Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on lähtenyt nyt sille tielle sen tunnustaen, että tämä kolmannen sukupolven matkapuhelinhomma ei ole lähtenyt sillä tavalla liikenteeseen kuin suunniteltu oli, hyväksymään määräaikaisesti kytkykaupan. Tämä ala on äärimmilleen säädeltyä, reguloitua, ja ylipäätään puhelinpalvelut on omasta katsannostani katsottava peruspalvelunomaiseksi mahdollisuudeksi toimia yhteiskunnassa, elikkä sen pitääkin olla reguloitua. Mutta siinä sen markkinatalouden minun mielestäni pitäisi olla sitä, että kilpaillaan niillä varsinaisilla puheluhintamarkkinoilla ilman apuvälineitä, mutta nyt sitten käytetään kytkykauppamahdollisuutta, joka minusta on hiukan tässä katsannossa tämän markkinatalousidean osalta aika hullu juttu. Mutta kun tämä nyt sitten on tässä mietinnössä aika pitkälle saakka vietynä rajattu, mitä saa tehdä ja mitä ei saa tehdä, ja kun tätä pidetään nyt tietoyhteiskunnan kehittämisen kannalta merkittävänä askeleena, niin kai tämmöinenkin tukioperaatio voidaan sitten hyväksyä.

Markku Laukkanen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Todellakin ed. Pulliainen johdatteli jo teemaan. Meillähän on tähän saakka ollut niin sanottu kytkykauppakielto, joka koskee sellaisia matkapuhelimia ja liittymiä edelleenkin tämänkin lain jälkeen, joita voidaan käyttää siis vain gsm-verkossa, ja tavoitellaan, niin kuin todettiin, uudempaa teknologiaa hyödyntäviä matkapuhelimia ja sen piirissä olevien palvelujen lisäämistä tällä lailla.

Tietysti täytyy sanoa, että kun tähän lakiin liittyvää asiantuntijakierrosta valiokunnassa käytiin, niin hyvin harvoin tulee, oikeastaan aika poikkeuksellista on se, että tulee niin voimakkaita vastakkaisia mielipiteitä esiin, voimakkaasti puolesta, voimakkaasti vastaan, riippuen aina vähän siitä, minkälaisilta toimijoilta asiaa kysyttiin. Joka tapauksessa lähtökohtahan on tietysti se, että Suomi on nyt kuitenkin ainoita Euroopan unionin jäsenmaita, joissa kytkykauppakielto on voimassa. Muualla maailmassa se on sallittu. Kokemukset ovat hyvin erilaisia riippuen siitä, keneltä kysytään; onko se edistänyt palveluja, onko se edistänyt matkapuhelinten kauppaa, koko tietoyhteiskuntakehitystä vai ei.

Olennaista tässä kuitenkin kuluttajan kannalta on se, että tässä laissa on säännös, jonka mukaan kuluttajaa ei saa sitoa kahta vuotta pidempään määräaikaiseen liittymäsopimukseen, sekä eräitä muita myöskin kuluttajan suojaamiseksi tarpeelliseksi katsottuja säädöksiä. Laki on voimassa kolme vuotta, kyse on siis määräaikaisesta laista. Se toisaalta on samalla tae sille, että samalla hallitus sitoutuu seuraamaan, mitä lain voimaantulo merkitsee markkinoilla ja kuluttajille.

Puhemies! Liikenne- ja viestintäministeriön arvion mukaan kytkykaupalla tulisi olla pitkällä aikavälillä enemmän myönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia käyttäjien kannalta. Yleisellä tasolla kytkykaupan sallimisen voidaan ministeriön mukaan arvioida tukevan tietoyhteiskunnan perusrakenteita, edistävän yleistä tietoyhteiskuntakehitystä sekä parantavan Suomen kilpailukykyä viestintämarkkinoilla.

Muutoksen tarkoituksena on lähentää päätelaitteiden ja niihin liittyvien palveluiden markkinoita, mikä edesauttaa markkinoiden kasvua, kannustaa luovaan tuotekehitykseen ja ennen muuta uusien palveluiden kehittämiseen sekä vahvistaa uuteen teknologiaan perustuvaa yritystoimintaa. Tässä on niitä asioita, joita tämän kytkykauppakiellon purkamisen arvioidaan tuovan tullessaan.

Valiokunnan huomiota on kiinnitetty kytkykauppaliittymien markkinointia koskevaan säännökseen. Valiokunta pitää ehdotettua sääntelyä kuluttajan kannalta välttämättömänä hintavertailun mahdollistamiseksi. Tämä onkin hyvin olennaista, että teleyrityksen tulee aina markkinoinnissaan ilmoittaa myymänsä palvelun hinta myöskin ilman kytkykaupassa tarjottavaa matkapuhelinta. Tämä on hyvin tärkeä viesti, että nykyinen järjestelmähän kuluttajan kannalta myös säilyy tässä rinnalla ja kuluttaja itse päättää, haluaako hän ottaa tämän kytkykaupan mukaisen mahdollisuuden käyttöön vai ei.

Vaikka teleyritys ei tarjoaisi samanhintaista liittymää ilman matkapuhelinta, sen on kyettävä arvioimaan kytkykaupassa tarjottavan päätelaitteen hankkimiskustannukset ja niiden merkitys tarjottavan kokonaispaketin hinnoittelussa. Valiokunta korostaakin, että ei ole kohtuullista jättää tätä arviointia kuluttajan tehtäväksi, koska teleyrityksellä on tietysti parhaimmat mahdollisuudet suorittaa tämä arviointi.

Toisaalta valiokunta arvioi perusteellisesti myöskin sopimusaikaa, joka on korkeintaan kaksi vuotta. Jos se olisi pidempi, tietysti voidaan sanoa, että se ei kuluttajan kannalta enää olisi kohtuullista, ja kalleimpien laitteiden osalta taas lyhyempi enimmäisaika saattaisi johtaa kuluttajan osalta korkeisiin kuukausikustannuksiin, jolloin kytkykauppamahdollisuus ei enää olisi houkutteleva vaihtoehto. Tällöin myöskin esityksen myönteiset vaikutukset jäisivät toteutumatta.

Valiokunta kiinnittää huomiota myöskin siihen, että sopimuksen voimassaoloaikana kuluttaja ei voi vaihtaa operaattoria, eli tämä merkitsee sitä, että tulee sim-lukitusmahdollisuus, jolla operaattori lukitsee käyttäjän puhelimen käyttämään vain asianomaisen operaattorin kanssa tehdyn sopimuksen mukaisia palveluita. Tämähän on eräällä tavalla korvalle isku aikaisemmin tehdylle säädökselle, joka mahdollisti numeroiden siirrettävyyden. Jos mennään kytkykaupan piiriin, numeroiden siirrettävyys ei enää tässä järjestelmässä sitten toteudu.

Puhemies! Meillähän on ollut tähän saakka malli, jossa ikään kuin kytkykaupanomaisesti on teleliittymän yhteydessä voitu antaa kuluttajalle vaikkapa joulukinkku näin ajankohtaiseen aikaan tai joitakin urheiluvälineitä, fleecetakkeja, ties mitä sieltä on kuluttaja saanut. On ollut myöskin eräillä operaattoreilla järjestely, jossa postin kautta on voitu vuokrata vain sen operaattorin palvelulla varustettuja kännyköitä, eli nämä kaikki ovat toimineet tavallaan harmaalla vyöhykkeellä. Valiokunnassa käydyn keskustelun perusteella voin todetakin, että katsottiin myös tarpeelliseksi, että tämä luo sitten selkeät pelisäännöt ja tämä luo pelisäännöt myöskin sille nyt varsin sekavallekin tilanteelle, mikä tällaisessa kytkykauppajärjestelmässä vallitsee.

Voimaantulosäännöksestä pari sanaa vielä. Asiantuntijakuulemisessahan kannatettiin sen pitkääkin lykkäämistä, toisaalta myös sen aikaistamista. Lakiehdotushan lähti siitä, että se olisi tullut voimaan 1.3., ministeriön puolelta arvioitiin, että tämän lain odottaminen on nyt jo vaikuttanut jossain määrin matkapuhelinten myyntiin sillä tavalla, että päätelaitekauppa olisi hidastunut, koska yrityskäyttäjät odottavat tämän lain voimaantuloa. Siitä valiokunta ei saanut näyttöä, onko näin käynyt vai ei, mutta ymmärtää kuitenkin sen, että pitkä siirtymäaika voi vaikuttaa markkinoihin kielteisellä tavalla. Tähän perustuen valiokunta katsookin, että laki astuisi voimaan 1.4. ensi vuonna.