Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Olen tehnyt lakialoitteen, joka koskee Suomen Pankista annetun lain muuttamista. Lakiehdotuksessa ehdotetaan muutettavaksi Suomen Pankista annettua lakia siten, että eduskunta valitsee Suomen Pankin pääjohtajan eli johtokunnan puheenjohtajan ja pankkivaltuusto nimittää johtokunnan muut jäsenet.

Kaikki me tiedämme, miksi tämä lakialoite on tehty, Suomen Pankin johtokunnan nimityksestä kun tuntui jossain vaiheessa tulevan jokavuotinen uutistapahtuma ja kansanhuvi. Suomen Pankki toimii perustuslain mukaan eduskunnan takuulla ja hoidossa. Eduskunta valitsee myös pankkivaltuutetut valvomaan Suomen Pankin toimintaa. Tämän vuoksi olisi täysin loogista, että johtokunnan nimitysvalta jaettaisiin eduskunnan ja sen valitseman valtuuston kesken.

Hallitus puolestaan aikoi antaa pankkivaltuustolle ainoastaan vallan määrätä pankin johtokunnan jäsenten lukumäärästä. Tämä on mielestäni ristiriidassa nykyisen perustuslain kanssa. Tälle kannalle asettui myös perustuslakivaliokunta jo vuonna 1997. Perustuslakivaliokunta totesi muun muassa seuraavaa: "- - perustuslain vaatimusta Suomen Pankin toimimisesta eduskunnan hoidossa tukisi, jos eduskunnan valitsema pankkivaltuusto nimittäisi pankin johtokunnan jäsenet."

Suomen Pankin yleinen asema on muutenkin heikentynyt Euroopan talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen myötä. Näin olemmekin nyt tilanteessa, jossa perustuslain vaatimus Suomen Pankin toimimisesta eduskunnan takuulla ja hoidossa ei tällä hetkellä toteudu tyydyttävällä tavalla. Lakialoitteeni on vuonna 2000 voimaan astuneen perustuslakiuudistuksen tavoitteiden ja hengen mukainen. Tämän uudistuksen tavoitteenahan oli hallitusjärjestelmän parlamentaaristen piirteiden vahvistaminen ja eduskunnan valtaoikeuksien lisääminen. Saman perustuslain mukaan presidentin nimitysvallan piiriin tulisi kuulua vain sellaisia virkoja, joita koskevan nimitysvallan osoittaminen presidentille on perusteltua presidentin valtiosääntöisen aseman tai hänelle kuuluvien tehtävien vuoksi taikka asianomaisen viran riippumattomuuteen liittyvistä tai muista vastaavista erityissyistä. Nykyisin voimassa olevalle nimitysvallalle ei siis perustuslain tarkoituksen kannalta löydy hyväksyttäviä perusteita. Nimitysvallalle ei myöskään jäsenen viran riippumattomuuteen liittyviä syitä ole.

Lakialoitteessa siis ehdotetaan, että johtokunnan puheenjohtajan valinta siirretään tasavallan presidentiltä eduskunnalle ja muiden johtokunnan jäsenten nimitysvalta pankkivaltuustolle. Lakialoitteeseen liittyvät tarkemmat perustelut ja nimitysvallan muutosta puoltavat, erittäin perusteellisesti laaditut seikat ovat luettavissa itse lakialoitteesta. Aloitteen tarpeellisuutta korostaa lisäksi se, että sen on minun lisäkseni allekirjoittanut 65 muuta kansanedustajaa.

Oikeusministeri  Johannes  Koskinen

Arvoisa puhemies! Tämä asia oli eduskunnan evästysten mukaisesti esillä hallituksen iltakoulussa joitakin viikkoja sitten. Siellähän päädyttiin laveampaan toimeksiantoon, että pitää valmistella sitten esitys, jossa hiukan avarammin katsellaan koko Suomen Pankin johtamisjärjestelmää. Nyt on muutaman vuoden kokemukset Emu-aikaisesta elämästä Suomen Pankissa osana Euroopan keskuspankkijärjestelmää. Sitä kokemusta voidaan käyttää hyväksi, kun mietitään, mikä olisi sitten sopiva hallintomalli, joka myös täyttää tämän eduskunnan takuulla ja hoidossa -vaatimuksen.

Jos katsotaan muiden maiden keskuspankkeja, siellähän on yleinen malli sen kaltainen, että ei ole tällaista kollegiotyyppistä johtokuntaa vaan pääjohtaja ja ehkä varapääjohtaja tai millä nimikkeillä sitten ovatkin nämä sektorivastuulliset johtajat. Voidaan kysyä, onko meilläkään enää perusteita kollegiotyyppiseen johtokuntaan sen jälkeen, kun se varsinainen päätösvalta Euroopan keskuspankkijärjestelmässä henkilöityy Suomen Pankin pääjohtajaan Euroopan keskuspankin neuvoston jäsenenä. Tämä pitää avarasti miettiä.

Samassa yhteydessä tulee pohdittavaksi myös se, pitääkö tätä tuloutusjärjestelmää muuttaa Suomen Pankin voittovaroista valtion budjettiin, kun nyt esimerkiksi tämän niin sanotun seigniorage-tulon, setelikannan tuottaman korkotuoton, osalta voidaan arvioida, minkä suuruisena se jatkossakin tulee Suomen Pankin osalle Euroopan keskuspankilta. Tämän kaltaiset seikat on syytä yhdessä selvittää. Sen takia annettiin hiukan laveampi toimeksianto. Varmaankin sitten seuraavan vaalikauden alkupuolella tätä asiaa koskeva esitys tulee sekä hallitukseen että eduskuntaan puitavaksi.

Ilkka  Kanerva  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on aihetta sanoa, että tuntuu täysin käsittämättömältä, että hallituksessa edes vakavasti on keskusteltu sen kaltaisen hallituksen esityksen antamisesta eduskunnalle, joka hallituksella oli valmiina annettavaksi. Olen erittäin pahoillani hallituspuolueen edustajana, että niin naiivilla tasolla olevia esityksiä edes vakavasti aiotaan eduskuntaan tuoda. Tässä mielessä on hyvä, että viime vaiheessa hallitus peruutti tuon esityksensä.

On sitten aivan toinen asia, mikä vaikutus näillä seikoilla, joista ministeri Koskinen viittasi pariin seikkaan, voitonjakoon ja kollegiaaliseen hallintotapaan, on siihen tapaan, jolla johtokunta tulee nimitettyä tai jolla pankin pääjohtaja tulee nimitettyä. Viittaan esimerkiksi siihen, että olen ymmärtänyt poliittisessa kentässä kohtuullisen laveasti ajateltavan niin, että on hyvä, että Suomen Pankin arvioita sisäisesti tehtäessä siinä voidaan ottaa erilaisia näkökantoja huomioon rahapolitiikan rinnalla, ei pelkästään rahapoliittisia vaan myöskin (Puhemies koputtaa) muita näkökantoja. Sen vuoksi myöskin hieman vierastan sitä, että siitä tulisi pelkästään pääjohtajavirasto.

Pekka Kuosmanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Totean ministeri Koskiselle, että olen pettynyt hallituksen käyttäytymiseen tässä asiassa siinä mielessä, että kun talousvaliokunnassa käsittelimme tätä asiaa syksyllä, niin talousvaliokunnan tahto oli juuri sen suuntainen, että hallitus tuo tämän vuoden aikana eduskunnalle esityksen Suomen Pankin johtokunnan nimityspolitiikasta ja sen lisäksi laajemman esityksen, niin kuin äsken kerroitte, eli teidän esityksenne oli mielestäni ihan oikean suuntainen. Kun olette, ministeri Koskinen, valtioneuvoston jäsen, ettekö te voi vaikuttaa siihen, että tämä esitys tuotaisiin vielä tälle vanhalle eduskunnalle käsittelyyn?

Oikeusministeri  Johannes  Koskinen

Arvoisa puhemies! Aikataulu ei oikein sitä salli.

Mutta varsinaisesti vastaisin pankkivaltuuston puheenjohtajalle ed. Kanervalle: En suinkaan tähdännyt eikä tuossa hallituksen keskustelussa tähdätty pääjohtajan aseman vahvistamiseen, vaan että otettaisiin huomioon se, mikä Euroopan keskuspankkijärjestelmän mukanaan tuoma muutos on ollut. Yksi mallihan olisi esimerkiksi se, että eduskunta, sen pankkivaltuusto, valitsisi nämä varapääjohtajat ja sitten pääjohtaja olisi ainoa, joka menisi valtioneuvostoon ja mahdollisesti presidentin tasolle nimitettäväksi. Tässä mahdollistuisi myös se, että pankkivaltuustolle voisi siirtyä enemmän myös toimivaltuuksia tavallaan tältä nykyiseltä johtokunnalta, jos siirryttäisiin kokonaan toisen tyyppiseen jakoon Suomen Pankin ylimmän johdon järjestelyissä.

Ilkka  Kanerva  /kok(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Sille on logiikkansa olemassa, että pääjohtaja valittaisiin eduskunnan toimesta, ja sille on logiikkansa olemassa, että pääjohtaja valittaisiin valtioneuvoston toimesta. Molempiin löytyy hyvin looginen peruste, toinen perustuslaista, sille, että valinta tehtäisiin parlamentissa, ja toinen on valtioneuvoston rooli ja valta Euroopan unionia koskevissa asioissa, joka perustelisi sitä, että pääjohtajan nimitys olisi valtioneuvostolla.

Arvoisa ministeri, minun on erittäin vaikea löytää mitään muuta logiikkaa kuin presidenttikeskeinen instituutio sille, että tässä nimitysasiassa presidentillä olisi tämän kaltainen, selkeästi edellisen perustuslain aikainen nimitysoikeus pankin pääjohtajaa nimitettäessä.

Oikeusministeri  Johannes  Koskinen

Herra puhemies! Niin kuin totesinkin edellisessä vastauspuheenvuorossani, sanoin "ja mahdollisesti presidentille", en pitänyt sitä mitenkään välttämättömänä enkä edes suositeltavana. On siis avoin kysymys, missä toimeenpanovallan puolella siinä tilanteessa nimitysvalta lopullisesti olisi.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Suomen Pankin johtajanimitykset olivat viime vuoden lopulla aikamoista sirkushuvia. Se ei enää täyttänyt hyvän hallinnon edellytyksiä. Tämän johdosta talousvaliokunta kuulikin pankkivaltuustoa ja koko Suomen Pankin johtajistoa tarpeesta lain muutokseen. Kävi ilmeiseksi, että lain muutos on tarpeellinen, mutta kuitenkin valiokunnan mietintö vesittyi loppulausuman osalta ja jäi ilmaan käsitys siitä, että hallituspuolueet ovat sopineet, että lain muutosesitys eduskunnalle tuodaan. Kuitenkaan sitä ei ole tuotu.

Ed. Kuosmasen lakialoite on sen sisältöinen kuin talousvaliokunnassa käyty keskustelukin edellyttäisi sen olevan. Nyt on vain kysymys siitä, miksi taas kerran siirretään asioita eteenpäin seuraavalle eduskunnalle, seuraavia nimityksiä odottaen. Tässä meidän on kuitenkin mielestäni eduskunnassakin pyrittävä tietynlaiseen johdonmukaisuuteen, ja kun kerran on havaittu uudistustarve, niin tämä esitys, jonka mukaan eduskunta valitsee pääjohtajan, josta käytetään nimitystä johtokunnan puheenjohtaja, ja pankkivaltuusto valitsee ja nimittää johtokunnan jäsenet, on ihan looginen, ja tässä päästään lähemmäksi demokratiaa. Pelaamiset poistuvat, ja myös johtajanimityskin saa oman arvonsa, jonka se ansaitsee.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Johannes Koskiselle voisi todeta sen ja kiittää siitä, jotta sieltä on hyviä ajatuksia tulossa eli tämmöistä laveampaa tarkastelua koko Suomen Pankin asemasta. Nimittäin aikaisemmin joskus täällä käytin puheenvuoron siitä, jotta kun Suomen Pankki on vähän niin kuin sivukonttoriksi siirtynyt, minusta pitäisi silloin tarkastella sitä, mitkä sen tehtävät ovat ja mitä kaikkea muutosta tässä on tapahtunut, ettei käy niin kuin Venäjällä. Siellä kuulemma rajan pinnassa on joku voimalaitos, ja siellä ovat kaverit kuulemma olleet töissä jo 13 vuotta, eikä kuulemma siinä ole yhtään toimintaa, mutta kaverit käyvät töissä siellä. Palkanmaksusta en kyllä tiedä sen ihmeempää.

Suomessakin pitäisi jonkun tajuta, että meillä myös organisaatiot tarvitsevat tarkastelua, jos olosuhteet muuttuvat, ja tässä tapauksessa Suomen Pankin asema väkisin on muuttunut, kun olemme menneet yhteiseen valuuttaan. Sen takia pitää uskaltaa katsoa, onko sillä puolen myös mahdollisesti saatavissa joitakin säästöjä. Ei voi olla semmoisia virkoja, joihin ei voi koskea.

Sitten itse tähän asiaan, mikä tässä lakialoitteessa on. Jos tässä olisi ollut se tilanne, jotta tällä hetkellä vaikka ministerinä oleva Niinistö olisi valittu presidentiksi ja hän olisi tehnyt tämmöisiä ratkaisuja kuin nyt presidentti Halonen on tehnyt, todennäköisesti lakia ei muutettaisi sen takia. Mutta jostain syystä tämä on käynyt monille arvon päälle siinä mielessä, että presidentti käyttää valtaansa. En tiedä, onko tämä nyt jotenkin niin, että kun nainen käyttää, kun presidentti sattuu olemaan vielä nainen, niin se enemmän vielä nostaa niskavilloja pystyyn ja pitää muuttaa lakia sen takia. Presidentti käyttää vain niitä valtaoikeuksia, mitkä hänellä on. Hänellä on varmaan ollut hyvät perusteet siihen, niin kuin muistetaan hyvästi, miksi hän niin menetteli.

Kun luin ed. Kuosmasen aloitetta, tässä kuvataan, jotta nimitysmenettely vastaa pääosin vuoden 1867 asetusta Suomen Pankista. Minusta pitäisi tässä nyt — toivon mukaan vihreitä olisi salissa, vihreät ovat aina suojelemassa kaikkia vanhoja asioita — hallinnossakin tämän tyyppistä suojella, herrajestas, jotain pyhää pitää olla, että presidentillä joku nimitysoikeus säilyy. Vai onko tarkoitus karsia kaikki tämmöiset vanhat asiat? Rakennusten osalta kaikki hyvät ja arvokkaat puretaan. Tässä tapauksessa rinnastaisin tämän niin, että tämä on arvokas rakennelma, joka pitäisi säilyttää.

Siinä mielessä minä ed. Kuosmastakin ihmettelen, miksi hän tekee tämmöisen lakiesityksen, jotta tämmöistä vanhaa hyvää ajattelua aikoo purkaa. Sen takia minä toivon, että sellainen kokonaisvaltainen ajattelu tässä olisi vallalla ja hallitus kävisi kokonaisuutena sen paketin läpi ja katsoisi, mitä tässä tulee tapahtumaan. Todennäköisesti tämä muutostyö jää ensi vaalien jälkeiselle eduskunnalle, ketkä siellä ovatkin, ja onko tämä mahdollisesti jopa sen tasoinen asia, että siitä hallitusohjelmassa sovittaisiin ja ihan niissä puitteissa, mikä on järkevää, mikä on taloudellista ja miten nämä asiat voidaan mahdollisimman keppoisella organisaatiolla hoitaa.

Ilkka Kanerva  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sallikaa minun ääneen lausua ihmetykseni, kuinka joku ihminen voi tulla puhumaan niin pehmeitä eduskunnan puhujakorokkeelta kuin äskeinen puheenvuoro oli, mies, joka on itse ollut säätämässä lakia sen jälkeen, kun Suomen Pankki on osaltaan tullut osaksi Euroopan keskuspankkijärjestelmää ja Suomi liittynyt yhteiseen eurovaluuttaan, tullut euroalueen jäseneksi, Emun jäseneksi, ja siinä valossa on juuri säädetty laki Suomen Pankista, joka on säädetty tässä salissa. Millä te, ed. Lahtela, millä otsaluulla te tulette puhumaan tuollaisia pehmeitä tällaisessa asiassa, kun juuri eduskunta on tehnyt tämän kaltaisen tarkastelun, uudistanut Suomen Pankin hallintoa, sen asemaa ja sen tehtäviä juuri siinä valossa, josta tässä puhutaan. Hieman pitäisi joskus ankkuroida todellisuuteen nämä puheet, joita täällä puhutaan, eikä esittää ihan sitä, mitä sylki suuhun tuo.

Esa Lahtela /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kanervalle voisi todeta sen, jotta voisin viitata ministeri Koskisen puheenvuoroon. Jos kerran hallituksessakin on puhuttu laveasti, miten pitää Suomen Pankin organisaatiota ja kaikkia tehtäviä tarkastella, niin eivät kai ne ole pehmeitä puheita hallituksenkaan piirissä, vaikka käsitin kyllä, jotta ed. Kanerva jollakin tavalla koki nekin pehmeiksi puheiksi ja niitä ei saisi käydä. Minusta demokratiassa pitää käydä laajasti keskustelua, katsoa, miten eri asiat vaikuttavat myös Suomen Pankkiin tässä tapauksessa. Se ei voi olla mikään pyhä linnake, johon ei voi millään tavalla puuttua. Pitää tehdä tarvittavia muutoksia, koska ne ovat yhteisiä euroja, joita siellä käytetään, ja se on joka tapauksessa suomalaista hallintoa.

Pekka  Kuosmanen  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Totean ed. Esa Lahtelalle, että Suomen Pankki ei ole Euroopan keskuspankin sivukonttori vaan se tekee erittäin arvokasta tutkimus- ja kehitystyötä ja vaalii meidän kaikkien Suomen kansalaisten etuja EU:n keskuspankissa. Siinä mielessä, kun te vertasitte sitä johonkin Venäjän juttuun, minusta tuntuu ihmeelliseltä, kuinka te ala-arvoisesti arvostelitte Suomen Pankkia. Itse olette ollut uusimassa, kun olette ollut täällä kohta kaksi edustajakautta, perustuslakia ja lakia Suomen Pankista. Hämmästelen edelleen, kuinka te noin pintapuolisesti suhtaudutte tähän asiaan.

Mauri Salo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Suomen Pankki on instituutio, jota myös nykyjärjestelmässä pitää osaltaan arvostaa. Ei ole perusteltua esittää sellaisia rinnastuksia, joita ed. Esa Lahtela puheenvuorossaan esitti.

Talousvaliokunta, joka seurustelee hyvin paljon Suomen Pankin kanssa, saa Suomen Pankin kertomuksen, saa pankkivaltuutettujen kertomuksen. Ne ovat kertomuksia, joihin kannattaa tutustua. Ei siellä olla ihan tyhjän panttina, päinvastoin, siellä tehdään erittäin arvokasta työtä koko suomalaisen yhteiskunnan parhaaksi, suomalaisen rahahuollon parhaaksi ja myös eurooppalaisen rahapolitiikan parhaaksi.

Ilkka  Kanerva  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin toivon, että ed. Esa Lahtela ei enää koskaan käytä Suomen Pankista nimitystä sivukonttori. Se on Suomen Pankki, se on laitos, joka on yksi omistaja Euroopan keskuspankissa. Suomen Pankki omistaa Euroopan keskuspankkia. Se on yksi muista Euroopan eri valtioiden keskuspankeista, jotka yhdessä toimivat yhteisomistuksen perusteella, ja tämä yhteisomistus on sama kuin Euroopan keskuspankki. Ei sivukonttori.

Arvoisa puhemies! Ymmärrän erittäin hyvin, tai ainakin kuvittelen ymmärtäväni taktiikan, jos taktiikkana jollakin ryhmittymällä on siirtää itselleen jostakin syystä, ymmärrettävästä sinänsä, asiaa ajassa eteenpäin. Käytettäköön siinä sen kaltaisia puheenvuoroperusteluja, joihin ministeri Johannes Koskinen viittasi. Ymmärrän perusteluja, joihin hän viittasi, riippumatta siitä, ovatko ne todellisia perusteita sille, että hallitus ei tuo tänne hallituksen esitystä, niin kuin eduskunta on edellyttänyt. (Puhemies koputtaa) Mutta toinen asia on se, että niillä seikoilla, joihin te puheenvuoronne perustitte, ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että sitä tarpeellista lakiesitystä ei täällä tänä päivänä ole käsiteltävänä.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Mitä tulee käytyyn keskusteluun ed. Kuosmasen aloitteesta Suomen Pankista annetun lain muuttamisesta, niin kun ed. Esa Lahtela totesi, että Suomen Pankki olisi sivukonttori, niin mielestäni äskeisessä keskustelussa tuli hyvin selvästi todettua tämä asia, että sillä ei ole sivukonttorin asemaa. Suomen Pankki on vahva laitos. Se on erittäin vahva ja välttämätön suomalaisen rahahuollon turvaamiseksi ja suomalaisen talouspolitiikan linjausten julistamiseksi ja kansalle kertomiseksi niin, että kansa ymmärtää, missä nyt ollaan olemassa ja mihin ollaan kulloinkin menossa.

Mielestäni Suomen Pankki on tehnyt erittäin ansiokasta ja tärkeätä työtä ja tulee tekemään sitä ehkä eteenkinpäin. Ainoastaan yhden asian voisi todeta — siinäkään syy ei tietysti ole Suomen Pankin — että jonkin näköisenä virheenä näkisin tämän, että ne Suomen markat, mitkä ovat käytöstä poistuneet, on tuhottu. Olisin toivonut, että ne olisi säilötty kassaholveihin kaiken pahan päivän varalta. Mutta tämä oli sivuasia tässä asiassa.

Mielestäni ministeri Johannes Koskinen äsken totesi erinomaisen hyvin, että koko johtamisjärjestelmää lienee syytä tarkastella ja uudistaa ja siltä osin tuoda uusia esityksiä, toivottavasti hallituksenkin esityksiä, tähän asiaan niin, että tämä korjautuisi jollakin lailla niin kuin halutaan sen toteutuvan.

Kun muistelemme tätä asiaa viimeisen vuoden aikana, miten Suomen Pankin osalta on tehty, mitä kaikkia nimityskiemuroita on ollut olemassa ja mihin ne ovat vesittyneet, mielestäni sillä ei ole mitään tekemistä, olisiko presidenttinä nykyinen presidentti tai joku muu, tämän esityksen osalta ja sen osalta, kuinka tämä ed. Kuosmasen tekemä aloite on tarpeellinen. Luulen, että tämä olisi aivan yhtä ajankohtainen, yhtä tarpeellinen, olisipa presidentin asemassa kuka hyvänsä suomalainen. Mutta se, että näiden nimityskiemuroiden kautta on suomalainen politiikka ajettu nurkkaan ja naurunalaiseksi, on varmasti ollut yksi käynnistävä voima, että tämä on nähty nyt juuri tällä kertaa ajankohtaiseksi nostaa esille ja nostaa pintaan.

Kun katsotaan näitä nimityskiemuroita, mitkä ovat tässä poliittisessa järjestelmässä, nykyisen lain mukaisessa monimutkaisessa järjestelmässä, menneet sellaisiksi, että kunnioitetut, pitkän uran tehneet ehdokkaat ja pankkivaltuuston ehdokkaat ovat joutuneet kyseenalaiseen asemaan, jopa voisi sanoa, että heidät on yritetty tehdä naurunalaiseksi, mielestäni se on sellaista, mitä suomalaisessa politiikassa ei olisi saanut koskaan toteutua eikä sattua.

Tämän osalta itse en ole ollut säätämässä nykyistä perustuslakia valitettavasti, tämä kausi on ollut niin lyhyt, enkä muutenkaan tähän liittyvää sisältöä. Mutta pitkälti yhtyisin tässä asiassa ed. Ilkka Kanervan näkemykseen siitä, kuinka eduskunta on suuressa viisaudessaan tämän tehnyt ja toteuttanut ja myöskin tarkoittanut, että se toimisi sillä lailla, että tällaista asetelmaa, niin kuin tämä, voisi sanoa, vakiintunut käytäntö ja tapa on tullut, ei olisi pitänyt päästä koskaan syntymään. Siinä mielessä ed. Kuosmasen näkemys on tässä aloitteessa, ja käydyn keskustelun perusteella on todettu, että myöskin talousvaliokunnan laaja näkemys on olemassa, että pitää olla niin, että eduskunta valitsee johtokunnan puheenjohtajan ja pankkivaltuutetut johtokunnan jäsenet. Mielestäni tässä on oikea linja, kuinka tämän asian kanssa pitää elää ja toimia ja mihin suuntaan tätä pitää viedä.

Tässä tasavallan hallituksenkin pitäisi olla johdonmukainen ja viedä tätä eteenpäin, tehdä tämän tyyppisiä tukevia esityksiä. Tältä osin Suomen Pankin, joka on eduskunnan pankki, tulee olla eduskunnan käsissä. Ei ole tippaakaan epäselvää, etteikö Suomen Pankki nauti eduskunnan luottamusta kaikissa olosuhteissa, mutta myöskin pankin johtokunnan tulee olla eduskunnan käsissä ja eduskunnan tahdon mukainen. Siltä osin toivon, että tämä ed. Kuosmasen aloite tulee oikealla lailla noteerattua ja oikealla lailla hoidettua eteenpäin niin, että tämä johtaa joskus sellaisiin nopeisiin toimenpiteisiin, että jo tämän eduskunnan aikana tämä lakimuutos toteutuu ja tämä on oikeassa järjestyksessä.

Herra puhemies! Uskon, että valiokunta työstää tämän niin eteenpäin, että tämän eduskunnan vielä koolla ollessa näemme valmiina ja täytäntöönpanokelpoisena.

Kalervo Kummola /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Seppo Lahtelan sinänsä hyvään puheenvuoroon voisi todeta, että en ole kyllä noin optimistinen kuin hän, että nykyinen eduskunta vielä ja talousvaliokunta tästä ed. Kuosmasen hyvästä lakiesityksestä pystyisivät mietinnön vääntämään.

Niin kuin ed. Mauri Salo totesi, tässä on käyty monta farssia. Valitettavasti oma roolinsa on näissä farsseissa ollut myöskin tasavallan presidentillä. Siitä ei kukaan pääse mihinkään. Useiden farssien jälkeen farssi jatkui täällä eduskunnassa sen jälkeen, kun talousvaliokunta oli jättänyt minusta erittäin perustellun ja hyvän mietinnön eduskunnan käsiteltäväksi, miten nämä nimitysasiat pitäisi hoitaa jatkossa.

Farssia jatkoi sosialidemokraattien ryhmäpuheenjohtaja ed. Kalliomäki välittömästi tässä keskustelussa puuttumalla yhteen pilkkuun, joka oli enemmän tai vähemmän kirjoitusvirhe ja jolla voitiin tietysti, jos luetaan niin kuin piru Raamattua, lukea mietinnön ponsi myöskin toisella lailla, jolloin tämä vesitys lähti heti liikkeelle jo tästä keskustelusta.

Sitten farssi jatkui tässä äskeisessä ed. Esa Lahtelan puheenvuorossa, kun hän samaan aikaan vähättelee Suomen Pankin roolia kutsumalla sitä Euroopan pankin sivukonttoriksi, mutta samalla nostaa kuitenkin Suomen Pankin arvoa sillä, että pääjohtaja ja johtajat pitäisi nimittää tasavallan presidentti -instituutiossa. Tämähän ei ole ollenkaan perustuslaillinen kysymys, vaan tämä on laki Suomen Pankista. Näin ollen presidentti nimittäjänä on varsin huono instituutio tässä asiassa. Se on nähty nyt useamman kerran.

Sitten ed. Salo ihmetteli, miksei hallitus ole tuonut esitystä tänne. Sitähän ei ole tuotu sen takia, ettei hallituksessa ole päästy yksimielisyyteen asiasta. Kun ministeri Siimes teki esityksen, jossa ainoastaan eduskunnan pankkivaltuustolle olisi annettu päätösvaltaa pankin johtajien lukumäärästä, niin eihän näin torsoa esitystä kannata tuoda käsiteltäväksi. Näin ollen eduskuntaryhmien johdot päättivät esittää, ettei tällaista kannata tänne tänä hallituskautena enää tuoda, ennen kuin ollaan asiasta enemmän yksimielisiä. Näin ollen se varmasti siirtyy seuraavan eduskunnan käsiteltäväksi.

Sinänsä ihmettelen niitä puheita, että tämä olisi jollain lailla monimutkainen asia. Tämä on hyvin yksinkertainen asia. Suomen Pankki on kuulunut aina ja kuuluu eduskunnalle. Eduskunnan pitäisi myöskin ottaa itselleen se valta, joka sille kuuluu. Elikkä ed. Kuosmasen lakiesitys on ihan looginen: pankkivaltuusto nimittää johtajat ja eduskunta nimittää pääjohtajan. Tässä ei ole kovin paljon miettimistä minusta eikä monimutkaisuutta. Toivottavasti tämä esitys uuden eduskunnan aikana mahdollisimman nopeasti saadaan läpi ja tässäkin asiassa päästään yksinkertaiseen päiväjärjestykseen. (Ed. I. Kanerva: Erinomainen puheenvuoro!)

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Pyysin puheenvuoron ainoastaan ed. Mauri Salon puheenvuoron johdosta, kun hän totesi, sitaatti tarkasti, että aika paljon talousvaliokunta seurustelee Suomen Pankin edustajien kanssa. Talousvaliokunta ei seurustele. Eduskunnan tahto toteutuu ainoastaan talousvaliokunnan kautta, ja talousvaliokunnalle kuuluu Suomen Pankin valvonta. Sitä valvontatehtävää olemme hoitaneet minunkin osaltani jo kahdeksan vuoden ajan kohta.

Hannes  Manninen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Suomen Pankki, joka toimii eduskunnan takuulla ja hoidossa, on selkeästi sen mukaan todella eduskunnan valvonnassa, ja voi sanoa, että silloin Suomen Pankkia koskevassa päätöksenteossa eduskunnalla täytyy olla todella merkittävä rooli. Kun ed. Esa Lahtela täällä puolusti tasavallan presidenttiä nimittäjänä ja toimijana, niin häneltä jäi ilmeisesti havaitsematta se tosiasia, että näillä toimilla Suomen Pankin kuvioissa on tosiasiassa ylikävelty parlamentti ja myöskin ed. Lahtela siinä muiden mukana. (Ed. I. Kanerva: Näin on!)

Peruslähtökohtahan siihen, miksi tasavallan presidentin toimet ovat herättäneet monessa suhteessa ihmettelyä, on siinä, että lähtökohtaisesti Suomen Pankin nimityksissä, niin kuin yleensäkin pitäisi olla, vallitsee valtion elinten välillä luottamus. Menettelyjen osaltakin, vaikka voidaan todeta, että ilmeisesti toimivaltuuksien puitteissa on toimittu, on kuitenkin monessa yhteydessä asetettu kyseenalaiseksi ensinnäkin se, onko valtioneuvostolla oikeus muuttaa pankkivaltuuston esitystä, ja myöskin se, onko tasavallan presidentillä missä määrin oikeus päättää siitä, montako henkilöä Suomen Pankin johtokuntaan nimitetään.

Mitä tulee sitten tasavallan presidentin toimien arvosteluun, haluan muistuttaa tässä yhteydessä vain siitä, että jos puhutaan edesmenneestä presidentti Urho Kekkosesta, millaista meteliä hänen vallankäytöstään on pidetty Suomessa erityisesti hänen kuolemansa jälkeen, ja minun käsitykseni mukaan presidentti Kekkonenkin toimi kaikissa vaiheissa niiden valtuuksien puitteissa, jotka hänellä perustuslain mukaan oli. Siksi rohkenen sanoa myöskin tässä yhteydessä, että nykyisen tasavallan presidentin päätöksissä on ollut selkeää puoluepolitiikkaan vivahtavaa, sisäpolitiikkaan kuuluvaa vallan käyttöä. (Ed. S. Lahtela: Sortopolitiikkaa!)

Jos katsomme, mikä oli alunperin esimerkiksi ensimmäinen ehdotus Suomen Pankin johtokuntaan, sinne ehdotettiin alun perin yhtä niin sanottua ammattijohtajaa ja yhtä sellaista johtajaa, jolla oli merkittävä kokemus yhteiskunnallisesta toiminnasta. Tämä esitys ei kelvannut, vaikka voisi ajatella, että Suomen Pankin johtokunnan tehtävien hoidon kannalta varmasti olisi ollut kysymys monessa suhteessa tasapainoisesta esityksestä. Näin ollen nykyinen järjestelmä on todella monimutkainen ja siitä syntyy arvaamaton lopputulos, varsinkin kun näitä perinteisiä luottamussuhteita on ryhdytty rikkomaan, ja voisi ehkä tässä yhteydessä vähän kuvaannollisesti todeta, että ensimmäinen leipoja, jolla jauhot sekosivat, oli ministeri Siimes, joka omilla sooloiluillaan loi sen epämiellyttävän kuvan monessa yhteydessä, joka näistä Suomen Pankin nimityksissä tässä viime kädessä heijastui. (Ed. S. Lahtela: Hän onkin tunnettu leipuri!)

Minusta kuitenkin pankkivaltuustolle on annettava tunnustus siitä, että viimeisimmässäkin nimityksessä pankkivaltuusto toimi suoraselkäisesti ja ryhdikkäästi, koska siinä tilanteessa pankinjohtaja Matti Louekoski oli selvästi paras ehdokas ja oli aivan oikein, että hänet nimitettiin tuohon tehtävään. Suomen Pankin pankkivaltuusto mielestäni hoiti ryhdikkäästi tämän asian loppuun saakka. Kaikille muille nimitykseen osallistuville ei voi antaa yhtä hyvää arvosanaa aikaisemmilla kierroksilla.

Arvoisa puhemies! Minusta ed. Kuosmasen lakialoite on erinomaisen hyvin laadittu. Se sisältää kaikki tarvittavat lähtökohdat ja on kutakuinkin sellaisenaan valmis hyväksyttäväksi lainmuutokseksi. Toivoisinkin, että tältä pohjalta voitaisiin toteuttaa eduskunnan tahto, koska tosiasiassahan tässä on kysymys siitä, että hallitus on ylikävellyt eduskunnan omilla pikkunäppärillä tulkinnoillaan, jota voisi kyllä nimittää hallituksen taholta pikkupolitikoinniksi. Minusta tämä on sitä parlamentarismin nurin kääntämistä, josta pääministeri on täällä yrittänyt eduskuntaa syyllistää. Jos eduskunta ilmaisee selkeän tahtonsa ja tarkoituksensa, minusta hallituksen kuuluu tuoda asia silloin eduskunnan käsiteltäväksi. Jos hallituksessa on mielenmuutosta tapahtunut, antakoon sitten omat terveisensä eduskunnalle ja pyrkiköön sitä kautta vaikuttamaan eduskuntaan, mutta eduskunnan selkeätä päätöstä ja tahtoa on syytä hallituksen noudattaa, ja sitä valitettavasti tässä asiassa ei ole tapahtunut. Siksi toivon, että eduskunta ottaa sille kuuluvan vallan käsiinsä ja käyttää sitä valtaa, joka sille perustuslain mukaan kuuluu, ja näyttää hallitukselle kaapin paikan tässä asiassa.

Esa Lahtela  /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Manninen tuossa jotenkin siihen malliin totesi, jotta olin puolustamassa joitakin menettelyjä. Minun käsitykseni mukaan presidentti Halonen ei missään vaiheessa mennyt valtaoikeuksiensa ulkopuolelle. Jos näin olisi käynyt, niin varmasti olisi syntynyt huomattavasti suurempi äläkkä. Hän toimi niiden puitteissa, mitä hänelle oli annettu valtaa. Tässä on enemmänkin kyse siitä, jotta jotkut ovat kokeneet sillä tavalla herkkähipiäisyyttä, tämä on otettu arvovaltakysymykseksi, jotta tässä on marssittu yli eduskunnan tahdon jne. Meillä voi olla semmoisia mielipiteitä, mutta minusta se on mennyt sillä tavalla ihan oikein.

Mutta sitten se sivukonttorikysymys, jota tuossa aikaisemmin vaadittiin, jotta älkää mainitko enää sivukonttorin nimeä. Minusta Brysselistä katsoen, Ekp:sta katsoen, Suomi on kuitenkin sivussa oleva. Minun käsitykseni mukaan, jos katsotaan vaikka Kelaa, Helsingin Kelaa katsotaan (Puhemies koputtaa) ja katsotaan Kiteen Kelaa, niin se Kiteen konttori on sivukonttori tähän Helsingin Kelaan verrattuna.

Mika Lintilä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Vastauksena ed. Esa Lahtelalle tähän, kun hän sanoi, että joku on ollut herkkähipiäinen ja tuntuu, että on kävelty eduskunnan yli: Aivan kuten ed. Kummola sanoi aikaisemmin, se mietintö, joka talousvaliokunnasta tuli, oli hyvin yksimielinen. Se oli siihen asti täysin yksimielinen, kunnes sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalliomäki vesitti sen, ja silloin samalla vedettiin koko talousvaliokunnan henki ja se mieli, joka siellä oli, kölin ali. Tämä oli selkeästi sellainen signaali, että siinä ei toimittu sitten talousvaliokunnan toiveen ja hengen mukaisesti.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Manninen käytti puheenvuorossaan sanaa pikkupolitikointi tämän käsittelyn suhteen. Mielestäni ed. Lintilä kuvasi tämän hyvin, että talousvaliokunta vedettiin tavallaan kölin alta, kun varsin yksiselitteinen linjaus kaadettiin täällä eduskuntatasolla hallitusryhmien kesken tavallaan. Siinä mielessä pidänkin aika erikoisena ihmeenä, että kun hallituksessa on kaksi vahvaa puoluetta: kokoomus ja sosialidemokraatit, niin näiden keskinäinen yksimielisyys ei riittänyt ryhmittymänä tämän asian eteenpäinviemiseen ja toteuttamiseen.

Pidän aika erikoisena sitä, kun eduskunnassa on porvarienemmistö ja eduskunnassa on myöskin tämän asian takana tiettävästi tämmöinen porvarienemmistöinen tuki ja mieliala olemassa, ettei tähän löydy tahtoa ja henkeä toteuttaa sitä, mikä on eduskunnan tahto tässä asiassa olemassa ja siltä osin saada aikaiseksi se, mitä eduskunta toivoo. Kyllä ymmärrän tietysti, että hallituspolitiikka on hallituspolitiikkaa, mutta miksi tällaiset päivänselvät asiat sitten sorretaan sinne hallituspolitiikan alle eikä toteuteta sitä, mikä olisi kansakunnalle ja päätöksenteolle parasta?

Kalervo Kummola /kok:

Arvoisa herra puhemies! Täytyy ed. Seppo Lahtelalle todeta, että tässä nyt ei ollut hallituspolitiikasta tässä vaiheessa kysymys, vaan juuri kaikki puolueet, niin oppositio- kuin hallituspuolueetkin, olivat asiasta valiokunnassa varsin yksimielisiä. Henkilökohtaisesti minulle jäi ainakin tunne, että sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja oli saanut ohjeita tämän talon ulkopuolelta ja sen takia se haluttiin vesittää.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Suomen Pankki on eduskunnan pankki, joka on osaomistajana Ekp:ssa. Kelan Kiteen-konttorin omistaa täällä Helsingissä oleva Kela, ja siinä se toimisuhde on vähän toisin päin, olkoonkin, että etäisyydet jonkun mielestä saattavat olla sitten myös päinvastaiset. (Ed. Laitinen: Eduskunnan alainen laitos!) — Eduskunnan alainen laitos on sekin.

Tässä Suomen Pankin pääjohtaja- ja johtajanimitysasiassa, tässä proseduurissa, on vähän liian monta polvea: pankkivaltuusto esittää valtioneuvostolle, valtioneuvosto esittää tasavallan presidentille, joka tekee päätöksensä omasta vapaasta harkinnastaan. Ei tällaisessa järjestelmässä, jossa kuitenkin on olemassa arvokkuutta ja myös nimenomaan tarvetta saada oikea henkilö oikealle paikalle, jos Suomen Pankin pankkivaltuusto arvioi tietyn hakijan ykköshakijaksi ja sitten tuleekin ihan listan ulkopuolelta nimitettyä, tai pahimmillaan vielä siitä listalta loppupäästä hakijoiden joukosta, niin ei se valvojan vastuu enää voi sitten pankissakaan olla, jos ei se saa valita sinne asianmukaisia työntekijöitä, virkamiehiä.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Totean lyhyesti, että todella talousvaliokunnan henki oli se, että Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtajan ja pankin johtokunnan jäsenten valitsemisprosessia pitää muuttaa. Siinä mielessä käytiin erittäin asiallinen keskustelu talousvaliokunnassa, kun tehtiin mietintöä, ja sitten siihen laitettiin ponsi, mutta kuitenkin todella sosialidemokraattisen ryhmän puheenjohtaja ed. Kalliomäki tulkitsi sen ponnen eri tavalla kuin me muut talousvaliokunnan jäsenet. Siinä mielessä minä tein sitten muutosesityksen täällä eduskunnassa, mutta en saanut kannatusta sille, että johtokunnan nimitysjärjestelmä muutettaisiin, ja sen takia olin pakotettu tekemään uuden lakialoitteen tästä asiasta.

Hannes  Manninen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Tietenkin on hiukan kummallista, että kun talousvaliokunta yksimielisesti hyväksyy ponnen, niin joku ulkopuolinen taho selittää, mitä talousvaliokunta on tarkoittanut tällä ponnella. Kyllä kai asia on niin, että talousvaliokunta ja sen jäsenet itse tietävät, mitä he ovat sillä ponnella tarkoittaneet. On vain hiukan kummallista tietysti, että kokoomus suostui tällaiseen tulkintaan. Minusta kokoomuksen olisi pitänyt pysyä siinä tulkinnassa ja katsoa, mitä tässä salissa tapahtuu.

Ed. Seppo Lahtela, jos tämä sali äänestää eri tavalla ja tekee päätöksiä, niin sekin tapahtuu sen toimivallan puitteissa, mikä tällä eduskunnalla on. Minusta pitäisi myöskin näin menetellä, eikä antaa ylimaallista tulkintavaltaa jollekin valiokunnan ulkopuoliselle henkilölle, kun tiedetään, että hänellä on kokonaan toiset tarkoitusperät tässä uudessa tulkinnassa.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Totean ed. Manniselle, että olin hyvin ryhdikäs siinä mielessä, että en antanut periksi sen ponnen muuttamiselle täällä salissa sillä tavalla, että halusin tuoda oman poikkeavan mielipiteeni siitä, mikä oli talousvaliokunnan yksimielinen tahto. Mutta valitettavasti eduskunta jostain syystä, osa hallituspuolueiden jäsenistä ja aika iso osa oppositiosta, kuitenkin vastusti minun hyvää esitystäni siitä, millä tavalla asiaa olisi pitänyt viedä eteenpäin täällä eduskunnassa.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Vielä muistaen tätä keväistä äänestystä tästä lausumasta ja ed. Kuosmasen äskeiseen puheenvuoroon viitaten ed. Kuosmasen tekemää tarkentavaa aloitetta pidän erittäin ihmeellisenä näköalana sitä, että tätä ei voitu hyväksyä eikä toteuttaa eikä siltä pohjalta löytynyt kovin laajaa kannatusta tähän asiaan, vaikka ymmärsin, kuinka hyvä se oli olemassa. Erityisesti ihmettelen kokoomusta, ed. Kuosmasen omaa ryhmää, joka näin halveksuen suhtautui tähän edustajantyöhön, mitä ed. Kuosmanen parhaimmillaan tässä asiassa teki.

Ilkka  Kanerva /kok (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sivukonttoriasia: Suomen Pankilla on itsellään haarakonttoreita, esimerkiksi Suomen Turussa, joiden tehtävä on toimia rahahuollon toimeenpanijoina. Mutta tämä sivukonttorikeskustelu, toivottavasti, kun se ei ole nyt mennyt eteenpäin, saisi vihdoin viimein päätepisteensä yksimielisesti.

Mitä tulee sitten nimitysmenettelyyn vielä, ymmärrän oman puolueeni tilanteen hallituksessa sen vuoksi, että hallituksen täytyy tietysti toimia yhtenäisenä ja pyrkiä saamaan ratkaisunsa sen kaltaisesti eduskuntaan tuotuna, että ne myöskin täällä toimisivat. Kun siihen hallituksessa ei ole näyttänyt olevan valitettavasti edellytyksiä, minusta kokoomuksen eduskuntaryhmän jäsenen ed. Kuosmasen aloite tässä mielessä ansaitsee kaiken kiitoksen. Se on erittäin hyvin laadittu aloite, poikkeuksellisen korkeatasoinen kansanedustaja-aloite, ja sisältää sellaiset valmiudet, että sen pohjalta ei tarvitse enää ryhtyä miettimään lakiteknisesti tätä asiaa, vaan se on sellaisenaan erittäin valmis täällä talossa eteenpäinvietäväksi.

Kalervo Kummola /kok:

Arvoisa herra puhemies! Vielä ed. Seppo Lahtelalle, että minusta kyllä kokoomuksen kansanedustajat ovat erittäin ryhdikkäästi toimineet tässä asiassa ja myöskin tuolla valiokunnassa. Äskeinen kysymys olisi pitänyt esittää ilman muuta ministeri Siimekselle ja kysyä, miksi hänen ryhmänsä edustaja valiokunnassa, ed. Immonen, oli täysin eri mieltä asiasta kuin ministeri Siimes tuodessaan tämän asian esittelyyn. Sinne se kysymys pitäisi esittää, ihan toiseen laitaan.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tuosta ponnesta: Täällä todettiin, jotta ed. Kalliomäkeä olisi johdettu jostakin ulkopuolelta. Kyllä ponnen sisältöä ulkopuolelta ei pysty johtamaan. Se on nimittäin täällä sisällä kirjoitettu juttu. Kyllä pitää todeta, että valiokunnassa ovat aika lörkkiä olleet edustajat, jotka ovat antaneet sellaisen tekstimuodon tehdä, että sen voi kääntää kahdella eri tavalla. Minusta siinä voinevat valiokunnan jäsenetkin syyttää itseään, miten voi sellaisen tekstin antaa, jotta ed. Kalliomäki tulee ja sanoo, ettei se olekaan näin tämä juttu. Siinä mielessä ilmeisesti syyllisiä lienee niin sysissä kuin sepissäkin.

Oikeusministeri Johannes Koskinen

Arvoisa puhemies! Ehkä tähän lopputoteamukseksi voisi todeta, että ed. Kalliomäki vähintään yhtä itsenäisesti ja omin voimin otti kantansa kuin ed. Kuosmanen on tehnyt tämän lakialoitteen.