Maria Kaisa Aula /kesk:

Arvoisa puhemies! Sanon muutaman sanan tästä valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä koskien taide-esineitä ja taidevälitystoiminnan arvonlisäverotusta. Käytän tämän puheenvuoron siksi, että tiedän, että varmaan monille edustajille on tullut kirjeitä, pyyntöjä, toivomuksia, esityksiä esimerkiksi taidegalleristeilta siitä, että tämän lain osalta pitäisi menetellä toisin kuin hallitus on esittänyt elikkä säätää välitystoiminnalle alempi verokanta. Haluan sen takia tätä valiokunnan yksimielistä kantaa tässä lyhyesti selostaa.

Ensinnäkin tämä lakihan on tuloksia EY-tuomioistuimen vaikuttamisesta Suomen verolainsäädäntöön. Silloin kun Suomi liittyi EU:hun, Suomi neuvotteli mahdollisuuden, että taide-esineiden ensimyynnit voidaan suorittaa ilman arvolisäveroa ja samaten myöskin tämä välittäjän välityksellä suorittama myynti. Mutta EY-tuomioistuin on sitten myöhemmin todennut, että tämä on EU-lainsäädännön vastaista, ja siitä syystä sitten ollaan, voi sanoa, pakkotilanteessa, jossa on säädettävä 8 prosentin arvolisävero tälle itse taide-esineen myynnille ja sitten 22 prosentin vero tälle taide-esineen välityspalvelulle. Eli oikeastaan tässä ei ole valiokunnalla eikä eduskunnallakaan juuri muita vaihtoehtoja, jos ei sitten haluta jälleen kerran päätyä EY-tuomioistuimen tuomittavaksi.

Tosiaankin monenlaisia huolia, murheita ja uhkakuvia niin taiteilijoiden kuin taidegallerioittenkin osalta on tämän lakiesityksen käsittelyn yhteydessä tullut valiokunnalle ja verojaostolle, ja myöskin sivistysvaliokunnan lausunnossa on niitä todettu.

Näihin huoliin on koetettu vastata tässä mietinnössä ensinnäkin kirjoittamalla auki arvonlisäverotuksen käytäntöä elikkä korostamalla sitä, että taide-esineen verotus ja välityspalkkion verotus ovat erillisiä asioita.

Toiseksi sitten on vielä näitä huolia hälvennetty sillä, että hallituksen esitystä on muutettu niin, että taiteilijoiden arvonlisäverokohtelu helpottuu sillä tavalla, että he eivät ole kuukausitilitysten piirissä vaan heidän verokautensa on jatkossa yksi vuosi, samoin kuin tällä hetkellä on alkutuottajilla eli maanviljelijöillä, joilla on myöskin tämä vuoden verokausi, kun kaikilla muilla pienyrittäjillä on yhden kuukauden arvonlisäverotilitysvelvollisuus.

Kolmanneksi on sitten vielä valiokunta sisällyttänyt mietintöön lausuman, jossa edellytetään taiteilijoitten verotuskäytäntöjen edistämistä tämmöisen taiteilijatilin puitteissa, jotta voitaisiin sitten näitä menoja ja tuloja jaksottaa paremmin verotusta ajatellen ottaen huomioon sen, että taiteilijoiden tulot näistä taide-esineistä voivat olla hyvin jaksottaisia ja satunnaisia suhteessa menoihin.

Arvoisa puhemies! Vielä muutama sana näistä yksityiskohdista tarkemmin. Tosiaankin yksi keskeisiä muutosvaatimuksia, joka valiokunnalle esitettiin, oli se, että gallerioiden välityksen verokannan pitäisi olla myöskin 8 prosenttia eikä 22 prosenttia. Mutta kuten tässä mietinnössä on todettu, tämä ei yhteisölainsäädännön puitteissa nyt vain yksinkertaisesti ole mahdollista. Isossa-Britanniassa on tämmöinen käytäntö, mutta Iso-Britannia on parhaillaan EY-tuomioistuimen tutkivan silmän kohteena eli kovin kauaa ei myöskään siellä voida tätä käytäntöä harrastaa. Toisaalta sitten valiokunta halusi todeta sen, että galleriatoiminta on hyvin merkittävää taiteen kannalta ja myöskin taiteen yleisöjen kannalta, jolloin on tärkeää toimia sillä tavalla, että galleriatoiminta, joka on Suomessa hyvin pienyritysvaltaista, voisi jatkua ja myöskään ei tulisi kilpailuongelmia toisaalta näitten yksityisten gallerioitten ja taiteilijaliittojen pitämien gallerioiden välillä ja myöskään ei kävisi niin, että tämä galleriatoiminta tai taiteen välitys siirtyisi ulkomailta tehtäväksi veromuutosten seurauksena. Sen takia valiokunta pitää tärkeänä, että tämän uuden arvonlisäverokohtelun vaikutuksia galleriatoimintaan seurataan ja mahdollisiin ongelmiin puututaan ripeästi. Myöskin kiinnitämme huomiota siihen, että on tärkeä tiedottaa tämän lain soveltamisesta mahdollisimman hyvin ja pikaisesti.

Arvoisa puhemies! Muutoksen hallituksen esitykseen valiokunta tosiaan teki taiteilijoiden verokauden osalta elikkä muutti sen yhdestä kuukaudesta vuoteen, ja samalla myös kiirehditään muiden pienyrittäjien osalta sitä, että tämmöinen vastaava kevennetty valvontajärjestelmä voitaisiin saada aikaiseksi. Se sopisi hyvin monille muillekin pienyrittäjille.

Tässä on myöskin eräitä semmoisia teknisempiä tarkistuksia, joihin ei ole tarpeen tässä yhteydessä puuttua. Tosiaankin, taiteilijoitten hyvin pitkäaikainen vaatimus on ollut tämä taiteilijatili tai menovaraus, jossa he vertaantuisivat jossakin määrin urheilijoiden verotukseen, ja tätä valiokunta sitten tällä lausunnolla haluaa vauhdittaa.

Anni  Sinnemäki  /vihr:

Arvoisa puhemies! Muutamia mielipiteitä tästä laista, jossa taiteen ensimyynti säädetään arvonlisäverolle.

On varmasti niin, että me emme voi sille mitään, että arvonlisädirektiiviä sovellettaessa taiteen ensimyynnille täytyy säätää arvonlisäverokanta. On toisaalta luonnollisesti ihan oikein, että tässä tapauksessa se verokanta on meillä alin käytössä oleva arvonlisäverokanta eli 8 prosenttia, joka liittyy myös muihin kulttuurituotteisiin, kuten esimerkiksi kirjoihin.

Pidän myös hyvänä sitä, että valiokunta on muuttanut taiteilijoiden kohdalla arvonlisäveron tilityskauden vuodeksi. On oikeastaan symbolisestikin aivan oikein, että taiteilijat on rinnastettu alkutuottajiin eikä tässä tapauksessa yrittäjiin. Tarvetta saada taiteilijoille vuoden pituinen verokausi perusteltiin oikeastaan kahdella tavalla: toisaalta taiteilijan työn erityisluonteella, jota kuukausittainen arvonlisäveron ilmoittaminen häiritsisi, ja toisaalta ehkä enemmän tarkoituksenmukaisuusperusteella eli sillä, että harvat taiteilijat kuitenkaan kuukausittain myyvät jotain, koska taiteilijan tuotannon kausi saattaa olla esimerkiksi niin, että joka toinen vuosi valmistetaan näyttely, josta sitten myydään taidetta.

Oma lukunsa on tietenkin ed. Aulankin mainitsema asia, että itse asiassa monet elinkeinonharjoittajat tai pienyrittäjät kaipaisivat itselleen hieman pidempää arvonlisäverokautta kuin kuukausi.

On myös hyvä, että valiokunta on liittänyt mietintöönsä näkemyksen, että arvonlisäveron muutoksen vaikutusta galleriatoimintaan tulee seurata. Myös oma käsitykseni selkeästi on se, että ei tässä ollut mitään muuta vaihtoehtoa edes kulttuuripoliittisista syistä kuin laittaa myynnin välityspalvelulle eli gallerioille 22 prosentin arvonlisäverokanta. Mutta koska galleriat selkeästi tekevät myös kulttuuripoliittisesti tärkeää työtä, gallerioihin pääsyhän ei tyypillisesti maksa mitään, on ikään kuin kulttuuripolitiikan kannalta syytä seurata, miten galleriakenttä kehittyy, ja sitten ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin, mitä ne sitten lienevätkään, jos tästä on huomattavaa haittaa.

Eräs yksityiskohta, josta esimerkiksi Taiteilijaseura kiitti hallitusta, oli se, että toisin kuin esimerkiksi tällä hetkellä Ruotsissa taiteen piiriin eli sen piiriin, mitä on taide tämän lain mukaan, on otettu mukaan myös valokuvat, jotka täten saavat tämän alimman arvonlisäverokannan eivätkä joudu mihinkään ylempiin luokkiin.

Ihan lopuksi olisin todennut, että kun täällä jokin aika sitten keskusteltiin taidepoliittisesta ohjelmasta ja käytiin ajankohtaiskeskustelu taidepolitiikasta, siinä yhteydessä pikemminkin tuli esiin tarpeita parantaa kulttuurin rahoitusta. Itse asiassa ed. Sirpa Pietikäisen johtama työryhmä, joka on luonnostellut taidepolitiikan tulevia suuntauksia, oli sitä mieltä, että kulttuurin rahoitus pitäisi nostaa 0,2 prosentista bkt:sta 0,4:ään. Siinä yhteydessä kukaan tuskin ajatteli, että kulttuuripoliittisesti erityisen hienoa olisi, että saisimme taiteelle arvonlisäveron, mutta koska tämä nyt on ikään kuin EU-säädösten mukaan välttämätöntä, tämä tulisi ottaa huomioon silloin, kun keskustellaan kulttuuripolitiikasta ja ylipäätänsä kulttuurin valtiollisesta rahoituksesta.

Kari Kantalainen  /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Aula varsin perusteellisesti esitteli tämän asian ja mielestäni avasi varsin hyvin tämän kokonaisuuden eli kertoi sen, että olemme tietyllä tavalla harmonisoimassa meidän toimintojamme jälleen kerran EU:n kanssa ja tästä johtuen on syntynyt hyvin paljon epätietoisuutta eri toimijoiden keskuudessa arvonlisäverovelvollisuuteen liittyvistä kysymyksistä. Ennen kaikkea vielä, niin kuin todettiin, kaksi kysymystä oli yli muiden eli taiteilijoiden alv:n ilmoitusvelvollisuus ja siihen liittyvä ilmoitustaajuus, joka nyt korjataan tässä yhteydessä vuoden pituiseksi vaihtoehdoksi, joka on vaihtoehtona tässä olemassa, ja toisaalta gallerioiden erityinen asema.

Gallerioiden osalta voisi todella todeta, että ne tekevät merkittävää työtä ja ovat paikkoja, joissa myöskin suomalaiset taiteilijat erityisen hyvin pääsevät esille. Tämän takia olemme kirjanneet mietintöön seurantavelvoitteita asian osalta. Todella olisi surullista, mikäli tämä toiminta esimerkiksi ajautuisi Viroon tai Saksaan, joissa myöskin galleriatoimintaa pyöritetään ja kauppaa tehdään.

Tämän takia on ollut hyvä havaita se, että yhteisölainsäädäntö kuitenkin edellyttää tietyn tyyppistä konseptia ja sen mukaisesti tämä 22 prosentin arvonlisäverokanta gallerioille on tässä yhteydessä pakollinen meilläkin toteuttaa. Uskon, että Iso-Britannia omalta osaltaan seuraa perässä tämän asian osalta, jolloin käytäntö on yhtenäinen EU-maissa.

Reijo Laitinen /sd:

Arvoisa puhemies! Minusta valiokunta, tässä tapauksessa verojaosto, teki hyvää työtä tämän asian osalta. Täytyy sanoa, että tämän asian käsittelyn yhteydessä kyllä sai hyvin paljon sivistystä siitä, mitä on taiteilijoiden työ ja millä tavalla galleriat toimivat.

Luulen niin, että nämä muutokset, joita nyt valiokunta esittää, ovat hyvin perusteltuja. Se, mihin jaoston puheenjohtaja Kantalainen viittasi, on myöskin hyvin tärkeätä, että seurataan, miten tämä toiminta etenee. Kyllä tässä kieltämättä sellainen uhka oli ja on näköpiirissä, että jos ei mitään tehdä, silloin tämä toiminta siirtyy esimerkiksi Viroon.