja oppilaitoksiin, joissa asioista voisi tulla keskustelemaan matalalla kynnyksellä.

Perussuomalaiset ovat varjobudjettinsa mukaisesti tehneet useita talousarvioaloitteita, joilla sosiaalista oikeudenmukaisuutta on mahdollista parantaa vaikeinakin aikoina.

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Haluan kiittää kunta- ja terveysjaoston puheenjohtajaa ja jäseniä siitä, että olette vahvistaneet tätä sosiaali- ja terveysministeriön talousarvioesitystä omalta osaltanne ja myöskin tuoneet hyviä lisäyksiä tähän keskustelunkin kautta, ja myöskin tietysti kaikkia teitä, arvoisat edustajat, siitä, että kun katsoin tätä listaa, josta näkyy, mitä esityksiä edustajat ovat tehneet, niin ne ovat todella niitä hyvin tärkeitä asioita. Kunpa niihin kaikkiin sitten rahaa löytyisi, mutta toivottavasti hiljalleen saadaan näihin edistystä.

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysministeriön talousarvioesityksen tavoitteena on tietysti vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta turvaamalla muun muassa ikäihmisten hoitopalveluja ja kotona selviytymistä, veteraanien kuntoutusta, kotona selviytymistä sekä perusturvan varassa elävien ostovoimaa. Siitä, että näinä vaikeina aikoina pystytään tekemään näinkin suuria muutoksia, me voimme olla todella ylpeitä. Tämä meidän talousarvioesityshän vahvistui eduskunnan käsittelyssä, niin kuin tuossa totesin, joten vielä kerran kiitos siitä.

Vuoden 2013 keskeisimpiä uudistuksia tällä sosiaali- ja terveysministeriön sektorilla on työmarkkinatuen tarvehankinnan poisto puolison tulojen osalta perheiden toimeentulon parantamiseksi. Toinen tärkeä ostovoimaa lisäävä on pienituloisten perusturvaetuuksiin tehtävä osittainen aikaistettu indeksitarkastus, joka tulee jo 1.1. voimaan. Tämän indeksitarkistuksen aikaistaminenhan koskee eräitä kansaneläkeindeksiin sidottuja Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemia perusturvaetuuksia sekä perustoimeentulotukea.

Myöskin se, mikä tapahtui täällä eduskunnassa, että saatiin lisää veteraanien kuntoutukseen, oli todella hyvä asia, ja samoin se, että sotainvalidien laitoshuollon haitta-asterajaa pystyttiin laskemaan 25 prosentista 20 prosenttiin, mikä lisää valtion menoja 3 miljoonaa, mutta varmasti on todella tärkeä muutos. Nyt seuraava vaihe tietysti tässä veteraanien kuntoutusasiassa on se, että me pystymme vahvistamaan niitä kotiin vietäviä palveluja ja myöskin sitä kotiin vietävien kuntouttavien palvelujen mallia kehittämään siellä kunnissa ja myöskin koordinoimaan kunnissa näitä veteraaneille tarkoitettuja rahoja, että ne tulevat hyödynnetyiksi maksimaalisesti.

On tietysti nyt mielenkiintoista nähdä, kun isyysvapaaseen kohdennetaan nyt hieman eri tavalla ja mahdollistetaan joustavaa käyttöä, miten se tulee toteutumaan jatkossa. Myös keliakiaa sairastavien ruokavaliokorvaus, jota pystyttiin hieman nostamaan, on todella varmasti hyvä lähtökohta sille. Tärkeää on tietysti muistaa se, että meillä on muitakin tällaisia ruokavalion varassa eläviä ihmisiä, ja miettiä sitä, miten me voimme jatkossa sitten heitä auttaa. Vaikeavammaisten tulkkauspalvelut ovat niitä, joissa on myöskin saatu edistystä. Eli paljon on saatu nyt aikaiseksi. — Nyt kysyn puhemieheltä, oliko se 5 vai 3 minuuttia.

Ei ole pakko käyttää, mutta haluan käyttää. — Elikkä vielä ihan tuossa talousarvioesityksessähän panostetaan muun muassa työllistymisen ja harmaan talouden torjuntaan tällä minun puolellani, ja niitä toimia saadaan nyt eteenpäin. Tietenkin niiden vaikuttavuutta pitää seurata koko ajan näinä taloudellisesti vaikeina aikoina.

Eduskunnan lisäyksistä vuoden 2013 talousarvioon näin sosiaali- ja terveysministerinä totean, että ne ovat todella hyvät ja oikein täsmäten tehdyt. Juuri niihin tarvitaankin lisää rahoitusta. Täällä puhuttiin evo-tutkimuksesta, ja on hyvä, että siihen saatiin nyt vähän, koska jos meillä tutkimustoiminta hiipuu, niin se kyllä vaikuttaa sitten todella hoidon laatuun ja vaikuttavuuteen. Minä olen itse sitä mieltä, että nimenomaan sitä vaikuttavuustutkimusta meillä pitää lisätä.

Täällä kysyttiin maatalousyrittäjien työhyvinvointiryhmästä, että koska sieltä alkaa tulla tuloksia ja miksi se ei näy tässä budjetissa. Tämän työryhmän tehtävänähän on todella miettiä sitä, miten me voimme muun muassa maatalousyrittäjän työhyvinvointia lisätä, työuria pidentää jne. Siellä otetaan myöskin lomituspalvelut luupin alle, työterveyshuolto luupin alle. Tämä työ on jatkumassa tällä hetkellä, ja siitä raportti tulee varmasti tuossa kesän kynnyksellä, tuossa keväällä. Kun se sitten saadaan, niin varmasti sitten ensi vuoden budjetissa meillä on esityksiä tästä.

Kaiken kaikkiaan: Täällä kysyttiin myös sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksesta, ja myös tuolla kyselytunnillakin kysyttiin sitä. Kyllä näiden ongelmien ratkaisuun, joita meillä nyt on näiden palvelujen saatavuuden heikkenemisen vuoksi, sillä kunta- ja palvelurakenneuudistuksella juuri pyritään ja erityisesti tällä sote-rakenneuudistuksella.

Oikein paljon kiitoksia tästä vuodesta, ja hyvää joulua meille kaikille. Puserretaan vielä tässä muutama päivä.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa puhemies! Tässä salissa on viimeisten parin tunnin aikana kiitelty paljon, ja jatkan kiittämistä. Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja palvelujaoston puheenjohtajaa kiitän hyvin lämpimästi hyvästä yhteistyöstä ja myöskin koko eduskuntaa siitä, että me saimme sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle näistä eduskunnan rahoista todella tärkeisiin kehittämiskohtiin, muun muassa lastensuojelun parantamiseen. Suuri kiitos siitä.

Kun vuosi sitten tässä samaisessa puhujapöntössä kävin läpi tämän vuoden budjettia, minulla oli ilo kertoa siitä, että yksinhuoltajaperheet tulevat saamaan vuoden alusta vähintään 85 euron korotuksen. Se korotus todellakin sinne toimeentulotukeen yksinhuoltajaperheille annettiin, ja palaute siitä on ollut hyvin positiivista. Se on parantanut noin 30 000 suomalaisen perheen tilannetta, ja tämäkin työ on vasta alussa, kun me puhumme perheiden ja nimenomaan pienituloisten perheiden parantamisesta, mutta vakain askelin me olemme menossa tässä kehittämistyössä eteenpäin. Tuo 85 euron parannus tarkoittaa vuositasolla 1 000:ta euroa, ja se on kyllä tuntuva rahasumma pienituloisen perheen arjessa.

Tällä tulevalla budjettikaudella hallitus tulee parantamaan työllistämisen edellytyksiä työllistymisen helpottamiseksi. Asumistukea tullaan joustavoittamaan siten, että asumistuen tarkistus tehdään vasta 6 kuukauden kuluttua työn alkamisesta. Nykyisin työttömän työllistyessä asumistuen suuruus tarkistetaan työhön menosta johtuvien tulojen nousun vuoksi 3 kuukauden kuluttua työn alkamisesta. Tämä lakimuutos tulee tosiaan nyt vuoden alusta voimaan, ja se on kokeiluluonteinen. Se jatkuu tuonne vuoden 2015 loppuun saakka, ja keräämme sitten kokemuksia sen toimivuudesta. Tämän lisäksi asumistukimenoja tullaan sitten valtionbudjetissa lisäämään noin miljoonalla eurolla.

Asumistukijärjestelmän kokonaisuudistus on tuloillaan. Se toteutetaan kehyspäätöksen mukaisesti vuoden 2015 alusta lukien, ja se tulee sitten sisältämään asumisen enimmäismenojen korottamisen 50 eurolla kuukaudessa ja omavastuiden alentamisen 8 prosentilla.

Kansallista rokotusohjelmaa HPV-rokotteen osalta tullaan nyt täydentämään. Tämän johdosta rokotteiden hankintaan osoitettavaa määrärahaa tullaan lisäämään 1,5 miljoonalla eurolla. Tämä on ollut eduskunnan tahtotilana jo pitkään, ja on todella ilo kertoa, että nyt se vihdoinkin toteutuu.

Tuo hallitusohjelman mukainen lapsilisien indeksikorotusten jäädyttäminen kyllä itseänikin surettaa, mutta minun mielestä on todella tärkeää, että kaikkein pienituloisimmilta perheiltä ei viedä mitään pois. Heidän kohdallaanhan — ne perheet, jotka ovat toimeentulotuen varassa — tämä indeksijäädytys ei vaikuta millään tavalla. He saavat edelleen tukensa samalla tavalla kuin aikaisemmin, eikä myöskään muilta lapsiperheiltä siis viedä varsinaisesti mitään, se on vain indeksijäädytys. Tosin kyllä valtiontalouden mittakaavassa sen vaikutus on todella suuri: 38 miljoonaa euroa vuonna 2013. Jos minulta kysytään, niin mielelläni en tätä leikkausta olisi tehnyt.

Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminnan leikkauksesta: Sinne on nyt määrärahaa tulossa 223,7 miljoonaa euroa, ja nämä hallitusohjelmassa sovitut leikkaukset on yhdessä Melan kanssa käyty läpi ja nimenomaan pyritty ne leikkaukset toteuttamaan sillä tavalla, että niistä on mahdollisimman vähän haittaa todella tärkeää työtä tekeville maatalousyrittäjille. Esimerkiksi lomien osalta on katsottu, että lomituspalvelut olisi hyvä järjestää niin, että pariskunnasta molemmat osapuolet ovat yhtäaikaisesti lomalla entistä enemmän, ja tästä saadaan sitten säästöjä aikaiseksi.

Kuntien peruspalvelujen valtionosuudet: Ensi vuodelle meillä on rahaa tulossa 43 miljoonaa euroa, jota tullaan käyttämään muun muassa vanhuspalvelulain toteuttamiseen sekä oppilashuollon kehittämiseen. Tämä oppilashuollon kehittäminen on todella tärkeä ennalta ehkäisevä ja perheiden arkea helpottava toimenpide niin ikään.

Lastensuojelun kehittäminen, josta jo tuossa sanoin aikaisemmin: Kaste-ohjelman kautta myöskin ollaan tähän satsaamassa. Se on Kaste-ohjelman yksi painopisteistä, ja uudessa Kaste-ohjelmassa, joka nyt ensi vuodelta astuu sitten voimaan, ovat painopisteinä lapsiperheiden tukemisen lisäksi osallisuuden edistäminen, terveysongelmien ehkäiseminen ja vähentäminen, lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja palveluiden parantaminen muun muassa.

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin jatkaa tätä työurakeskustelua ja ottaa esille tämän rakennetyöttömyyden vähentämisen.

Olen kuullut, että te, ministeri Risikko, olette moneen kertaan sanonut, että hallitus tulee tuomaan konkreettisia toimia sen eteen, että lyhytaikainenkin työ tulee kannattavaksi ja kannattaa ottaa, ja sosiaaliturva ja työn vastaanottaminen yhteensovitetaan. Täällä oli esityksenä ensi vuoden budjettiin liittyen tämä työllistämisbonus, mutta sehän ei auta alle kolmen kuukauden työsuhteisiin, että sillä tavalla se ei puutu siihen lyhytaikaisen työn vastaanottamiseen. Täällä maanantaina valtiovarainministeri Urpilainen sanoi, että tätä työttömän verokorttia vasta ruvetaan ensi vuonna tutkimaan.

Kysyn teiltä: onko tämä todellakin totta, että te aiotte vain selvittää, eli ei ole tulossakaan esitystä tästä, ja mitä muita esityksiä teillä on tulossa sosiaaliturvan ja lyhytaikaisen työn vastaanottamisen yhteensovittamiseksi?

Laila Koskela /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! THL:n tutkimusosasto on viime vuodet selvittänyt vuonna 2009 jaetun sikainfluenssarokote Pandemrixin ja narkolepsian yhteyttä. Tutkimuksissa on herännyt epäily, että aiemmin Pandemrixilla rokotetuilla alle 65-vuotiailla saattaa olla hypoteettinen riski sairastua narkolepsiaan, jos he saavat lisäksi samankaltaisella prosessilla valmistettua kausi-influenssarokotetta Fluarixia.

Arvoisa ministeri, tämä THL:n kausi-influenssan rokotussuositus on lisännyt epävarmuutta kansalaisten keskuudessa. Suositusten ja narkolepian pelossa moni ei tiedä, onko influenssarokotteen ottaminen turvallista vai ei. Yli 65-vuotiaat ovat jopa itse kustantaneet influenssarokotteen saadakseen turvalliseksi koettua Vaxigrip-rokotetta. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Vaxigrip-rokotetta ei riitä kaikille riskiryhmään kuuluville henkilöille.

Lokakuussa Mehiläisen työterveyshuollossa ehdittiin rokottaa satoja ihmisiä Vaxigrip-rokotteella ennen THL:n suositusten julkaisemista, siis alle 65-vuotiaita. Kysynkin, arvoisa ministeri: (Puhemies koputtaa) Miksi narkolepsiaa mahdollisesti aiheuttavaa Fluarix-rokotetta on hankittu Suomeen? Kuka vastaa ihmisten elinikäisestä toimintakyvyn lamaantumisesta?

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt kun elämme näin hankalaa talouden tilannetta ja valtio on joutunut sopeuttamaan jo tämän 5 miljardin edestä, niin minusta on kyllä erittäin hienoa, että kuitenkin tähän hyvinvointiin on voitu panostaa näinkin paljon enemmän. Saamme nyt nuorten yhteiskuntatakuun täysillä voimaan, vanhuspalvelulaki lähtee ensi kesänä liikkeelle, veteraanien kuntoutuk-seen on lisätty rahaa ja nyt vielä tämä eduskunnan lisäämä raha lastensuojeluun, joka on todella tarpeellinen.

Mutta yksi asia, josta haluaisin kysyä peruspalveluministeriltä. Käsittelimme pitkään täällä vanhuspalvelulakia, joka on todella tarpeellinen laki. Pallo on nyt kunnilla. Me näemme nyt, miten se lähtee toteutumaan. Täytyy todella tarkkaan seurata, mitkä ne vaikutukset ovat. Mutta kysyisin sitä, kun moni asiantuntija nosti esiin kuntoutuksen. Sen olisi pitänyt sisältyä lakiin, koska sehän on aivan selvää, että jos pystymme tukemaan ikäihmisten asumista kotona paremmin, niin he jaksavat pitempään kotona eivätkä joudu laitoshoitoon. Kommentoitteko tätä kuntoutusta, että onko sitä mahdollista jossain vaiheessa korjata ja saada myös tämän lain piiriin?

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Haluan myös osaltani kiittää sitä, että näinä erittäin vaikeina aikoina olemme kuitenkin pystyneet vahvistamaan niin vanhustenpalvelua, lastensuojelua, ehkäisevää lastensuojelua, kuntouttavaa työtoimintaa, näiden ihmisten oikeusturvaa, ja sitä kautta voimme olla tyytyväisiä kyllä tämän alan ihmisinä, eli toteutamme oikeudenmukaista politiikkaa.

Kannan kuitenkin huolta erittäin paljon meidän tulevasta ja laadukkaasta terveydenhuollosta ja lähinnä evo-rahoituksesta ja terveydenhuollon tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta, koska sitä on vähennetty vuosi vuodelta, ja osaltaan se tulee olemaan myös riski meidän tulevan terveydenhuollon laadun turvaamisessa. Kun tähän kokonaisuuteen vielä lisää vuonna 2014 olevat isot linjaukset mahdollisuudesta valita terveydenhuoltoyksikkö Suomessa ja potilasdirektiivi, niin tämä tuo uusia, valtavia haasteita. Kysyisinkin nyt ministeri Risikolta — tai peruspalveluministeriltä — sitä, mitenkä tulevaisuudessa voimme turvata riittävän evo-rahoituksen, tutkimus- ja kehittämisrahoituksen, jotta tämä tuleva terveydenhuollon laadukas taso säilyy Suomessa.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Me olemme tehneet täällä historiallisia päätöksiä, mutta aika historiallinen on tämä opposition muutosesitysvihkonenkin. En muista niiden kymmenen vuoden aikana, jolloin olen sosiaali- ja terveysministeriön alaisia asioita täällä ollut käsittelemässä, että yhtään kertaa olisi ollut sellaista paperia, jossa ei ole yhtään määrärahaesitystä perusturvan parantamiseen. Tässä on kaksi lausumaesitystä, jotka sitä koskevat, lapsilisän poisto ja näitten vähimmäispäivärahojen korottaminen, mutta muuta ei ole. En syytä siitä oppositiota. En olisi varmasti itsekään pystynyt siihen. Sen sijaan kiitän hallitusta, joka on pystynyt tällaiseen historialliseen saavutukseen, ettei edes opposition tarvitse yrittää parantaa perusturvaa tältä osin. Työmarkkinatuen tarveharkinnan poisto on tässä suhteessa erinomainen asia.

Toivon, että Sotesta voi puhua myöhemmin, mutta totean lopuksi, että tämä evo-tutkimusmäärärahojen jokavuotinen lisääminen täällä alkaa olla pelleilyn tasolla. Kymmenen vuotta olemme lisänneet niitä, ja eduskunta on ainakin viidesti todennut, että kuntia ei saa tällä rasittaa, mutta aina näyttää tapahtuvan vaan.

Mikaela Nylander /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies, värderade talman! Kokeilu, miten ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltoa voidaan tulevaisuudessa järjestää, on tärkeä ja tietysti jopa välttämätön tietyssä mielessä. Ensi keväänä tehdään väliarviointi ja kokeilun vaikuttavuutta arvioidaan. Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa tässä mietinnössä, että tavoitteena tulee olla, että kaikki opiskelijat ovat saman järjestelmän piirissä. Onko todella niin, että tähän asti saatujen kokemusten perusteella näyttää siltä, että ehkä vähän tätä kokeilussa käytettyä järjestelmää tai mallia muuttamalla saadaan toimiva ja pysyvä malli, miten järjestetään tätä niin tärkeätä terveydenhuoltoa?

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen eduskunnan köyhyysryhmän puheenjohtajana erittäin iloinen siitä, että viimein saatiin poistettua työmarkkinatuesta puolison tulojen tarveharkinta.

Se, mikä minua kuitenkin huolestuttaa, on se, että toimeentulotuen käsittelyajat ovat monilla paikkakunnilla pidentyneet ja harkinnanvaraista toimeentulotukea saa erittäin harvassa paikassa nykyisin. Tänään Helsingin Sanomat kertoi siitä, että esimerkiksi Vantaalla joudutaan monessa köyhässä perheessä olemaan kokonaan ilman ruokarahaa, kun lakisääteiseen toimeentulotuen käsittelyaikaan ei siellä pystytä.

Hallitusohjelmassa kuitenkin luvataan, että tällä kaudella tullaan selvittämään se, miten voitaisiin parantaa erityisesti harkinnanvaraista toimeentulotukea. Kysyisin ministeriltä: onko tässä selvityksessä edetty ja onko ministeriössä kiinnitetty huomiota siihen, että kun kunnissa on lisätty kirjallisen tai sähköisen toimeentulotuen myöntämistä, niin nimenomaan siitä on seurannut se, että virkailijoilla ei enää ole aikaa tähän harkinnanvaraisen toimeentulotuen selvittämiseen?

Leena Rauhala /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Budjettimietinnössä mielestäni nostetaan erittäin vahvasti esille lastensuojelu ja todetaan, mitenkä lastensuojelussa painopistettä tulisi siirtää ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin, koska kustannussäästöjä saadaan sillä tavalla aikaiseksi. Siellä myös lainataan sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausuntoa, jossa todetaan, että tarvitaan lastensuojelutyön vaikutusten ja vaikuttavuuden pitkäjänteistä ja luotettavaa ja systemaattista tutkimusta ja mitattavuuden kehittämistä.

Minä haluaisin kysyä — kun nyt todella tarvitaan uusia toimenpiteitä ennalta ehkäisevään ja kattavaan lastensuojelutyöhön, jotta me voimme huostaanottoja vähentää ja toimintaa tehostaa, ja täällähän puhutaan myös työryhmän asettamisesta siihen, että millä tavalla näitä toimenpiteitä voidaan seurata ja arvioida — onko nyt niin, että meillä ei tällä hetkellä ole tästä vaikuttavuudesta mitään sellaista, mitkä ovat ne toimenpiteet, joilla me pääsemme näihin kustannussäästöihin, vai olemmeko me vasta aloittamassa. (Puhemies koputtaa) Erityisesti kysyn tätä siksi, koska nyt esimerkiksi lisäys, joka budjettimietinnössä eduskunnan myötä tulee, on tämä 3,4 miljoonaa. (Puhemies koputtaa) Minkälaisiin toimenpiteisiin nämä kohdistuvat?

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kulunut syksy on ollut sen näköistä touhua hallituksen osalta, että minkäänlaisia pelisääntöjä tai hyviä tapoja ei ole. Mutta meitä oppositiota koskevat eduskunnan yhteisesti hyväksymät pelisäännöt ja työjärjestys, mikä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lakisääteisiin menoihin ei voi määrärahaesityksiä budjetin käsittelyn tässä vaiheessa enää tehdä.

Arvoisa puhemies! Työurakeskustelu on vääjäämätön osa Suomen tulevaisuuden pelastusohjelmaa, selviytymistä. Tuossa kyselytunnin aikanakin tätä asiaa sivuttiin. Minusta leimaa-antavaa, sen lisäksi, että hallituspuolueilla ei tunnu olevan keskenään minkäänlaisia pelisääntöjä, on se, että odotetaan aina jotakin tulevaa. Nyt odotetaan eläkepäätösten osalta OECD:n selvitystä. Pääministeri on antanut työmarkkinajärjestöille helmikuun puoleenväliin asti aikaa tehdä asioita. Arvoisa vastuuministeri, milloin me saamme eduskuntakäsittelyyn ihan oikeasti esityksiä eläkeiästä, lyhytaikaisten työsuhteiden helpottamisesta, osatyökykyisyyden paremmasta hyödyntämisestä ja kuntoutuksen paremmasta tulevaisuudesta?

Arja Juvonen  /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Me tarvitsemme Suomeen runsaasti uusia hoivatyöntekijöitä tulevina vuosina, ja nyt voimaan astuva vanhuslaki lisää myös hoitajien tarvetta. On tulossa hoiva-avustajia, aivan uusi koulutus, mutta on myös geronomeja, joka on myös varsin tuntematon mutta hyvä koulutus, ja on paljon gerontologisen osaamisen ammattilaisia. Heidän työelämään astumista saattaa vaikeuttaa kuitenkin se, että he eivät kuulu minkäänlaiseen terveydenhuollon ammattirekisteriin. Ministeriössä on valmisteilla tällainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden yhteisrekisteröintiohjelma tai -asia. Minä kysyisin: kuuluvatko nämä uudet ammattikuvat ja toimet, mitä nyt on tulossa, tulevaisuudessa myös tähän rekisteriin? Se olisi erittäin tärkeää, jotta me saisimme sinne kentälle nyt kaiken tämän ammattitaidon ja -tiedon, mitä siellä tarvitaan tulevaisuudessa.

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vanhuspalvelulaki oli yksi merkittävimmistä budjettilaeista. Kunta- ja terveysjaostossa kuulimme huolella asiantuntijoita tämän lain kustannusvaikutuksista. Kyllä he sanoivat, että hyvin vaikea on arvioida tämän lain kustannuksia.

Oli merkittävä arvovalinta Kataisen hallitukselta, että lisäsimme voimavaroja vanhuspalvelulakiin ja myöskin omaishoitoon. Kun nyt lakia lähdetään toimeenpanemaan, on erittäin tärkeää, että valtakunnallisin, yhteneväisin kriteerein arvioisimme, miten lakia oikeasti toimeenpannaan kunnissa ja minkälaisia kustannusvaikutuksia on. Toivon todellakin, että näissä kriteereissä olisi vahvasti mukana terveyden edistäminen, kuntouttava työote, liikunta ja oikea-aikainen kuntoutus, koska olimme kokoomuksen eduskuntaryhmässä hieman pettyneitä, että näitä ei pykälätasolla tässä muuten hyvässä laissa ollut. Kysynkin: voiko ministeri luvata, että nämä olisivat laitettuina kunnolla seurantakriteereihin, koska se, miten tätä lakia seurataan, vaikuttaa hyvin paljon siihen, miten tämä kunnissa oikeasti toimeenpannaan?

Hanna Tainio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Terveydenhuollon monikanavainen rahoitus aiheuttaa monenlaisia ongelmia. Sen johdosta suomalainen terveydenhoitojärjestelmä on rankattu jopa maailman kolmanneksi epätasa-arvoisimmaksi. Vähävaraiset ovat julkisten, rapautuneiden palveluiden varassa ja varakkaammat saavat laadukasta työterveyshuoltoa ja voivat käyttää yksityislääkärien palveluita.

Rahoitusjärjestelmä mahdollistaa niin sanotun osaoptimoinnin. Potilasta voidaan pompotella paikasta toiseen ja hoito valita sen mukaan, kuka sen maksaa. Työkyvytön nuori ihminen voi joutua odottamaan työkyvyttömänä toimenpidettä, joka palauttaisi työkyvyn, jopa monta kuukautta, koska järjestelmä ei kannusta lyhentämään sairauslomia. Myös työurien pidentämisen kannaltahan tämä on täysin järjetöntä.

Sote-rakenneuudistus etenee nyt, kun selvityshenkilöt ovat aloittamassa työnsä. Jotta terveydenhoitoa voidaan todella uudistaa, pitää myös sen rahoitus uudistaa. Tästä ovat kaikki asiantuntijat samaa mieltä. Kysynkin nyt ministeri Risikolta: tapahtuuko tämä tällä hallituskaudella?

Annika Saarikko /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tällä viikolla salissa on keskusteltu hyvin monin eri tavoin siitä, miten Suomen valtiontaloutta saataisiin paremmalle tolalle. Uskon, että olemme yhtä mieltä siitä, että työurien pidentäminen kaikin mahdollisin keinoin on sittenkin sellainen tapa, joka on inhimillisesti katsoen helpoin verrattuna vaikkapa perusturvaan kohdistuviin leikkauksiin, joita emme missään nimessä keskustana kannata.

Tätä tietoa vasten, siis sitä väistämätöntä tosiasiaa, että eliniänodotteen noustessa eläkeiän Suomessa on kohottava, tuntuu hämmentävältä kuunnella esimerkiksi ylijohtaja Juhana Vartiaisen viime viikonlopun puheenvuoroja, joissa hän aivan avoimesti toteaa, että ikääntyneempi, eläkeikää lähestyvä henkilö ei ole tuottava ja täten hänelle voitaisiin harkita palkanalennuksia. Tämä kuvastaa — sinänsä yksittäisen kommentaattorin satunnainen lausunto, ei siitä väliä — jotain sellaista asennetta, mikä meillä on ikääntyneitä työntekijöitä kohtaan.

Kysynkin asiasta vastaavalta ministeriltä ikääntyvien, työssä olevien ihmisten työhyvinvoinnin keinoista. Yksi tapa pidentää työuria on se, että me muokkaamme (Puhemies koputtaa) asenteita ja teemme konkreettisia toimenpiteitä, jotta yli kuusikymppiset vielä jaksaisivat töissä pidempään. Onko eläkeiän nostamisen (Puhemies koputtaa) ohella joitain toimenpiteitä tulossa?

Hanna Mäntylä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä kyselytunnilla päihteiden käyttöä käytiinkin jo hiukan läpi, ja haluaisin tätä aihetta jonkin verran vielä jatkaa. Olisin halunnut kysyä päihdeäideistä ja sikiöaikaisten vaurioiden syntymisestä, jotka pahimmillaan voivat heijastua ja vaikuttaa lapsen koko loppuelämään.

Jos nyt olen oikein ymmärtänyt, niin päihdeäitien hoitoon ja hoitomenetelmien kehittämiseen on lisärahoitusta tulossa. Oikeastaan haluaisin ministereiltä nyt vielä tarkennusta, että mitä muita konkreettisia toimenpiteitä on odotettavissa, jotta tähän, voisiko sanoa, lasten sikiöaikaiseen pahoinpitelyyn vahvemmin puututtaisiin. Onko teillä mitään tietoa siitä, onko tämä niin sanottu pakkohoitolaki mitenkään etenemässä?

Sanni Grahn-Laasonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Itse asiassa olen juuri samalla asialla kuin edustaja Mäntylä tässä päihdeäitien asiassa. Suomeenhan syntyy vuosittain arviolta noin 600 lasta, jotka tarvitsisivat tätä tänäänkin paljon puhuttua lastensuojelua jo ennen syntymäänsä, eli lapsia, joilla on eriasteisia, pääsääntöisesti pysyviä vaurioita äidin raskaudenaikaisen alkoholinkäytön takia. Nämä ovat sentyyppisiä vaurioita, jotka vaikuttavat loppuelämän, eikä niitä voi myöhemmin hoitaa tai rakastaa pois. Tästä olemme peruspalveluministeriltä aikaisemmin tiedustelleet täällä salissa, ja silloin saimme lupauksen — tästä on varmaan reilu vuosi aikaa — että hyvin pian voimme jo odottaa eduskuntaan lakiesitystä, joka mahdollistaisi sen tahdonvastaisenkin hoidon päihdeäideille.

Varmasti sosiaalihuoltolaki, jota valmistellaan, tuo tähän päihdeäitien hoitoon ja kuntoutukseen resursseja toivottavasti tulevaisuudessa, mutta mitä kuuluu tälle tahdonvastaisen hoidon mahdollistavalle laille? Oletteko tuomassa sen, millä aikataululla, meille eduskuntaan?

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen erittäin iloinen siitä, että näin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa sosiaali- ja terveysvaliokunnassa olemme voineet tehdä oikeudenmukaisuutta lisääviä päätöksiä. Merkittävimpinä pidän työmarkkinatuen tarveharkinnan poistamista ja perusturvaan tehtäviä indeksikorotuksia ensi vuoden alusta. Pidän myös tärkeänä, että lapsiperheitten asemaa parannetaan ja nimenomaan lastensuojelua lisätään ja halutaan viedä lisää palveluita sinne perheitten kotiin ja tehdä tätä ennalta ehkäisevää työtä. Siihen on varmaan syytä miettiä uusia tapoja, jotta nämä lapset, jotka tarvitsevat hoitoa ja turvaa, saavat sen nykyistä aiemmin. Tällä hetkellä on aivan liikaa nopeasti tehtyjä lastensuojelupäätöksiä.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Budjettikeskustelussa sitä satunnaisesti seuraavien ihmisten mielestä voi olla ihmettelyä, onko tässä tolkun häivää. Hallituspuolueitten pitkin viikkoa esittämät väitteet keskustan vaihtoehtoa kohtaan ovat hämmentäviä. Edustaja Erkki Virtasen äsken esittämä puheenvuoro nyt kertoi, mistä on kyse. Hallituspuolueitten edustajat eivät näköjään tunne eduskunnan työjärjestystä. Me olemme esittäneet lakimuutoksissa omaishoidon tuen maksun siirtoa Kelalle ja myös omaishoidon tuen verottomuutta. Lapsilisäindeksejä ei pitäisi jäädyttää. Olemme vaatineet lisää rahaa lapsiperheiden kotipalveluihin. Mutta jos nämä lakiesitykset on käsitelty täällä eduskunnan salissa loppuun ja hallitusryhmät ovat hyvät esityksemme äänestäneet nurin, emme voi eduskunnan työjärjestyksen mukaan enää tehdä niihin määrärahalisäyksiä. (Puhemies koputtaa) Pyytäkää puhemiehistöltä opastusta eduskunnan työtapoihin, älkääkä kritisoiko keskustan vaihtoehtoa turhaan.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Toki on näin, kuten edustaja Tiilikainen tässä totesi ja edustaja Rehula, mutta mikään ei tietenkään estä tekemästä lakialoitteita, joiden pohjalta voi sitten jatkaa tätä. Toinen vaihtoehto, jota keskusta on käyttänyt, on tehdä lausumaehdotuksia, mutta ei täällä, kuten totesin, perusturvasta ole tehty kuin kaksi lausumamuutosesitystä, jotka koskevat lapsilisän indeksisidonnaisuuden poiston vastustamista ja vähimmäispäivärahojen korottamista, ei niitä ole sen enempää. Se on se keskeinen kysymys, niin että ilmeisesti oppositiolla ei ole enempää esitettävää perusturvaan, josta minä puhuin.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä on nyt juuri se kysymys, mihin yritin saada puheenjohtaja Sipilältä noin viisi kertaa vastausta maanantain aikana. Sitä ei kuulunut. Olisi nyt hyvä, että me ihan oikeasti menisimme sinne eduskunnan tietopalveluun ja laskettaisimme tämän keskustan vaihtoehdon todellisen hinnan. Täällä on suoria menoesityksiä suurin piirtein 1,3 miljardia, purettuja säästöjä ponsilla ja tällaisilla sanamuodoilla täällä on noin 1,6 miljardia, sen lisäksi täällä on lukuisia menoesityksiä, joihin varsinaisesti ette esitä rahaa, mutta sanotte, että se ja se pitäisi tehdä, mutta kun se oikeasti maksaa, arvoisa keskusta, niin yhteissummana näppituntumalta, alaspäin arvioituna noin 3 miljardia. Teillä on muun muassa täällä ponnessa, että omaishoidon tuki siirretään Kelalle jnp. Ne maksavat, ja tätä kautta teidän hinnaksenne tulee noin 3 miljardia, ja tässä on nyt se clou. Mennään ja lasketetaan tämä, koska se tarkoittaa, että teidän vaihtoehdossanne otettaisiin velkaa 3 miljardia enemmän kuin hallitus ottaa, (Puhemies koputtaa) mikä on iso talouspoliittinen linjanveto.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensi vuonna eduskunnan tietopalvelua vielä vahvistetaan. Edustaja Viitanen voi sinne mennä meidän tämänvuotisen ja edellisvuotisen vaihtoehdon kanssa ja saada vaikka laskenta-apua. Se on myös sallittua hallituspuolueitten edustajille. Mutta kysynpä nyt muutaman kerran edustaja Viitaselta: Teidän väitteenne on järjenvastainen, ja te olette järkevä ihminen. Miksi esitätte väitteitä? Hallitus esittää 350 miljoonan euron leikkauksia. Me esitämme, että osaa näistä leikkauksista ei hyväksytä. Miten voi 350 miljoonan euron leikkausten torjunnasta saada 1,6 miljardin menolisäyksen? Miten voi 350 miljoonan euron menoleikkauksien torjunnalla saada 1,6 miljardin menolisäyksen? Edustaja Viitanen, miten voi 350 miljoonan leikkaukset torjumalla saada 1,6 miljardin menolisäykset? Tämän kysyisin vielä kerran, (Puhemies koputtaa) mutta koska olen ystävällinen ihminen, otan sinua mielihyvin kädestä kiinni ja mennään yhdessä laskemaan.

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Voitte olla aivan varmoja: jos meillä olisi ollut mahdollisuus tehdä määrärahaesitys, että lapsilisien indeksisidonnan jäädytys poistetaan, me olisimme sen esityksen tehneet. Voitte olla aivan varma.

Toinen asia: omaishoidon tuki. Se maksaa, edustaja Viitanen, 60 miljoonaa euroa. Teillä on teidän hallituksenne ohjelmassa omaishoidon tuen kriteerien yhtenäistäminen. Sen toteuttaminen kuntien kautta ei tule ikinä onnistumaan ilman lisärahaa. Te tulette tarvitsemaan sen aivan saman rahan.

Mutta, edustaja Virtanen, jos te haluatte, voin ottaa puhemiesneuvostossa huomispäivänä esille sen, että vasemmistoliiton eduskuntaryhmä tarvitsee tukiopetusta eduskunnan työjärjestyksen noudattamisesta ja siitä tulkinnasta, joka meillä tällä hetkellä täällä on. Meillä ei ole mahdollisuutta tehdä teidän peräänkuuluttamianne perusturvaetuuksiin kuuluvia lisäyksiä tasapainoisessa budjettiesityksessämme, edustaja Virtanen.

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Kiitos, puhemies. Hallitus tuudittautuu täällä aivan väärään joulurauhaan, nimittäin se moittii oppositiota nyt siitä, että oppositio tekee joko liikaa tai liian vähän talousarvioesityksiä. Me olemme tehneet erittäin hyvin talousarvioesityksiä, uskallan sanoa, molemmat oppositiopuolueet, mutta hallitus ei viittaa kintaallakaan niihin missään muussa vaiheessa kuin kun niitä ruvetaan moittimaan siitä, että te leikkaatte jatkuvasti. Oletteko laskeneet, kuinka paljon te olette leikanneet lasten ja nuorten hyvinvoinnista esimerkiksi tämän niin sanotun tasa-arvoisen ja hyvän budjetin kautta, mitä te nyt olette tänään, koko tämän päivän, kehuneet?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa puhemies! Joo, todella varmasti meille kaikille: hillitähän vähän ittiämme nyt ja keskitytään näihin.

Täällä kysyttiin näitä työurakysymyksiä, ja ne ovat kyllä todella tärkeitä asioita. Meillähän on tällä hetkellä työurien suhteen se, että meillä eläkejärjestelmän ja yleensä koko rahoitusjärjestelmän laskelmat perustuvat 40 vuoden työuraan ja meillä keskimääräinen työura on 32 vuotta. Se on ihan totta, että meidän pitäisi saada alusta, keskeltä ja lopusta pidennettyä sitä työuraa, ja kaikki keinot pitäisi ottaa nyt käyttöön, jos me aiomme tässä onnistua. Ja on aivan totta se, että ne suunnitelmat, mitä on tehty, esimerkiksi työurasopimuksista, ovat niin erinomaisia kuin olla ja saattaa, mutta riittämättömiä. Siitä syystä meidän on mietittävä näitä keinoja.

Täällä edustaja Vehviläinen kysyi tästä lyhytaikaisen työn vastaanoton mahdollistamisesta, nimenomaan tällaisesta kannustavasta sosiaaliturvasta. Sata-komiteahan aikoinansa loi erilaisia keinoja, ja niitä jo käyttöön otettiin viime kaudella. Me laitoimme monta sataa miljoonaa sosiaaliturvaan, jotta me saisimme tätä edistettyä, mutta paljon jäi vielä tekemättä, ja se työ jatkuu. Yksi tällainen keino on nimenomaan tämä asumistuen tarkistusaika, eli sehän jo auttaa jonkin verran siinä, että voi ottaa myös lyhytaikaisia työsuhteita. Mutta olen kanssanne samaa mieltä, että kyllä tässä työtä pitää vielä jatkaa.

Työttömän verokorttiasia: se liittyy nimenomaan valtiovarainministeriön puolelle, en tiedä siitä aikataulusta, mutta jos olette siitä näin kuullut, mitä totesitte.

Tämä konsepti, mistä puhuin, työurien pidentämisestä ja nimenomaan osatyökykyisten edistämisestä: siihenhän liittyvät nimenomaan nämä työvoimahallinnon toimet, sosiaaliturvan edistäminen, koulutuskeinot, työpaikan toimet, työterveyshuolto ja terveydenhuolto ja sitten kuntoutuksen keinot, mistä edustaja Rehulakin tuossa mainitsi. Tämä on sellainen konsepti, jossa nyt yritetään löytää keinoja näistä kaikista työkalupakeista. Meidän ongelmammehan on se, että kun ihminen on osatyökykyinen, esimerkiksi vammainen, niin ei käytetä näitä kaikkia keinoja, mitä meillä mahdollisesti näissä keinovalikoimissa on, ja uusiakin pitää koko ajan kehittää. Tätä me nyt olemme rakentamassa ja tuomassa kyllä sitten puoliväliriihessä keskusteluun ja mahdollisesti kehysbudjettiin, että mitä me voisimme siinä tehdä.

Sitten puhuttiin ikääntyvien työkyvyn edistämisestä ja toimintakyvyn edistämisestä. Kyllähän hyvin paljon tärkeää on tämä ikääntyvien johtaminen ja kaikenikäisten johtaminen ja ikäjohtaminen, mutta myöskin sellaisten työolosuhteiden luominen, että ikääntymisestä aiheutuvat toimintakyvyn muutokset huomioitaisiin siellä työpaikalla ja mahdollistettaisiin myöskin ikääntyvien työnteko ja myöskin eläkkeelle jäämisen jälkeen olisi mahdollisuus vielä työskennellä. Sitäkin pitää edistää.

Sitten täällä kysyttiin monikanavarahoituksesta. Monikanavarahoituksesta nimenomaan tämä Kela-rahoitushan kuuluu sinne minun puolelle, ja siinähän on työryhmä, joka pohtii sitä, miten me voisimme saada läpinäkyvämmäksi tätä. Mehän emme ole päättäneet sitä, että Kela-rahoitus otettaisiin pois, ei missään nimessä. Me tulemme tarvitsemaan tätä korvausjärjestelmää myös siinä vaiheessa, kun potilasdirektiiviä sovelletaan Suomessa.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa puhemies! Jos aloitan vaikkapa tästä lastensuojelutyön kehittämisestä.

Meillä ministeriössä on valmisteilla lastensuojelutyön laatukriteerit, laatusuositukset. Ne tulevat auttamaan sitten myöskin näissä mittaamisissa. Meillähän on lisävoimavaroja nyt Valviran puoleen 7 henkilötyövuoden verran tulossa tässä budjetissa, ja tämä on todella tärkeää, koska valvontaa on hyvin vaikea tehdä, jos ei ole sitä lisäresurssia siellä. Tämä lisäresurssi kohdentuu paitsi tuonne lastensuojelukentän valvontaan myöskin vanhuspalveluiden valvontaan.

Täällä edustajat kysyivät tuosta vanhuspalvelulaista, siitä, millä tavalla voidaan mitata kustannusvaikutuksia. Yhtenäiset kriteerit ovat todella tärkeitä, ja näitä kriteereitä meillä ministeriössä niin ikään valmistellaan, niin että kun laki astuu voimaan 1.7.2013, me pystymme myöskin sitten heti lain voimaantulon jälkeen lähtemään kuntakentän kautta arvioimaan, millä tavalla laki aidosti toteutuu, ja tähän tarvitaan sitä valvontaa niin ikään. Sen takia pidin hyvin tärkeänä, että tässä budjetissa sinne Valviran voimavaroihin panostetaan, ja myöskin Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on hyvin vahvasti mukana tätä arviointityötä tekemässä.

Nämä seurantakriteerit vaikuttavat hyvin voimakkaasti siihen, mitä 2014 vuoden loppupuolella tulee tapahtumaan. Meillähän on tämä hallituksen sopimus. Huolimatta siitä, että asetuksen-antovaltuus ei siellä varsinaisessa lakitekstissä lue, se lukee perusteluissa, ja meillä on todellakin kuuden kohdan hallituksen sopimus, joka edelleen pitää. Se sopimus tarkoittaa sitä, että 2014 aikana meillä tehdään tehostettua seurantaa henkilöstömitoitusten osalta, ja mikäli löytyy yksikin sellainen laitos, jossa mitoitus on ali sen suosituksen, 0,5:n minimin, niin silloin meillä 2015 alusta tulee sitovat henkilöstömitoitukset, mutta tähän asetukseen voidaan sisällyttää myöskin muita asioita.

Siihen liittyy tämä valmistelutyö: millä tavalla me mittaamme hyvää hoitoa, esimerkiksi voidaanko sinne asetukseen sisällyttää vaikkapa ruokailuvälit, onko se sellainen hyvä laadun mittari, kuinka paljon päästään ulkoilemaan, kuinka paljon pystytään sitä kuntouttavaa toimintaa siellä laitoksissa harjoittamaan. Huolimatta siitä, että ihminen esimerkiksi muistisairaudesta kärsii, se ei poista sitä hänen tarvettaan esimerkiksi ulkoiluun, liikuntaan ja sellaiseen hyvään, laadukkaaseen elämään, joka on ihmisarvon mukaista. (Sari Sarkomaan välihuuto) — Nämä kriteerit nimenomaan liittyvät siihen, että nyt me niitä kriteereitä, edustaja Sarkomaa, lähdemme ministeriössä laatimaan, ja itse pidän hyvin tärkeänä, että liikunta on siinä mukana, liikunta ja ylipäänsä sellainen sosiaalinen osallisuus, joka pitää meidän iäkkäitä ihmisiä mukana tässä yhteiskunnassa, niin että me emme siirrä heitä syrjään ikään kuin huonekaluja vaan pidämme heidät täällä (Puhemies koputtaa) meidän keskuudessamme huolimatta siitä, että jotkut sattuvat sitten tarvitsemaan sitä kaikkein vaativinta laitoshoitoa.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jo edellisen kauden aikana otin lukuisia kertoja esiin tässä salissa lapsiperheiden kotipalvelut, jotka on ajettu viimeisen 20 vuoden aikana alas, ja sitä kautta 20 vuoden aikana myös lastensuojelun kustannukset ovat jyrkästi nousseet. Näillä kahdella asialla on selkeästi yhteys toisiinsa.

Vertailun vuoksi todettakoon, että kodin ulkopuolelle sijoittamisen kustannukset ovat kymmenkertaiset ehkäisevän lastensuojelun palveluiden kustannuksiin nähden. Yhden vuoden laitossijoituksen kustannuksella voitaisiin järjestää intensiivistä perhetyötä yli seitsemäksi vuodeksi tai kotipalvelua voitaisiin järjestää lähes 3 000 tuntia. Nyt kun nämä lapsiperheiden palvelut on ajettu alas ja niistä on keskusteltu lukuisia kertoja ja ensi vuonna hallitus leikkaa kunnilta taas merkittävän määrän, satoja miljoonia, valtionosuuksia, niin kysyisin asianomaiselta ministeriltä, kuinka käy lapsiperheiden kotipalveluiden.

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysyn kaksi kysymystä. Eduskunta lisäsi veteraanien kuntoutusmäärärahaa merkittävästi. Nyt on tärkeää, että tämä on seuraavassa kehyksessä otettu huomioon ja seuraavan budjettiesityksen pohjassa. Voitteko, ministeri, luvata, että näin on?

Toinen kysymys liittyy sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen, jota näytetään käytettävän kuntarakenneuudistuksen sähköjäniksenä. Aikataulu: Kunnilta on pyydetty lausunto kuntarakennelakiehdotuksesta, ja siihen liittyen kysytään sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta koskevien linjausten mukaisesti. Nyt siellä erva-alueilla ovat selvitysmiehet aloittaneet työnsä ja saavat sen valmiiksi, jos saavat, tavoitteen mukaan helmikuun loppuun mennessä. Tämä pitäisi kuntien lausunnoissa ottaa huomioon, ja kunnilla on sen jälkeen muutama päivä aikaa antaa lausunto eli 7.3. mennessä. Oletteko sitä mieltä, että tämä aikataulu on realistinen?

Leena Harkimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Guzenina-Richardson nosti ansiokkaasti esiin ikäihmisten liikunnan. Minä haluan nostaa liikunnan esiin työurien pidentämisen yhteydessä. Toisin sanoen liikkumattomuuteen pohjautuvat syyt ovat merkittävä peruste ennenaikaiseen eläköitymiseen ja olennainen sairauspoissaolojen selitys. Kansantaloudelliset tappiot ovat huimia. Rohkenen väittää, että liikuntatottumusten muutoksilla voisi todennäköisesti pidentää työuria enemmän kuin millään muulla yksittäisellä toimenpiteellä. Haluankin kysyä ministereiltä: millä tavalla liikunnallisen elämäntavan merkitystä korostetaan sosiaali- ja terveysministeriössä osana tätä työurien pidentämistä?

Aino-Kaisa Pekonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vuoden alussa isyysvapaata pidennetään siten, että vain isän käyttöön tarkoitettua vapaata on jatkossa 54 arkipäivää. Tämä on erittäin hyvä uudistus, ja siitä kiitos ministerille ja koko hallitukselle. Vasemmiston vuonna 2010 linjaama 6+6+6-malli mahdollistaisi vieläkin oikeudenmukaisemman lastenhoidon. Lapsi saisi muodostaa turvallisen kiin-tymyssuhteen molempiin vanhempiinsa. Malli myös pidentäisi lapsen kotihoitoa puolitoistavuotiaaksi asti, kuten useimmat vanhemmat vuoden 2010 perhebarometrin mukaan halusivat. Se myös lisäisi isien osuutta lastenhoidossa, tasa-arvoistaisi vanhemmuuden kustannusten jakautumista molempien vanhempien työnantatajien kesken, sen sijaan että kustannukset kohdistuvat ainoastaan naisten työnantajille. Arvoisa ministeri, onko mahdollista, että tähän suuntaan oltaisiin menossa vielä tällä hallituskaudella, vaikka mallia ei olekaan hallitusohjelmaan kirjattu?

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaksi asiaa. Kaksi vuotta sitten hyväksyttiin naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyohjelma, ja tuossa ohjelmassa on 59 konkreettista toimenpide-esitystä. Niistä on nyt vasta puolet lähtenyt liikkeelle. Sosiaali- ja terveysministeriö on omalta osaltaan huolehtinut hyvin tuon ohjelman rahoituksesta, mutta kun se on poikkihallinnollinen ja vaatisi resursseja myös muissa ministeriöissä, niin tällä puolella asia onkin enemmän alkukantimissa. Toivon, että jatkossa pidätte huolta siitä, että myös muut ministeriöt ottavat tämän ohjelman vakavasti, koska kyse on ihmisen koskemattomuudesta.

Toinen asia liittyy työsuojeluun ja henkilöstöresursseihin. Eduskunta on useaan otteeseen lisännyt työsuojeluresursseja, se on myös osa harmaan talouden ehkäisyä ja parempaa työelämää, mutta nyt tässä meidän uudessa aluehallintovirastossa on käymässä niin, että ne lisätyt resurssit valuvat byrokratiaan, siihen yhteisen hallinnon pyörittämiseen. Toivon, että miettisitte tosissanne jatkoa: onko työsuojelu tällä hetkellä oikeassa paikassa, ja toimiiko tuo hallinto siten, että se mahdollistaa työsuojelun riittävät resurssit ja lakisääteisen tehtävän hoitamisen?

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Risikko kertoi osatyökykyisten työntekoa edistävästä toimintaohjelmasta, joka on erittäin tarpeellinen. Tarvitaan kannusteita, tukitoimia ja toimivia palveluketjuja. On syytä kiinnittää erityistä huomiota työnantajien kannusteiden kehittämiseen.

Hallitusohjelmassa on yksi erittäin hyvä lause. Siellä sanotaan, että palkkatuesta tehdään henkilökohtainen etuus. Tämä on yksi Sata-komitean ehdotuksista, ja se helpottaisi erityisesti lyhyenkin työkeikan vastaanottamista ja siten mahdollisuutta työllistyä. Sekä Työttömien yhdistys että Suomen Yrittäjät kannattavat tätä, joten kysyn teiltä, arvoisa ministeri Risikko: mitä hallitus tekee, jotta palkkatuesta saadaan henkilökohtainen etuus?

Jouko Jääskeläinen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainvaliokunta on tehnyt monia hyviä korjauksia tähän budjettiin. Yksi tärkeä on tämä 3,4 miljoonaa euroa lisää lapsiperheiden ennaltaehkäisevien ja varhaisen tuen palveluiden sekä lastensuojelun kehittämiseen. Haluaisin kysyä: onko ministereillä jo valmis käsitys siitä, miten nämä tullaan ohjaamaan? Sehän on hallinnon tehtävä tietysti, mutta mielellään kuulisimme siitä, koska meillähän on tällä hetkellä varsinkin kunnissa huutava pula siitä suoraan kotiin ja perheisiin kohdistettavasta avusta, joka voisi olla se ennaltaehkäisevä elementti tässä, sanoisinko, varsin ikävässä pahoinvoinnin ketjussa, joka meidän nyt pitäisi pian murtaa hyvinvoinnin ketjuksi. Eli aiotteko tarkasti ohjeistaa kuntia tämän rahan käytössä vai mikä on teidän linjanne?

Toinen kysymys, jonka tähän haluaisin liitää, on tämä alle 30-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeiden suuri määrä: neljä päätöstä joka päivä. Tiedän, että ministerillä on hyviä vastauksia ja tehtävä on rankka, mutta onko näkyvissä jotakin todellista, jos tässä voitaisiin saada aikaan hyvinvointia ja pahoinvoinnin vähentämistä?

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On selvää, että lapsiperheet ovat yhteisön hyvinvoinnin herkin mittari. Jos kunnissa kaikki päätöksenteko ja kehitystyö elinkeinopolitiikasta aina sosiaalipolitiikkaan tähdättäisiin lapsiperheiden hyvinvointiin, niin silloin koko kunta ja kaikki kuntalaiset voisivat paljon nykyistä paremmin. Sellaisessa kunnassa olisi harrastemahdollisuuksia, sote-palvelut pelaisivat, koulupalvelut pelaisivat, olisi työtä ja yrittäjyyttä myös vanhemmille. Muun muassa jokai-seen kuntaan laadittavat lapsi- ja nuorisopolitiikan ohjelmat pitkälle eteenpäin auttaisivat kuntapäättäjiä ottamaan tämän ehkä uudenkinlaisen keskeisen näkökulman haltuunsa.

Arvoisa ministeri, miten aiotte tukea kunnissa lapsivaikutusten arvioinnin aktiivista käyttöönottoa ja myöskin tällaista lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa ohjelmatyötä?

Vesa-Matti Saarakkala /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallitus tuli 13. päivä ulos sote-linjauksillaan. Erva-alue jäi siinä vielä ihan auki, mutta tästä perustasosta siinä oli aineksia. Haluan kysyä tarkentavat kysymykset, kun Virkkuselta en saanut kunnon vastauksia: 1) Voiko alle 20 000 asukkaan kunta pysyä jatkossa itsenäisenä ja pyrkiä siirtämään sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen perusteella kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelunsa suoraan sote-alueelle? 2) Voiko sote-alue olla kuntayhtymä, joka toimii muulla kuin vastuukuntamallilla? Eli yhteistyötä tekevät kunnat olisivat siinä tasavertaisemmassa asemassa keskenään kuin siis tässä vastuukuntamallissa. 3) On-ko tässä samassa uudistuksessa, mitä te nyt esitätte, tarkoitus samalla purkaa näitä olemassa olevia noin 20 000 asukkaan mutta alle 50 000 asukkaan Paras-puitelain mukaisia kuntayhtymiä ja yhteistoiminta-alueita?

Anu Urpalainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on paljon puhuttu tämän tulevan budjetin lastensuojelupanostuksista. Olisin kiinnostunut ja kysyisinkin peruspalveluministeriltä — kun nyt on monta selvitystä meneillään, on tämä lastensuojelun tilan selvitys ja sen toimenpide-ehdotukset, jotka valmistuvat keväällä, mutta myös tarkastusvaliokunta on käynnistänyt nuorten syrjäytymistutkimushankkeen, se valmistuu ensi syksynä, ja kaikki tiedämme, niin kuin valiokunnan mietinnössä on todettu, että tällainen moniammatillinen yhteistyö on monessa kohtaa se avain ja samoin panostaminen perusasioihin — oletteko jo hallituksessa keskustelleet ensi vuoden osalta, millä tavalla tulette näihin asioihin tarttumaan erityisesti opetusministerin kanssa yhdessä, koska itse uskon siihen, että perusasioihin panostaminen ja varhain puuttuminen on juuri siellä, kun lapset ovat pieniä, ja siellä on paljon meillä ammattilaisia niin päivähoidossa kuin koulutoimessa, jotka oikeasti tietävät, mikä asian tola on, ja heillä on myös keinoja.

Riitta Myller /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tähän samaan asiaan itsekin aioin puuttua. Tuolla valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaostossa kuultiin asiantuntijoita, ja myöskin sen vuoksi tämä painotus, eli ennaltaehkäisy nimenomaan eri toimijoitten yhteistyöllä lastensuojelussa, tuli siellä vahvaksi teemaksi. Asiantuntijakuulemisissa todettiin, että hyvinkin pienellä voimavarojen lisäyksellä saadaan aikaan tuloksia nimenomaan, kun tehdään työtä moniammatillisesti, ja aivan keskeistä on se, että päivähoito, terveydenhuolto, neuvola, koulutoimi tekevät tätä yhteistyötä. Tässä puheeksi ottaminen on se keskeinen asia. Nyt ihmettelenkin sitä, että tällä viikolla uutisissa tuli tietoa siitä, että lääkärit eivät hyvinkään usein ilmoita lasten pahoinpitelytapauksista poliiseille. Miten sinne arjen elämään, arjen työelämään saadaan sellaista osaamista, että tämä puheeksi ottaminen, asioihin tarttuminen tulee siellä merkittäväksi osaksi tätä työtä ja tämä moniammatillisuus voi toteutua?

Lasse Hautala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensi vuoden budjetissa kuntien valtionosuuksia tullaan leikkaamaan yli 800 miljoonaa euroa. Kun tiedostamme sen, että kuntien budjeteista noin 60 prosenttia menee sosiaali- ja terveyspalvelujen hoitamiseen, niin on selvää, että tämä leikkaus tulee näkymään myös niissä palveluissa.

Valtiovarainministeriö on todennut tämän vuoden valtiontalouden kasvusta, että se on 0 prosenttia, ja ensi vuodellekin on luvassa vain 0,5 prosenttia. Ministeriön budjettiesitys lupaa paljon hyvää: vammaispalveluja parannetaan, perhehoitoa, lastensuojelua kehitetään ja kehitetään myöskin perusterveydenhuoltoa. Te, ministeri Risikko, totesitte äsken, että sosiaali- ja terveysministeriön budjetissa kyetään tekemään mittavia muutoksia. Miten on, kykenevätkö kunnat käytännössä toteuttamaan supistuvien taloudellisten resurssien yhteydessä nämä yhä lisääntyvät palvelutarpeet?

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä edustaja Saarikko nosti esille tämän, että kun elinikä nousee, niin eläkeiänkin on noustava. Se on varmaan näin, minä olen ihan samaa mieltä. Mutta se tapa: Minä palaan siihen, mitä kyselytunnilla kysyin, eli pidän EU:ta semmoisena mörkönä, että minä suhtaudun siihen erittäin epäilevästi. Se, mitä se suosittelee, muuttuu hyvin äkkiä määräykseksi, ja Suomihan ottaa kiltisti nämä määräykset käyttöön.

Kysyisin ministereiltä: Mikä teidän kantanne on tähän, että kun EU-komission suositus on, että jotta voidaan välttää toistuvat vaikeat neuvottelut, siis liittyen eläkeikään, olisi tämä yhdistäminen toteutettava automaattisesti sovellettavien sääntöjen perusteella? Eikö tähän ole piilotettu jonkunlainen ansa? Mikä teidän kantanne on? Voitteko, arvoisat ministerit, päästää minut tästä epäilyksen mustasta varjosta ja vakuuttaa, että jatkossakin Suomi päättää itse sopimalla näistä asioista?

Päivi Lipponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Huostaanotot ovat todella kasvaneet huolestuttavasti, ja usein keskusteluissa ovat olleet juuri ne vanhemmat, joilla on päihdeongelmia, ja tästä syystä lapsi on pitänyt huostaan ottaa. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se suuri ryhmä lapsia, ja nuoria erityisesti, joiden oireilu tavallaan on uuvuttanut vanhemmat, ja sitten haetaan apua huostaanoton kautta. Olisin kysynyt ministeriltä: kuinka aiotaan kehittää lain edellyttämää varhaista tukea ja puuttumista, jotta tilanne ei päättyisi perheissä juuri tähän raskaaseen menettelyyn ja huostaanottoon?

Nyt kun kunnat ovat vielä talousvaikeuksissa ja tähänkin saakka kunnat ovat pikkuisen nipistäneet juuri tästä varhaisesta puuttumisesta ja ovat sitten menneet suoraan tähän huostaanottoon, koska se on lain mukaan pakko tehdä, kun tilanne on hyvin kärjistynyt, niin kuinka ministeriössä aiotaan ryhtyä vähän niin kuin ohjaamaan, tai ainakin valvomaan, sitä, että kunnat noudattavat lain henkeä? Se, mihin olen myös törmännyt tässä huostaanottokeskustelussa, on se, että aika usein vanhempien ja viranomaisten (Puhemies koputtaa) keskinäinen luottamus ja yhteistyö on aika vaikeata. Tähän erityisesti pitäisi kohdistaa toimenpiteitä, (Puhemies koputtaa) jotta vanhemmat kokevat luottamusta, että yhdessä viranomaisten kanssa löydetään parhaat ratkaisut perheelle ja lasten tulevaisuuden rakentamiselle.

Markku Mäntymaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kuten tiedämme, terveyskeskuksiin varsinkin haja-asutusalueilla on käytännössä suuria ongelmia saada lääkäreitä. Kysynkin ministeriltä: Miten sote-uudistukseen, sen alueellisiin vastuisiin ja tasoihin, vaikuttaa se, miten lääkäreitä ja erikoislääkäreitä saadaan houkuteltua työskentelemään ja asumaan määrätyille alueille? Eli kuinka ratkaisevassa asemassa lääkärit ovat siinä, miten jopa sote-alueet muodostuvat?

Jani Toivola /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi on tässäkin salissa erittäin jaettu asia. Me olemme varmaan kaikki sitä mieltä, että jokaisella lapsella ja nuorella pitäisi olla oikeus ihmisarvoiseen elämään, missä hän voi toteuttaa itseään. Mutta samaan aikaan tuntuu, että meillä on semmoinen yhteiskunnallinen ristiriita tai kriisi, että jollain tavalla meidän aikuisten maailma näille samoille lapsille ja nuorille aika usein viestii, että ikään kuin lapsena tai nuorena olemisessa tai kasvamisessa olisikin jonkinlaisia ehtoja, minkälaiseksi saa kasvaa tai minkälaiseksi ei saa kasvaa, mikä sitten toisaalta myöskin luo tätä samaa pahoinvointia. Eli tämä on meille valtava, iso haaste, jossa meidän jokaisen aikuisen täytyy uudestaan ja uudestaan mennä myös itseemme ja siihen arvomaailmaan, mitä me mukana kannamme ja miten me sitä heijastamme näihin nuorempiin sukupolviin.

Ennaltaehkäisy on tietenkin avainasemassa, ja olisin nostanut tähän rinnalle ikään kuin tämmöiset vaihtoehtoiset työkalut ja sen, miten niitä aiotaan hyödyntää. Vanhuspuolella kulttuurisella vanhustyöllä saadaan paljon hienoja tuloksia aikaan, luodaan hyvinvointia ja työllistetään eri alojen taiteilijoita. Onko tällä puolella, lasten ja nuorten puolella, aikeita jonkinlaisille tämmöisille hankkeille tai jopa jo käynnissä jotain, mitä voitaisiin valtakunnallistaa tai tuoda ikään kuin näkyvämmin esille?

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Virtanen ja muut hallituspuolueiden edustajat, haluan sanoa, että ei kannata olla niinkään huolestunut siitä, mitä keskusta ei ole esittänyt, vaan ehkä enemmältikin huolestunut siitä, kuinka itse aiotte äänestää huomenna. Meillä on monta hyvää lausumaehdotusta, joidenka puolesta voi äänestää, muun muassa lapsilisien indeksijäädytyksen peruminen ja tämän omaishoidon tuen siirtäminen Kelaan ja sen verovapauskysymys.

Mutta, arvoisa puhemies, veteraaniasiat ovat olleet hyvin keskeisesti tänä vuonna esillä, kiitos myös eduskunnan. On kuitenkin tietty epäkohta — ehkä useitakin — joka tässä on jäänyt jäljelle, ja se liittyy juuri tietosuojaan. Tiedän, että, arvoisa ministeri Risikko, olette vienyt yhdessä edellisen ministeri Rehulan kanssa tätä asiaa eteenpäin juuri kotiin vietävien palveluiden osalta, mutta ongelma on se, ettei Valtiokonttori eikä Kela voi luovuttaa tietoja veteraaneista. Aivan uskomaton tilanne, ja tähän toivon kyllä, että voidaan vaikuttaa.

Toinen kysymys, joka on noussut esille, on tämä alle kymmenen prosentin invaliditeetin omaavien sotaveteraanien asema. Jääkö se sitten heikommaksi kuin vaikkapa terveiden vastaavien veteraanien asema kotiin vietävien palveluiden osalta?

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun kuuntelin tuossa tuota keskustelua, esimerkiksi edustaja Hautalaa, niin täällä tuntuu olevan todella epäileväinen suhtautuminen siihen, miten nämä hyvät esitykset tulevat toteutumaan. Muun muassa edustaja Niikko totesi, että hallitus viittaisi kintaallaan perheiden suuntaan. Todellakaan tästä ei ole kysymys, vaan nämä hyvät esitykset, joita tässä näinä vaikeina aikoina on pystytty tekemään, koskevat kyllä kaikkia ja tuovat helpotusta hyvin monelle sektorille ja tulevat tarpeeseen.

Yhtenä pienenä seikkana haluan tässä nostaa esille tämän keliakiakorvauksen, joka hyvin pitkän ajan jälkeen nyt vihdoin nousee, ja se on erittäin tärkeä ele kaikille keliakiaa sairastaville. Se, mistä olen itse saanut yhteydenottoja, on tämä lääkekorvausmenojen säästöpuoli, ja siinä on ollut huolta, että kohteleeko se joitain ryhmiä, esimerkiksi lapsiepileptikoita tai diabeetikkoja, epäoikeudenmukaisesti, ja olisin kysynyt: onko tämän osalta tarkoitus vielä tehdä jotain erityistä arviointia tai jälkiselvitystä?

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja erityisesti siellä julkisen puolen perus- ja erikoissairaanhoitoa, niin kannattaa olla tarkkana, ettei samalla romuteta järjestöjen nyt tuottamia hyviä, toimivia palveluja. Esimerkkinä voi pitää Ensi- ja turvakotien liiton Pidä kiinni -hoito-ohjelman hoitoa päihdeäideille ja heidän vauvoilleen. Ne vauvat täytyy nyt erityisesti muistaa tässä tilanteessa, koska koko hoitojärjestelmä perustuu siihen, että vauvat voisivat syntyä päihteistä tai alkoholiongelmista riippumattomina ja että ne ensimmäiset viikot, kuukaudet olisivat turvattuja heidän elämässään ja löytyisi tavallaan suhde tämän äidin kanssa. Ensi- ja turvakotien liiton toiminnassa on todella ammattitaitoiset ihmiset tekemässä sitä työtä, ja hoitotulokset ovat valtavan hyviä. Elikkä minä toivoisin, että jatkossa mietittäisiin, miten järjestöjen toimintaa hyödynnettäisiin.

Yhdyn edustaja Sarkomaan toivomukseen siitä, että hoidon rahoitus olisi pysyvä 2014. Muutenkin kiitän puheenjohtaja Sarkomaa hyvästä esittelypuheenvuorosta: siinä oli tavattoman paljon sellaisia keskeisiä asioita, joten toivon, että ministerit lukevat vielä rauhassa kertaalleen tämän esittelypuheenvuoron lävitse.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meillä on laajemminkin huolta siitä, että vanhuspalvelulaista jäi pois tuo maininta kuntoutuksesta. Kuntoutusrahoista on kyse myös veteraanien kohdalla, heitä on elossa vielä 39 000, ja heidän keski-ikänsä on jo lähellä 90:tä. Tyytyväinen täytyy olla siihen, että nyt eduskunnan hallituspuolueiden ja kaikkien ryhmien yhteisellä aloitteella näitä kuntoutusrahoja lisätään, mutta kysyisin teiltä, ministerit, että voisitteko te nyt luvata tämän salin edessä, että enää jatkossa tällaisia aloitteita ei tarvita, vaan tästä eteenpäin me kannamme automaattisesti huolta näistä veteraaneista, niin että jokainen pääsee kuntoutukseen.

Yksi huoli on sitten se, että näistä veteraaneista monet ovat erittäin iäkkäitä, ja nyt käy kunnissa niin, että osa kunnista jättää tätä rahaa käyttämättä, osissa raha loppuu, ja syy on se, että kunnista ei löydy apua ja tukea tämän kuntoutusrahan hakemiseen. Millä tavalla, peruspalveluministeri Guzenina-Richardson, olisi mahdollista saada lisää voimavaroja siihen, että ne veteraanit saisivat apua, että he osaisivat hakea niitä kuntoutusmuotoja, joihin heillä oikeus on?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Täällä oli erittäin hyvä puheenvuoro liikunnasta. Edustaja Harkimo toi esille sitä, ja sehän on tosi tärkeä myös ikäihmisille. Liikunnan aloittaminen ei ole koskaan liian myöhäistä. Näin nyt totean, että myös erittäin tärkeitä ovat reisilihakset eli kolme kertaa päivässä kymmenen kertaa nousua laskua, nousua laskua, niin pidämme itsemme toimintakykyisinä. Ihan tällainen konkreettinen esimerkki.

Isyysvapaasta kysyttiin, ja mehän olemme nyt muuttaneet sitä isyysvapaasysteemiä ja tehneet joustavammaksi ja isien vapaata lisänneet, jotenka todella, aivan niin kuin edustaja täällä totesi, se on hyvä edistys. Kysyitte myöskin tuosta 6+6+6-mallista. Tietysti, kun nyt on tehty juuri tämä, niin katsotaan ensiksi, miten tämä pelittää ja mitä se vaikuttaa isien käyttöön jne. Varmasti sitten sen arvioinnin perusteella pystytään katsomaan, mitä muuta pitää tehdä. On erittäin tärkeä tuo teidän esityksenne, tämä niin sanottu Islannin malli, mutta vaatii kuitenkin sitten vielä arviointia.

Työsuojelusta. Edustaja Filatov kysyi tästä työsuojelutilanteesta, ja kyllähän aika paljon on nyt käyty keskustelua, ovatko nämä aluehallintovirastot oikea paikka. Siitä oli meillä selvityshenkilöt, ja he esittivät ei niinkään muutosta sieltä pois mutta muutamia muita asioita siinä esitettiin toiminnan kehittämiseksi, ja osa niistä esityksistä on ihan käyttökelpoisia. Meillä on tarkoitus nyt kyllä ihan arvioida myöskin, että mitä nyt voidaan tehdä, koska nämä edustaja Filatovin esittämät ongelmat ovat tulleet sieltä esiin.

Täällä toivottiin sitä, että pidettäisiin huolta, että Suomi päättää itse sosiaaliturvajärjestelmästään ja myöskin terveydenhuollon järjestelmästään. Kyllä se on se vahva hallituksen tahto, ja minä toivon, että myös seuraavien hallitusten tahto, että me saisimme itse päättää näistä, koska meillä on mielestäni niin hyvä sosiaaliturvajärjestelmä, että me toivottavasti emme joudu sitten koskaan siihen, että sen joku muu päättää, ja kyllä ainakin itse teen työtä sen eteen, että ovat nimenomaan suomalaisten omissa päätöksissä nämä asiat, ja niin pitää ollakin.

Täällä puhuttiin veteraaneista ja myöskin siitä, miten se tieto nyt kulkee näistä veteraaneista ja näistä, että mitä kaikkia palveluja on tarjolla. Tietosuoja estää kuitenkin jakamasta niitä Kelan luetteloja, mutta Kela on erinomainen paikka. Se on luvannut järjestää sillä tavalla, että kun kunta toimittaa Kelalle, että mitä on tarjolla, niin Kela lähettää ne veteraaneille. Elikkä sitä kautta se tieto menee. Eli tämä on hoidettu.

Sitten täällä kysyttiin myöskin siitä, että miten varmistetaan nyt sitten tämä, että nämä rahat jäävät sinne pohjiin. Kyllä, rahat jäävät pohjiin, mitä nyt on sitten todettu täällä lisätyn tähän kuntoutukseen. Mutta aivan niin kuin täällä todettiin, meidän pitäisi niitä kotiin vietäviä palveluja kehittää.

Lääkekorvausjärjestelmästä: Sitä pohditaan tarkkaan, miten voitaisiin se hallitusohjelmakirjaus toteuttaa, ja myöskin säästötavoitteet, mutta ennen kaikkea huolehtia siitä, että ne, jotka tarvitsevat lääkkeitä, voisivat niitä myös ostaa.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa puhemies! Tuossa äskeisessä puheenvuorossa aika loppui kesken. En ehtinyt tuohon kuntoutuskysymykseen vastaamaan.

Itse asiassa siinä vanhuspalvelulaissa, kun lukee ne lain perustelut, painotetaan nimenomaan näiden hoitopolkujen toimivuutta ja sitä, että kuntoutus on siinä erittäin olennaisena osana, niin että me paitsi kuntoutamme esimerkiksi leikkauksen jälkeen tehokkaasti, että ikääntynyt ihminen pääsee palaamaan omaan kotiinsa eikä joudu sitten laitokseen toimintakyvyn heiketessä, niin myöskin teemme ennalta ehkäisevää kuntoutusta. Meillä sosiaali- ja terveysministeriössä on tarkasteltu tätä koko kuntoutuskenttää, joka on siis hyvin laaja eikä koske ainoastaan ikääntyneitä ihmisiä, vaan esimerkiksi sitä, millä tavalla kuntouttavaa työtoimintaa meillä Suomessa tullaan harjoittamaan tulevaisuudessa. Meillä todellakin joka päivä neljä nuorta ihmistä jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Millä tavalla me kuntoutamme heidät siihen työelämään? Tämä on yksi niitä olennaisia kysymyksiä, joiden kanssa sosiaali- ja terveysministeriössä työtä nyt tehdään.

Ministeri Risikko tuossa avasikin tuota veteraanien tukea, jota täällä kysyttiin. Ohjeita kunnille on annettu, niin että he siellä kuntakentässä myöskin itse tiedottaisivat ahkerasti näistä veteraanien kuntoutusrahoista. Mehän sosiaali- ja terveysministeriössä yhteisesti ministeri Risikon kanssa lisäsimme 4 miljoonaa euroa, ja on todella hienoa, että eduskunta vielä lisäsi siihen 6 miljoonaa euroa, niin saadaan nyt aidosti vaikuttavuutta veteraanien kuntoutukseen.

Täällä on paljon kysytty perheiden hyvinvoinnista. Perheiden hyvinvointi, lasten ja nuorten hyvinvointi on hyvin laaja-alainen asia, ja sitä pitää pystyä lähestymään samanaikaisesti monelta eri saralta.

Nostan tässä yhteydessä nyt esiin tämän uuden lainsäädännön, joka koskee oppilashuoltoa, opiskelijaterveydenhuoltoa. Se on todella tärkeä lakiuudistus. Sen kauttahan tulee aivan uudenlaisia velvoitteita myöskin koulumaailmaan, siihen, millä tavalla me pystymme siellä kouluissa ennalta ehkäisemään niitä kaikkein vakavimpia ongelmia, jotka näkyvät tänä päivänä hyvin voimakkaasti meidän lastensuojelun tilastoissa, muun muassa teini-ikäisten huostaanotot ovat lisääntyneet hyvin hälyttävästi. Psykologi- ja kuraattoripalveluiden laajentaminen toiselle asteelle sisältyy tähän lakiin. Opiskelijoille oikeus päästä määräajassa psykologin, kuraattorin tai opiskeluterveydenhuollon vastaanotolle sisältyy tähän lakiin.

Sitten kun täällä kysyttiin tästä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmasta, niin koulutuksen järjestäjille tulee nyt velvollisuus laatia opiskeluhuollon hyvinvointisuunnitelma, joka hyväksytään osana tätä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa, ja tämä varmistaa sitten omalta osaltaan sen, että kunnassa kokonaisvaltaisesti myöskin tätä asiaa lähestytään.

Nyt jälleen aika loppui kesken, mutta jatkamme varmasti vielä tovin keskustelua.

Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Kiitoksia, puhemies! Sen verran palaan tähän veteraanikysymykseen, että Suomessa on 10—15 prosentin vamma-asteen sotainvalideja 2 000. Nyt ainakin näiden järjestöjen yhteydenottojen perusteella vaikuttaa siltä, että he ovat ikään kuin väliinputoajia, koska he eivät kuulu siihen sotilasvammalain mukaiseen 20 prosentin invaliditeettikategoriaan ja toisaalta he eivät ikään kuin ole veteraaneja. Tämä kyllä pitää nyt selvittää. Jos oikeasti on olemassa sellainen ryhmä, joka kokee putoavansa väliin nimenomaan kotona asumista tukevien palvelujen suhteen, niin se on ikävä asia, koska se ei todennäköisesti voi olla rahasta kiinni, kun heitä on vain 2 000. Mutta näitä yhteydenottoja tulee jatkuvasti.

Toinen kysymys koskee yliopistollisia sairaaloita. Niitä on Suomessa viisi, ja ne muodostavat ikään kuin sen laaturungon koko erikoissairaanhoidolle. Niissä jokaisessa on erittäin isot investoinnit edessä. Mikä on valtion linja, kunnat vai valtio vai ne yhdessä investoivat näihin? Lopuksi totean, että tämä ei ole kannanotto missään tapauksessa: Helsinkiin tarvitaan uusi lastensairaala 2017 Husin hallituksen linjausten mukaisesti.

Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hienoa, että niukassa taloudellisessa tilanteessa on tehty paljon hyvää. Esimerkiksi nyt vaikka tämä vanhuspalvelulaki: se on historiallinen. Ongelma tietysti on se, että näitä lakeja ei voi syödä, niitä ei voi käyttää lääkkeenä eikä lämmikkeenä, ja kannan kyllä itse huolta pientä eläkettä, erityisesti pientä työeläkettä, saavien tilanteesta. Heidän taloudellinen tilanteensa on syöksynyt alaspäin, siellä on suoranaista vanhuusköyhyyttä. Heihinhän eivät ole kohdentuneet takavuosina tehdyt veronalennukset eivätkä takuueläkkeet, sen sijaan maksut ja veronkorotukset täysimääräisinä. Vaikka nyt maan talous on kovilla, niin mielestäni tämän maan rakentaneet ihmiset ovat ansainneet parempaa kuin köyhyyden viimeisinä aikoinaan. Jo nyt on ongelmia ostaa lääkkeitä tai tasapainoista ravintoa. Olisinkin kysynyt, ollaanko tästä tietoisia ministeriössä ja onko mitään aikomuksia ensi vuodelle, että tähän saataisiin jotain kohennusta.

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ennaltaehkäisy on tärkeä asia, ja minunkin kysymykseni liittyy siihen. Monet ihmiset kärsivät erilaisista hengitystiesairauksista, jotka johtuvat homeongelmista. Päiväkodit ja koulut ovat eräitä rakennuksia, mistä hometta löytyy aivan liian paljon. Väitän, että talonmiehet löytäisivät rakennuksien ongelmakohdat aikaisemmin ja niitä homekouluja ja -päiväkoteja ei edes tulisi. Bonuksena tulisi myös aikuisen malli lapsille. Mitä mieltä olette tästä ehdotuksesta, että päiväkoteihin ja kouluihin tulisi saada takaisin talkkarit?

Sitten toinen asia, rauhanturvaveteraaneja ollaan kuntouttamassa kanssa. Mitä tälle asialle kuuluu?

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kotipalvelu on varmasti noussut esille täällä salissa keskustelussa, mutta asiani koskee sitä, että kun kenttätyössä kuuntelee työntekijöitä, jotka perheissä käyvät, niin heidän viestinsä on kauttaaltaan se, että näitä perinteisiä kodinhoitajia ei enää kouluteta ja työntekijät, jotka perheissä ovat, antavat lähinnä tämmöistä perheiden keskustelutukea tai lastensuojelullisia ohjeita, neuvoja perheille. Sitähän kaikki perheet eivät tarvitse, joten kysymykseni kuuluu: miten ministerit suhtautuvat tällaiseen koulutukseen, joka uutena järjestettäisiin palvele-maan nimenomaan perheiden kotipalvelutyötä?

Toinen kysymykseni liittyy sitten tähän keliakiapuoleen. Olen hyvilläni siitä, että keliakiakorvaus on tullut, mutta tietenkin erityisaskelia on paikallaan ottaa. Kysymykseni kuuluu: Millä tavalla ministerit näkevät keliakiakorvauksen indeksisidonnaisuuden tulevaisuudessa? Onko se mahdoton ajatus vai saavutettavissa oleva ajatus?

Kalle Jokinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Perusterveydenhuolto on koko terveydenhuollon kivijalka, ja ellei se toimi, siitä kärsii koko järjestelmä. Erikoissairaanhoidon suuri kustannuspaine ja kustannusten kasvu on seurausta siitä, että perusterveydenhuolto ei toimi sillä tasolla kuin sen tulisi toimia. Haaste siellä on erityisesti terveyskeskuslääkärien osaaminen ja se omalääkäritoiminta. Tähän suureen haasteeseen ei vastata organisaatiomuutoksilla. Eli miten saadaan terveyskeskustyö houkuttelevaksi? Mitä tähän sisältöön ja houkuttelevuuteen liittyviä kysymyksiä näette ja miten sitä työtä tulee parantaa, jotta terveyskeskuksiin saadaan pätevää, osaavaa ammattitaitoista lääkärikuntaa ja sitä kautta vähennettyä tuon hoidon porrastuksen ja koordinoinnin aiheuttamia kustannuspaineita?

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eilen ja tänään kyselytunnillakin puhuttiin paljon yhteiskuntatakuusta ja pitkäaikaistyöttömyyden hoidosta. Meillä on kymmeniätuhansia syrjäytyneitä nuoria, joilla ei ole voimia eikä valmiuksia lähteä itse hakemaan apua itselleen. Asiantuntijat sanovat, että jos nuorisotakuu toteutetaan kunnolla, esimerkiksi etsivä nuorisotyö käynnistyy optimaalisesti, tulee näkyviin ennakoitua suuremmat nuorten mielenterveys-, päihde-, erityisesti huumeongelmat. Nuorimmat huumeidenkäyttäjät ovat tällä hetkellä 12—13-vuotiaita. Meillä on pinnan alla ja osittain näkymättömissä kasvava nuorten ja nuorten aikuisten päihdeongelma, ja ongelma on erityisesti se, että huumeidenkäyttö ei näy alkuvaiheessa ulospäin yhtä helposti kuin alkoholinkäyttö. Miten sosiaali- ja terveysministeriössä on valmistauduttu tähän nuorten huumeongelman kasvuun?

Kari Tolvanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Joudun nyt ennen joulua kyselemään erittäin ikävää asiaa senkin takia, koska jouluna luvut taas synkkenevät. Kyse on itsemurhista ja meiltä puuttuvasta itsemurhien ehkäisyohjelmasta. Suomi on muuten ainoa Pohjoismaista, josta tällainen puuttuu, ja voi sanoa, että se on häpeätahra.

Meillä oli 90-luvulla itsemurhien ehkäisyohjelma, joka oli menestystarina. Itsemurhat vähenivät 1 500:sta 1 000:een, mutta sitten ohjelma päättyi ja luvut pysyivät noin suunnilleen paikallaan. Meillä kuitenkin nuoria ihmisiä keskimäärin lähes joka neljäs päivä tekee itsemurhan, ja luvuissa ei ole edes yrityksiä. Samoin ikäihmisiä surmaa itsensä hyvin usein. Elikkä kysyisinkin nyt, koska se ei maksa paljon ja pelastaa paljolta inhimilliseltä kärsimykseltä: onko tarkoitus käynnistää itsemurhien ehkäisyohjelma, koska esimerkiksi masennuksen hoito ja itsemurhien tunnistaminen on kehittynyt huomattavasti?

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Palaan vielä ministeri Risikon vastaukseen näistä työura-asioista. Totesitte, että ne viime kevään päätökset olivat riittämättömiä, ja viittasitte myös tulevaan talveen ja puoliväliriiheen, ja tuolla kyselytunnillakin oli esillä pääministerin vastaus tästä asiasta.

Minä jäin kyllä nyt miettimään, että kyllähän niin on, että jos nyt ei tehdä uusia päätöksiä hallituksen toimesta yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa tai sitten erikseen, niin kyllähän nämä pääministerinkin viimeaikaiset puheet jäävät tuuleen huuteluksi. Eli odotan kyllä, että teiltä päätöksentekokykyä löytyy, tai teidän uskottavuutenne tämän työurakysymyksen osalta on mennyt, jos uusia päätöksiä ei tule.

Kysyisin vielä ministeri Risikolta näkemystä tällaisesta ikään kuin suojaosallisesta työttömyysturvasta. Sehän oli käytössä vuoteen 1997 saakka, ja viime vaalikaudella teimme päätöksen siitä, että nämä vapaapalokuntalaiset saavat 300 euroon asti tällaisen suojaosuuden. Mitä mieltä te, ministeri, olette tästä? Kannattaisiko tätä lähteä viemään eteenpäin?

Laila Koskela /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa ministeri tuossa puheessansa mainitsi, että eläkkeelle jäävät ovat tehneet noin keskimäärin 32 vuoden työuran. Näitten niin sanottujen suurten ikäryhmien kohdalla, jotka ovat astuneet työelämään usein jopa 15-vuotiaana, eläkekertymää alettiin laskea vasta heidän täytettyään 23 vuotta. Onko tätä otettu mitenkään huomioon?

Kristiina Salonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteena on saada nykyistä vahvempia yksiköitä turvaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut samantasoisina joka puolella Suomea. Tämä onkin tärkeää, sillä esimerkiksi lastensuojelussa alueelliset palveluerot ovat olleet melko suuret. Lastensuojelun selvitysryhmän väliraportin mukaan erityisen pienet kunnat ovat palvelujen järjestäjinä haavoittuvia. Raportissa kerrotaan, että yksistään Itä-Suomessa kolme neljästä alueen kunnista on sellaisia, joissa lastensuojelussa työskenteleviä sosiaalityöntekijöitä on kolme tai vähemmän. Samalla alueella on yhdeksän kuntaa, joissa ei ole yhtään pätevää sosiaalityöntekijää.

Tällaiset tilanteet vaikeuttavat laadukkaan sosiaalityön tekemistä eivätkä edistä lapsen asiaa. Haluaisinkin kysyä ministeriltä: onhan uudistuksen tarkoituksena vahvistaa lastensuojelun laatua ja toimintaa alueilla ja luoda rakenteet, joissa pystytään tekemään myös ennalta ehkäisevää työtä?

Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta hallitus on pitänyt kuluneen syksyn aikana kiinni hallitusohjelmassakin mainitusta tavoitteesta ammattiurheilijoiden aseman parantamiseksi. Luonnos hallituksen esitykseksi urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta ja maksuperusteisista lisäeläkejärjestelyistä annetun lain muuttamisesta oli lausuntokierroksella kuluneen syksyn aikana. Lisäksi STM nimitti hallitusohjelmassakin mainitun työryhmän kartoittamaan ja tekemään korjausehdotuksia ammattiurheilijoiden vakuutus-, eläke- ja sosiaaliturvassa havaittavista epäkohdista. Kysyisinkin ministeri Risikolta lisää tietoa näiden kahden erinomaisen asian etenemisaikataulusta: milloin hallituksen esitys saadaan käsittelyyn tässä salissa? Tämä on nimittäin erittäin tärkeä asia monelle huippu-urheilijalle.

Annika Saarikko /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta kuuli asiantuntijoita liittyen Kelan jakamaan, hyvin suosittuun, käytännössä jokaista lapsiperhettä koskevaan äitiysavustukseen. Täällä oli talousarvioaloite eduskunnan naisverkoston tekemänä, jonka allekirjoitti liki sata edustajaa. Kaikista puolueista oli edustajia, ja meillä oli vahva tahto ja toive yhteisesti siitä, että äitiysavustukseen käytettävää määrärahaa nostettaisiin, pitkälti sen takia, että pakkauksen laatu ja sen sisältö ja sisällön mielekkyys perheiden kannalta voitaisiin varmistaa. Summaa ei ole suhteessa korotettu 90-luvun jälkeen, ja se on vaikuttanut muun muassa kilpailutusten kautta pakkauksen kotimaisuusasteeseen ja sitä kautta suomalaiseen yrittäjyyteen.

Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä todetaan, että asiaan palataan ensi vuonna, ja nyt olisin halunnut kysyä asiasta vastaavalta ministeri Risikolta, mitä te ajattelette tästä kirjauksesta, mitä voimme odottaa sen tuovan tullessaan ja miten paljon uskotte, että tähän on rahaa käytettävissä ensi vuonna, kun lähdetään uutta budjettia rakentamaan sitten tämän jälkeen.

Eeva-Johanna Eloranta /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On ainutlaatuista, että vaikeasta suhdannetilanteesta huolimatta hallitus esittää uudistuksia, joilla heikommassa asemassa olevien toimeentuloa parannetaan, ja näistä erityisen odotettu on tuo työmarkkinatuen tarveharkinnan poistaminen puolison tulojen osalta.

Kysymykseni koskee kuitenkin evo-rahoitusta. Valtion tutkimus- ja koulutusrahoitus yliopistosairaaloille, elikkä tämä evo, on edelleen pienentymässä. Koulutuskorvauksen osuus kasvaa, mutta tämä tutkimusrahoituspuoli jälleen vähenee viime vuoteen nähden. Näissä rahoissa on kyse nimenomaan kliinisen lääketieteen tutkimuksesta, ja kun näihin resursseihin kajotaan, vaarantuvat lääketieteen kliinisen tutkimuksen edellytykset ja sitä kautta laadukas hoito ja sen kehittäminen, muun muassa syöpätutkimus ja syövän hoito. Syöpään joka kolmas suomalainen sairastuu. Kysyisinkin ministeriltä: tulisiko jatkossa harkita koko määrärahan siirtoa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle, jotta tutkimusrahoituksen kokonaisuus ei olisi hajallaan niin monessa paikassa?

Hanna Mäntylä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kunnalla on lakisääteinen velvoite laatia lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, entinen lastensuojelusuunnitelma, joka kuntien pitäisi tehdä yksin tai yhdessä muiden kuntien kanssa. Tavoitteethan tässä suunnitelmassa ovat erittäin hyvät, ja sen tarkoitushan on toimia eräänlaisena ennalta ehkäisevän työn työkaluna myös osaltaan. Todellisuus kuitenkin kunnissa on hyvin toisenlainen, elikkä tätähän ei käytännössä valvota millään tavalla, miten tämä suunnitelma sitten käytännössä siellä näyttäytyy, vaikkakin se pitäisi huomioida muun muassa kunnan talousarviossa. Tilanne kunnissa on sikäli katastrofaalinen, että koulupsykologeja, koulukuraattoreja uupuu, ja koko oppilashuolto on siellä aikamoisessa kriisissä. Tänään annettiin aika ikävä uutinen tästä, kuinka paljon, kuinka monesta koulusta näitä psykologeja uupuu. Kysyisin nyt ministereiltä: aiotteko turvata kunnille riittävän rahoituksen, jotta tämä tilanne kunnissa korjaantuisi, etenkin kun olette leikkaamassa kuntien rahoitusta kovalla kädellä, ja mistä (Puhemies koputtaa) ajattelette kuntien nämä tarvittavat rahat sitten ottavan ja kuinka tämä valvonta jatkossa aiotaan toteuttaa?

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En olisi vielä kolme vuotta sitten uskonut nuorisojärjestöjohtajana ollessani, kun ajattelin politiikkaan lähtemistä, että joskus olen vielä semmoisessa työpaikassa, jossa kuulee näin paljon kauniita sanoja kuin täällä tänään mutta kuitenkin on niin vähän tekoja sen eteen. Paljon on tahtotilaa varsinkin hallitukselta tänään kuultu.

Esimerkiksi nostan yhden esimerkin: lapsilisät, joista on puhuttu tänään. Lapsilisien indeksijäädytys on poissa erityisesti niiltä perheiltä, joilla on taloudellisesti hyvin vaikeaa ja tarvetta jokaiselle eurolle. Kuitenkin samanaikaisesti, peruspalveluministeri Guzenina-Richardson, sanoitte avauspuheessanne niin, että te ette olisi halunnut leikata tätä 38:aa miljoonaa euroa, mutta kuitenkin ministerinä sen teitte, eikö niin? Miten tässä nyt näin kävi, että ministeri olisi halunnut pitää sen rahan, mutta kuitenkaan sitä ei pidetty?

Jaana Pelkonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Työkyvyttömyyseläkkeellä olevat nuoret on täällä salissa jo tänään kerran mainittu, mutta tästä tärkeästä aihepiiristä haluan myös minä kysyä, sillä viime vuonna tehtiin todellakin tämän vuosituhannen kyseenalainen ennätys: työkyvyttömyyseläkkeelle joutui mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriön vuoksi peräti 1 569 alle 30-vuotiasta eli todellakin neljä nuorta päivässä. Masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi puolestaan 513 nuorta, ja luku on suurempi kuin kertaakaan aiemmin tällä vuosituhannella.

Yksi syy kasvavaan nuorten eläkeläisten määrään saattaa olla puutteellisissa mielenterveyspalveluissa. Mielenterveyshoidot eivät ole riittäviä, sillä niiden saatavuus voi olla heikko tai palvelut ovat yksipuolisia. Lisäksi hoitomuodot ovat kovin usein lääkepainotteisia. Kysyisinkin ministereiltä: mitä nuorten monipuolisten kuntoutusmahdollisuuksien eteen on tehty tai tullaan tekemään sen sijaan, että nuoria passitetaan työkyvyttömyyseläkkeelle?

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puitteissa puheenjohtaja Sarkomaan johdolla käytiin erittäin perusteellisesti veteraaniasioita. Senkin vuoksi on aivan pakko todeta valtiovarainvaliokunnan hyväksymä kannanotto: "Valiokunta painottaa, että tietosuojakysymykset tulee mahdollisuuksien mukaan ratkaista ja että ainakin paikallistasolla tulee löytää käytännöt veteraanien tavoittamiseen."

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Risikko, totesitte tuossa juuri, että ollaan siirtymässä järjestelmään, jossa kunnat nyt sitten ilmoittavat, että heillä on tällaista valtion myöntämää rahaa ja he voivat osoittaa sitä vaikka palveluseteliominaisuudessa, ja Kelalle tämän tieto, ja sitten Kela kertoo, ketkä veteraanit voivat sen saada. Minusta tuntuu, että me olemme luoneet aikamoisen ikiliikkujan tästä järjestelmästä, ainakin byrokraattisen. Tässä suhteessa haluan kyllä nyt kannustaa teitä ministerinä ja ministeriössä ihan oikeasti, että kyllä tähän täytyy löytää vastaus. Ei tämä järjestelmä voi olla näin byrokraattinen. Tämä tietosuoja pitää pystyä tältä osin murtamaan. (Puhemies koputtaa) On ollut riittävästi, vuosikymmeniä, aikaa löytää ne veteraanit, jotta kunnat voivat sitten myös tuota tukeakin olla jakamassa.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nuorten yhteiskuntatakuu ja nuorten koulutustakuu ovat tämän hallituksen kärkihankkeita. Tietenkään tämän yhteiskuntatakuun toteutumisessa ei ole kyse ainoastaan siitä, että esimerkiksi työministeriö onnistuu tai opetusministeriö onnistuu joissakin tavoitteissaan, vaan kyse on kaikkien toimijoiden yhteistyöstä.

Monet televisionkatsojat eilen järkyttyivät, kun televisiossa haastateltiin isoäitiä, joka oli hakemassa ruokajonosta ruoka-apua tyttärensä perheelle. Tämä isoäiti kertoi, että hänen 17-vuotias lapsenlapsensa oli joutunut lopettamaan lukio-opintonsa sen vuoksi, että perheellä ei ollut varaa ostaa lukion pakollisia oppikirjoja. Mitä sosiaali- ja terveysministeriössä voidaan tehdä sen eteen, että perheet eivät joutuisi tämänkaltaiseen tilanteeseen? Meillä on kuitenkin olemassa harkinnanvarainen toimeentulotuki, jonka pitäisi kattaa juuri tämänkaltaiset tilanteet. Miten on mahdollista, että Suomessa, jossa meillä periaatteessa on maksuton koulutus, (Puhemies koputtaa) meillä on perheitä, joiden lapset eivät voi opiskella rahapulan takia?

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun perheeseen syntyy keskonen lapsi tai perheessä on lapsi, jolla on vaativa sydänsairaus, munuaissairaus tai muu vaativa sairaus, se edellyttää huippuosaamista valtakunnassa. Haluan tässä yhteydessä kiittää jaostoa ja valtiovarainvaliokuntaa siitä, että täällä on tehty lausuma meidän huippulastensairaalasta, joka sisältää nimenomaan sen viestin, että koska meillä on huippuosaava sairaala, joka mahdollistaa lapsille hyvän elämän, mutta ne olosuhteet, joissa tämä sairaudenhoito hoidetaan, ovat erittäin huonot, nyt on erittäin tärkeää, että me myös tulevaisuudessa pystymme turvaamaan lapsille parhaan mahdollisen hoidon. Toivon, arvoisat ministerit, että myös te omalta osaltanne teette kaikkenne tämän lausuman eteenpäin viemiseksi, niin että tulevassa kevään kehysriihessä (Puhemies koputtaa) hyväksytään mahdollinen rahoitus tämän lastensairaalan peruskorjaukseen.

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kunta- ja terveysjaosto teki huolella tekstit tähän mietintöön, ja toivon todella, että molemmat ministerit ottavat ne joululukemisekseen ja aloittavat lukemisensa tästä lastensairaalalausumasta, ja toivon, että otatte sen sydämiinne ja viette sen eteenpäin.

Haluan sanoa, arvoisa puhemies, että kunta- ja palvelurakenneuudistus on tärkein asia tällä hetkellä, mutta jos katsotaan suomalaista terveydenhuoltoa, hoitoon pääsy on heikentynyt: meillä yksi neljäsosa väestöstä asuu alueella, jossa hoitoon pitää odottaa yli neljä viikkoa. Silloin on sanottava, kuten tässä jaoston mietinnössä todetaan, että tarvitaan valtakunnan tasolla ja kunnan tasolla toimia, että hoitoon pääsee. Ei riitä, että odotamme kunta- ja palvelurakenneuudistusta, vaan toimia tarvitaan ministeriön tasolta tässä ja nyt. Toivon, että peruspalveluministeri kertoisi, mitä muita toimia tehdään, jotta suomalaiset todella pääsisivät sinne terveyskeskukseen eikä pitäisi seisoa jonossa. Se on erittäin eriarvoista, ja terveyserot todellakin kasvavat.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minä olen hyvin iloinen siitä, että tässä vaikeassa taloustilanteessa tietynlaisia arvovalintoja on tehty. Se on tietenkin tärkeää, että arvovalinnoissa on päätetty pitää vanhuksista parempaa huolta ja päätetty esimerkiksi siitä, että nuoria ei yksin jätetä. Jaoston jäsenenä olen iloinen, että myös näitä lastensuojelupainotuksia tuli tässä ratkaisussa. Kannatan myös tätä ministeri Urpilaisen käynnistämää ennalta ehkäisevän työn merkityksen selvittämistä. On myös talouspoliittisesti todellakin viisasta satsata ennaltaehkäisyyn. Se on pitkän ajan säästöä, jos näin voisi, puhemies, sanoa.

Valitettavasti näinä aikoina tämä talouspolitiikka kaikkialla korostuu. Sille me emme voi mitään. Siitä me emme pakoon pääse. Haluan sanoa pahoittelut siitä, jos tämä yleinen hallituksen ja opposition välinen talouspoliittinen keskustelu vaikuttaa kiivailulta. Sitähän sen ei tarvitse olla. Ihmiset voivat olla ystäviä, vaikka olemme asioista eri mieltä. Siksi kyllä pidän hyvin tärkeänä, että myös näissä keskusteluissa täytyy olla mahdollisuus käsitellä esimerkiksi velkaantumisen määrää, eri vaihtoehtoja siinä. Toivon, että siihen myös jatkossa on meillä sijaa.

Hienoa!

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jatketaan samalla menolla.

Minä pidän itse asiassa ihan vilpittömästi näitä keskustan lausumaesityksiä, näistä monia, erittäin hyvinä. Olen äänestänytkin niitten puolesta, vaikka en nyt tässä käsittelyssä tulekaan äänestämään, mutta uskon, että niistä joku saattaa jopa toteutua, esimerkiksi tämä vähimmäispäivärahojen korotus. Te ette vuosi sitten uskoneet, että työmarkkinatuen tarveharkinnan poisto tapahtuu, mutta se vain tapahtui.

Mutta kun täällä yhdessä todetaan, että keskustan kotikunta—maakunta-malli otetaan valmistelun pohjaksi, niin siitäkin voisi todeta, että voi sen noinkin sanoa, mutta voi sen sanoa ehkä myöskin niin, että keskusta on ottanut hallituksen sote-aluemallin oman kotikunta—maakunta-mallinsa pohjaksi, ja näyttää siltä — kutsutaanko niitä nyt sitten kummalla nimellä tahansa — että tämä kutakuinkin yhdenvertainen malli toteutuu, kunhan tästä välistä nyt saadaan hoidettua tämä 20 000—50 000-ongelma vähän parempaan järjestykseen.

Arvoisa ministeri, kun lääkekorvausuudistustyöryhmä saa työnsä valmiiksi, niin toivon, että huolehdimme yhdessä, että hallitusohjelman kirjaukset siltä osin toteutuvat.

Leena Rauhala /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä kuin edustaja Sarkomaa siitä, että tähän budjettimietintöön on todella tehty huolella erilaisia lauseita. Kiitos kunta- ja terveysjaostolle ja kiitos myös ministereille!

Mutta tietysti huoleni nousee siitä, kun tiedän, että monessa kunnassa on tehty tämänkin syksyn aikana säästöbudjetteja ja sopeuttamisbudjetteja, mikä tarkoittaa sitä, että mahdollisesti niin sanottuihin lakisääteisiin palveluihin saatetaan vielä löytää rahaa ja niihin riittää rahaa, mutta kaikesta siitä, mikä ei ole lakisääteistä, niin kuin esimerkiksi monet ennalta ehkäisevät palvelut, karsitaan. Silloin koskien niitä lauseita, mitkä täälläkin on hyvin kirjattu, että valiokunta painottaa ennaltaehkäisyn sekä matalan kynnyksen palvelujen ja vertaistoiminnan lisäämistä jne. — näitten ennalta ehkäisevien toimien vahvistamista on monessa eri kohdassa, niin lastensuojelun kuin päihdehuollon ja kotipalvelun jne. kohdalla, täällä korostettu — se minun kysymykseni kyllä nyt nousee, (Puhemies koputtaa) että miten täältä voitaisiin, ministeriön taholta, ohjeistaa tai varmistaa sitä, että me sitä painopistettä saamme sinne ennalta ehkäiseviin. Silloin nämä kohdennukset tulisivat oikein. Esimerkiksi täällä on nyt 3,4 miljoonaa (Puhemies koputtaa) kohdennettu ennalta ehkäiseviin toimiin. Mihin ne menevät?

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pidän äärettömän tärkeänä tulevaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. Tällä hetkellä tilanne on, että monissa kunnissa ei pääse terveyskeskukseen tai sitten joutuu odottamaan hoitoon pääsyä kohtuuttoman pitkän ajan, ja se ei voi olla niin. Mikäli me haluamme ihan oikeasti, että terveyseroja saadaan kavennettua, niin se merkitsee myös sitä, että ihmisten pitää päästä terveyskeskuslääkärin vastaanotolle silloin, kun se tarve on.

Myös tässä erikoissairaanhoidossa varmasti on mahdollisuus tehdä uudistuksia sote-uudistuksen myötä, mutta pidän erittäin tärkeänä, että nämä uudistukset tehdään pitkällä ajalla ja hyvin perustellusti ja etukäteen suunniteltujen suunnitelmien mukaan.

Sen verran sanon vielä sosiaali- ja terveydenhuollon puolelta, vammaispalvelulaista, että se on todella hyvä laki. (Puhemies koputtaa) Lakia ruvettiin laatimaan sen takia, että tuli niin paljon palautetta siitä, että ikäihmiset saavat huonoa palvelua. Nyt voidaan olla hyvillä mielin, kun vanhuspalvelulaki astuu voimaan; (Puhemies koputtaa) me voimme olla kaikki iloisia siitä, että ikäihmiset hoidetaan hyvin ja he saavat arvokkaan vanhuuden.

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Täällä on tullut hyvin paljon erinomaisia kysymyksiä. Ihan näihin, mitkä liittyvät tuohon omalle sektorilleni.

Täällä on työurien pidentämisestä vielä muun muassa edustaja Vehviläinen tehnyt hyviä kysymyksiä. Puhuitte tuosta suojaosuusmallista, mikä viime kaudella tehtiin. Se on yksi tapa tietysti, mutta niin kuin sanoin, niin tätä kokonaispakettia nyt katsotaan. Jokainen malli tietysti aina maksaa, ja pitää miettiä, mikä olisi se kaikkein järkevin tapa käyttää niitä rahoja. Mutta aivan varmasti ensi kevään aikana ja puoliväliriihessä arvioidaan sitä, miten me voisimme edistää työurien kehittämistä.

Edustaja Koskelalle: Käytitte myöskin hyvän puheenvuoron. Haluan vielä tarkentaa sitä, että kun siinä oli se luku 32, niin se tarkoittaa siis sitä, että keskimäärin Suomessa työuran pituus on 32 vuotta, ja se ei tarkoita sitä, että se on jostakin erityisryhmästä. Ei, vaan se on ihan kaikista, jossa on tietysti myöskin hyvin, hyvin vammaiset henkilöt, jotka eivät pysty tekemään lainkaan työtä, jolloinka se on nolla, ja sitten tämä keskimääräinen luku on se 32. Ja kun se kaikki rahoitus on laskettu 40 vuoden työuralle, niin siitä syystä meidän pitäisi tätä työuraa pidentää, koska ei ole mitään mieltä siinä, että meillä työvoimakustannukset nousevat korkealle, koska silloin ei ole varaa palkata suomalaista työvoimaa, eikä meillä ole varaa olla töissä, ei kannata olla töissä. Jos kaikki menevät työvoimakustannuksiin tai veroihin, niin se ei kannusta. Sitten toinen on tietenkin se, että meidän pitää pitää kuitenkin eläkkeiden ostovoima sen verran korkealla, että ihmiset pystyvät elämään eläkkeellä. Nämä ovat ne syyt, miksi meidän pitää näitä työuria pidentää; ei niin kuin hatusta ole vedetty tätä asiaa.

Sitten indeksiin sitominen keliakiakorvauksessa: Myöskin hyvä kysymys. Kysyitte, onko realistista. On, totta kai. Tähän liittyen oli myös indeksikorotustavoite, mutta sitä ei vielä saavutettu, mutta tavoitteena se kyllä pysyy jatkossakin.

Wallinheimo kysyi näistä erilaisista sosiaaliturvajutuista. Meillä on luovien alojen työryhmä nyt perustettu. Ja nyt on perusteilla — nyt on varmasti asettamiskirje juuri kohta pöydälläni — on pyydetty edustajat tähän urheilijoitten sosiaaliturvatyöryhmään. Emmeköhän me ainakin raporttia sieltä saa keväällä. Ja tietysti niitä hintalappuja, mitä ne ovat, pitää katsoa sitten aina kerta kerralta.

Edustaja Saarikko kysyi äitiysavustuksesta. Ja tekin kysyitte, onko se lausuma realistinen. Se on erittäin realistinen lausuma, ja se tietysti otetaan myöskin yhdeksi arvioitavaksi ensi vuonna.

Lääkekorvauskustannuksesta edustaja Virtanen kysyi. Kyllä. Se pidetään kirkkaana mielessä se, mitä me silloin pähkäilimme siellä hallitusohjelmaneuvotteluissa. Hallitusohjelmassa on kirjattu, että kaikkein vähävaraisimmat paljon lääkkeitä käyttävät pystyisivät syömään lääkkeitä ja käyttämään lääkkeitä, mutta että myöskin ne, joilla on vähän lääkkeiden tarvetta mutta on ta-loudellisia ongelmia, voisivat käyttää.

Kiitos oikein paljon kestävyydestä teille kaikille ja erityisesti puhemiehelle.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa puhemies! Aloitan tuosta edustaja Niikon kysymyksestä, lapsilisien indeksijäädytyksestä. Viime kevään kehysriihessä pöydällä oli paljon huonoja vaihtoehtoja, ja tämä oli niistä vaihtoehdoista kaikkein vähiten huono. Siksi totesin, että en tätäkään mielelläni olisi vienyt eteenpäin, mutta niistä vaihtoehdoista, jotka olivat tarjolla, tämä todellakin on vähiten huono: tässä ei keneltäkään oteta varsinaisesti pois. Tässä jätetään korotus tekemättä, ja yhden lapsen osalta tuo korotus on 2 euroa 60 senttiä kuulta, eli me emme puhu järisyttävän suurista summista. Toki myönnän tähän samaan hengenvetoon, että kaikkein pienituloisimmilla perheillä 2 euroa 60 senttiä on paljon rahaa. Sen vuoksi haluan tässä painottaa, että meillähän pienituloisten etuuksia ei ole leikattu, päinvastoin, niitä on lisätty. Siellä on toimeentulotukeen tehty korotus, jo hallitusneuvotteluissa näin päätettiin, ja se astui voimaan tämän vuoden alusta. Perusturvaan on tehty korotus, joka kuuluu ministeri Risikon puolelle, 100 euron korotus. Se on ollut aito ja vaikuttava teko, ja minun mielestäni oikeudenmukainen teko hallitukselta.

Myöskin, jos katsotaan millä tavalla toimeentulotukea nyt ollaan kehittämässä, niin siellä ollaan nimenomaan vahvistamassa ennalta ehkäisevää toimeentulotukea niin, että saataisiin esimerkiksi tähän edustaja Alanko-Kahiluodon esille tuomaan ongelmaan koulukirjojen ostamisen osalta ratkaisuja. Kunnissa todellakin tällä hetkellä resurssit ovat tiukoilla. Enkä siis puhu ainoastaan taloudellisista resursseista. Meillä on myös hyvin toimeen tulevia kuntia. Esimerkiksi täällä pääkaupunkiseudulla tilanne ei ole niin katastrofaalinen kuin monella pienemmällä paikkakunnalla. Sen vuoksi täällä pitäisi minun mielestäni ehdottomasti lisätä sosiaalityön resursseja, etuuskäsittelijöiden määrää, jotta päästäisiin säädettyihin aikoihin toimeentulotuen hakemusten käsittelyssä ja niin ikään harkinnanvaraisten toimeentulotukihakemusten käsittelyssä.

Lääkäreiden työn osalta täällä tuli parikin kertaa kysymys, millä tavalla me saamme terveyskeskuksiin lääkärityövoimaa riittävissä määrin. Tämä tilanne on todellakin paikoin hyvinkin hankala. Kunta- ja palvelurakenneuudistus ei ole tuomassa vastausta ainoastaan lääkärityövoiman parempaan saatavuuteen, vaan myöskin esimerkiksi sosiaalityön ja lastensuojelun osalta. Meillä on paljon sellaista toimintaa tällä hetkellä siellä kuntakentässä, jossa hyvin pieni kunta on haavoittuvassa asemassa. Esimerkiksi yhden sosiaalityöntekijän sairastuminen tarkoittaa sitä, ettei kunnassa ole yhtään sosiaalityöntekijää juuri silloin toiminnassa. Kun perheillä on hätä, perheet tarvitsevat siihen hätään saman tien vastauksen.

Vielä haluan edustaja Tolvasen kysymykseen itsemurhien torjumisen ohjelmasta todeta: Minun mielestäni tämä on tosi tärkeä asia. Tällä viikolla, alkuviikosta, istuin itse asiassa Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Saurin kanssa omassa työhuoneessani, ja me pohdimme sitä, millä tavalla me saisimme valtakunnallisesti yhden puhelinnumeron, johon soittamalla ihminen ohjattaisiin saman tien tarpeen mukaisen palvelun piiriin tai sitten saisi keskusteluapua heti, samalla hetkellä. Tämä työ on nyt meillä ministeriössä valmistelussa, ja pidän tätä hyvin tärkeänä.