Pertti Mäki-Hakola /kok:

Arvoisa herra puhemies! Edellisen eduskuntakauden aikana vuonna 1997 kumottiin säteilylain 72 §, joka koski sairaalassa tai terveyskeskuksessa työskentelevien oikeutta palkalliseen ylimääräiseen lomaan, mikäli he voivat joutua työssään säteilylle alttiiksi. 72 §:n poistaminen on johtanut tilanteen valtakunnassa villiksi. Säteilyloma on osassa sairaaloita ja terveyskeskuksia jätetty työnantajan ja työntekijöiden sopimana ennalleen tai palautettu takaisin. Näin on muun muassa Seinäjoella, Porissa ja Rovaniemellä. Osassa terveydenhoitopiirejä säteilyloma kompensoidaan palkanlisällä; jossain työntekijät voivat valita joko loman tai rahakompensaation; osassa työpaikkoja ei ole säteilylomaoikeutta eikä kompensaatiota. Samaa työtä tekevät työntekijät eri työpaikoilla on asetettu täysin eriarvoiseen tilanteeseen.

Säteilyloman poistaminen on osoittautunut virheratkaisuksi, joka on korjattava. Tämän eduskuntakauden aikana on tehty useita yksittäisiä laki- tai toimenpidealoitteita sekä kirjallisia kysymyksiä asiasta. Aloitteet tai kysymykset eivät ole johtaneet hallituksen tai ministeriön puolelta minkäänlaisiin toimenpiteisiin. Lukuisien säteilytyötä tekevien terveydenhoitohenkilöiden yhteydenottojen ja eduskunnassa aistittavissa olevan hengen perusteella päätin katsoa, kuinka laajaa kannatusta säteilyloman palautuksella eduskunnassa on. Parin kolmen päivän aikana lakialoitteen allekirjoitti 145 kansanedustajaa. Eduskunnan tahdonilmaisu on selkeä, ja tämän tahtotilan on nyt johdettava konkreettisiin toimenpiteisiin.

Vuoden 1991 asetuksessa säteilylomasta säädettiin muun muassa, että sairaalan tai terveyskeskuksen palveluksessa olevalle henkilölle, jonka työ on säteilyasetuksessa tarkoitettua säteilytyötä, on annettava vuosilomaa sen lisäksi, mihin hänellä muuten olisi oikeus, yksi arkipäivä jokaista kuukautta kohden, jonka hän vähintään kuuden kuukauden ajan on vuosilomaa ja enintään yhden kuukauden pituista virkavapautta lukuun ottamatta yhtäjaksoisesti ollut sanotunlaisessa työssä.

Käsitellessään hallituksen esitystä 209/96 säteilylain 72 §:n kumoamisesta silloinen työasiainvaliokunta toteaa Euroopan sosiaalisen peruskirjan velvoitteita tarkastellessaan:

"Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että hallituksen esityksessä käsitellään Euroopan sosiaalisen peruskirjan säännöksiä varsin lyhyesti. Esityksessä ei myöskään arvioida, mitä vaikutuksia sillä on Suomea sitoviin velvoitteisiin. Peruskirjan kannalta on olennaista, pidetäänkö sairaaloiden ja terveyskeskusten säteilytyötä 2 artiklan 4 kohdan mukaisena työnä. Sopimusvelvoitteen kannalta säteilyloman terveellisillä vaikutuksilla ei ole ainakaan peruskirjan sanamuodon mukaan merkitystä.

Euroopan sosiaalista peruskirjaa ollaan parhaillaan uudistamassa — siis oltiin silloin, kun tämä valiokunta on mietintöään tehnyt — ja mainittua säännöstä muutetaan siten, että sopimusvaltioiden ensisijaisena velvollisuutena on poistaa työturvallisuutta vaarantavat tekijät. Ellei niitä voida poistaa tai riittävästi vähentää, on työntekijöiden työaikaa lyhennettävä tai annettava ylimääräistä palkallista lomaa. Suomi on allekirjoittanut uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan ja sen ratifiointiedellytyksiä selvitetään parhaillaan."

Sosiaaliseen peruskirjaan liittyen Tehy ja STTK tekivät yhteisen järjestökanteen Suomen valtiota vastaan. Kantelu koski työsuojelullisin perustein annetun säteilyloman poistamista röntgenhoitajilta ja terveydenhuollossa säteilyn alaista työtä tekevältä muulta hoitohenkilöstöltä. Tehyn mielestä Suomen valtio on sitoutunut säteilylomaan Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa. Euroopan neuvosto vahvisti päätöksessään tämän näkemyksen ja korosti samalla säteilyriskien poistamisen ensisijaisuutta.

Syyskuussa 2000 jätetyn kantelun perusteena oli Euroopan sosiaalisen peruskirjan 2 artiklan 4 kohta, jonka mukaan toteuttaakseen oikeuden oikeudenmukaisiin työsuhteen ehtoihin tehokkaalla tavalla sopimuspuolet sitoutuvat määräämään, että säädetyissä vaarallisissa tai terveydelle haitallisissa ammateissa työskenteleville työntekijöille myönnetään ylimääräistä palkallista lomaa tai lyhennetty työaika. Suomen valtio on sitoutunut takaamaan peruskirjan määräykset kansalaisilleen allekirjoittamalla ja ratifioimalla sosiaalisen peruskirjan.

Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea antoi Euroopan neuvoston ministerikomitealle Tehyn kannan mukaisen lausunnon. Komitea totesi, että Suomessa on sovellettu sosiaalisen peruskirjan 2 artiklan 4 kohtaa epätyydyttävästi. Lausunnossa vedetään johtopäätös, että kyseisen sektorin työntekijät ovat oikeutettuja ylimääräisiin palkallisiin lomiin tai lyhennettyyn työaikaan. Ministerikomitea päätti 21.2. asiantuntijakomitean lausunnon perusteella, että Suomi rikkoo Euroopan sosiaalisen peruskirjan 2 artiklan 4 kohtaa ja että ensisijaisesti Suomen pitää poistaa säteilyriskit. Koska säteilyriskien poistaminen on mahdotonta, Tehy ja STTK vaativat, että Suomen on muutettava lainsäädäntöään niin, että se on sopusoinnussa sosiaalisen peruskirjan kanssa, ja järjestettävä säteilylomat.

Sosiaalisten oikeuksien komitea perusti lausuntonsa todistusaineistoon ja Säteilyturvakeskuksen vuoden 99 vuosiraporttiin. Suomessa terveydenhuoltoalan henkilökunnan säteilyaltistus on määriteltyjä maksimiannoksia pienempää. Komitean mukaan kuitenkin säteilylle altistumista ei voi todeta turvalliseksi, vaikka kyse olisi pienistä määristä. Tämän vuoksi säteilyyn liittyvä työ määritellään Suomen terveydenhuollon sektorilla vaaralliseksi ja terveydelle haitalliseksi sosiaalisen peruskirjan 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Komitea ei nähnyt syytä muuttaa edellä mainitun artiklan mukaista käytäntöä, jolla työntekijä saa toipumisaikaa ja altistus vähenee.

Nykyinen työ- ja tasa-arvoasiain valiokunta on lausunnossaan 23.3. tänä vuonna pitänyt tärkeänä, että "Suomi noudattaa niitä kansainvälisiä sopimuksia ja sitoumuksia, jotka se on sopinut ja hyväksynyt. Tästä syystä valiokunta edellyttää, että maan hallitus yhteistyössä asianomaisten työmarkkinajärjestöjen kanssa selvittää, onko tarpeen ryhtyä toimiin lainsäädännön muuttamiseksi siten, että ionisoivalle säteilylle altistuvan terveydenhoitohenkilöstön oikeus ylimääräiseen palkalliseen lomaan turvataan". Asiassa ei ole tapahtunut mitään, ja tästä syystä on ollut tarpeen ottaa eduskunnan toimesta ohjakset käsiin.

Lakialoitteen perustelutekstissä todetaan: "Uusi säteilylaki- ja asetus, jotka tulivat voimaan vuonna 2002, sekä EU:n antamat entistä tiukemmat potilasta ja säteilyn lääketieteelliseen käyttöön liittyvää henkilöstöä koskevat EU-direktiivit ja henkilöstön lisääntynyt säteilyaltistus ovat ristiriidassa keskenään. Terveydenhuollon hoitohenkilöstön säteilyaltistus on lisääntynyt mm. potilaita säästävien ja tehokkaampien hoitojen ja toimenpideradiologian yleistyessä. Säteilyannokset ovat suojautumisesta huolimatta terveydenhuollossa korkeammat kuin esimerkiksi säteilylle altistuvilla teollisuuden työntekijöillä, koska suojautumiskeinot ovat rajatummat hoito- ja tutkimustyössä kuin teollisuudessa. Esimerkiksi isotooppityössä säteilyn lähteenä on tutkittava potilas, jolloin suojautuminen on vaikeampaa. On huomioitava, että hoitohenkilökunnan matalapalkkaisuus, työpaineet, alan jatkuva nopea kehitys, uudet tutkimus- ja hoitomenetelmät ja lisääntyvä säteilyaltistus ovat vähentäneet alalle hakeutuvien määrää."

Vuonna 97 työasiainvaliokunta tarkasteli mietinnössään työturvallisuutta säteilytyössä seuraavasti:

"Työturvallisuutta on käytettävissä olevin keinoin jatkuvasti parannettava ja säteilyaltistus on pidettävä mahdollisimman alhaisena. Saadun selvityksen mukaan osa terveydenhuoltohenkilökunnasta altistuu edelleen suurehkoille säteilyannostuksille ja säteilyannokset ovat osittain jopa lisääntyneet uusien tutkimusmenetelmien myötä eikä säteilylle altistumista voida suojaustoimenpiteillä täysin välttää.

Lääketieteellisessä käytössä oleva laitekanta on osittain vanhentunutta ja työturvallisuuden parantaminen edellyttää laiteinvestointeja. Säteilytyötä tekevien henkilöiden säteilyaltistusta on seurattava tarkoin, ja säteilytyötä sekä työturvallisuutta koskevien säännösten noudattamista on valvottava tehokkaasti. Työntekijöiden korkeaa ammattitaitoa on pidettävä yllä ja kehitettävä edelleen. Lisäksi työn määrään ja rasittavuuteen on kiinnitettävä riittävästi huomiota, ettei kiire ja työpaine heikennä säteilytyön turvallisuutta. Valiokunta korostaa, ettei valtio vapaudu Euroopan sosiaalisen peruskirjan mukaisesta velvoitteestaan siirtämällä säteilyloma työehtosopimusasiaksi. Työsuojelu on myös perusoikeuskysymys ja julkisen vallan on - - huolehdittava työvoiman suojelusta."

Olen saanut vastaanottaa runsaasti palautetta alan asiantuntijoilta lakialoitteen jättämisen jälkeen. Kun on väitetty, etteivät aloitteemme perustelut pidä paikkaansa, muun muassa Suomen Radiologien puheenjohtaja Auli Malinen toteaa: "Kaikki esittämäsi perustelut pitävät paikkansa. Aikoinaan menetetty säteilyloma on ollut työmarkkinapoliittinen asia. Tämänhetkinen esitys liittyy EU:n sosiaaliseen peruskirjaan, joten kyseessä on työsuojelullinen asia. Aikaisemmin oli painotettu sitä, että säteilyn aiheuttama riski ei vähene lomaa pitämällä. Mielestäni nykyinen peruskirja puhuu vain työajan lyhentämisestä tai loman antamisesta, mikäli säteilyä ei voi poistaa. Työntekijän saamalla säteilyn määrällä ei sinänsä ole merkitystä, koska pienikin annos säteilyä voi olla vaarallista."

Edelleen Suomen Sairaalafyysikoiden puheenjohtaja, Oulun ja Jyväskylän yliopistojen säteilyfysiikan dosentti, filosofian tohtori Mauno Pitkänen puolestaan toteaa: "Luin vielä kerran lakimuutokseen liittyvät perustelut enkä osaa lisätä siihen mitään tällä hetkellä. Erittäin hyvin harkittua tekstiä."

Kuopion yliopistollisen keskussairaalan professori, ylifyysikko Jyrki Kuikka sanoo: "On hyvä, että tämä kirjava käytäntö poistuu. Se on aiheuttanut närää ja katkeruutta monien keskuudessa. Näin on käynyt varsinkin nuoremmille. Tästä on kärsinyt myös työmotivaatio ja säteilytyöstä on tällöin kieltäydytty."

HUSin syöpätautien klinikalta tuli sähköpostia, jossa klinikan isotooppiosaston neljä röntgenhoitajaa sanoo: "Tämä asia on meille todella tärkeä. Tarvitsemme lakiin perustuvan sädelomaoikeuden takaisin. Osastollamme käsitellään radioaktiivisia aineita vuositasolla teknetium- 98m:ää 444 kilobecquerelia ja lisäksi jodi-131:tä 1 258 kilobecquerelia." Hoitajat toivottavat tervetulleeksi tutustumaan. Valiokunnan on varmaan hyödyllistä noudattaa annettua kutsua.

Myös Tampereen Digitaalisen median instituutin johtaja, professori Hannu Eskola on ottanut yhteyttä ja suosittelee omalta osaltaan asiantuntijaksi käytännön työtä tekevää, asian taustoihin hyvin perehtynyttä erikoisröntgenhoitajaa.

Myöskin Seinäjoelta on tullut säteilytyötä tekeviltä postia, jossa tuodaan esille muun muassa perusteluja, joissa todetaan:

"Toimenpideradiologia lisääntyy ja monipuolistuu korvaten osittain leikkaushoidon. Säteilyannokset henkilökunnalle lisääntyvät tätä kautta. Röntgenosastojen ulkopuolella, muun muassa ensiapu- ja teho-osastoilla, kuvaukset ovat lisääntyneet merkittävästi. Lyijysuojaimet antavat vain osittaisen suojan.

Pienintä annosrajaa säteilyn haittavaikutuksille ei voida osoittaa. Säteilytyötä tekevien annosraja on maksimissaan 20 millisievertiä per vuosi, raskaana olevien työntekijöiden annosraja on 1 millisievert per vuosi, ja tavallisen väestön annosraja on myöskin 1 millisievert per vuosi. Potilaiden annosrajoja Säteilyturvakeskus valvoo tarkasti ja on antanut tiukat määräykset niiden noudattamiseksi, ja Suomessa on tiukimmat annosrajat potilaille EU:ssa.

Tällä hetkellä röntgenhoitajan ammatti ei houkuttele nuoria opiskelemaan terveysriskien ja pienen palkkauksen vuoksi, jolloin tulevaisuudessa tiedossa on röntgenhoitajapula. Isotooppiosastolla avoimien lähteiden käsittelyä ei voida järjestää niin, ettei säteilyä tule. Isotooppiosastolla potilas itsessään säteilee, ja koska osastolla tehdään paljon tutkimuksia huonokuntoisille potilaille, joita hoitajat pitävät kiinni tutkimuksen ajan, tulee paljon lähikontakteja ja säteilyä potilaiden kautta hoitohenkilöstölle."

Myöskin Suomen Röntgenhoitajaliitto on lähettänyt perusteellista tietoa asiasta.

Minusta nämäkin yhteydenotot ja perustelut ovat selvä osoitus siitä, että tekemämme lakialoite on tarpeellinen, ja toivon asian myönteistä ratkaisua jo näillä valtiopäivillä. Säteilytyötä tekevä terveydenhuoltohenkilöstö panee tällä hetkellä toivonsa tämän lakialoitteen allekirjoittaneiden kansanedustajien joukkoon.

Reijo Laitinen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Täytyy sanoa, että ed. Pentti Mäki-Hakola on perehtynyt tähän asiaan perusteellisen hyvin, ja hyvä niin. Voisi ehkä kuvitella, että hän on työskennellyt tällä alalla ja sitä kautta kokemusperäistä tietoa olisi, mutta tiedän sen, että hän on tätä asiaa selvitellyt hyvin laajasti. Siitä olen todella iloinen.

Minä itse tein jokin aika sitten tästä asiasta toimenpidealoitteen. Se aloite ei valitettavasti johtanut toivottuun lopputulokseen. Toivon, että tämä lakialoite käsitellään valiokunnassa sillä vakavuudella, millä tähän on paneuduttu, kun esitys on tehty, ja sillä vakavuudella, kuinka monta nimeä tämän lakialoitteen alla on.

Asian, säteilyloman historian, tiedän ja tunnen. Totta on se, mitä ed. Mäki-Hakola totesi, että se oli työmarkkinakysymys aikoinaan. Valitettavasti silloin tehtiin sellainen ratkaisu. Ei tämän kaltaisia asioita pitäisi lähteä rahalla ostamaan. On kysymys ihmisten terveydestä.

Perustelut tämän lakialoitteen osalta, myöskin ed. Mäki-Hakolan puheenvuoron pohjalta, ovat todella kestävät. Ihmiset ovat ottaneet yhteyttä, kun tietävät hyvin laajasti, että tällainen aloite on täällä nyt tekeillä. Yhteyttä on otettu ympäri Suomea, myöskin omalta paikkakunnaltani. Olen myöskin siellä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalassa käynyt asiaan tutustumassa. (Puhemies koputtaa) Toivon, että tämä lakialoite vietäisiin valiokunnassa niin eteenpäin, että ei pelkästään kuultaisi asiantuntijoita ...

... ei pelkästään, anteeksi rouva puhemies, kuunneltaisi asiantuntijoita, vaan käytäisiin myöskin paikan päällä tutustumassa tilanteisiin.

Marja-Leena  Kemppainen  /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Olen todella iloinen siitä, että tämä asia on näin suuren joukon allekirjoittamana etenemässä ihan hyvää vauhtia eteenpäin. Niin kuin aikaisemminkin on tullut esille, tämä on todella asia, joka tulee saattaa korjaukseen. On erittäin ikävää, että aikanaan rahalla on tämä asia korvattu, ja niin kuin ed. Mäki-Hakolan puheenvuorossa tuli esille, tällä hetkelläkin on erilaisia käytäntöjä, miten tätä eri paikoissa hoidetaan.

Jos säteilyloman korvikkeena on raha, niin minusta se ei vastaa niihin perusteluihin, mitä ed. Mäki-Hakola säteilyhaitoista oikein todella hyvin puheenvuorossaan toi esille. Meillä loppuisivat erilaiset variaatiot, kun meillä olisi ihan selkeä laki, jolla säädetään nimenomaan lomasta, ja se toteutettaisiin samalla tavalla ympäri Suomea.

Minä olen itse tehnyt tästä asiasta kirjallisen kysymyksen. Tiedän, että ryhmästämme on tehty siitä lakialoite. Niin kuin täällä jo kuultiin, ed. Laitinen on tehnyt omansa. Aina kun yritetään jotakin ja se ei mene läpi, ei saa menettää toivoa, vaan toinen voi viedä asiaa eteenpäin. Tässä on nyt joukolla ed. Mäki-Hakolan kanssa tätä allekirjoitettu. Toivon, että tämä olisi semmoinen asia, joka valiokunnassa todella saisi asianmukaisen käsittelyn ja meillä olisi hyvä lopputulos tämän asian suhteen.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Tämä on erinomaisen myönteinen asia, niin kuin useaan kertaan on todettu. Ed. Mäki-Hakola on oikealla asialla ja tehnyt todellisen perusteellisen työn selvittäessään nämä ongelmat ja hankkinut taakseen sellaiset taustajoukot, että eduskunnan suuri tahto on siinä mukana.

Rouva puhemies! Erityisen tärkeäksi tämän asian tekee vielä se, että tämän aloitteen kerääjä, toteuttaja ja esittäjä ed. Mäki-Hakola on edustaja, joka tunnetaan karskina omistavan luokan ja rahvaan asioitten ajajana yleisesti täällä eduskunnassa. Sitä, että ed. Mäki-Hakola on siirtynyt tälle pehmeälle, lempeälle puolelle ja pitää tästä hoitajaväestä huolta ja kantaa tätä tulevaisuuden vastuuta myöskin tällä rintamalla, pidän erityisen korostettavana tämän aloitteen sisällön ja esityksen pohjalta.

Pertti Mäki-Hakola /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Kai se on sillä tavalla, että jokaisessa meissä asuu myöskin tällainen pehmeä ihminen jossakin sisällä. Mutta kun on kuunnellut terveydenhuoltohenkilöstön yhteydenottoja ja tilanteita, mitkä tuolla maakunnassa tällä hetkellä on, niin kokoomuksen puheenjohtajan sanoin voin todeta, että pehmeiden asioiden hoitaminen vaatii joskus äärimmäistä kovuutta. Kun tässä on huomattu, että vaikka on tehty edustajien toimesta todella useita perusteltuja aloitteita, se ei ole johtanut mihinkään, joten otteita pitää tässä tapauksessa koventaa. Minä toteaisin, että minä olen erittäin iloinen siitä, että tämä sai näin hyvän vastaanoton.

Tässä on väitetty monta kertaa, että tämä teknologia menee sillä tavalla eteenpäin, että turvallisuus lisääntyy. Kuitenkin esimerkiksi Röntgenhoitajaliiton kirjeessä todetaan: "Tutkimuslaitteet ovat parantuneet huomattavasti, mutta kuitenkin viimeisen vuosikymmenen aikana kuvaustekniikka on muuttunut digitaaliseksi ja vastoin odotuksia annokset kuitenkin nousivat digiaikakaudella. Lääketieteellisen säteilyn avulla pystytään hoitamaan tänä päivänä paljon erilaisia sairauksia, jotka ennen ovat vaatineet ison leikkauksen. Muun muassa sydän- ja verisuonikirurgiaa hoidetaan kuvantamistoimenpiteenä ionisoivaa säteilyä hyödyntäen laajentamalla geeniterapialla tai asentamalla metalliverkko suoneen. Näiden toimenpiteiden suorittamiseksi hoitohenkilökunta joutuu olemaan potilaan välittömässä läheisyydessä säteilyssä."

Eli jos joku tulee minulle väittämään, että tekniikka on muuttanut tämän tilanteen parempaan suuntaan, niin minä kyllä voin sanoa tässä tapauksessa, että sen henkilön olisi syytä käydä katsomassa paikan päällä, niin kuin ed. Laitinen totesi, tutustumassa käytännön kentällä, mikä tämä todellinen tilanne on. Minä olen todella vakavissani tämän asian kanssa. Tässä on nyt liian kauan hukattu aikaa, ja tilanne menee kentällä jatkuvasti huonompaan suuntaan, koska nuorta väkeä ei enää hakeudu näihin tehtäviin, ei hakeudu lääkäreitä eikä myöskään hoitohenkilökuntaa, radiologeja, fyysikoita, vaan siellä on hetken päästä todellinen ongelma tämän asian tiimoilta.